Varsinais Suomen Asumisoikeus Oy:n tiedotuslehti Talvi 2010

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Varsinais Suomen Asumisoikeus Oy:n tiedotuslehti Talvi 2010"

Transkriptio

1 Varsinais Suomen Asumisoikeus Oy:n tiedotuslehti Talvi 2010

2 2 PÄÄKIRJOITUS Turku Vuonna 2011 tulossa hallittua kehitystä Julkaisemme tässä lehdessä jälleen ensi maaliskuussa voimaan tulevat käyttövastikkeemme ja talousarvion koko Vasoa koskevana. Asumiseen liittyvät hoito- ja rahoituskustannukset kehittyvät lähitulevaisuudessa melko maltillisesti. Keskimääräinen käyttövastikekorotus tulee meillä olemaan 1,6 %. Vaihteluväli eri kiinteistöissämme on nollasta 30 senttiin neliöltä kuukaudessa. Syksyn mittaan pidetyissä asukaskokouksissa on käyty tarkemmin läpi kiinteistökohtaiset ominaispiirteet. Varmistaaksemme sen, että Vasossa vireillä olevat suunnitelmat saatetaan kaikkien asukkaidemme tietoon, julkaisemme tässä Kotivasossa taas myös yhtiön toimintasuunnitelman kokonaisuudessaan ensi vuodelle. Asumisoikeuslaki jälleen uudistettavana Laki asumisoikeusasunnoista on parhaillaan eduskunnan käsittelyssä. Vuonna 1990 voimaan tullut laki on ollut varsin monesti uudistuksen kohteena. Tällä kerralla syynä on asukkaiden tiedonsaantimahdollisuuksien turvaaminen, palvelujen hankintaan liittyvien kilpailutusten ja viranomaisvalvonnan täsmentäminen. Uudistustyötä on tehty koko tämä vuosi niin, että myös asianosaiset ovat päässeet vaikuttamaan. Keväällä olleen kuulemiskierroksen yhteydessä Vason hallitus ja asukkaiden Vaso-kokous antoivat omat lausuntonsa. Lisäksi alkukesällä pidettiin Helsingissä seminaari, jossa alan ihmisiä oli laajasti paikalla. Tiedossa olevat uudet lakipykälät eivät muuta oleellisesti Vason toimintaa. Aihetta on toki varmistaa, että käyttövastikkeiden muodostumiseen liittyvä tiedottaminen asukkaille on hyvin hoidettu. Tähänkin asti käyttövastikkeiden muodostuminen ja pääomaosuuden tasausperusteet on kerrottu tässä Kotivaso-lehdessä, kohteiden asukaskokouksissa ja vielä Vaso-kokouksessa. Vasossa kaikki palvelujen hankinta on jo kilpailutettu, eikä konsernin sisäistä palvelujen ostamista ilman kilpailutusta tapahdu. Lakimuutos selkiyttää alan valvontaa ja lisää Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARAn työmäärää. Aso-lain muutos ja siihen läheisesti liittyvät asiat ovat olleet viime kuukausina varsin paljon esillä julkisuudessa. Pääkaupunkiseudulla toimivat asukasedustajat ovat ajaneet asiaa suuntaan, joka ei pidemmän päälle olisi aso-järjestelmälle eduksi. Heidän mukaansa käyttövastikkeiden hintataso olisi kytkettävä vastaavan aikakauden talojen asuntovuokriin. Edullinen käyttövastike on toki asukkaan kannalta ymmärrettävä tavoite, mutta on muistettava, että valtion rahoitusehdot ovat asotaloissa erilaiset kuin vuokrataloissa. Samoin aso-talot ovat lähtökohdiltaan korkeampilaatuisia ja ylläpitokustannuksiltaan korkeampia kuin perinteiset vuokratalot. Vasolla turvalliset kunta-omistajat Samalla kun aso-lain muutos oli otsikoissa, tuli ilmi Avain-Asumisoikeus Oy:n omistusjärjestelyt. Marraskuun alussa media kertoi, että kaksi yksityishenkilöä käyttävät yhtiössä päätäntävaltaa yhtiöidensä kautta. Yhtiö on merkittävä aso-omistaja ja sen aso-taloja on kasvukeskusalueilla Suomessa muualla, mutta ei Länsi-Suomen alueella. Omaa Vaso-yhteisöämme koskien voin kuitenkin todeta, että yhtiömme omistus on vakaalla kunta-pohjalla. Yhtiömme kuuluu Turun kaupunkikonserniin ja merkittävimmät muut omistajat ovat Turun naapurikaupungit ja kunnat. Vasosta ei valu varoja yksityisille omistajatahoille ja kaikki päätöksenteko ja rahojen käyttö on mahdollisimman avointa. Tällä pyrin kertomaan sen, että Vason asukkailla ei ole minkäänlaista syytä ylimääräiseen huoleen asumisturvallisuutensa tai asumiskustannusten kehitysten suhteen. Viime viikkojen raflaavat lehti- ja radiojutut ovat valitettavasti joidenkin mieliin luoneet epävarmuutta. Yten uusi puheenjohtaja Tapio Kaihtela pitää alkavaa kautta mielenkiintoisena. Asumisoikeuslakia ollaan uudistamassa ja sen myötä asukkaiden mielipiteitä tullaan kuulemaan herkemmällä korvalla. Pekka Peltomäki toimitusjohtaja Helsingin väki piti Vason asukasdemokratiasta Yhteistyöelin Yte sai erinomaiset pisteet kun Helsingin Asumisoikeus Oy:n väki vieraili Turussa. Myös Kotivasoa arvostettiin hasolaisten silmissä korkealle. Helsingin Asumisoikeus Oy Haso teki syksyllä visiitin Turkuun. Vaso valittiin kohteeksi sen takia, että se on Hason kanssa saman kokoinen. Asukkaita ja asuntoja on saman verran. Vasolla tosin on kohteita selvästi enemmän, Hasolla kohteet ovat selvästi isompia kokonaisuuksia. Haso on kokonaan Helsingin kaupungin omistama. Yhteishallinnossa on eroavaisuuksia ja kokemuksia käytiin läpi vierailun keskusteluissa. Vasolla on yhteistoimintaelin Yte, mitä puolestaan Hasolla ei ole. Hason hallituksen puheenjohtaja Tuula Saxholm piti yhteistoimintaelintä hyvänä ja katsoi, että Hasonkin pitää jatkossa pohtia yhteishallinnon toimivuutta kun yhtiö kasvaa nyt aika voimakkaasti. Hasossa organisaatio on Saxholmin mukaan Vasoa matalampi. Asukkaiden ääni tulee päätöksenteossa hyvin esiin, sillä hallituksessa joka toinen on Hason asukas. Vason oma lehti Kotivaso sai Saxholmilta kiittävän arvosanan. - Budjetin perusteet välittyvät näin jokaiselle vasolaiselle, hän perustelee. Hasossa tiedottaminen hoidetaan mm. netin ja kirjeiden avulla. Hiljattain Haso painatti ison ja kattavan asukkaiden kirjan. Kilpailutus loiventaa vastikkeen korotuspaineilta Vason vastike kallistuu vuoden 2011 puolelle hyvin maltillisesti, sillä monia kustannuksia on pystytty pienentämään kilpailuttamisen kautta. Vason toimintasuunnitelmaa ja talousarviota käytiin läpi Vaso-kokouksessa marraskuussa. Väkeä oli paikalla ilahduttavan paljon. Vaso on lähtenyt kilpailuttamaan eri toimintoja ahkerasti ja se on jo tuonut säästöjä. Esimerkiksi vakuutuslaskusta lähti puolet pois vuonna Kaapelitelevisioon budjetoidaan vuonna 2011 pari prosenttia aiempaa vähemmän juuri kilpailutuksen ansiosta. Isännöintipalkkio on vuonna 2011 noin kuusi prosenttia aiempaa pienempi samaisesta syystä. Kiinteistösähkön hinta saatiin kilpailun kautta laskettua, mutta kiristyvä verotus kumoaa säästön. Vason vastike kallistuu talousarvioehdotuksen mukaan keskimäärin 1,6 prosenttia maaliskuussa Korotus on maltillinen, ilman kilpailutuksia se olisi selvästi korkeampi. Korotuksen taustalla on monta tekijää. Kaukolämpö on kallistumassa merkittävästi, samoin kiinteistövero. Pernon telakan hiljeneminen näkyy myös Vason Pernon asuntojen vajaakäytössä. Leikkipaikkoja ehostetaan Talousarviossa ohjataan aiempaa runsaammin rahaa lasten leikkipaikkojen kunnostamiseen. Lisäksi 20 vuoden ikään ehtiville kiinteistöille ohjataan remonttirahaa. Kreulankartano on Vason historian ensimmäinen asuntokohde. Remontti-ideoita on sieltä jo ehditty kysellä talon asukkailta. Vaso on pystynyt lyhentämään velkaa viime vuosina hyvin. Aravalainoja on lyhennetty vuosina yhteensä 30 miljoonaa euroa. Lähiaikoina uutta korkotuettua lainaa pitää ottaa yhdeksän miljoonaa euroa, sillä uudistuotantoa on yhtiössä taas kahdeksan vuoden hiljaiselon jälkeen. Raision Keonraitin kerrostalo valmistui lokakuussa. Työn tai suunnittelun alla ovat kohteet Turun Westparkissa, Hirvensalossa, Kaarinassa ja Naantalissa. Vason tulevaa toimintaa ja lukuja esittelivät kokousväelle toimitusjohtaja Pekka Peltomäki ja hallintopäällikkö Teija Lamminen. Yte sai uuden puheenjohtajan Yhteistoimintaelimen henkilövalinnoista käytiin Vaso-kokouksessa vilkasta keskustelua. Joukkoon haluttiin ihmisiä myös Turun ulkopuolelta ja se toteutuikin. Uudistuneessa kokoonpanossa on nyt edustus Turusta, Raisiosta, Liedosta, Kaarinasta ja Naantalista. Uusina Yteen valittiin Mirja Kauppinen, Ulla Hurme, Merja Salmela ja Juhani Kuvaja. Erovuoroisista vanhoina jatkavat Vasossa asutaan edullisemmin Hason hallituksen puheenjohtaja Tuula Saxholm pani merkille senkin, että vastikkeiden kontrolloinnissa Vaso on onnistunut hyvin. Keskivastike on helsinkiläisillä viidenneksen korkeampi kuin Vasossa. Pääkaupunkiseudulla asuminen on selvästi kalliimpaa kuin Turussa. Tämä heijastuu myös asumisoikeuskohteiden hintoihin. Liikevaihdossa Haso on jonkin verran isompi. Lainaa Hasolla on liki tuplasti enemmän kuin Vasossa. Helsingin Asumisoikeus Oy:n ryhmä sai kotiin viemisiksi 100 Tulipa Aboa kulttuuripääkaupunkitulppaania. Hason Hallituksen puheenjohtaja Tuula Saxholm otti lahjan ilolla vastaan. Saxholm toimii työssään Helsingin kaupungin budjettipäällikkönä. Hason hallituksen puheenjohtaja Tuula Saxholm sai tulppaanin sipulit Vason toimitusjohtaja Pekka Peltomäeltä (vas.). Kuvassa ovat Hason hallituksen jäsenet Raimo Hartonen, Ilja Koskinen, Tuula Saxholm, Mikael Epstein, toimitusjohtaja Harri Lyytikäinen ja hallituksen jäsen Susanna Metsälä. Hartonen, Koskinen ja Metsälä ovat asukkaiden edustajia Hason hallituksessa. Armi Kauppinen, Juha Näkkilä, Ari Pikkarainen ja Tiina Tång. Varajäseniksi valittiin Jyrki Salminen, Tuomo Peltola, Tuire Kähkönen ja Stig Lehtovaara. Yten puheenjohtaja vaihtui, sillä nykyinen puheenjohtaja Riikka Lehtismäki ei opiskelukiireiden takia enää ehdi toimia täysipainoisesti tässä elimessä. Uudeksi puheenjohtajaksi valittiin yksimielisesti turkulainen Tapio Kaihtela. Riikka Lehtismäki valittiin äänestyksen jälkeen jatkamaan Yten varapuheenjohtajana. Vaso ei ole myytävänä Puhetta synnytti Vaso-kokouksessa myös Helsingissä syntynyt asumisoikeustoimintaa kritisoiva yhdistys. Yhdistys protestoi kallistuvaa asumista vastaan, mutta esimerkiksi Vasossa korotukset ovat pysyneet maltillisina. Vaso-kokous hyväksyi julkilausuman, jossa se ilmoittaa ottavan selvän pesäeron kyseiseen yhdistykseen. Vetoomus on julkaistu kokonaisuudessaan tässä lehdessä. Kokouksessa haluttiin myös mielipidettä siitä, olisiko mahdollista, että Vaso voisi joutua yksityisille markkinoille ja sen asunnot omistusasunnoiksi? Vason hallituksen puheenjohtaja Henrik Elfving muistutti, että lain mukaan kohteet pysyvät asumisoikeuskohteina, vaikka omistus vaihtuisi. Elfvingin mukaan Turulla tai naapurikunnilla ei ole mitään intressiä myydä Vasoa pois. Vaso on asuntomarkkinoita tasapainottava toimija ja sen olemassaolo on kuntien etu. Vaso-kokouksen päätteeksi osallistujat pääsivät tutustumaan Naantalin Soinisten passiivienergiatalokohteen uusiin havainnekuviin ja piirustuksiin.

3 3 Kodin keskeinen sijainti avaa portit monille harrastuksille Kun harrastuspaikkoja on lähellä kotia, ehtii touhuta monenlaista. Littoisissa asuvat 13-vuotiaat Aslak ja Emilia kulkevat harrastuksiin kotinurkille kävellen tai pyörällä. Aika harvoin heitä enää kuskataan autolla. Se säästää ympäristöä, aikaa ja rahaa. Aslak ja Emilia ovat kaksosia ja paljasjalkaisia vasolaisia. He syntyivät Turussa, sitten tuli muutto äidin työn perässä Littoisiin. Samalla lapsuuden vasokoti vaihtui toiseen, Littoisten vasokohteeseen. Musiikki on kaksosille yhteinen harrastus, mutta tyylissä on eroa. Aslakin pianoharrastus on saanut metallista sävyä ja rokki soi vahvasti. Aslak soittaa yksikseen ja koulun bändissä. Hän treenaa kavereiden kanssa läheisessä Kotimäen koulussa. Emilia loihtii pianosta mieluummin klassisempia sävyjä. Hän käy tunneilla Littoisten monitoimitalossa, ihan nurkan takana. Emilia kehittää erätaitojaan Emilia on innostunut myös partiosta. Hän käy Littoisten Pirtapiikojen kokoontumisissa puolen kilometrin päässä. Eräretket ja leirit kiinnostavat häntä partiossa kovasti. Hän pääsi mukaan mm. viime kesän Kilke-suurleiriin Sysmään. Emilia on ollut mukana myös tyttökerhossa kokkailemassa ja askartelemassa. Nykyisin iso osa Emilian ajasta menee kirjojen parissa. Emilia on Littoisten kirjastossa niin tuttu vieras, että hänet otettiin mukaan kirjaston asukasraatiin. Emilia tykkää varsinkin fantasioista. - Kaikki Harry Potterit on jo luettu, Emilia kuittaa. Monen sortin liikunta viehättää Aslakia Aslak on varsinainen liikunnan suurkuluttaja. Hän pelaa jalkapalloa Littoisten Työväen Urheilijoissa. Treenien lomassa hän on myös jalostamassa futisosaamistaan kaarinalaisseurojen yhteisessä kykykoulussa. Futsal on monen jalkapalloilijan kakkosharrastus ja sitä harrastetaan varsinkin talvisin kun jalkapallokentät ovat hankien peitossa. Muutaman sentin kokoista nahkapalloa pompottaa myös Aslak. Futsalissa pyörii nykyisin myös sarja ja tässä Littoisten joukkue kuuluu alueen parhaimpiin. Takavuosina Aslak ehti kokeilla myös akrobatiaa ja judoa. Kumpaakin pääsi harrastamaan kotinurkilla. Omatoiminen kulkeminen kasvattaa vastuunottoa Aslak ja Emilia ovat hyviä esimerkkejä lähiliikkujista. Kun harrastus on lähellä, liikkumiseen ei tarvitse käyttää fossiilisia polttoaineita. Kun harrastuspaikka on ihan nurkilla, perille pääsee omin voimin, polkien tai kävellen. Kun liikkuu treeneihin itsekseen, omatoimisuus kasvaa. Kaksoset käyvät nyt Littoisten Kotimäen koulua, mutta jossain kohtaa elämää pitää katsoa Littoista tai Kaarinaa pidemmälle. Omaa tulevaa ammattia pohtiessa Aslak mainitsee kokkauksen tai insinöörin hommat. Emilia haluaisi isona floristiksi. Jos näin käy, hän voisi perehtyä kukkien maailmaan vaikka Aslak on intohimoinen futaaja, Emilia innostuu partiotaidoista. Varsinais-Suomen Maaseutuoppilaitoksessa Tuorlassa. Mielihalut muuttuvat, Vaso taipuu ja täyttää toiveet Omaa pihaa ja grillielämää alkoi tehdä mieli kun kevät eteni. Lopulta Kauppisen perheen haave toteutui ja Vason kerrostaloasunto vaihtui Vason rivitaloon. Kauppisen perhe on tyytyväinen asumisoikeuden joustavuuteen asunnon vaihdossa. Tätä ominaisuutta arvostavat tutkimuksen mukaan muutkin vasolaiset. Neljä vuotta sitten Kauppisen perhe asui vielä Vason kerrostalokohteessa Kohmossa. Vaihto raisiolaiseen rivitaloon tapahtui yllättävänkin nopeasti. - Vilkaistiin nettiä ja siellä oli Vasolla vapaana kohde Raision asuntomessualueella Katteluksessa. Mirja Kauppinen soitteli Vasoon sattumalta samana päivänä kun haku oli jo päättymässä. Yllättävän harva oli kiinnostunut Markonpihan rivitalokohteesta, joten muutto sinne toteutui nopeasti. Kauppisten asuntomessukohde on kaksikerroksinen ja lasten leikkipaikka on nurkan takana. Kun perheen lapset varttuvat, he aloittavat koulunkäynnin läheisessä Kaanaan koulussa. Busseja kulkee kovin harvoin, mutta se ei Mirjan mukaan perhettä suuremmin haittaa. - Kaupassa käydään autolla pari kertaa viikossa ja silloin ostetaan kerralla enemmän. Muutossa Kohmosta Kattelukseen Mirjalla oli yksi tärkeä toive: kuuden hengen ruokapöytä pitää mahtua uuteenkin asuntoon. Nyt pöytä seisoo väljästi Raision asunnon olohuoneessa. Tilaa on myös ylöspäin, sillä olohuone on rakennettu hauskasti puolentoista kerroksen korkeuteen. Kolmen ja puolen vuoden kokemus on vahvistanut perheen käsityksen siitä, että Markonpiha on heille sopiva paikka. Grilli lämpiää pihalla, alue on mielenkiintoinen ja tasokas. Kauppisen perhe on tyypillinen vasolainen perhe. Nuorena ei ole varaa omistusasuntoon, eikä vuokralla-asuminen oikein kiinnosta. Asumisoikeus on tässä hyvä välimuoto. Mirja Kauppisen mukaan Markonpihan kaltaisesta rivarikohteesta joutuisi vuokramarkkinoilla pulittamaan enemmän kuin mitä heidän asuntonsa vastike nyt on. Joustavuutta ja edullisuutta arvostetaan Suomen asumisoikeusyhteisöt -yhdistyksen tilaaman tutkimuksen mukaan asumisoikeuskoti valitaan juuri elämäntilanteen tai rahatilanteen takia. Vastaajista yli 80 prosenttia allekirjoitti tämän. Asumisoikeusasuminen ei vaadi suurta alkupottia ja siitä pääsee tarvittaessa sujuvasti eroon, jos vaikka muuttaa paikkakunnalta. Tutkimukseen haastateltiin asumisoikeuskohteiden asukkaita ympäri Suomea mm. Vason alueella. Tutkimus valmistui keväällä Innolink Oy:n tekemän tutkimuksen mukaan asumisoikeusasukkaat ovat valintaansa perin tyytyväisiä: Joka neljäs asukas on jo suositellut muotoa tuttaville, kolmannes suosittelisi lämpimästi ja vain kuusi prosenttia vastaajista ei halua suositella asumisoikeusjärjestelmää muille. Kun asumisoikeuskohteen asukkaita pyydettiin määrittelemään mielikuvaa asumisoikeudesta, saatiin seuraavia sanoja: tarpeellinen, turvattu, riskitön, helppo. Arvostus voisi olla korkeammallakin Yleistä mielikuvaa asumisoikeusasumisesta lienee paikallaan parantaa, sillä aika harva vastaajista piti tätä asumistapaa arvostettuna. Tutkimuksen mukaan mieluisin asumismuoto on omistusasunto, sitä kannatti yli puolet vastaajista. Asumisoikeus tuli sujuvasti kakkosena, sitä kannatti vajaa kolmannes. Vuokra-asuminen jäi selvästi marginaaliksi. Oma sana painaa omassa asunnossa Noin 70 prosenttia vastaajista katsoi, että vaikutusmahdollisuus omaan asumisoikeusasuntoon on hyvä tai ainakin kohtalainen. Sen sijaan oman kiinteistön asioihin vaikutusmahdollisuudet koettiin vähäisemmiksi. Iso osa vastaajista haluaa, että Asumisoikeusyhteisöt-yhdistys vaikuttaisi voimakkaasti valtion määräämiin lainaehtoihin. Paljon haluttiin myös pelisääntöjen kehittämistä, jotta asukkaat voisivat vaikuttaa asumiseensa entistä paremmin. Lastenhuone sijoitettiin Raisiossa yläkertaan, esittelee Roopen ja Erikan äiti Mirja Kauppinen.

4 4 Varsinais Suomen Asumisoikeus Oy Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2011 Vason strategia mukaan Varsinais- Suomen Asumisoikeus Oy Vaso omistaa, ylläpitää ja tuottaa Turun talousalueella laadukkaita ja viihtyisiä asuntokäytössä olevia kiinteistöjä, joista asuntojen hallintaoikeuksia luovutetaan asukkaiden käyttöön asumisoikeussopimuksilla. Yhteistyössä asukkaiden, kuntien ja alan etujärjestöjen kanssa jatketaan asumisoikeusjärjestelmän kehittämistä vahvana kolmantena vaihtoehtona asuntomarkkinoilla. Yhtiö toimii yleishyödyllisenä yhtiönä kustannustehokkaasti tavoittelematta voittoa ja jakamatta vastikkeetonta etuutta osakkailleen. Vaso perustaa toimintansa seuraaville arvoille: Palvelualttius Asukasläheisyys Luotettavuus Kilpailukykyisyys Yleistä Vuoden 2010 lokakuun lopussa valmistui ensimmäinen uusi Vaso-talo vuoden 2002 jälkeen. Vuonna 2011 on valmistumassa kaksi uutta kiinteistöä. Strategiamme mukainen uudisrakentamistahti on vähintään yksi uusi kiinteistö vuodessa. Vuonna 2008 uudelleen käynnistyneen ARA-tuotannon tavoitteena oli mm. tuoda helpotusta heikentyneeseen rakennusalan työllisyystilanteeseen. Lyhyt lamajakso toi tarjolle Vason kannalta kiinnostavia tontteja. Vason uudistuotanto on suhdannetilanne huomioiden taloudellista ja työllisyyttä tukevaa. Tilastokeskuksen julkaiseman kiinteistön ylläpitokustannusten kokonaisindeksi nousi 2,7 prosenttia vuoden 2010 toisella neljänneksellä vuoden 2009 vastaavasta ajanjaksosta. Kuluttajahinnat nousivat 1,4 % syyskuusta 2009 syyskuuhun Kiinteistöjen ylläpitokustannukset ovat olleet jo useamman vuoden ajan useita muita indeksejä nopeammassa nousuvauhdissa. Kiinteistöjen ylläpitokustannuksista on vuodessa eniten kallistunut vesi- ja jätevesikustannukset 4,7 %. Seuraavaksi eniten nousivat lämpökustannukset 4,1 %, hoitokustannukset 3,1 % ja työkustannukset 2,6 % edellisen vuoden vastaavaan neljännekseen verrattuna. Vuokrat nousivat koko maassa vuoden toisen neljänneksen loppuun mennessä 1,7 %. Turun seudulla arava-asuntojen keskivuokra oli kesäkuun 2010 lopussa 9,21 /m 2 /kk, jossa oli nousua 2,1 %. Turun seudun vapaarahoitteisten asuntojen keskivuokra oli samaan aikaan 10,06, jossa oli laskua 2,2 % vuodessa. Rakennuskustannukset nousivat kokonaisuutena 2,0 % syyskuusta 2009 syyskuuhun 2010, jossa rakentamisen työkustannukset nousivat 0,2 % ja tarvikepanosten hinnat 3,6 %. Käyttövastikkeiden muutokset tulevat olemaan Vasossa edeltävää vuotta korkeammat, mutta pidemmän ajan keskiarvoihin verrattuna maltillisempia. Yleinen kustannustason nousu ja muut tekijät aiheuttavat käyttövastikkeisiin keskimäärin 1,6 % korotuksen. Keskimääräinen käyttövastikkeiden korotus on ensi keväänä 0,14 / m 2 /kk. Korotuksen jälkeen keskivastike on 8,96 /m 2 /kk. Pernon telakan laivatilausten heikko tilanne vaikuttaa huomattavasti Turun seudun asuntomarkkinoihin laajemminkin, mutta erityisesti vuokra-asuntojen markkinatilanteeseen. On arvioitu, että Turun seudulla on vapautunut jopa 300 vuokra-asuntoa. Vasossa vaikutus näkyy erityisesti itse Pernossa oleviin asuntoihin. Myönteisesti asuntomarkkinoihin vaikuttaa alhainen korkotaso ja usko sen pidempiaikaiseenkin pysyvyyteen. Alhainen korkotaso on positiivinen tekijä myös asumisoikeusasuntojen kysynnän kannalta. Vaso-asuntojen kysyntä on kehittynyt myönteisesti. Uusien kohteidemme myynti on sujunut hyvin, vaikka uusien kustannustaso on luonnollisesti vanhoja kalliimpaa. Kysyntäodotukset vuodelle 2011 ovat myös yleisesti ottaen hyvät, Turun Pernon aluetta lukuun ottamatta siksi kunnes telakan toiminta taas käynnistyy. Laki asumisoikeusasunnoista on uudistuksen kohteena. Hallituksen esitys lakimuutokseksi annettiin elokuussa Uudistuksilla halutaan varmistaa asumisoikeusjärjestelmän talouden ja hallinnon läpinäkyvyys. Yhteistoimintajärjestömme Suomen Asumisoikeusyhteisöt ry ja asukkaamme ovat antaneet vireillä olevia lain tekstejä tuloksellisestikin kehittäneitä lausumia lakimuutoksen kestäessä. Laki saattaa tulla voimaan jo vuoden 2011 alussa. Vuosi 2011 on toiminta-alueellamme Turun Euroopan kulttuuripääkaupunkivuosi. Suhtaudumme siihen Vasossa positiivisena alueellisena asiana. Jokaisen Vaso-kiinteistön piha-alueelle on istutettu 100 Tulipa Aboa -tulppaanisipulia syksyllä Niiden uskotaan luovan ensi keväällä iloa jokaisen vasolaisen mieleen. Vuoden 2009 lopulla käynnistettiin energiataloudeltaan passiivitalo-luokkaan tähtäävä Vaso/Soininen -projekti. Suunnitelmien mukaan Naantalin Soinisiin rakennetaan vuosien aikana 31 asunnon pientalotyyppinen alue, jossa isoimmat 5h+k+s -asunnot ovat erillistaloina ja niitä pienemmät asunnot paritaloina sekä muutaman asunnon mittaisina rivitaloina. Projektin tutkimusosalla on Tekes- ja ARArahoitus. Rahoittajien ja Vason intressinä on kehittää elinkaaren aikaista energiatehokkuutta ja minimoida haitallisia ympäristöhaittoja, tutkia eri energiamuotojen mahdollisuuksia ja kehittää uudisrakennuksen rakennuttamis- ja hankintaprosessia. Suunnitteluvaiheessa on työmetodina käytetty Rakli ry:n hankintaklinikkaa. Projektin aikana on päädytty toteuttamaan hankinta kilpailullisena neuvottelumenettelynä. Vuoden 2011 alussa Vason omistuksessa on huoneistoa 100:ssa kiinteistössä viiden kunnan alueella. Niistä 36 on kerrostalo- ja 64 rivitalo- tai paritalokohdetta. Vuoden 2011 alkaessa Vasolla on käynnissä kaksi uudisrakennushanketta, joihin vuoden aikana valmistuu 52 asuntoa. ARAn myöntämiä korkotukilainavarauksia on kahden kohteen aloittamiseksi, joihin tulee 43 asuntoa, valmistuen lähinnä vuoden 2012 aikana. Varsinais-Suomen Asumisoikeus Oy kuuluu Turun kaupungin muodostamaan konserniin. Vaso on 21:nen toimintavuotensa alkaessa merkittävä asuntokiinteistöjen omistaja toimintaalueellaan ja samalla merkittävä Turun ja ympäristökuntien yhteistyöyritys. Yhtiön organisaatio, hallitus ja henkilöstö Yhtiön hallitukseen kuuluu yhtiökokouksen nimeämänä yhdeksän jäsentä ja kolme varajäsentä. Hallituksen toimikausi on kolme vuotta. Nykyisen hallituksen toimikausi alkoi vuoden 2010 alussa. Hallituksen päätettäväksi tulevia Asuntopäällikkö ja kaksi asuntoneuvottelijaa asioita valmistelee hallituksen jäsenistä ja toimihenkilöistä koostuva työvaliokunta. Yhtiö toteuttaa vuonna 2006 vahvistettua strategiaa Vason strategia Vasossa ja Vason ympäristössä on kuluneessa viidessä vuodessa tapahtunut muutoksia, josta syystä olemme päättäneet päivittää strategiamme ensi vuoden aikana. Vaso vastaa omalla henkilöstöllään kiinteistökantansa keskushallinnosta, vapautuvan asuntokannan markkinoinnista, uustuotannon ohjauksesta ja siihen liittyvästä päätöksenteosta sekä 59 kiinteistön isännöinnistä. Ostopalveluna hankitaan vajaa puolet kiinteistöjen isännöinnistä ja kiinteistönhoito sekä valtaosa rakennuttamiseen liittyvistä toiminnoista. Yhtiön henkilöstön vahvuus on 10 henkilöä. Henkilöstön kanssa käydään vuosittain henkilökohtaiset kehityskeskustelut ja työehtosopimuksen mukaiset arvioinnit. Henkilökunnan ammattitaitoa ja työkykyä ylläpidetään koulutuksella ja virkistystoiminnalla. Taloudellisen ja toiminnallisen tilinpäätöksen yhteydessä laaditaan myös henkilöstötilinpäätös. Vakituisen henkilökunnan vuosilomien aikana, asiakaspalvelun kiireapuna ja lähinnä viikonloppuisin tapahtuvissa asuntoesittelyissä käytetään tilapäistyövoimaa. Markkinoinnissa ja Kotivaso-lehden toteutuksessa käytetään asiantuntijapalveluja ja ulkopuolista toimittajaa. Toimitilat Vason keskushallinto jatkaa toimintaansa omassa omistuksessa olevassa katutason toimistotilassa, osoitteessa Rauhankatu 4, Turku. Asukkaiden osallistuminen päätöksentekoon Vason hallinnossa noudatetaan asumisoikeusasuntoihin liittyvää asukasdemokratiaa. Siihen on sitouduttu asukkaiden kanssa tehdyissä asumisoikeussopimuksissa. Yhtiön hallituksessa toimii yhtiökokouksen valitsemana kaksi varsinaista jäsentä ja yksi varajäsen asukkaiden edustajina, lisäksi asukkaat nimeävät tilintarkastajan valtuuksilla toimivan valvojan. Kiinteistöissä toimivia asukastoimikuntia aktivoidaan kohteiden isännöitsijöiden ja koko Vason asukaskuntaa edustavan kuusitoistajäsenisen yhteistyöelimen, Yten, kautta. Asukkaita laajemmin koskevista kysymyksistä neuvotellaan ja päätetään yhteistyöelimen kanssa. Asukasvaikuttamisen kannalta tärkein kokous on kaksi kertaa vuodessa pidettävä Vaso-kokous, jonne kutsutaan kaikkien kiinteistöjen edustajat. Vasokokouksessa nimetään edustajat yhtiön hallitukseen, valitaan valvoja sekä Yte ja käsitellään yhtiön talousarvio ja toimintasuunnitelma seuraavalle vuodelle sekä kulloinkin ajankohtaiset asiat. Vuoden mittaan esille tulevien asioiden valmistelua tehdään Yten työvaliokunnan ja Vason toimihenkilöjohdon kanssa. Esille tulevien asioiden niin vaatiessa, järjestetään valmistelutilaisuuksia myös muiden Yten työryhmien kanssa. Yhtiön hallinnon ja asukasedustajien yhteisenä kehityskohteena on kehittää Vaso-isännöintiä sellaiseksi, että tietojärjestelmien kehityksen avulla pystytään välittämään tietoa ja tavoittamaan mahdollisimman monet asukkaat, vaikka oma-aloitteinen aktiivisuus ei olekaan nousussa. Markkinointi Yhtiökokous Hallitus 9 jäsentä, 3 varajäsentä Toimitusjohtaja Hallintopäällikkö ja kaksi kirjanpitäjää Turun, Raision, Kaarinan, Naantalin ja Liedon asuntoviranomaiset ylläpitävät hakijajonoja ja vahvistavat asukasvalinnat sekä asukkaiden vaihtuessa poismuuttavalle asukkaalle maksettavan asumisoikeusmaksun indeksi- ja muutostyökorvauksineen. Vapautuvien asuntojen markkinoinnille haetaan uusia muotoja kuluttajakäyttäytymisen muuttuessa. Asiakaskontaktit syntyvät entistä runsaammin internetin kautta. Asunnon hakutoiminto on hoidettavissa kokonaisuudessaan netin välityksellä. Vason asuntokanta ja myynnissä olevat asunnot ovat esillä omilla kotisivuillamme Myynnissä olevat asunnot ovat tarjolla myös Oikotie.fi ja Etuovi. com -palveluissa. Suomen Asumisoikeusyhteisöt ry:n internet-portaalin kautta voidaan tehdä koko aso-järjestelmän yleismarkkinointia sekä ohjata sen käyttäjiä aso-yhteisöiden asiakkaaksi. Lähinnä lähiöiden saunattomien kerrostaloasuntojen käyttöastetta on tehostettu vuokraamalla asuntoja määräaikaisilla vuokrasopimuksilla ja antamalla em. tyyppisiä vapaita asuntoja ulkopuolisten välittäjien vuokrattavaksi. Vuoden mittaan pidetään tarpeen mukaan asuntoesittelyjä. Vuosittain järjestetään näkyvä ja kuuluva yleismarkkinointikampanja. Kiinteistöjen isännöinti Kiinteistökohtaisesti nimetyt isännöitsijät vastaavat isännöinnistä, kohteen budjetoinnista ja talousseurannasta sekä järjestävät yhteistyössä asukkaiden kanssa kiinteistönhoidon. Oman isännöintiyksikön hoidettavana on nyt 59 kiinteistömme isännöinti. Ostopalveluna hoidetaan tämän jälkeen 41 kiinteistön isännöinti. Se on järjestetty tällä hetkellä kahden isännöintiyrityksen kanssa. Kesällä 2010 toteutetun kilpailutuksen johdosta ostopalveluosuus siirtyy kokonaan V-S Isännöintitalo Oy:n kanssa toteutettavaksi. Tässä palvelujen tuottamistavassa pääsemme vertaamaan omana isännöintinä ja ostopalveluna hoidetun isännöinnin toimivuutta sekä hinta- että laatutasoa. Yhteistyössä yhtiön keskushallinnon, asukashallinnon ja isännöitsijöiden kanssa kehitetään isännöintiä paremmin toimivaksi Vaso-isännöinniksi. Kiinteistöpäällikkö, isännöitsijä ja kiinteistöassistentti Isännöinnissä onnistumista seurataan asukkaille suunnattujen selvitysten sekä isännöintiyritysten kanssa käytävien palvelun kehityskeskustelujen avulla. Kiinteistönhoito Kiinteistölle nimetty isännöitsijä on ensisijaisesti vastuussa, että kaikki kiinteistönhoitoon kuuluvat tehtävät on oikein järjestetty. Kiinteistön asukkaat osallistuvat kiinteistönhoidon tehtäviä koskevaan päätöksentekoon ja voivat ottaa itse tehtäväkseen haluamiaan tehtäväkokonaisuuksia. Käytössä on ns. ostoskori-periaate. Asukkaiden omana työnä tapahtuvaan kiinteistönhoitoon liittyvien tehtävien ja perinteisten pihatalkoiden varalle on otettu koko Vason kattava talkootyövakuutus. Kiinteistöjen ylläpidossa huolehditaan, että niiden kunto pysyy kaikilta osiltaan hyvänä ja asukkaiden vaihtuessa tehdään enemmän kuin välttämättömät huoneistokorjaukset. Siihen on varattu myös kohteiden talousarvioissa rahoitusta. Kiinteistöissä, joiden käyttöönotosta tulee kuluneeksi 10 vuotta ensi vuoden aikana, järjestetään 10-vuotistarkastus. Tarkastuksen yhteydessä käydään läpi kiinteistön piha-alueet varusteineen, yhteiset ja tekniset tilat sekä asunnot. Tarkastuksen lopputuloksena luodaan yleiskuva 10-vuotiaan kiinteistön tilasta tulevien vuosikorjaus-, ym. suunnitelmien perustaksi. Kiinteistökannan kehittäminen ja uudisrakentaminen Yhtiön uudistuotanto oli keskeytyksissä vuoden 2002 lopun ja vuoden 2010 välillä. Sillä välillä on vuonna 2004 ostettu yksi valmis asumisoikeuskiinteistö. Asuntorakentamisen markkinoilla tapahtuneet muutokset, kysyntätekijät ja aso-järjestelmään tulleet, mm. seniorikansalaisia houkuttelevat muutokset, ovat saaneet uudistuotannon käynnistymään uudelleen. Samaan suuntaan ovat vaikuttaneet myös omistajakuntiemme kannanotot, mm. Turun asunto- ja maankäyttöohjelma , jossa Vasolle on kirjattu osa sektorivastuusta työvoimapoliittisessa ja nuorille suunnatussa asuntotarjonnassa. Turun suunnitelmakauden asuntotuotantotavoite on asuntoa vuodessa. Nykyisessä suhdannetilanteessa Vason uudistuotanto on taloudellista ja työllisyyttä tukevaa. Vuoden aikana tehdään vanhempiin kiinteistöihimme kohdistuvia kuntoarvioita. Niiden osana tehdään myös suppea energiakatselmus. Nämä molemmat antavat perustietoa kiinteistöjemme teknisestä kunnosta tulevia uudistustoimenpiteitä varten. Kuntoarvioiden ja energiakatselmusten kustannusten kattamisessa käytetään hyväksi tarjolla olevia ympäristöministeriön myöntämiä avustuksia. Ensimmäiseksi valmistunut Kreulankartano-kiinteistömme saavuttaa 20

5 5 Varsinais Suomen Asumisoikeus Oy vuoden iän vuoden 2011 joulukuussa. Kreulankartanon asukastoimikunnan kanssa on aloitettu keskustelu tarvittavista kunnostustöistä ja niiden rahoittamisesta. Kiinteistössä on tehty kuntoarvio ja elokuussa 2010 tehtiin asuntokohtainen selvitys tilojen kunnosta ja asukkaiden omista toiveista. Suunnittelutyötä jatketaan vuoden 2011 aikana. Myöhemmin sovittavat korjaustyöt ja muut toimenpiteet tullaan tekemään vuoden 2012 aikana tai siitä alkaen. Asiakkuuden ylläpito ja kehittäminen Liikevaihto Jokaiseen Vason kiinteistössä olevaan asuntoon on järjestetty käyttövastikkeeseen sisältyvä laajakaistayhteys 1M/512 kbit/s perusnopeudella. Palvelun toimittaa Dna Oy. Asukkaiden on mahdollista hankkia omalla kustannuksellaan lisänopeutta. Valokuituyhteys saadaan asennettua viimeisimpiinkin kiinteistöihimme vuoden 2011 loppuun mennessä. Silloin netin nopeus on asukkaan pyynnöstä korotettavissa 24 megaan asti, aivan uusimmissa kiinteistöissä jopa 100M-kaistaan. Kymmenen vuotta samassa asunnossa asuneilla asukkaillamme on mahdollisuus saada palkkiona Kymppihyvitys, joka on noin puolen kuukauden käyttövastikkeen suuruinen. Vuonna 2011 Kymppihyvitys on 4,40 euroa/m 2. Toivomme, että palkkio käytetään asunnon kunnossapitoon, esimerkiksi hankkimalla kanta-asiakaskortin Vason Vihreä kortti kautta hyödynnettäviä mm. remonttitarvikepalveluja. Vason Vihreä kortti on voimassa vuoden kerrallaan ja toimitetaan asukkaille aina vuoden alussa. Vanhimpien asumisoikeussopimusten lähestyessä 20 vuoden ikää valmistelemme näille uskollisille asukkaillemme asiakasedun, joka on merkittävämpi kuin kymmenvuotisesta sopimuksesta saa. Edunvalvonta Vaso on jäsenenä Asunto-, toimitilaja rakennuttajaliitto Rakli ry:ssä. Sen kautta saadaan alamme edunvalvontaan liittyvää keskeistä tietoa. Lisäksi Vaso on Kiinteistöliitto Varsinais-Suomi ry:n ja Turun Kauppakamarin jäsen. Yhteistyötä jatketaan myös muiden asumisoikeusasuntoja tuottavien ja omistavien yhteisöjen kanssa. Työnantajana yhtiö on Palvelulaitosten työnantajayhdistys (Pty) ry:n jäsen. Ympäristöasioiden edistäminen Naantalin kaupunki on varannut Vason käyttöön Soinisten alueelta tontin, jolle on vuoden 2010 aikana suunniteltu energiatehokas pientaloalue. Hankkeella on Tekesin ja ARAn kehitysrahoitus. Projektissa tutkitaan ARA-rahoitteisen hankkeen kokonaisvaltaista toteutusta niin, että lopputuotteen energiatehokkuus ja koko elinkaaren aikaiset alhaiset ympäristöpäästöt toteutuvat. Projektissa lähdettiin liikkeelle tontin asemakaavoituksesta. Rakennuttamisprosessi toteutetaan uudella tavalla. Hankkeen suunnittelussa, toteutuksessa ja rakennuttamisessa on käytetty Raklin kehittämää Hankintaklinikkametodia. Siinä suunnittelu, teknologiatoimittajat ja toteutus on kytketty mahdollisimman varhaisessa vaiheessa yhteen, jotta vähäpäästöisyyden ja energiatehokkuuden tavoitteet toteutuvat. Soinisten pientalotyyppinen 31 asunnon alueemme tulee olemaan energiatehokkuudessa ns. passiivitalon tasoa. Hankintaprosessi etenee kilpailullisen neuvottelumenettelyn mukaisesti. Ilmoittautumisvaiheessa ilmoittautuneiden kanssa pidettiin syksyllä 2010 työpaja- ja neuvotteluvaihe. Sen jälkeen Talousarvio 2011 Tulosennuste 2010 Talousarvio 2010 Tilinpäätös 2009 Vastikkeet , , , ,38 Vuokrat , , , ,08 Käyttökorvaukset , , , ,87 Liikevaihto yhteensä , , , ,33 Muut kiinteistön tuotot , ,57 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , , , ,25 Eläkekulut , , , ,07 Muut henkilösivukulut , , , ,97 Henkilöstökulut yhteensä , , , ,29 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot , , , ,28 Muut kulut Kiinteistön muut hoitokulut Hallinto , , , ,68 Käyttö ja huolto , , , ,80 Ulkoalueiden huolto , , , ,51 Siivous , , , ,35 Lämmitys , , , ,32 Vesi- ja jätevesi , , , ,08 Sähkö , , , ,12 Jätehuolto , , , ,27 Vahinkovakuutukset , , , ,09 Vuokrat , , , ,73 Kiinteistövero , , , ,92 Korjaukset , , , ,19 Muut hoitokulut , , , ,71 Kiinteistön muut hoitokulut yht , , , ,77 Luottotappiot 2 650, ,96 Muut kiinteistön kulut , , , ,13 Liikevoitto (tappio) , , , ,47 Rahoitustuotot ja -kulut Tuotto muista pysyvien vast.sijoituksista , , , ,15 Korkotuotot konsernilta 2 280, , , ,57 Muut korkotuotot , , , ,95 Muut rahoitustuotot 2 850,43 Korkokulut ja muut rahoituskulut , , , ,37 Rahoitustuotot ja -kulut , , , ,27 Voitto (tappio) ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja , , , ,20 Tilinpäätössiirrot Vapaaehtoisten varausten muut , , , ,07 Tuloverot -500,00-859,13 Edellisten tilikausien alijäämä , ,00 Tilikauden voitto (tappio) 0, ,12 0,00 0,00 pidetään vuoden lopulla tarjouskilpailuvaihe. Suunnitelmien mukaan rakentaminen käynnistyy vuoden 2011 alkukuukausina. Haluamme olla viemässä eteenpäin toimialaamme omilla konkreettisilla toimenpiteillä kohti energiatehokasta ja vähäpäästöistä rakentamista ja asumista. Olemme mukana kansallisessa laajassa kiinteistöalan energiatehokkuussopimuksessa VAETS-sopimuksessa (vuokrataloyhteisöjen energiansäästöohjelma). Sopimukseen liittyy mm. 7 % säästötavoite energiankäytössä vuoteen 2016 mennessä. Vasossa on ollut tapana nimetä tulevalle vuodelle yleinen ympäristöasioihin liittyvä teema. Menneinä lähivuosina on teemoina ollut mm. kokonaisvaltainen energian tai veden kulutuksen pienentäminen, jätteiden lajittelun tehostaminen ja ostopalveluina hankittavien palvelujen tuottajien omiin ympäristöohjelmiin huomion kiinnittäminen. Vuoden 2011 teemana on lasten leikkialueiden kunnostaminen. Lapsille turvallinen ja toimiva leikkipaikka on osoitus perusteellisesta ympäristöasioiden hoitamisesta. Ympäristöasiat on otettava kokonaisvaltaisesti huomioon isännöinti-, kiinteistönhoito-, siivous-, remontti-, ym. palvelusopimuksia tehtäessä. Tämän asiakokonaisuuden tiedostaminen lisää ympäristöasioiden edistämistä koko Vasossa. Vasolaiset ovat perinteisesti ahkeria kompostoijia, jossa aktiivisuuden toivotaan myös laajentuvan. Kiinteistökohtaiset energiatodistukset ovat kunkin kiinteistömme tietojen yhteydessä -sivuilla ja ne uudistetaan aina vuosittain edellisen vuoden kulutustietojen valmistuttua tilinpäätösvaiheen jälkeen. Tiedotus Tärkein tiedotuskanava Vasolle on internet. Www-sivujemme sisältöä laajennetaan ja laatua korotetaan jatkuvasti. Syksyin keväin ilmestyvä perinteinen Kotivaso-lehti tulee ilmestymään ensi vuonna kuudettatoista vuosikertaansa. Kotivaso jaetaan jokaisen Vaso-kotiin ja lähimmille sidosryhmille, kuten kuntien päättäjille. Vason kotisivut laajentuvat ja tulevat täyttämään asukasdemokratiamme tiedonvälityksen tarpeita. Vaso-sivujen kiinteistökohtaiset ominaisuudet tulevat palvelemaan jatkossa myös paikallista asukashallintoa. Uusilla ominaisuuksilla tavoitetaan myös passiiviset asukkaat, ainakin tarvittavat tiedot ovat kaikkien tasavertaisesti saatavissa netissä. Sähköpostiosoite on myös käytössä asukkaiden keskinäisessä yhteydenpidossa. Yhtiön toimintaan liittyvistä ajankohtaisista asioista kerrotaan alueellisille ja myös valtakunnallisille tiedotusvälineille julkaistavilla tiedotteilla. Vuosittain ajankohtaisella teemalla varustettu tiedotuskampanja tullaan toteuttamaan myös vuonna Valtakunnallista parempaa näkyvyyttä koko aso-järjestelmälle saadaan Suomen Asumisoikeusyhteisöt ry:n nettisivujen ja mukana olevien aso-yhteisöjen yhteismarkkinoinnin kautta. Talous Usean asumiskustannuksia voimallisesti korottaneen vuoden jälkeen on luvassa toinen helpompi vuosi. Pääomakustannuksissa, lainojen korkojen ja lainojen lyhennysten kokonaisosuudessa pysytään vuonna 2011 edellisen vuoden tasolla. Laina-ajat ovat pitkiä ja lainojen korot ovat kohtuulliset yleiseen markkinatilanteeseenkin verrattuna. Ensi vuonna Vason arava- ja korkotukilainojen keskikorko on 2,2 % ja keskimääräinen lainojen jäljellä oleva takaisinmaksuaika 18 vuotta. Hoitomenoissa on nousevia kustannuspaineita myös ensi vuodelle ja ne vaihtelevat kiinteistökohtaisesti. Arvonlisäveron nousu heinäkuussa 2010 yhdellä prosenttiyksiköllä ja kiinteistöalan palkankorotukset, vaikka maltillisetkin, vaikuttavat kiinteistönhuoltopalkkioihin, joihin on varattu kohdekohtaisia korotuksia 3,5 % luokkaa. Kaikilta neliöiltä tasasuuruisena perittävä isännöintipalkkio laskee 6,4 %. Jätteiden käsittely- ja kuljetuskustannusten nousu on ollut huomattavaa ja molempien odotetaan nousevan ensi vuoden aikana jälleen 7 %. Uusien jätehuoltomääräysten johdosta jätteiden kokonaismäärän hallitsemisella ja lajittelua tehostamalla syntypaikalla on mahdollista jarruttaa jätekustannusten nousua. Kaukolämmön perusmaksujen nousuun on varauduttu 7 %. Lämpöenergian nykyisten hintojen korotuksiin on myös varauduttu. Kalleimmillaan Kaarinassa kaukolämmön hinnaksi on varattu 65 /MWh ja halvimmillaan Liedossa 57 /MWh. Kevyen polttoöljyn hinnaksi on varattu 1,00 /l, sama kuin aikaisemminkin. Turun seudun vesi- ja jätevesimaksujen korotuksiin on myös varauduttu. Kokonaisuudessaan kiinteistösähkön hinta pysyy entisellään. Sähköenergian hinnan aleneminen kompensoi tulossa olevan sähköveron huomattavan nousun. Asukkaiden on mahdollista saada kotitaloussähköstä alennus Turku Energia Oy:n listahinnasta Vason Vihreä kortti -yhteistyökumppanuuteen liittyen. Kiinteistöveroon on budjetoitu korotusta 5 %, jonka taustalla on kohonneet kiinteistöjen arvot sekä vakituisen asuinrakennuksen veron alarajan nosto. Varautuminen mm. kunnallisten tariffien muutoksiin tapahtuu talousarvion laadintavaiheessa arviointiperiaatteella, koska hintamuutokset varmistuvat vasta mm. kuntien valtuustojen päättäessä ensi vuoden talousarvioista myöhemmin syksyllä Kiinteistöjen korkeatasoisesta kunnossapidosta huolehditaan talousarviovaiheessa varaamalla kuluvan vuoden tapaan jokaisen kiinteistön talousarvioon vähintään 0,30 /m 2 /kk korjauksiin. Lisäksi eri kiinteistöissä on omia vuosikorjaus- tai kaluston hankintatarpeita, jotka näkyvät toisistaan poikkeavina hoitokulujen muutoksina. Kiinteistöissä on huomioitu myös asuntojen ennakoidusta tyhjänä olosta aiheutuvia käyttövastikesaamisia. Käyttöasteessa ei odoteta nykyiseen tuntuvia muutoksia. Tyhjäkäyttöön on kuitenkin varauduttu sekä keskushallintopalkkioon kuuluvaan osuuteen että kiinteistön omalle vastuulle kuuluvalle kolmen prosentin tyhjäkäyttöosuudelle. Kiinteistöjen budjetoinnissa on linjaa tiukennettu parina menneenä vuonna ja sitä on jatkettu myös kohti ensi vuotta. Varsin useat kohteet ovat tehneet aikaisempina vuosina alijäämäisiä talousarvioita, joko käyttäen hyväkseen aikaisempien vuosien rahoitusylijäämiä tai pyrkien tulemaan toimeen totuutta alhaisemmilla tavoitteilla. Tämä on johtanut valitettavan usein tilanteeseen, jolloin kohteen rahat hoitokulujen kattamiseen ovat miinuksella. Näissä tapauksissa on varauduttu kirimään ainakin jonkin verran umpeen kohteen talouteen kertynyttä alijäämää. Kiinteistöjen hoitokustannuksiin kohdistuvia korotuspaineita kompensoimaan voidaan kirjata myös keventäviä tekijöitä. Kilpailutimme jo vuoden 2008 puolella kaapelitv-palvelujen tuotannon ja voittajaksi selviytyi Dna Oy. Kilpailutettu hinta on tuntuvasti edullisempi vanhaan verrattuna. Siirtymäkausi alkoi vuonna 2009 ja lukumääräisesti laskien Dna on kaapelitv-toimittajana n. 90 prosenttisesti kiinteistöissämme vuoden 2010 lopussa (tarkemmin kerrottuna -sivuilla). Dna saa rakennettua valokuituyhteyden kaikkiin kiinteistöihimme vuoden 2011 loppuun mennessä, jolloin myös kaapelitv tulee heidän kauttaan. Myös muut lähiaikoina toteutetut vakuutusten (vuonna 2009) ja isännöinnin kilpailutukset (vuonna 2010) ovat alentaneet kustannuksia. Asukkaiden käyttövastikkeessa olevalla hallinto-osuudella ja korkotuotoilla katetaan yhtiön keskushallinnon ku-

6 6 lut. Käyttövastikkeen hallintokuluosuus on ensi vuonna 0,836 /m 2 /kk, jossa on korotusta 0,056. Sillä katetaan keskushallinnon kulujen lisäksi Vaso-kotien internetyhteys, jaksottaisen kunnossapidon varaus, tyhjäkäyttö- ja luottotappiovaraus sekä pitkään asuneen asukkaan vastikehyvitys ns. kymppihyvitys. Koko yhtiön pääomakustannusten jakautuminen eri kiinteistöille käyttövastikkeisiin on määrätty ns. tasausperiaatteen mukaisesti. Käyttövastikkeissa olevaa pääomamenojen osuutta on joissakin tapauksissa muutettu tasausperiaatteen mukaisesti. Vuoden 2011 käyttövastikkeita on valmisteltu yhteistyössä Yten (asukkaiden yhteistyöelin) kanssa. Käyttövastikkeen pääomakustannusten osuus määräytyy kunkin kiinteistön ikäja kuntotekijän, kiinteistötyypin, asuntojen käyttöasteodotusten, varustelutason ja alueellisen sijainnin perusteella. Lopullinen käyttövastike syntyy pääomaosuuden ja kiinteistön omien hoitokulujen summana. Asukkaiden omatoimisuudella on mahdollista vaikuttaa hoitokustannusten määrään. Uusilta asukkailta peritään entiseen tapaan ennen sisään muuttoa vakuusmaksu kahden kuukauden käyttövastikkeen suuruisena. Asukas saa vakuuden takaisin poismuuton jälkeen euromääräisesti samansuuruisena mikäli vastike-, käyttömaksu- ja mahdollisesti asunnon kuntoon liittyvät laskut on hoidettu. Vakuudelle ei ole maksettu korkoa suoraan asukkaalle vakuuden palautuksen yhteydessä, vaan vakuusmaksujen avulla Vasolle tulleet korkotuotot on käytetty yhtiön kulujen kattamiseen. Vakuusmaksujen korkohyöty tulee tällöin asukkaiden eduksi keventäen vastaavalla euromäärällä vastikkeissa kerättävää rahamäärää. Menettely on yleinen Vasoon rinnastettavissa vuokra- ja asumisoikeusyhtiöissä voimaan tulevat käyttövastikekorotukset ovat vaihteluvälillä 0,00 0,30 /m 2 /kk. Vanhalla vastikkeella jatketaan 9 kiinteistössä ja korotusta tulee 91 kiinteistössä. Huomioituna kaikki 100 kiinteistöä, tulee käyttövastikekorotus olemaan keskimäärin 0,14 /m 2 /kk ( keskikorotus oli 0,06 ). Kokonaisvastikkeesta korotus on keskimäärin 1,6 %. Muutosten jälkeen on keskivastike 8,96 /m 2 /kk, käyttövastikkeiden vaihteluväli on silloin 8,06 10,46 /m 2 /kk. Varsinais-Suomen Asumisoikeus Oy:n ensi vuoden kaikista yhdistetyistä menoista on talousarviossa pääomakulujen osuus 49,50 % (4,42 /m 2 /kk), kiinteistökohtaiset hoitokulut 41,10 % (3,67 / m 2 /kk) sekä yhteisesti koko Vason kiinteistökantaan ja hallintoon kohdistuvat kulut ja varaukset 9,40 % (0,84 /m 2 / kk). Vastaavasti pääomakuluista käytetään lainojen korkoihin 32 % ja lainojen lyhennyksiin 68 %. Vuoden 2011 lopussa yhtiöllä on lainaa keskimäärin 756 kutakin asuntoneliömetriä kohden. Kysymys lukijalta Kotivaso lehteen on saapunut kysymys lukijalta aiheesta Vaso-talojen sijoittuminen yhdyskuntasuunnittelussa Vason hyvin tunteva lukijamme johdattelee, että Turussa Vaso-asunnot sijaitsevat verrattain pitkien matkojen päässä keskustasta, jossa on vain yksi Vaso-talo. Naantalissa, jossa keskusta kuuluu Turun alueen kalleimpiin asuinalueisiin, Vaso-asuntoja on keskustassakin, niin myös Raisiossa, Kaarinassa ja Liedossakin. Kysymyksiä : - Miten Vaso-rakentamisen tontit hankitaan ja valikoituvat? Kuka, missä ja miten näitä asioita ratkaistaan? - Onko tulevaisuudessa toiveita/ mahdollisuuksia saada Turun keskustaan tai sen läheisyyteen Vaso-rakentamista? - Naantali on laajentunut saaristoon, Merimaskuun, Rymättylään, Velkualle ja pian Livonsaareen. Onko Naantalin saaristoalueille suunnitteilla Vaso-asuntoja? Vastauksia: 1990-luvulla valtion lainoittamaan ARA-tuotantoon oli tarjolla hyviä tontteja keskustoista, myös muutama Turussakin. Lamavuosien jäljiltä ns. kovan rahan tuotanto oli silloin vähäistä luvun alussa rahamarkkinoilla tilanne muuttui, rahaa oli pankeissa tarjolla entistä edullisemmin ja yhteiskunnan tukema tuotanto lähes loppui. Kun vuoden 2007 jälkeen tuli taas uusi lama, myös ARA-tuotanto käynnistyi uudelleen. Myös Vaso on onnistunut käyttämään tilannetta edukseen ja olemme saaneet jo valmiiksi yhden kerrostalon Raision keskustaan lokakuun lopussa valmistunut Keonraitti. Parhaillaan on käynnissä rakentaminen Kaarinan keskustan tuntumassa (rivitalo Kuninkaanlaakso) ja Turussa Westparkin alueella (rivi- ja luhtitalo Westparkin Lehmus). Vaso on julkista rahoitusta saava toimija, joten hankinnat on tehtävä kilpailuttamalla. Mainitut kolme hanketta tulivat haltuumme vuoden 2008 lopussa pidetyn hankekilpailutuksen kautta. Saimme silloin vastauksina kilpailuumme 26 tarjousta. Ne pisteytettiin ennalta kerrottujen periaatteiden mukaisesti ja valitsimme niistä parhaimmat. Pisteytyksessä tontin sijainnilla oli keskeinen merkitys. Muita tekijöitä olivat hankkeen kiinteistötyyppi, tarjottu laatutaso, hinta ja ympäristövaikutukset. Uudishankkeissamme ARA eli valtion asumisen rahoitus ja kehittämiskeskus kontrolloi tiukalla kädellä aloitettavien hankkeiden laatua ja hintaa. Hyväksytyille kohteille rahamarkkinoilta hankittavalle lainalle ARA myöntää valtion takauksen ja korkotuen. Vuoden 2008 kilpailutuksen sato on nyt käytetty loppuun ja meillä on parhaillaan menossa uusi kilpailutus, jolla etsimme vastaavalla tavalla uusia kelvollisia rakennuskohteita. Kilpailutus on vielä kesken, joten sen tuloksista ei ole vielä kerrottavaa. Kuten viimeksi, myös nyt rima on korkealla. Etsimme hankkeita, joihin voisimme toteuttaa laadukkaita, ympäristöarvoiltaan kestäviä, hinnaltaan kohtuullisia ja ennen kaikkea hyvillä paikoilla sijaitsevia uusia Vaso-koteja. Mitä lähemmäksi pääsemme kuntien keskustoja tai muita palvelukeskittymiä, sitä parempi. Hallitus on aina osakeyhtiössä se elin ja toimija, joka tällaiset hankinnat ja niihin johtavan kilpailutuksen käynnistää ja tekee ratkaisuja. Vason hallituksen nimeää yhtiökokous, jossa päätöksiä tekevät omistajien eli pääosin Turun kaupungin ja ympäristökuntien edustajat. Vason hallituksessa on myös asukkaiden edustajat. Heidät on asetettu joka kolmas vuosi Vasokokouksessa. Viimeksi vuosi sitten. Vasolla on valmiutta myös omaan tonttien hankintaan. Toivoisimme, että omistajinamme olevat kunnat vetäisivät vähän kotiinpäin ja järjestäisivät kaupunkisuunnittelussa laadukasta rakennusmaata myös omien yhtiöidensä, kuten Vason käyttöön. Se tekisi mahdolliseksi kohtuuhintaisen asumisen myös normikansalaisille, ja normisenioreille tulevilla täydennyskaava- ja brownfield-alueilla. Näin ei viime aikoina ole tapahtunut. On epätodennäköistä, että aivan lähiaikoina käynnistyisi Vason tuotantoa kysyjän kuvailemilla Naantalin saaristoalueilla. Meillä on kuitenkin vireillä passiivitalo-projekti Naantalin Soinisiin, josta ainakin iltalenkillä pääsee meren rantaan. Pekka Peltomäki KÄYTTÖVASTIKKEET 2011 Vastike sis.veden /jyv.m 2 /kk Vastikkeen muutos /jyv.m 2 /kk Raisio Kerttulanniitty 8,60 0,20 Aisarivi 8,96 0,13 Siirintähti 8,63 0,19 Uunilintu 8,30 0,11 Siirinkaari 9,13 0,13 Siirinkartano 9,11 0,12 Kuuanpuisto 8,66 0,08 Ukko-Kauris 9,21 0,13 Kuuanhovi 8,46 0,13 Markonpiha 8,96 0,20 Keonrinne 9,46 0,08 Jerenpiha 8,93 0,00 Raision Puisto I 9,23 0,12 Keskusrivi 9,00 0,14 Raision Puisto II 8,97 0,13 Keonraitti 9,90 0,00 Naantali Haikarinlinna 9,05 0,21 Orkonkatu 7 9,05 0,17 Tammistonpuisto 9,02 0,16 Keijulinna I ja II 8,97 0,00 Suopellonrivi 9,35 0,28 Sinipiianrivi 8,70 0,15 Tiroli 9,24 0,08 Iltarusko 9,88 0,13 Alppi 9,47 0,10 Kauppilanrinne 9,15 0,13 Kaarina Hovineito 8,50 0,19 Hovipoika 9,04 0,23 Hoviherra I 9,15 0,18 Hoviherra II 9,23 0,15 Hoviherra III 9,33 0,12 Beatankuja 8,90 0,14 Olavintytär 8,66 0,29 Vaakunarivi 8,76 0,09 Mattelmäenrinne 8,81 0,14 Verkamestari 8,99 0,26 Karakatu ,80 0,15 Lankarivi 9,31 0,10 Kototuomola 8,90 0,00 Lieto Liedon Lehdokki 8,50 0,20 Liedon Lemmikki 8,47 0,29 Liedon Kaunokki 8,49 0,08 Taatilankeidas 9,21 0,23 Taatilankeidas II 9,13 0,19 Turku Auringonpuisto 8,06 0,00 Lipunkantajanpuisto 8,25 0,00 Kartanonlehto 8,25 0,08 Haritun Helmi 9,00 0,05 Puistokenttä 8,59 0,00 Haritun Hovi 9,30 0,04 Kielo 8,84 0,13 Päivänkakkara 8,93 0,12 Kurjenpolvi 8,78 0,11 Kissankello 9,26 0,05 Kankaristonrivi 8,85 0,10 Waistenrivi 9,12 0,00 Kukkamaaria 9,17 0,07 Kreulankartano 9,15 0,24 Myllymatinsato 8,98 0,05 Sinitaivas 9,15 0,15 Kappakuja 8,66 0,07 Metsärinne 8,83 0,28 Puutakuja I ja II 8,66 0,21 Puutakuja 3 8,40 0,13 Metsäniitty 8,40 0,05 Metsäkukka 8,79 0,20 Tavast. Mamselli 8,50 0,11 Kesäpouta 9,27 0,25 Pääskynpesä 9,00 0,19 Pyynpää 9,56 0,21 Pääskykallio I 9,12 0,13 Pääskykallio II 8,94 0,14 Suvipolku 9,04 0,18 Tavast. Emäntä 8,54 0,07 Viiripuisto 9,19 0,12 Kartanonviheriö 8,15 0,00 Isotalo 8,36 0,05 Rauhankatu 8 10,46 0,27 Reelinkikatu 5 9,49 0,10 Ahterikatu 10 9,61 0,09 Rauninaukio 10,06 0,24 Ilkanterassi 9,99 0,23 Länsipuisto 9,53 0,19 Hirvilaakso 9,35 0,18 Kukolankaski 9,54 0,14 Myrskylä 8,36 0,30 Puhuri 8,49 0,14 Laitainen 8,86 0,18 Merituuli 8,72 0,20 Katavanranta 8,92 0,15 Havulanrivi 8,76 0,10 Länsipirtti/Länsikivi 8,68 0,10 Ragnarinkivi 8,57 0,10 Ragnarinkaari 8,24 0,10 Paletti 8,46 0,12 Pastelli 9,03 0,10 Pihapolku 8,80 0,20 Kotimetsä 8,99 0,25 Kontio 8,72 0,09 Töpöhäntä 8,96 0,16

7 7 Koskinen löytää Vasosta paljon hyviä rasteja Suunnistus on palkitseva harrastus. - Onnistumisen ilo on pinnassa aina kun rasti puskan takaa löytyy, sanoo intohimoinen turkulainen suunnistaja Tero Koskinen. Vuoden alussa hän aloitti uutena jäsenenä Vason hallituksessa. Taival on vasta alussa, mutta paljon hyviä rasteja on jo löytynyt vasolaisuudesta. Matematiikkaa opettava Tero Koskinen on perin tyytyväinen asumiseensa. Koskisen perhe asuu Vason kohteessa Pääskyvuorella. Rappusten juuresta avautuu loistava ulkoilumaasto. Varsinkin suunnistaja osaa arvostaa metsälenkillä voimakkaita nousuja ja hulppeita laskuja. Teron lisäksi maastoon lähtevät mielellään myös vaimo sekä 11-, 15- ja 17-vuotiaat lapset. Suunnistus on Koskisilla koko perheen harrastus. Suunnistus on harrastus, jonne voi ottaa pienetkin lapset aika kätevästi mukaan. Tällä tavalla Koskisen perheen lapset kasvoivat harrastukseen kiinni. - Nuorimmalla ei ollut paljon vaihtoehtoja kun kaikki muut lähtivät suunnistuskisaan, Tero naurahtaa. Suunnistus on palkitsevaa. Rastin löytäminen on aina onnen hetki. Suunnistusreissu tarjoaa siis monta löytämisen riemua raikkaan ilman ja komeiden maisemien lisäksi. Tero Koskinen kasvattaa kuntoaan myös työmatkalla, sillä matka taittuu mennen tullen fillarin selässä. Pitkän linjan vasolainen Tero Koskinen on uusi Vason hallituksessa mutta konkari vasolaisena. Vuonna 1994 Koskinen muutti Vasokohteeseen Kappakujalle. Väliin mahtui pari vuotta Tampereella. Takaisin tullessa perhe etsi asuntoa ensisijassa Vason kohteista ja sellainen löytyi palvelujen ja lenkkeilypolkujen läheisyydestä Pääskyvuorelta. Asumisoikeus on mainio vaihtoehto kun rahkeet eivät riitä omistusasuntoon. Asumisoikeus on helppo ja riskitön juttu varsinkin kun omistajana on kunta. Koskisen mielestä Vaso voisi enemmänkin mainostaa sitä, että omistus on turvallisesti kunnallisella pohjalla. Tero Koskinen on Vason hallituksessa asukkaiden edustajana. Koskinen uskoo tuntevansa asukkaiden tarpeet aika hyvin, koska oma asumishistoria Vasossa on pitkä. Lisäksi hän on ollut pitkään Vason yhteistyöelimessä Ytessä. Hallituksessa tämä ensimmäinen vuosi on mennyt systeemien oppimisessa. Koskinen pitää arvokkaana, että pääsee perehtymään Vason rakenteisiin pintaa syvemmälle. - Vason strategia on kohta työn alla ja silloin pääsee Vasoon vielä syvemmälle, Koskinen pohtii. Hyvien tonttien löytäminen on Koskisen mielestä Vasolle tärkeä asia. Toinen asia on sopivien asuntojen rakentaminen. Nyt näyttäisivät menevän kaupaksi pienet ja isot asunnot. Kolmiokin kiinnostaa, jos sijainti on hyvä. Pitkä historia Vason asukkaana auttaa ymmärtämään, mitä vasolaiset ajattelevat, pohtii Tero Koskinen. Naantaliin nouseva passiivienergiatalokohde kiinnostaa uutta hallituksen jäsentä kovasti. Jos Pääskyvuori ei olisi niin mainio, Koskinen voisi harkita jopa Naantalin Soinisiin muuttoa. Vaso on kuin räätälöity pätkätyöläiselle Asumisoikeuden tulevaisuus näyttää hyvältä. Pätkätyöt yleistyvät ja joustava asumismuoto antaa uudenlaiselle työkulttuurille hyvän pohjan. Näin tuumii Vason hallituksen nuorin jäsen, turkulainen Joonas Kallio. Vuoden 2010 alusta Vason hallitukseen nimitetty 27-vuotias turkulainen Joonas Kallio katsoo olevansa hallituksessa varsinkin nuorten äänitorvi. Joonas pitää asumisoikeusasumista joustavana ratkaisuna, sillä asunnosta voi muuttaa pois huomattavasti vaivattomammin kuin omistusasunnosta. Tulevaisuudessa pätkätyöläisyys lisääntyy ja työn perässä on helpompi juosta, jos ei tarvitse juuttua vanhaan asuntoon liian tiukasti. Joonas Kallio uskoo varsinkin tämän seikan kiinnostavan nykynuoria, tulevaisuuden pätkätyöläisiä. Kallio pitääkin asumisoikeusasumista passelina vaihtoehtona nuorille. - Opiskeluaika vierähtää yleensä opiskelija-asunnossa, mutta asumisoikeus on paikallaan ottaa harkintaan kun paperit ovat ulkona. Tästä voi tulla pitkä pesti Joonas Kallio myöntää, että hänellä on tapana innostua asioista, joihin hän syventyy. Asuminen kiinnostaa häntä yleisestikin, joten aktiivikausi Vasossa saattaa venyä pitkäksi. Tämä ensimmäinen vuosi on ollut uuden oppimisen aikaa. Joonas ei ole ennen ollut osakeyhtiön hallituksessa, joten uuden systeemin sisäänajo on vienyt aikaa. Nyt kun asumisoikeuden perimmäinen olemus alkaa hahmottua, Joonas myöntää olevansa itsekin kiinnostunut muuttamaan joskus asumisoikeusasuntoon. - Juuri nyt tosin se ei ole ajankohtaista. Joonas Kallio pitää asumisoikeutta sopivana vaihtoehtona vuokralla asumisen ja omistusasunnon välimaastossa. - Vuokralla asumiseen verrattuna asumisoikeuskohteissa asukkaat ovat enemmän kiinnostuneita omasta asunnosta ja yhteisöllisyys on vahvempaa, hän pohtii. Kun Vaso toimii ylikunnallisesti, tarjonta on laajempi. Uusien kohteiden rakentaminen pitää tarjonnan toisella tavalla monipuolisena. - Erityisen kiinnostava on Naantalin passiivienergiatalokohde, hehkuttaa Joonas. Kallio uskoo Vason kasvavan jatkossakin. Varsinkin rivitaloasuntoihin tuntuu nyt olevan imua. Politiikka veti jo koulussa Vason hallituksen jäsen Joonas Kallio innostui yhteiskunnallisista asioista jo yläasteella. Hän liittyi puolueeseen ja se vei mennessään. Nyt hän toimii poliittisena sihteerinä Varsinais-Suomen Kokoomuksessa. Kallio ei usko tavoittelevan paikkaa eduskunnasta mutta kunnalliselämässä kipinää riittää. Tässä tehtävässä kokemus Vason hallituksessa on arvokas. Kallio opiskelee valtio-oppia Turun yliopistossa. - Työpaikka löytyy varmasti jatkossakin yhteiskunnallisten asioiden parista, joko julkiselta tai yksityiseltä sektorilta, hän tuumii. Asumisoikeusasumista voisi markkinoida enemmänkin nuorille, tuumii Vason hallituksen jäsen Joonas Kallio.

8 8 Valot tuikkivat jo Keonraitin ikkunoissa Uikkuparvi muutti myös Keonraitille Valkoisena hohtavat silkkiuikut tervehtivät tulijaa Vason Keonraitin ala-aulassa. Syksyllä valmistunut Keonraitti on Vason sadas kohde ja samalla ensimmäinen, jossa aulan ilmettä päätettiin kohentaa taiteen avulla. Helsinkiläinen kuvataiteilija Enni Kömmistö sai mahdollisuuden tutustua Turun seudun elämään aika monipuolisesti. Hän päätti kehittää ammattitaitoaan Turun Ammattikorkeakoulun taideakatemian erikoistumisopinnoilla, jossa keskityttiin julkisten tilojen taiteeseen. Siellä hänelle tarjoutui mahdollisuus jalostaa Raision uuden Vasokohteen tuloaulan ilmettä taiteella. Enni innostui ajatuksesta, koska veistosten ja maalausten teko on hänelle tuttu juttu. Eläinaihe tuli Ennille heti ensimmäiseksi mieleen. - Kun ihminen tulee talon kanssa luontoon, luonto voisi tulla ovesta sisään taloon, hän filosofoi. Lintulista oli aluksi aika pitkä. Lopulta päädyttiin notkeakaulaiseen silkkiuikkuun, sillä se pesii läheisellä Raisionlahdella. Enni perehtyi uikkuun monella tavalla: hän kiikaroi niitä luonnossa, tutki täytettyjä uikkuja ja katseli niiden liikettä videolta. Kaiken aikaa kynä piirsi hahmoa luonnospaperille. Silkkiuikku on Enni Kömmistön mielestä sympaattinen ja perhekeskeinen vesilintu: - Uikkuvanhemmat hoitavat poikasiaan huolellisesti ja kuljettavat niitä hauskasti selässään. Vannesahalla piirtyi muoto vaneriin Kömmistö valitsi materiaaliksi vanerin. Se on kestävä ja vannesahalla sitä on helppo työstää. Ruskeankirjavan ja valkoisen värityksen uikkuparvi sai pesua kestävästä huonekalumaalista. Linnut ripustettiin hissien viereen seinälle, josta otukset huomaa helposti taloon tullessa. Teoksen taustalla on mukavasti lainehtiva harmaa kivilaatta, joka tuo mieleen välkehtivän veden tai usvaisen maiseman. Seinälle aseteltu uikkuparvi nousee taustasta hyvin esiin kun kohdevalo saatiin paikoilleen. Teoksen vuorovaikutuksesta ympäristöön Kömmistö neuvotteli mm. taiteilija Jan-Erik Anderssonin kanssa. Veljensä uuden asunnon muutossa auttanut Marja Mikkonen riemastui heti uikut nähdessään. Samanlaisia hymyileviä kasvoja on nähty teoksen äärellä enemmänkin. Enni Kömmistö toivoo, että teoksesta tulee eräänlainen visuaalinen synonyymi kotiinpaluulle. Talviaikaan siirtyminen merkitsee yleensä pimeneviä aikoja. Raision Keonraitilla lokakuun loppuminen tarkoitti uusien valojen syttymistä vastavalmistuneisiin vasokoteihin. Raisiolaisella Tiina Tähdellä oli lopulta tuuria. Hän innostui turhan myöhään Raision keskustan uudesta Vasokohteesta. Kaikki asunnot oli jo varattu kun hän lämpeni lopullisesti Keonraitista. Jonotus kumminkin kannatti, sillä yksi asunto vapautui ja Tiina sai sen. Asunto oli kaiken lisäksi juuri sellainen valoisa koti, mitä hän tavoitteli. - Se oli lottovoitto, Tiina hehkuttaa. Vaso oli Tiina Tähdelle aiemmin etäinen juttu. Nyt kun Vaso rakensi aivan Raision keskustaan, asia alkoi kiinnostaa ja Vason filosofia tuli samalla tutuksi. Tiina myi omistusasuntonsa Raision lukion takaa ja aloitti Vasoelämän: - Pääsin samalla asuntoveloista eroon, hän kuittaa. Vilkasta oli, muttei liian ruuhkaista Tavaraa menee sisään ja pahvia tulee ulos. Sellaista se muutto on, tuumii Tiina Tähti. Keonraitin asuntojen avaimet luovutettiin uusille asukkaille perjantaina 29. lokakuuta. Moni halusi päästä uuteen kotiin vielä saman kuun aikana. Se merkitsi sitä, että viikonloppuna tavaraa kulki vilkkaasti muuttokuormasta asuntoihin. Samana viikonloppuna kelloja siirrettiin tunnilla, joten muuttoaikaa tuli sentään tunnin verran lisää. Tiina Tähti oli avomiehensä Pekka Kaskisen kanssa tässä ruljanssissa mukana. Ensin tuotiin pikkutavarat omalla autolla. Suurempaa ruuhkaa ei Tiinan mukaan ollut tai sitten he sattuivat muuttamaan hiljaisempina iltapäivän hetkinä. Ensivaikutelma valmiista asunnosta oli hyvä. Kuntotarkastuksessa havaitut kolhut oli kaikki korjattu. Naarmuuntunut ikkuna tosin näytti olevan vielä remontissa. Aulan valaistus sai Tiinalta myös plussia. - Ne kytkeytyvät automaattisesti päälle ja vain kerros kerrallaan, jolloin säästyy energiaa. Omaa autopaikkaa ei vielä Tiinalle löytynyt talon pihalta, mutta sellainen on jonotuksessa. Uusiin naapureihin Tiina tutustuu ajallaan mutta muuttopäivinä vastaantulijoita tervehdittiin käytävillä ahkerasti. Yksi entuudesta tuttu asukas talosta sentään löytyy. Tiinan pojalla on nimittäin myös oma koti uudessa Keonraitissa. Seitsenkerroksisessa Keonraitissa on kaikkiaan 28 asuntoa. Ruskeankeltaiseksi rapattu kohde sijaitsee Keonpellonkadun varrella. Enni Kömmistön loihtima vaneriuikku on aika helppohoitoinen kotieläin.

9 9 Soinisista tulee aurinkokaupungin pilottikohde Kun Soinisten passiivienergiatalokohde valmistuu, sitä tullaan esittelemään ahkerasti muillekin. Vason uudet energiansäästöratkaisut toimivat mallina rakentamiselle tulevaisuudessa. Naantalin kaupunginviraston neljännessä kerroksessa istuva arkkitehti Tero Lehtonen on innostunut Vason passiivienergiatalokohteen suunnitteluprosessista. Kun yhdistetään minimaalinen energiankulutus, mukava asuminen ja tiukat kustannusraamit, ollaan onnistuttu isossa asiassa. Lehtonen hehkuttaa Soinisten suunnittelijatiimiä ammattitaitoiseksi ryhmäksi, jossa on ollut ilo työskennellä. - Kokouksia on ollut runsaasti, mutta ne ovat olleet kiinnostavia ja opettavaisia, hän jatkaa. Soinisten passiivienergiatalokohde muodostuu monenlaisesta asumisesta. Samalle tontille sijoitetaan yksittäisiä, pari- ja rivitaloja. Laskennallisesti kohteissa on päästy energiankulutuksessa passiivienergiatehokkuuden luokkaan. - Energiankulutusta ei kuitenkaan pihistellä asumisen kustannuksella, pohtii Lehtonen. Jännittävä yhtälö on sekin, että rakentamiskustannukset pysyvät ARA:n raameissa. Soinisten kohteen paperihommat ovat työllistäneet loppuvuoden aikana. Vuoden 2011 puolella päästän toteuttamaan suunnitelmia. Pientalomaisuus istuu Naantaliin Naantalin kaupungin ja Vason yhteistyö on sujunut hyvin senkin takia, että Soinisten pientalomaisuus ja puutaloarkkitehtuuri istuvat hyvin pienen kaupungin imagoon. Arkkitehti Tero Lehtoselta irtoaa hyviä pisteitä erityisesti kohteen rohkealle väritykselle ja puun käytölle julkisivussa. Ympäristön rakennuskantaan passiivitalot sopivat Lehtosen mukaan hyvin. Uudenlaisen talokokonaisuuden arveltiin aluksi vaativan tontille kaavamuutoksen, mutta toisin kävi. - Nyt pieniksi jääneet poikkeamat sovitellaan sujuvasti rakennusvalvonnassa. Soininen on Vason ja samalla Naantalin ensimmäinen passiivienergiatalokohde. Koko maakunnassa vastaavan energialuokan taloja on varsin vähän. Tämän takia Soinisten uudenlainen, monen asiantuntijan tiimimäinen suunnitteluprosessi ja saavutetut ratkaisut toimivat malleina muille rakennushankkeille. Soinisten hyödyntämistä Naantalin imagon jalostajana ei olla vielä enempää pohdittu, mutta kohdetta tullaan Lehtosen mukaan esittelemään ahkerasti vierailijoille. Esittelemiseen on tarvettakin, sillä tulevaisuudessa kaikkien uusien rakennusten energiankulutusta pitää vähentää nykyisestä tasosta roimasti. Soinisten rakennuskustannukset saatiin pidettyä aisoissa, vaikka kohde sisältää paljon uusia ratkaisuja, pohtii arkkitehti Tero Lehtonen. Soinisten klinikoilla viisaus tiivistyy Eri asiantuntijoiden yhteisiin työryhmiin perustuva työpajamenettely on Naantalin Soinisten passiivitalokohteen yksi mielenkiintoisimmista ratkaisuista. Kun saman neuvottelupöydän ääreen istuvat suunnittelun, rakentamisen ja asumisen eri osapuolet, idea kulkee ja jalostuu helmeksi. Näillä klinikoilla on istuttu vuoden 2010 aikana ahkerasti ja kaikille osapuolille prosessi on ollut opettavainen kokemus. Seiniin tulee paksuutta 35 senttiä ja yläpohjaan 60 senttiä. Ilmatiiveyttä mitataan moneen kertaan rakentamisen aikana, sanoo aluepäällikkö Markku Könnö Pöyrystä. Hankintaklinikka toimii Vason Naantalin kohteessa niin, että rakennusalan yritykset ovat saaneet ilmoittautua mukaan hankintalain kilpailullisen neuvottelumenettelyn mukaisesti. Eri ammattilaisten vaihtaessa tietoa, ratkaisumallit jalostuvat ja kaikki oppivat prosessissa. - Kun esimerkiksi tavarantoimittaja tietää, mikä on juuri nyt uutta markkinoilla, suunnittelija voi soveltaa sen omiin ajatuksiin, selventää Soinisten rakennuttamisesta vastaava aluepäällikkö Markku Könnö Pöyry CM Oy:stä. Hankintaklinikan neuvottelujen ja syvempien keskustelujen jälkeen paras osaaminen alkoi löytyä ja urakka-asiakirjat laadittiin tämän tietämyksen pohjalta. Tämän jälkeen mittava passiivienergiatalojen rakennustyö kilpailutettiin. Urakkatarjoukset käytiin läpi marras-joulukuun vaihteessa ja joulun alla allekirjoitetaan urakkasopimukset. Soinisten tontilla alkaa Könnön mukaan kuulua ja näkyä keväällä Klinikoille oli Könnön mukaan aika helppo saada osaavia rakennusyrityksiä, tavarantoimittajia ja suunnittelijoita mukaan. Firmat oivaltavat, että osaamisen kasvattamisesta on hyötyä seuraavissa hankkeissa. Oman tietämyksensä soppaan ovat heittäneet ARA ja Tekes. ARAn intresseissä on saada rakentamisen kustannukset kuriin ja kehitettyä rakennuttamisen prosessia. Tekes on nimensä mukaisesti kiinnostunut teknologian ja innovaatioiden kehittämisestä. Naantalin kohteen arkkitehti Kimmo Lylykangas on maan johtavia passiivi- energiatalojen suunnittelijoita. Insinööritoimisto Olof Granlund on puolestaan eturivin energia-asiantuntija rakentamisessa. Energiaratkaisua haettiin pitkään Passiivienergiatalo ei ole pelkästään paksuja seiniä. Erityisen tärkeä on Markku Könnön mukaan ilmatiiveys. Naantalin kohteessa tiiveys testataan useampaan kertaan rakentamisen aikana. - Lopputulos on vähän kuin termospullo, naurahtaa Könnö. Passiivienergiatalojen on pelätty aiheuttavan seinärakenteisiin kosteusongelmia. Könnön mukaan Naantalin kohteessa on käytössä kaikki tietämys, jotta näiltäkin ongelmilta vältyttäisiin. Moni on kysynyt Soinisten projektin energiaratkaisua. Se ratkeaa lopullisesti tarjouskilpailujen myötä. Alussa pohdittiin haketta, tuulta ja aurinkoa, mutta nämä ovat jääneet sivuun. Hake ja pelletti vaativat kiinteistön haltijalta jonkun verran huoltomiehen taitoja, eikä sillä haluttu ryhtyä työllistämään tulevia asukkaita. Ehkä se silti olisi sopinut asumisideologiaan tässä kiinteistössä. Lisäksi hakkeen saatavuudessa saattaa tulla ongelmia. Tuuli- ja aurinkoratkaisut ovat vielä kalliita, eivätkä ne tuota energiaa kaikkina aikoina. Suora sähkö olisi vähän kuluttavassa passiivitalossa mainio energialähde, mutta se ei ole ekologisessa mielessä sovelias vaihtoehto. Uusien Vasotalojen energiankulutusta ja vedenkäyttöä seurataan asuntokohtaisesti uudenaikaisilla mittalaitteilla. Samalla asukas pystyy vertailemaan omaa kulutustaan kohteen keskikulutukseen. Soinisten kohteen naapurista on päätetty ottaa yksi tavallisesti rakennettu rivitalo vertailuun mukaan. Näin passiivitalon kulutuksen ero tavalliseen rivitaloon tulee myös mitattua. Soininen on värikäs edelläkävijä Soinisiin tulee yksittäisiä, paritaloja ja rivitaloja melko tiiviisti rakennettuna. Talot antavat tuulensuojaa toisilleen ja lounaassa nouseva kallio vaimentaa puhurit tehokkaasti. Valtaosa talojen ikkunoista rakennetaan auringon puolelle, jotta passiivinen aurinkoenergia saataisiin hyvin talteen. Taloihin tulee puujulkisivut ja ne maalataan kolmella värillä: talot muodostavat keltaisen, vihreän ja punaisen alueen. Yksittäisiä passiivienergiataloja on rakennettu eri puolille Suomea, mutta Soinisten kohde on rakennusten määrässä Suomen suurin passiivienergiakohde. - Myös Euroopan mittakaavassa tämä on merkittävä hanke, lisää aluepäällikkö Markku Könnö Pöyryn Turun toimistosta.

10 10 Raision Uunilintuun talkoiltiin tulppaanirinne Tervetuloa pöytään Turun kulttuuriviinit - Kelpo ruokaviinejä, arvioi turkulainen viinimestari Pentti Arvela. - Käsityön makua, lisää Jukka Routala Hartwa-Tradesta. Kulttuurivuottaan 2011 viettävä Turku esitteli nimikkoviininsä syksyllä. Nimikkojuotavaa riittää taatusti koko kulttuurivuodeksi. Lokakuun viimeiset päivät olivat mukavan lämpimät. Muutamien pakkasöiden synnyttämät routakuoret sulivat nopeasti pois. Ruskansävyisiä lehtiä on vielä puissa mutta enemmän nurmen päällä. Kukkasipulien istutuskausi on parhaimmillaan silloin kun talvi on lähellä. Sen tiesi myös Vason Uunilinnun asukastoimikunnan puheenjohtaja Esa Kankaristo. Kuunvaihde oli sopivan kaukana kesästä ja riittävän lähellä marraskuuta, eli silloin ympyröitiin kalenteriin istutustalkoot. Turun kulttuuripääkaupungin nimikkokukkaa Aboa Tulipaa tilattiin Vasolle sipulia eli sata jokaista kohdetta kohti. Raision Uunilinnussa ajateltiin ensin ripotella istutukset eri puolille tonttia. Lopulta päätettiin sijoittaa kaikki sipulit ensimmäisen rivitalon nurkalle. - Siinä ne ovat rinteessä ensimmäisenä vastassa kun saapuu pihalle, tuumii Esa Kankaristo. Talkoisiin osallistui parisenkymmentä vasolaista. Nuorimmat olivat kurahaalari-ikäisiä. Ensin avattiin vaot nurmelle ja sen jälkeen sipulit sujautettiin piiloon. Seuraavan kerran sipulit näyttäytyvät keväällä lämpimän oranssin sävyisinä. - Tulppaani hohtaa keväällä ja takana kasvavat pensaat saavat koreilla sen jälkeen kesällä, ennustaa lapioon tarttunut Kankaristo. Pieni kohde pärjää ilman talkkaria Kukkasipulien istutus sujui Raisiossa ripeästi. Keväällä rinne loistaa komeasti. Ei siinä kauan nokka tuhissut, sillä Raision Uunilinnun vasolaiset ovat tottuneet pitämään nurkistaan huolta. Turun kulttuuritulppaanien istutus ympättiin syystalkoiden yhteyteen. Uunilinnun väki osallistui näin Vason kukkasipulin istutusurakkaan. Kukkasipulit istutettiin Uunilinnussa talkoolauantain alkajaisiksi. Sen jälkeen oli kahvin vuoro. Herkuttelujen jälkeen hommia jatkettiin lehtiä haravoiden. Uunilintu on Vason kiinteistöistä pienimmästä päästä, asuntoja on kahdessa rivitalossa yhteensä kahdeksan. Yksi asunnoista on yksitasoinen, muut ovat kahden kerroksen asuntoja. Kohde valmistui Tänä syksynä Uunilinnun pihalla pörräsi uusi laite, lehtipuhallin. Esa Kankaristo nappaa laitteen valjaat selkäänsä ja vetää koneen päälle. Musta putki puhaltaa lehdet kevyesti pois nurmelta. Esan hymy kertoo, että hankinta kannatti. Lehtiharava, istutuskuokka, lehtipuhallin, ruoholeikkuri ja kottikärryt kulkevat ahkerasti Uunilinnun asukkaiden käsissä. Kohteessa ei ole omaa talkkaria, pihan työt tehdään omin voimin. - Ruohonleikkuussa on jaettu vuorot asukkaiden kesken, muut hommat hoidetaan ilman byrokratiaa, sanoo Uunilinnun keulamies Esa Kankaristo. Edellisen talven nietokset nousivat korkeiksi, mutta aina löytyi oman pihan väkeä lumilapion ja kolan jatkeeksi. Talkoilla hoidetaan myös pihakäytävien hiekoitus, aitojen maalaus, rakennusten puuosien korjaukset ja muut pikku rempat. Isompiin hommiin palkataan Kankariston mukaan ammattilainen. Talkoomalli sopii kaikille Uunilinnun asukkaille. Kun huoltoyhtiötä ei ole, vastike on alhaisempi. Esa Kankaristo myöntää, että isommissa kohteissa homma ei enää välttämättä toimisi talkoohengessä. Turun kulttuuripääkaupunkivuoden erikoisviinit tulevat mielenkiintoisesta paikasta. Lounais-Ranskan Côtes de Gascognen alue on vanhaa viinialuetta, jonka viinituotannon uusi kukoistus alkoi 1990-luvulla. Le Domaine d Artonin viinitila on paikallisesti tunnettu, mutta sen viinejä ei ole ennen tuotu Pohjoismaihin. Valinnassa oli itsestään selvää, että Euroopan kulttuuripääkaupungin viini tulee juuri Euroopasta. Patrick de Montalin isännöimä viinitila on tuotantomäärältään hyvin pieni. Viiniä tulee markkinoille vuosittain vain pullollista. Viiniä maahantuovan Hartwa-Traden avainasiakaspäällikkö Jukka Routala perustelee valintaa sillä, että tilalla valmistetaan viiniä vielä pitkälti käsityönä. Se sopii kulttuuriviinille hyvin. Testauksen loppusuoralla oli pari muutakin viinitilaa, mutta Artonin viinit olivat laadukkaampia. Tilan tuotannosta on vuoden 2009 loppuosa varattu kokonaan Turulle. - Viiniä saa tilattua muutamassa viikossa lisää ja tavaraa kyllä riittää, vakuuttaa Jukka Routala. Haastava punainen on pihvin kaveri - Kulttuurivuoden punaviini on väriltään intensiivisen punainen ja tuoksu on voimakas, arvioi Kulttuurikahvila Kulman pöydän ääreen asettunut viinimestari Pentti Arvela. Viinissä on vielä tanniinia, mutta Arvelan mukaan muutaman kuukauden kypsytys pyöristää sen ärhäkät särmät mukavasti. Jukka Routalan mukaan punainen on jakanut aika paljon mielipiteitä. Valinnassa haluttiin erottua uuden maailman genrestä. Punainen on Routalan mukaan haastava ja sen mausta on luettavissa viinin perinteinen valmistustapa. - Vahva tanniini pöristyy kun pitää pullon avoimena muutaman tunnin, neuvoo Routala. Arvela tarjoaisi kulttuuripunaviinin kanssa liharuokaa, esimerkiksi pihvin. Myös juuston kanssa se käy, mutta seurusteluviininä Arvela ei sitä tarjoaisi. Viini säilyy varastossa hyvin koko kulttuurivuoden. Syrah- ja Merlot-rypäleistä tehty noin kymmenen euron viini on Arvelan mukaan hintansa arvoinen. Tukka nousee pystyyn jo valkoista haistellessa Kulttuurivuoden valkoviinissä on Arvelan mukaan yllättävän voimakas ja hedelmäinen tuoksu. Viinin rypäleinä ovat Sauvignon Blanc ja Colombard. Vahva aromi tulee siitä, että neutraalia Colombardia on kypsytetty sakan päällä viisi kuukautta. Valkoviini on Arvelan suussa maultaan dominoiva. Miedompi kala jää tämän viinin alle, mutta rasvainen lohi kermakastikkeessa passaa mainiosti. - Joulupöydän lipeäkalalle on yleensä vaikea löytää viiniä, mutta tämä voisi olla sellainen, hän jatkaa. Pentti Arvela olisi toivonut, että kulttuuriviinivalikoimaan olisi lisätty myös kepeä kuohuviini. Punainen ja valkoinen ovat kelpo ruokaviinejä, mutta eivät oikein sovellu seurusteluun. Kuohari olisi ollut mainio vaikka eri tilaisuuksien alkujuomaksi. Etiketti herättää mielipiteitä Kulttuuriviinien etiketti vilisee niitä samoja palloja, joita näkee kulttuurivuoden julisteissa ympäri kaupunkia ja bussien kyljissä. Palloista muodostuu etiketissä viinirypäle. Arvelaa tämä niukkavärinen etiketti kammoksuttaa. Se tuo mieleen lähinnä 70-luvun viinit itäisen Euroopan maista. Avainasiakaspäällikkö Jukka Routala Hartwa-Tradesta on toista mieltä. Hänen mielestään etiketti sopii hyvin kulttuurivuoden viinille. Selkeän ja erilaisen ilmeen takia viinipullo erottuu pöydästä ja jää hyvin mieleen. Etiketin valinnan teki kulttuuripääkaupunkisäätiö. Kulttuuriviinejä myydään laseittain mm. kulttuurikahvila Kulmassa Läntisellä Rantakadulla. Viinejä saa myös Alkosta. Sekä punaisessa että valkoisessa kulttuuriviinissä on tavallista korkeampi alkoholipitoisuus, sanoo viinimestari Pentti Arvela. Runsas alkoholi parantaa viinin säilyvyyttä. Vason asuntomyynti tiedottaa: Myynti-ilmoitukset poistuvat kohteiden ilmoitustauluilta Kun kohteesta on vapautunut asunto myyntiin, on siitä aiemmin toimitettu ilmoitus kyseisen kohteen ilmoitustaululle asukkaille tiedoksi. Tästä käytännöstä ollaan nyt luopumassa tämän vuoden loppuun mennessä, koska se ei ole toiminut halutulla tavalla. Asukkaiden yhteistyöelimen Yten kanssa on sovittu asiasta. Myytäviin asuntoihin voi parhaiten tutustua Vason kotisivuilla kohdassa Vaso-asunnot/ Vapautuvat asunnot. Lisäksi asuntoja markkinoidaan Etuovi.com- ja Oikotie.fi -palveluissa. Hakemuksen teko Vasolle on kuitenkin paras ja vaivattomin tapa varmistaa tiedon saanti vapautuvista asunnoista, myös asumisoikeusasuntoa vaihdettaessa. Hakemuksessa määritellään minkälaista asuntoa haetaan ja mistä päin. Näin hakija saa aina henkilökohtaisesti tiedon hakuaan vastaavista vapautuvista asunnoista. Asuntohakemuksen voi tehdä netin kautta tai Vason toimistolla. Lisäksi on hyvä muistaa, että myös asumisoikeusasunnosta toiseen vaihtaja tarvitsee aina uuden järjestysnumeron. Samaa numeroa, jolla nykyinen asunto on hankittu, ei voi enää uudelleen käyttää. Järjestysnumeron hakeminenkin käy kätevästi Vason nettisivujen kautta.

11 11 Puutu ilkivaltaan heti Nuori voi tuhota yhdellä päähänpistolla koko elämänsä. Siksi aikuisten on puututtava ilkivaltaan heti. Yllättävä kysymys, mutta pakko kysyä. Osallistuuko lapsesi vähäisiinkään kotitöihin? Vai onko hän perheessä se, jonka ei koskaan tarvitse kantaa omaa lautastakaan pöydästä tiskiin? - Ilman velvollisuuksia ja rajoja, kotona syntynyttä oikean ja väärän ymmärrystä lapsi voi kasvaa turvattomaksi ja välinpitämättömäksi, ylikonstaapeli Matti Pippola sanoo. Välinpitämättömyys ilmenee helposti ilkivaltana. Kun paikkoja särkyy ja arvokasta julkisivua töhriintyy, yhtäkkinen nuoruuden päähänpisto voi koitua tuhoisaksi pitkälle aikuisuuteen, pahimmillaan koko elämäksi. Nuoren rikosvastuu alkaa 15-vuotiaana, mutta lapsen vahingonkorvausvastuu jo alakouluikäisenä. Jos vanhemmilla ei ole varaa maksaa vahingonkorvauksia, ne kasvavat korkoa kunnes tulevat maksettaviksi kun vahingontekijä aikuistuu työelämään. Töhrimisen ja rikkomisen seuraukset voivat maksaa pahimmillaan kymmeniä tuhansia euroja, kun lasku lankeaa maksettavaksi. Matti Pippola toimii Varsinais-Suomen poliisilaitoksella lähipoliisin ryhmänjohtajana. Lähipoliisi painottaa ennaltaehkäisyä. Lähipoliisi vierailee kouluissa, vanhempainilloissa ja nuokkareilla keskustelemassa nuorten ja heidän vanhempiensa kanssa. Lähipoliisi jalkautuu kaduille ja asuinalueille nuorten luokse. Kun järjestyspoliisi havaitsee ilkivallan tai liikennetörttöilyn lisääntymistä tietyllä alueella, lähipoliisi aloittaa tutustumisen alueen nuoriin. Ennaltaehkäisyn lisäksi lähipoliisi on yhteydessä lastensuojeluviranomaiseen, jos nuoren ongelmat uusiutuvat. Yhteistyöelin on kokoontunut tämän vuoden aikana kuusi kertaa, näiden lisäksi myös Yten työryhmillä on kokouksia riittänyt. Tämän vuoden päätämme kokouksella joulukuussa, jossa uudet ja vanhat Yten jäsenet kokoontuvat saman pöydän ääreen. Vuoden ensimmäisessä kokouksessa muutimme ohjenuoran työryhmiä siten, että ympäristöryhmä sulautettiin kritiikkiryhmään ja fuusion tuloksena syntyi Vasoasumisen kehittämisryhmä. Tämä siksi, että ympäristöasiat sisältyvät vahvasti asumiseen. Kehittämisryhmänimellä taas pyrittiin tuomaan esille sitä, että kritisoimisen sijaan on hyvä katsoa asioita positiivisemmalta kannalta. Eli suuntasimme fokusta siihen miten asiat olisivat parhaalla mahdollisella tolalla ja etsiä ratkaisuja siihen miten voisimme tavoitteisiin päästä. Ensimmäisessä kokouksessa valittiin myös uudet työryhmien jäsenet. Työvaliokunta: Tapio Kaihtela (pj.), Tiina Tång ja Riikka Lehtismäki. Puutu nopeasti, älä syytä väärin Matti Pippolalla on hyviä kokemuksia, kuinka ilkivaltaongelman voi ratkaista, kun vanhemmat, poliisi, nuorisotoimi ja alueen koulu selvittävät taustoja, keskustelevat nuorten kanssa ja sopivat säännöistä. - Näin tapahtui muun muassa Moisiossa, jossa koulun alueella rikottiin jatkuvasti paikkoja. Nuorille ei ollut mitään tekemistä. Sellaista järjestettiin. Samalla sovittiin ehdottomat säännöt. Vason yhtiöiden asukastoimikuntien mukaan ilkivalta on ilmennyt jätehuoltokatosten ja muitten yleisten paikkojen töhrimisenä, leikkipaikkojen rikkomisena sekä kasvuston repimisenä. Asukkaat ovat ratkoneet ongelmia keskustelemalla nuorten kanssa, antamalla pihaporttikieltoja muualta tulleille sotkijoille ja järjestämällä joissakin yhtiöissä hetkellisesti piha-alueiden valvontaa. Kaikki mainitut ilkivallan ilmenemiset oikeuttavat rikosilmoituksen tekoon. Pippola toivoo, että naapurit rohkaistuisivat yhteisvastuuseen ja puuttuisivat epäkohtiin ujostelematta. Yten toimintakertomus vuodelta 2010 Inforyhmä: Ari Pikkarainen (pj.), Aku Aittokallio, Armi Kauppinen ja Tiina Tång. Vasoasumisen kehittämisryhmä: Riikka Lehtismäki (pj.), Juha Näkkilä, Pekka Paatonen, Taru Kivilehto ja Tuire Kähkönen. Kevään Vaso-kokouksessa pöydällä ollut lakiesitys ja yhdessä antamamme vastine ministeriölle eteni. Kesäkuussa olimme Vasoasumisen kehittämisryhmän jäsenien sekä yhtiön hallituksen ja henkilökunnan kanssa Helsingissä paneelitilaisuudessa, jonka aiheena siis oli tämä valmisteilla ollut lakiesitys. Tilaisuuteen oli kutsuttu asumisoikeusomistajia sekä meitä asukasedustajia. Saimme mielestäni hyvin tuotua esiin huolemme lakiesityksen epäkohdista sekä sen kiireellisestä valmisteluaikataulusta ministeriön edustajalle. Kehittämisryhmällä on tänä vuonna ollut iso rooli Soinisten passiivitalohankkeen tiimoilta. Olemme saaneet tuoda asukasnäkökulmaa esille suunnittelupalavereissa, joita kevään aikana pidettiin useita. Hyvässä hengessä eri asiantuntijat, Vason henkilökunta sekä hallituksen edustajat sekä kehittämistyöryhmän jäsenet pystyimme hiomaan ratkaisuja sekä löytämään uusia oivalluksia. Vuoden aikana myös yhteisöllisyys ja asukkaiden aktivointi asukastoimintaan on ollut kokouksissa aiheena. Näistä on - Asiallinen keskustelu ilkivallantekijän ja hänen vanhempiensakin kanssa on aina paikallaan. - Samalla on muistettava, että ketään ei saa syyttää mistään, ellei tekijä ole varmasti tiedossa. Lähipoliisikin voi kutsua tekijän ja hänen vanhempansa keskustelemaan teon vakavuudesta ja mahdollisista sanktioista ja vahingonkorvauksista, jos asiasta tehdään rikosilmoitus ja korvauskanne. Poliisi ohjaa asiakkaitaan myös Varsinais-Suomen sovittelutoimistoon. Siellä asioista voi sopia jopa ilman oikeudenkäyntiä. Jos rikos on vähäinen, onnistuneen sovittelun jälkeen rikostutkinnan voi ehkä keskeyttää tietyissä tapauksissa. Kuka hyvänsä voi ilmoittaa ympäristönsä ilkivallasta osoitteessa poliisi.fi/poliisi/home.nsf/ feedback?openform - Toivomme sinnekin yhteydenottoja matalalla kynnyksellä. Haluamme pysyä perillä asioista eri asuinalueilla, Matti Pippola sanoo. Aku Aittokallio Töhriminen maksaa yksittäisille kaupungeille jopa satoja tuhansia euroja vuodessa. Lisäksi tulevat asukkaiden taloyhtiökohtaiset kustannukset. ainakin keskusteltu ja erinäisiä ehdotuksia on noussut esiin. Toistaiseksi emme ole edenneet niissä niin paljoa kuin olisin toivonut. Inforyhmämme on tehnyt töitä yhteisen lehtemme eteen kuluvanakin vuonna. Kevään lehdessä oli muun muassa juttua asukastoiminnan herättelystä yhdessä kohteistamme. Toivon, että artikkeli herätti ajatuksia lukijoissa. On itse asiassa hyvin pienistä teoista kiinni millä asukastoimintaa saa käyntiin ja uskallan jopa väittää, että kiinteistö jossa vallitsee hyvä tiimihenki omaa tyytyväiset asukkaat. Niinpä rohkenen kannustaa kommunikointiin naapureiden kanssa. Kun asioista puhutaan, eivät harmistukset pääse hiertämään naapurisuhteita. Usein tilanne on niin, ettei harmistuksen kohde ole edes aiheesta tietoinen. Millainen tuntuma tästä lopuillaan olevasta vuodesta sitten jäi, on että monia uusia asioita pääsi kokemaan. Toivottavasti myös jonkin pienen murusen uutta sain tuotua totuttuihin tapoihin. Vuosi oli ennen kaikkea mielenkiintoinen sekä haastava. Haluaisin kiittää kaikkia yhteistyöelimen jäseniä yhteisestä matkasta. Riikka Lehtismäki Yte 2010 puheenjohtaja Lehdistötiedote Turku Asumisoikeusjärjestelmä on luotettava Asumisoikeusasuminen on ollut julkisuudessa esillä valitettavan negatiivisessa sävyssä vireillä olevan asumisoikeuslain uudistuksen aikana. On hyvä, että lakiin vahvistetaan aso-yhtiöiden läpinäkyvä hallinto ja päätöksenteko. On myönteistä, että nykyistä tarkemmin säädetään järjestelmän valvontatoimesta. Tieto yksityishenkilöiden mahdollisuudesta ryhtyä hallitsemaan yhteiskunnan varoin rahoitettuja kiinteistömassoja huolestuttaa meitä. Julkisuudessa on esitetty nykyisen aso-järjestelmän pakottavan asukkaita muuttamaan pettyneinä pois. Vasossakin muuttoja tapahtuu, mutta niissä on taustalla elämään liittyvät syyt; perhe kasvaa tai pienenee, työpaikka vaihtuu, tulotaso muuttuu suuntaan tai toiseen, jne. Asuntojen käyttövastikkeet ovat nousseet, siinä tahdissa kuin asumiskustannukset muissakin hallintamuodoissa. Viestimme on, että aso-järjestelmä on merkittävästi median välittämää nykyistä julkista mainettaan parempi. Pidämme oman Vaso-yhtiömme omistajaryhmää eli Turun YHTEISTYÖELIN 2011 Varsinaiset jäsenet Pj. Tapio Kaihtela Palettikatu 1 B 10, Turku Vpj. Varajäsenet seudun kuntia turvallisena omistajana. Meillä asukkailla ei ole syytä huoleen järjestelmän perusominaisuuksien osalta. Varsinais-Suomen Asumisoikeus (Vaso) Oy:n asukkaiden Vasokokous puheenjohtaja Riikka Lehtismäki, Vaso/Kukkamaaria puh students.turkuamk.fi Lisätietoja Riikka Lehtismäki Neitsyt Marian -katu 3 C 5, Turku John Helola Kissankellonkatu 2 A 5, Turku Ulla-Elina Hurme Keonpellonkatu 4 A 25, Raisio Armi Kauppinen Karakatu 4 C 7, Littoinen Mirja Kauppinen Markonpiha 3 F 11, Raisio Sari Koskinen Käsityöläiskatu 13 D 43, Turku Juhani Kuvaja Vesalankatu 14 as 3, Turku Juha Näkkilä Hoviherrankatu 7 B 47, Kaarina Pekka Paatonen Saarenmaankatu 17 B 5, Turku Ari Pikkarainen Saarenmaankatu 17 A 4, Turku Merja Salmela Laureuksenkatu 1 B 9, Turku Pekka Sarlin Palettikatu 6 C 6, Turku Erja Savola Lipunkantajankatu 5 A 12, Turku Anna-Kaisa Sjölund Pyynkatu 1 as 2, Turku Tiina Tång Finnberginkatu 5 H 31, Turku Jyrki Salminen Paraistentie 7 A 6, Kaarina Tuire Kähkönen Päivänkakkarankuja 5 B 9, Turku Tuomo Peltola Karvalankuja 1 D 8, Lieto Stig Lehtovaara Alppilankatu 10 as 8, Naantali Hallituksen asukasedustajat Jäsenet Varajäsen Sari Koskinen Käsityöläiskatu 13 D 43, Turku Tero Koskinen Pääskynlento 6 C 15, Tur ku Tuire Kähkönen Päivänkakkarankuja 5 B 9, Turku Asukkaiden nimeämä valvoja Vasossa v Raimo Kurki Tottinkatu 2 F 2, Turku Vason asukasdemokratian mukaisessa kokouksessa läsnä tänään 41 henkilöä, edustaen Vason 100 kiinteistöä ja noin asukasta. fi

12 Odotettavissa voimistuvaa tuulta vasolaisten pistorasioissa... Tuulienergiaa myydään Suomessa vielä vähän, mutta määrä kasvaa kun uusia myllyjä nousee maisemaan. Turku Energialla on keskimääräistä suurempi tuulen osuus myytävästä sähköstä. Porissa testattava offshore-ratkaisu tuo aikanaan paljon lisää vihreää myytävää myös Turun seudulle. Suomessa käytettävästä sähköstä 0,3 prosenttia on ympäristöystävällistä tuulisähköä. Turku Energialla osuus on yli prosentin. Yhtiö on osakkaana Hyötytuuli Oy:ssä, joka on keskittynyt tuulivoimaloiden rakentamiseen mm. Porin seudulle. Hyötytuulella on aika isoja odotuksia Porin edustalle mereen rakennettavista offshore-voimaloista. - Tekniikka on vielä uutta ja sitä testataan parhaillaan, sanoo myyntipäällikkö Risto Argillander Turku Energiasta. Kun Turku Energia aikoinaan lanseerasi tuulisähkön, se ostettiin käsistä. Nyt kapasiteettia on saatu kasvatettua uusien tuulivoimaloiden ja Hyötytuulen osuuden kasvattamisen myötä. - Pitkästä aikaa nyt on taas myytävää, sanoo Argillander. Hyötytuulen myllyjen lisäksi Turku Energia saa tuulisähköä Högsårasta. Turun seurakuntayhtymä on yksi merkittävimmistä tuulisähkön asiakkaista. Tuulisähköä myydään omana tuotteena ja sillä on oma vakaa hintansa. Tuulisähkö on hivenen kalliimpaa kuin perinteinen sähkö. - Esimerkiksi kerrostalokaksiossa tuulisähköön siirtyminen tuo viiden euron lisän vuodessa, laskeskelee Argillander. Viime keväänä hinnat muuttuivat nopeasti ja tuulisähkö oli ajoittain halvempi kuin perussähkö. Argillander uskoo tuulisähkön tuotannon kasvavan reilusti lähivuosien aikana. Tuulisähkö on puhdas vaihtoehto, eikä lisää maapallon hiilidioksiditaakkaa. Lähes viidennes Norjan vesivoimalla Turku Energia hankkii myymästään sähköstä pääosan pohjoismaisesta sähköpörssistä NordPoolista. Omaa vesivoimalla tuotettua sähköä saadaan kuitenkin Norjasta Svartisenin vesivoimalasta. Turku Energian myymästä sähköstä lähes viidennes on siis uusiutuvaa energiaa. Tuulisähköstä ja muista sähkölaaduista löytyy lisää tietoa netistä osoitteesta Turku Energia on Vason Vihreän kortin yhteistyöyritys. Vihreällä kortilla saa etuja myös seuraavista yrityksistä: Dna Oy, Viherlassila, Lainalaatikko, Rapido Siivous, Muuttokuljetus Kulmala, ATV Aninkaisten Tapetti ja Väri, Puutarhapalvelu Marianne Blom-Salola, Viking Line, Kuvasirkus ja If Vahinkovakuutusyhtiö. Kapasiteetti on kasvanut ja tuulisähköä on taas saatavana Turku Energiassa. Kuva Jukka Jaakkola Joulun uni Näin unta: oli myrskysää, tuuli ulvoi, satoi lunta. Kylmästä hytisi koko valtakunta! Lumessa tarpoen etsin suojaa ja rukoilin Luojaa: Isä taivahasta, auta minua, avutonta lasta! Anna toivoa ajasta paremmasta! Kuuli Luoja mun rukouksen, sain nähdä unessa Jeesuksen, tuon armaan joulun lapsosen, mi valon tuo taivaisen! Ari Pikkarainen Varsinais-Suomen Asumisoikeus Oy lahjoitti Turun yliopiston rahastolle syyskuussa euroa Vapaan kansan lahja vapaalle tieteelle keräyksessä. Voidaan ajatella, että lahjoitus oli yksi euro jokaista vasolaista kohti. Jokainen lahjoitettu euro lisääntyy 2,5-kertaisena Opetusministeriön toimesta. Vason lahjoituksen lopullinen vaikutus on siis euroa Vason toimiston palveluajat Vason puhelinkeskus ja toimiston ovi ovat avoinna asiakkaillemme klo 9.00 alkaen kaikkina arkipäivinä. Suljemme ma to klo ja pe klo Tulevan joulun aikaan Vason toimisto suljetaan torstaina klo ja on kokonaan suljettu jouluaattona perjantaina 24. joulukuuta. Joulun ja uudenvuoden välipäivinä toimisto on avoinna: ma 27. to 30. joulukuuta klo Uudenvuoden aattona perjantaina 31. joulukuuta suljemme klo Toimistomme on avoinna normaalisti uudenvuodenpäivän jälkeen. Loppiaisena torstaina 6.1. toimisto on suljettu. Vason toimiston väki toivottaa iloista lähestyvää joulun aikaa ja Joulurauhaa asukkaillemme! Rauhallista Joulua ja Menestyksellistä Uutta Vuotta Asukkaillemme ja Yhteistyökumppaneillemme! En Fridfull Jul och Framgångsrikt Gott Nytt År Tillönskas Våra Invånare och Samarbetspartner! Varsinais-Suomen Asumisoikeus Oy, Egentliga Finlands Bostadsrätter Ab Varsinais-Suomen Asumisoikeus Oy:n tiedotuslehti Talvi 2010 Rauhankatu 4, Turku, puhelin (02) Päätoimittaja: Pekka Peltomäki Painopaikka: Eura Print Oy Taitto: Briiffi Oy Lehden tekoon osallistui Yte:n tiedotusryhmä: Ari Pikkarainen, Aku Aittokallio, Armi Kauppinen ja Tiina Tång sekä avustavana toimittajana. Vason kotisivut: Sähköposti: Kansi: Iida Ojanperä

Timo Laaksonen TVT ASUNNOT OY

Timo Laaksonen TVT ASUNNOT OY 20.03.2013 Timo Laaksonen TVT ASUNNOT OY 2 3 TVT ASUNNOT OY Turun kaupungin täysin omistama yhtiö. Konserni, joka omistaa asuntoja ja asumisen tiloja, osuuksia asuntoja omistavista yhtiöistä sekä osuuksia

Lisätiedot

T U L O S L A S K E L M A Rahayksikkö EURO

T U L O S L A S K E L M A Rahayksikkö EURO Eestinmäen Palvelukeskus Oy T U L O S L A S K E L M A Y-tunnus 0315218-1 1.1.2016 1.1.2015 Rahayksikkö EURO - 31.3.2016-31.3.2015 Vastikkeet 13 621,92 13 621,92 Kiinteistön tuotoista suoritettava arvonlisävero

Lisätiedot

Tilikausi

Tilikausi Kiinteistö Oy Kesänki II Sivu 1 Tilikausi 1.7.2014-30.6.2015 Yleistä yhtiöstä Yhtiökokous Yhtiökokous Yhtiön johto Kiinteistöyhtiön toimialana on hallita vuokrasopimuksen perusteella n. 1.250 m2 suuruista

Lisätiedot

Asumisoikeusasuntojen käyttövastikkeet ja markkinatilanne

Asumisoikeusasuntojen käyttövastikkeet ja markkinatilanne ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola 0400 996 067 Selvitys 5/2012 Asumisoikeusasuntojen käyttövastikkeet ja markkinatilanne 2010 2012 27.11.2012 Sisällys 1 VUOKRA- JA OMISTUSASUMISEN VÄLIMUOTO... 3 1.1

Lisätiedot

ASUNTO-OY REVONTULENTIE 4 1 (5) Yhtiökokouksen 10.11.2016 hyväksymä versio HOITOMENOJEN TALOUSARVIO AJALLE 1.7.2016-30.6.2017 ================================================== KIINTEISTÖN TUOTOT Hoitovastikkeet

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS TILIKAUSI

TOIMINTAKERTOMUS TILIKAUSI TOIMINTAKERTOMUS TILIKAUSI 1.1.2013-31.12.2013 Yleistä yhtiöstä Yhtiö on 18.12.1998 allekirjoittanut maanvuokrasopimuksen, jolla yhtiö vuokraa Suomen valtiolta Inarin kunnan Laanilan valtionmaasta Kaunispään

Lisätiedot

Emoyhtiön. Liiketoiminnan muut tuotot muodostuu tilikaudella 2012 tutkimushankkeisiin saaduista avustuksista.

Emoyhtiön. Liiketoiminnan muut tuotot muodostuu tilikaudella 2012 tutkimushankkeisiin saaduista avustuksista. Emoyhtiön LIITETIEDOT Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot: 1.1. 31.12.2013 1.1. 31.12.2012 1) Liikevaihto Vuokrat 136 700 145,50 132 775 734,25 Käyttökorvaukset 205 697,92 128 612,96 Muut kiinteistön tuotot

Lisätiedot

Laki. HE 274/1998 vp. EV 306/1998 vp -

Laki. HE 274/1998 vp. EV 306/1998 vp - EV 306/1998 vp - HE 274/1998 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi aravalain, vuokra-asuntolainojen korkotuesta annetun lain ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta

Lisätiedot

YLEISELEKTRONIIKKA OYJ Pörssitiedote klo 9.00 YLEISELEKTRONIIKKA KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS

YLEISELEKTRONIIKKA OYJ Pörssitiedote klo 9.00 YLEISELEKTRONIIKKA KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS YLEISELEKTRONIIKKA OYJ Pörssitiedote 7.11.2002 klo 9.00 YLEISELEKTRONIIKKA KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2002 - Elektroniikka-alan taantuma jatkunut Suomessa - Liikevaihto 17,7 milj. euroa 1-9/02

Lisätiedot

Kiinteistöstrategia. Suunnitelmallinen kiinteistönpito turvaa kiinteistön arvon säilymisen YLIVIESKA

Kiinteistöstrategia. Suunnitelmallinen kiinteistönpito turvaa kiinteistön arvon säilymisen YLIVIESKA Kiinteistöstrategia Suunnitelmallinen kiinteistönpito turvaa kiinteistön arvon säilymisen YLIVIESKA 19.3. 2013 Pekka Luoto Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi Pohjois-Suomen Kiinteistöyhdistys ry Neuvontapalvelut

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 1/2017

Asuntotuotantokysely 1/2017 Asuntotuotantokysely 1/2017 Sami Pakarinen Helmikuu 2017 1 (2) Helmikuun 2017 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmasti

Lisätiedot

KIINTEISTÖ OY H-SEITSIKKO. Y-tunnus Keski-Pohjanmaan erikoisssairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä 100 % TILINPÄÄTÖS 2011

KIINTEISTÖ OY H-SEITSIKKO. Y-tunnus Keski-Pohjanmaan erikoisssairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä 100 % TILINPÄÄTÖS 2011 KIINTEISTÖ OY H-SEITSIKKO Y-tunnus 1086342-4 Omistusosuudet: Keski-Pohjanmaan erikoisssairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä 100 % TILINPÄÄTÖS 2011 SISÄLLYSLUETTELO Toimintakertomus 1 Tuloslaskelma 2

Lisätiedot

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri YHTIÖJÄRJESTYS: Asunto Oy Mäkikyläntornit, Kuusankoski 05.10.2015 09:39:26 1(5) PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri Yhtiöjärjestys päivältä 05.10.2015 Toiminimi: Asunto Oy Mäkikyläntornit, Kuusankoski

Lisätiedot

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä.

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä. MTK TERVO-VESANTO JÄSENKYSELY 2009 Yleistä kyselyn toteutuksesta MTK Tervo-Vesanto ry:n jäsenkysely toteutettiin 12.4.-5.5.2009 välisenä aikana. Kysely oli internet-kysely. Kyselystä tiedotettiin jäseniä

Lisätiedot

Vuokralais- / Talotoimikuntien koulutus. Kokonaisvuokran määräytyminen

Vuokralais- / Talotoimikuntien koulutus. Kokonaisvuokran määräytyminen Vuokralais- / Talotoimikuntien koulutus Kokonaisvuokran määräytyminen Sisältö Hoitojäämät/Jälkilaskelmat Budjetin rakentaminen Pääomavuokra Hoitovuokra Jälkilaskelmat 1 Hekan on laadittava tilikaudelta

Lisätiedot

JÄTELTK 26 Sammakkokangas Oy:n esitys jätetaksaksi 2015: JÄTETAKSAESITYS VUODELLE 2015

JÄTELTK 26 Sammakkokangas Oy:n esitys jätetaksaksi 2015: JÄTETAKSAESITYS VUODELLE 2015 Saarijärven seudun jätelautakunta 26 02.12.2014 Saarijärven seudun jätelautakunta 43 17.12.2014 Saarijärven seudun jätelautakunta 17 03.03.2015 JÄTETAKSA 2015 107/5/2014 JÄTELTK 26 Sammakkokangas Oy:n

Lisätiedot

Asunto- ja kiinteistökannan kehittäminen tarpeita ja toiveita vastaavasti

Asunto- ja kiinteistökannan kehittäminen tarpeita ja toiveita vastaavasti Asunto- ja kiinteistökannan kehittäminen tarpeita ja toiveita vastaavasti Toimitusjohtaja Teppo Forss, TVT Asunnot Oy 26.10.2016 ESITYKSEN SISÄLTÖ TVT Asunnot Oy lyhyesti - Kiinteistö- ja asuntokannasta

Lisätiedot

Rajoitusten alaiset ARA vuokraasunnot

Rajoitusten alaiset ARA vuokraasunnot ISSN 1237 1288 Lisätiedot/More information: Kimmo Huovinen Puh./tel +358 40 537 3493 Selvityksiä 5/2008 Rajoitusten alaiset ARA vuokraasunnot Rajoitusten alaiset ARA vuokra asunnot: määrä, omistajat ja

Lisätiedot

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 1 SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 Virpi Tiitinen 1/2005 Olavi Lehtinen Pekka Pelvas 5.1.2005 Vuokra-asuntotilanne marraskuussa 2004 eräissä kaupungeissa Kysely yleishyödyllisille yhteisöille

Lisätiedot

Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot:

Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot: Suomen Yliopistokiinteistöt Oy KONSERNIN LIITETIEDOT Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot: 1.1.-31.12.2015 1.1.-31.12.2014 1) Liikevaihto Vuokrat 144 543 408,84 139 199 578,93 Käyttökorvaukset 209 446,66

Lisätiedot

ASUNTO-OSAKEYHTIÖ AHTOLA YHTIÖJÄRJESTYS. ASUNTO-OY AHTOLA 1 (6) Kaupparekisterin rekisteröimä Toiminimi

ASUNTO-OSAKEYHTIÖ AHTOLA YHTIÖJÄRJESTYS. ASUNTO-OY AHTOLA 1 (6) Kaupparekisterin rekisteröimä Toiminimi ASUNTO-OY AHTOLA 1 (6) ASUNTO-OSAKEYHTIÖ AHTOLA YHTIÖJÄRJESTYS 1 Toiminimi Yhtiön toiminimi on Asunto-Oy Ahtola ja kotipaikka Helsingin kaupunki. 2 Toimiala Yhtiön toimialana on omistaa ja hallita tonttia

Lisätiedot

Kiinteistö Oy Kuusamon Pulkkajärvi 4 1 Y-tunnus

Kiinteistö Oy Kuusamon Pulkkajärvi 4 1 Y-tunnus Kiinteistö Oy Kuusamon Pulkkajärvi 4 1 TOIMINTAKERTOMUS T I L I K A U S I 1.7.2014-30.6.2015 YHTIÖN PERUSTIEDOT Tontti: Oma tontti 9.715,0m2 Osoite: Pulkkajärventie, Kuusamo Rakennukset: Lukumäärä 8 kpl

Lisätiedot

Porvoon sote-kiinteistöjen yhtiöittäminen

Porvoon sote-kiinteistöjen yhtiöittäminen Porvoon sote-kiinteistöjen yhtiöittäminen Keskinäisten kiinteistöyhtiöiden taloudellinen mallinnus 2.3.2016 Johdanto Rahoituksen neuvontapalvelut Inspira Oy ( Inspira ) on tehnyt Porvoon kaupungin toimeksiannosta

Lisätiedot

24.3.2015. Osuuskunta KPY:n omistusosuudet ovat seuraavat:

24.3.2015. Osuuskunta KPY:n omistusosuudet ovat seuraavat: Tilinpäätöstiedote vuodelta 2014 1 (7) Osuuskunta KPY -konsernin tilinpäätöstiedote ajalta 1.1. 31.12.2014 Vuoden 2014 tuloskehitys Konsernin liikevaihto oli 323,6 miljoonaa euroa (247,0 milj. euroa vuonna

Lisätiedot

AHJOS & KUMPPANIT OY (6) TASEKIRJA

AHJOS & KUMPPANIT OY (6) TASEKIRJA AHJOS & KUMPPANIT OY 31.12.2007 1 (6) TASEKIRJA Sisältö: Sivu: Tuloslaskelma 2 Tase 3 Liitetiedot 4 Kirjanpitoasiakirjat 6 Voiton käyttöä koskeva esitys 6 Allekirjoitus 6 AHJOS & KUMPPANIT OY 31.12.2007

Lisätiedot

M 2015 % 2014 % Liikevaihto markkina-alueittain Suomi 531,0 98,5 510,1 97,6 Muut maat 8,3 1,5 12,5 2,4 Yhteensä 539,3 100,0 522,5 100,0

M 2015 % 2014 % Liikevaihto markkina-alueittain Suomi 531,0 98,5 510,1 97,6 Muut maat 8,3 1,5 12,5 2,4 Yhteensä 539,3 100,0 522,5 100,0 1. Liikevaihto M 2015 % 2014 % Liikevaihto toimialoittain Ympäristöpalvelut 226,8 42,1 220,6 42,2 Teollisuuspalvelut 73,6 13,6 72,8 13,9 Kiinteistöpalvelut 238,9 44,4 229,1 43,9 Yhteensä 539,3 100,0 522,5

Lisätiedot

Helsingin Asumisoikeus Oy on Helsingin kaupungin omistama tytäryhtiö, jonka toimintaa säätelee lakien ja asetusten ohella kaupungin konserniohjeet.

Helsingin Asumisoikeus Oy on Helsingin kaupungin omistama tytäryhtiö, jonka toimintaa säätelee lakien ja asetusten ohella kaupungin konserniohjeet. 28.3.2006 (päivitetty hallituksessa 26.11.2014) HELSINGIN ASUMISOIKEUS OY:N YHTEISHALLINNON TOIMINTAOHJE 1 YLEISTÄ Helsingin Asumisoikeus Oy on Helsingin kaupungin omistama tytäryhtiö, jonka toimintaa

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 3/2016

Asuntotuotantokysely 3/2016 Asuntotuotantokysely 3/2016 Sami Pakarinen Lokakuu 2016 1 (2) Lokakuun 2016 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmesti

Lisätiedot

Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta

Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta 1 (5) Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta Väestö Työllisyys Lokakuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 21 736 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 585,

Lisätiedot

Selvitys 2/2016. ARA-tuotanto 2015 18.2.2016. Normaalit vuokra-as. Erityisryhmien as. ASO-asunnot Omistusasunnot Välimallin asunnot Takauslainoitetut

Selvitys 2/2016. ARA-tuotanto 2015 18.2.2016. Normaalit vuokra-as. Erityisryhmien as. ASO-asunnot Omistusasunnot Välimallin asunnot Takauslainoitetut ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola p. 0400 996 067 Selvitys 2/2016 ARA-tuotanto 2015 18.2.2016 16000 14000 12000 10000 8000 6000 4000 2000 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011

Lisätiedot

Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot:

Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot: Suomen Yliopistokiinteistöt Oy KONSERNIN LIITETIEDOT Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot: 1.1.-31.12.2014 1.1.-31.12.2013 1) Liikevaihto Vuokrat 139 199 578,93 137 267 442,47 Käyttökorvaukset 416 079,10

Lisätiedot

Hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan palkat ja palkkiot tilikauden aikana , ,00

Hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan palkat ja palkkiot tilikauden aikana , ,00 Konsernin LIITETIEDOT Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot: 1.1. 31.12.2013 1.1. 31.12.2012 1) Liikevaihto Vuokrat 137 267 442,47 133 221 948,96 Käyttökorvaukset 369 976,17 297 155,70 Muut kiinteistön tuotot

Lisätiedot

Miksi hallitustyöskentelyyn pitää ja kannattaa panostaa?

Miksi hallitustyöskentelyyn pitää ja kannattaa panostaa? Miksi hallitustyöskentelyyn pitää ja kannattaa panostaa? - Hallitus on keskeisessä roolissa päätöksenteossa ja sen valmistelijana - Hallitukselta odotetaan hyviä ja oikeudenmukaisia ratkaisuja - Hallitukselta

Lisätiedot

Asokotien asukashallinto 1.5.2015

Asokotien asukashallinto 1.5.2015 4.5.2015 Asokotien asukashallinto 1.5.2015 1 ( 7 ) Sisältö 1. Asukashallinnon tarkoitus 2. Asukkaiden kokous a) Asukkaiden kokouksen tehtävät b) Asukkaiden kokouksen koollekutsuminen c) Asukkaiden kokouksen

Lisätiedot

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 Virpi Tiitinen 9/2003 Marja-Leena Ikonen 25.9.2003 Tyhjät arava- ja korkotukivuokra-asunnot kasvukeskusten suurissa kaupungeissa syksyllä 2003 Valtion asuntorahasto

Lisätiedot

ARA - SEMINAARI Joensuun Kodit Oy:n toimenpiteet muuttuvissa markkinatilanteissa ja toimenpide-ehdotuksia

ARA - SEMINAARI Joensuun Kodit Oy:n toimenpiteet muuttuvissa markkinatilanteissa ja toimenpide-ehdotuksia ARA - SEMINAARI Joensuun Kodit Oy:n toimenpiteet muuttuvissa markkinatilanteissa ja toimenpide-ehdotuksia Matti Martikainen 23.10.2013 www.joensuunkodit.fi 1 Kaupungin täysin omistama kiinteistöosakeyhtiö,

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS TILIKAUDELTA

TOIMINTAKERTOMUS TILIKAUDELTA SIVU 1 KIINTEISTÖ OY LAPINNIEMI I TOIMINTAKERTOMUS TILIKAUDELTA 1.1.-31.12.2014 YLEISTÄ Kiinteistöyhtiön toimialana on omistaa ja hallita Kiinteistö Oy Lapinniemen Kehräämö -nimisen osakeyhtiön asunto-osakkeita

Lisätiedot

kyllä, suosittelisin lämpimästi 66,1% (643) TURVALLISUUS KESKEINEN YRITYSTÄ JA ASUMISOIKEUSASUMISTA KUVAAVA TEKIJÄ

kyllä, suosittelisin lämpimästi 66,1% (643) TURVALLISUUS KESKEINEN YRITYSTÄ JA ASUMISOIKEUSASUMISTA KUVAAVA TEKIJÄ 22.8. klo 17.30 AVAIN Asumisoikeus Oy on yleishyödyllinen asuntoyhteisö, joka tarjoaa asiakkailleen asumisoikeusasuntoja 29 paikkakunnalta Suomessa. Yhtiön omistuksessa on nyt 5550 asumisoikeusasuntoa

Lisätiedot

ALMA MEDIA OYJ:N OSAKKEENOMISTAJIEN NIMITYSTOIMIKUNNAN TYÖJÄRJESTYS NIMITYSTOIMIKUNNAN TARKOITUS JA TEHTÄVÄT

ALMA MEDIA OYJ:N OSAKKEENOMISTAJIEN NIMITYSTOIMIKUNNAN TYÖJÄRJESTYS NIMITYSTOIMIKUNNAN TARKOITUS JA TEHTÄVÄT ALMA MEDIA OYJ:N OSAKKEENOMISTAJIEN NIMITYSTOIMIKUNNAN TYÖJÄRJESTYS 1 NIMITYSTOIMIKUNNAN TARKOITUS JA TEHTÄVÄT 2 Alma Media Oyj:n ( Yhtiö ) osakkeenomistajien nimitystoimikunta ( Toimikunta ) on yhtiön

Lisätiedot

AHJOS & KUMPPANIT OY (6) TASEKIRJA

AHJOS & KUMPPANIT OY (6) TASEKIRJA AHJOS & KUMPPANIT OY 31.12.2011 1 (6) TASEKIRJA Sisältö: Sivu: Tuloslaskelma 2 Tase 3 Liitetiedot 4 Kirjanpitoasiakirjat 6 Voiton käyttöä koskeva esitys 6 Allekirjoitus 6 Liitteet: - Tase-erittelyt - Tilintarkastuskertomus

Lisätiedot

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri YHTIÖJÄRJESTYS: Asunto Oy Porvoon Vesitorninmäki 06.08.2016 14:35:02 1(5) PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri Yhtiöjärjestys päivältä 06.08.2016 Toiminimi: Asunto Oy Porvoon Vesitorninmäki Yritys-

Lisätiedot

Yhdistyksen tarkoituksena on puoluepoliittisesti sitoutumattomana

Yhdistyksen tarkoituksena on puoluepoliittisesti sitoutumattomana Omakotiyhdistyksen säännöt Nimi, kotipaikka ja kieli 1 Yhdistyksen nimi on Saarenkylän Omakotiyhdistys ry. Sen kotipaikka on Rovaniemi ja toimialue on Saarenkylä. Näissä säännöissä käytetään nimitystä

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON ASETUS VUOKRA-ASUNTOLAINOJEN JA ASUMISOIKEUS- TALOLAINOJEN KORKOTUESTA ANNETUN VALTIONEUVOSTON ASETUKSEN MUUTTAMISESTA

VALTIONEUVOSTON ASETUS VUOKRA-ASUNTOLAINOJEN JA ASUMISOIKEUS- TALOLAINOJEN KORKOTUESTA ANNETUN VALTIONEUVOSTON ASETUKSEN MUUTTAMISESTA YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Muistio Hallitussihteeri 31.12.2015 Ville Koponen VALTIONEUVOSTON ASETUS VUOKRA-ASUNTOLAINOJEN JA ASUMISOIKEUS- TALOLAINOJEN KORKOTUESTA ANNETUN VALTIONEUVOSTON ASETUKSEN MUUTTAMISESTA

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 3/2014

Asuntotuotantokysely 3/2014 Asuntotuotantokysely 3/2014 Sami Pakarinen Lokakuu 2014 1 (3) Lokakuun 2014 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmesti

Lisätiedot

11fra Oy. Yhtiölle on laadittu valvontatutkimusohjelma, joka on voimassa asti.

11fra Oy. Yhtiölle on laadittu valvontatutkimusohjelma, joka on voimassa asti. H1 mos 11fra Oy JÅMSÅ HIMOS-INFRA OY Himos-lnfra Oy kuuluu Jämsä-konserniin kaupungin omistamana tytäryhteisönä. Yhtiö perustettiin 19.5.1999 ja se merkittiin kaupparekisteriin 1.7.1999 (Y-tunnus 1543389-6).

Lisätiedot

VVO-YHTYMÄ OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI

VVO-YHTYMÄ OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI VVO-YHTYMÄ OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI 1.1. 31.3.2014 Suomen johtava asuntovuokrausyritys ASUNTOTUOTANTOA KASVUKESKUKSIIN JA SUJUVAA VUOKRAUSPALVELUA. Liikevaihto 1.1. 31.3.2014 miljoonaa euroa

Lisätiedot

AHJOS & KUMPPANIT OY (6) TASEKIRJA

AHJOS & KUMPPANIT OY (6) TASEKIRJA AHJOS & KUMPPANIT OY 31.12.2009 1 (6) TASEKIRJA Sisältö: Sivu: Tuloslaskelma 2 Tase 3 Liitetiedot 4 Kirjanpitoasiakirjat 6 Voiton käyttöä koskeva esitys 6 Allekirjoitus 6 AHJOS & KUMPPANIT OY 31.12.2009

Lisätiedot

Laadukkaampaa asumista

Laadukkaampaa asumista Isännöitsijän opas Laadukkaampaa asumista Hissi auttaa arjessa, olipa kyseessä sitten koiran ulkoiluttaminen, vauvanrattaiden kanssa liikkuminen tai muutto uuteen kotiin. Pääset häkkivarastollesi vaivattomasti,

Lisätiedot

KALASATAMAN PALVELU 2 OY:N YHTIÖJÄRJESTYS. 1 Yhtiön toiminimi ja kotipaikka

KALASATAMAN PALVELU 2 OY:N YHTIÖJÄRJESTYS. 1 Yhtiön toiminimi ja kotipaikka KALASATAMAN PALVELU 2 OY:N YHTIÖJÄRJESTYS 1 Yhtiön toiminimi ja kotipaikka 2 Yhtiön toimiala 3 Osakkeet Yhtiön toiminimi on Kalasataman Palvelu 2 Oy, ruotsiksi Fiskehamnens Service 2 Ab ja kotipaikka Helsinki.

Lisätiedot

Keskipitkän aikavälin taloussuunnitelma Tämän hetkinen tilanne ja todennäköinen toteutuma

Keskipitkän aikavälin taloussuunnitelma Tämän hetkinen tilanne ja todennäköinen toteutuma 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 Keskipitkän aikavälin taloussuunnitelma 2013 2015 1. Yleistä Ylioppilaskunnan hallitus on valmistellut keskipitkän aikavälin taloussuunnitelman (KTS). KTS:n

Lisätiedot

Rahoituksen rahavirta *Lyhytaik.lainojen lisäys/vähenn 0,7 0,0 *Lainojen takaisinmaksut -90,0-90,0 *Omien osakkeiden hankinta 0,0-89,3 0,0-90

Rahoituksen rahavirta *Lyhytaik.lainojen lisäys/vähenn 0,7 0,0 *Lainojen takaisinmaksut -90,0-90,0 *Omien osakkeiden hankinta 0,0-89,3 0,0-90 RAHOITUSLASKELMA (1000 euroa) VUODELTA 2016 Liiketoiminnan rahavirta *Myynnistä ja muista liiketoim. tuotoista saadut maksut 957,8 989,4 *Maksut liiketoiminnan kuluista -865,2-844,3 *Saadut korot 0,5 0,8

Lisätiedot

ARAn Yhdyskuntien uudistaminen projekti tarjoaa mahdollisuutta tehdä yhteistyötä, kehittämisalustaa ja apua kunnille, vuokrataloyhtiöille ja muille

ARAn Yhdyskuntien uudistaminen projekti tarjoaa mahdollisuutta tehdä yhteistyötä, kehittämisalustaa ja apua kunnille, vuokrataloyhtiöille ja muille Tuusula pilotointialusta uusille energiaratkaisuille -tilaisuus Tekes 7.11.2016 ARA Yhdyskuntia uudistamassa Kehittämispäällikkö Marianne Matinlassi 7.11.201612.10.2007 Tekijän nimi ARAn Yhdyskuntien uudistaminen

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 4/2014 1 (5) Kaupunginhallituksen konsernijaosto Kaj/6 24.02.2014

Helsingin kaupunki Esityslista 4/2014 1 (5) Kaupunginhallituksen konsernijaosto Kaj/6 24.02.2014 Helsingin kaupunki Esityslista 4/2014 1 (5) 6 Helsingin kaupungin määräysvallassa olevien asuntoosakeyhtiöiden varsinaiset yhtiökokoukset 2014 HEL 2014-000259 T 00 01 05 Päätösehdotus Hallituksen ja tilintarkastajien

Lisätiedot

LUOSTARINKATU 15, TURKU MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS.

LUOSTARINKATU 15, TURKU MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS. LUOSTARINKATU 15, TURKU MYYNTIESITE TURKU, KERROSTALO 2 5h,k,s, kph,wc x2, 166 m, 597 000 Vastaava välittäjä Sirpa Sobral Kiinteistönvälittäjä, LKV, Partner 040 670 7440 sirpa@bolkv.fi Tästä kodista huokuu

Lisätiedot

Asumisoikeuden siirtäminen ja huoneiston hallintaoikeuden luovuttaminen. Vesa Puisto Lakimies

Asumisoikeuden siirtäminen ja huoneiston hallintaoikeuden luovuttaminen. Vesa Puisto Lakimies Asumisoikeuden siirtäminen ja huoneiston hallintaoikeuden luovuttaminen Vesa Puisto Lakimies 3.5.2016 Taustaksi Asumisoikeusasuminen on eräänlainen omistus- ja vuokra-asumisen välimuoto Asumisoikeusasumista

Lisätiedot

Yrityksen taloudellisen tilan analysointi ja oma pääoman turvaaminen. Toivo Koski

Yrityksen taloudellisen tilan analysointi ja oma pääoman turvaaminen.  Toivo Koski 1 Yrityksen taloudellisen tilan analysointi ja oma pääoman turvaaminen SISÄLLYS Mitä tuloslaskelma, tase ja kassavirtalaskelma kertovat Menojen kirjaaminen tuloslaskelmaan kuluksi ja menojen kirjaaminen

Lisätiedot

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri YHTIÖJÄRJESTYS: Asunto Oy Rovaniemen Salmenperä 5 07.01.2015 18:43:52 1(5) PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri Yhtiöjärjestys päivältä 07.01.2015 Toiminimi: Asunto Oy Rovaniemen Salmenperä 5

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖSTIETOJA KALENTERIVUODELTA 2010

TILINPÄÄTÖSTIETOJA KALENTERIVUODELTA 2010 TILINPÄÄTÖSTIETOJA KALENTERIVUODELTA 2010 Viking Line -konserni, jonka edellinen tilikausi käsitti ajan 1. marraskuuta 2009 31. joulukuuta 2010, on siirtynyt 1. tammikuuta 2011 alkaen kalenterivuotta vastaavaan

Lisätiedot

1-4/2016 Liikevaihto ,72. Liiketoiminnan muut tuotot 200,00

1-4/2016 Liikevaihto ,72. Liiketoiminnan muut tuotot 200,00 1-4/2016 Liikevaihto 840 677,72 300, Yleiset myyntitilit 840 677,72 3000, Myynti 840 677,72 Liiketoiminnan muut tuotot 200,00 3980, Muut tuotot 200,00 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat

Lisätiedot

KVPS:n vuokra-asunnot. Kouvola Pasi Hakala

KVPS:n vuokra-asunnot. Kouvola Pasi Hakala KVPS:n vuokra-asunnot Kouvola 8.6.2016 Pasi Hakala Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Perustettu vuonna 1992 (Kehitysvammaisten Tukiliitto) Omaisjärjestötaustainen valtakunnallinen palvelujen kehittäjä ja

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Irja Henriksson 2.6.2016 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Lahdessa oli vuoden 2015 lopussa 61 930 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 457 asuntokunnalla. Asuntokuntien keskikoko pienenee jatkuvasti.

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS TILIKAUDELTA

TILINPÄÄTÖS TILIKAUDELTA TILINPÄÄTÖS TILIKAUDELTA 1.1. - 31.03.2016 SISÄLLYS SIVU Toimintakertomus 2 Tuloslaskelma 3 Tase 4 Rahoituslaskelma 5 Tilinpäätöksen liitetiedot 6 Toimintakertomustiedot (OYL) 7 Kirjanpitokirjat 7 Tositelajit

Lisätiedot

Vanhojen asuntojen hintojen kasvu yhtä ripeää kuin pääkaupunkiseudulla

Vanhojen asuntojen hintojen kasvu yhtä ripeää kuin pääkaupunkiseudulla Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 14.2.2013 Vanhojen asuntojen hintojen kasvu yhtä ripeää kuin pääkaupunkiseudulla Asunnon hintaan vaikuttaa moni tekijä, joista mainittakoon rakennuksen talotyyppi,

Lisätiedot

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TIEDOTE 1(5) 29.8.2005 Hallinto ja viestintä Katri Pietilä AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2005 Aina Group- konsernin liikevaihto oli tammi-kesäkuussa 30.181.495 euroa. Liikevaihto kasvoi 10,5 %

Lisätiedot

YHTIÖJÄRJESTYS. (ei muutosta) 2 Toimiala

YHTIÖJÄRJESTYS. (ei muutosta) 2 Toimiala Nykyinen OMNIA KOULUTUS OY:N YHTIÖJÄRJESTYS Muutosehdotukset OMNIA KOULUTUS OY:N YHTIÖJÄRJESTYS 1 Toiminimi ja kotipaikka Yhtiön toiminimi on Omnia koulutus Oy ja kotipaikka Espoo. 1 Toiminimi ja kotipaikka

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 2/2016

Asuntotuotantokysely 2/2016 Asuntotuotantokysely 2/2016 Sami Pakarinen Kesäkuu 2016 1 (2) Kesäkuun 2016 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmesti

Lisätiedot

ASUNTO OY KIIHTEL YKSEN KOTIKULMA TILINPMTÖS TIUKAUSI 1.1.2013-31.12.2013

ASUNTO OY KIIHTEL YKSEN KOTIKULMA TILINPMTÖS TIUKAUSI 1.1.2013-31.12.2013 ASUNTO OY KIIHTEL YKSEN KOTIKULMA TILINPMTÖS TIUKAUSI 1.1.2013-31.12.2013 SISÄLL YSLUETTELO,,,,, TOIMINTAKERTOMUS, 3 VASTIKERAHOITUSLASKELMA 5 TULOSLASKELMA 6 TASE - 7 TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT.... -

Lisätiedot

AHJOS & KUMPPANIT OY (6) TASEKIRJA

AHJOS & KUMPPANIT OY (6) TASEKIRJA AHJOS & KUMPPANIT OY 31.12.2010 1 (6) TASEKIRJA Sisältö: Sivu: Tuloslaskelma 2 Tase 3 Liitetiedot 4 Kirjanpitoasiakirjat 6 Voiton käyttöä koskeva esitys 6 Allekirjoitus 6 Liitteet: - Tase-erittelyt - Tilintarkastuskertomus

Lisätiedot

SSK SUOMEN SÄÄSTÄJIEN TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 13.2.2014 KLO 16:00 KIINTEISTÖT OYJ

SSK SUOMEN SÄÄSTÄJIEN TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 13.2.2014 KLO 16:00 KIINTEISTÖT OYJ SSK SUOMEN SÄÄSTÄJIEN TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 13.2.214 KLO 16: KIINTEISTÖT OYJ SSK-KONSERNIN TILINPÄÄTÖSTIEDOTE VUODELTA 213 - Liikevaihto oli 662 (647) tuhatta euroa. - Liikevoitto 11 (58) tuhatta euroa -

Lisätiedot

AHJOS & KUMPPANIT OY (6) TASEKIRJA

AHJOS & KUMPPANIT OY (6) TASEKIRJA AHJOS & KUMPPANIT OY 31.12.2008 1 (6) TASEKIRJA Sisältö: Sivu: Tuloslaskelma 2 Tase 3 Liitetiedot 4 Kirjanpitoasiakirjat 6 Voiton käyttöä koskeva esitys 6 Allekirjoitus 6 AHJOS & KUMPPANIT OY 31.12.2008

Lisätiedot

Urheilutie 10, 02700 Kauniainen vuokratontti, 4.365 m2, vuokranantaja Kauniaisten kaupunki 235-5-63-1 2 kpl Rivitalo 1212 m2 4950 m3 1987 20 asuntoa

Urheilutie 10, 02700 Kauniainen vuokratontti, 4.365 m2, vuokranantaja Kauniaisten kaupunki 235-5-63-1 2 kpl Rivitalo 1212 m2 4950 m3 1987 20 asuntoa 1 Hallituksen toimintakertomus Yhtiön perustiedot kohteittain: Valmist umisvuo si: Kauppareki sterimerkintä: Heikelinkuja 2, 02700 Kauniainen vuokratontti, 1,1612 ha, vuokranantaja Kauniaisten kaupunki

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 25.9.2015 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 Lahdessa oli vuoden 2014 lopussa 54 666 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 513 asuntokunnalla.

Lisätiedot

Säästöpankin Säästämisbarometri 2013. HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00

Säästöpankin Säästämisbarometri 2013. HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00 Säästöpankin Säästämisbarometri 2013 HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00 Säästöpankit osa suomalaista yhteiskuntaa jo 191 vuotta Suomen vanhin pankkiryhmä. Ensimmäinen Säästöpankki perustettiin

Lisätiedot

YLIVIESKAN KONSERNIYHTEISÖJEN SEURANTARAPORTTI

YLIVIESKAN KONSERNIYHTEISÖJEN SEURANTARAPORTTI 1 YLIVIESKAN KONSERNIYHTEISÖJEN SEURANTARAPORTTI 1.1.-30.6.2016 TOIMINNALLISET TAVOITTEET VUODELLE 2016 / YTEK OY YTEK Oy:n toiminnan tärkeimmät painopistealueet on määritelty kaupungin kanssa solmitussa

Lisätiedot

Asuntomarkkina- ja väestötietoja 2010

Asuntomarkkina- ja väestötietoja 2010 ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola 4 996 67 Pekka Pelvas 4 67 831 Selvitys 7/211 Asuntomarkkina- ja väestötietoja 21 23.6.211 Asuntomarkkina- ja väestötietoja 21 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus

Lisätiedot

Saksin Sukuseura ry:n jäsenet toivotetaan tervetulleiksi yhdistyksen sääntömääräiseen vuosikokoukseen. Kokoukselle esitetään seuraava työjärjestys:

Saksin Sukuseura ry:n jäsenet toivotetaan tervetulleiksi yhdistyksen sääntömääräiseen vuosikokoukseen. Kokoukselle esitetään seuraava työjärjestys: 1/5 Vuosikokouksen 2013 esityslista SAKSIN SUKUSEURA RY:N VUOSIKOKOUS :n jäsenet toivotetaan tervetulleiksi yhdistyksen sääntömääräiseen vuosikokoukseen. Kokoukselle esitetään seuraava työjärjestys: Kokonaisohjelma:

Lisätiedot

Asumisoikeusyhdistys Suomen Omakoti

Asumisoikeusyhdistys Suomen Omakoti Asumisoikeusyhdistys Suomen Omakoti Liite Helsingin Alppikylän Laukkukuja 6 kohde-esitteeseen 21.3.2013 Yleistä Tontti Asemakaava Yhteiskäyttöiset tilat Autopaikat Polkupyöräpaikat Lämmitys Laukkukuja

Lisätiedot

Pihtiputaan Lämpö ja Vesi Oy:lle myönnetyn pääomalainan lainan muuttaminen sekä yhtiön kunnalle maksamat muut korvaukset

Pihtiputaan Lämpö ja Vesi Oy:lle myönnetyn pääomalainan lainan muuttaminen sekä yhtiön kunnalle maksamat muut korvaukset Kunnanhallitus 110 06.06.2016 Pihtiputaan Lämpö ja Vesi Oy:lle myönnetyn pääomalainan lainan muuttaminen sekä yhtiön kunnalle maksamat muut korvaukset 406/220/2016 (367/220/2015) Kunnanhallitus 15.06.2015

Lisätiedot

KOTELIN TOIMINTASUUNNITELMA VUOSINA 2014 JA 2015

KOTELIN TOIMINTASUUNNITELMA VUOSINA 2014 JA 2015 KOTEL 14-002 26.2.2014 1 (4) KOTELIN TOIMINTASUUNNITELMA VUOSINA 2014 JA 2015 1 TOIMINTA-AJATUS Yhdistyksen tarkoituksena on edistää laatua, luotettavuutta ja taloudellisuutta elektroniikan komponenttien,

Lisätiedot

Indeksitalo 2016 Varsinais-Suomi

Indeksitalo 2016 Varsinais-Suomi Indeksitalo 2016 Varsinais-Suomi Indeksitalo 2016 tilaisuus, Turku, 14.9.2016 Juho Järvinen Talous- ja veroasiantuntija Kiinteistöliitto V-S Kiinteistöliiton Indeksitalo Vertailee kuntakohtaisesti määrittyviä

Lisätiedot

KESKISUOMALAISEN OSAKUNNAN ASUNTO-OHJESÄÄNTÖ

KESKISUOMALAISEN OSAKUNNAN ASUNTO-OHJESÄÄNTÖ 1 KESKISUOMALAISEN OSAKUNNAN ASUNTO-OHJESÄÄNTÖ 1 Asumisoikeuden myöntämisestä Keskisuomalaisen Osakunnan hallitsemiin asuntoihin sekä tämän asumisoikeuden käyttämisestä on voimassa olevien huoneenvuokralainsäädännön

Lisätiedot

AVILON OYJ:N YHTIÖJÄRJESTYS 1 Toiminimi Yhtiön toiminimi on Avilon Oyj, englanniksi Avilon Plc. 2 Kotipaikka Yhtiön kotipaikka on Valkeakoski. 3 Toimiala Yhtiön toimialana on harjoittaa joko suoraan taikka

Lisätiedot

Isännöinnin asiakastyytyväisyystutkimus 2012

Isännöinnin asiakastyytyväisyystutkimus 2012 Isännöinnin asiakastyytyväisyystutkimus 2012 Yhteenveto toimialan tuloksista Pekka Harjunkoski Promenade Research Oy Fakta Isännöinti vaikuttaa 2,7 miljoonan suomalaisen elämään (asunto-osakeyhtiöt ja

Lisätiedot

TVT Asunnot Oy - Case Vesikuuri

TVT Asunnot Oy - Case Vesikuuri 28.11.2016 TVT Asunnot Oy - Case Vesikuuri Sisältö TVT Asunnot Oy lyhyesti Vesikuuri-kampanja Lähtötilanne Tavoitteet Toimenpiteet TVT Asunnot Oy lyhyesti Turun kaupungin omistama kiinteistöyhtiö Nykymuotoisen

Lisätiedot

Global Reports LLC. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE , klo 9.15

Global Reports LLC. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE , klo 9.15 Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 14.8.2003, klo 9.15 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2003 Beltton konserni kasvatti sekä liikevaihtoaan että liikevoittoaan. Konsernin liikevaihto kasvoi

Lisätiedot

Talousraportti 8/

Talousraportti 8/ 1 (6) Talousraportti elokuun lopun tilanteesta Väestö Elokuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 21 831 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 620, Nurmeksessa 7 930 ja Valtimolla 2 281 asukasta. Juuassa

Lisätiedot

SATO Oyj. TILINPÄÄTÖSINFO 15.2.2006 Erkka Valkila

SATO Oyj. TILINPÄÄTÖSINFO 15.2.2006 Erkka Valkila SATO Oyj TILINPÄÄTÖSINFO 15.2.2006 Erkka Valkila 1 SATO > asiakkailleen parhaiden asumisratkaisujen tarjoaja > sijoittajia kiinnostava yhtiö, joka antaa omistajilleen kilpailukykyisen tuoton ottaen huomioon

Lisätiedot

Yhtiön kotipaikka on Keravan kaupunki.

Yhtiön kotipaikka on Keravan kaupunki. YHTIÖJÄRJESTYS 1 (5) Luonnos Keski-Uudenmaan informaatioteknologia Oy:n yhtiöjärjestys 1 Yhtiön toiminimi 2 Yhtiön kotipaikka 3 Yhtiön toimiala 4 Yhtiön omistajuus 5 Tilikausi 6 Osakepääoma Yhtiön toiminimi

Lisätiedot

LAHDEN TALOJEN ASUKASDEMOKRATIAMALLI

LAHDEN TALOJEN ASUKASDEMOKRATIAMALLI LAHDEN TALOJEN ASUKASDEMOKRATIAMALLI Asukasdemokratiatoimikunnan käsittely 14.11.2005 ja alueneuvostojen yhteiskokouksen käsittely 30.11.2005 ja yhtiön hallituksen käsittely 15.12.2005 PÄIVITYKSET: Asukashallitus

Lisätiedot

Oulun läänin Kiinteistöyhdistys Yhtiön johto

Oulun läänin Kiinteistöyhdistys Yhtiön johto Yhtiön johto Yhtiön johto käsittää hallituksen sekä isännöitsijän Johdon tehtävä Yhtiön hallituksen ja isännöitsijän on huolellisesti toimien edistettävä yhtiön etua (1 luku 1 ) Johdon toimittava: huolellisesti

Lisätiedot

Asukas. toiminta OSALLISTUMISTA VAIKUTTAMISTA VIIHTYMISTÄ

Asukas. toiminta OSALLISTUMISTA VAIKUTTAMISTA VIIHTYMISTÄ Asukas toiminta OSALLISTUMISTA VAIKUTTAMISTA VIIHTYMISTÄ Asukastoiminnan tärkeimpiä tehtäviä Asumisviihtyvyyden ja yhteisöllisyyden lisääminen asuinkiinteistössäsi OSALLISTUMISTA Olet asumisesi paras asiantuntija

Lisätiedot

1(5) MYLLYPURON YHTEISKERHOTILA OY:N YHTIÖJÄRJESTYS 1 YHTIÖN TOIMINIMI JA KOTIPAIKKA

1(5) MYLLYPURON YHTEISKERHOTILA OY:N YHTIÖJÄRJESTYS 1 YHTIÖN TOIMINIMI JA KOTIPAIKKA 1(5) MYLLYPURON YHTEISKERHOTILA OY:N YHTIÖJÄRJESTYS 1 YHTIÖN TOIMINIMI JA KOTIPAIKKA Yhtiön toiminimi on Kiinteistö Oy Myllypuron Yhteiskerhotila, ruotsiksi Fastighets AB Kvarnbäckens Klubbhus ja kotipaikka

Lisätiedot

1 TOIMINIMI Yhtiön toiminimi on Virpiniemi Golf Oy ja sen kotipaikka on Oulun kaupunki.

1 TOIMINIMI Yhtiön toiminimi on Virpiniemi Golf Oy ja sen kotipaikka on Oulun kaupunki. LIITE 1 1 VIRPINIEMI GOLF OY:N YHTIÖJÄRJESTYS 1 TOIMINIMI Yhtiön toiminimi on Virpiniemi Golf Oy ja sen kotipaikka on Oulun kaupunki. 2 YHTIÖN TOIMIALA Yhtiön toimialana on vuokraoikeuden nojalla hallita

Lisätiedot

As Oy Helsingin Laajasalontie 65

As Oy Helsingin Laajasalontie 65 Tilinpäätös 1.1. - 31.12.2015 Säilytettävä 31.12.2025 asti. Osoite c/o Jussi Vuorilahdentie 2 A Y-tunnus 0582432-4 00870 Helsinki Kotipaikka Helsinki Sisällys Sivu Kansilehti 1 Sisällysluettelo 2 Hallituksen

Lisätiedot

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri YHTIÖJÄRJESTYS: Asunto Oy Pornaisten Pähkinälaakso 03.12.2016 14:55:13 1(5) PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri Yhtiöjärjestys päivältä 03.12.2016 Toiminimi: Asunto Oy Pornaisten Pähkinälaakso

Lisätiedot

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot (FAS)

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot (FAS) Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot (FAS) Ulkomaan rahan määräisten erien muuntaminen Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat on kirjattu tapahtumapäivän kurssiin. Tilikauden päättyessä avoimina olevat

Lisätiedot

SPL Keski-Suomen piirin viestintäsuunnitelma

SPL Keski-Suomen piirin viestintäsuunnitelma SPL Keski-Suomen piirin viestintäsuunnitelma Piirihallituksen hyväksymä _16._2_.2004 Taustaa Tässä viestintäsuunnitelmassa kuvataan SPL Keski-Suomen piirin tiedottamisen menettelyt. Yhdistyksen säännöissä

Lisätiedot

1.7. 31.12.2010 puolivuotiskatsaus (tilintarkastettu yleisluontoisesti) SAV-Rahoitus konsernin kannattavuus on pysynyt erinomaisella tasolla

1.7. 31.12.2010 puolivuotiskatsaus (tilintarkastettu yleisluontoisesti) SAV-Rahoitus konsernin kannattavuus on pysynyt erinomaisella tasolla SAV Rahoitus Oyj 1.7. 31.12.2010 puolivuotiskatsaus (tilintarkastettu yleisluontoisesti) SAV-Rahoitus konsernin kannattavuus on pysynyt erinomaisella tasolla Puolivuotiskatsaus lyhyesti: SAV-Rahoitus konsernin

Lisätiedot

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari.

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari. Kunnanhallitus 47 30.03.2015 Kunnanvaltuusto 20 15.06.2015 Vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen Khall 30.03.2015 47 30.3.2015 Kuntalain 68 :n mukaan kunnanhallituksen on laadittava tilikaudelta tilinpäätös

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 92. Kaupunginhallitus 07.03.2016 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 92. Kaupunginhallitus 07.03.2016 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 07.03.2016 Sivu 1 / 1 863/2016 02.05.05 92 VR-Yhtymä Oy:n omistamien Pääkaupunkiseudun Junakalusto Oy:n osakkeiden lunastaminen Valmistelijat / lisätiedot: Eva Elston-Hämäläinen, puh.

Lisätiedot