Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö Asunta Jorma, Mäkinen-Hankamäki Sari, Pölkki Leena ja Väisänen Karoliina

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013. Asunta Jorma, Mäkinen-Hankamäki Sari, Pölkki Leena ja Väisänen Karoliina"

Transkriptio

1 Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Asunta Jorma, Mäkinen-Hankamäki Sari, Pölkki Leena ja Väisänen Karoliina Maa- ja metsätalousministeriö Jyväskylän ammattikorkeakoulu

2 Julkaisun nimi: Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Julkaisija: Maa- ja metsätalousministeriö Kannen kuva: Jukka-Pekka Korpi-Vartiainen ISBN (painettu), (verkkojulkaisu) Taitto: Paula Karjalainen/Suomen Yliopistopaino Juvenes Print Paino: Suomen Yliopistopaino Juvenes Print, Tampere 2013

3 Sisällysluettelo EsipuhE 7 Tiivistelmä 8 Sammanfattning 10 1 Johdanto Tutkimuksen tavoitteet, teemat ja kohderyhmä Tutkimuksen toteutus 13 2 Tutkimukseen osallistuneet yritykset Toimialajako Alueellinen jakauma Yritysten sijainti Yritysten ikä Yritysten henkilöstö Yritysten liikevaihto 19 3 Tuotantoprosessi Raaka-aineiden hankinta Yhteistyö Yhteistyösuhteiden luonne Markkinointiyhteistyö Hankinta-, tuotanto-, kuljetus- ja jakeluyhteistyö Laadunhallinta ja ympäristö Tuotannon ohjaus ja laadunhallinnan seuranta Ympäristönhallintajärjestelmät 31 4 Myynti ja markkinointi Markkina-alueet Myyntikanavat Asiakkuuksien hallinta Markkinointiviestintä 37 5 Kilpailuympäristö Kilpailuasema markkinoilla Kilpailuedut Menestystä rajoittavat tekijät Yrityksen toimet kilpailukyvyn parantamiseksi 50 6 Yrityksen menestyminen ja suorituskyky Henkilöstö Yritystoiminnan painopisteet Tavoitteiden saavuttaminen Tulevaisuuden tavoitteet 60 7 Yhteenveto tutkimustuloksista Yrityksen tuotantoprosessi Myynti ja markkinointi Kilpailuympäristö Yrityksen menestyminen ja suorituskyky 68 8 Kehittämistoivomuksia Odotukset kehittämishankkeille ja -organisaatioille Yleiset odotukset Odotukset kehittämishankkeille Raaka-ainelähtöiset kehittämistarpeet Vastuullisuuden merkitys Ekologinen, taloudellinen ja sosiaalinen vastuullisuus Laatu vastuullisuuden ilmentäjänä Muut terveiset alan kehittäjille ja päättäjille 71 LähTEET 74 LiiTTEET 75

4 KUVIOLUETTELO Kuvio 1. Yritysten ikäjakauma prosentteina aineistosta 17 Kuvio 2. Muutokset henkilöstömäärissä 18 Kuvio 3. Tutkimusaineiston yritykset prosentteina liikevaihtoluokittain 20 Kuvio 4. Yritysten liikevaihdon kehitys prosentteina 21 Kuvio 5. Yritysten pääraaka-aineen hankintalähde 23 Kuvio 6. Pääraaka-aineen hankinta-alue ulkopuoliselta toimittajalta 24 Kuvio 7. Yritysten harjoittama yhteistyö eri toimijoiden kanssa 25 Kuvio 8. Tuotantoyhteistyön määrä suhteessa yrityksen liikevaihtoon 27 Kuvio 9. Kuljetus- ja jakeluyhteistyön toimialakohtainen tarkastelu 28 Kuvio 10. Eri ympäristöhallintajärjestelmien jakautuminen yrityksissä 31 Kuvio 11. Yritysten myynnin jakautuminen eri markkina-alueille 32 Kuvio 12. Yli 50% tuotannostaan tietylle alueelle myyvien yritysten osuudet liikevaihtoluokittain tarkasteltuna 33 Kuvio 13. Yli 50% tuotannostaan tietylle alueelle myyvien yritysten osuudet toimialoittain tarkasteltuna 34 Kuvio 14. Vientiä harjoittavien yritysten määrä 34 Kuvio 15. Vientiä harjoittavien yritysten määrä toimialoittain tarkasteltuna 35 Kuvio 16. Yritysten myyntikanavien jakautuminen prosentuaalisesti 36 Kuvio 17. Yritysten käyttämät asiakkuuksien hallintamuodot 36 Kuvio 18. Yritysten käyttämät markkinointiviestinnän keinot 37 Kuvio 19. Yritysten kokema kilpailuasema markkinoilla 39 Kuvio 20. Kilpailutilanteen kokeminen liikevaihdoltaan erikokoisissa yrityksissä 40 Kuvio 21. Kilpailutilanteen kokeminen yrityksen iän mukaan 41 Kuvio 22. Kilpailutilanteen kokeminen yrityksen sijaintipaikan mukaan 41 Kuvio 23. Kilpailutilanteen kokeminen: yritysten tuotteiden korvattavuus kilpailijoiden tuotteilla toimialoittain tarkasteltuna 42 Kuvio 24. Hintojen kilpailukykyisyyden kokeminen toimialoittain tarkasteltuna 42 Kuvio 25. Erikoistuotteiden valmistamiseen panostaminen toimialoittain 43 Kuvio 26. Markkinointikanavien löydettävyys toimialoittain tarkasteltuna 44 Kuvio 27. Yritysten kokemat kilpailuedut verrattuna tärkeimpiin kilpailijoihin 44 Kuvio 28. Paikallisten raaka-aineiden merkitys kilpailuetuna toimialoittain 45 Kuvio 29. Ympäristöasioiden huomioon ottaminen kilpailuetuna toimialoittain tarkasteltuna 46 Kuvio 30. Yritysten menestystä rajoittavat tekijät pääkilpailijoihin verrattuna 47 Kuvio 31. Asiakkaiden riittävyys markkina-alueella yritysten menestystä rajoittavana tekijänä toimialoittain 48 Kuvio 32. Tuotteiden menekki/kysyntä yritysten menestymistä rajoittavana tekijänä toimialoittain 49 Kuvio 33. Neuvotteluvoiman puute markkinoille pääsyssä yritysten menestymisen esteenä toimialoittain tarkasteltuna 49 Kuvio 34. Rahoituksen riittämättömyys tai puute yritysten menestyksen esteenä toimialoittain 50 Kuvio 35. Yritysten liiketoiminnan kehittämiskohteet edellisen kolmen vuoden aikana 51 Kuvio 36. Energian säästäminen kilpailukyvyn parantamiseksi toimialoittain tarkasteltuna 52 Kuvio 37. Veden säästäminen yritysten kilpailukyvyn parantamiseksi toimialoittain tarkasteltuna 52 Kuvio 38. Vastuullisuusviestinnän toteuttaminen yritysten kilpailukyvyn parantamiseksi toimialoittain 53 Kuvio 39. Laatujärjestelmien kehittäminen yritysten kilpailukyvyn parantamiseksi toimialoittain tarkasteltuna 53 Kuvio 40. Yritysten henkilöstöpolitiikka, työilmapiiri ja nykytilanne 54 Kuvio 41. Yritysten toiminnassa tärkeiksi koetut painopistealueet 56 Kuvio 42. Yritysten ympäristövastuullisuuden painotukset toimialoittain 57 Kuvio 43. Yritysten painotukset myynnin kasvun tavoittelussa toimialoittain 57 Kuvio 44. Toiminnan tuloksille ja suorituskyvylle asetettujen tavoitteiden saavuttaminen edellisen, viimeisen tilikauden aikana 58 Kuvio 45. Ympäristövastuullisuuden tavoitteiden saavuttaminen toimialoittain 59 Kuvio 46. Henkilöstön osaamiselle asetettujen tavoitteiden saavuttaminen toimialoittain 59 Kuvio 47. Lähitulevaisuuden tavoitteet yrityksissä 60 Kuvio 48. Tuotantokapasiteetin lisäämisen merkitys lähitulevaisuudessa toimialoittain tarkasteltuna 62 Kuvio 49. Tuotevalikoiman laajentamisen ja monipuolistamisen merkitys lähitulevaisuudessa toimialoittain 62 Kuvio 50. Uusien tuotteiden kehittämisen merkitys lähitulevaisuudessa toimialoittain 63 Kuvio 51. Kiinnostus vientiin lähitulevaisuudessa toimialoittain 63 Kuvio 52. Jalostusasteen nostaminen lähitulevaisuudessa toimialoittain 64 Kuvio 53. Uudempaan tuotantoteknologiaan investoiminen lähitulevaisuudessa toimialoittain 64

5 TAULUKKOLUETTELO Taulukko 1. Tutkimusaineiston toimialoittainen yritysjakauma 14 Taulukko 2. Aineiston yritysten jakautuminen maakunnittain kappaleita ja % vastanneista 15 Taulukko 3. Vuosien 2013 ja 2008 tutkimusaineistojen ja TEMin tilaston 2012 elintarvikeyritysten jakautuminen entisen läänijaon mukaan 15 Taulukko 4. Yritysten jakautuminen sijainnin/maaseututyyppien mukaan 16 Taulukko 5. Yritysten ikä 16 Taulukko 6. Osa-aikaisten työntekijöiden määrät toimialoittain yritystä kohden 17 Taulukko 7. Kokopäiväisten työntekijöiden määrä prosentteina yrityksissä toimialoittain ja henkilöstöluokittain 18 Taulukko 8. Yritysten liikevaihdon jakautuminen toimialoittain ja liikevaihtoluokittain 19 Taulukko 9. Yritysten toimialakohtainen liikevaihdon mediaani ja keskiarvo 20 Taulukko 10. Yritysten liikevaihdon mediaani ja keskiarvo entisen läänijaon mukaan 20 Taulukko 11. Yritysten liikevaihtoluokittainen vertailu prosentteina vuosien 2013, 2008 ja 2004 tutkimusten kesken 21 Taulukko 12. Yritysten liikevaihto tehtyjä työvuosia kohden 22 Taulukko 13. Yrityksen arvio tuotteiden jalostusasteesta toimialoittain 22 Taulukko 14. Toimialakohtainen pääraaka-aineen hankintalähde (% vastaajista) 24 Taulukko 15. Laatujärjestelmän käyttö eri toimialoittain tarkasteltuna 29 Taulukko 16. Eri toimialojen seurantajärjestelmiin osallistumisprosentit 29 Taulukko 17. Tuotannon ohjaus ja laadunhallinnan seuranta toimialoittain 30 Taulukko 18. Markkinointiviestinnän keinot ja niiden kehittyminen 37 Taulukko 19. Yritysten henkilöstömäärän vaikutus käytettyihin sähköisiin markkinointiviestintämenetelmiin 38 Taulukko 20. Yritysten henkilöstömäärän vaikutus perinteisiin markkinointiviestintämenetelmiin 38 Taulukko 21. Elintarvikelainsäädäntö, valvonta ja työlainsäädäntö yritysten menestystä rajoittavina koettuina tekijöinä toimialoittain 47 Taulukko 22. Yritysten menestymisen esteeksi koetun ammattitaitoisen työvoiman puutteen vaikutus entisen läänijaon mukaan 48 Taulukko 23. Yritysten vaikeus löytää työvoimaa toimialoittain 55 Taulukko 24. Alalle koulutetun henkilöstön osuus toimialoittain 55 Taulukko 25. Yritysten lähitulevaisuuden tavoitteet luokiteltuna henkilöstöluokittaisina keskiarvoina 61 Taulukko 26. Vastanneet yritykset ELY-keskuksittain 92 Taulukko 27. Kilpailukyvyn parantamiseen tähtäävien toimien tärkeäksi kokemisen riippuvuus yrityksen koosta 93

6 6

7 Esipuhe Elintarvikesektori on maallemme erityisen tärkeä toimiala. Elintarviketeollisuus on Suomen neljänneksi suurin teollisuuden ala ja sen tuotannon bruttoarvo on 11,3 miljardia euroa. Se työllistää yli henkilöä suoraan ja koko elintarvikeala henkilöä. Hallitusohjelmassa ruokasektori tunnistetaan selvästi tulevaisuuden kasvualaksi. Sen kilpailukykyä ja yhteistyötä kehitetään kansallisessa ruokastrategiassa ja ruokapoliittisessa selonteossa asetettujen suuntaviivojen mukaisesti. Kehittämistyö tarvitsee kuitenkin aina taakseen tietoa alan nykytilasta ja tulevaisuuden näkymistä, jotta kehittämispanokset osataan suunnata juuri sinne, missä tarvetta on eniten. Suomen elintarvikeala on jakautunut kahtia. Meillä on muutama suuri elintarvikealan teollisuusyritys, joiden tuotanto kattaa suurimman osan alan tuotteista ja palveluista ja joiden tuotteet ovat kaikkien kuluttajien saatavilla ja tietoisuudessa. Toisaalta Suomen lähes elintarvikealan yrityksestä 90 % on hyvin pieniä, osa jopa yhden hengen mikroyrityksiä. Toimialan rakenne aiheuttaa sen, että tilastolukujen taakse on päästävä nähdäksemme yritysten arkimaailmaa ja miltä tulevaisuus näyttää eri kokoisissa yrityksissä. Hallituksen lähiruokaohjelman toteuttamiseen liittyvä Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö tutkimus on osa pitkäjänteistä alan seurantatiedon keruuta. Ensimmäinen tutkimus tehtiin jo 1990-luvulla ja sitä on siitä lähtien toteutettu 4 5 vuoden välein. Se tarjoaa kuvauksen nykytilanteesta, mutta antaa myös hyvän vertailuaineiston edellisiin tutkimuksiin suhteutettuna. Toimintaympäristötutkimuksista on muodostunut lähes ainoa tiedonlähde seuraamaan, mitä alan pienemmille ja keskisuurille yrityksille kuuluu. Tämä toimintaympäristötutkimus on toteutettu laajassa yhteistyössä alan kehittämistahojen kanssa. Ehkäpä juuri siksi olemme saaneet tutkimukseen todella hyvän vastausmäärän ja otoksen maamme pk-elintarvikesektorista. Vastaukset kohdentuvat eri puolille maata, eri kokoluokan ja toimialojen yrityksiin ja tätä kautta ne antavat hyvän ja luotettavan kuvan toimialasta. Erityisen ilahtunut olen suuresta maatilasidonnaisten yritysten vastausten määrästä. Tähän asti meillä on ollut aivan liian vähän ja hajanaista tietoa elintarvikealan pienimuotoisimmasta yrittämisestä maatiloilla. Elintarvikesektori ei ole säästynyt tiukentuneen taloustilanteen aiheuttamasta puristuksesta. Tämän tutkimuksen vastaukset kuitenkin osoittavat, että ainakin elintarvikealan pienempien kokoluokkien yrityksissä on uskoa tulevaisuuteen. Suurta kasvua ne eivät välttämättä tavoittele, mutta perusteet hyvät raaka-aineet, osaava työvoima, luottamukselliset asiakassuhteet ja hyvälaatuiset tuotteet ovat kohdallaan. Tutkimus osoittaa myös yritysten kohtaamia haasteita ja selkeitä kehittämiskohteita. Toivon, että tämä tutkimus tulee arkipäivän työkaluksi meille kaikille alalla työskenteleville, sillä se antaa valtavan paljon tietoa. Tilastollisten yhteenvetojen lisäksi tutkimus nostaa esiin yksittäisiä kehittämistyötä vaativia kohteita ja koonnissa antaa palautetta ketjun eri toimijoille. Tutkimus luo pohjaa alueellisille ja valtakunnallisille, tulevaa ohjelmakautta koskeville ohjelmille. Lisäksi saamme siitä alan perustietoa tulevien toimenpiteiden taustaksi. Esitän lämpimät kiitokseni tutkimusraportin kokoajille ja sen valmisteluun osallistuneille. Olette koonneet ja analysoineet ison aineiston lyhyessä aikataulussa ja mahdollistaneet erittäin laajan tutkimusraportin aikaansaamisen. Erityiskiitokset haluan osoittaa kaikille tähän tutkimukseen liittyvään laajaan kyselyyn vastanneille. Näin laaja ja kattava kuva siitä, mitä elintarvikealan pk-sektorille kuuluu, perustuu alalla työskentelevien ammattilaisten vastauksiin, joiden pohjalta työtä on luonnollista myös kehittää eteenpäin. Työtä ohjasi ja kysymyksiä suunnitteli ja viimeisteli yhteistyössä raportin kirjoittajien ja Ruoka-Suomi -teemaryhmän kanssa maa- ja metsätalousministeriön ruokaosaston asettama ohjausryhmä. Ohjausryhmän puheenjohtajana toimi lähiruokakoordinaattori Kirsi Viljanen ja jäseninä olivat erityisasiantuntija Heidi Valtari Turun yliopiston koulutus- ja kehittämiskeskus Braheasta, ylitarkastaja Juuso Kalliokoski maa- ja metsätalousministeriöstä, tutkimus- ja kehityspäällikkö Tiina Martelius-Louniala Jyväskylän Ammattikorkeakoulusta, projektipäällikkö Hanna Tuominen Pohjois-Karjalan Aikuisopistosta ja elintarviketoimialan päällikkö Marko Jori Pyhäjärvi-Instituutista. Asiantuntija Sari Mäkinen-Hankamäki Jyväskylän Ammattikorkeakoulusta toimi ohjausryhmän sihteerinä. Jaana Husu-Kallio kansliapäällikkö maa- ja metsätalousministeriö 7

8 Tiivistelmä Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö tutkimuksen tavoitteena oli selvittää elintarvikealan mikro- ja pk-yritysten nykytilaa ja tulevaisuuden näkymiä. Tutkimuksen peruskysymys oli, millaiset ovat elintarvikealan pk-yritysten liiketoiminnalliset toimintaedellytykset ja niiden kasvutavoitteet. Tutkimuksen kysymykset kohdennettiin tuotantoprosessiin, myyntiin ja markkinointiin, kilpailuympäristöön, yrityksen menestymiseen ja suorituskykyyn. Tutkimuksen aineisto koostuu 258 yrityksen vastauksesta. Tutkimusaineisto kerättiin sähköisellä lomakkeella, Digium Enterprise -ohjelmalla ja kerätty data siirrettiin IBM SPSS Statistics 20 -ohjelmaan analysoitavaksi. Aineisto on edustava otos maakunnittain, alueittain, kokoluokittain ja toimialoittain suomalaisia mikro- ja pk-elintarvikeyrityksiä. Yritysten keski-ikä on korkea: mediaani-ikä on 16 vuotta. Kokopäiväisiä työntekijöitä yrityksissä on yhteensä 1 756, keskimäärin 6,9 työntekijää yritystä kohti. Osa-aikaisten työntekijöiden työpanos on keskimäärin 1,1 työvuotta yritystä kohden. Kaikilla toimialoilla yli puolet yrityksistä oli alle viiden hengen yrityksiä. Tutkimuksen yrityksistä noin joka toisella työntekijöiden määrä on kasvanut yrityksen perustamisesta lähtien. Yritysten liikevaihdon mediaani on euroa. Tutkimuksen yrityksistä määrällisesti suurin ryhmä ovat alle euron liikevaihdon yritykset, joita on 34 % aineiston yrityksistä. Mikroyritysten määrä tässä aineistossa on 87 %. Seitsemällä yrityksellä kymmenestä liikevaihto on kasvanut viimeisen kolmen vuoden aikana. Raaka-aineen hankinta yrityksen tuotantoprosessiin tapahtuu siten, että yrityksistä 41 % tuottaa pääraaka-aineensa itse, 12 % yrityksistä ostaa suoraan tukkukaupasta ja 11 % ostaa suoraan maataloustuottajilta. Pitkäaikaiset yhteistyösuhteet tavarantoimittajien kanssa koetaan erittäin tärkeäksi oman yrityksen kilpailukyvyn kannalta. Kuljetuksissa ja jakelussa yritykset ovat lisänneet yhteistyötä toistensa (44 %) kanssa seitsemällä prosenttiyksiköllä verrattuna edeltävään tutkimukseen. Kiinnostus tutkimus- ja kehittämishankeyhteistyöhön muiden yritysten ja koulutusorganisaatioiden kanssa (41 %) on kohonnut kuusi prosenttiyksikköä verrattuna edeltävään tutkimukseen. Myynti- ja markkinointiyhteistyön määrä (57 %) on kohonnut seitsemällä prosenttiyksiköllä verrattuna vuoden 2008 tutkimukseen (Mäki 2008). Tämän tutkimuksen yrityksissä sertifioitu laatujärjestelmä on 32 prosentilla yrityksistä käytössä tai sitä ollaan juuri rakentamassa. Sertifioitujen laatujärjestelmien käyttöönotto tutkimusten välillä on kaksinkertaistunut, mutta ympäristönhallintajärjestelmien käyttö ei ole lisääntynyt, vaan pysynyt aiemman tutkimuksen (2008) kanssa samalla tasolla. Suurin osa yrityksistä käyttää aistinvaraista arviointia tuotteiden laadun seuraamiseen. Laskennallisia arvoja ravintoarvomerkintöjen tukena tuotteissaan käyttää ainoastaan 29 % vastanneista yrityksistä ja analyysimenetelmien mittaustuloksia 14 % vastanneista yrityksistä. Sähköisiä kanavia ja tietojärjestelmiä esimerkiksi raaka-aineiden hankinnassa käyttää 41 % vastanneista yrityksistä. Alihankkijana muille yrityksille toimii 35 % yrityksistä sekä kaupan omien merkkien alla myytäviä tuotteita valmistaa 15 % yrityksistä. Tuotannon ohjauksessa tietokoneita käyttää yrityksistä 23 %. Ilman pakkauskoneita tuotteensa pakkaa edelleen 60 % vastanneista yrityksistä. Tutkimuksen yritysten myynti jakautuu eri markkina-alueille seuraavasti: oma kunta tai seutukunta (85 %), muu oman maakunnan alue (71 %), muu Suomi (66 %) ja ulkomaat (16 %). Valtaosan tuotteistaan oman maakunnan alueelle myy yli puolet (53 %) tutkimukseen osallistuneista yrityksistä sekä yli kolmannes (37 %) yrityksistä myy valtaosan tuotteistaan oman kunnan tai seutukunnan alueelle. Eniten vientiä harjoittavat kala-alan ja juomayritykset. Tärkein myyntikanava yritysten tuotteille on myynti suoraan kuluttajille (79 %), seuraavaksi merkittävin myyntikanava on päivittäistavarakauppa (64 %) ja kolmanneksi merkittävin yksityiset ammattikeittiöt (51 %). Yleisimmät markkinointiviestinnän keinot ovat verkkosivujen käyttö, henkilökohtaiset käynnit asiakkaan luona ja tuote-esittelyt. Vähintään 10 henkilöä työllistävistä yrityksistä yli 90 %:lla on kotisivut, puolet yrityksistä hyödyntää sosiaalista mediaa ja yli 40 % yrityksistä panostaa näkyvyyteen Googlessa. Kokonaiskilpailutilanne on kiristynyt siten, että enää puolet yrityksistä pitää tuotteitaan sellaisina, että asiakkaiden on vaikea korvata niitä kilpailijoiden tuotteilla. Pienet yritykset kokevat suuria enemmän selviävänsä erikoistuotteilla, eivätkä pienet yritykset koe yhtä suurta tarvetta hintakilpailuun kuin isommat yritykset. Suurten yritysten kilpailutilanne on tiukempi kuin pienemmillä yrityksillä. Erikoistuotteiden valmistukseen panostaa jossakin määrin 61 prosenttia aineiston yrityksistä, missä nousua on tapahtunut lähes 10 prosenttiyksikköä verrattuna edeltävään tutkimukseen. Uhkaavimpana kilpailutilanteen kokevat yli 30 vuotta vanhat yritykset (42 %). Pienten ja suurten yritysten kilpailuedut poikkeavat luonnollisesti toisistaan. Suurissa yrityksissä korostetaan monipuolista tuotevalikoimaa, tuotannon tehokkuutta, tuotantomenetelmiä ja toimivia jakelukanavia enemmän kuin pienissä yrityksissä. Pienissä yrityksissä nostettiin enemmän esiin ympäristöasioiden huomioon ottamista, paikallisia raaka-aineen toimittajia ja paikallisuutta yleensä, ainutlaatuisia tuotteita ja tuotteiden jäljitettävyyttä. Yrityksen tai tuotteiden hyvä maine, ammattitaitoinen henkilöstö, palvelun joustavuus, tuotteiden raaka-aineet ja tuotteiden jäljitettävyys koettiin keskeisimmiksi vahvuuksiksi ja ylivoimatekijöiksi suhteessa kilpailijoihin. Paikallisuuden merkitys yrityksen kilpailuetuna koetaan tärkeäksi, ja sen merkitys on noussut edellisen tutkimuksen 79 prosentista noin 86 prosenttiin. Yli 70 prosenttia pitää paikallisia raaka-ainetoimittajia ja lähiruoan käyttöä merkittävänä kilpailuetuna. Kaikilla toimialoilla ympäristöasioiden huomioiminen ymmärretään erittäin tärkeäksi kilpailueduksi (79 %), ja sen merkitys on kasvanut vuodesta 2008 noin 5 prosenttiyksikköä. Suurin osa yrityksistä (yli 59 %) on panostanut energiansäästötoimenpiteisiin kuluneen kolmen vuoden aikana. 8

9 Merkittävimpiä tekijöitä yritystoiminnassa ovat yrittäjien mielestä asiakkaiden tyytyväisyys yrityksen tuotteita ja toimintaa kohtaan (100 %) ja asiakasuskollisuus (lähes 99 %). Kärkeen ovat kiilanneet nyt myös hyvä imago (lähes 100 %) ja henkilöstön osaaminen (lähes 99 %). Taloudellinen tulos jää tiukassa kilpailussa painopistealueena vasta viidennelle sijalle, vaikka se käytännössä koetaankin lähes yhtä tärkeäksi (96 %). Vajaa viidesosa yrityksistä ei tavoittele myynnin kasvua. Tärkeimmäksi kehittämistavoitteeksi tulevan kolmen vuoden aikana nousi asiakkuuksien hallinta (89 %). Seuraavina tavoitteina olivat liikevaihdon kasvu (87 %) ja henkilökunnan osaamisen kehittäminen (83 %), joka tosin putosi tärkeysjärjestyksessä noin kahdeksan prosenttiyksikköä verrattaessa edelliseen tutkimukseen. Työntekijämäärän kasvaessa asiakkuuksien hallinta nousee liikevaihdon kasvun ohi tärkeimmäksi lähitulevaisuuden tavoitteeksi. Kaikkein pienimmissä yrityksissä henkilökunnan osaamisen kehittäminen ei ole niin merkittävä tavoite kuin sitä suuremmissa yrityksissä. Tämän tutkimuksen valossa tavoite tuotantomäärien kasvattamisesta näyttäisi kääntyneen laskuun verrattaessa edellisiin tutkimuksiin. Kiinnostus tuotantokapasiteetin lisäämiseen tai investointeihin seuraavien kolmen vuoden aikana oli tärkeä tai erittäin tärkeä 64 prosentille yrityksistä. Rahoituksen riittävyyden tai saatavuuden ongelmat puolella yrityksistä hillitsee investointihalukkuutta heikon yleisen taloustilanteen lisäksi. Kiinnostus tuotevalikoiman laajentamiseen ja monipuolistamiseen on kohonnut lähes yhdeksällä prosenttiyksiköllä verrattuna edeltävään tutkimukseen. Kiinnostus vientimarkkinoille suuntautumiseen näyttää kasvaneen muutamia prosenttiyksikköjä, 23 prosenttia yrityksistä piti sitä erittäin tärkeänä tai tärkeänä. Toisaalta keskittyminen paikallisille markkinoille näyttää vahvistuneen 3 4 prosenttiyksikköä verrattaessa edellisiin tutkimuksiin. Tämä kertoo yritysten odotuksista lähiruokatrendin pysymiseen ja vahvistumiseen. 9

10 Sammanfattning Målet med undersökningen Verksamhetsmiljön på SME-företag inom livsmedelsbranschen 2013 var att utreda mikro- och SME-företagens nuvarande situation och framtidsutsikter inom livsmedelbranschen. Undersökningens grundfråga var: Hurdana är SME-företagens kommersiella verksamhetsförutsättningar och tillväxtmål inom livsmedelbranschen. Undersökningens frågor riktades till produktionsprocess, försäljning och marknadsföring, konkurrensmiljö, företagets framgång och kapacitet. Undersökningens material består av svar från 258 företag. Undersökningsmaterialet samlades in med ett elektroniskt formulär i programmet Digium Enterprise, och de insamlade data överfördes till programmet IBM SPSS Statistics 20 för analys. Materialet är ett representativt urval av finska mikro- och SME-livsmedelsföretag i olika landskap, län, storleksklasser och inom olika verksamhetsområden. Företagens genomsnittsålder är hög. Medianåldern är 16 år. Det finns sammanlagt heltidsanställda på företagen, i genomsnitt 6,9 anställda per företag. De deltidsanställdas arbetsinsats är i genomsnitt 1,1 arbetsår per företag. Inom alla verksamhetsområden utgör företagen på mindre än fem personer majoritet, dvs. över hälften av företagen. Sedan grundandet av företaget har antalet anställda ökat på ungefär var andra företag som deltog i denna undersökning. Medianen för företagens omsättning är euro. Kvantitativt är den största företagsgruppen de företag som omsätter mindre än euro. De utgör 34 % av företagen i materialet. Antalet mikroföretag är 87 % i detta material. På sju av tio företag har omsättningen ökat under de senaste tre åren. Anskaffningen av råvaror till företagets produktionsprocess sker på följande sätt: 41 % av företagen producerar sina huvudråvaror själva, 12 % av företagen köper direkt från grossister och 11 % från jordbruksproducenter. De långvariga samarbetsrelationerna med leverantörerna anses vara väldigt viktiga när det gäller företagets konkurrensförmåga. Inom transport och distribution har företagen ökat samarbetet med varandra (44 %) med 7 procentenheter i jämförelse med den föregående undersökningen. Intresset för forsknings- och utvecklingsprojektsamarbete med andra företag och utbildningsorganisationer (41 %) har stigit med 6 procentenheter i jämförelse med den föregående undersökningen. Försäljnings- och marknadsföringssamarbetet (57 %) har ökat med 7 procentenheter i jämförelse med undersökningen från år 2008 (Mäki 2008). 32 % av företagen i denna undersökning använder ett certifierat kvalitetssystem eller håller på att bygga det som bäst. Införandet av certifierade kvalitetssystem har fördubblats mellan undersökningarna, men bruket av miljökontrollsystem har inte blivit vanligare utan stannat på samma nivå som i den tidigare undersökningen (2008). Största delen av företagen använder sensorisk analys för att kontrollera produktkvalitet. I sina produkter använder bara 29 % av företagen beräknade värden som stöd till näringsvärdesdeklarationer. Analysmetodernas mätningsresultat används däremot av 14 % av företagen. 41 % av företagen använder elektroniska kanaler och informationssystem t.ex. vid råvaruanskaffningen. 35 % av företagen är underleverantörer till andra företag, och 15 % tillverkar produkter som säljs under affärens egna märken. I produktionsstyrningen använder 23 % av företagen datorer. 60 % av företagen förpackar fortfarande sina produkter utan några förpackningsmaskiner. Företagens försäljning fördelar sig till olika marknadsområden på följande sätt: egen kommun eller ekonomisk region (85 %), något annat område i ens eget landskap (71 %), övriga Finland (66 %) och andra länder (16 %). Över hälften av företagen (53 %) som deltog i undersökningen säljer merparten av sina produkter till sitt eget landskap, och över en tredjedel (37 %) säljer merparten av sina produkter till sin egen kommun eller ekonomiska region. Dryckesföretagen och företagen inom fiskbranschen exporterar mest. Den viktigaste försäljningskanalen för företagens produkter är direktförsäljning till konsumenter (79 %), den näst mest betydande försäljningskanalen är dagligvaruhandel (64 %) och den tredje mest betydande är privata yrkeskök (51 %). De vanligaste medlen för marknadskommunikation är webbsidor, personliga besök hos kunder och produktvisningar. Över 90 % av de företag som sysselsätter minst 10 personer har hemsidor. Hälften av företagen drar nytta av sociala medier, och över 40 % satsar på synligheten på Google. Konkurrenssituationen i allmänhet har blivit tuffare på så sätt att nu bara hälften av företagen anser att deras produkter är svåra för kunder att ersätta med konkurrenters produkter. I jämförelse med de stora företagen är de små företagen mer av den åsikten att de klarar sig med specialprodukter. De tycker också att de inte behöver priskonkurrera så mycket som de stora företagen. De stora företagens konkurrenssituation är hårdare än de mindre företagens situation. 61 % av företagen i materialet satsar i någon mån på tillverkningen av specialprodukter. Denna tillverkning har stigit med nästan 10 procentenheter i jämförelse med den föregående undersökningen. Konkurrenssituationen upplevs som mest hotande av de företag som är över 30 år gamla (42 %). De små och stora företagens konkurrensfördelar avviker naturligtvis från varandra. På de stora företagen betonas mångsidiga produkturval, produktionseffektivitet, produktionsmetoder och fungerande distributionskanaler mera än på de små företagen. Beaktande av miljöfrågor, lokala råvaruleverantörer och lokalsamhälle i allmänhet, unika produkter och produktspårbarhet betonas däremot mera på de små företagen. Företagets eller produkternas bra rykte, yrkeskunnig personal, flexibel service, produkternas råvaror och spårbarhet upplevdes som de väsentligaste styrkorna och övermaktsfaktorerna i förhållande till konkurrenter. 10

11 Lokalsamhällets betydelse som företagets konkurrensfördel upplevs som viktig. Dess betydelse har ökat från 79 % i den föregående undersökningen till ungefär 86 %. Över 70 % av de svarade betraktar lokala råvaruleverantörer och närmat som en betydande konkurrensfördel. Inom alla verksamhetsområden förstås beaktandet av miljöfrågor som en väldigt viktig konkurrensfördel (79 %), och dess betydelse har ökat med ungefär 5 procentenheter från år Största delen av företagen (över 59 %) har satsat på energibesparingsåtgärder under de senaste tre åren. Enligt företagarna är företagsverksamhetens mest betydande faktorer kundnöjdhet beträffande företagets produkter och verksamhet (100 %) och kundlojalitet (nästan 99 %). Även en bra image (nästan 100 %) och personalens kunnande (nästan 99 %) är nu bland de mest betydande faktorerna. Som insatsområde står det ekonomiska resultatet först på femte plats fast det upplevs som nästan lika viktigt i praktiken (96 %). Knappt en femtedel av företagen strävar inte efter att öka försäljningen. I företagens svar betraktades kundhantering (89 %) som det viktigaste utvecklingsmålet under de kommande tre åren. Nästa mål var att förbättra omsättningen (87 %) och utveckla personalens kunnande (83 %). Utvecklingen av personalens kunnande sjönk ändå med ungefär 8 procentenheter i prioritetsordning i jämförelse med den föregående undersökningen. När antalet anställda, dvs. företagets storlek, växer, blir kundhanteringen det viktigaste målet i den närmaste framtiden i stället för omsättningens tillväxt. På de allra minsta företagen är utvecklingen av personalens kunnande inte ett så betydande mål som på de större företagen. Enligt denna undersökning tycks målet att öka produktionsvolymerna ha börjat förlora sin betydelse i jämförelse med de föregående undersökningarna. Intresset för att öka produktionskapaciteten eller investera under de kommande tre åren var viktigt eller väldigt viktigt för 64 % av företagen. Utöver den allmänna svaga ekonomiska situationen håller svårigheterna med finansieringens tillräcklighet eller tillgänglighet investeringsviljan i styr på hälften av företagen. Intresset för att utvidga produkturvalet och göra det mångsidigare har stigit med nästan 9 procentenheter i jämförelse med den föregående undersökningen. Intresset för exportmarknader tycks ha ökat med några procent. 23 % av företagen betraktade det som väldigt viktigt eller viktigt. Å andra sidan tycks fokuseringen på lokala marknader ha förstärkts med 3-4 procentenheter i jämförelse med de föregående undersökningarna. Detta tyder på att företagen förväntar sig att närmatstrenden stannar kvar och förstärks. 11

12 12

13 1 Johdanto Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristötutkimuksia on toteutettu Ruoka-Suomi -teemaryhmän aloitteesta ja ohjauksessa vuosina 1996, 2000, 2004 ja Tutkimuksissa on selvitetty elintarvikealan pk-yritysten nykytilaa ja tulevaisuuden näkymiä. Tutkimusten peruskysymys on ollut: millaiset ovat elintarvikealan pk-yritysten liiketoiminnalliset toimintaedellytykset ja yritysten kasvutavoitteet. Eri vuosien tutkimuksissa pääosa kyselylomakkeen kysymyksistä on pysynyt samana vertailutiedon saamiseksi. Tämän tutkimuksen tilaaja on maa- ja metsätalousministeriö. Tutkimus on osa hallituksen lähiruokaohjelman tiedonhankintaa. Tutkimuksen on toteuttanut Jyväskylän ammattikorkeakoulu. 1.1 Tutkimuksen tavoitteet, teemat ja kohderyhmä Tämän tutkimuksen kyselylomake oli pääosin sama kuin aiemmissa tutkimuksissa vuosina 2004 ja Lomakkeeseen lisättiin tutkimuksen ohjausryhmän ja Ruoka-Suomi -teemaryhmän toimesta muutamia kysymyksiä ja kysymyksen osia. Tutkimuksen kysymykset oli kohdennettu seuraaviin yritystoiminnan alueisiin: tuotantoprosessi, myynti ja markkinointi, kilpailuympäristö, yrityksen menestyminen ja suorituskyky. Lisäksi tämän tutkimuksen yrityksiltä kysyttiin vapaamuotoisesti vastuullisuuden merkityksestä yrityksissä ja toiveita kehittämistoimista ja palveluista. Tutkimuksen kohderyhmänä olivat suomalaiset elintarvikealan mikro- ja pk-yritykset. Yritykset edustivat samoja toimialoja kuin aiemmissa tutkimuksissa: leipomotuotteet, maidon jatkojalostus, liha ja lihatuotteet, kala ja kalatuotteet, vihannes-, juures- ja perunatuotteet, marja- ja hedelmätuotteet, mylly- ja jauhotuotteet, juomat ja muu. Analysointivaiheessa toimiala muu jaoteltiin vielä tarkemmin hunajatuotteisiin, mausteet/yrtit ja muu. 1.2 Tutkimuksen toteutus Tutkimusaineisto kerättiin sähköisen kyselylomakkeen avulla huhtikuussa Kyselylomake löytyy raportin liitteenä (liite 1). Kyselylomakkeet lähetettiin Ruoka-Suomi -teemaryhmän ja Aitojamakuja.fi -yhteyshenkilöiden suosittelemina elintarvikeyrityksille sähköpostin välityksellä kahteen kertaan, peräkkäisillä viikoilla. Jälkimmäisen lähetyksen muistutuskyselyiden avulla pyrittiin lisäämään vastaajien määrää sekä toimialakohtaista ja alueellista kattavuutta. Vastaajien määräksi saatiin 258 vastausta, eli suurempi kuin vuosien 2008 (n=186) ja 2004 (n=251) vastaavissa tutkimuksissa (Hiekkataipale 2004). Sähköisellä Digium Enterprise -ohjelmalla kerätty data siirrettiin IBM SPSS Statistics 20 -ohjelmaan analysoitavaksi. Aineistosta vastaava FM, M.A. Jorma Asunta toteutti kyselyn. Asunta analysoi tutkimusaineiston pääosin toukokuun 2013 aikana. Hän toimi myös raportin yhtenä kirjoittajana. Pääosan raportin kirjoitustyöstä tekivät ETM Karoliina Väisänen, restonomi (amk) Leena Pölkki ja MMM Sari Mäkinen-Hankamäki. 13

14 2 Tutkimukseen osallistuneet yritykset 2.1 Toimialajako Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö tutkimuksen aineisto koostuu 258 yrityksen vastauksesta. Edelliseen Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö tutkimukseen vastasi 186 yritystä. Tässä tutkimuksessa saatiin siis 72 vastausta enemmän kuin aiemmassa. Taulukossa 1 näkyy aineiston yritysten jakautuminen sekä lukumäärällisesti että prosentuaalisesti eri toimialoihin. Toimialasta muu on tässä jaottelussa erotettu omiksi ryhmikseen hunaja- ja maustealan yritykset, koska toimialan muu yrityksistä yli puolet toimii hunajatai maustealalla. Tässä ryhmittelyssä toimialaan muu jäivät muun muassa makeisten ja suklaan valmistus, ateria-, ravitsemis-, kahvila- ja pitopalvelut, kananmunanjalostus ja -pakkaamotoiminta, kasvihuonetuotanto, sienten kasvatus, kerääminen ja jalostaminen, pastanvalmistus, ruoanvalmistus, tukkumyynti ja maahantuonti. Kun toimialasta muu oli erotettu hunaja- ja maustealan yritykset eroon omiksi ryhmikseen, määrällisesti eniten vastauksia saatiin leipomotuotteita valmistavista yrityksistä ja vähiten mausteet ja yrtit sekä juomatoimialan yrityksistä. Vertailtaessa tätä aineistoa Ruoka- Suomi tilastointiin huomataan, että tämän tutkimuksen aineistossa on 17,1 prosenttiyksikköä vähemmän leipomoita, 4,4 prosenttiyksikköä vähemmän kala-alan yrityksiä, 12,1 prosenttiyksikköä enemmän yhteenlaskettuna vihannes-, juures- ja peruna-alan yrityksiä sekä marja- ja hedelmäalan yrityksiä ja 7,2 prosenttiyksikköä enemmän yhteenlaskettuna toimialan muu yrityksiä. Muutoin aineisto vastaa Ruoka-Suomi aineiston jakaumaa. Vertailtaessa elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö tutkimuksen aineistoon suuria poikkeamia eri toimialojen välillä ei havaita. Tämän tutkimuksen aineistossa prosentuaalisesti leipomo- ja lihatuotteita on hieman vähemmän ja vastaavasti vihannes-, juures- ja perunatuotteita, marja- ja hedelmätuotteita sekä yhteenlaskettuna toimialan muu tuotteita oli hieman enemmän. Eniten järjestäytyneitä on hunajantuottajissa (90 %), mylly- ja jauhotoimialan yrittäjissä (80 %) ja vihannes-, juures- ja perunayrittäjissä (80 %). Juomiin ja mausteisiin keskittyneillä yrittäjillä järjestäytyneisyysprosentti oli alhaisin (55 %). Useimmin järjestöistä mainittiin MTK, Suomen yrittäjät ja paikalliset yrittäjäjärjestöt. 2.2 Alueellinen jakauma Tämän tutkimuksen aineiston vastaukset maakunnittain jakautuvat alla olevan taulukon 2 mukaisesti. Aktiivisimmin kyselyyn vastattiin Pohjois-Savossa, Keski-Suomessa, Varsinais-Suomessa, Uudellamaalla sekä Pohjois-Pohjanmaalla. Vähiten vastauksista saatiin Ahvenanmaalta (ei mukana aiemmissa tutkimuksissa), Kainuusta, Etelä-Karjalasta ja Satakunnasta. Raportin liitteessä 2 olevasta taulukosta voi tarkastella vastausten jakautumista eri ELY-keskusten alueilla. Verrattaessa tämän tutkimusaineiston maakunnittaisten vastausten prosentuaalista määrää Ruoka-Suomi tilaston maakunnittaiseen yritysedustavuuteen vastaa tämän tutkimuksen jakauma suunnilleen sen jakaumaa muiden alueiden paitsi Keski-Suomen (+5,6 ), Pohjois-Savon (+5,0), Satakunnan (-5,0) ja Uusimaan (-3,9) osalta. Taulukko 1. Tutkimusaineiston toimialoittainen yritysjakauma Toimiala N % vastanneista Ruoka-Suomi 2012 Leipomotuotteet 41 15,9 % 33 % Maidon jatkojalostus 14 5,4 % 4 % Liha/lihatuotteet 38 14,7 % 15 % Kala/kalatuotteet 17 6,6 % 11 % Vihannes/juures/perunatuotteet 39 15,1 % 15 % Marja/hedelmätuotteet 31 12,0 % - 1 Mylly/jauhotuotteet 15 5,8 % 5 % Juomat 11 4,3 % 4 % Hunajatuotteet 18 7,0 % - Mausteet/yrtit 9 3,5 % - Jokin muu 25 9,7 % 13 % Yhteensä % 100 % 2 1 Marja- ja hedelmätuotteita ei ollut Ruoka-Suomi -tilastossa erikseen 14

15 Taulukko 2. Aineiston yritysten jakautuminen maakunnittain kappaleita ja % vastanneista Maakunta N % vastanneista Ahvenanmaa 3 1,2 % Etelä-Karjala 5 1,9 % Etelä-Pohjanmaa 8 3,1 % Etelä-Savo 14 5,4 % Kainuu 4 1,6 % Kanta-Häme 9 3,5 % Keski-Pohjanmaa 7 2,7 % Keski-Suomi 27 10,5 % Kymenlaakso 8 3,1 % Lappi 17 6,6 % Pirkanmaa 15 5,8 % Pohjanmaa 9 3,5 % Pohjois-Karjala 14 5,4 % Pohjois-Pohjanmaa 22 8,5 % Pohjois-Savo 30 11,6 % Päijät-Häme 9 3,5 % Satakunta 5 1,9 % Uusimaa 26 10,1 % Varsinais-Suomi 26 10,1 % Yhteensä % Kuten alla olevasta taulukosta 3 on nähtävissä, tutkimusaineiston vastauksia saatiin eniten entisen Länsi-Suomen läänistä 37,6 %. Etelä- ja Itä-Suomen lääneistä vastauksia saatiin kummastakin lähes saman verran, noin 22 %. Oulun läänistä vastauksia saatiin 10,1 %, Lapin läänistä 6,6 % ja Ahvenanmaalta 1,2 %. Verrattaessa tutkimusaineistoa Ruoka-Suomi yritystilastoon eroaa tutkimusaineiston lääneittäinen yritysjakauma siitä siten, että tutkimusaineistossa on Itä-Suomen läänin yrityksiä 7,8 prosenttiyksikköä enemmän, Etelä-Suomen läänin yrityksiä 6,1 prosenttiyksikköä vähemmän ja Länsi-Suomen läänin yrityksiä 3,3 prosenttiyksikköä vähemmän. Oulun, Lapin ja Ahvenanmaan yritysmäärä on prosentuaalisesti suunnilleen vastaava kummassakin aineistossa. Alla olevasta taulukosta on nähtävissä, että Elintarvikealan pktoimintaympäristö tutkimuksen yritysaineisto painottui voimakkaasti itäsuomalaisiin yrityksiin entisen Itä-Suomen läänin yritysten vastausten ollessa 40,3 % kaikista vastauksista. Alla olevasta taulukosta (taulukko 3) on nähtävillä myös TEM-tilaston 2012 lääneittäinen elintarvikeyritysjakauma, joka on samankaltainen Ruoka-Suomi -tilastosta laskettujen lukujen kanssa. Taulukko 3. Vuosien 2013 ja 2008 tutkimusaineistojen ja TEMin tilaston 2012 elintarvikeyritysten jakautuminen entisen läänijaon mukaan Lääni 2013 yrityksiä 2013 (%) 2008 yrityksiä 2008 (%) TEM-tilasto 2012 (%) Etelä-Suomen lääni 57 22, ,0 28,2 Länsi-Suomen lääni 97 37, ,4 43,2 Itä-Suomen lääni 58 22, ,3 14,2 Oulun lääni 26 10,1 9 4,8 8,3 Lapin lääni 17 6,6 12 6,5 4,8 Ahvenanmaa 3 1,2 0 0,0 1,3 Yhteensä

16 2.3 Yritysten sijainti Yritysten sijaintijaottelussa on käytetty maa- ja metsätalousministeriön Suomen maaseututyypit jaottelua, mikä oli voimassa tutkimuksen tekohetkellä ja piti sisällään alueet: kaupungit, kaupungin läheinen maaseutu, ydinmaaseutu ja harvaan asuttu maaseutu. Tähän tutkimukseen vastanneista yrityksistä 76 % sijaitsee maaseudulla. Luku on säilynyt samana verrattuna edelliseen Elintarvikealan pk- yritysten toimintaympäristötutkimukseen (2008). Edelliseen tutkimukseen verrattuna kaupunkien läheisen maaseudun yritysten suhteellinen osuus on kasvanut viisi prosenttiyksikköä ja vastaavasti harvaan asutun maaseudun yritysten määrä on vähentynyt saman verran. Kaupungeissa ja ydinmaaseudulla toimivien yritysten osuus on säilynyt ennallaan. Kyselyyn vastanneista yrityksistä 28 % (eniten) sijaitsee harvaan asutulla maaseudulla, 26 % ydinmaaseudulla, 24 % kaupunkialueella ja 22 % kaupungin läheisellä maaseudulla (taulukko 4). Tutkituista yrityksistä 45 % toimii maatilan yhteydessä. Osana maatilayritystä toimii yrityksistä 35 %. Taulukko 4. Yritysten jakautuminen sijainnin/maaseututyyppien mukaan Yritykset/maaseututyypit Kaupunki Kaupungin läheinen maaseutu Ydinmaaseutu Harvaan asuttu maaseutu Leipomotuotteet 29 % 18 % 32 % 21 % Maidon jatkojalostus 14 % 14 % 36 % 36 % Liha/lihatuotteet 26 % 21 % 18 % 34 % Kala/kalatuotteet 35 % 12 % 6 % 47 % Vihannes/juures/perunatuotteet 24 % 26 % 26 % 24 % Marja/hedelmätuotteet 27 % 27 % 19 % 27 % Mylly/jauhotuotteet 0 % 21 % 36 % 43 % Juomat 36 % 9 % 27 % 27 % Hunajatuotteet 6 % 38 % 25 % 31 % Mausteet/yrtit 38 % 25 % 38 % 0 % Jokin muu 27 % 23 % 31 % 19 % Yhteensä 24 % 22 % 26 % 28 % (Maaseututyypit MMM 2006) 2.4 Yritysten ikä Vanhin tutkimusaineiston yrityksistä on perustettu vuonna 1561 ja nuorimmat vuonna Mediaani-ikä on 16 vuotta ja keskiarvo 25,5 vuotta 2. Kuten kuviosta 1 on nähtävissä, alle 3-vuotiaita yrityksiä on 7 %, 3 4-vuotiaita yrityksiä 6 % ja 5 10-vuotiaita yrityksiä on 22 % vuotiaita yrityksiä on 29 %. Yli 20 vuotta vanhoja yrityksistä on 37 % ja lähes viidesosa (18 %) on yli 30 vuotta vanhoja. Alla olevassa taulukossa 5 on nähtävissä vertailu aiempien tutkimusten yritysten ikää koskeviin tutkimustuloksiin. Taulukko 5. Yritysten ikä Yritysten ikä 2000 (%) 2004 (%) 2008 (%) 2013 (%) Alle 3 vuotta vuotta vuotta Yli 10 vuotta Keskiarvo on huomattavasti mediaania korkeampi, koska mukana on useita yli satavuotiaitakin yrityksiä 16

17 7 % 22 % Alle 3 vuo)a 3-4 vuo)a 5-10 vuo)a vuo)a vuo)a Yli 30 vuo)a 29 % Kuvio 1. Yritysten ikäjakauma prosentteina aineistosta 2.5 Yritysten henkilöstö Suurimmassa osassa tutkimuksen yrityksiä on korkeintaan kaksi kokopäiväistä työntekijää. Kokopäiväisiä työntekijöitä oli yhteensä 1 756, keskimäärin 6,9 työntekijää yritystä kohden. Osa-aikaisia/ kausityöntekijöitä palkkasi 72 prosenttia (185) yrityksistä. Osaaikaisten työpanos oli yhteensä 289 työvuotta. Tämän tutkimuksen osa-aikaisia työntekijöitä palkkaavien yritysten määrä on kasvanut edelliseen vuoden 2008 tutkimukseen verrattuna kahdella prosenttiyksiköllä ja puolestaan vähentynyt vuoden 2004 tutkimukseen verrattuna 18 prosenttiyksiköllä. Osa-aikaista työvoimaa käytetään jossakin määrin kaikilla toimialoilla, mutta marja- ja hedelmäyritykset käyttävät osa-aikaisia työntekijöitä erityisen paljon, sillä heitä on yritystä kohden keskimäärin 13,4. Osa-aikaisten työntekijöiden työpanos on keskimäärin 1,1 työvuotta yritystä kohti. Alla olevasta taulukosta 6 on nähtävissä myös muiden toimialojen osa-aikaisten työntekijöiden määrän keskiarvot. Tutkituissa yrityksissä tehtiin keskimäärin 8,0 työvuotta vuoden 2012 aikana, mikä vastaa hyvin valtakunnallista keskiarvoa (Väliaho 2004). Kokopäiväisten työntekijöiden määrät ovat hiukan muuttuneet verrattaessa tämän tutkimuksen lukuja vuoden 2008 tutkimukseen. Tämän aineiston yrityksistä 56 % on 1 2 hengen yrityksiä. Näiden yritysten määrä on kasvanut neljällä prosenttiyksiköllä verrattuna edelliseen, vuoden 2008 tutkimukseen. Tässä tutkimuksessa 3 4 henkilöä kokoaikaisesti työllistäneitä yrityksiä on 15 % ja 5 9 henkeä työllistäneitä 12 %. Verrattaessa edellisen tutkimuksen lukuihin laskua on 3 4 hengen yrityksien määrissä tapahtunut neljä Taulukko 6. Osa-aikaisten työntekijöiden määrät toimialoittain yritystä kohden Päätoimiala N Keskiarvo Leipomotuotteet 40 4,2 Maidon jatkojalostus/maitotaloustuotteet 14 5,3 Liha/lihatuotteet 38 3,2 Kala/kalatuotteet 16 2,9 Vihannes/juures/perunatuotteet 39 4,4 Marja/hedelmätuotteet 31 13,4 Mylly/jauhotuotteet 15 0,7 Juomat 11 3,5 Hunajatuotteet 18 0,9 Mausteet/yrtit 8 3,8 Jokin muu 25 2,8 17

18 prosenttiyksikköä ja 5 9 hengen yrityksissä viisi prosenttiyksikköä. Tämän tutkimuksen aineistossa henkeä työllistäviä yrityksiä ja yli 20 henkeä työllistäviä yrityksiä on molempia 9 %. Vuoden 2008 tutkimukseen verrattaessa henkeä työllistävien yritysten määrä on noussut yhden prosenttiyksikön ja yli 20 henkeä työllistävien yritysten määrä on noussut viisi prosenttiyksikköä. Taulukosta 7 on nähtävissä työntekijöiden määrän prosentuaalinen jakautuminen toimialojen sisällä. Kaikilla toimialoilla alle viiden hengen yritykset muodostavat enemmistön eli yli puolet yrityksistä. Erityisesti hunaja-alan yritykset ovat erittäin pieniä, koska kaikki yritykset ovat 1 2 hengen yrityksiä. Muita erityisen vähän henkilöitä työllistäviä yrityksiä ovat marja- ja hedelmätoimialan sekä mylly- ja jauhotoimialan yritykset. Niemen ja Ahlstedtin mukaan Suomessa oli vuonna 2010 noin elintarvikealan yritystä, joista suurin osa sijaitsi maaseudulla. Ala on polarisoitunut harvoihin isoihin ja lukuisaan määrään pieniä yrityksiä. Suurin osa yrityksistä (71 %) työllisti alle viisi henkeä. Yleisimpiä toimialoja ovat leipomotuotteiden valmistus ja lihan jatkojalostus. (Niemi & Ahlstedt 2012: 12 13). Taulukko 7. Kokopäiväisten työntekijöiden määrä prosentteina yrityksissä toimialoittain ja henkilöstöluokittain Toimiala/työntekijöiden määrä tai yli Yhteensä Leipomotuotteet (41) 29 % 24 % 20 % 10 % 17 % 100 % Maidon jatkojalostus (14) 50 % 21 % 7 % 0 % 21 % 100 % Liha/lihatuotteet (38) 58 % 11 % 13 % 13 % 5 % 100 % Kala/kalatuotteet (15) 50 % 19 % 13 % 13 % 6 % 100 % Vihannes/juures/perunatuot. (39) 44 % 21 % 10 % 13 % 13 % 100 % Marja/hedelmätuotteet (31) 84 % 3 % 7 % 3 % 3 % 100 % Mylly/jauhotuotteet (15) 80 % 13 % 7 % 0 % 0 % 100 % Juomat (11) 36 % 36 % 18 % 9 % 0 % 100 % Hunajatuotteet (18) 100 % 0 % 0 % 0 % 0 % 100 % Mausteet/yrtit (8) 75 % 0 % 13 % 0 % 13 % 100 % Jokin muu (25) 44 % 8 % 20 % 16 % 12 % 100 % Yhteensä (254) 56 % 15 % 12 % 9 % 9 % 100 % Vuoden 2008 tutkimus 52 % 19 % 17 % 8 % 4 % 100 % 7 % 1 45 % 12 % Kasvanut vähintään viidellä henkilöllä Kasvanut 3-4 henkilöllä Kasvanut 1-2 henkilöllä Pysynyt ennallaan Vähentynyt 20 % Kuvio 2. Muutokset henkilöstömäärissä 18

19 Kuviosta 2 on nähtävissä muutokset henkilöstön määrissä yrityksen perustamisesta lähtien. Tämän tutkimuksen yrityksistä noin joka toisella (48 %) työntekijöiden määrä on kasvanut. Työntekijämäärää kasvattaneiden yritysten määrä on kasvanut kuusi prosenttiyksikköä edelliseen tutkimukseen verrattuna. Vuoden 2000 tutkimuksesta lähtien henkilöstöään kasvattaneiden yritysten määrä on kasvanut säännöllisesti, lukuun ottamatta vuonna 2008 tapahtunutta pientä laskua. Verrattaessa tämän tutkimuksen työntekijämäärää lisänneiden yritysten määrää vuoden 2000 tutkimuksen vastaavaan lukuun on kasvua tapahtunut 14 prosenttiyksikköä. Työntekijämäärää vähentäneiden yritysten osuus on säilynyt ennallaan, seitsemässä prosentissa verrattaessa vuoden 2008 tutkimukseen. Vastaava luku oli vuoden 2000 ja 2004 tutkimuksissa 10 prosenttia. Toimialoittain tarkasteltuna leipomo-, vihannes-, juoma- ja kala-alan yrityksistä yli puolet on lisännyt työntekijämääriään, kun mylly- ja jauhotuoteyrityksistä näin on tehnyt vain alle kymmenesosa. Yrityksiltä tiedusteltiin, ovatko yrityksessä työskentelevät pääasiassa oman perheen jäseniä vai ulkopuolisia. Perheen ulkopuolista työvoimaa käytetään varsin yleisesti, sillä sitä on käytössä 159 yrityksellä eli 62 prosentilla aineiston yrityksistä. Ulkopuolista henkilökuntaa palkanneista yrityksistä puolet työllistää korkeintaan neljä henkilöä perheenjäsenten lisäksi. 2.6 Yritysten liikevaihto Tässä aineistossa liikevaihto on luokiteltu siten, että ylimpinä luokkarajoina on käytetty pk-yrityksen määritelmän mukaista kahta miljoonaa (mikroyrityksen ylärajaa) ja 10 miljoonaa (pienen yrityksen ylärajaa). Kaikkien tutkimuksessa mukana olleiden yritysten liikevaihto on alle 50 miljoonaa eli aineiston yritykset ovat liikevaihdon perusteella mikro- tai pk-yrityksiä. Alla olevasta taulukosta 8 on nähtävissä aineiston yritysten liikevaihdon jakautuminen toimialoittain ja liikevaihtoluokittain. Eniten liikevaihdoltaan pieniä, alle euron yrityksiä on mausteet ja yrtit -toimialan yrityksissä. Yli 10 miljoonan liikevaihtoluokkaan ylsi leipomoita, maidon jatkojalostajia ja vihannes-, juures- ja perunatuoteyrityksiä. Vastanneiden yritysten (n=229) keskimääräinen liikevaihto oli euroa. Paremmin kuitenkin tyypillistä liikevaihtoa kuvaa mediaani, joka on euroa. Varsinkin toimialakohtaisessa (taulukko 9) ja entisen läänijaon mukaan tehdyssä (taulukko 10) tarkastelussa muutama suuri yritys vaikuttaa paljon keskiarvoon. Tällöin mediaaneista eli keskiluvusta saa paremman kuvan yritysten koosta. Esimerkiksi Länsi-Suomen suurten vihannes-, juures- ja perunantuotantoyritysten vaikutus näkyy hyvin korkeissa keskiarvoissa. Taulukko 8. Yritysten liikevaihdon jakautuminen toimialoittain ja liikevaihtoluokittain Toimiala/liikevaihto Alle miljoona miljoonaa Leipomotuotteet (38) 24 % 8 % 26 % 16 % 5 % 18 % 3 % Maidon jatkojalostus (12) 25 % 8 % 33 % 17 % 0 % 0 % 17 % Liha/lihatuotteet (36) 25 % 19 % 19 % 11 % 8 % 17 % 0 % Kala/kalatuotteet (16) 44 % 6 % 13 % 25 % 6 % 6 % 0 % Vihannes/juures/perunat. (33) 27 % 9 % 21 % 9 % 18 % 9 % 6 % Marja/hedelmätuotteet (26) 42 % 31 % 19 % 0 % 4 % 4 % 0 % Mylly/jauhotuotteet (13) 54 % 8 % 15 % 23 % 0 % 0 % 0 % Juomat (10) 30 % 10 % 40 % 20 % 0 % 0 % 0 % Hunajatuotteet (17) 76 % 12 % 6 % 6 % 0 % 0 % 0 % Mausteet/yrtit (7) 57 % 14 % 0 % 0 % 14 % 14 % 0 % Jokin muu (21) 14 % 19 % 19 % 10 % 14 % 19 % 5 % Yhteensä (229) 34 % 14 % 20 % 12 % 7 % 10 % 3 % Yli 10 miljoonaa 19

20 Taulukko 9. Yritysten toimialakohtainen liikevaihdon mediaani ja keskiarvo Toimiala/liikevaihto Mediaani ( ) Keskiarvo ( ) Leipomotuotteet (38) Maidon jatkojalostus (12) Liha/lihatuotteet (36) Kala/kalatuotteet (16) Vihannes/juures/perunat. (33) Marja/hedelmätuotteet (26) Mylly/jauhotuotteet (13) Juomat (10) Hunajatuotteet (16) Mausteet/yrtit (7) Jokin muu (22) Yhteensä Taulukko 10. Yritysten liikevaihdon mediaani ja keskiarvo entisen läänijaon mukaan Lääni/liikevaihto Mediaani ( ) Keskiarvo ( ) Etelä-Suomen lääni (51) Länsi-Suomen lääni (87) Itä-Suomen lääni (52) Oulun lääni (19) Lapin lääni (17) Ahvenanmaa (3) Yhteensä (258) % 3 % 12 % 7 % 20 % 34 % Alle miljoona miljoonaa Yli 10 miljoonaa 14 % Kuvio 3. Tutkimusaineiston yritykset prosentteina liikevaihtoluokittain 20

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Toimintaympäristötutkimuksia tehty n 4 vuoden välein Edelliset 2004 ja 2008 Sähköinen kysely Tukena Ruoka-Suomi teemaryhmä ja Aitojamakuja.fi Kohderyhmänä

Lisätiedot

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Tavoite selvittää Elintarvikealan pk-yritysten nykytila ja tulevaisuuden näkymät Toimintaympäristötutkimuksia tehty n 4 vuoden välein Edelliset 2004

Lisätiedot

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Tutkimusaineiston toimialoittainen yritysjakauma Toimiala N % vastanneista Ruoka-Suomi 2012 Leipomotuotteet 41 15,9 % 33 % Maidon jatkojalostus 14 5,4

Lisätiedot

Elintarvikealan pk yritysten toimintaympäristö 2008

Elintarvikealan pk yritysten toimintaympäristö 2008 Taulukko 1. Tutkimusaineiston toimialakohtainen jakauma Toimiala N Osuus tutkimusaineistosta (%) Toimialan yrityksiä (alle 20 henkeä) Suomessa %:a koko elintarvikealasta v. 2007 (Ruoka Suomi tilasto) Leipomotuotteet

Lisätiedot

Muutokset henkilökunnan määrässä yrityksen perustamisesta alkaen. 10 % 15 % kasvanut vähintään viidellä henkilöllä 9 % kasvanut 3-4 henkilöllä 44 % 22 % kasvanut 1-2 henkilöllä pysynyt ennallaan vähentynyt

Lisätiedot

TIETOJA ELINTARVIKEYRITYKSISTÄ SUOMESSA JA KOUVOLASSA

TIETOJA ELINTARVIKEYRITYKSISTÄ SUOMESSA JA KOUVOLASSA TIETOJA ELINTARVIKEYRITYKSISTÄ SUOMESSA JA KOUVOLASSA Elintarvikeyrityksen toimialoittain 7/2014 Teurastus ja lihanjalostus Vihannesten sekä marjojen ja hedelmien jalostus Maidon jatkojalostus Ruoka-Kouvola

Lisätiedot

Lähiruokaa paikallisilta yrityksiltä

Lähiruokaa paikallisilta yrityksiltä Lähiruokaa paikallisilta yrityksiltä Oulustako lähiruokakaupunki? -seminaari, Oulu 20.9.2012 Heidi Valtari, Ruoka-Suomi -teemaryhmä Turun yliopiston koulutus- ja kehittämiskeskus Brahea Elintarvikeyritykset

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi Lahti, 2.10.2013 Ruralia-instituutti 2.10.2013 1 Rahoittaja:

Lisätiedot

ELINTARVIKEALAN PK-YRITYSTEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ 2008

ELINTARVIKEALAN PK-YRITYSTEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ 2008 ELINTARVIKEALAN PK-YRITYSTEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ 2008 Seija Mäki Savonia-ammattikorkeakoulu Julkaisutoiminta PL 6 (Microkatu 1 D) 70201 KUOPIO GSM: 044 785 5023 faksi: (017) 255 5043 julkaisut@savonia.fi

Lisätiedot

Sirpa Karjalainen, ylitarkastaja, MMM. Markku Wulff, tulosaluejohtaja, AMK/Savonia. täydennyskoulutuskeskus

Sirpa Karjalainen, ylitarkastaja, MMM. Markku Wulff, tulosaluejohtaja, AMK/Savonia. täydennyskoulutuskeskus Alueellisen palvelutoiminnan edustajina: Tuija Helsky, projektijohtaja, LounaFood,Turun yliopiston täydennyskoulutuskeskus Marko Jori, kehityspäällikkö, Pyhäjärvi-instituutti Marja-Leena Hirvonen, koulutusalavastaava,

Lisätiedot

Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon. Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö

Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon. Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö Yleistä selvityksestä Tässä esityksessä kuvataan hankkeen

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi ATERIA 13, Helsinki 5.11.2013 Ruralia-instituutti 9.10.2013

Lisätiedot

Pk-yritysten rooli Suomessa 1

Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - 1 - Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - Yritysten määrä on kasvanut - Yritystoiminta maakunnittain - Pk-yritykset tärkeitä työllistäjiä - Tutkimus- ja kehityspanostukset sekä innovaatiot - Pk-sektorin rooli

Lisätiedot

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ tutkimus KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2009 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien maaliskuun 2009 lopussa tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä lomista ja lomatoiveista

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa Susanna Määttä susanna.maatta@helsinki.fi Kainuun Maaseutu- ja Elintarvikepäivä 28.11.2014 9.10.2013 1 Valtakunnallisen lähiruokaselvityksen tuloksia 03.12.2014

Lisätiedot

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 1

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 1 KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien huhtikuussa 2008 tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä

Lisätiedot

Salo2009 Monikuntaliitoksen Informaatioseminaari Kunnan palvelutuotanto ja liikelaitokset Johtaja Antti Neimala, Suomen Yrittäjät

Salo2009 Monikuntaliitoksen Informaatioseminaari Kunnan palvelutuotanto ja liikelaitokset Johtaja Antti Neimala, Suomen Yrittäjät Salo2009 Monikuntaliitoksen Informaatioseminaari Kunnan palvelutuotanto ja liikelaitokset Johtaja Antti Neimala, Suomen Yrittäjät 12.3.2008 1 Esityksen logiikka Suomen Yrittäjien toiminnan tavoite: Paremmat

Lisätiedot

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia 22.8.2012 Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Maatilojen Kehitysnäkymät 2020 Pirkanmaan lähiruoka Maatilojen kehitysnäkymät 2020 tutkimuksen

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät Yrittäjien alueelliset talousnäkymät huhtikuu 2013

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät Yrittäjien alueelliset talousnäkymät huhtikuu 2013 Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät Yrittäjien alueelliset talousnäkymät huhtikuu 213 Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät Hallituskatu 21 3 krs., 91 Oulu puhelin 1 322 198 ppy@yrittajat.fi www.ppy.fi SISÄLLYS POHJOIS-POHJANMAAN

Lisätiedot

Elintarviketeollisuuden muutosvoimat, kehitys ja tulevaisuus. Leena Hyrylä

Elintarviketeollisuuden muutosvoimat, kehitys ja tulevaisuus. Leena Hyrylä Elintarviketeollisuuden muutosvoimat, kehitys ja tulevaisuus Leena Hyrylä Esityksen sisältö: Elintarviketeollisuuden rakenne Muuttuva toimintaympäristö Markkinoiden kehitys Taloudellinen tilanne Tulevaisuuden

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 Anetjärvi Mikko Karvonen Kaija Ojala Satu Sisällysluettelo 1 TUTKIMUKSEN YLEISTIEDOT... 2 2 LIIKEVAIHTO... 5 3 TYÖVOIMA... 6 3.1 Henkilöstön määrä... 6 3.2 Rekrytoinnit...

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 elintarvikealan kehittämisessä (maaseudun yritystuki)

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 elintarvikealan kehittämisessä (maaseudun yritystuki) Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 elintarvikealan kehittämisessä (maaseudun yritystuki) Luomua lisää - lähiruokaa tottakai! -miniseminaari 22.8.2013 Helsinki, Ateneum-sali Ylitarkastaja

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri Syksy 2012 Suomen Yrittäjät Finnvera Oyj Työ- ja elinkeinoministeriö

Pk-yritysbarometri Syksy 2012 Suomen Yrittäjät Finnvera Oyj Työ- ja elinkeinoministeriö Pk-yritysbarometri Syksy 2012 Suomen Yrittäjät Finnvera Oyj Työ- ja elinkeinoministeriö 3.9.2012 1 Pk-yritysbarometrin ennustekyky, bkt Lähteet: Tilastokeskus ja Pk-yritysbarometri, syksy 2012 3.9.2012

Lisätiedot

Isännöinnin laatu 2015

Isännöinnin laatu 2015 Isännöinnin laatu 2015 Keskeiset tulokset Tutkimuksen tavoite ja toteutus Kiinteistöliiton tavoitteena oli kartoittaa taloyhtiöiden tyytyväisyyttä isännöintiyritysten ja isännöitsijöiden toimintaan tyytyväisyyttä

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007 Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007 Yrittäjyysohjelma Etelä-Pohjanmaa Yrittäjyyskatsauksen tavoitteet Tarkastella poikkileikkauksena keväällä 2007, miltä Etelä-Pohjanmaan maakunta yrittäjyyden näkökulmasta

Lisätiedot

YRITTÄJIEN LOMAT 2007 1

YRITTÄJIEN LOMAT 2007 1 YRITTÄJIEN LOMAT 2007 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien kesäkuussa 2007 tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä lomista ja lomatoiveista sekä kesätyöntekijöiden palkkaamisesta.

Lisätiedot

Kehittämiskysely 2012. Tulokset

Kehittämiskysely 2012. Tulokset Kehittämiskysely 2012 Tulokset Tausta Kehittämiskysely toteutettiin eteläpohjalaisissa kaluste- ja asumisteollisuuden yrityksissä loka-marraskuussa 2012 Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa kohderyhmään

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014 Sisällysluettelo 1. Selvityksen yleistiedot... 3 1.1. Toimialat... 3 1.2. Taustatiedot... 4 2. Liikevaihto ja talousodotukset... 4 2.1. Liikevaihtoindeksit... 4

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi Näe hyvä lähelläsi 29.1.2014 Joensuu Ruralia-instituutti 9.10.2013

Lisätiedot

Perusopetuksen opetusryhmäkoko 2013

Perusopetuksen opetusryhmäkoko 2013 Perusopetuksen opetusryhmäkoko 2013 Taustaa Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt valtionavustusta opetusryhmien pienentämiseksi vuodesta 2010 lähtien. Vuosina 2013 ja 2014 myönnettävä summa on kasvanut

Lisätiedot

Logistiikan tilanne Suomessa Logistiikkaselvitys 2012 -raportin valossa

Logistiikan tilanne Suomessa Logistiikkaselvitys 2012 -raportin valossa 1 Logistiikan tilanne Suomessa Logistiikkaselvitys 2012 -raportin valossa Logistiikka-Kuljetus 2012, Helsinki Erikoistutkija Tomi Solakivi 10.5.2012 LOGISTIIKKASELVITYS 2012 2 Liikenne- ja viestintäministeriön

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman tuki alueellisen elinvoimaisuuden vahvistamisessa Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet

Lisätiedot

Tiedonkeruu 04-06 / 2010. Tutkimuksen toteutus: Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski

Tiedonkeruu 04-06 / 2010. Tutkimuksen toteutus: Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tiedonkeruu 04-06 / Vastaajia 183 Tutkimuksen toteutus: Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Isännöintiala Suomessa Noin 800 yritystä 2500 isännöitsijää - Kaikkiaan yrityksissä töissä noin 5000 henkilöä

Lisätiedot

Pk-yritysten rooli Suomessa 1

Pk-yritysten rooli Suomessa 1 Pk-yritysten rooli Suomessa 1 1 Yritysten määrä on kasvanut 2 Yritystoiminta maakunnittain 3 Pk-yritykset tärkeitä työllistäjiä 4 Tutkimus- ja kehityspanostukset sekä innovaatiot 5 Pk-sektorin rooli kansantaloudessa

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja palvelumarkkinoiden kehitysnäkymät. Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, HYVÄ ohjelma, TEM Tampere 30.11.2011

Hyvinvoinnin ja palvelumarkkinoiden kehitysnäkymät. Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, HYVÄ ohjelma, TEM Tampere 30.11.2011 Hyvinvoinnin ja palvelumarkkinoiden kehitysnäkymät Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, HYVÄ ohjelma, TEM Tampere 30.11.2011 Esityksen sisältö Palvelujen kehityskuva Tarpeet kasvavat Mistä tekijät Toimialan

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Hanna Heikinheimo (09) 1734 2978 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Lahti 11.5.2011 11.5.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma

Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma Erkki Niemi RAKENNEMUUTOS 1988..2007 Nousuja, laskuja ja tasaisia taipaleita Yleinen kehitys Tuotanto Klusterit tuotantorakenne ja sen muutos Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma 1 Alueiden

Lisätiedot

ELY-keskuksen yritysten kehittämispalvelut ja avustukset Elintarvikealan julkinen rahoitus ja uudet ohjelmat 17.3.2015

ELY-keskuksen yritysten kehittämispalvelut ja avustukset Elintarvikealan julkinen rahoitus ja uudet ohjelmat 17.3.2015 ELY-keskuksen yritysten kehittämispalvelut ja avustukset Elintarvikealan julkinen rahoitus ja uudet ohjelmat 17.3.2015 17.3.2015 ELY:n keskeisimmät tukijärjestelmät (elintarvikeala) Maataloustuotteet (jalostusprosessin

Lisätiedot

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 3.10.2013 1 Lastensuojeluilmoitusten ja lasten

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2013

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2013 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2013 Hiltunen Heikki Junnila Tiia Luukkonen Aki Sisällysluettelo 1 TUTKIMUKSEN YLEISTIEDOT... 2 2 LIIKEVAIHTO... 5 3 TYÖVOIMA... 6 3.1 Henkilöstön määrä... 6 3.2 Rekrytoinnit...

Lisätiedot

Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1. Opetuskieli. Tutkintokerta kevät 2016

Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1. Opetuskieli. Tutkintokerta kevät 2016 Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1 kevät 2016 Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Uusimaa 4968 6690 11658 593 753 1346 5561 7443 13004 Varsinais- 1333 1974 3307 104 104 208 1437

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Tiina Herttuainen 09 1734 3619 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Joensuu 24.11.2011 24.11.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

Autokaupan määrävuosiselvitys 2010

Autokaupan määrävuosiselvitys 2010 Kauppa 2012 Autokaupan määrävuosiselvitys 2010 Autokaupassa vähittäis- ja lähes yhtä suuret Vuonna 2010 Tilastokeskuksen mukaan autokaupan tuotteiden lähes 14,5 miljardin euron liikevaihdosta vähittäiskaupan

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2014. vastaanottokohtaiset tulokset

Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2014. vastaanottokohtaiset tulokset Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2014 vastaanottokohtaiset tulokset Yksityisen sektorin työvoimaselvitys loka-marraskuussa 2014 Tutkimus tehtiin yhteistyössä KT Kuntatyönantajien ja sosiaali- ja

Lisätiedot

Maakuntakohtaiset ulkomaankauppatilastot Toimiala Online -palvelussa

Maakuntakohtaiset ulkomaankauppatilastot Toimiala Online -palvelussa Maakuntakohtaiset ulkomaankauppatilastot Toimiala Online -palvelussa Tulli Tilastointi Tilastojohtaja Timo Koskimäki Toimiala Online-seminaari 12.10.2011 Sisällys: Ulkomaankauppa maakunnittain tilasto

Lisätiedot

Keskeiset tulokset. Työvoimatiedustelu. Sisällysluettelo. Keskeiset tulokset... 1. Työllisyys ennallaan PT:n jäsenyrityksissä vuonna 2002...

Keskeiset tulokset. Työvoimatiedustelu. Sisällysluettelo. Keskeiset tulokset... 1. Työllisyys ennallaan PT:n jäsenyrityksissä vuonna 2002... Keskeiset tulokset 1. Yksityisten palveluyritysten työllisyys pysyy ennallaan vuonna 2002. Vuoden 2002 aikana Palvelutyönantajien jäsenyritysten ennakoidaan lisäävän työvoiman määrää 2 190 henkilöllä.

Lisätiedot

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Satakunnassa

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Satakunnassa Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Satakunnassa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, 4.12.2014 Pori Satakunta Sikses parhaita makuelämyksiä 9.10.2013 1 Yleisenä tavoitteena Suomessa

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Koulutus ja tutkimus. 27.5.2013 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Koulutus ja tutkimus. 27.5.2013 Jukka Tapio Toimintaympäristö Koulutus ja tutkimus Koulutus ja tutkimus Koulutusaste muuta maata selvästi korkeampi 2011 Diat 4 6 Tamperelaisista 15 vuotta täyttäneistä 73,6 % oli suorittanut jonkin asteisen tutkinnon,

Lisätiedot

Selvitystä ja koontia valvonnassa olevista luomujatkojalostajista

Selvitystä ja koontia valvonnassa olevista luomujatkojalostajista Selvitystä ja koontia valvonnassa olevista luomujatkojalostajista 20.8.2012 Jaana Elo Kokopalvelut Valvonnasta poistuneet / poistumassa Aikavälillä 2.1. 31.5.2012 11 viljavarastoa (Suomen Viljava Oy:n

Lisätiedot

Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa.docx

Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa.docx 1(5) Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa Keskisuurilla kaupungeilla tarkoitetaan muistiossa kahta asiaa: niiden väkilukua sekä niiden epävirallista asemaa maakunnan keskuksena. Poikkeus

Lisätiedot

Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011

Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011 TutkimusYksikön julkaisuja 1/2012 Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011 perälauta suosituin korotusvaihtoehdoista JOHDANTO Metallityöväen Liitto ry ja Teknologiateollisuus ry sopivat lokakuussa 2011

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä KTM Leena Viitaharju ja HTM Susanna Määttä leena.viitaharju@helsinki.fi, susanna.maatta@helsinki.fi 11.6.2014

Lisätiedot

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, 9.10.2014 Tampere Lähiruoka on bisnes! 9.10.2013 1 Yleisenä tavoitteena Suomessa on lähiruoan tuotannon

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset?

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Rovaniemi 17.11.2010 Tiina Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden tai alueiden kehitystä lyhyellä

Lisätiedot

LEIPÄÄ LEIVÄSTÄ. 8.12.2015 Leena Hyrylä

LEIPÄÄ LEIVÄSTÄ. 8.12.2015 Leena Hyrylä LEIPÄÄ LEIVÄSTÄ 8.12.2015 Leena Hyrylä Esityksen sisältö: Leipomoteollisuuden rakenne Markkinoiden kehitys Taloudellinen tilanne Tulevaisuuden näkymiä Pk-yritysbarometri 2/2015 SWOT PK-toimialabarometri

Lisätiedot

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013 Tietoisku 8/2013 Sisällys 1. Asuntokuntien keskikoko pieneni hieman 2. Perheiden keskikoko pysynyt ennallaan 3. Monilapsisuus yleisintä Pohjois-Espoossa 4. Perheiden kaksikielisyys

Lisätiedot

Puutalojen ja rakennuspuusepäntuotteiden valmistus. Helsinki 29.11.2012

Puutalojen ja rakennuspuusepäntuotteiden valmistus. Helsinki 29.11.2012 Puutalojen ja rakennuspuusepäntuotteiden valmistus Helsinki 29.11.2012 TOIMIALAN KUVAUS JA RAJAUS Muiden rakennuspuusepän tuotteiden valmistus TOL 1623, joka jakaantuu kahteen alatoimialaan: Puutalojen

Lisätiedot

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2013

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2013 KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT 1 KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT 2 KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT SISÄLLYS TIIVISTELMÄ... 3 1. JOHDANTO... 5 2. YRITTÄJIEN LOMAT... 7 3. KESÄTYÖNTEKIJÄT... 10 Suomen Yrittäjät: KESÄTYÖNTEKIJÄT

Lisätiedot

T U T K I M U K S E S T A Y L E E N S Ä

T U T K I M U K S E S T A Y L E E N S Ä Länsi-Uudenmaan vetovoimatutkimus 2011 KOKO Länsi-Uusimaa Tutkimusraportti 13.1.2012 MIKKO KESÄ KAISA MÄKI-KIHNIÄ JUUSO HEINISUO Innolink Research Oy T U T K I M U K S E S T A Y L E E N S Ä Tutkimus toteutettiin

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain Teknologiateollisuus ELY-alueittain 2014e Alueiden osuudet alan koko liikevaihdosta ja henkilöstöstä Suomessa Uusimaa Pirkanmaa Varsinais-Suomi Pohjois-Pohjanmaa

Lisätiedot

Metsämaan omistus 2012. Pien- ja suuromistuksia entistä enemmän. Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 6/2014

Metsämaan omistus 2012. Pien- ja suuromistuksia entistä enemmän. Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 6/2014 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 6/2014 Metsämaan omistus 2012 14.2.2014 Jussi Leppänen Yrjö Sevola Pien- ja suuromistuksia entistä enemmän Vuoden 2006 jälkeen

Lisätiedot

Apteekkien kokonaistaloudellinen tilanne

Apteekkien kokonaistaloudellinen tilanne Apteekkien kokonaistaloudellinen tilanne Janne Huovari ja Sami Pakarinen, Pellervon taloustutkimus PTT 8.1.2014 Yhteenveto 1) Vuonna 2012 apteekkien erillisyhtiöitä 132 kpl. Vuoden 2010 jälkeen uusia erillisyhtiöitä

Lisätiedot

Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain

Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain Yleisimmät akavalaistutkinnot 2014/9 ja 2015/9 Ekonomisti Heikki Taulu Koko maa -1000 0 1000 2000 3000 4000 5000 6000 7000 8000 6271 678 6949 3597 798 4395 2848

Lisätiedot

Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain

Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain Yleisimmät akavalaistutkinnot 2014/6 ja 2015/6 Ekonomisti Heikki Taulu Koko maa 6255 696 6951 3602 860 4462 3621 482 4103 2632 340 2972 2289 306 2595 2103 460 2563

Lisätiedot

Hakijoiden maakunnat, kevät 2015 %-osuus Oulun ammattikorkeakoulun kaikista hakijoista

Hakijoiden maakunnat, kevät 2015 %-osuus Oulun ammattikorkeakoulun kaikista hakijoista %-osuus Oulun ammattikorkeakoulun kaikista hakijoista Tilastotietojen lähteenä Opetushallinnon tilastopalvelu Vipunen. Koko Oamkia koskevien prosenttiosuuksien perustana on kokonaishakijamäärä 12 409.

Lisätiedot

EK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset

EK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking 2 Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking Mittaa seutukunnan vetovoimaisuutta yrittäjien ja yritysten näkökulmasta Hyödyntää kahta aineistoa: 1) Tilastotieto Kuntatalouden lähtökohdat ja

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Kanta-Häme

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Kanta-Häme Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 7 7 Palvelut 7 Muut 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy Pk-yritysbarometri, syksy alueraportti,

Lisätiedot

Kaasua Satakunta LNG, alue ja uusi liiketoiminta. Janne Vartia 11.12.2012

Kaasua Satakunta LNG, alue ja uusi liiketoiminta. Janne Vartia 11.12.2012 Kaasua Satakunta LNG, alue ja uusi liiketoiminta Janne Vartia 11.12.2012 Alue TEOLLISUUTTA TAPAHTUMIA HYVINVOINTIA 2 Työllistävyys Suurin merkitys Satakunnassa Jalostuksen työllistävyys maakunnittain 2009

Lisätiedot

jäsenkysely a) maaseutututkija 30,4% 41 b) maaseudun kehittäjä 31,9% 43 c) hallintoviranomainen 15,6% 21 d) opiskelija 3,7% 5

jäsenkysely a) maaseutututkija 30,4% 41 b) maaseudun kehittäjä 31,9% 43 c) hallintoviranomainen 15,6% 21 d) opiskelija 3,7% 5 jäsenkysely 1) Olen tällä hetkellä Kysymykseen vastanneet: 135 (ka: 2,4) a) maaseutututkija 30,4% 41 b) maaseudun kehittäjä 31,9% 43 c) hallintoviranomainen 15,6% 21 d) opiskelija 3,7% 5 e) jokin muu,

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppa maakunnittain vuonna 2011

Tavaroiden ulkomaankauppa maakunnittain vuonna 2011 Kauppa 2012 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa maakunnittain vuonna 2011 Kuvio 1. Viennin ja tuonnin arvot maakunnittain v. 2011 Figur 1. Export och import efter landskap år 2011 Uusimaa - Nyland Itä-Uusimaa

Lisätiedot

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013 Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, Työ- ja elinkeinoministeriön ja ETLAn sekä Pohjanmaan kauppakamarin omaan

Lisätiedot

Viljasatotutkimus. Tutkimusmenetelmä ja -aineisto. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Tutkimusmenetelmä:

Viljasatotutkimus. Tutkimusmenetelmä ja -aineisto. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Tutkimusmenetelmä: Viljasatotutkimus Vilja-alan yhteistyöryhmä 30.10.2009 Petri Pethman Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä tai julkaista

Lisätiedot

BtoB-markkinoinnin tutkimus

BtoB-markkinoinnin tutkimus BtoB-markkinoinnin tutkimus Tiivistelmä tutkimustuloksista Anna-Mari West 19.6.2008 Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää markkinointipäättäjien

Lisätiedot

YRITTÄJYYDEN MERKITYS KANSANTALOUDESSA. 1. Yritysten määrä, henkilöstö 2. Pk-yritysten vienti 3. Yrittäjät 4. Alueellinen tarkastelu 5.

YRITTÄJYYDEN MERKITYS KANSANTALOUDESSA. 1. Yritysten määrä, henkilöstö 2. Pk-yritysten vienti 3. Yrittäjät 4. Alueellinen tarkastelu 5. YRITTÄJYYDEN MERKITYS KANSANTALOUDESSA 1. Yritysten määrä, henkilöstö 2. Pk-yritysten vienti 3. Yrittäjät 4. Alueellinen tarkastelu 5. Gasellit Yritysten määrä Suomessa Lähde: Yritys- ja toimipaikkarekisteri

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN Hyvä kotiväki Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta sekä

Lisätiedot

Toimialaraportit kannattavuuden ja kasvun seurantaan. Yritysten Rakenteet / Kristiina Nieminen 21.3.2007

Toimialaraportit kannattavuuden ja kasvun seurantaan. Yritysten Rakenteet / Kristiina Nieminen 21.3.2007 Toimialaraportit kannattavuuden ja kasvun seurantaan Yritysten Rakenteet / Kristiina Nieminen 21.3.2007 Esityksen kulku! Taustaa! Tuote! Kohdejoukko! Lähdeaineisto! Lisäpalvelut Taustaa! Tilinpäätöstilastoa

Lisätiedot

Tuomioistuinten työtilastoja vuodelta 2013

Tuomioistuinten työtilastoja vuodelta 2013 Toiminta ja hallinto Verksamhet och förvaltning 16/2014 Tuomioistuinten työtilastoja vuodelta 2013 16/2014 Tuomioistuinten työtilastoja vuodelta 2013 Oikeusministeriö, Helsinki 2014 25.3.2014 Julkaisun

Lisätiedot

Selvitys eduskunnalle perusopetuksen ryhmäkokojen pienentämiseen suunnatun rahoituksen käytöstä

Selvitys eduskunnalle perusopetuksen ryhmäkokojen pienentämiseen suunnatun rahoituksen käytöstä 25.8.2009 Selvitys eduskunnalle perusopetuksen ryhmäkokojen pienentämiseen suunnatun rahoituksen käytöstä Tausta Pääministeri Matti Vanhasen II hallitusohjelmassa on asetettu tavoitteeksi, että ikäluokkien

Lisätiedot

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivän esitys RAY-kiertueella Satakunnassa 25.2.2015 Janne Jalava, RAY, seurantapäällikkö, dosentti

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden työvoimakysely 2013 8.1.2014

Rakennusteollisuuden työvoimakysely 2013 8.1.2014 Rakennusteollisuuden työvoimakysely 2013 8.1.2014 Työvoimakyselyn julkistustilaisuuden ohjelma 8.1.2014 kello 12 13 Rakennusalan työllisyys ja työttömyystilanne toimitusjohtaja Tarmo Pipatti Talonrakennusteollisuuden

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Tilastotiedon hyödyntäminen -seminaari Hämeenlinna 12.05.2010 2010 Bruttokansantuote, neljännesvuosittain Viitevuoden 2000 hintoihin 46000 44000

Lisätiedot

Lastensuojelutoimien kustannukset ja vaikuttavuus

Lastensuojelutoimien kustannukset ja vaikuttavuus Lastensuojelutoimien kustannukset ja vaikuttavuus Valtakunnalliset lastensuojelupäivät, Turku 12.10.2010 Antti Väisänen Terveys- ja sosiaalitalous-yksikkö (CHESS) Esityksen sisältö Lastensuojelun palvelujen

Lisätiedot

ISÄNNÖINTIYRITYSTEN TALOUSBAROMETRI 2015

ISÄNNÖINTIYRITYSTEN TALOUSBAROMETRI 2015 ISÄNNÖINTIYRITYSTEN TALOUSBAROMETRI 2015 TOTEUTUS Isännöintiyritysten Talousbarometri toteutettiin toukokesäkuussa 2015 Vastaajia yhteensä 206 (vuonna 2014: 176) Isännöintiyritysten johtoa Omistajia ja

Lisätiedot

Valtakunnallinen maksuviivetutkimus Q2/2012

Valtakunnallinen maksuviivetutkimus Q2/2012 Valtakunnallinen maksuviivetutkimus Q2/2012 Valtakunnallinen maksuviivetutkimus Q2/2012 Tutkimuksen taustaa ja tavoitteet Tällä tutkimuksella profiloitiin perinnän kohteena olevat yritykset suhteessa Suomen

Lisätiedot

Luomu- ja lähiruoantuotanto ja markkinat

Luomu- ja lähiruoantuotanto ja markkinat Luomu- ja lähiruoantuotanto ja markkinat 1.8.2012 31.12.2014 Kehitetään paikallis- ja luomuelintarvikeketjun yhteistyötä, jotta asiakaslähtöisten tuotteiden määrä lisääntyy. Luomustatus ja paikallisen

Lisätiedot

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 14.10.2014 Ei riitä, että osaa nousta hevosen selkään, on osattava myös pudota - Argentiinalainen

Lisätiedot

Eteläsavolaisen ruokamatkailun kehittämishanke Ruoka matkailun keskiöön

Eteläsavolaisen ruokamatkailun kehittämishanke Ruoka matkailun keskiöön Eteläsavolaisen ruokamatkailun kehittämishanke Ruoka matkailun keskiöön 2013-2014 Hankkeen tavoitteet ja toimintasuunnitelma Hanke on tiedotushanke, jonka tavoitteena on ruokamatkailuun ja se kehittämiseen

Lisätiedot

Yksityismetsätalouden liiketulos 2010

Yksityismetsätalouden liiketulos 2010 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Yksityismetsätalouden liiketulos 2010 27/2011 22.6.2011 Esa Uotila Yksityismetsätalouden liiketulos 88 euroa hehtaarilta Vuonna

Lisätiedot

Työvoiman hankintakanavat palveluyrityksissä Kesäkuu 2000 Mikko Martikainen 1 Taustaa kyselylle Tämän selvityksen tulokset ovat osa Palvelutyönantajien jäsenyrityksille marraskuussa 1999 lähetettyä kyselyä,

Lisätiedot

Kuntapäättäjien näkemyksiä kirjastopalvelujen tilasta ja tasosta

Kuntapäättäjien näkemyksiä kirjastopalvelujen tilasta ja tasosta Kuntapäättäjien näkemyksiä kirjastopalvelujen tilasta ja tasosta Tuloksia Itä-Suomen kirjastojen laatutason kartoituksesta Kohti uutta kirjastolakia 21.4.2015 Varkaus Marja Tiittanen-Savolainen Itä-Suomen

Lisätiedot

Osaajat kohtaavat seminaari 24.1.2007. Tarja Tuominen. 24.1.2007 Osaava henkilöstö - menestyvät yritykset 1

Osaajat kohtaavat seminaari 24.1.2007. Tarja Tuominen. 24.1.2007 Osaava henkilöstö - menestyvät yritykset 1 Osaajat kohtaavat seminaari 24.1.2007 Tarja Tuominen 1 Esityksen rakenne EK:n työvoimatiedustelu 2006 henkilöstömäärän kehitys (lokakuu 2006-lokakuu 2007) EK:n koulutus- ja työvoimapoliittiset linjaukset

Lisätiedot

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki Sakägare/ Asianosainen Ärende/ Asia - VALREKLAM INFÖR RIKSDAGSVALET 2015 - VAALIMAI- NONTA ENNEN EDUSKUNTAVAALEJA 2015, TILLÄGG / LISÄYS Det finns tomma reklamplatser kvar i stadens valställningar och

Lisätiedot

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Huhtikuu 2015

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Huhtikuu 2015 Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Huhtikuu 2015 Toimialarakenne kauppakamarialue 2012, yht. n. 110 000 työllistä 7 % 32 % 23 % 6 % Alkutuotanto Teollisuus Rakentaminen Kauppa Yksityiset

Lisätiedot

Isännöintiyritysten talousbarometri 2013

Isännöintiyritysten talousbarometri 2013 Isännöintiyritysten talousbarometri 2013 Tiedonkeruu toukokuu 2013 Vastaajia 184 - Isännöintiyritysten johtoa - Omistajia ja yrittäjiä Tutkimuksen toteutus: Promenade Research Oy Isännöintiyritysten liikevaihto,

Lisätiedot

Valtakunnallinen maksuviivetutkimus Q2 / 2010

Valtakunnallinen maksuviivetutkimus Q2 / 2010 Valtakunnallinen maksuviivetutkimus Q2 / 2010 Valtakunnallinen maksuviivetutkimus Q2/2010 Tutkimuksen taustaa ja tavoitteet Tällä tutkimuksella profiloitiin perinnän kohteena olevat yritykset suhteessa

Lisätiedot

ASIAKASKOHTAINEN SUHDANNEPALVELU. Oulu 15.2.2007 A 1. - Nopeita suhdannetietoja yritysten toimintaympäristön ja kilpailijoiden seurantaan

ASIAKASKOHTAINEN SUHDANNEPALVELU. Oulu 15.2.2007 A 1. - Nopeita suhdannetietoja yritysten toimintaympäristön ja kilpailijoiden seurantaan ASAKASKOHTANEN SUHDANNEPALVELU - Nopeita suhdannetietoja yritysten toimintaympäristön ja kilpailijoiden seurantaan Oulu 15.2.2007 (09) 1734 2709 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi 15.2.2007 A 1 Liikevaihdon

Lisätiedot

Resultat från kundnöjdhetsenkäten / Asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksia Stadsstyrelsens sektion för servicetjänster / Kaupunginhallituksen

Resultat från kundnöjdhetsenkäten / Asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksia Stadsstyrelsens sektion för servicetjänster / Kaupunginhallituksen Resultat från kundnöjdhetsenkäten / Asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksia Stadsstyrelsens sektion för servicetjänster / Kaupunginhallituksen palvelutoimintojaosto 9.3.2015 Kundnöjdhetsenkäten har genomförts

Lisätiedot

Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut

Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut Toimialapäällikön rahoitusnäkemykset Helsinki 21.03.2012 Toimialapäällikkö Anneli Harju-Autti Majoitusvuorokausien kehitys 1000 vrk 16000

Lisätiedot

Työvoimatiedustelu marraskuussa 2010. Rakennusteollisuus RT ry/talonrakennustoimiala

Työvoimatiedustelu marraskuussa 2010. Rakennusteollisuus RT ry/talonrakennustoimiala Työvoimatiedustelu marraskuussa 2010 Rakennusteollisuus RT ry/talonrakennustoimiala Työvoimatiedustelu 2010 Rakennusteollisuus RT:n talonrakennustoimialan jäsenistön piirissä marraskuussa 2010 selvitys

Lisätiedot