Puron lorinaa kuunnellen ja jäkälää katsellen. Vaso talousarvio ja toimintasuunnitelma. Mielenkiintoinen luottamustehtävä. Sekajätettä ei enää ole!

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Puron lorinaa kuunnellen ja jäkälää katsellen. Vaso talousarvio ja toimintasuunnitelma. Mielenkiintoinen luottamustehtävä. Sekajätettä ei enää ole!"

Transkriptio

1 Varsinais Suomen Asumisoikeus Oy:n tiedotuslehti talvi Puron lorinaa kuunnellen ja jäkälää katsellen 4 5 Vaso talousarvio ja toimintasuunnitelma vuodelle Mielenkiintoinen luottamustehtävä Sekajätettä ei enää ole!

2 2 Pääkirjoitus Turku Asuntomarkkinat viilenivät KTI Kiinteistötalouden Instituutti kysyi marraskuun alussa markkinakatsauksessaan; Asuntojen hinnat putoavat mutta kuinka paljon? Eivät kuitenkaan osanneet antaa tyhjentävää vastausta. Kaupankäynnin volyymit ovat kääntyneet laskuun ja myyntiajat ovat pidentyneet. Uusimpien tietojen mukaan vanhojen kerrostaloasuntojen hinnat ovat pudonneet syksyn aikana koko maassa keskimäärin yli kahdeksan prosenttia. Ensimmäisiä tietoja tuntuvista hintojen alentamisista uusissa myymättömissä kohteissa on kuultu. Näitä uutisia tulee varmaan talven mittaan vielä lisää, ehkä dramaattisempiakin. Valtio avittaa myymättömien asuntojen muuntamista asumisoikeusasunnoiksi. Kaikkien osapuolien on syytä pyrkiä toimimaan markkinoita rauhoittaen. Toivottavasti noin viidentoista vuoden takaiset tunnelmat eivät palaudu asuntomarkkinoille. Asuntokauppa ja -rakentaminen ylläpitää niin monia kansantaloutemme toimialoja. Apuun on jo kutsuttu valtion tukema asuntotuotanto. Siitä saattaisi olla ainakin osalääkkeeksi rakennusalan ja sitä lähellä olevien alojen toiminnan ylläpitämisessä. Jälleen kerran, päällä olevassa markkinatilanteessa asumisoikeus on erityisen turvallinen asumismuoto. Pienellä omalla pääomasatsauksella pääsee asumisen hallintamuotoon, jossa on turvassa asuntojen rajuilta hintojen ja rahamarkkinoiden heilahduksilta. Vason kaltaisessa kuntien omistamassa aidosti yleishyödyllisesti toimivassa paikallisessa aso-yhtiössä ei marraskuun puolivälin television MOT-ohjelmassa kuvatut peikotkaan kummittele, kun keskitymme hoitamaan asuntokantaamme vastuullisesti ja asukkailla on aito mahdollisuus osallistua päätöksentekoon. Sitä ei silti aina käytetä, sillä valitettavan monessa syksyn asukaskokouksessa oli vain muutama asukas paikalla. Kustannukset kirivät Elämme ristiriitaisia hetkiä kun kustannukset ovat monella sektorilla voimakkaassa nousussa, mutta samalla laaja globaali taloustaantuma painaa päälle. Varsinkin asumiseen liittyvät kustannukset ovat voimallisessa nousussa. Asumiskustannukset ovat vahvasti kytköksissä palkkaratkaisuihin ja energian hintaan, joissa molemmissa on korotustrendi menossa. Vaikka öljyn maailmanmarkkinahinta on juuri nyt taas lähihistoriaa alhaisempi, on siinäkin varauduttava jatkuvaan nousuun. Ilmastomuutoksen torjumisen myötä kaikkeen energian käyttöön kohdistuu hintapaineita. Vuoteen 2009 kohdistuvat vastikkeiden ja vuokrien korotustarpeet uutisissa ovat olleet järjestään yli viiden prosentin tasolla. Vasossa keskimääräinen käyttövastikkeiden korotus tulee olemaan ensi maaliskuun alussa 0,54 e/m 2 /kk. Vaihteluväli korotuksille on laaja; 0,32 0,78 euroa. Korotusten jälkeen keskivastikkeemme on 8,74 e/m 2 /kk, ja kaikki käyttövastikkeemme ovat kahden euron sisällä välillä 7,98 9,99 euroa. Kokonaisvastikkeessa korotus tulee olemaan keskimäärin 6,6 %. Ensi vuoden kustannusten nousu kertyy valtaosin koko vuoden ajalta niin, että vaikutus alkaa heti vuoden alusta, kuitenkin käyttövastikkeita korotetaan vasta maaliskuussa. Vasossa tämä vaikuttaa niin, että korotusprosentti on noin 0,4 prosenttiyksikköä korkeampi niihin alan toimijoihin verrattuna, jotka korottavat vastikkeita tai vuokria heti vuoden alussa. Luvattoman monessa kiinteistössämme on ajauduttu negatiiviseen rahoitusasemaan eli kohteen omat rahat ovat miinuksella ja elellään Vason vahvan kassan turvin. Pidemmän päälle tämä on vähintäänkin epäreilua naapurikiinteistöjä kohtaan. Asiaan on nyt puututtu ja pakkasella oleviin kohteisiin on ohjelmoitu rahoitusaseman parantaminen ensi vuodesta alkaen. Toisaalta on oltu entistä tarkempia, että kaikki korotustekijät otetaan realistisesti talousarvioiden laadinnassa huomioon, että rahoitusvajetta ei pääse syntymään. Vaso-laajakaistaan lisää puhtia Asuntokohtainen ja kiinteäkaistainen ADSL-laajakaistayhteys on toiminut kiitettävästi kohta kaksi vuotta. Sitä ennen elimme noin kolme vuotta kiinteistökohtaisen kiinteän, mutta asuntokohtaisesti jaetun HomePNAyhteyden aikaa. Nykyinen Vaso-laajakaista on osoittautunut toimivaksi. Sen palvelukyky paranee entisestään, kun vuodenvaihteen aikaan saamme tuplattua sekä tulevan että paluukaistan. Palvelun toimittajana jatkaa DNA Oy entiseen malliin. Jatkossa Vaso-laajakaistan perusnopeus on jokaisessa asunnossa 1M/526kbit/s. Ne asukkaamme, joille tämä ei kuitenkaan riitä, voivat ostaa lisänopeutta 2M asti DNA:lta kuten tälläkin hetkellä. Teleoperaattorit laajentavat valokuidulla toteutettua runkoverkkoa. Emme rajoita operaattoreiden kilpailua, vaan avaamme kaikille valokuidun toimittajille. Ahkerimpana rakentajana ainakin Vason suuntaan on ollut DNA. Vason kiinteistöistä on jo yli 30 % lähikuukausina heidän valokuidun päässä. Näissä kiinteistöissä asukkailla on mahdollisuus saada lisäkustannuksin astetta tehokkaammat nettiyhteydet. Pekka Peltomäki toimitusjohtaja Hieman ympäristöoppia Kävelin Turun keskustan puistossa ja edelläni meni isä pienen n. 5 6 vuotiaan poikansa kanssa. Pojalla oli varmaan karkkipäivä ja kun hän sai syödyksi suklaapatukan, pieneen käteen jäi pelkkä paperi. En tiedä miksi se kiinnitikin minun huomioni. Poika pyöritteli paperia kädessään ja lopulta hän katsoi isäänsä ja kysyi, mihin minä laitan tämän paperin? Isä vastasi luontevasti että heitä pois. Olimme puistossa jossa oli roskaastioita, mutta mitenkäs se nyt menikään miksi ne ovat siellä? Ei tullut isälle mieleen ohjata poikaansa. Toinen tapaus, istuin bussissa joka jäi odottamaan valojen vaihtumista ja eräs mies kadulla otti askista tupakan ja huomasi että oli viimeinen joten rasia putosi luontevasti siihen kadulle, selän takan olisi ollut roskis. Oikeuttaako aikuisuus roskaamiseen? Miksi on niin ylivoimista viedä roskat sinne minne ne kuuluvat? Tämä sama pätee valitettavasti usein myös omilla piha-alueillamme. Tuskin meistä kovinkaan moni kotonaan heittelee roskia sinne tänne. Meillä on jätekatokset ja selvät lajitteluohjeet erilaisille roskille HALOOO onko sisälukutaito hukassa vaiko luetun ymmärtäminen? Tämä koskee ennen kaikkea aikuisia, taas kerran me omalla esimerkillämme opetamme lapsiamme. Se mikä olisi myös tärkeä muistaa, on laittaa roska-astian kansi kiinni linnut eivät ole lukutaitoisia eivätkä rotat! En nyt värvää ketään, mutta olen ottanut tavaksi tehdä niin kuin Roska päivässä liike, poimin pihalta / ympäristöstä ainakin yhden roskan päivässä ja vien roskikseen. Koiran omistajien toivoisin huomioivan edes sen, mihin lemmikkinsä tekevät tarpeensa, jos on nyt aivan ylivoimaista korjata jätöksiä pois. Tuntuu tosi ikävältä kun kävelyteiden reunustat ovat täynnä jätöksiä ja pienet lapset mielellään tutkivat kaiken. Pitäisikö lapsia alkaa pitää talutushihnassa, etteivät pääse nurmikon puolelle? Viihtyisää asumista kaikille Naapuri Loka marraskuussa käsiteltiin kohteiden asukaskokouksissa mm. tulevan vuoden talousarviot. Tässä on koolla Turun Isotalon asukkaita sateisena iltana väestönsuojassa. Ensi vuonna asumisen kustannuksiin on tulossa korotuksia viime vuosia enemmän. Oma isännöinti on käynnistynyt hyvin Marraskuun alkuun mennessä Vason 51 kohdetta on siirretty vaiheittain oman isännöinnin piiriin. Tarvittava henkilökunta on rekrytoitu. - Oma isännöinti on lähtenyt hyvin käyntiin. Asukkaat ovat suhtautuneet myönteisesti uudistukseen. Tietysti hieman totutteluakin on tarvittu, kertoo kiinteistöpäällikkö Sirpa Laaksonen.

3 3 Luontoseikkailu Länsi-Nummen helmassa Puron lorinaa kuunnellen ja jäkälää katsellen Kaarina Nylamo ja Eppu Rahkala, 3 v., Kati Lahti ja Matias, 4 v., sekä Tuomas, 6 v., ja Anne-Mari Söderdahl ja Jere Koivunen, 6 v., nousevat kalliolle ja vastaavat luontopolun rastitehtäviin. Ragnarinkiven asukkaat tutustuvat paitsi luontoon, kasveihin ja eläimiin, myös toisiinsa, sillä he ovat naapureita. - Kiva tehdä jotain muutakin välillä. Lapset tykkäävät olla metsässä, Anne-Mari Söderdahl sanoo. Lapset ja äidit todellakin viihtyivät Vason ja Varsinais-Suomen kestävän kehityksen ja energia-asioiden palvelukeskuksen, Valonian, yhteistyössä järjestämällä luontoretkellä. Vaikka lasten vaatteet hieman kastuivat puron solinaa kuunnellessa, se ei haitannut lasten menoa. Vesielementti kun vetää aina pientä väkeä puoleensa ja kahlaamaan. Äidit puolestaan arvostivat tapahtumaa senkin vuoksi, että se tarjosi asukkaille mahdollisuuden tutustua toisiinsa. Vaikka perheet asuvat samalla asuinalueella, he eivät olleet aikaisemmin tavanneet. Länsi-Nummen asukkaille suunnatun päivän aikana kierrettiin luontopolku kauniissa syksyisessä metsässä, lähiluonnossa. Polku tarjosi tietoa ja hauskaa tekemistä kaiken ikäisille. Päivän tarkoituksena oli tutustuttaa asukkaat oman lähiympäristönsä luontoon uudella tavalla sekä antaa lapsiperheille toimintavinkkejä luontoharrastuksen edistämiselle ja luonnossa olemiselle. Lähtöpiste sijaitsi Aurorankadun ja Perennakadun kulmauksessa. Seikkailu ohjasi kulkijat tutustumaan luontoon kaikin astein, etsimään syksyn merkkejä ja näkemään, miten luonto valmistuu talven tuloon. Aamupäivä kului monenlaisen puuhan, hauskojen tehtävien ja visaisten arvoitusten merkeissä luontopolun eri rasteilla. - Kiva, että luontopolulle oli järjestetty myös rasteja ja tehtäviä, Kaarina Nylamo kiittää. Perheet pohtivat luontopolulla esimerkiksi mitä lintuja voi nähdä talvella, mitä talven linnut syövät, miten oravat valmistautuvat talven tuloon, miten eläimet selviytyvät talvesta: mitkä eläimet nukkuvat talviunta ja mitkä ovat vain horroksessa. Rasti oli varattuna myös jokamiehen oikeuksille, mitä luonnossa saa tehdä ja mikä on kiellettyä. Mieleenpainuvinta taisi kuitenkin olla kävynheittokilpailu. Lapset etsivät sateenkaaren värejä, haistelivat luonnon tuoksuja, kuuntelivat hiljaa luonnon ääniä ja ihastelivat kallion kupeessa kasvavaa jäkälää luupeilla. Luontokokemusta vahvistivat tiedolliset tehtävät, aistihavainnot ja askartelu. Aikaa yhdessä Ympäristökasvattajat Susanna Auvinen ja Heidi Seiko-Ahlström painottavat, että luontoseikkailun tavoitteena on houkutella perheitä viettämään aikaa yhdessä metsään. - Lapsille metsä on luonteva leikkipaikka, mutta aikuiset ehkä tahattomasti pitävät lapset poissa luonnosta. Perhe viettää helpommin aikaa ostoskeskuksessa, Heidi Seiko-Ahlström pohtii. Luonnossa lapset ovat hyvin kekseliäitä. Metsässä on runsaasti erilaisia materiaaleja, vaihtelevaa maastoa ja ennen kaikkea tilaa temmeltää. - Luonto tarjoaa myös kasvualustan motoriikan kehittymiselle, ongelmanratkaisukyvylle ja oppimiselle leikin ohessa, Susanna Auvinen tähdentää. Luonto on lähellä Luonnosta löytyy mukavaa ja mielenkiintoista katseltavaa ja kuunneltavaa, kunhan malttaa pysähtyä ja katsoa ympärilleen. Suunnittelupäällikkö Jaana Itälä-Laine tähdentää, että yhteistyön taustalla on tavoitteena saada asukkaat näkemään ja havaitsemaan lähiympäristöä ja sen merkitystä. Luontoa ei tarvitse lähteä etsimään kaukaa. - Kun oppii lähiympäristön merkityksen, syntyy tunne, että haluaa tehdä jotain ympäristön parantamiseksi. Luonnonsuojelullinen näkökulma korostuu myös asukkaan kotipihassa, hän sanoo. 1. Kaarina Nylamo (vas.) ja Eppu Rahkala, Kati Lahti sekä Matias ja Tuomas, ja Anne-Mari Söderdahl ja Jere Koivunen tutustuivat luontoretkellä. 2. Jere Koivunen katsoo luupilla kallion seinämässä kasvavaa jäkälää ja sammalta. 3. Jäkälä näyttää tältä luupin läpi suurennettuna. Huhtikuun alusta lähtien noin puolet Vason kohteista on siirretty neljässä eri vaiheessa omaan isännöintiin. 48 kohteen isännöintipalvelut ostetaan jatkossakin ulkopuolelta. - Vaihdot ovat sujuneet hyvin. Noin kolme viikkoa ennen siirtoa asukkaille on lähetetty tiedotteet, joissa ovat myös uudet yhteystiedot, Sirpa Laaksonen kuvaa. Omaan osittaiseen isännöintiin siirtyminen kasvatti henkilökunnan määrän kaksinkertaiseksi. Työvoiman vahvuus toimistolla on nyt kymmenen henkilöä: uusina vakansseina ovat kaksi isännöitsijää, kaksi kirjanpitäjää ja kiinteistöassistentti. - Porukka on koossa. Jatkossa pyrimme kouluttamaan henkilökuntaa lisää tarvittaessa, jotta varamiesjärjestelmä toimii entistä paremmin, Laaksonen sanoo. Kuntoarviot tulossa vanhimpiin kohteisiin Kuntoarvioiden laadinta on tulossa joihinkin vanhimpiin, vuonna valmistuneisiin, kohteisiin. Tänä vuonna on teetetty kuntoarvioita viidessä kohteessa. Ensi vuonna niiden laatimista jatketaan seitsemässä kohteessa. Kyseisten kiinteistöjen asukastoimikunnille toimitetaan yhteenveto kuntoarviosta. Kuntoarvioiden pohjalta tehdään pitkän tähtäimen korjaussuunnitelmia. - Korjaukset ovat taloudellisesti suuria investointeja. Kuntoarvioiden avulla pystymme arvioimaan, mitä kuluja tulee millekin vuodelle. Saamme kokonaisnäkemyksen siitä, missä mennään vanhemmissa taloissa, Sirpa Laaksonen kiteyttää. Energiatodistukset hyvällä mallilla Sirpa Laaksonen on parhaillaan laatimassa energiatodistuksia. Hän aloitti omassa isännöinnissä olevien kohteiden todistusten työstämisen jo alkukesällä. Energiatodistukset ovat valmiina kaikissa kohteissa vuoden loppuun mennessä, määräajassa. - Olen kerännyt rakennusten bruttoaloja pohjapiirustuksista. Kulutuslukemat selviävät helposti, koska ne ovat valmiina tilinpäätöksessä. Todistukset tulevat Vason kohdekohtaisille nettisivuille mahdollisesti vuodenvaihteen aikoihin, joten asukkaat voivat halutessaan käydä katsomassa niitä, hän kertoo. Energiatodistuksen avulla kuluttajat ja asukkaat voivat vertailla rakennusten energiatehokkuutta. Kiinteistöille määritellään energialuokka kylmälaitteista tutulla asteikolla A G. - Vain harvat rakennukset yltävät A- ja B -luokkaan, pääosin talot sijoittuvat C- ja F-luokkaan. Sirpa Laaksonen pohtii, että jos rakennus on huonoimmissa energialuokissa, syy täytyy ensin selvittää. Selkeä vika tai puute korjataan. - Jos varsinaista vikaa ei ole, ja energialuokka on huono, mahdollisen tulevan peruskorjauksen yhteydessä täytyy arvioida, miten rakennuksen energiatehokkuutta voidaan parantaa. Rakennuksen omistajan on hankittava energiatodistus silloin, kun rakennus tai siinä oleva asunto otetaan käyttöön, myydään tai vuokrataan. Todistus pohjautuu lakiin ja asetukseen rakennuksen energiatehokkuudesta, joka astui voimaan vuoden 2008 alussa. Ennen lain voimaantuloa valmistuneisiin rakennuksiin lakia sovelletaan vuoden 2009 alusta. Kiinteistöpäällikkö Sirpa Laaksonen laatii energiatodistukset oman isännöinnin piirissä oleville kohteille vuoden loppuun mennessä.

4 4 VARSINAIS SUOMEN ASUMISOIKEUS OY Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2009 Vason strategia mukaan Vaso Oy omistaa, ylläpitää ja tuottaa Turun talousalueella laadukkaita ja viihtyisiä asuntokäytössä olevia kiinteistöjä, joista asuntojen hallintaoikeuksia luovutetaan asukkaiden käyttöön asumisoikeussopimuksilla. Yhteistyössä asukkaiden, kuntien ja alan etujärjestöjen kanssa jatketaan asumisoikeusjärjestelmän kehittämistä vahvana kolmantena vaihtoehtona asuntomarkkinoilla. Yhtiö toimii yleishyödyllisenä yhtiönä kustannustehokkaasti tavoittelematta voittoa ja jakamatta vastikkeetonta etuutta osakkailleen. Vaso perustaa toimintansa seuraaville arvoille: palvelualttius, asukasläheisyys, luotettavuus ja kilpailukykyisyys. Yleistä Yhtiössämme on toteutettu vuonna 2008 merkittäviä muutoksia. Noin puolet omistuksessamme olevista kiinteistöistä on siirretty omaan isännöintiin. Sitä varten perustettiin kiinteistömanageeraukseen oma yksikkö, muokattiin hallinnon toimitiloja uusiksi ja käynnistettiin oma isännöinti. Nämä toimenpiteet ovat merkittäviä osia Vason strategia toteuttamisessa. Strategian keskeinen tavoite on yhtiömme palveluketjujen laadun varmistaminen ja parantaminen. Tilastokeskuksen julkaiseman kiinteistön ylläpidon kustannusindeksin mukaan kiinteistön ylläpidon kustannukset nousivat 9,1 prosenttia vuoden 2008 toisella neljänneksellä vuoden 2007 vastaavasta ajanjaksosta. Ylläpitokustannuksista ovat vuodessa eniten kallistuneet lämpökustannukset 20,5 %, suurimpana kevyen polttoöljyn nousu 56 prosentilla. Työkustannukset nousivat 5,1 %, kunnossapitokustannukset 5,5 % ja muut kustannukset 7,3 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan neljännekseen verrattuna. Vuokrat nousivat koko maassa vuoden toisen neljänneksen loppuun mennessä 4,1 %. Koko maan keskivuokra oli kesäkuussa 9,07 e/m 2 /kk. Rakennuskustannukset nousivat syyskuusta 2007 syyskuuhun ,6 %, rakentamisen työkustannukset 4,5 ja kuluttajahinnat 4,7 prosenttia. Varsinais-Suomen Asumisoikeus Oy:ssä kustannustason nousu ja muut tekijät aiheuttavat käyttövastikkeisiin keskimäärin 6,6 % korotuksen. Keskimääräinen käyttövastikkeiden korotus on ensi keväänä 0,54 e/m 2 /kk. Korotuksen jälkeen keskivastike on 8,74 e/ m 2 /kk. Vuoden 2008 päättyessä asuntomarkkinat ovat jälleen kerran murrosvaiheessa. Hintasääntelemätön asuntotuotanto on pysähtynyt ja myymättömien asuntojen hintoja on laskettu. Vanhojen asuntojen kaupassa vallitsevat samanlaiset ilmiöt. Taustalla on mm. globaali rahamarkkinoiden kriisi, joka korotti alkuvuoden aikana euribor-korkoja. Vuoden loppua kohti korot ovat kuitenkin alentuneet poikkeuksellisen voimakkaasti. On odotettavissa, että pääomaja hallintarakenteeltaan vakaan asumisen kysyntä lisääntyy. Valtioneuvosto käynnisti marraskuun lopulla tukitoimia, joilla rakennusalan työllisyystilannetta ylläpidetään ja käynnistetään valtion tukemaa asuntotuotantoa. Vason jo valmiina olevasta asuntokannasta vapautuvien asuntojen kysyntä on pysynyt hyvänä ja asukkaiden vaihtuvuus maltillisella tasolla myös vuoden 2008 aikana. Vuoden 2007 lopulla perustetun Vason Vihreä kortti -kanta-asiakasohjelman ja pitkäaikaisen asukkaan palkitsemismenettelyn Kymppihyvityksen kautta pyrimme parantamaan palveluamme ja pidentämään asukkaidemme asumisaikoja. Turun talousalueen hyvä työllisyystilanne on tuntunut myös asumisoikeusasuntojen kysynnässä. Koko vuoden 2008 käyttöaste tulee olemaan edellisen vuoden tapaan noin 99 prosenttia. Käyttöasteen uskotaan pysyvän korkealla tasolla myös vuoden 2009 aikana. Vuoden 2009 alussa Vason omistuksessa on huoneistoa 99:ssä kiinteistössä kuuden kunnan alueella. Niistä 35 on kerrostalo- ja 64 rivitalo- tai paritalokohdetta. Vuoden 2009 alkaessa ei Vasolla ole käynnissä yhtään uudisrakennushanketta. Vasossa kuitenkin luotetaan Turun talousalueen kehityksen ja myös uusien asumisoikeusasuntojen tarpeen jatkuvuuteen. Varsinais-Suomen Asumisoikeus Oy kuuluu Turun kaupungin muodostamaan konserniin. Vaso on kahdeksannentoista toimintavuotensa alkaessa merkittävä asuntokiinteistöjen omistaja toiminta-alueellaan ja samalla merkittävä Turun ja ympäristökuntien yhteistyöyritys. Yhtiön organisaatio Vaso on perinteisesti vastannut omalla organisaatiollaan kiinteistökantansa keskushallinnosta, vapautuvan asuntokannan markkinoinnista, uustuotannon ohjauksesta ja siihen liittyvästä päätöksenteosta. Ostopalveluina on hankittu kiinteistöjen isännöinti ja kiinteistönhoito. Yhtiö lisäsi vuonna 2008 omia voimavaroja kiinteistöjensä manageeraukseen, jolloin puolet kiinteistökannasta siirrettiin omaan isännöintiin. Omalla organisaatiolla hoidettavia tehtäviä varten palkattiin kiinteistöpäällikkö, joka omalle vastuulleen nimettyjen kiinteistöjen isännöinnin lisäksi vastaa Vason koko kiinteistökannan strategian mukaisesta uudistamisesta. Uusia tehtäviä varten on myös palkattu isännöitsijä, kiinteistöassistentti ja kaksi kirjanpitäjää. Pystymme vertaamaan omana työnä tehtyä kiinteistöjen isännöintiä ostopalveluna tuotettuun tapaan kilpailuttamalla ostopalveluisännöintiä ja seuraamalla aktiivisesti ostopalvelujen laatukehitystä. Jatkossakin Vaso kehittää toimintaansa sellaiseksi, että asumisoikeusasuntojen hallinto toteutuu tehokkaasti ja taloudellisesti. Toimitilat Vason keskushallinto jatkaa toimintaansa omassa omistuksessa olevassa vuonna 2008 laajennetussa ja uudistetussa katutason toimistotilassa, osoitteessa Rauhankatu 4, Turku. Asukkaiden osallistuminen päätöksentekoon VARSINAIS SUOMEN ASUMISOIKEUS OY, Talousarvio 2009 Liikevaihto Talousarvio 2009 Tulosennuste 2008 Talousarvio 2008 Tilinpäätös 2007 Vastikkeet , , , ,36 Vuokrat , , , ,73 Käyttökorvaukset , , , ,32 Liikevaihto yhteensä , , , ,41 Muut kiinteistön tuotot 1 133, ,49 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , , , ,51 Eläkekulut , , , ,71 Muut henkilösivukulut , , , ,67 Henkilöstökulut yhteensä , , , ,89 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot , , , ,21 Muut kulut Kiinteistön muut hoitokulut Hallinto , , , ,60 Käyttö ja huolto , , , ,04 Ulkoalueiden huolto , , , ,23 Siivous , , , ,83 Lämmitys , , , ,96 Vesi ja jätevesi , , , ,11 Sähkö , , , ,70 Jätehuolto , , , ,70 Vahinkovakuutukset , , , ,00 Vuokrat , , , ,98 Kiinteistövero , , , ,24 Korjaukset , , , ,40 Muut hoitokulut , , , ,44 Kiinteistön muut hoitokulut yht , , , ,23 Luottotappiot 2 308,62 926,16 Muut kiinteistön kulut , , , ,49 Liikevoitto (tappio) , , , ,92 Rahoitustuotot ja kulut Tuotto muista pysyvien vast.sijoituksista , , , ,96 Korkotuotot konsernilta , , , ,73 Muut korkotuotot , , , ,99 Muut rahoitustuotot 9 745,00 Korkokulut ja muut rahoituskulut , , , ,38 Rahoitustuotot ja kulut , , , ,70 Voitto (tappio) ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja , , , ,22 Tilinpäätössiirrot Vapaaehtoisten varausten muut , , , ,22 Tuloverot Edellisten tilikausien alijäämä , ,00 Tilikauden voitto (tappio) 0, ,65 0,00 0,00 Vason hallinnossa noudatetaan asumisoikeusasuntoihin liittyvää asukasdemokratiaa. Siihen on sitouduttu asukkaiden kanssa tehdyissä asumisoikeussopimuksissa. Yhtiön hallituksessa toimii yhtiökokouksen valitsemana kaksi varsinaista jäsentä ja yksi varajäsen asukkaiden edustajina, lisäksi asukkaat nimeävät tilintarkastajan valtuuksilla toimivan valvojan. Kiinteistöissä toimivia asukastoimikuntia aktivoidaan kohteiden isännöitsijöiden ja koko Vason asukaskuntaa edustavan kuusitoistajäsenisen yhteistyöelimen Yte kautta. Asukkaita laajemmin koskevista kysymyksistä neuvotellaan ja päätetään yhteistyöelimen kanssa. Asukasvaikuttamisen kannalta tärkein kokous on kaksi kertaa vuodessa pidettävä Vaso-kokous, jonne kutsutaan kaikkien kiinteistöjen edustajat. Vasokokouksessa nimetään edustajat yhtiön hallitukseen, valitaan valvoja sekä Yte ja käsitellään yhtiön talousarvio ja toimintasuunnitelma seuraavalle vuodelle sekä kulloinkin ajankohtaiset asiat. Vuoden mittaan esille tulevien asioiden valmistelua tehdään Yten työvaliokunnan ja Vason toimihenkilöjohdon kans-

5 5 Käyttövastikkeet 2008 Vastike sis. veden e/m 2 /kk Vastikemuutos sis. veden e/m 2 /kk RAISIO Kerttulanniitty 8,40 0,44 Aisarivi 8,71 0,40 Siirintähti 8,35 0,40 Uunilintu 8,10 0,41 Siirinkaari 8,88 0,45 Siirinkartano 8,90 0,40 Kuuanpuisto 8,53 0,47 Ukko-Kauris 8,92 0,34 Kuuanhovi 8,28 0,40 Markonpiha 8,66 0,42 Keonrinne 9,34 0,67 Jerenpiha 8,87 0,64 Raision Puisto I, kt 9,11 0,78 Keskusrivi, kt 8,81 0,61 Raision Puisto,II, kt 8,84 0,62 NAANTALI Haikarinlinna 8,79 0,69 Orkonkatu 7 8,83 0,53 Tammistonpuisto 8,81 0,57 Keijulinna I ja II 8,97 0,61 Suopellonrivi 8,98 0,43 Sinipiianrivi 8,55 0,67 Tiroli 9,10 0,50 Iltarusko 9,68 0,58 Alppi, kt 9,32 0,46 Kauppilanrinne, kt 8,97 0,51 KAARINA Hovineito 8,23 0,50 Hovipoika 8,69 0,65 Hoviherra I 8,97 0,45 Hoviherra II, kt 9,08 0,47 Hoviherra III, kt 9,15 0,46 Beatankuja 8,71 0,48 Olavintytär 8,37 0,44 Vaakunarivi 8,51 0,48 Mattelmäenrinne 8,57 0,51 Verkamestari 8,58 0,43 Karakatu ,57 0,43 Lankarivi 9,16 0,45 LIETO Liedon Lehdokki 8,15 0,52 Liedon Lemmikki 8,02 0,54 Liedon Kaunokki 8,33 0,52 Taatilankeidas 8,82 0,50 Taatilankeidas II, kt 8,84 0,47 TURKU Auringonpuisto 7,98 0,32 Lipunkantajanpuisto 8,25 0,47 Kartanonlehto 8,12 0,44 Haritun Helmi 8,86 0,46 Puistokenttä 8,59 0,61 Haritun Hovi 9,19 0,66 Kielo 8,67 0,64 Päivänkakkara 8,74 0,72 Kurjenpolvi, kt 8,64 0,34 Kissankello, kt 9,13 0,50 Kankaristonrivi 8,70 0,40 Waistenrivi 9,05 0,65 Kukkamaaria, kt 9,04 0,61 Kreulankartano 8,83 0,67 Myllymatinsato 8,88 0,77 Sinitaivas 8,90 0,70 Kappakuja 8,59 0,69 Metsärinne 8,50 0,53 Puutakuja I ja II 8,38 0,49 Puutakuja 3 8,21 0,46 Metsäniitty 8,27 0,52 Metsäkukka 8,55 0,69 Tavast. Mamselli 8,36 0,54 Kesäpouta 8,85 0,52 Pääskynpesä 8,72 0,64 Pyynpää 9,27 0,70 Pääskykallio I 8,92 0,42 Pääskykallio II 8,77 0,41 Suvipolku 8,86 0,66 Tavast. Emäntä, kt 8,36 0,33 Viiripuisto 8,99 0,65 Kartanonviheriö 8,15 0,51 Isotalo 8,22 0,67 Rauhankatu 8 9,99 0,78 Reelinkikatu 5 9,31 0,74 Ahterikatu 10 9,47 0,61 Rauninaukio 9,68 0,66 Ilkanterassi, kt 9,64 0,52 Länsipuisto 9,25 0,78 Hirvilaakso 9,14 0,78 Kukolankaski 9,34 0,76 Myrskylä 8,06 0,44 Puhuri 8,35 0,49 Laitainen 8,68 0,65 Merituuli, kt 8,82 0,56 Katavanranta 8,72 0,53 Havulanrivi 8,58 0,59 Länsipirtti/Länsikivi 8,55 0,57 Ragnarinkivi 8,42 0,54 Ragnarinkaari 8,11 0,54 Paletti 8,29 0,44 Pastelli 8,86 0,63 Pihapolku 8,39 0,53 Kotimetsä 8,74 0,58 Kontio 8,63 0,55 Töpöhäntä 8,62 0,39 PIIKKIÖ Kototuomola 8,73 0,37 sa. Esille tulevien asioiden niin vaatiessa, järjestetään valmistelutilaisuuksia myös muiden Yten työryhmien kanssa. Yhtiön hallinnon ja asukasedustajien yhteisenä kehityskohteena on kehittää Vaso-isännöintiä sellaiseksi, että tietojärjestelmien kehityksen avulla pystytään välittämään tietoa ja tavoittamaan mahdollisimman monet asukkaat, vaikka oma-aloitteinen aktiivisuus ei olekaan nousussa. Hallitus ja henkilöstö Yhtiön hallitukseen kuuluu yhdeksän jäsentä ja kolme varajäsentä. Hallituksen toimikausi on kolme vuotta. Nykyisen hallituksen toimikausi päättyy vuoden 2009 lopussa. Hallituksen päätettäväksi tulevia asioita valmistelee hallituksen jäsenistä ja toimihenkilöistä koostuva työvaliokunta. Henkilöstön kanssa käydään vuosittain henkilökohtaiset kehityskeskustelut ja työehtosopimuksen mukaiset arvioinnit. Henkilökunnan ammattitaitoa ja työkykyä ylläpidetään koulutuksella ja virkistystoiminnalla. Taloudellisen ja toiminnallisen tilinpäätöksen yhteydessä laaditaan myös henkilöstötilinpäätös. Vakituisen henkilökunnan vuosilomien aikana, asiakaspalvelun kiireapuna ja lähinnä viikonloppuisin tapahtuvissa asuntoesittelyissä käytetään tilapäistyövoimaa. Markkinoinnissa ja Kotivaso-lehden toteutuksessa käytetään asiantuntijapalveluja ja ulkopuolista toimittajaa. Markkinointi Yhtiön henkilöstön vahvuus on 10 henkilöä Asuntopäällikkö ja kaksi asuntoneuvottelijaa Turun, Raision, Kaarinan, Naantalin ja Liedon asuntoviranomaiset ylläpitävät hakijajonoja ja vahvistavat asukasvalinnat sekä asukkaiden vaihtuessa poismuuttavalle asukkaalle maksettavan asumisoikeusmaksun indeksi- ja muutostyökorvauksineen. Kaarinan ja Piikkiön kuntaliitos vuoden 2009 alussa edellyttää, että aiemmin kahden kunnan erillisistä hakijajonoista tehdään yksi jono. Tälle yhdistämiselle löytynee oikea tapa vuoden vaihteeseen mennessä. Vapautuvien asuntojen markkinoinnille haetaan koko ajan uusia muotoja. Asiakaskontaktit syntyvät entistä runsaammin internetin kautta. Asunnon hakutoiminto on hoidettavissa kokonaisuudessaan netin kautta. Vason asuntokanta ja myynnissä olevat asunnot ovat esillä omilla kotisivuillamme Myynnissä olevat asunnot ovat tarjolla myös Oikotie.fi ja Etuovi.com -palveluissa. Lähinnä lähiöiden saunattomien kerrostaloasuntojen käyttöastetta on tehostettu vuokraamalla asuntoja määräaikaisilla vuokrasopimuksilla ja antamalla em. tyyppisiä vapaita asuntoja ulkopuolisten välittäjien vuokrattavaksi. Vuoden mittaan pidetään tarpeen mukaan asuntoesittelyjä. Perinteisesti syksyllä järjestetty näkyvä ja kuuluva yleismarkkinointikampanja siirretään kevättalveen. Yhtiökokous Hallitus 9 jäsentä, 3 varajäsentä Toimitusjohtaja Hallintopäällikkö ja kaksi kirjanpitäjää Kiinteistöjen isännöinti Kiinteistökohtaisesti nimetyt isännöitsijät vastaavat isännöinnistä, kohteen budjetoinnista ja talousseurannasta sekä järjestävät yhteistyössä asukkaiden kanssa kiinteistönhoidon. Vuoden 2008 lopulta alkaen 51 kiinteistön isännöinti on oman isännöintiyksikön hoidettavana. Yhteistyö jatkuu ostopalveluna kahden isännöintiyrityksen kanssa. Syntyvässä uudessa palvelujen tuottamistavassa pääsemme vertaamaan omana isännöintinä ja ostopalveluna hoidetun isännöinnin toimivuutta sekä hinta- että laatutasoa. Yhteistyössä yhtiön keskushallinnon, asukashallinnon ja isännöitsijöiden kanssa kehitetään isännöintiä paremmin toimivaksi Vaso-isännöinniksi. Isännöinnin kilpailutus pidettiin viimeksi vuonna Isännöinnissä onnistumista seurataan asukkaille suunnattujen selvitysten sekä isännöintiyritysten kanssa käytävien palvelun kehityskeskustelujen avulla. Kiinteistönhoito Kiinteistöpäällikkö, isännöitsijä ja kiinteistöassistentti Kiinteistölle nimetty isännöitsijä on ensisijaisesti vastuussa, että kaikki kiinteistönhoitoon kuuluvat tehtävät on oikein järjestetty. Kiinteistön asukkaat osallistuvat kiinteistönhoidon tehtäviä koskevaan päätöksentekoon ja voivat ottaa itse tehtäväkseen haluamiaan tehtäväkokonaisuuksia. Käytössä on ns. ostoskori-periaate. Kiinteistöjen ylläpidossa huolehditaan, että niiden kunto pysyy kaikilta osiltaan hyvänä ja asukkaiden vaihtuessa tehdään enemmän kuin välttämättömät huoneistokorjaukset. Siihen on varattu myös kohteiden talousarvioissa rahoitusta. Kiinteistöissä, joiden käyttöönotosta tulee kuluneeksi 10 vuotta ensi vuoden aikana, järjestetään 10-vuotistarkastus. Tarkastuksen yhteydessä käydään läpi kiinteistön piha-alueet varusteineen, yhteiset ja tekniset tilat sekä asunnot. Tarkastuksen lopputuloksena luodaan yleiskuva 10-vuotiaan kiinteistön tilasta tulevien vuosikorjaus-, ym. suunnitelmien perustaksi. Kiinteistökannan kehittäminen ja uudisrakentaminen Viimeisin uudisrakennuskohteemme on valmistunut vuoden 2002 lopulla. Sen jälkeen on ostettu vuonna 2004 yksi valmis asumisoikeuskiinteistö. Kysyntätekijät ja aso-järjestelmään tulleet muutokset vievät kehitystä suuntaan, jolloin uudisrakentaminen tulee lähiaikoina perustelluksi. Lähiaikana tapahtuva markkinakehitys ja omistajakuntien kanssa käytävä keskustelu ja niiden asunto-ohjelmat ovat pohjana, kun tehdään ratkaisuja uusista Vaso-kohteista. Vuoden aikana tehdään vanhempiin kiinteistöihimme kohdistuvia kuntoarvioita. Niiden osana tehdään myös suppea energiakatselmus. Nämä molemmat antavat perustietoa kiinteis- töjemme teknisestä kunnosta tulevia uudistustoimenpiteitä varten. Kuntoarvioiden ja energiakatselmusten kustannusten kattamisessa käytetään hyväksi tarjolla olevia ympäristöministeriön myöntämiä avustuksia. Edunvalvonta Vaso on jäsenenä Asunto-, toimitilaja rakennuttajaliitto RAKLI ry:ssä. Sen kautta saadaan alamme edunvalvontaan liittyvää keskeistä tietoa. Lisäksi Vaso on Kiinteistöliitto Varsinais-Suomi ry:n ja Turun Kauppakamarin jäsen. Yhteistyötä jatketaan myös muiden asumisoikeusasuntoja tuottavien ja omistavien yhteisöjen kanssa. Työnantajana yhtiö on Palvelulaitosten työnantajayhdistys (Pty) ry:n jäsen. Ympäristöasioiden edistäminen Olemme mukana ympäristöministeriön sekä kauppa ja teollisuusministeriön AESS-sopimuksessa energiansäästön edistämisestä asuinkiinteistöissä. Huoneistokohtaiset vesimittarit ovat käytössä kaikissa niissä kiinteistöissämme, joissa mittarit on asennettu rakennusvaiheessa. Asuntokohtaiset vesimittarit alentavat veden kulutusta ja kohdistavat veteen, veden lämmittämiseen ja jäteveteen liittyvät kustannukset oikeille käyttäjille. Menneinä lähivuosina on veden kulutuksen pienentämisen lisäksi ollut teemoina mm. kokonaisvaltainen energiankulutuksen pienentäminen, piha-alueiden kunnossapitoon keskittyminen ja ostopalveluina hankittavien palvelujen tuottajien omiin ympäristöohjelmiin huomion kiinnittäminen. Vuoden 2009 teemaksi on valittu jätteiden lajittelun tehostaminen ja niiden kokonaismäärän pienentäminen. Kartongin ja kaatopaikkajätteen keräysastiat saadaan ensi vuonna kaikkien kuntien alueille. Vasolaiset ovat perinteisesti ahkeria kompostoijia, jossa aktiivisuuden toivotaan myös laajentuvan. Kiinteistöalan palvelujen tuottajilla ei ole vielä yleisesti ympäristöohjelmia, mutta palvelusopimuksia tehtäessä on ympäristöasiat otettava kokonaisvaltaisesti huomioon isännöinti-, kiinteistönhoito-, siivous-, remontti-, ym. palvelusopimuksia tehtäessä. Tämän asiakokonaisuuden hallintaan tulemme keskittymään osana kiinteistönpitoon liittyvien ympäristöasioiden edistämistä. Vuoden 2009 alussa tulee voimaan säädös pakollisesta energiatodistuksesta asuinkiinteistöille. Energiatodistukset kaikista kiinteistöistämme tulevat valmistumaan määräajassa. Ne tullaan julkaisemaan kunkin kiinteistömme tietojen yhteydessä -sivuilla. Tiedotus Tärkein tiedotuskanava Vasolle on internet. Www-sivujemme sisältöä laajennetaan ja laatua korotetaan jatkuvasti. Syksyin keväin ilmestyvä perinteinen Kotivaso-lehti tulee ilmestymään ensi vuonna neljättätoista vuosikertaansa. Kotivaso jaetaan jokaisen Vaso-kotiin ja lähimmille sidosryhmille, kuten kuntien päättäjille. Vason kotisivut laajentuvat ja tulevat täyttämään asukasdemokratiamme tiedonvälityksen tarpeita. Vaso-kotisivujen kiinteistökohtaiset ominaisuudet tulevat palvelemaan jatkossa myös paikallista asukashallintoa. Uusilla ominaisuuksilla tavoitetaan myös passiiviset asukkaat, ainakin tarvittavat tiedot ovat kaikkien tasavertaisesti saatavissa netissä. Sähköpostiosoite on myös käytössä asukkaiden keskinäisessä yhteydenpidossa. Yhtiön toimintaan liittyvistä ajankohtaisista asioista kerrotaan alueellisille ja myös valtakunnallisille tiedotusvälineille julkaistavilla tiedotteilla. Vuosittain ajankohtaisella teemalla varustettu tiedotuskampanja tullaan toteuttamaan myös vuonna 2009.

6 6 Talous Hoitomenoissa korotustarpeet vaihtelevat toki kiinteistökohtaisesti, mutta kustannukset nousevat ensi vuonna tuntuvasti kaikilla hoidon osa-alueille. Ensi vuodelle kohdistuvat kustannukset nousevat viimeistään vuoden alussa. Vasossa käyttövastikkeiden korotus toteutuu vasta maaliskuun alussa, joten kahdentoista kuukauden korotus tulee kerättäväksi kymmenessä kuukaudessa. Asumiseen liittyvät palkka- ja energiakustannukset ovat merkittävimmät taustatekijät ensi vuoden käyttövastikekorotuksille. Kiinteistönhuoltoyritysten palkkioihin on varattu kohdekohtaisia korotuksia n. 7 % luokkaa. Kaikilta neliöiltä tasasuuruisena perittävä isännöintipalkkio nousee 4,7 %. Jätteiden käsittely- ja kuljetuskustannusten nousu on ollut huomattavaa ja molempien odotetaan nousevan ensi vuoden aikana jälleen 10 %. Uusien jätehuoltomääräysten johdosta jätteiden kokonaismäärän hallitsemisella ja lajittelua tehostamalla syntypaikalla on mahdollista jarruttaa jätekustannusten nousua. Kaukolämmön perusmaksujen (+ 7 %) ja energiahintojen nousuun on varauduttu kaikissa kunnissa. Kalleimmillaan Kaarinassa kaukolämmön hinnaksi on varattu 63 e/mwh ja halvimmillaan Liedossa 40 e/mwh. Kevyen polttoöljyn hinnaksi on varattu 1,00 e/l. Lämpöenergian hintojen korotukset ovat muualla paitsi Liedossa noin 25 %. Aiemman hyvin edullisen kiinteähintaisen kiinteistösähkön ostosopimuksen päätyttyä on kiinteistöjen käyttämän sähkön hinnassa varauduttu myös huomattavaan korotukseen. Myös sähkön siirtomaksujen sähköveroineen odotetaan nousevan noin 2 %. Asukkaiden on mahdollista saada kotitaloussähköstä alennus Turku Energia Oy:n listahinnasta Vason Vihreä kortti -yhteistyökumppanuuteen liittyen. Kiinteistöveroon on budjetoitu korotusta 5 %, jonka taustalla on kohonneet kiinteistöjen arvot. Varautuminen mm. kunnallisten tariffien muutoksiin tapahtuu talousarvion laadintavaiheessa arviointiperiaatteella, koska hintamuutokset varmistuvat vasta mm. kuntien valtuustojen päättäessä ensi vuoden talousarvioista myöhemmin syksyllä Kiinteistöjen korkeatasoisesta kunnossapidosta huolehditaan talousarviovaiheessa varaamalla kuluvan vuoden tapaan jokaisen kiinteistön talousarvioon vähintään 0,30 e/m 2 / kk korjauksiin. Lisäksi eri kiinteistöissä on omia vuosikorjaus- tai kaluston hankintatarpeita, jotka näkyvät toisistaan poikkeavina hoitokulujen muutoksina. Kiinteistöissä on huomioitu myös asuntojen ennakoidusta tyhjänä olosta aiheutuvia käyttövastikesaamisia. Käyttöasteen odotetaan olevan ensi vuonna kuitenkin vuoden 2008 mukaisesti korkealla tasolla. Tulevalle vuodelle olemme tiukentaneet linjaa kiinteistöjen budjetoinnissa. Varsin useat kohteet ovat tehneet aikaisempina vuosina alijäämäisiä talousarvioita, joko käyttäen hyväkseen aikaisempien vuosien rahoitusylijäämiä tai pyrkien tulemaan toimeen totuutta alhaisemmilla tavoitteilla. Tämä on johtanut valitettavan usein tilanteeseen, jolloin kohteen rahat hoitokulujen kattamiseen ovat miinuksella. Näissä tapauksissa on varauduttu kirimään ainakin jonkin verran umpeen kohteen talouteen kertynyttä alijäämää. Asukkaiden käyttövastikkeessa olevalla hallinto-osuudella ja korkotuotoilla katetaan yhtiön keskushallinnon kulut. Käyttövastikkeen hallintokuluosuus on ensi vuonna 0,730 e/m 2 /kk, jossa on korotusta 0,05 e. Sillä katetaan keskushallinnon kulujen lisäksi Vaso-kotien internetyhteys, jaksottaisen kunnossapidon varaus, tyhjäkäyttö- ja luottotappiovaraus sekä pitkään asuneen asukkaan vastikehyvitys ns. kymppihyvitys. Koko yhtiön pääomakustannusten jakautuminen eri kiinteistöille käyttövastikkeisiin on määrätty ns. tasausperiaatteen mukaisesti. Käyttövastikkeissa oleva pääomamenojenkin osuus kasvaa ensi vuonna keskimäärin 0,04 e/m 2 /kk. Rahamarkkinoiden yleisestä kehityksestä poiketen, tämä vaikutus ei ole meillä kovin suuri. Vuoden 2009 käyttövastikkeita on valmisteltu yhteistyössä Yten (asukkaiden yhteistyöelin) kanssa. Käyttövastikkeen pääomakustannusten osuus määräytyy kunkin kiinteistön ikä- ja kuntotekijän, kiinteistötyypin, asuntojen käyttöasteodotusten, varustelutason ja alueellisen sijainnin perusteella. Lopullinen käyttövastike syntyy pääomaosuuden ja kiinteistön omien hoitokulujen summana. Asukkaiden omatoimisuudella on mahdollista vaikuttaa hoitokustannusten määrään. Uusilta asukkailta peritään entiseen tapaan ennen sisään muuttoa vakuusmaksu kahden kuukauden käyttövastikkeen suuruisena. Asukas saa vakuuden takaisin poismuuton jälkeen euromääräisesti samansuuruisena mikäli vastike-, käyttömaksu- ja mahdollisesti asunnon kuntoon liittyvät laskut on hoidettu. Vakuudelle ei ole maksettu korkoa suoraan asukkaalle vakuuden palautuksen yhteydessä, vaan vakuusmaksujen avulla Vasolle tulleet korkotuotot on käytetty yhtiön kulujen kattamiseen. Vakuusmaksujen korkohyöty tulee tällöin asukkaiden eduksi keventäen vastaavalla euromäärällä vastikkeissa kerättävää rahamäärää. Menettely on yleinen Vasoon rinnastettavissa vuokra- ja asumisoikeusyhtiöissä. Kiinteistöjen hoitokuluissa korotustarpeet vaihtelevat kiinteistökohtaisesti voimaan tulevat käyttövastikekorotukset ovat vaihteluvälillä 0,32 0,78 e/m 2 /kk. Huomioituna kaikki 99 kiinteistöä, tulee käyttövastikekorotus olemaan keskimäärin 0,54 e/m 2 /kk. Kokonaisvastikkeesta korotus on keskimäärin 6,6 %. Keskimääräisesti pääomakulut nousevat 0,9 % ja hoitokulut 11,6 %. Korotusten jälkeen on keskivastike 8,74 e/ m 2 /kk, käyttövastikkeiden vaihteluväli on silloin 7,98 9,99 e/m 2 /kk. Varsinais-Suomen Asumisoikeus Oy:n ensi vuoden kaikista yhdistetyistä menoista on talousarviossa pääomakulujen osuus 51,04 % (4,42 e/m 2 /kk), kiinteistökohtaiset hoitokulut 40,53 % (3,51 e/m 2 /kk) ja koko Vason kiinteistömassan keskushallinnon kulut 8,43 % (0,73 e/ m 2 /kk). Vastaavasti pääomakuluista käytetään lainojen korkoihin 35 % ja lainojen lyhennyksiin 65 %. Vuoden 2009 lopussa yhtiöllä on lainaa keskimäärin 797 e kutakin asuntoneliömetriä kohden. Asukaskokous askeettisissa olosuhteissa Ilmapiiri on kyselevä ja kiinnostunut Vettä vihmoo taivaalta, tuuli tuivertaa hiuksissa. Ulkona on luihin ja ytimiin ulottuva syysmyrsky, mutta Isotalon kohteen väestönsuojassa on lämmin. Polkupyörät riippuvat koukuissaan seinustoilla. Lämmönjakohuone pilkistää rautahäkin takaa. Pihasta kaadetun puun halot ovat siististi rivissä. - Syyskokous alkaa, julistaa asukastoimikunnan puheenjohtaja Pekka Paatonen. Isotalon asukkaat ovat kokoontuneet syysasukaskokoukseen. Paikalla on mukavasti väkeä, kymmenen asukasta ja isännöitsijä Jari Kauppi. Puiset ulkopenkit tarjoavat oivan istumapaikan. Tunnelma on rauhallinen ja rakentava. Asukastoimikunnan jäsenet ensi vuodelle valitaan sujuvasti. Moni jatkaa toimikunnassa, mutta myös uusia jäseniä tulee mukaan toimintaan. - Uudet jäsenet, muistakaa jättää sähköpostiosoite allekirjoittaneelle, Pekka Paatonen kehottaa. Keskustelu jatkuu pienen virkistysmatkan järjestelyistä valvojan ja Vasokokouksen edustajan, Ari Pikkaraisen, valintaan. Seuraavaksi puhe siirtyy vuoden 2009 talousarvion käsittelyyn. - Korotuspaineita on, kuten olette uutisista kuulleet, Paatonen toteaa. Isännöitsijä Jari Kauppi alustaa vastikkeiden noususta, kiinteistön hoitokuluista, kiinteistöverosta, korjauksista sekä lämmityksen, sähkön ja jätehuollon kustannuksista. Jätehuollon maksut nousevat 10 prosenttia. - Onko tähänastisesta jotain kysyttävää, Jari Kauppi kysyy. - Toivotaan, että kaikki budjetoidut rahat eivät mene, mutta tiedossa oleviin nouseviin kuluihin on varauduttava, hän lisää. Talous keskusteluttaa Asukkaiden mielestä on hyvä asia, että asuntoja ja rakennuksia pidetään kunnossa. Rahan osoittaminen talousarviossa kiinteistön kunnossapitoon on pitkän päälle järkevää. Keskustelu siirtyy lopputarkastuksiin ja asukkaiden vastuuseen rikkoutuneista rakenteista. - Jos asukas vaihtuu, ja on selkeästi havaittavissa, että kalusteita on rikottu, asukas on korvausvelvollinen. Jos asukas on asunut esimerkiksi 15 vuotta samassa asunnossa, asumisen ja elämisen jäljet näkyvät. Se on normaalia kulumista, Jari Kauppi selvittää. Puheenjohtaja Pekka Paatonen muistuttaa, että Isotalo kuuluu edelleen kymmenen vähiten kuluttavan kiinteistön joukkoon. - Ensi vuonna tehdään kuntoarvio, koska kohteen ikä lähenee pariakymmentä vuotta. Täytämme kohta 16 vuotta, Paatonen sanoo. Säännöt hyväksytään Asukaskokous käsittelee myös uudet järjestyssäännöt. Vaso-kokouksen hyväksymät mallisäännöt pohjautuvat Isotalon ja Ragnarinkaaren entisiin järjestyssääntöihin. Isotalon asukaskokouksessa keskustellaan aktiivisesti talousarviosta, lippujen nostosta lipputankoihin, kuituverkosta, kaapelitelevisiosta, ulkovalaistuksesta ja muista asukkaita lähellä olevista aiheista. Rauhankatu 8 hankkii parvekelasitukset - Järjestyssäännöt ovat lähes samanlaiset kuin aikaisemminkin, mutta jätteiden käsittelystä on lisätty uutena oma kohtansa, Pekka Paatonen esittelee. Jätteiden lajittelusta roskapisteissä käydään kiihkeä keskustelu. Vaikka jätepisteissä on jätetaulu tarkkoine lajitteluohjeineen, silti kaatopaikkajätteen seasta löytyy mitä tahansa keräyslasista ongelmajätteisiin. Läsnäolijat pohtivat yhteisesti, miten välinpitämättömästi jätteiden lajitteluun suhtautuvien, onneksi kuitenkin harvojen, asukkaiden asenteisiin voisi vaikuttaa, jotta jätteet päätyisivät jatkossa oikeisiin astioihin. Järjestyssääntöjen pykälä kissojen, koirien ja muiden kotieläinten pidosta nostattaa esiin kysymyksen lintujen ruokinnasta. Rivitalokohteessa moni asukas on kiinnittänyt lintulaudan tai pöntön pihaan. - Järjestyssääntöjen mukaan lintujen ruokinta kiinteistön alueella on kielletty. Tämä koskee kaikkia, Paatonen tähdentää. - Ja sitten katsomme joulukuun kokouspäivän, almanakat esiin, hän kehottaa. Asukkaat ovat saapuneet kokoukseen säätä uhmaten. Vason kiinteistö Rauhankatu 8:n asukaskokous päätti hankkia taloon ensi vuonna jokaiseen asuntoon parvekelasituksen. Samalla parvekkeiden metalliosien maalauksia ja lattian pinnoitusta tullaan uusimaan. Asiaa on asukkaiden aloitteesta valmisteltu jo pitkään. Isännöitsijätoimisto Mikko Aro teetti viime vuonna arkkitehtikuvat, joiden mukaisesti työ tullaan ensi vuonna toteuttamaan. Koska talo sijaitsee aivan Turun keskustassa Rauhankadun ja Käsityöläiskadun kulmassa, oli kaupungin rakennusvalvonnallakin kaupunkikuvan vaalijana vahva rooli suunnitelmien laadinnassa. Koko projektin kustannusarvio on noin euroa, joka perustuu viime talvena kertaalleen pyydettyihin urakkatarjouksiin. Odotamme, että rakennusalan heikkenevä työtilanne johtaa edullisempaan loppuhintaan, kun tarjouksia pyydetään uudestaan tulevan joulukuun aikana, kertoo kohteen isännöitsijä Tero Palin Mikko Aro Oy:stä. Vasossa vallitsevan tavan mukaan yhtiön keskushallinto lainaa tarvittavan summan Rauhankatu 8:lle, joka maksaa sitä vähitellen takaisin 12 kuukauden euriborin mukaisella korolla. Rauhankadun käyttövastikkeeseen otettiin ensi vuodelle 0,40 e/m 2 /kk parvekelasitukseen kustannusten kattamiseen kohdistettavaa korotusta. Kuinka monta vuotta kohteelle lasituksen ja parvekeremontin takaisinmaksu kestää, tulee riippumaan lopullisista hankintakustannuksista ja tulevien vuosien korkokannasta. Useita vuosia kuitenkin.

7 7 Vuoden 2009 alusta asunnon vaihto tapahtuu uudella järjestysnumerolla tai keskinäisenä vaihtona Voimassaolevassa asumisoikeussopimuksessa olevaa järjestysnumeroa ei ole enää mahdollista käyttää vuoden 2009 alusta lähtien. Tämä koskee myös asumisoikeusasunnosta toiseen vaihtavia. Ympäristöministeriö teki asumisoikeusasunnon vaihtoon vaikuttavan lakimuutoksen jo vuonna 2003 ja viiden vuoden siirtymäaika päättyy lähtien asumisoikeusasunnon vaihdolle on kaksi vaihtoehtoa. Vaihto voidaan tehdä käyttämättömällä asumisoikeusjärjestysnumerolla tai vaihto tapahtuu asukkaiden keskinäisenä asuntojen vaihtona. Keskinäisessä vaihdossa ei järjestysnumeroita käsitellä. Vaikka asunnon vaihto ei olisikaan juuri nyt ajankohtainen, kannattaa nykyistenkin asukkaiden hakea uusi järjestysnumero mahdollisimman pian. Asumisoikeusjärjestysnumero ei vanhene, eikä sitä ole pakko koskaan käyttää. Ajoissa hankittu järjestysnumero antaa tarvittaessa mahdollisuuden vaihtoasunnon saantiin nopeammin kuin vasta hankittu numero. Asumisoikeusjärjestysnumerot myöntää kuntien asuntotoimistot. Vason kotisivuilta kohdasta Asunnon hakeminen löydät tästä tarkempaa tietoa. Nettisivuiltamme voit lähettää järjestysnumerohakemuksen Vason toimialueen kuntiin. Syntymäpäivälahjavinkki täysi-ikäiselle Aso-lain mukaan asumisoikeus voidaan myöntää 18 vuotta täyttäneelle henkilölle. Samalla periaatteella 18 vuotta täyttävä voi hakea kunnasta asumisoikeuden myöntämisen edellytyksenä olevan järjestysnumeron. Siispä, kun nuori täyttää 18 vuotta, on yksi hyvä ja edullinen synttärilahja hankkia hänelle aso-järjestysnumero niistä kunnista, joihin kyseinen nuori mahdollisesti elämänsä taipaleella saattaisi asettua asumaan. Järjestysnumerohakemusten teko onnistuu nykyään helposti netin kautta joko kuntien tai aso-asuntoja omistavien yhtiöiden www-sivuilta. Tämän lahjan arvo saattaa vuosien mittaan nousta varmemmin kuin pörssikurssit. Kaarina ja Piikkiö yhdistyvät 2009 alussa Alueellamme tapahtuu yksi kuntaliitos vuoden vaihteessa, jolloin Kaarinan kaupunki ja Piikkiön kunta liittyvät. Kuntaliitos vaikuttaa myös asumisoikeusasuntoihin, sillä yhteen liitettävien kuntien asumisoikeushakijajonot yhdistetään yhdeksi jonoksi. Vasolla on Piikkiössä yksi 17 asuntoa käsittävä Kototuomola-rivitalokiinteistö. Nykyisessä Kaarinassa Vasolla on 12 kiinteistöä, ja niissä 285 asuntoa. Kaarinassa ja Piikkiössä asohakijajonojen yhdistäminen tulee tapahtumaan niin, että jälkeen uuden Kaarinan alueella tapahtuvissa asumisoikeusasuntojen hakutilanteissa vanhan Piikkiön numerot kohdistuvat jatkossakin pelkästään Kototuomolaan tehtäviin hakuihin. Samoin vanhan Kaarinan aikana, eli ennen Kaarinasta haetut numerot ovat käytössä vain nykyisiin 12:n kiinteistöön kohdistuvissa asunnonhauissa. Vuonna 2009 ja sen jälkeen hankitulla järjestysnumerolla voi hakea koko uuden Kaarinan alueen asumisoikeusasuntoja. Hallituksen jäsen Pirjo Ranti: Mielenkiintoinen luottamustehtävä Pirjo Ranti on Vason hallituksen jäsen Turun kaupungin edustajana toista vuotta. Hänen mielestään hallituksen jäsenyys on mielenkiintoinen luottamustehtävä, jossa yhdistyvät hallinnon ja asukkaiden intressit. Ihmissuhdetaidot tärkeä osa isännöitsijän ammattia Isännöitsijä Jari Kauppi tekee lopputarkastuksia, jotka jakautuvat tasaisesti vuoden ajalle. - Korjausten tilaaminen ja töiden valvominen on merkittävä työsarka, hän sanoo. Isännöitsijä Jari Kauppi vierailee ensimmäistä kertaa Isotalon kohteessa, mutta sitä ei huomaa ulospäin. Niin tottuneesti mies selvittää vuoden 2009 talousarviota ja juttelee tuttavallisesti asukkaiden kanssa kokouksen jälkeen. Jari Kauppi aloitti isännöitsijänä Vason palveluksessa toukokuun alussa. Syksyn viimeinen asukaskokous on takana. - Ihmissuhdetaidot on tärkein osa isännöitsijän ammattitaitoa, hän toteaa. Jari Kauppi on työskennellyt aikaisemmin kiinteistöjen huoltotehtävissä 15 vuotta. Ammatinvaihto tapahtui luontevasti. Kiinnostus alaa kohtaan sai hänet hakeutumaan isännöitsijäksi. - Vaso on tuttu yhtiö huoltomiehen ajoilta. Isännöitsijän ammatti on tuntunut omalta. Vaikkakin työ on haastavaa, se on mielenkiintoista. Jari on osallistunut pariinkymmeneen asukaskokoukseen iltaisin syksyn aikana. Iltakokoukset sujuvat mieheltä kuitenkin kevyesti, sillä huoltomiehenä hän päivysti myöhään iltaisin ja yöaikaan. Isännöitsijän työajat sopivat paremmin kahden pienen, 1- ja 5-vuotiaan pojan perheenisälle. Käynnistysavustus valtiolta uusille aso-asunnoille Jari Kauppi tietää, että asukaskokouksissa ovat puhuttaneet eniten vastikkeisiin liittyvät korotukset sekä lämmitys-, vesi- ja sähkökustannukset, kuten Isotalon asukkaidenkin syyskokouksessa. Jarin mielestä ammatissa tarvitaan taitoa tulla toimeen erilaisten ihmisten kanssa vaikeidenkin asioiden äärellä. Rauhallisuus ja keskustelutaito ovat avainasemassa. - Jotta osaa ilmaista mielipiteensä oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Jari Kauppi pelaa ja valmentaa salibandya. Kärsivällisyys ja maltti ovat valttia. - Jos polttaa päreensä, silloin menettää pelin niin harjoituskentällä kuin isännöinnissäkin. Valtio on käynnistänyt useita toimia asuntorakentamisen vauhdittamiseksi Suomessa. Kansantalous on vahvasti riippuvainen rakentamisesta, sen nousuista ja laskuista. Kun puhdas markkinaehtoinen rakentaminen laskee, on valtio tulossa tukitoiminnallaan apuun. Valtio on päättänyt sijoittaa 20 miljoonaa euroa Kuntarahoitus Oy:n osakepääomaan, jonka turvin on tarkoitus vauhdittaa valtion korkotuen ja täytetakauksen saavaa asuntotuotantoa. Pääkaupunkiseudulla on ollut voimassa tämän vuoden ajan euron käynnistysavustus jokaista aloitettua vuokra- tai asumisoikeusasuntoa kohti. Kotivason mennessä painoon tiedettiin, että kyseinen avustus tulee ensi vuonna voimaan koko maassa, mutta minkä suuruisena, sitä ei vielä ollut päätetty maamme hallituksessa. PK-seudulla voimassa oleva avustus merkitsee noin 0,70 e/m 2 /kk vastikkeen alennusta uudessa aso-asunnossa. Hallituksen jäsen Pirjo Ranti viihtyy kotipiirissään Aurajoen kansallismaisemassa ja Halistenkosken pauhussa. Vason Räntämäen ja Halisten kohteet ovat naapurissa, asukkaat kuin saman kylän väkeä. Hallituksen jäsen Pirjo Ranti arvostaa Vason hallinnossa asukasdemokratiaa, joka on hänen mielestään ydinasia. Asukaskokoukset ja asukasjäsenet hallituksessa tuovat asukkaiden näkökulmaa ja mielipiteitä esille. - Toimitusjohtaja ja henkilökunta kantavat huolta siitä, että asukkaat viihtyvät. Hyvinä esimerkkeinä tästä ovat esimerkiksi Vason järjestämät pihakilpailut, jotka antoivat kaikille kohteille mahdollisuuden tulla tasapuolisesti esille. Vason toiminta ja periaatteet olivat Rantille entuudestaan tuttuja. Myllykodin hallituksen pitkäaikaisena jäsenenä kaupungin osaomistukseen liittyvät käytännöt ja yhteistyökumppaneiden tuntemus loivat luontevan siirtymän aso-asuntojen maailmaan. - Vaso on hyvin hoidettu yhtiö. Rakennuskanta on hyvässä kunnossa. Remontit, jotka ovat tulleet hallituksen käsittelyyn, ovat olleet lähinnä pintaremonttia asukkaiden muuton jälkeen. Peruskorjaukset eivät vielä ole tulleet vastaan merkittävässä määrin. Kun asunnoista pidetään huolta, ne myös säilyvät kunnossa paremmin. Pirjo Ranti on opetuslautakunnan ja suomenkielisen jaoston jäsen. Edellisellä valtuustokaudella hän oli puolet ajasta Turun kaupunginvaltuuston jäsen. Ranti on ammatiltaan sairaanhoidon lehtori Turun ammattikorkeakoulun Terveyden yksikössä. - Tunsin sairaankuljetuspuolen, minkä vuoksi minut valittiin aikoinaan vuonna 1989 pelastuslautakuntaan, ensimmäisenä naisena. Kunnallisten luottamustehtävien lisäksi hän on Turun Seudun Osuuspankin konttoritoimikunnan ja edustajiston jäsen, Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän yhteisen kirkkovaltuuston 1. varajäsen sekä Maarian seurakunnan itäisen alueneuvoston sihteeri. Pirjo Ranti harrastaa yhteiskunnallisten asioiden hoitoa, ulkoilua, lenkkeilyä, matkailua ja puutarhanhoitoa. - Siinä piisaa töitä niin paljon, kuin vain jaksaa ja ehtii tehdä. Tarkkaa ja tehokasta taloudenhoitoa Vason tarkka taloudenhoito saa Pirjo Rantilta kiitosta. Toiminta on tehokasta, raportti vastiketuloista ja tyhjäkäytöstä on käsittelyssä joka kokouksessa. - Se yllätti alussa, että uudistuotantoa ei ollut. Viime vuoden lopulla osallistuimme kaupungin tonttitarjontaan, ja saimme Kukolasta tontin. Aloituspäätöstä ei ole vielä tehty. Katsomme, mihin maailma kehittyy. Rantin mielestä hallituksen käsittelyyn tuotavat asiat ovat hyvin valmisteltuja, ja esitykset perusteltuja ja valmiiksi pureksittuja. - Emme ole äänestäneet kertaakaan, kuten yleensä kunnallisissa luottamustehtävissä tapahtuu. Vääntöjä ei tarvita ollenkaan, vaan päätökset ovat olleet yksimielisiä. Pirjo Ranti pohtii, että viime vuonna tehty päätös vähitellen omaan isännöintiin siirtymisestä oli hyvä ratkaisu. - Isännöinti omissa käsissä tuo lisää hallittavuutta ja suunnitelmallisuutta, laadukasta palvelua. Palveluasuminen on mahdollisuus Uudisrakentamisen käynnistämisen lisäksi Pirjo Ranti näkee tulevaisuuden mahdollisuutena vanhusväestön palveluasumisen. - Vason ideana on tarjota asumismuoto kaiken ikäisille, miksei palveluasuminenkin keskustassa palvelujen äärellä voisi olla vaihtoehto, hän visioi. Osa ihmisistä haluaa elää aso-asunnoissa koko elämänsä. Osa hakeutuu väliaikaisesti etsimään kotia Vasosta paikkakunnalle muuton, opiskelun, työn taikka omakotitalon rakentamisen ajaksi. - Asumisoikeusasuminen on hyvä muoto heille kaikille.

8 8 Pekka Mikkilä ( ) Vaso-kokouksessa vuonna Aktiivinen asukkaamme ja ystävämme Pekka Mikkilä on poissa Pitkäaikainen ja Vasossa monella tavalla aktiivinen asukkaamme Pekka Mikkilä nukkui pois 15. lokakuuta 72 vuoden ikäisenä. Hän teki työuransa rakennusaineteollisuuden palveluksessa myynti- ja markkinointitehtävissä. Jo niiltä ajoilta rakentaminen ja asuminen olivat hänelle läheisiä asioita. Asuessaan 1990-luvulla Turussa Halisissa Sinitaivas-kiinteistössämme Pekka oli Vason ensimmäinen energia-expertti. Kyseinen toimintatapa ei ottanut Vasossa laajemmin ilmaa siipiensä alle ja se oli pettymyksen aihe sekä Pekka Mikkilälle että Vason hallinnolle. Muutettuaan Turussa Läsinummelle Pastelliin hänestä tuli myös asukkaiden yhteistyöelin Yten jäsen, jossa hän toimi vuodesta Vuoden 2007 päättyessä Pekka itse totesi sairauden rajoittavan toimintaansa niin, että hän halusi jättää Yten sihteerin tehtävät nuoremmilleen. Muistoomme ovat jääneet Pekan Vaso-kokouksista ja Ytestä tutut puheenvuorot, jolloin hän perustellen asetti asumiseen liittyviä isoja asioita keskustelun kohteeksi. Hän vaati tehokkaampaa energian hyväksikäyttöä, jätekustannusten nousun katkaisemista koska viimekädessä kotitalousjäte on energian raaka-aine, josta tulisi hänen mielestään tuottajille maksaa, sekä pääomakustannusten kurissa pitämistä. Pekka ei epäröinyt ottaa yhteyttä myös suoraan Vason toimitusjohtajaan tai muuhun henkilökuntaan ennen kaikkea omaan kiinteistöön liittyvissä asioissa, joissa hän oli monella tasolla mukana. Vielä kesällä olin hänen kanssaan ratkomassa Pastellin puustoon ja tontinrajoihin liittyviä ongelmia. Pekka Mikkilä oli avoin ja toiminnan ihminen. Oma perhe ja kolme lasta jälkikasvuineen tulivat helposti keskusteluissa esiin. Hän toimi elämänsä aikana monissa järjestötehtävissä, liikunnan parissa mm. tennis- ja golfseuroissa. Kolme vuotta sitten tapahtunut vaimon kuolema oli hänelle raskas asia, mutta toimintatarmoa se ei häneltä vienyt. Optimistisuus ja halu ponnistella eteenpäin säilyi Pekka Mikkilällä aivan loppuun asti. Pekka Peltomäki toimitusjohtaja Asuntoneuvottelija Piia Nevalaisella (vas.) ja kirjanpitäjä Irina Kurkelalla on positiiviset odotukset uudesta työpaikastaan. - Markkinatilanne asumisoikeusasumisen kannalta on hyvä, Piia Nevalainen sanoo. Vason laajakaista uudistuu vuoden 2009 alussa Kohta kaksi vuotta toiminnassa ollut jokaisen Vaso-kodin kiinteänopeuksisen laajakaistan ominaisuudet paranevat vuoden vaihteessa. Koteihin tulevan kaistan nopeus on jatkossa yksi mega ja paluukaista 512 kilobittiä sekunnissa. Nopeudet tuplaantuvat nykyisestä molempiin suuntiin. Palvelun toimittajana jatkaa seuraavatkin kaksi vuotta DNA Oy. DNAn kanssa tehty uusi sopimus on voimassa helmikuun 2011 loppuun. Laajakaistan palvelukyky paranee, mutta tästä syystä ei käyttövastike nouse ensi vuonna. Vaso-laajakaistaan sisältyy viisi sähköpostilaatikkoa asuntoa kohden sekä 100 Mt kotisivutilaa. Vasolaisilla on mahdollisuus ottaa käyttöön myös Aikaisemmin asukkaamme ovat voineet ostaa DNAlta lisähinnalla yhden ja kahden megan yhteydet niissä kiinteistöissämme, joissa talon sisäinen kaapelointi on tehty perinteisellä kupariverkolla. Jatkossakin näissä taloissa voi ostaa kahden megan nopeuden vanhaan hintaan 5 euroa kuukaudessa. Asukkaan pitää itse tehdä tilaus DNAn asiakaspalvelusta (puh ). DNAn kanssa on sovittu, että nyt 1M lisänopeuden tilanneiden laskutus loppuu vuoden vaihteessa. Niiden, joille DNA toimittaa tällä hetkellä 2M-kaistaa, tilanne pysyy entisellään; 5 e/kk laskutus jatkuu. Turussa sijaitsevissa kiinteistöissämme Ilkanterassi ja Länsipuisto, joissa on kiinteistössä sisäinen CAT/ Ethernet-kaapelointi, voivat asukkaat tilata DNAlta nopeudet hintaan: 10/10 Mbit/s 10 e/kk 100/100 Mbit/s 25 e/kk Valokuituverkko laajenee ja lisää mahdollisuuksia Teleoperaattorit rakentavat valokuituun perustuvaa runkoverkkoa koko maassa ja myös Turun seudulla. Vaso on avannut kiinteistöjensä puhelinjakamot vastaanottamaan valokuitukaapeleita. Vaikka talon sisällä kulkeviin puhelinkaapelointeihin ei tehdä muutoksia, päästään käyttämään taas tuntuvasti nopeampia nettiyhteyksiä. Laajakaistayhteistyökumppanimme DNA tekee kovasti töitä myös tällä rintamalla. Kuluvan vuoden lopussa heillä on valmiina valokuituyhteys seuraavissa kiinteistöissämme: Turku Majakkaranta: Ahterikatu 10 ja Reelinkikatu 5 Nummenmäki: Kotimetsä Keskusta: Ilkanterassi (CAT-kaapelointi) Länsinummi: Havulanrivi, Ragnarinkivi, Ragnarinkaari, Länsikivi ja -pirtti Kärsämäki: Kesäpouta Runosmäki: Auringonpuisto ja Lipunkantajanpuisto Länsikeskus: Länsipuisto (CAT-kaapelointi) Pääskyvuori: Pääskynpesä Kohmo: Suvipolku, Tavastinmäen Emäntä ja Tavastinmäen Mamselli Naantali Keskusta: Iltarusko, Tiroli, Kauppilanrinne ja Alppi Kaarina Littoinen: Karakatu 4 ja 3 5 Näissä kiinteistöissä on asukkaalla mahdollisuus tilata DNAlta nopeudet hintaan: 2/1 Mbit/s 5 e/kk 10/1 Mbit/s 10 e/kk 24/1 Mbit/s 17 e/kk Vuoden vaihteessa DNAn valokuituverkko kattaa jo yli 30 % Vason asuntokannasta. Odotamme, että valokuituverkon rakentaminen jatkuu kiivaana ja saamme yhä useammat kiinteistömme nopeiden yhteyksien päähän. Kuituverkon laajentumisesta ja muistakin Vason laajakaistaan liittyvistä uutisista kertoo viivytyksettä Sitä kannattaa seurata. Kaikki tässä edellä mainitut hinnat sisältävät arvonlisäveron. Asiakaspalvelua asukkaiden ehdoilla Vason tuoreimmat työntekijät kirjanpitäjä Irina Kurkela ja asuntoneuvottelija Piia Nevalainen ovat kotiutuneet nopeasti uuteen työpaikkaan. Molemmat nuoret naiset ovat jo aikaisemmissa työtehtävissään tehneet yhteistyötä Vason henkilökunnan ja asukkaiden kanssa. Yo-merkonomi Irina Kurkela aloitti kirjanpitäjänä elokuussa. Irina on turkulainen, vaikkakin hän kävi kääntymässä isännöintitoimistossa Hyvinkää Helsinki-akselilla. Nyt Irina asuu Kaarinassa. Hän on kahden pienen lapsen äiti ja harrastaa liikuntaa. Irinan työtehtäviä ovat kirjanpito, vastikevalvonta, laskutukset ja asiakaspalvelu. Aikaisemmassa työpaikassaan isännöintitoimistossa hän hoiti Vason kirjanpitoa ja vastikevalvontaa. - Asukkaat näkevät koko palvelutarjonnan kirjon, sillä nyt asuntoneuvottelijat, kirjanpitäjät ja isännöitsijät ovat saman katon alla. Esimerkiksi kun asukas ottaa uutta asuntoa vastaan, isännöitsijä on tarvittaessa vastaamassa kysymyksiin ainakin omassa isännöinnissä olevissa kiinteistöissä, Irina tähdentää. - Toivottavaa on, että asukkaat soittavat tai lähettävät sähköpostia, jos heille tulee kysyttävää, hän jatkaa. Hallintotieteiden maisteri ja merkonomi Piia Nevalainen puolestaan saapui Vasoon lokakuussa. Hän on kotoisin Tampereelta ja asuu nyt perheineen Ruskolla. - Vaso on vakuuttava, turvallinen ja hyvämaineinen työnantajana, ja myöskin luotettava asunnontarjoaja ja vahva paikallinen toimija. Piian toimenkuvaan kuuluvat muun muassa asumisoikeusasuntojen myynti, markkinointi, sopimusten tekeminen sekä asiakaspalvelu. - Asiakaspalvelussa toimitaan asukkaiden ehdoilla ja heitä varten, Piia Nevalainen toteaa. - On mielenkiintoista päästä näkemään asumisoikeusasumisjärjestelmää myös näin sisältä päin. Järjestelmässä arvostan erityisesti sitä, että se on luotettava, tasa-arvoinen ja oikeudenmukainen kuten Vasokin, hän lisää. Piia Nevalainen on ekaluokkalaisen pojan äiti ja kotikuntansa Naisvoimisteluseuran puheenjohtaja. Hän ohjaa seurassa naisten kuntojumppaa ja jumppailee jonkin verran itsekin.

9 9 Sekajätettä ei enää ole! Raisiossa ja Naantalissa siirrytään vuodenvaihteessa keräämään polttokelpoista jätettä ja kaatopaikkajätettä entisen sekajätteen sijaan. Pihan jäteastiat saavat uusia merkintöjä ja uusi kaatopaikkajäteastia ilmaantuu muiden joukkoon. Kotien päivittäinen jäte aletaan kuljettaa Turun Orikedon jätteenpolttolaitokselle, jossa jäte hyödynnetään kaukolämpönä. Energiahyötykäyttöön toimitettavan jätteen laatu pyritään varmistamaan lajittelemalla siitä palamattomat ja polttoa haittaavat jätejakeet erilleen kaatopaikkajätteeksi. Turun, Kaarinan, Piikkiön ja Liedon asukkaat ovat opetelleet kaatopaikkajätteen lajittelua jo pari vuotta. Kaikkialla tämä ei ole sujunut ongelmitta, ja kaatopaikka-astiaa on täytetty turhaan. Tosiasiassa kaatopaikkajätettä kuuluukin syntyä vain vähän, kun taas polttokelpoinen jäte on lähes samaa kuin vanha sekajäte eli jokapäiväistä jätettä. Kaatopaikkajäte kierrätettävät jätteet Kannattaa muistaa, että tyypillistä kaatopaikkajätettä on posliini, keramiikka, hehkulamput ja kotitaloudessa harvinainen PVC-muovi. Tällaisia jätteitä ei synny joka päivä. Kissanomistaja saattaa tulla muita tutummaksi kaatopaikka-astian kanssa, jos kissa käyttää kivi- tai savipohjaista hiekkaa. Hiekka kuuluu kaatopaikka-astiaan mieluimmin hyvin pakattuna. Kierrätettävien hyötyjätteiden lajittelu sujuu kuten ennenkin. Kaikki paperi-, lasi-, metalli- ja kartonkiastioihin kuuluvat jätteet kannattaa lajitella, sillä siten säästetään luonnonvaroja, energiaa ja useimmiten rahaakin. Paperinkeräysastiaan laitetaan kaikki postin kautta tullut paperi, kartonkiastiaan taas kaupasta tuodut pahvi-, kartonki- ja paperipakkaukset, mielellään vielä tiiviisti sisäkkäin pakattuina. Lasinkeräysastia sietää vain pakkauslasia eli purkkeja ja pulloja. Juomalasi näyttää samanlaiselta, mutta voi olla laadultaan erilaista lasia, joka ei sula samassa lämpötilassa kuin pakkauslasi. Juomalasi kuuluu siis kaatopaikkajätteeseen. Metallin kanssa ei tarvitse olla ihan niin tarkka, vaan astiaan voi laittaa esim. vanhan paistinpannun, jonka kahva on muovia. Lasi- ja metallipurkit sekä maito- ja mehutölkit on aina hyvä huuhtoa, sillä pihan astian tyhjennysväli voi olla pitkä, jolloin purkeissa olevat ruokajäämät alkavat haista. Monissa Vaso-taloissa on kompostori, johon kannattaa laittaa kaikki ruoantähteet, hedelmien kuoret yms. biojäte. Jos kompostoria ei ole, biojäte kuuluu polttokelpoiseen jätteeseen. Kannettavat akut ja paristot voi uuden asetuksen nojalla viedä mihin tahansa paristoja myyvään liikkeeseen maksutta. Jos omalla pihalla on paristoastia, sitäkin tietysti voi käyttää. Pääasia on, että kaikki paristot toimitetaan turvalliseen käsittelyyn. Taloyhtiön jäteastiat on tarkoitettu kotitalouksien päivittäisille, pienikokoisille jätteille. Ongelmajätteiden, vanhojen sähkölaitteiden, huonekalujen tai remonttijätteiden toimituspaikkoja kannattaa kysyä Turun Seudun Jätehuolto Oy:n jäteneuvonnasta, puh tai etsiä tieto heidän sivuiltaan: Virpi Laine, ympäristötarkastaja Turun kaupungin ympäristönsuojelutoimisto Kotitalousvähennys nousee vuonna 2009 Kotona tai kesämökillä teetetyn työn kustannukset voi osittain vähentää verosta. Kotitalousvähennyksen saa henkilö, joka maksaa asunnossaan tehdystä tavanomaisesta kotitalous-, hoiva- ja hoitotyöstä tai asuntonsa kunnossapidosta tai perusparannuksesta palkkaa tai työkorvausta. Asunnon hallintatavalla ei ole merkitystä. Myös asumisoikeusasunnon asukas on oikeutettu kotitalousvähennykseen. Vähennystä voi nyt käyttää hyväkseen kotisiivouksessa tai kotiremonteissa ja ensi vuonna myös tietotekniikan asennus- ja neuvontapalveluiden ostamisessa. Vähennys myönnetään sinä vuonna, jona palkka, palkan sivukulut tai työkorvaus on maksettu. Työkorvaukseksi sanotaan yritykselle tai yrittäjänä toimivalle yksityiselle henkilölle sekä esimerkiksi yleishyödylliselle yhteisölle maksettu palkkio, joka ei ole palkkaa. Maksajan on selvitettävä, kuuluuko työn tekevä yritys tai yrittäjä ennakkoperintärekisteriin. Rekisteröinnin voi tarkistaa verotoimistosta tai internetistä osoitteesta Rekisteröinti on hyvä tarkistaa jo ennen sopimuksen tekoa. Vuodesta 2005 alkaen vähennyksen on saanut myös työstä, joka on tehty omien, puolison tai edesmenneen puolison vanhempien, ottovanhempien, kasvattivanhempien tai näiden suoraan ylenevässä polvessa olevien sukulaisten käyttämässä asunnossa. Puolisoista täyden vähennyksen voi saada kumpikin erikseen. Vähennys jaetaan puolisoille siinä suhteessa, kuin he ovat sitä ennen verotuksen päättymistä vaatineet. Jos vähennystä tai osaa siitä ei voi vähentää sitä vaatineen puolison veroista, loppuosa vähennetään toisen puolison veroista. Arvonlisäverollisesta työkorvauksesta saa vähentää 60 prosenttia. Jos kotitalous on palkannut henkilön työsuhteeseen, saa vähentää 30 prosenttia palkasta ja palkkaan liittyvät työnantajan sivukulut. Tänä vuonna kotitalousvähennys on korkeintaan euroa puolisoa kohti. Ensi vuodelle tähän on tulossa merkittävä korotus. Vuonna 2009 kotitalousvähennys on maksimissaan euroa, eli samassa perheessä kotitalousvähennys voi olla silloin yhteensä euroa. Omavastuu on yhä 100 euroa. Lisäksi asunnon tai vapaa-ajan asunnon remonttikuluista voi ensi vuonna tehdä täyden vähennyksen tämän vuoden euron rajauksen sijasta. Lisätietoja saa osoitteesta Yten toiminta vuonna 2008 Kesän vaihduttua syksyksi alkoi ensin maailmalta ja sitten lokakuussa myös kotimaasta kuulua synkkeneviä talousuutisia. Vason asukkaiden kannalta kaiken tämän lisäksi asumismenot uhkaavat karata käsistä. Lokakuun puolivälissä saimme kuulla suruviestin ystävämme, yhteistyöelimen pitkäaikaisen jäsenen ja viime vuosien sihteerin Pekka Mikkilän poismenosta. Jäämme kaipaamaan Pekan viisaita ja punnittuja kommentteja asumiskustannusten nousun tai energian käytön hillitsemiseksi. Kiinteistöjen hoitomenojen kasvu ensi vuodelle on suurempi kuin moniin vuosiin. Käyttövastikkeen korotus alkaen on keskimäärin 0,54 e/m 2 /kk. Kokonaisvastikkeesta korotus on keskimäärin 6,6 %. Pääomakulut nousevat vain 0,9 %, koska Vason lainoista suurin osa on ns. yhtenäis- eli Aravalainoja, joiden korko ja vuosimaksu on vakautettu vuoteen 2013 asti, ja vain pieni osa korkotukilainoja. Hoitokulut nousevatkin sitten keskimäärin 11,6 %. Suurimmat korotukset ovat lämpöenergian nousu 25 % ja jätehuoltokustannusten nousu 10 %! Budjetointia on tiukennettu nykyisestä siten, että niissä kohteissa, joissa aiempina vuosina on syntynyt alijäämää joko alibudjetoinnin tai aiempien ylijäämien käytön vuoksi, syntynyttä rahoitusalijäämää kurotaan vähitellen umpeen ja synnytetään jopa jonkin verran ylijäämää puskuriksi. Meidän tulee muistaa, että jos oman kohteemme rahoitusasema on alijäämäinen, niin muut Vason kohteet rahoittavat tällöin tätä kohdetta. Jos kohde olisi itsenäinen asunto-osakeyhtiö, se joutuisi keräämään lisävastiketta kyetäkseen selviytymään menoistaan. Vason toimiston henkilökunta kaksinkertaistui kuluvan vuoden aikana 10 henkilöön, kun kaikki oman isännöinnin edellyttämät toimet oli täytetty. Omaan isännöintiin siirryttiin neljässä vaiheessa alkaen viimeisten kiinteistöjen siirryttyä Asukashallinto sekä kiinteistöissä että yhteistyöelimessä ja Vason hallituksessa on uskoakseni seurannut aktiivisesti siirtymistä ja antanut panoksensa Vason oman isännöinnin toimintatapojen luomiseksi. Kohdekohtaisten sivujen tulo viivästyy ensi keväälle. Laajakaista nopeutuu ja kaapeli-tv-yhteyksissä tapahtunee muutoksia. Lisää tietoa saat seuraamalla joulukuussa koteihin jaettavaa Kotivaso-lehteä ja Vason nettisivuja Yhteensä on 16 jäsentä ja 4 varajäsentä. Vuonna 2008 Yten puheenjohtajana on Pekka Paatonen, varapuheenjohtajana Raimo Kurki ja sihteerinä Tiina Tång. Yte kokoontuu kuluvana vuonna 5 kertaa. Sen toiminta tapahtuu myös neljän työryhmän puitteissa. Yten työvaliokunta, jota Yten puheenjohtajana johdan, käsittelee pääasiassa talousasioita. Syksyllä työvaliokunta käsitteli välillä kiivaaseenkin sävyyn edellä mainittua budjettikäytännön kiristämistä kohteiden rahoitusaseman turvaamiseksi. Yten kritiikkiryhmän perustehtävänä on aivan Yten alkuajoista lähtien ollut antaa asukkaiden näkökulmasta lausunto asuntojen suunnittelijoille. Kritiikkiryhmän vetäjänä on Sari Koskinen. Kritiikkiryhmä on yhdessä kiinteistöpäällikkö Sirpa Laaksosen kanssa pohtinut Vaso-isännöintiä asukkaiden kannalta. Yten ympäristöryhmän vetäjänä on Juha Näkkilä. Ympäristöryhmä on pohtinut ensi vuonna pakollisiksi tulevaa energiatodistusta. Yten inforyhmä vastaa yhdessä Vason toimitusjohtaja Pekka Peltomäen kanssa Kotivaso-lehden toimittamisesta. Ryhmän vetäjänä on Ari Pikkarainen. Lehti ilmestyy kaksi kertaa vuodessa. Inforyhmä miettii myös kiinteistösivujen sisältöä ja asukastoimikuntien kouluttamista niitä laatimaan. Yten päätöksen mukaisesti vastaan Yten puheenjohtajana Yten sähköpostiin osoitteessa ja tuon tarvittaessa viesteissä esiintyneitä asioita Yten kokouksen käsiteltäväksi. Vason hallituksen toimikausi on Vason hallituksen asukasjäseninä ovat Tuire Kähkönen ja Pekka Paatonen sekä varajäsenenä Raimo Kurki. Tuire Kähkönen on ollut Vason hallituksen työvaliokunnan jäsen asti, ja Pekka Paatonen on työvaliokunnan jäsen hallituksen lopun toimikauden. Asukkaiden valvojaksi vuodelle 2008 valittiin edelleen KHT Osmo Valovirta Tilintarkastusyhteisö Ernst & Young Oy:stä kevään Vasokokouksessa. Pekka Paatonen Yten puheenjohtaja

10 10 Raimo Kurki Yten uusi puheenjohtaja Vaso-kokous keskusteli aktiivisesti Raimo Kurki valittiin Yten uudeksi puheenjohtajaksi marraskuisessa Vaso-kokouksessa Svenska Klubbenilla. Kurki on toiminut aikaisemmin Yten varapuheenjohtajana. Pekka Paatonen valittiin yhteistyöelimen varapuheenjohtajaksi. Kokousväki keskusteli aktiivisesti talousarviosta, sähkösopimuksista sekä laajakaistayhteyksistä. Syksyn Vaso-kokous pidettiin perinteiseen tapaan Svenska Klubbenilla torstaina marraskuun 19. päivä. Kokous kesti yli kaksi ja puoli tuntia. Edustajat keskustelivat vilkkaasti etenkin talousarviosta ja kiinteistönhoitoon liittyvistä kustannuksista, sähkösopimuksien kilpailuttamisesta sekä laajakaistayhteyksien nopeudesta. Henkilövalintojen lisäksi kokousväki käsitteli vuoden 2009 talousarviota ja toimintasuunnitelmaa. Kokoukseen osallistui 36 kohteen edustajaa, yhteensä läsnä oli 51 osallistujaa. Kokouksen puheenjohtajana toiminut Pekka Paatonen kertoi yhteistyöelimen toimintakertomuksen, jota siivittivät synkkenevät talousennusteet sekä uhka asumisen kustannusten karkaamisesta käsistä. - Kiinteistönhoitomenojen kasvu on suurempi kuin vuosiin. Käyttövastikkeiden korotuksen suuruus on keskimäärin 54 senttiä neliöltä. Monessa kohteessa budjetointia on tiukennettu. Syntynyttä alijäämää kurotaan umpeen, ja jopa ylijäämäiseksi. Jos yksittäinen kohde on alijäämäinen, muut kohteet rahoittavat sitä. Jos kyseessä olisi asunto-osakeyhtiö, vastikkeita jouduttaisiin alijäämäisessä kohteessa automaattisesti korottamaan, hän totesi. Paatosen mukaan asukasjäsenet asukashallinnossa ja Vason hallituksessa ovat seuranneet aktiivisesti omaan isännöintiin siirtymistä. Hyvänä asiana hän koki laajakaistan nopeutumisen 2 megaan. - Kohdekohtaisten nettisivujen ilmestyminen on viivästynyt ensi keväälle, hän harmitteli. Siivousta tarvitaan aina Vason Vihreän kortin yhteistyökumppani yrittäjä Hermanni Uusitalo Rapido Siivous Oy:stä on tomera mies. - Perussiivous on sellainen asia, jota ei voi ikinä lopettaa, vaikka taloudellinen taantuma olisikin. Paikat täytyy pitää puhtaana terveydellisistä ja hygieenisistä syistä, hän sanoo. Yrittäjä Hermanni Uusitalo tietää, että ihmiset säästävät helposti ikkunoiden pesussa ja suuremmissa siivouksissa. - Koti, kiinteistö ja porraskäytävä täytyy olla siistissä kunnossa. Jos siivouksesta tingitään, paikat menevät nopeammin huonoon kuntoon. Niiden paikkaaminen ja korjaaminen tulee kalliimmaksi kuin säännöllinen siivous. Nykyään hektinen työelämä vaatii niin paljon aikaa, että monessa perheessä halutaan viettää yhteistä vapaaaikaa muulla tavoin, kuin siivoamalla tai kinastelemalla siitä, kenen perheenjäsenen vuoro on imuroida tai viedä roskat. - Kyse ei ole laiskuudesta, kun perhe tilaa kotisiivouksen. Se on vanhanaikainen käsitys. Suuri osa asiakkaistamme on lapsiperheitä, joissa siivooja käy silloin, kun lapset ovat koulussa ja aikuiset työssä. Apua muuttoihin ja kotisiivoukseen Vasolaiset ovat tilanneet yrityksestä lähinnä muuttosiivouksia, kotisiivouksia sekä ikkunoiden pesua. Yhteistyö vaso laisten kanssa on poikinut hedelmää. Yten uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Raimo Kurki äänestyksen jälkeen. Henkilövaalissa Kurki sai 25 ääntä ja Pekka Paatonen 11 ääntä. Raimo Kurki on toiminut aikaisemmin Yten varapuheenjohtajana. Pekka Paatonen jatkaa yhteistyöelimen varapuheenjohtajana. Yten 16 jäsenestä kahdeksan on erovuorossa vuosittain toimikauden ollessa kaksi vuotta. Varsinaiseksi jäseniksi valittiin Armi Kauppinen, Tiina Tång, Eeva Heinonen, Ari Pikkarainen, Juha Näkkilä, Tero Koskinen ja Rauno Porjo. Varajäseniksi valittiin Airi Mattsson, Pekka Kuivela, Mirja Laakko ja Olavi Laaksola. Varajäsenten toimikausi on vuoden mittainen. He siirtyvät varsinaisiksi jäseniksi valitsemisjärjestyksessä. Uudisrakentaminen käyntiin vähitellen Alustuksessaan vuoden 2009 toimintasuunnitelmasta toimitusjohtaja Pekka Peltomäki luotasi Vason strategian vuosille linjauksia ja saavutuksia tähän päivään. Strategian tavoitteena on entisestään vahvistaa asumisen turvallisuutta ja herättää luottamuksen tunnetta. - Vason arvoja on nyt testattu kaksi vuotta, ja ne ovat osoittautuneet hyviksi. Ylläpidämme vuorovaikutteisuutta asiakkaiden ja asukkaiden kanssa, hän sanoi. Kiinteistöjen ylläpidon kustannusindeksi on jatkuvasti kovassa nousussa. Käyttövastikkeet nousivat kuluvan vuoden maaliskuussa 3,5 prosenttia eli 28 senttiin neliöltä. Ensi vuonna käyttövastikkeiden keskimääräinen korotus on 0,54 senttiä neliöltä, mikä tarkoittaa 6,6 prosentin nousua. - Korotus on kovaa luokkaa. Korotusten jälkeen keskivastike on 8,74 euroa per neliö kuukaudessa. Asuntojen käyttöaste on korkea, päivän myyntitilanteessa 99,5 prosenttia, hän kertoi. Vaso-kokoukseen osallistuneet keskustelivat vilkkaasti asumiseen liittyvistä tekijöistä aina kiinteistönhoitokuluista raakaöljyn ja sähkön maailmanmarkkinahintoihin asti. - Olemme lisänneet kapasiteettia ja välineitä, kuten hankkineet höyrypesurin kalkkisaostumien poistoon. Jos asukas haluaa esimerkiksi joulusiivouksen, meiltä saa keskitetysti kaikki palvelut, Hermanni Uusitalo kertoo. - Teemme myös allergiasiivouksia Allergia- ja astmaliiton suosittelemilla siivousvälineillä ja tarvikkeilla, hän lisää. Rapido Siivous Oy on perustettu vuonna Yrityksessä on 12 työntekijää. Palvelutarjontaan kuuluu myös mattojen ja erilaisten tekstiilien pesut paikan päällä. - Tuolit tai sohvat, joille muksut ovat pudottaneet jäätelöä, puhdistamme niin, että niitä ei tarvitse viedä erikseen pesulaan tai kuivumaan, vaan ne ovat heti käyttövalmiina. Hermanni Uusitalo kertoo, että kotisiivousta tekevät siivoojat ovat aina samoja henkilöitä. - Tämä on tärkeää, koska koti on pyhä ja henkilökohtainen paikka. Kun sinne päästää ulkopuolisen, on hyvä, että vierailija on aina sama ihminen. Siivooja oppii kodin tavat, ja asukas pystyy luottamaan siivoojaan ja yritykseen. Yritys tekee myös yhteistyötä erilaisten remonttifirmojen ja kiinteistönhuoltoyritysten kanssa. Jos asukas esimerkiksi haluaa tehdä remonttia, hän voi tilata sekä remontin että siihen liittyvät siivouspalvelut. - Teemme myös desinfiointisiivousta, mikä tappaa bakteerit ja virukset esimerkiksi lapsiperheen kotona, jossa on korvatulehduskierre menossa, Uusitalo selvittää. Kotitalousvähennys nousee ensi vuonna Kotitalousvähennyksen enimmäismäärä nousee vuoden 2009 alusta euroon henkilöä kohden. Enimmäismäärä koskee myös asunnon tai vapaa-ajan asunnon kunnossapito- ja perusparannustyötä. Asukas voi vähentää verotuksessa 60 prosenttia työn kustannuksista. - Pariskunta voi vähentää enimmillään euroa verotuksessa. Palvelua tarjoavan yrityksen täytyy kuulua ennakkoperintärekisteriin, Hermanni Uusitalo kertoo. Korjauskustannuksiin varaudutaan budjetissa Yrittäjä Hermanni Uusitalo korostaa siivouksen merkitystä kodin kunnossapidon ja arkielämän sujuvuuden kannalta. Lisäksi vähennyksen soveltamisalaa laajennetaan tieto- ja viestintätekniikkaan liittyvien laitteiden asennus-, kunnossapito- ja opastustyöhön. Tällä hetkellä kotitalousvähennyksen vuotuinen enimmäismäärä on euroon henkilöä kohden. - Asukkaat saavat meiltä koontilaskun, kuinka paljon he ovat tilanneet siivouspalveluita vuoden aikana. Sen voi liittää verotukseen mukaan. Asukkaan ei tarvitse laskukoneen kanssa laskea kuitteja yhteen ja muistella työn suorittamisen ajankohtaa, Uusitalo sanoo. Lisätietoa kotitalousvähennyksestä: Peltomäen mukaan Vason toiminta keskittyy olemassa olevan kiinteistökannan ylläpitoon. Myös uudisrakentaminen on todennäköistä vuonna Vason kanta-asiakaskortti Vihreä kortti laajenee ensi vuonna. Uudet kumppanit ovat Viking Line ja KuvaSirkus. - Vuoden 2009 ympäristöteemana on jätteiden lajittelun tehostaminen ja määrän vähentäminen. Raision ja Naantalin kohteisiin tulevat pahvi- ja kaatopaikkajakeet ensi vuoden alussa. Hallintopäällikkö Teija Lamminen kertoi talousarviokatsauksessaan, että Vason liikevaihto on noussut noin 6,2 prosenttia ollen 17,3 miljoonaa euroa. Henkilöstökulut nousevat 18,6 prosenttia. Asuintalovaraukseen varattu summa nousee 25,6 prosenttia eli peruskorjausten varalle kerätään 0,276 euroa neliötä kohden kuukaudessa. Edellisten tilikausien hoitoalijäämän kattamiseen varataan talousarviossa euroa. - Kun vuokralla olevien asuntojen vuokrasopimukset päättyvät, osa niistä tulee takaisin aso-sopimusten piiriin. Asumisoikeusasunnoilla on nyt kysyntää, hän totesi. Yten uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Raimo Kurki (vas.). Pekka Paatonen jatkaa varapuheenjohtajana. Vinkkejä joulusiivoukseen Liesi puhtaaksi pyyhkimällä irtolika liinalla. Harjaa levyt liesiharjalla ja emaliosat hankaussienellä. Puhdistusaineeksi sopii esimerkiksi mäntysuopa tai käsiastianpesuaine. Levyjen reunojen tummentumiin hankaa kostutettua sokeripalaa. Lieden tulee olla kuiva. Pyyhi sokerijäämät huolellisesti pois. Käy levyt lopuksi läpi ruokaöljyllä kastetulla talouspaperilla pyörivin liikkein. Se estää ruostumisen. Tarkista jääkaapissa olevien tuotteiden päivämäärät, pese hyllyt ja vihanneslokerot. Pyyhi jääkaappi sekä sisä- että ulkopuolelta mikrokuituliinalla. Tunkkaisen hajun poistat pyyhkimällä jääkaapin siivousliinalla, joka on kostutettu väkiviinaetikkaliuokseen (1 dl etikkaa/1 l vettä) tai kloramiiniliuokseen (2 g kloramiinia/1 l vettä). Hajuja saa kerättyä myös parilla ruokalusikallisella ruokasoodaa, joka jätetään astiassa jääkaappiin tai laittamalla kostutettu sanomalehti yön ajaksi jääkaappiin. Mikroaaltouunin puhdistuksessa laitetaan kuppiin puolet ruokasooda ja päälle puolet vettä. Kuppi mikroon ja mikro päälle (annetaan olla mikrossa 30 sek. 1 min.). Mikrossa roiskuva soodavesi toimii pesuaineena. Käsittelyn jälkeen mikro pyyhitään kauttaaltaan. Vedenkeittimen saa puhtaaksi laittamalla keittimeen vettä ja desin verran etikkaa. Veden annetaan kiehua. Käsittelyn jälkeen pitää keittää pari kertaa pelkkää vettä, jotta etikka saadaan haihtumaan kunnolla pois. Ikkunat saa kiiltäviksi etikkaveteen (1rkl väkiviinaetikkaa/3 dl vettä) kastetulla liinalla. Jos käytät astianpesuainetta ikkunoiden pesuun, voit huuhtoa pinnan etikkavedellä ja kirkastaa lopuksi sanomalehdellä.

11 11 Varsinais-Suomen Asumisoikeus Oy:n asukkaille kanta-asiakaskortti Vason Vihreä kortti Vason Vihreä kortti toteutettiin tänä vuonna ensimmäisen kerran. Kortti uudistetaan vuosittain. Vuoden 2009 kortti jaetaan jokaiseen Vaso-kotiin loppiaisen jälkeen. Vason Vihreällä kortilla pystyt osoittamaan olevasi Vason asukas, kun käytät korttiin liittyviä etuja. Vuoden aikana muuttavat saavat vastaavan kortin aso-sopimuksen allekirjoituksen yhteydessä. Vihreällä kortilla on mahdollista saada erikoishinnoiteltuja tuotteita tai alennuksia normaalihinnoista Vihreään korttiin liittyvistä yrityksistä. Joka tapauksessa voit odottaa, että saat näistä yrityksistä hyvää palvelua. Korttiin liittyvät palvelut ja tuotteet liittyvät läheisesti asumiseen. ATV Aninkaisten Tapetti ja Väri Oy Pläkkikaupunginkatu 25, Turku puh. (02) Vason asiakkailla käytössä asiakastili nro vasolaisille alennuksia nettohinnoista ja omia kampanjahintoja, superhalpa remonttimaali, jotka on tarkemmin esitelty Vason nettisivuilla maalit ja tapetit lattiapäällysteet työtarvikkeet DNA Oy Turku Kurjenmäenkatu 3 ja Raisio Kirkkoväärtinkuja 1 puh Vaso-kotien laajakaistan toimittaja; perusnopeus v alkaen 1M/512kbit lisänopeuksia pientä lisäkorvausta vastaan Vasolaajakaistaan Mobiili-koti teemaan liittyviä tuotteita tai etuja vuoden mittaan; v joulun tarjous tuotteiden oheen Vihreällä kortilla kiva jouluyllätys vasolaisille toteutuneen kaupan yhteydessä Turussa Kurjenmäen katu 3 ja Raisiossa Kirkkoväärtin kuja 1 liikkeistä Huom: vain nämä liikkeet! Vason Vihreä kortti avaa reilun pelin hengen Sinun ja korttiin liittyvien yritysten ja palveluntuottajien välillä! Vihreä kortti on huoneistokohtainen Korttiin painettiin Vason tietojärjestelmästä löytyvien asumisoikeussopimuksen allekirjoittajien nimet ja huoneiston osoitetiedot. Myös muut samassa asunnossa asuvat perheenjäsenet voivat käyttää korttia. Ulkopuolisille korttia ei saa luovuttaa! Blom-Salola Marianne Vanha Tampereentie 337, Aura puh pihasuunnittelua ja neuvontaa puutarhakasveihin, pihan rakentamiseen ja parantamiseen sekä pihan hoitoon liittyvissä asioissa Marianne tuntee Vason ja vasolaiset Turku Energia Oy Linnankatu 65, Turku puh Kotiplus-sähkö, energian listahinnasta 10 %. Viherlassila Oy Alakyläntie 2 4, Turku puh. (02) kodin vihersisustamien, kesäkukat ja taimet teemaan liittyviä tuotteita vuoden mittaan alennuksia 10 % normaalihinnoista Lainalaatikko Oy Rauhankatu 17, Turku puh. (02) muuttolaatikoiden vuokraus alennusta 20 % listahinnoista Viking Line ja Kuvasirkus ovat uudet kumppanit Pyrimme jatkuvasti kehittämään Vihreään korttiin liittyviä palveluja ja laajentamaa yhteistyökumppanien määrää. Ensi vuonna kanssamme yhteistyöhön tulevat mukaan Itämerellä Suomi Ruotsi Viro -alueella monipuolisesti toimiva laivayhtiö Viking Line ja valokuvausalan täyden palvelun yritys Kuvasirkus, jonka studio ja toimipiste on Turussa Humalistonkadulla. Vihreän kortin yhteistyökumppanit vuonna 2009 Turku Energia kertoo korttiuutiset Kuvasirkus Humalistonkatu 18, Turku puh. (02) perhe- ja lapsikuvauksissa alennus 15 % koko vuoden vaihtuvia tarjouksia valokuvasuurennoksista, sisustustauluista ja kuvanvalmistuksesta Kulmala Oy Huiskulantie 129, Turku puh. (02) , /Kulmala muuttokuljetuksia Vaso-hinnoittelu ja laatumuutot topatuissa muuttoautoissa Rapido Siivous Oy Vahterantie 6, Vahto puh. (02) , /Hermanni Uusitalo luotettavat kotisiivoukset (katso myös erillinen ilmoitus) ensimmäisen siivouksen hinta 20 % Huom: kotitalousvähennys verotuksessa Viking Line Linnansatama, Turku Varaukset joka päivä klo puh (1,64 e/ vastattu puhelu + pvm/mpm) erikoishintaisia risteilyjä ja autopaketteja tarjoukset osoitteesta Seuraa -sivujen kautta mitä uutta Vihreään korttiin liittyen tapahtuu. Kotisivumme on pääkanava, jossa se kerrotaan. Myös tämä kaksi kertaa vuodessa ilmestyvä Kotivaso-lehti kertoo tuoreimmat Vihreä kortti -uutiset, mutta on ehtinyt kertoa sen jo aiemmin. Toimitusjohtaja Pekka Peltomäki otti vastaan vieraita Vason uudistetun toimiston tupaantuliaisissa huhtikuussa. Asukastoimikunnan puheenjohtaja Airi Mattsson toi terveiset Runosmäestä Auringonpuistosta. Sertifikaatti toimitusjohtaja Pekka Peltomäelle Vason toimitusjohtaja Pekka Peltomäki vastaanotti kiinteistöjohdon sertifikaatin yhdessä 20 uuden kiinteistöjohtajan kanssa marraskuun alussa. Kiinteistöjohdon sertifiointi on väline kiinteistö- ja rakennusalalla nykyisin tarvittavan monipuolisen osaamisen ja asiantuntemuksen osoittamiseen ja korostamiseen. Pekka Peltomäki osallistui talvikaudella Kiinteistöalan Koulutuskeskuksen järjestämälle kiinteistöliiketoiminnan johtamisen kurssille. Hän täydensi johtamiseen liittyvää koulutustaan myös Turun kauppakorkeakoulun avoimessa yliopistossa. - Koulutus osoittautui tavattoman antoisaksi. Mielenkiintoiset opintokokonaisuudet, yhteensä 35 opintoviikkoa, ovat hyödyksi sekä minulle että Vasolle nykyisessä työtehtävässäni. Olen koko työurani ollut kiinteistöalalla vaikka koulutukseltani olenkin matemaatikko, toki pääaineena oli aikanaan sovellettu matematiikka. Pieni kivi on ollut kengässä siitä, että oppikirjatietoon perustuvaa näyttöä ei ehkä ole ollut tarpeeksi. Koulutus tuo varmuutta ja tuntumaa, että olemme oikealla polulla, hän kuvaa. Kiinteistöalaa leimaavat ammattimaistuminen, kansainvälistyminen, verkottuminen ja liiketoiminnallistuminen. Menestyvän kiinteistöjohtajan on tunnettava asiakastoimialat ja osattava ennakoida niissä tapahtuvia muutoksia. Tämä edellyttää moniosaajaa, joka tuntee kiinteistöalan kysymysten lisäksi myös asiakastoimialojen trendit ja erityispiirteet ja on sitoutunut jatkuvaan itsensä kehittämiseen. Työnantajalle sertifiointi on näyttö siitä, että johtaja on kehittänyt itseään laajasti ja monipuolisesti johtamisen ja kiinteistöklusterin eri osa-alueilla. Kiinteistöjohtajille sertifikaatti näyttää kehittymisen suunnan kohti laajoja ja poikkitieteellisiä valmiuksia sekä kannustaa jatkuvaan itsensä kehittämiseen ja kouluttautumiseen. Sertifikaatin edellytyksinä on vähintään opistotason peruskoulutus, vähintään 3 vuoden työkokemus kiinteistöjohtamisen tehtävistä sekä tietty määrä kiinteistöjohtamiseen erikoistuvaa koulutusta ja johtamiskoulutusta. Sertifioitu kiinteistöjohtaja sitoutuu jatkuvaan itsensä kehittämiseen ja osaamisensa ylläpitoon. Hän on oikeutettu käyttämään itsestään nimikettä KJs, sertifioitu kiinteistöjohtaja. Sertifikaatin saivat Pekka Peltomäen lisäksi johtaja Jouko Björkman, Rautakesko Oy, yksikön johtaja Päivi Hakala, YIT Kiinteistötekniikka Oy, markkinointijohtaja Petteri Heikkinen, SRV Toimitilat Oy, johtaja Martti Kuitunen, Turun kaupungin Tilalaitos, aluepäällikkö Ari-Pekka Lehtonen, Sponda Oyj, kiinteistökehityspäällikkö Aarne Markkula, Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma, liiketoimintajohtaja Petri Myllyniemi, ISS Palvelut, yksikön johtaja Antti Mäntynen, SATO Oyj, palvelujohtaja Antti Niitynpää, ISS Palvelut Oy, kiinteistöpäällikkö Niina Nurminen, Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen, kiinteistöpalveluyksikön johtaja Kari Pekkanen, OKA Oy, rakennuttajapäällikkö Leena Pirttilä, Lahden kaupungin tilakeskus, projektipäällikkö Pekka Rannikko, YIT Rakennus Oy, kiinteistösijoitusjohtaja Timo Rantala, Keskinäinen vakuutusyhtiö Fennia, projektijohtaja Antti Siipola, ISS Palvelut Oy, johtaja Kari Sundqvist, ARE Oy, kiinteistöpäällikkö Harri Sutinen, KJ-Kiinteistöjohto Oy, projektijohtaja Jan Takkinen, Lassila&Tikanoja Oy, johtava asiantuntija Kaarina Tanskanen, Puolustushallinnon Rakennuslaitos sekä myyntipäällikkö Tarja Vesala, SATO Oyj. Suomessa kiinteistöjohdon sertifiointi käynnistyi vuonna Tähän mennessä sertifikaatin on saanut 157 johtajaa.

12 Joulun ihme Lapsi kastettiin, Jeesus nimeksi annettiin Nimi tuo on rakkauden. Sen valo kestää ikuisuuden Läpi sodan, myrskytuulen sun nimes yhä kuulen! Ja uskon siivin, niin luulen, Saan armosi tuon suuren! Ari Pikkarainen 2008 YHTEISTYÖELIN 2009 Varsinaiset jäsenet Pj. Raimo Kurki Kielokuja 3 B 8, Turku Vpj. Pekka Paatonen Saarenmaankatu 17 B Turku Rauno Porjo Myötäinen 9 A Turku Anna-Kaisa Sjölund Pyynkatu 1 as Turku Tiina Tång Finnberginkatu 5 H Turku Rauhallista Joulua ja Menestyksellistä Uutta Vuotta Asukkaillemme ja Yhteistyökumppaneillemme! En Fridfull Jul och Framgångsrikt Gott Nytt År Tillönskas Våra Invånare och Samarbetspartner! Varsinais Suomen Asumisoikeus Oy Egentliga Finlands Bostadsrätter Ab Eeva Heinonen Pohjanmaankatu 3 D Turku Mikko Hirvonen Kotikoivunkatu 4 A Turku Tiina Immonen Ahmakuja 3 A Turku Tapio Kaihtela Palettikatu 1 B Turku Armi Kauppinen Mattelmäenkatu 3 B Kaarina Sari Koskinen Käsityöläiskatu 13 D Turku Tero Koskinen Pääskynlento 6 C Turku Tuire Kähkönen Päivänkakkarankuja 5 B Turku Riikka Lehtismäki Neitsyt Marian katu 3 C Turku Juha Näkkilä Hoviherrankatu 7 B Kaarina Ari Pikkarainen Saarenmaankatu 17 D Turku Varajäsenet Airi Mattsson Lipunkantajankatu 5 B Turku Pekka Kuivela Ahterikatu 10 A Turku Mirja Laakko Paraistentie 7 A Kaarina Olavi Laaksola Paraistentie 13 as Kaarina Hallituksen asukasedustajat Jäsenet Tuire Kähkönen Päivänkakkarankuja 5 B Turku Pekka Paatonen Saarenmaankatu 17 B Turku Varajäsen Raimo Kurki Kielokuja 3 B 8, Turku Asukkaiden nimeämä valvoja Vasossa Osmo Valovirta Ernst & Young, Linnakatu 3 a B Turku Varsinais Suomen Asumisoikeus Oy:n tiedotuslehti talvi 2008 Rauhankatu 4, Turku, puhelin (02) Päätoimittaja Pekka Peltomäki Painopaikka: Euraprint Taitto Briiffi Oy Lehden tekoon osallistui Yte:n tiedotusryhmä: Ari Pikkarainen, Armi Kauppinen, Riikka Lehtismäki ja Tiina Tång sekä avustavana toimittajana. Vason kotisivut: Sähköposti: Kansi: JUBA

KIINTEISTÖN TULOSLASKELMA

KIINTEISTÖN TULOSLASKELMA KIINTEISTÖN TULOSLASKELMA Tilikausi Edellinen tilikausi Kiinteistön tuotot Vastikkeet Hoitovastikkeet 0,00 0,00 Hankeosuussuoritukset 0,00 0,00 Kulutusperusteiset vastikkeet 0,00 0,00 Erityisvastikkeet

Lisätiedot

1.1.2014 1.1.2013 Rahayksikkö EURO - 30.9.2014-31.12.2013. Vuokrat 1 874 250,38 2 434 565,63 Käyttökorvaukset 55 997,71 76 803,93

1.1.2014 1.1.2013 Rahayksikkö EURO - 30.9.2014-31.12.2013. Vuokrat 1 874 250,38 2 434 565,63 Käyttökorvaukset 55 997,71 76 803,93 Kiint.Oy Peiponaho T U L O S L A S K E L M A Sivu 1 Y-tunnus 9017024-8 1.1.2014 1.1.2013 Rahayksikkö EURO - 30.9.2014-31.12.2013 Vuokrat 1 874 250,38 2 434 565,63 Käyttökorvaukset 55 997,71 76 803,93 LIIKEVAIHTO

Lisätiedot

VAV Asunnot Oy. Asukashallintosääntö

VAV Asunnot Oy. Asukashallintosääntö VAV Asunnot Oy Asukashallintosääntö 11.1.2011 VAV Asunnot Oy Veturitie 7, 01300 Vantaa 1. ORGANISAATIO VAV Asunnot Oy:llä on yhtiökokous ja hallitus sen mukaisesti kuin yhtiöjärjestyksessä määrätään. Lisäksi

Lisätiedot

VASO HALISISSA JA RÄNTÄMÄESSÄ

VASO HALISISSA JA RÄNTÄMÄESSÄ 1 VASO HALISISSA JA RÄNTÄMÄESSÄ VASOn toimitusjohtaja Pekka Peltomäki työhuoneessaan Kuva: Timo Leinonen Vaso osakeyhtiö, eli Varsinais-Suomen Asumisoikeus Oy:n asumisoikeusasuntoja on paljon Halisten

Lisätiedot

Tariffit 2011 (versio 2/29.11.2010)

Tariffit 2011 (versio 2/29.11.2010) Tariffit 2011 (versio 2/29.11.2010) Arvoisat yhteistyökumppanit, Ensi vuoden tariffit ovat nyt selvillä. Tariffien merkitys Indeksitalovertailun perusteella on seuraavan piiraan mukainen: 1. Kaukolämpö

Lisätiedot

As.oy Taavinmaja. Tilinpäätökset ja graafinen esitys

As.oy Taavinmaja. Tilinpäätökset ja graafinen esitys As.oy Taavinmaja Tilinpäätökset ja graafinen esitys Taloyhtiön tuotot ja kulut 27 28 29 21 211 212 Hoitovastike /os/kk,42,42,46,55,58,58 Ullakkovastike 1 /m2/kk 1,84 1,84 1,977 2,364 2,364 2,364 Ullakkovastike

Lisätiedot

Näytesivut. 8.1 Taloyhtiön tuloslaskelma

Näytesivut. 8.1 Taloyhtiön tuloslaskelma 8 Taloyhtiön tuloslaskelma, tase ja liitetiedot 8.1 Taloyhtiön tuloslaskelma Taloyhtiön tuloslaskelman rakenne poikkeaa huomattavasti liiketoimintaa harjoittavien yritysten tuloslaskelmasta. Kiinteistön

Lisätiedot

Pihatalkoot hyvä tapa tutustua. Ylläpidä asumismukavuutta. Vason kotisivut uudistuvat. Itse hankittu kotivakuutus on välttämätön.

Pihatalkoot hyvä tapa tutustua. Ylläpidä asumismukavuutta. Vason kotisivut uudistuvat. Itse hankittu kotivakuutus on välttämätön. VARSINAIS-SUOMEN ASUMISOIKEUS OY:N TIEDOTUSLEHTI TALVI 2007 2 4 6 9 Vaso perustaa kiinteistöjen johtamiseen oman yksikön Vason toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2008 Pihakilpailun 2007 -tulokset

Lisätiedot

Varsinais Suomen Asumisoikeus Oy:n tiedotuslehti Talvi 2009

Varsinais Suomen Asumisoikeus Oy:n tiedotuslehti Talvi 2009 Varsinais Suomen Asumisoikeus Oy:n tiedotuslehti Talvi 2009 2 Pääkirjoitus Turku 4.12.2008 Kevyempi vaihe asumisen kustannuspaineissa Uusia Vaso-asuntoja on jälleen rakenteilla Käymättä tässä maailmantalouden

Lisätiedot

TARINAHARJUN GOLF OY TILIKAUSI 1.1.2013-31.12.2013

TARINAHARJUN GOLF OY TILIKAUSI 1.1.2013-31.12.2013 TARINAHARJUN GOLF OY TILIKAUSI 1.1.2013-31.12.2013 TOIMINTAKERTOMUS Yleistä Tarinaharjun Golf Oy:n kahdeskymmeneskuudes toimikausi sujui toimintasuunnitelman mukaisesti. Pelikausi oli vilkas. Tarinan kentillä

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN ASUMISOIKEUS OY:n TIEDOTUSLEHTI TALVI 2005

VARSINAIS-SUOMEN ASUMISOIKEUS OY:n TIEDOTUSLEHTI TALVI 2005 VARSINAIS-SUOMEN ASUMISOIKEUS OY:n TIEDOTUSLEHTI TALVI 2005 Turku 5.12.2005 Hoitokulujen kasvu Vasossa alle maan keskitason Ensi vuodelle tulee korotuksia enemmän asumisen hintaan kuin on lähivuosina totuttu.

Lisätiedot

Päätösseminaari 4V Keke kuuluu kaikille- paikalliset toimijat kestävää. tiistai 23.11.2010 Hotel Arthur

Päätösseminaari 4V Keke kuuluu kaikille- paikalliset toimijat kestävää. tiistai 23.11.2010 Hotel Arthur Päätösseminaari 4V Keke kuuluu kaikille- paikalliset toimijat kestävää ää kehitystä edistämäss ssä tiistai 3..00 Hotel Arthur Asukasosallisuuden kehittäminen vuokrataloyhtiöss ssä Terhi Toppinen-Häyrinen

Lisätiedot

Tariffit 2012 (versio 5.12.2011)

Tariffit 2012 (versio 5.12.2011) Tariffit 2012 (versio 5.12.2011) Tariffien merkitys Indeksitalovertailun perusteella on seuraavan piiraan mukainen: 1. Kaukolämpö Vattenfallin kaukolämmön kulutukseen perustuvat hinnat ovat vuonna 2012

Lisätiedot

Vason toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2007. 3 Vuoden 2006 pihakilpailun tulos 6. Vason strategia 2007 2015

Vason toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2007. 3 Vuoden 2006 pihakilpailun tulos 6. Vason strategia 2007 2015 VARSINAIS-SUOMEN ASUMISOIKEUS OY:n TIEDOTUSLEHTI TALVI 2006 3 Vuoden 2006 pihakilpailun tulos 6 4 5 5 Vason strategia 2007 2015 Vason asukkaille asiakaskortti Pitkään asuneelle Kymppihyvitys 9 11 Vason

Lisätiedot

Varsinais Suomen Asumisoikeus Oy:n tiedotuslehti Talvi 2010

Varsinais Suomen Asumisoikeus Oy:n tiedotuslehti Talvi 2010 Varsinais Suomen Asumisoikeus Oy:n tiedotuslehti Talvi 2010 2 PÄÄKIRJOITUS Turku 1.12.2010 Vuonna 2011 tulossa hallittua kehitystä Julkaisemme tässä lehdessä jälleen ensi maaliskuussa voimaan tulevat käyttövastikkeemme

Lisätiedot

ETELÄ-PORNAISTEN VESIOSUUSKUNTA TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO

ETELÄ-PORNAISTEN VESIOSUUSKUNTA TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO ETELÄ-PORNAISTEN VESIOSUUSKUNTA TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO VUODELLE 2013 1. Yleistä Toimintavuonna 2013 jatketaan osuuskunnan jäsenten aktivointia, jotta kiinteistöt liitettäisiin osuuskunnan vesi-

Lisätiedot

Varsinais Suomen Asumisoikeus Oy:n tiedotuslehti Talvi 2011

Varsinais Suomen Asumisoikeus Oy:n tiedotuslehti Talvi 2011 Varsinais Suomen Asumisoikeus Oy:n tiedotuslehti Talvi 2011 2 PÄÄKIRJOITUS Turku 9.12.2011 Asumisen kustannukset hurjassa nousussa Asumiseen liittyvät kulut ovat olleet useampana vuonna perinteistä inflaatiokehitystä

Lisätiedot

ETELÄ-PORNAISTEN VESIOSUUSKUNTA TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2014

ETELÄ-PORNAISTEN VESIOSUUSKUNTA TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2014 ETELÄ-PORNAISTEN VESIOSUUSKUNTA TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2014 1. Yleistä Toiminnan pääpaino on aktivoida osuuskunnan jäseniä liittämään kiinteistönsä osuuskunnan vesi- ja viemäriverkostoon kuluvan

Lisätiedot

Tariffit 2014 (versio 14.11.2013)

Tariffit 2014 (versio 14.11.2013) Tariffit 2014 (versio 14.11.2013) Tariffien merkitys Indeksitalovertailun perusteella on seuraavan piiraan mukainen: 1. Kaukolämpö (2014) Elenian kaukolämmön kulutukseen perustuvat hinnat ovat vuonna 2014

Lisätiedot

ASUKASDEMOKRATIAN TAVOITTEET

ASUKASDEMOKRATIAN TAVOITTEET ASUKASDEMOKRATIAN TAVOITTEET Asumisviihtyvyyden parantaminen Asukkaiden aktiivisuuden ja kiinnostuksen lisääminen omaan asumiseensa ja asuinympäristöönsä Yhteistyön, avoimuuden ja vuorovaikutuksen lisääminen

Lisätiedot

Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS

Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS Tilinpäätös Emoyhtiön tuloslaskelma Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS Milj. Liite 1. 1. 31. 12. 2012 1. 1. 31. 12. 2011 Liikevaihto 1 12,5 8,9 Liiketoiminnan muut tuotot 2 4,6 3,6 Materiaalit ja palvelut 3

Lisätiedot

Asunto-osakeyhtiöiden ylläpito- ja korjauskustannukset

Asunto-osakeyhtiöiden ylläpito- ja korjauskustannukset Asunto-osakeyhtiöiden ylläpito- ja korjauskustannukset Kestävä Kivitalo -seminaari 10.10.2008 Tampere TkT Jari Virta kehityspäällikkö Suomen Kiinteistöliitto ry Kiinteistöpito kiinteistöstä ja sen hyödyntämisestä

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN ASUMISOIKEUS OY:n TIEDOTUSLEHTI TALVI 2004

VARSINAIS-SUOMEN ASUMISOIKEUS OY:n TIEDOTUSLEHTI TALVI 2004 VARSINAIS-SUOMEN ASUMISOIKEUS OY:n TIEDOTUSLEHTI TALVI 2004 Vason toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2005 Vaso-kokous ja Yten toiminta 2004 Vaso-laajakaistan ensimmäiset kuukaudet Asukastoiminta

Lisätiedot

Yhtiössä on erilaisia osakkeita seuraavasti:

Yhtiössä on erilaisia osakkeita seuraavasti: Y-tunnus: 0347890- Sivu JOENSUUN PYSAKOINTI OY:N YHTIOJARJESTYS 1 Yhtiön toiminimi on Joensuun Pysäköinti Oy ja kotipaikka on Joensuun kaupunki. 2 Yhtiön toimialana on maankäyttö- ja rakennuslain sekä

Lisätiedot

Kiinteistöjen kasvavat ylläpitokustannukset

Kiinteistöjen kasvavat ylläpitokustannukset Kiinteistöjen kasvavat ylläpitokustannukset Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry KTI Kiinteistötieto Oy Ylläpitokustannusten kehitys kerrostalokiinteistöissä Kaikki kuluerät (ml. korjaukset)

Lisätiedot

Asunto Oy - Asteri kirjanpidon tulostusmalli

Asunto Oy - Asteri kirjanpidon tulostusmalli T A S E V A S T A A V A A PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Kehittämismenot Aineettomat oikeudet Liikearvo Muut pitkävaikutteiset menot Ennakkomaksut Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Omistuskiinteistöt

Lisätiedot

KONSERNIN TILINPÄÄTÖS 2010

KONSERNIN TILINPÄÄTÖS 2010 KONSERNIN TILINPÄÄTÖS 2010 TOIMINTAKERTOMUS Sivu 1 Yhtiö on Jyväskylän kaupungin tytäryhteisö ja kuuluu Jyväskylän kaupunkikonserniin sen alakonsernina. Yhtiön osakepääoma Jakautuu 864 osakkeeseen. Kaikilla

Lisätiedot

PSOASin asukastoimikuntien ohjeistus

PSOASin asukastoimikuntien ohjeistus PSOASin asukastoimikuntien ohjeistus 1. Mikä asukastoimikunta? Asukastoimikunnat ovat PSOASin asukkaiden muodostamia päätösvaltaisia ryhmiä, joiden kautta asukkaat pääsevät vaikuttamaan omien alueidensa

Lisätiedot

Länsi-Turunmaan Vuokratalot Oy:n esitys Korppoon aluekonttorin muuttamisesta vuokra-asunnoiksi

Länsi-Turunmaan Vuokratalot Oy:n esitys Korppoon aluekonttorin muuttamisesta vuokra-asunnoiksi Kaupunginhallitus 214 20.10.2014 Kaupunginhallitus 235 03.11.2014 Länsi-Turunmaan Vuokratalot Oy:n esitys Korppoon aluekonttorin muuttamisesta vuokra-asunnoiksi 1466/10.03.02/2014 Kaupunginhallitus 20.10.2014

Lisätiedot

AS Asteri Asunto Oy - laaja tase AS14L.WTR

AS Asteri Asunto Oy - laaja tase AS14L.WTR T A S E V A S T A A V A A Pysyvät vastaavat Aineettomat hyödykkeet Perustamismenot Tutkimusmenot Kehittämismenot Aineettomat oikeudet Liikearvo Muut pitkävaikutteiset menot Ennakkomaksut Aineettomat hyödykkeet

Lisätiedot

Talousarvio-ohje vuodelle 2013 - hallituksen ja isännöitsijän avuksi

Talousarvio-ohje vuodelle 2013 - hallituksen ja isännöitsijän avuksi Talousarvio-ohje vuodelle 2013 - hallituksen ja isännöitsijän avuksi Taloyhtiöiden hallitusforum 6.10.2012 Pääekonomisti Jukka Kero, Kiinteistöliitto Esityksen sisältö Näkymät 2012-2013 Talousarvio 2013

Lisätiedot

As Oy Atsoftin Asteri - ALV:n esittäminen omana oikaisueränä tuloslaskelmassa

As Oy Atsoftin Asteri - ALV:n esittäminen omana oikaisueränä tuloslaskelmassa TULOSLASKELMA Kiinteistön tuotot Vastikkeet Hoitovastikkeet Hankeosuussuoritukset Kulutusperusteiset vastikkeet Erityisvastikkeet./. Rahastoidut vastikkeet Vuokrat Käyttökorvaukset Muut kiinteistön tuotot

Lisätiedot

LAHDEN TALOJEN ASUKASDEMOKRATIAMALLI

LAHDEN TALOJEN ASUKASDEMOKRATIAMALLI LAHDEN TALOJEN ASUKASDEMOKRATIAMALLI Asukasdemokratiatoimikunnan käsittely 14.11.2005 ja alueneuvostojen yhteiskokouksen käsittely 30.11.2005 ja yhtiön hallituksen käsittely 15.12.2005 PÄIVITYKSET: Asukashallitus

Lisätiedot

Mitä asuminen maksaa nyt ja tulevaisuudessa?

Mitä asuminen maksaa nyt ja tulevaisuudessa? Mitä asuminen maksaa nyt ja tulevaisuudessa? Kiinteistö 2013 14.11.2013 Jukka Kero, Pääekonomisti Suomen Kiinteistöliitto ry Sisältö Taloustilanne ja lähiaikojen näkymät Taloyhtiöiden hoitokulujen kehitys

Lisätiedot

Vasen = kuluva tilikausi; Oikea = Talousarvio TALGRAF

Vasen = kuluva tilikausi; Oikea = Talousarvio TALGRAF Kiinteistö - Määrätiedot - kuluseuranta, 4.2.2013 0811 KUM TOT. 0811 KUM BUD. Vasen = kuluva tilikausi; Oikea = Talousarvio KIINTEISTÖN KULUJEN SEURANTA - ELOKUU 2011 ELOKUU 2011 Tilikauden alusta ELOKUU

Lisätiedot

Vuokralaisdemokratian pääperiaatteet Vantaa 26.1.2012

Vuokralaisdemokratian pääperiaatteet Vantaa 26.1.2012 Vuokralaisdemokratian pääperiaatteet Vantaa Vuokralaiset VKL ry toiminnanjohtaja 1 Laki yhteishallinnosta vuokrataloissa (649/90)=vuokralaisdemokratia 2 Tavoite: Antaa vuokralaisille päätäntävaltaa Antaa

Lisätiedot

Yrittäjän oppikoulu Osa 1 (25.9.2015) Tuloslaskelman ja taseen lukutaito sekä taloushallinnon terminologiaa. Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy

Yrittäjän oppikoulu Osa 1 (25.9.2015) Tuloslaskelman ja taseen lukutaito sekä taloushallinnon terminologiaa. Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy Yrittäjän oppikoulu Osa 1 (25.9.2015) Tuloslaskelman ja taseen lukutaito sekä taloushallinnon terminologiaa Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy Oppitunnin sisältö Tuloslaskelma Mikä on tuloslaskelma?

Lisätiedot

Kuva: Asumisoikeusyhdistys Suomen Omakoti Laukkukuja 6 ALPPIKYLÄ

Kuva: Asumisoikeusyhdistys Suomen Omakoti Laukkukuja 6 ALPPIKYLÄ Asumisoikeusyhdistys Suomen Omakoti Kuva: Asumisoikeusyhdistys Suomen Omakoti Laukkukuja 6 ALPPIKYLÄ Säkkikatu 4 Esite 11.4.2014 Yksilöllistä asumista Helsingin uusimmassa kaupunginosassa Asumisoikeusyhdistys

Lisätiedot

SALON RAUTA OY. Yritys valmistaa metallisia portaita ja portteja sekä ruostumattomasta teräksestä mm. postilaatikoita.

SALON RAUTA OY. Yritys valmistaa metallisia portaita ja portteja sekä ruostumattomasta teräksestä mm. postilaatikoita. SALON RAUTA OY Salon Rauta Oy:n perustivat 1.9.1998 Antti ja Timo Salo. Antti Salo toimii yrityksessä toimitusjohtajana sekä talousjohtajana ja Timo Salo hallituksen puheenjohtajana sekä myyntijohtajana.

Lisätiedot

Asumismenot 2013. Tiedotustilaisuus 20.8.2013

Asumismenot 2013. Tiedotustilaisuus 20.8.2013 Asumismenot 2013 Tiedotustilaisuus 20.8.2013 Esityksen rakenne 1. Kotitalouksien asumismenojen mennyt ja tuleva kehitys 2. Verojen merkitys hoitokuluissa, pois lukien pääomakulut 3. Kotitalouksien tyyppiremontit

Lisätiedot

Asunto Oy Kemin Ruonanpuisto TASEKIRJA 31.12.2013

Asunto Oy Kemin Ruonanpuisto TASEKIRJA 31.12.2013 Asunto Oy Kemin Ruonanpuisto TASEKIRJA 31.12.2013 Asunto Oy Kemin Ruorianpuisto Y-tunnus 2036665-9 Tasekirja 31.12.2013 Tilinpäätös tilikaudelta 1.1.2013-31.12.2013 Sisällys Sivu Tase 3-4 Tuloslaskelma

Lisätiedot

Mauri Niemelä. Mauri Niemelä, Pohjois-Suomen Kiinteistö yhdistys ry.

Mauri Niemelä. Mauri Niemelä, Pohjois-Suomen Kiinteistö yhdistys ry. Mauri Niemelä Isännöitsijä vuodesta 1981 Vuoden isännöitsijä 2011, Isännöintiliitto ry Oulun Isännöitsijätoimisto Oy, yrittäjä, isännöitsijä, toimitusjohtaja, AIT Pohjois-Suomen Kiinteistöyhdistys ry I-

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Yhtiön nimi on Asunto Oy Kahisevanrinne ja kotipaikka Espoon kaupunki.

Yhtiön nimi on Asunto Oy Kahisevanrinne ja kotipaikka Espoon kaupunki. Asunto Oy Kahisevanrinteen Y H T I Ö J Ä R J E S T Y S 1 Yhtiön nimi on Asunto Oy Kahisevanrinne ja kotipaikka Espoon kaupunki. 2 Yhtiön tarkoituksena on omistaa ja hallita tonttia n:o 10 Espoon kaupungin

Lisätiedot

HE 26/2015 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kiinteistöverolain muuttamisesta - Kiinteistöliiton näkemykset

HE 26/2015 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kiinteistöverolain muuttamisesta - Kiinteistöliiton näkemykset HE 26/2015 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kiinteistöverolain muuttamisesta - Kiinteistöliiton näkemykset Kuulemistilaisuus 6.10.2015, Eduskunnan Valtiovarainvaliokunnan verojaosto (VeJ) Juho

Lisätiedot

Rahoituksen rahavirta *Lyhytaik.lainojen lisäys/vähenn 0,9 30,7 *Lainojen takaisinmaksut -29,7 0,0 *Omien osakkeiden hankinta -376,2-405,0 0,0 30,7

Rahoituksen rahavirta *Lyhytaik.lainojen lisäys/vähenn 0,9 30,7 *Lainojen takaisinmaksut -29,7 0,0 *Omien osakkeiden hankinta -376,2-405,0 0,0 30,7 RAHOITUSLASKELMA (1000 euroa) VUODELTA 2014 Liiketoiminnan rahavirta *Myynnistä ja muista liiketoim. tuotoista saadut maksut 1010,4 1044,3 *Maksut liiketoiminnan kuluista -839,9-860,6 *Saadut korot 3,8

Lisätiedot

1 Yhtiön toiminimi on Asunto Oy Lakeuden Helmi, Tyrnävä.

1 Yhtiön toiminimi on Asunto Oy Lakeuden Helmi, Tyrnävä. Sivu: 1(5) Kysytty 01-09-2014. Voimassa 28-08-2014 lähtien Asunto Oy Lakeuden Helmi, Tyrnävä Yhtiöjärjestys 1 Yhtiön toiminimi on Asunto Oy Lakeuden Helmi, Tyrnävä. 2 Yhtiön kotipaikka on Tyrnävä. 3 Yhtiön

Lisätiedot

Pihtiputaan Lämpö ja Vesi Oy:lle myönnetyn pääomalainan lainan muuttaminen sekä yhtiön kunnalle maksamat muut korvaukset

Pihtiputaan Lämpö ja Vesi Oy:lle myönnetyn pääomalainan lainan muuttaminen sekä yhtiön kunnalle maksamat muut korvaukset Kunnanhallitus 110 06.06.2016 Pihtiputaan Lämpö ja Vesi Oy:lle myönnetyn pääomalainan lainan muuttaminen sekä yhtiön kunnalle maksamat muut korvaukset 406/220/2016 (367/220/2015) Kunnanhallitus 15.06.2015

Lisätiedot

Tariffit 2015 (22.12.2014)

Tariffit 2015 (22.12.2014) Tariffit 2015 (22.12.2014) Tariffien merkitys Indeksitalovertailun perusteella on seuraavan kaavion mukainen: 1. Kaukolämpö Elenian kaukolämmön kulutukseen perustuvat hinnat eivät nouse vuonna 2015. Hämeenlinna

Lisätiedot

Suunnitelmallinen kiinteistönpito asunto-osakeyhtiössä. Taloyhtiö 2014 1.4.2014 Helsingin Messukeskus Rakennusneuvos Erkki Laitinen

Suunnitelmallinen kiinteistönpito asunto-osakeyhtiössä. Taloyhtiö 2014 1.4.2014 Helsingin Messukeskus Rakennusneuvos Erkki Laitinen Suunnitelmallinen kiinteistönpito asunto-osakeyhtiössä Taloyhtiö 2014 1.4.2014 Helsingin Messukeskus Rakennusneuvos Erkki Laitinen Taloyhtiöillä ja muilla rakennusten omistajilla edessä suuria haasteita.

Lisätiedot

Yhtiön toiminimi on Metsä Board Oyj ja englanniksi Metsä Board Corporation.

Yhtiön toiminimi on Metsä Board Oyj ja englanniksi Metsä Board Corporation. Metsä Board Oyj:n yhtiöjärjestys 1 Toiminimi Yhtiön toiminimi on Metsä Board Oyj ja englanniksi Metsä Board Corporation. 2 Kotipaikka Yhtiön kotipaikka on Helsinki. 3 Toimiala Yhtiön toimialana on harjoittaa

Lisätiedot

ASUMISPAKKI- koulutus Asukasdemokratia ja järjestysmääräykset

ASUMISPAKKI- koulutus Asukasdemokratia ja järjestysmääräykset ASUMISPAKKI- koulutus Asukasdemokratia ja järjestysmääräykset 1 Asukasdemokratia Laki yhteishallinnosta vuokrataloissa 16.7.1990/649 eli Yhteishallintolaki : Laki antaa vuokralaisille oikeuden ottaa osaa

Lisätiedot

Kiinteistöjen ylläpidon kustannusten vertailu Suomessa ja Virossa

Kiinteistöjen ylläpidon kustannusten vertailu Suomessa ja Virossa Kiinteistöjen ylläpidon kustannusten vertailu Suomessa ja Virossa KTI Kiinteistötieto Oy Kimmo Virtanen 14.11.2007 14.11.2007 Tallinna 1 Agenda Ylläpidon kustannusten vertailu Suomessa Kulujen ryhmittely

Lisätiedot

Nro RAHOITUSTARKASTUS MÄÄRÄYS/LIITE I 106.10 1(10) PL 159, 00101 Helsinki Dnro 9/400/94

Nro RAHOITUSTARKASTUS MÄÄRÄYS/LIITE I 106.10 1(10) PL 159, 00101 Helsinki Dnro 9/400/94 RAHOITUSTARKASTUS MÄÄRÄYS/LIITE I 106.10 1(10) LIITE I TULOSLASKELMAN JA TASEEN KAAVAT Vakuusrahaston tuloslaskelma laaditaan seuraavan kaavan mukaisesti: TULOSLASKELMA 1.1.19xx - 31.12.19xx Varsinainen

Lisätiedot

Kaukolämpötoiminta Siikalatvan kunnassa sisältää seuraavaa:

Kaukolämpötoiminta Siikalatvan kunnassa sisältää seuraavaa: Kunnanhallitus 236 08.12.2014 Kunnanhallitus 253 22.12.2014 Kunnanhallitus 18 12.01.2015 Kunnanvaltuusto 10 26.01.2015 KUNNAN KAUKOLÄMPÖTOIMINNAN YHTIÖITTÄMINEN Kunnanhallitus 08.12.2014 236 Kuntalain

Lisätiedot

Sisältö. Tuloslaskelma... 1. Tase... 2. Tilinpäätöksen liitetiedot... 3. Tilinpäätöksen allekirjoitukset... 7. Kirjanpitokirjat ja tositelajit...

Sisältö. Tuloslaskelma... 1. Tase... 2. Tilinpäätöksen liitetiedot... 3. Tilinpäätöksen allekirjoitukset... 7. Kirjanpitokirjat ja tositelajit... Tilinpäätös 2009 Sisältö Tuloslaskelma... 1 Tase... 2 Tilinpäätöksen liitetiedot... 3 Tilinpäätöksen allekirjoitukset... 7 Kirjanpitokirjat ja tositelajit... 8 Tilintarkastuskertomus... 9 TULOSLASKELMA

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2012 Kauden 2012 toimintasuunnitelma pohjautuu hallituksen laatimaan Talma 2020 strategiaan. yhtiökokoukselle 1.3.2011. Strategia esiteltiin Talous Hoitovastikkeeksi hallitus ehdottaa

Lisätiedot

JÄTELTK 26 Sammakkokangas Oy:n esitys jätetaksaksi 2015: JÄTETAKSAESITYS VUODELLE 2015

JÄTELTK 26 Sammakkokangas Oy:n esitys jätetaksaksi 2015: JÄTETAKSAESITYS VUODELLE 2015 Saarijärven seudun jätelautakunta 26 02.12.2014 Saarijärven seudun jätelautakunta 43 17.12.2014 Saarijärven seudun jätelautakunta 17 03.03.2015 JÄTETAKSA 2015 107/5/2014 JÄTELTK 26 Sammakkokangas Oy:n

Lisätiedot

Mestariasunnot 2 / 2013. Jarkko Kankkunen

Mestariasunnot 2 / 2013. Jarkko Kankkunen Mestariasunnot 2 / 2013 Jarkko Kankkunen Mestariasunnot konserni.... Järvenpään Mestariasunnot Oy Kiinteistö Oy Järvenpään Tilat Levysepänkatu 13 kiinteistö JMA:n 65,30 %, JL Kiinteistötaito 17,15 %, Caves

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS 2014 27.2.2015

TILINPÄÄTÖS 2014 27.2.2015 TILINPÄÄTÖS 2014 27.2.2015 Suomen suurin markkinaehtoinen vuokranantaja Historiansa suurin liikevaihto. Investoinnit kasvussa. Liikevaihto 1.1. 31.12.2014 miljoonaa euroa (346,6) Tulos 1.1. 31.12.2014

Lisätiedot

Kuva: POOK Arkkitehtitoimisto oy ALPPIKYLÄ

Kuva: POOK Arkkitehtitoimisto oy ALPPIKYLÄ Asumisoikeusyhdistys Suomen Omakoti Kuva: POOK Arkkitehtitoimisto oy ALPPIKYLÄ Reppukatu 3 Esite12.09.2014 Reppukatu 3 täyttää Suomen Omakodin asumisoikeuskorttelin Asumisoikeusyhdistys Suomen Omakodin

Lisätiedot

Näytesivut. 100 ja 1 kysymystä putkiremontista

Näytesivut. 100 ja 1 kysymystä putkiremontista 18 Asuminen on Suomessa kallista. Asunto-osakkeen ostaminen on monelle elämän suurin yksittäinen hankinta, ja oma koti on jokaiselle hyvin tärkeä. Lisäksi taloyhtiön korjaushankkeet ovat kalliita, erityisesti

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS MITEN JA MIKSI? Matti Hellgrén. Suomen Talokeskus Oy

ENERGIATODISTUS MITEN JA MIKSI? Matti Hellgrén. Suomen Talokeskus Oy ENERGIATODISTUS MITEN JA MIKSI? LAKI RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laki rakennuksen energiatodistuksesta 13.4.2007. Ympäristöministeriön asetus rakennuksen energiatodistuksesta 19.6.2007. Koskee vuoden

Lisätiedot

LAHDEN TALOT-KONSERNIN ASUKASDEMOKRATIAMALLI

LAHDEN TALOT-KONSERNIN ASUKASDEMOKRATIAMALLI LAHDEN TALOT-KONSERNIN ASUKASDEMOKRATIAMALLI ASUKASDEMOKRATIATOIMIKUNNAN KÄSITTELY 14.11.2005 ALUENEUVOSTOJEN YHTEISKOKOUKSEN KÄSITTELY 30.11.2005 YHTIÖN HALLITUKSEN KÄSITTELY 15.12.2005 PÄIVITYKSET: ASUKASHALLITUS

Lisätiedot

Asokotien asukashallinto 1.5.2015

Asokotien asukashallinto 1.5.2015 4.5.2015 Asokotien asukashallinto 1.5.2015 1 ( 7 ) Sisältö 1. Asukashallinnon tarkoitus 2. Asukkaiden kokous a) Asukkaiden kokouksen tehtävät b) Asukkaiden kokouksen koollekutsuminen c) Asukkaiden kokouksen

Lisätiedot

ROTARY KOKOUS 7.1.2007. Ben Grass Rakennusneuvos, Varatuomari ben.grass@kolumbus.fi puh. 0400 601501

ROTARY KOKOUS 7.1.2007. Ben Grass Rakennusneuvos, Varatuomari ben.grass@kolumbus.fi puh. 0400 601501 ROTARY KOKOUS 7.1.2007 Ben Grass Rakennusneuvos, Varatuomari ben.grass@kolumbus.fi puh. 0400 601501 Mikä on AKHA ry? Merkitty yhdistysrekisteriin 04.03.2005 nimellä Asunto- ja kiinteistöyhtiöiden hallitusasiantuntijat

Lisätiedot

Vason toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2004. Vaso-kokous ja YTE:n toiminta 2003. Pauli Komsi: Vason kuntayhteistyöstä olisi malliksi muille

Vason toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2004. Vaso-kokous ja YTE:n toiminta 2003. Pauli Komsi: Vason kuntayhteistyöstä olisi malliksi muille VARSINAIS-SUOMEN ASUMISOIKEUS OY:n TIEDOTUSLEHTI TALVI 2003 Vason toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2004 Vaso-kokous ja YTE:n toiminta 2003 Pauli Komsi: Vason kuntayhteistyöstä olisi malliksi

Lisätiedot

Kullo Golf Oy TASEKIRJA 1.1.2010-31.12.2010. Golftie 119 06830 KULLOONKYLÄ Kotipaikka: PORVOO Y-tunnus: 1761478-9

Kullo Golf Oy TASEKIRJA 1.1.2010-31.12.2010. Golftie 119 06830 KULLOONKYLÄ Kotipaikka: PORVOO Y-tunnus: 1761478-9 Kullo Golf Oy Golftie 119 06830 KULLOONKYLÄ Kotipaikka: PORVOO Y-tunnus: 1761478-9 TASEKIRJA 1.1.2010-31.12.2010 Tämä tasekirja on säilytettävä 31.12.2020 asti Tilinpäätöksen laatija: Tilisampo Oy 1 TILINPÄÄTÖS

Lisätiedot

As Oy Kuopuksentie2 Asukaskokous 1

As Oy Kuopuksentie2 Asukaskokous 1 As Oy Kuopuksentie2 Asukaskokous 1 Ohjelma 19.00-19.10 Avaus 19.10-19.25 Hallituksen visio taloyhtiön kehittämiseksi 19.30-19.45 Viestintä ja tiedottaminen 19.50-20.10 Pitkäntähtäimen korjaus- ja budjettisuunnitelma

Lisätiedot

Ensimmäiset kiinteistöt Vason isännöinnissä. Vason toimintakertomus ja tilinpäätös vuodelta 2007. Vaso on houkutteleva työpaikka

Ensimmäiset kiinteistöt Vason isännöinnissä. Vason toimintakertomus ja tilinpäätös vuodelta 2007. Vaso on houkutteleva työpaikka Varsinais-Suomen Asumisoikeus Oy:n tiedotuslehti KEVÄT 2008 3 4 Ensimmäiset kiinteistöt Vason isännöinnissä Vason toimintakertomus ja tilinpäätös vuodelta 2007 7 Vaso on houkutteleva työpaikka 10 Ilmettä

Lisätiedot

TALOUDEN- JA OMAISUUDENHOITOPOLITIIKKA 2010 ASUINKIINTEISTÖPOLITIIKKA

TALOUDEN- JA OMAISUUDENHOITOPOLITIIKKA 2010 ASUINKIINTEISTÖPOLITIIKKA AALTO-YLIOPISTON YLIOPPILASKUNTA 27.8.2010 hyväksyttäväksi 1 (8) TALOUDEN- JA OMAISUUDENHOITOPOLITIIKKA 2010 ASUINKIINTEISTÖPOLITIIKKA 1. KIINTEISTÖOMAISUUS 1.1. Asuinkiinteistökanta 1.1.2010 1.2. Asuinkiinteistöjen

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2014

Toimintasuunnitelma 2014 1 Toimintasuunnitelma 2014 TOIMINNAN PÄÄTAVOITE: Lastentarhanopettajien merkityksen esiin nostaminen yhteiskunnassa YHDISTYS: 1. Vaikuttaa jäsenistönsä asemaa koskevaan päätöksentekoon, työolosuhteisiin

Lisätiedot

2.1 Yleistä toimintakertomuksesta

2.1 Yleistä toimintakertomuksesta 2 Toimintakertomus 2.1 Yleistä toimintakertomuksesta Toimintakertomuksen tehtävä on täydentää tilinpäätöstä. Se antaa tilikaudesta sellaisia tietoja, jotka eivät tule tarpeeksi hyvin selville tilinpäätöksestä,

Lisätiedot

Laaksonen Kyllikki Saarelma Markku. Muut Tuominen Pirjo palvelusihteeri, pöytäkirjanpitäjä

Laaksonen Kyllikki Saarelma Markku. Muut Tuominen Pirjo palvelusihteeri, pöytäkirjanpitäjä Iitin kunta Pöytäkirja 2/2015 1 Tarkastuslautakunta 18.02.2015 Aika Keskiviikko 18.02.2015 klo 18:00-19:49 Paikka Kunnantalo, kunnanhallituksen kokoushuone Saapuvilla Yli-Kaitala Markku Heinonen Sinikka

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 4/2014 1 (5) Kaupunginhallituksen konsernijaosto Kaj/6 24.02.2014

Helsingin kaupunki Esityslista 4/2014 1 (5) Kaupunginhallituksen konsernijaosto Kaj/6 24.02.2014 Helsingin kaupunki Esityslista 4/2014 1 (5) 6 Helsingin kaupungin määräysvallassa olevien asuntoosakeyhtiöiden varsinaiset yhtiökokoukset 2014 HEL 2014-000259 T 00 01 05 Päätösehdotus Hallituksen ja tilintarkastajien

Lisätiedot

TULOSTIEDOT 24 Lappeenrannan energia Oy VuOsikertOmus 2014

TULOSTIEDOT 24 Lappeenrannan energia Oy VuOsikertOmus 2014 TULOSTIEDOT 24 Lappeenrannan Energia Oy Vuosikertomus 2014 Konserni Tuloslaskelma (1 000 ) 1.1. 31.12.2014 1.1. 31.12.2013 LIIKEVAIHTO 128 967 121 379 Valmistus omaan käyttöön 4 869 4 273 Liiketoiminnan

Lisätiedot

Asunto-osakeyhtiö korjaushanke - hallituksen näkökulma

Asunto-osakeyhtiö korjaushanke - hallituksen näkökulma Asunto-osakeyhtiö korjaushanke - hallituksen näkökulma Eero Nippala lehtori ja tutkimusalueen päällikkö Tampereen ammattikorkeakoulu Asunto-osakeyhtiön hallitustyöskentelyä 1987-2015 Sisältö Rakennuskannan

Lisätiedot

HE 112/2013 vp eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2014 YM:n pääluokka 35: talousarvioesitys ja arvio sen vaikuttavuudesta asuntosektorilla

HE 112/2013 vp eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2014 YM:n pääluokka 35: talousarvioesitys ja arvio sen vaikuttavuudesta asuntosektorilla HE 112/2013 vp eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2014 YM:n pääluokka 35: talousarvioesitys ja arvio sen vaikuttavuudesta asuntosektorilla Eduskunnan valtiovarainvaliokunta Asunto- ja ympäristöjaosto

Lisätiedot

Tariffit 2013 (versio 2.11.2012)

Tariffit 2013 (versio 2.11.2012) Tariffit 2013 (versio 2.11.2012) Tariffien merkitys Indeksitalovertailun perusteella on seuraavan piiraan mukainen: 1. Kaukolämpö (2013) Elenian kaukolämmön kulutukseen perustuvat hinnat ovat vuonna 2013

Lisätiedot

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 12.11.2003, klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.9.

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 12.11.2003, klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.9. Julkaistu: 2003-11-12 08:00:20 CET Wulff - neljännesvuosikatsaus BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1 Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 12.11.2003, klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1.

Lisätiedot

Kaapeli-tv-ohjelmat DNA:lta 2011 loppuun mennessä. Toimintakertomus vuodelta 2008. Energiatodistus avuksi energiankulutuksen tarkkailuun

Kaapeli-tv-ohjelmat DNA:lta 2011 loppuun mennessä. Toimintakertomus vuodelta 2008. Energiatodistus avuksi energiankulutuksen tarkkailuun Var s i nai s S u o m e n A s u m i s o i ke u s Oy:n ti e d otu s le hti 3 4 7 9 11 Kaapeli-tv-ohjelmat DNA:lta 2011 loppuun mennessä Toimintakertomus vuodelta 2008 Energiatodistus avuksi energiankulutuksen

Lisätiedot

TERVETULOA OSASTOLLEMME. B1 2krs. VUOKRATASOKLINIKKAAN SELVITTÄMÄÄN VUOKRAHUONEISTOSI KÄYPÄ VUOKRA

TERVETULOA OSASTOLLEMME. B1 2krs. VUOKRATASOKLINIKKAAN SELVITTÄMÄÄN VUOKRAHUONEISTOSI KÄYPÄ VUOKRA TERVETULOA OSASTOLLEMME B1 2krs. VUOKRATASOKLINIKKAAN SELVITTÄMÄÄN VUOKRAHUONEISTOSI KÄYPÄ VUOKRA Asuntosijoittaja ja putkiremontti VERO2010, 10.3.2010 Marina Congress Center DI Paavo Marttila, hallituksen

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS 2007 SIVAKKA-YHTYMÄ OY

TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS 2007 SIVAKKA-YHTYMÄ OY TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS 2007 SIVAKKA-YHTYMÄ OY 02 sisältö 11 Oulun Tervatalot Oy:n tilinpäätös 10 Oulun Sivakka Oy:n tilinpäätös 09 Sivakka-yhtymä Oy:n tilinpäätös 08 Tulevaisuuden näkymät 07 Hallinto

Lisätiedot

Markkinakommentti. Julkaisuvapaa 7.10.2009 ARVOASUNTOJEN KAUPPA KIIHTYY PERHEASUNTOJEN RINNALLA

Markkinakommentti. Julkaisuvapaa 7.10.2009 ARVOASUNTOJEN KAUPPA KIIHTYY PERHEASUNTOJEN RINNALLA Markkinakommentti Julkaisuvapaa 7.10.2009 ARVOASUNTOJEN KAUPPA KIIHTYY PERHEASUNTOJEN RINNALLA Jos perheasuntojen kauppalukumäärät ovat loppukesän ja alkusyksyn aikana kasvaneet voimakkaasti verrattuna

Lisätiedot

OP-Pohjola. Pankin rahoituspalvelut taloyhtiöille ja yksityishenkilöille 04.11.2014 Jouko Kuningas Päijät-Hämeen Osuuspankki

OP-Pohjola. Pankin rahoituspalvelut taloyhtiöille ja yksityishenkilöille 04.11.2014 Jouko Kuningas Päijät-Hämeen Osuuspankki Pankin rahoituspalvelut taloyhtiöille ja yksityishenkilöille 04.11.2014 Jouko Kuningas Päijät-Hämeen Osuuspankki 2 Taloyhtiön valmistautuminen remonttiin Tee korjaussuunnitelma ja noudata sitä Aloita ennakkosäästäminen

Lisätiedot

Asuntorakentamisen haasteet - rakennuttajan näkökulma. Suomen Asuntoliitto ry 27.11.2014

Asuntorakentamisen haasteet - rakennuttajan näkökulma. Suomen Asuntoliitto ry 27.11.2014 Asuntorakentamisen haasteet - rakennuttajan näkökulma Suomen Asuntoliitto ry 27.11.2014 1. Taustaa: TA-Yhtymä -konserni 2. Tuotantoedellytykset ja pullonkaulat 3. Kitka- ja uhkatekijöitä 4. Kehityskohteita

Lisätiedot

Asunto-osakeyhtiön suunnitelmallinen kiinteistönpito (KIPI)

Asunto-osakeyhtiön suunnitelmallinen kiinteistönpito (KIPI) Asunto-osakeyhtiön suunnitelmallinen kiinteistönpito (KIPI) TkT Jari Virta Kiinteistöliitto Kiinteistönpito kiinteistöstä ja sen hyödyntämisestä vastaaminen Rakentaminen Kiinteistön ylläpito toiminta,

Lisätiedot

HALLITUKSEN JA ISÄNNÖITSIJÄN VELVOLLISUUDET - AOYL ja hyvä hallintotapa. Lakimies, VT Sirkka Terho Suomen Kiinteistöliitto ry

HALLITUKSEN JA ISÄNNÖITSIJÄN VELVOLLISUUDET - AOYL ja hyvä hallintotapa. Lakimies, VT Sirkka Terho Suomen Kiinteistöliitto ry HALLITUKSEN JA ISÄNNÖITSIJÄN VELVOLLISUUDET - AOYL ja hyvä hallintotapa Lakimies, VT Sirkka Terho Suomen Kiinteistöliitto ry ISÄNNÖITSIJÄN TEHTÄVÄT yhtiön juokseva hallinto laissa ei yksityiskohtaisesti

Lisätiedot

2. HENKILÖSTÖÄ JA TOIMIELINTEN JÄSENIÄ KOSKEVAT LIITETIEDOT

2. HENKILÖSTÖÄ JA TOIMIELINTEN JÄSENIÄ KOSKEVAT LIITETIEDOT 1. LIIKEVAIHTO M 2014 % 2013 % Liikevaihto toimialoittain Ympäristöpalvelut 220,6 42,2 217,0 41,5 Teollisuuspalvelut 72,8 13,9 70,7 13,5 Kiinteistöpalvelut 229,1 43,9 235,4 45,0 Yhteensä 522,5 100,0 523,1

Lisätiedot

Kiinteistönpidon laatujärjestelmä hallinnon näkökulmasta. Saarenmaa 08.06.2007

Kiinteistönpidon laatujärjestelmä hallinnon näkökulmasta. Saarenmaa 08.06.2007 Kiinteistönpidon laatujärjestelmä hallinnon näkökulmasta Alustus keskustelulle Saarenmaa 08.06.2007 Risto Hakala Enrocon Oy risto.hakal@enrocon.fi Asunnon/kiinteistön n omistamisen realiteetti Omistus-

Lisätiedot

Yhtiön tarkoituksena ei ole tuottaa voittoa osakkeenomistajilleen. Yhtiön osakepääoma on miljoona (1.000.000) euroa.

Yhtiön tarkoituksena ei ole tuottaa voittoa osakkeenomistajilleen. Yhtiön osakepääoma on miljoona (1.000.000) euroa. 1 (5) SAVONLINNAN JÄÄHALLI OSAKEYHTIÖN YHTIÖJÄRJESTYS 1 Yhtiön toiminimi ja kotipaikka Yhtiön toiminimi on Savonlinnan Jäähalli Osakeyhtiö ja sen kotipaikka on Savonlinna. 2 Yhtiön toimiala Yhtiön tarkoituksena

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS UUDISTUU MITEN? Petri Pylsy Kiinteistöliitto

ENERGIATODISTUS UUDISTUU MITEN? Petri Pylsy Kiinteistöliitto ENERGIATODISTUS UUDISTUU MITEN? Petri Pylsy Kiinteistöliitto 1 Nykyinen energiatodistuskäytäntö Suomessa energiatodistuslaki voimaan vuoden 2008 alussa Käytössä kaikissa EU maissa, toteutustapa kansallinen

Lisätiedot

24.3.2015. Osuuskunta KPY:n omistusosuudet ovat seuraavat:

24.3.2015. Osuuskunta KPY:n omistusosuudet ovat seuraavat: Tilinpäätöstiedote vuodelta 2014 1 (7) Osuuskunta KPY -konsernin tilinpäätöstiedote ajalta 1.1. 31.12.2014 Vuoden 2014 tuloskehitys Konsernin liikevaihto oli 323,6 miljoonaa euroa (247,0 milj. euroa vuonna

Lisätiedot

P-K:N KIRJAPAINO -KONSERNI PÖRSSITIEDOTE 12.3.04 klo 15.30 1(5)

P-K:N KIRJAPAINO -KONSERNI PÖRSSITIEDOTE 12.3.04 klo 15.30 1(5) P-K:N KIRJAPAINO -KONSERNI PÖRSSITIEDOTE 12.3.04 klo 15.30 1(5) TILINPÄÄTÖSTIEDOTE TILIKAUDELTA 1.1.-31.12.2003 Konsernin liikevaihto oli 56,1 milj., jossa kasvua edelliseen vuoteen 7,1 milj. (14,4 %).

Lisätiedot

Arvo EUR 1.000 2004/2005 Syyskuu 968 702 42.398 35.430 Varastomyynti 10 9 217 193 Yhteensä 978 711 42.616 35.624. 1.

Arvo EUR 1.000 2004/2005 Syyskuu 968 702 42.398 35.430 Varastomyynti 10 9 217 193 Yhteensä 978 711 42.616 35.624. 1. TURKISTUOTTAJAT OYJ OSAVUOSIKATSAUS KAUDELTA 1.9.2005-30.11.2005 Konsernin kehitys Turkistuottajat-konsernin tilikauden ensimmäinen neljännes on kulupainotteista joulukuussa käynnistyvän myyntikauden valmistelua.

Lisätiedot

1 Toiminimi ja kotipaikka Yhtiön toiminimi on Asunto Oy Helsingin Pestikuja 1 ja sen kotipaikka on Helsinki.

1 Toiminimi ja kotipaikka Yhtiön toiminimi on Asunto Oy Helsingin Pestikuja 1 ja sen kotipaikka on Helsinki. Sivu: 1(5) Kysytty 10-04-2015. Voimassa 10-04-2015 lähtien YHTIÖJÄRJESTYS ASUNTO OY HELSINGIN PESTIKUJA 1 1 Toiminimi ja kotipaikka Yhtiön toiminimi on Asunto Oy Helsingin Pestikuja 1 ja sen kotipaikka

Lisätiedot

KANGASALAN LÄMPÖ OY TASEKIRJA 31.12.2006

KANGASALAN LÄMPÖ OY TASEKIRJA 31.12.2006 KANGASALAN LÄMPÖ OY TASEKIRJA 31.12.2006 2 Kangasalan Lämpö Oy Tyrnimarjankuja 3 36220 Kangasala Kotipaikka Kangasala Y-tunnus 0510578-4 TILINPÄÄTÖS TILIKAUDELTA 1.1. 31.12.2006 SISÄLLYS SIVU Tuloslaskelma

Lisätiedot

Sporttikeskus Tennari, Kamppailuhalli, Rantapuisto 45, 08100 Lohja. LÄSNÄ Pajuoja Matti puheenjohtaja Saloniemi Heikki jäsen Saapui :n 18 käs. aikana.

Sporttikeskus Tennari, Kamppailuhalli, Rantapuisto 45, 08100 Lohja. LÄSNÄ Pajuoja Matti puheenjohtaja Saloniemi Heikki jäsen Saapui :n 18 käs. aikana. PÖYTÄKIRJA 4/2014 1 Lohjan Liikuntahallit Oy:n hallitus 26.11.2014 AIKA 26.11.2014 klo 15:00-16:05 PAIKKA Sporttikeskus Tennari, Kamppailuhalli, Rantapuisto 45, 08100 Lohja OSALLISTUJAT LÄSNÄ Pajuoja Matti

Lisätiedot

Eläkeläisvaltuusto 24.3.2016. VTS-kotien asukastoiminta. Asukastoiminnan edistäminen

Eläkeläisvaltuusto 24.3.2016. VTS-kotien asukastoiminta. Asukastoiminnan edistäminen Eläkeläisvaltuusto 24.3.2016 VTS-kotien asukastoiminta Asukastoiminnan edistäminen 1 Tampereen Vuokratalosäätiön tarkoitus Säätiön tarkoituksena on hankkia asuntoja mahdollisimman edullista vuokraa vastaan

Lisätiedot