Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö Asunta Jorma, Mäkinen-Hankamäki Sari, Pölkki Leena ja Väisänen Karoliina

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013. Asunta Jorma, Mäkinen-Hankamäki Sari, Pölkki Leena ja Väisänen Karoliina"

Transkriptio

1 Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Asunta Jorma, Mäkinen-Hankamäki Sari, Pölkki Leena ja Väisänen Karoliina Maa- ja metsätalousministeriö Jyväskylän ammattikorkeakoulu

2 Julkaisun nimi: Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Julkaisija: Maa- ja metsätalousministeriö Kannen kuva: Jukka-Pekka Korpi-Vartiainen ISBN (painettu), (verkkojulkaisu) Taitto: Paula Karjalainen/Suomen Yliopistopaino Juvenes Print Paino: Suomen Yliopistopaino Juvenes Print, Tampere 2013

3 Sisällysluettelo EsipuhE 7 Tiivistelmä 8 Sammanfattning 10 1 Johdanto Tutkimuksen tavoitteet, teemat ja kohderyhmä Tutkimuksen toteutus 13 2 Tutkimukseen osallistuneet yritykset Toimialajako Alueellinen jakauma Yritysten sijainti Yritysten ikä Yritysten henkilöstö Yritysten liikevaihto 19 3 Tuotantoprosessi Raaka-aineiden hankinta Yhteistyö Yhteistyösuhteiden luonne Markkinointiyhteistyö Hankinta-, tuotanto-, kuljetus- ja jakeluyhteistyö Laadunhallinta ja ympäristö Tuotannon ohjaus ja laadunhallinnan seuranta Ympäristönhallintajärjestelmät 31 4 Myynti ja markkinointi Markkina-alueet Myyntikanavat Asiakkuuksien hallinta Markkinointiviestintä 37 5 Kilpailuympäristö Kilpailuasema markkinoilla Kilpailuedut Menestystä rajoittavat tekijät Yrityksen toimet kilpailukyvyn parantamiseksi 50 6 Yrityksen menestyminen ja suorituskyky Henkilöstö Yritystoiminnan painopisteet Tavoitteiden saavuttaminen Tulevaisuuden tavoitteet 60 7 Yhteenveto tutkimustuloksista Yrityksen tuotantoprosessi Myynti ja markkinointi Kilpailuympäristö Yrityksen menestyminen ja suorituskyky 68 8 Kehittämistoivomuksia Odotukset kehittämishankkeille ja -organisaatioille Yleiset odotukset Odotukset kehittämishankkeille Raaka-ainelähtöiset kehittämistarpeet Vastuullisuuden merkitys Ekologinen, taloudellinen ja sosiaalinen vastuullisuus Laatu vastuullisuuden ilmentäjänä Muut terveiset alan kehittäjille ja päättäjille 71 LähTEET 74 LiiTTEET 75

4 KUVIOLUETTELO Kuvio 1. Yritysten ikäjakauma prosentteina aineistosta 17 Kuvio 2. Muutokset henkilöstömäärissä 18 Kuvio 3. Tutkimusaineiston yritykset prosentteina liikevaihtoluokittain 20 Kuvio 4. Yritysten liikevaihdon kehitys prosentteina 21 Kuvio 5. Yritysten pääraaka-aineen hankintalähde 23 Kuvio 6. Pääraaka-aineen hankinta-alue ulkopuoliselta toimittajalta 24 Kuvio 7. Yritysten harjoittama yhteistyö eri toimijoiden kanssa 25 Kuvio 8. Tuotantoyhteistyön määrä suhteessa yrityksen liikevaihtoon 27 Kuvio 9. Kuljetus- ja jakeluyhteistyön toimialakohtainen tarkastelu 28 Kuvio 10. Eri ympäristöhallintajärjestelmien jakautuminen yrityksissä 31 Kuvio 11. Yritysten myynnin jakautuminen eri markkina-alueille 32 Kuvio 12. Yli 50% tuotannostaan tietylle alueelle myyvien yritysten osuudet liikevaihtoluokittain tarkasteltuna 33 Kuvio 13. Yli 50% tuotannostaan tietylle alueelle myyvien yritysten osuudet toimialoittain tarkasteltuna 34 Kuvio 14. Vientiä harjoittavien yritysten määrä 34 Kuvio 15. Vientiä harjoittavien yritysten määrä toimialoittain tarkasteltuna 35 Kuvio 16. Yritysten myyntikanavien jakautuminen prosentuaalisesti 36 Kuvio 17. Yritysten käyttämät asiakkuuksien hallintamuodot 36 Kuvio 18. Yritysten käyttämät markkinointiviestinnän keinot 37 Kuvio 19. Yritysten kokema kilpailuasema markkinoilla 39 Kuvio 20. Kilpailutilanteen kokeminen liikevaihdoltaan erikokoisissa yrityksissä 40 Kuvio 21. Kilpailutilanteen kokeminen yrityksen iän mukaan 41 Kuvio 22. Kilpailutilanteen kokeminen yrityksen sijaintipaikan mukaan 41 Kuvio 23. Kilpailutilanteen kokeminen: yritysten tuotteiden korvattavuus kilpailijoiden tuotteilla toimialoittain tarkasteltuna 42 Kuvio 24. Hintojen kilpailukykyisyyden kokeminen toimialoittain tarkasteltuna 42 Kuvio 25. Erikoistuotteiden valmistamiseen panostaminen toimialoittain 43 Kuvio 26. Markkinointikanavien löydettävyys toimialoittain tarkasteltuna 44 Kuvio 27. Yritysten kokemat kilpailuedut verrattuna tärkeimpiin kilpailijoihin 44 Kuvio 28. Paikallisten raaka-aineiden merkitys kilpailuetuna toimialoittain 45 Kuvio 29. Ympäristöasioiden huomioon ottaminen kilpailuetuna toimialoittain tarkasteltuna 46 Kuvio 30. Yritysten menestystä rajoittavat tekijät pääkilpailijoihin verrattuna 47 Kuvio 31. Asiakkaiden riittävyys markkina-alueella yritysten menestystä rajoittavana tekijänä toimialoittain 48 Kuvio 32. Tuotteiden menekki/kysyntä yritysten menestymistä rajoittavana tekijänä toimialoittain 49 Kuvio 33. Neuvotteluvoiman puute markkinoille pääsyssä yritysten menestymisen esteenä toimialoittain tarkasteltuna 49 Kuvio 34. Rahoituksen riittämättömyys tai puute yritysten menestyksen esteenä toimialoittain 50 Kuvio 35. Yritysten liiketoiminnan kehittämiskohteet edellisen kolmen vuoden aikana 51 Kuvio 36. Energian säästäminen kilpailukyvyn parantamiseksi toimialoittain tarkasteltuna 52 Kuvio 37. Veden säästäminen yritysten kilpailukyvyn parantamiseksi toimialoittain tarkasteltuna 52 Kuvio 38. Vastuullisuusviestinnän toteuttaminen yritysten kilpailukyvyn parantamiseksi toimialoittain 53 Kuvio 39. Laatujärjestelmien kehittäminen yritysten kilpailukyvyn parantamiseksi toimialoittain tarkasteltuna 53 Kuvio 40. Yritysten henkilöstöpolitiikka, työilmapiiri ja nykytilanne 54 Kuvio 41. Yritysten toiminnassa tärkeiksi koetut painopistealueet 56 Kuvio 42. Yritysten ympäristövastuullisuuden painotukset toimialoittain 57 Kuvio 43. Yritysten painotukset myynnin kasvun tavoittelussa toimialoittain 57 Kuvio 44. Toiminnan tuloksille ja suorituskyvylle asetettujen tavoitteiden saavuttaminen edellisen, viimeisen tilikauden aikana 58 Kuvio 45. Ympäristövastuullisuuden tavoitteiden saavuttaminen toimialoittain 59 Kuvio 46. Henkilöstön osaamiselle asetettujen tavoitteiden saavuttaminen toimialoittain 59 Kuvio 47. Lähitulevaisuuden tavoitteet yrityksissä 60 Kuvio 48. Tuotantokapasiteetin lisäämisen merkitys lähitulevaisuudessa toimialoittain tarkasteltuna 62 Kuvio 49. Tuotevalikoiman laajentamisen ja monipuolistamisen merkitys lähitulevaisuudessa toimialoittain 62 Kuvio 50. Uusien tuotteiden kehittämisen merkitys lähitulevaisuudessa toimialoittain 63 Kuvio 51. Kiinnostus vientiin lähitulevaisuudessa toimialoittain 63 Kuvio 52. Jalostusasteen nostaminen lähitulevaisuudessa toimialoittain 64 Kuvio 53. Uudempaan tuotantoteknologiaan investoiminen lähitulevaisuudessa toimialoittain 64

5 TAULUKKOLUETTELO Taulukko 1. Tutkimusaineiston toimialoittainen yritysjakauma 14 Taulukko 2. Aineiston yritysten jakautuminen maakunnittain kappaleita ja % vastanneista 15 Taulukko 3. Vuosien 2013 ja 2008 tutkimusaineistojen ja TEMin tilaston 2012 elintarvikeyritysten jakautuminen entisen läänijaon mukaan 15 Taulukko 4. Yritysten jakautuminen sijainnin/maaseututyyppien mukaan 16 Taulukko 5. Yritysten ikä 16 Taulukko 6. Osa-aikaisten työntekijöiden määrät toimialoittain yritystä kohden 17 Taulukko 7. Kokopäiväisten työntekijöiden määrä prosentteina yrityksissä toimialoittain ja henkilöstöluokittain 18 Taulukko 8. Yritysten liikevaihdon jakautuminen toimialoittain ja liikevaihtoluokittain 19 Taulukko 9. Yritysten toimialakohtainen liikevaihdon mediaani ja keskiarvo 20 Taulukko 10. Yritysten liikevaihdon mediaani ja keskiarvo entisen läänijaon mukaan 20 Taulukko 11. Yritysten liikevaihtoluokittainen vertailu prosentteina vuosien 2013, 2008 ja 2004 tutkimusten kesken 21 Taulukko 12. Yritysten liikevaihto tehtyjä työvuosia kohden 22 Taulukko 13. Yrityksen arvio tuotteiden jalostusasteesta toimialoittain 22 Taulukko 14. Toimialakohtainen pääraaka-aineen hankintalähde (% vastaajista) 24 Taulukko 15. Laatujärjestelmän käyttö eri toimialoittain tarkasteltuna 29 Taulukko 16. Eri toimialojen seurantajärjestelmiin osallistumisprosentit 29 Taulukko 17. Tuotannon ohjaus ja laadunhallinnan seuranta toimialoittain 30 Taulukko 18. Markkinointiviestinnän keinot ja niiden kehittyminen 37 Taulukko 19. Yritysten henkilöstömäärän vaikutus käytettyihin sähköisiin markkinointiviestintämenetelmiin 38 Taulukko 20. Yritysten henkilöstömäärän vaikutus perinteisiin markkinointiviestintämenetelmiin 38 Taulukko 21. Elintarvikelainsäädäntö, valvonta ja työlainsäädäntö yritysten menestystä rajoittavina koettuina tekijöinä toimialoittain 47 Taulukko 22. Yritysten menestymisen esteeksi koetun ammattitaitoisen työvoiman puutteen vaikutus entisen läänijaon mukaan 48 Taulukko 23. Yritysten vaikeus löytää työvoimaa toimialoittain 55 Taulukko 24. Alalle koulutetun henkilöstön osuus toimialoittain 55 Taulukko 25. Yritysten lähitulevaisuuden tavoitteet luokiteltuna henkilöstöluokittaisina keskiarvoina 61 Taulukko 26. Vastanneet yritykset ELY-keskuksittain 92 Taulukko 27. Kilpailukyvyn parantamiseen tähtäävien toimien tärkeäksi kokemisen riippuvuus yrityksen koosta 93

6 6

7 Esipuhe Elintarvikesektori on maallemme erityisen tärkeä toimiala. Elintarviketeollisuus on Suomen neljänneksi suurin teollisuuden ala ja sen tuotannon bruttoarvo on 11,3 miljardia euroa. Se työllistää yli henkilöä suoraan ja koko elintarvikeala henkilöä. Hallitusohjelmassa ruokasektori tunnistetaan selvästi tulevaisuuden kasvualaksi. Sen kilpailukykyä ja yhteistyötä kehitetään kansallisessa ruokastrategiassa ja ruokapoliittisessa selonteossa asetettujen suuntaviivojen mukaisesti. Kehittämistyö tarvitsee kuitenkin aina taakseen tietoa alan nykytilasta ja tulevaisuuden näkymistä, jotta kehittämispanokset osataan suunnata juuri sinne, missä tarvetta on eniten. Suomen elintarvikeala on jakautunut kahtia. Meillä on muutama suuri elintarvikealan teollisuusyritys, joiden tuotanto kattaa suurimman osan alan tuotteista ja palveluista ja joiden tuotteet ovat kaikkien kuluttajien saatavilla ja tietoisuudessa. Toisaalta Suomen lähes elintarvikealan yrityksestä 90 % on hyvin pieniä, osa jopa yhden hengen mikroyrityksiä. Toimialan rakenne aiheuttaa sen, että tilastolukujen taakse on päästävä nähdäksemme yritysten arkimaailmaa ja miltä tulevaisuus näyttää eri kokoisissa yrityksissä. Hallituksen lähiruokaohjelman toteuttamiseen liittyvä Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö tutkimus on osa pitkäjänteistä alan seurantatiedon keruuta. Ensimmäinen tutkimus tehtiin jo 1990-luvulla ja sitä on siitä lähtien toteutettu 4 5 vuoden välein. Se tarjoaa kuvauksen nykytilanteesta, mutta antaa myös hyvän vertailuaineiston edellisiin tutkimuksiin suhteutettuna. Toimintaympäristötutkimuksista on muodostunut lähes ainoa tiedonlähde seuraamaan, mitä alan pienemmille ja keskisuurille yrityksille kuuluu. Tämä toimintaympäristötutkimus on toteutettu laajassa yhteistyössä alan kehittämistahojen kanssa. Ehkäpä juuri siksi olemme saaneet tutkimukseen todella hyvän vastausmäärän ja otoksen maamme pk-elintarvikesektorista. Vastaukset kohdentuvat eri puolille maata, eri kokoluokan ja toimialojen yrityksiin ja tätä kautta ne antavat hyvän ja luotettavan kuvan toimialasta. Erityisen ilahtunut olen suuresta maatilasidonnaisten yritysten vastausten määrästä. Tähän asti meillä on ollut aivan liian vähän ja hajanaista tietoa elintarvikealan pienimuotoisimmasta yrittämisestä maatiloilla. Elintarvikesektori ei ole säästynyt tiukentuneen taloustilanteen aiheuttamasta puristuksesta. Tämän tutkimuksen vastaukset kuitenkin osoittavat, että ainakin elintarvikealan pienempien kokoluokkien yrityksissä on uskoa tulevaisuuteen. Suurta kasvua ne eivät välttämättä tavoittele, mutta perusteet hyvät raaka-aineet, osaava työvoima, luottamukselliset asiakassuhteet ja hyvälaatuiset tuotteet ovat kohdallaan. Tutkimus osoittaa myös yritysten kohtaamia haasteita ja selkeitä kehittämiskohteita. Toivon, että tämä tutkimus tulee arkipäivän työkaluksi meille kaikille alalla työskenteleville, sillä se antaa valtavan paljon tietoa. Tilastollisten yhteenvetojen lisäksi tutkimus nostaa esiin yksittäisiä kehittämistyötä vaativia kohteita ja koonnissa antaa palautetta ketjun eri toimijoille. Tutkimus luo pohjaa alueellisille ja valtakunnallisille, tulevaa ohjelmakautta koskeville ohjelmille. Lisäksi saamme siitä alan perustietoa tulevien toimenpiteiden taustaksi. Esitän lämpimät kiitokseni tutkimusraportin kokoajille ja sen valmisteluun osallistuneille. Olette koonneet ja analysoineet ison aineiston lyhyessä aikataulussa ja mahdollistaneet erittäin laajan tutkimusraportin aikaansaamisen. Erityiskiitokset haluan osoittaa kaikille tähän tutkimukseen liittyvään laajaan kyselyyn vastanneille. Näin laaja ja kattava kuva siitä, mitä elintarvikealan pk-sektorille kuuluu, perustuu alalla työskentelevien ammattilaisten vastauksiin, joiden pohjalta työtä on luonnollista myös kehittää eteenpäin. Työtä ohjasi ja kysymyksiä suunnitteli ja viimeisteli yhteistyössä raportin kirjoittajien ja Ruoka-Suomi -teemaryhmän kanssa maa- ja metsätalousministeriön ruokaosaston asettama ohjausryhmä. Ohjausryhmän puheenjohtajana toimi lähiruokakoordinaattori Kirsi Viljanen ja jäseninä olivat erityisasiantuntija Heidi Valtari Turun yliopiston koulutus- ja kehittämiskeskus Braheasta, ylitarkastaja Juuso Kalliokoski maa- ja metsätalousministeriöstä, tutkimus- ja kehityspäällikkö Tiina Martelius-Louniala Jyväskylän Ammattikorkeakoulusta, projektipäällikkö Hanna Tuominen Pohjois-Karjalan Aikuisopistosta ja elintarviketoimialan päällikkö Marko Jori Pyhäjärvi-Instituutista. Asiantuntija Sari Mäkinen-Hankamäki Jyväskylän Ammattikorkeakoulusta toimi ohjausryhmän sihteerinä. Jaana Husu-Kallio kansliapäällikkö maa- ja metsätalousministeriö 7

8 Tiivistelmä Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö tutkimuksen tavoitteena oli selvittää elintarvikealan mikro- ja pk-yritysten nykytilaa ja tulevaisuuden näkymiä. Tutkimuksen peruskysymys oli, millaiset ovat elintarvikealan pk-yritysten liiketoiminnalliset toimintaedellytykset ja niiden kasvutavoitteet. Tutkimuksen kysymykset kohdennettiin tuotantoprosessiin, myyntiin ja markkinointiin, kilpailuympäristöön, yrityksen menestymiseen ja suorituskykyyn. Tutkimuksen aineisto koostuu 258 yrityksen vastauksesta. Tutkimusaineisto kerättiin sähköisellä lomakkeella, Digium Enterprise -ohjelmalla ja kerätty data siirrettiin IBM SPSS Statistics 20 -ohjelmaan analysoitavaksi. Aineisto on edustava otos maakunnittain, alueittain, kokoluokittain ja toimialoittain suomalaisia mikro- ja pk-elintarvikeyrityksiä. Yritysten keski-ikä on korkea: mediaani-ikä on 16 vuotta. Kokopäiväisiä työntekijöitä yrityksissä on yhteensä 1 756, keskimäärin 6,9 työntekijää yritystä kohti. Osa-aikaisten työntekijöiden työpanos on keskimäärin 1,1 työvuotta yritystä kohden. Kaikilla toimialoilla yli puolet yrityksistä oli alle viiden hengen yrityksiä. Tutkimuksen yrityksistä noin joka toisella työntekijöiden määrä on kasvanut yrityksen perustamisesta lähtien. Yritysten liikevaihdon mediaani on euroa. Tutkimuksen yrityksistä määrällisesti suurin ryhmä ovat alle euron liikevaihdon yritykset, joita on 34 % aineiston yrityksistä. Mikroyritysten määrä tässä aineistossa on 87 %. Seitsemällä yrityksellä kymmenestä liikevaihto on kasvanut viimeisen kolmen vuoden aikana. Raaka-aineen hankinta yrityksen tuotantoprosessiin tapahtuu siten, että yrityksistä 41 % tuottaa pääraaka-aineensa itse, 12 % yrityksistä ostaa suoraan tukkukaupasta ja 11 % ostaa suoraan maataloustuottajilta. Pitkäaikaiset yhteistyösuhteet tavarantoimittajien kanssa koetaan erittäin tärkeäksi oman yrityksen kilpailukyvyn kannalta. Kuljetuksissa ja jakelussa yritykset ovat lisänneet yhteistyötä toistensa (44 %) kanssa seitsemällä prosenttiyksiköllä verrattuna edeltävään tutkimukseen. Kiinnostus tutkimus- ja kehittämishankeyhteistyöhön muiden yritysten ja koulutusorganisaatioiden kanssa (41 %) on kohonnut kuusi prosenttiyksikköä verrattuna edeltävään tutkimukseen. Myynti- ja markkinointiyhteistyön määrä (57 %) on kohonnut seitsemällä prosenttiyksiköllä verrattuna vuoden 2008 tutkimukseen (Mäki 2008). Tämän tutkimuksen yrityksissä sertifioitu laatujärjestelmä on 32 prosentilla yrityksistä käytössä tai sitä ollaan juuri rakentamassa. Sertifioitujen laatujärjestelmien käyttöönotto tutkimusten välillä on kaksinkertaistunut, mutta ympäristönhallintajärjestelmien käyttö ei ole lisääntynyt, vaan pysynyt aiemman tutkimuksen (2008) kanssa samalla tasolla. Suurin osa yrityksistä käyttää aistinvaraista arviointia tuotteiden laadun seuraamiseen. Laskennallisia arvoja ravintoarvomerkintöjen tukena tuotteissaan käyttää ainoastaan 29 % vastanneista yrityksistä ja analyysimenetelmien mittaustuloksia 14 % vastanneista yrityksistä. Sähköisiä kanavia ja tietojärjestelmiä esimerkiksi raaka-aineiden hankinnassa käyttää 41 % vastanneista yrityksistä. Alihankkijana muille yrityksille toimii 35 % yrityksistä sekä kaupan omien merkkien alla myytäviä tuotteita valmistaa 15 % yrityksistä. Tuotannon ohjauksessa tietokoneita käyttää yrityksistä 23 %. Ilman pakkauskoneita tuotteensa pakkaa edelleen 60 % vastanneista yrityksistä. Tutkimuksen yritysten myynti jakautuu eri markkina-alueille seuraavasti: oma kunta tai seutukunta (85 %), muu oman maakunnan alue (71 %), muu Suomi (66 %) ja ulkomaat (16 %). Valtaosan tuotteistaan oman maakunnan alueelle myy yli puolet (53 %) tutkimukseen osallistuneista yrityksistä sekä yli kolmannes (37 %) yrityksistä myy valtaosan tuotteistaan oman kunnan tai seutukunnan alueelle. Eniten vientiä harjoittavat kala-alan ja juomayritykset. Tärkein myyntikanava yritysten tuotteille on myynti suoraan kuluttajille (79 %), seuraavaksi merkittävin myyntikanava on päivittäistavarakauppa (64 %) ja kolmanneksi merkittävin yksityiset ammattikeittiöt (51 %). Yleisimmät markkinointiviestinnän keinot ovat verkkosivujen käyttö, henkilökohtaiset käynnit asiakkaan luona ja tuote-esittelyt. Vähintään 10 henkilöä työllistävistä yrityksistä yli 90 %:lla on kotisivut, puolet yrityksistä hyödyntää sosiaalista mediaa ja yli 40 % yrityksistä panostaa näkyvyyteen Googlessa. Kokonaiskilpailutilanne on kiristynyt siten, että enää puolet yrityksistä pitää tuotteitaan sellaisina, että asiakkaiden on vaikea korvata niitä kilpailijoiden tuotteilla. Pienet yritykset kokevat suuria enemmän selviävänsä erikoistuotteilla, eivätkä pienet yritykset koe yhtä suurta tarvetta hintakilpailuun kuin isommat yritykset. Suurten yritysten kilpailutilanne on tiukempi kuin pienemmillä yrityksillä. Erikoistuotteiden valmistukseen panostaa jossakin määrin 61 prosenttia aineiston yrityksistä, missä nousua on tapahtunut lähes 10 prosenttiyksikköä verrattuna edeltävään tutkimukseen. Uhkaavimpana kilpailutilanteen kokevat yli 30 vuotta vanhat yritykset (42 %). Pienten ja suurten yritysten kilpailuedut poikkeavat luonnollisesti toisistaan. Suurissa yrityksissä korostetaan monipuolista tuotevalikoimaa, tuotannon tehokkuutta, tuotantomenetelmiä ja toimivia jakelukanavia enemmän kuin pienissä yrityksissä. Pienissä yrityksissä nostettiin enemmän esiin ympäristöasioiden huomioon ottamista, paikallisia raaka-aineen toimittajia ja paikallisuutta yleensä, ainutlaatuisia tuotteita ja tuotteiden jäljitettävyyttä. Yrityksen tai tuotteiden hyvä maine, ammattitaitoinen henkilöstö, palvelun joustavuus, tuotteiden raaka-aineet ja tuotteiden jäljitettävyys koettiin keskeisimmiksi vahvuuksiksi ja ylivoimatekijöiksi suhteessa kilpailijoihin. Paikallisuuden merkitys yrityksen kilpailuetuna koetaan tärkeäksi, ja sen merkitys on noussut edellisen tutkimuksen 79 prosentista noin 86 prosenttiin. Yli 70 prosenttia pitää paikallisia raaka-ainetoimittajia ja lähiruoan käyttöä merkittävänä kilpailuetuna. Kaikilla toimialoilla ympäristöasioiden huomioiminen ymmärretään erittäin tärkeäksi kilpailueduksi (79 %), ja sen merkitys on kasvanut vuodesta 2008 noin 5 prosenttiyksikköä. Suurin osa yrityksistä (yli 59 %) on panostanut energiansäästötoimenpiteisiin kuluneen kolmen vuoden aikana. 8

9 Merkittävimpiä tekijöitä yritystoiminnassa ovat yrittäjien mielestä asiakkaiden tyytyväisyys yrityksen tuotteita ja toimintaa kohtaan (100 %) ja asiakasuskollisuus (lähes 99 %). Kärkeen ovat kiilanneet nyt myös hyvä imago (lähes 100 %) ja henkilöstön osaaminen (lähes 99 %). Taloudellinen tulos jää tiukassa kilpailussa painopistealueena vasta viidennelle sijalle, vaikka se käytännössä koetaankin lähes yhtä tärkeäksi (96 %). Vajaa viidesosa yrityksistä ei tavoittele myynnin kasvua. Tärkeimmäksi kehittämistavoitteeksi tulevan kolmen vuoden aikana nousi asiakkuuksien hallinta (89 %). Seuraavina tavoitteina olivat liikevaihdon kasvu (87 %) ja henkilökunnan osaamisen kehittäminen (83 %), joka tosin putosi tärkeysjärjestyksessä noin kahdeksan prosenttiyksikköä verrattaessa edelliseen tutkimukseen. Työntekijämäärän kasvaessa asiakkuuksien hallinta nousee liikevaihdon kasvun ohi tärkeimmäksi lähitulevaisuuden tavoitteeksi. Kaikkein pienimmissä yrityksissä henkilökunnan osaamisen kehittäminen ei ole niin merkittävä tavoite kuin sitä suuremmissa yrityksissä. Tämän tutkimuksen valossa tavoite tuotantomäärien kasvattamisesta näyttäisi kääntyneen laskuun verrattaessa edellisiin tutkimuksiin. Kiinnostus tuotantokapasiteetin lisäämiseen tai investointeihin seuraavien kolmen vuoden aikana oli tärkeä tai erittäin tärkeä 64 prosentille yrityksistä. Rahoituksen riittävyyden tai saatavuuden ongelmat puolella yrityksistä hillitsee investointihalukkuutta heikon yleisen taloustilanteen lisäksi. Kiinnostus tuotevalikoiman laajentamiseen ja monipuolistamiseen on kohonnut lähes yhdeksällä prosenttiyksiköllä verrattuna edeltävään tutkimukseen. Kiinnostus vientimarkkinoille suuntautumiseen näyttää kasvaneen muutamia prosenttiyksikköjä, 23 prosenttia yrityksistä piti sitä erittäin tärkeänä tai tärkeänä. Toisaalta keskittyminen paikallisille markkinoille näyttää vahvistuneen 3 4 prosenttiyksikköä verrattaessa edellisiin tutkimuksiin. Tämä kertoo yritysten odotuksista lähiruokatrendin pysymiseen ja vahvistumiseen. 9

10 Sammanfattning Målet med undersökningen Verksamhetsmiljön på SME-företag inom livsmedelsbranschen 2013 var att utreda mikro- och SME-företagens nuvarande situation och framtidsutsikter inom livsmedelbranschen. Undersökningens grundfråga var: Hurdana är SME-företagens kommersiella verksamhetsförutsättningar och tillväxtmål inom livsmedelbranschen. Undersökningens frågor riktades till produktionsprocess, försäljning och marknadsföring, konkurrensmiljö, företagets framgång och kapacitet. Undersökningens material består av svar från 258 företag. Undersökningsmaterialet samlades in med ett elektroniskt formulär i programmet Digium Enterprise, och de insamlade data överfördes till programmet IBM SPSS Statistics 20 för analys. Materialet är ett representativt urval av finska mikro- och SME-livsmedelsföretag i olika landskap, län, storleksklasser och inom olika verksamhetsområden. Företagens genomsnittsålder är hög. Medianåldern är 16 år. Det finns sammanlagt heltidsanställda på företagen, i genomsnitt 6,9 anställda per företag. De deltidsanställdas arbetsinsats är i genomsnitt 1,1 arbetsår per företag. Inom alla verksamhetsområden utgör företagen på mindre än fem personer majoritet, dvs. över hälften av företagen. Sedan grundandet av företaget har antalet anställda ökat på ungefär var andra företag som deltog i denna undersökning. Medianen för företagens omsättning är euro. Kvantitativt är den största företagsgruppen de företag som omsätter mindre än euro. De utgör 34 % av företagen i materialet. Antalet mikroföretag är 87 % i detta material. På sju av tio företag har omsättningen ökat under de senaste tre åren. Anskaffningen av råvaror till företagets produktionsprocess sker på följande sätt: 41 % av företagen producerar sina huvudråvaror själva, 12 % av företagen köper direkt från grossister och 11 % från jordbruksproducenter. De långvariga samarbetsrelationerna med leverantörerna anses vara väldigt viktiga när det gäller företagets konkurrensförmåga. Inom transport och distribution har företagen ökat samarbetet med varandra (44 %) med 7 procentenheter i jämförelse med den föregående undersökningen. Intresset för forsknings- och utvecklingsprojektsamarbete med andra företag och utbildningsorganisationer (41 %) har stigit med 6 procentenheter i jämförelse med den föregående undersökningen. Försäljnings- och marknadsföringssamarbetet (57 %) har ökat med 7 procentenheter i jämförelse med undersökningen från år 2008 (Mäki 2008). 32 % av företagen i denna undersökning använder ett certifierat kvalitetssystem eller håller på att bygga det som bäst. Införandet av certifierade kvalitetssystem har fördubblats mellan undersökningarna, men bruket av miljökontrollsystem har inte blivit vanligare utan stannat på samma nivå som i den tidigare undersökningen (2008). Största delen av företagen använder sensorisk analys för att kontrollera produktkvalitet. I sina produkter använder bara 29 % av företagen beräknade värden som stöd till näringsvärdesdeklarationer. Analysmetodernas mätningsresultat används däremot av 14 % av företagen. 41 % av företagen använder elektroniska kanaler och informationssystem t.ex. vid råvaruanskaffningen. 35 % av företagen är underleverantörer till andra företag, och 15 % tillverkar produkter som säljs under affärens egna märken. I produktionsstyrningen använder 23 % av företagen datorer. 60 % av företagen förpackar fortfarande sina produkter utan några förpackningsmaskiner. Företagens försäljning fördelar sig till olika marknadsområden på följande sätt: egen kommun eller ekonomisk region (85 %), något annat område i ens eget landskap (71 %), övriga Finland (66 %) och andra länder (16 %). Över hälften av företagen (53 %) som deltog i undersökningen säljer merparten av sina produkter till sitt eget landskap, och över en tredjedel (37 %) säljer merparten av sina produkter till sin egen kommun eller ekonomiska region. Dryckesföretagen och företagen inom fiskbranschen exporterar mest. Den viktigaste försäljningskanalen för företagens produkter är direktförsäljning till konsumenter (79 %), den näst mest betydande försäljningskanalen är dagligvaruhandel (64 %) och den tredje mest betydande är privata yrkeskök (51 %). De vanligaste medlen för marknadskommunikation är webbsidor, personliga besök hos kunder och produktvisningar. Över 90 % av de företag som sysselsätter minst 10 personer har hemsidor. Hälften av företagen drar nytta av sociala medier, och över 40 % satsar på synligheten på Google. Konkurrenssituationen i allmänhet har blivit tuffare på så sätt att nu bara hälften av företagen anser att deras produkter är svåra för kunder att ersätta med konkurrenters produkter. I jämförelse med de stora företagen är de små företagen mer av den åsikten att de klarar sig med specialprodukter. De tycker också att de inte behöver priskonkurrera så mycket som de stora företagen. De stora företagens konkurrenssituation är hårdare än de mindre företagens situation. 61 % av företagen i materialet satsar i någon mån på tillverkningen av specialprodukter. Denna tillverkning har stigit med nästan 10 procentenheter i jämförelse med den föregående undersökningen. Konkurrenssituationen upplevs som mest hotande av de företag som är över 30 år gamla (42 %). De små och stora företagens konkurrensfördelar avviker naturligtvis från varandra. På de stora företagen betonas mångsidiga produkturval, produktionseffektivitet, produktionsmetoder och fungerande distributionskanaler mera än på de små företagen. Beaktande av miljöfrågor, lokala råvaruleverantörer och lokalsamhälle i allmänhet, unika produkter och produktspårbarhet betonas däremot mera på de små företagen. Företagets eller produkternas bra rykte, yrkeskunnig personal, flexibel service, produkternas råvaror och spårbarhet upplevdes som de väsentligaste styrkorna och övermaktsfaktorerna i förhållande till konkurrenter. 10

11 Lokalsamhällets betydelse som företagets konkurrensfördel upplevs som viktig. Dess betydelse har ökat från 79 % i den föregående undersökningen till ungefär 86 %. Över 70 % av de svarade betraktar lokala råvaruleverantörer och närmat som en betydande konkurrensfördel. Inom alla verksamhetsområden förstås beaktandet av miljöfrågor som en väldigt viktig konkurrensfördel (79 %), och dess betydelse har ökat med ungefär 5 procentenheter från år Största delen av företagen (över 59 %) har satsat på energibesparingsåtgärder under de senaste tre åren. Enligt företagarna är företagsverksamhetens mest betydande faktorer kundnöjdhet beträffande företagets produkter och verksamhet (100 %) och kundlojalitet (nästan 99 %). Även en bra image (nästan 100 %) och personalens kunnande (nästan 99 %) är nu bland de mest betydande faktorerna. Som insatsområde står det ekonomiska resultatet först på femte plats fast det upplevs som nästan lika viktigt i praktiken (96 %). Knappt en femtedel av företagen strävar inte efter att öka försäljningen. I företagens svar betraktades kundhantering (89 %) som det viktigaste utvecklingsmålet under de kommande tre åren. Nästa mål var att förbättra omsättningen (87 %) och utveckla personalens kunnande (83 %). Utvecklingen av personalens kunnande sjönk ändå med ungefär 8 procentenheter i prioritetsordning i jämförelse med den föregående undersökningen. När antalet anställda, dvs. företagets storlek, växer, blir kundhanteringen det viktigaste målet i den närmaste framtiden i stället för omsättningens tillväxt. På de allra minsta företagen är utvecklingen av personalens kunnande inte ett så betydande mål som på de större företagen. Enligt denna undersökning tycks målet att öka produktionsvolymerna ha börjat förlora sin betydelse i jämförelse med de föregående undersökningarna. Intresset för att öka produktionskapaciteten eller investera under de kommande tre åren var viktigt eller väldigt viktigt för 64 % av företagen. Utöver den allmänna svaga ekonomiska situationen håller svårigheterna med finansieringens tillräcklighet eller tillgänglighet investeringsviljan i styr på hälften av företagen. Intresset för att utvidga produkturvalet och göra det mångsidigare har stigit med nästan 9 procentenheter i jämförelse med den föregående undersökningen. Intresset för exportmarknader tycks ha ökat med några procent. 23 % av företagen betraktade det som väldigt viktigt eller viktigt. Å andra sidan tycks fokuseringen på lokala marknader ha förstärkts med 3-4 procentenheter i jämförelse med de föregående undersökningarna. Detta tyder på att företagen förväntar sig att närmatstrenden stannar kvar och förstärks. 11

12 12

13 1 Johdanto Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristötutkimuksia on toteutettu Ruoka-Suomi -teemaryhmän aloitteesta ja ohjauksessa vuosina 1996, 2000, 2004 ja Tutkimuksissa on selvitetty elintarvikealan pk-yritysten nykytilaa ja tulevaisuuden näkymiä. Tutkimusten peruskysymys on ollut: millaiset ovat elintarvikealan pk-yritysten liiketoiminnalliset toimintaedellytykset ja yritysten kasvutavoitteet. Eri vuosien tutkimuksissa pääosa kyselylomakkeen kysymyksistä on pysynyt samana vertailutiedon saamiseksi. Tämän tutkimuksen tilaaja on maa- ja metsätalousministeriö. Tutkimus on osa hallituksen lähiruokaohjelman tiedonhankintaa. Tutkimuksen on toteuttanut Jyväskylän ammattikorkeakoulu. 1.1 Tutkimuksen tavoitteet, teemat ja kohderyhmä Tämän tutkimuksen kyselylomake oli pääosin sama kuin aiemmissa tutkimuksissa vuosina 2004 ja Lomakkeeseen lisättiin tutkimuksen ohjausryhmän ja Ruoka-Suomi -teemaryhmän toimesta muutamia kysymyksiä ja kysymyksen osia. Tutkimuksen kysymykset oli kohdennettu seuraaviin yritystoiminnan alueisiin: tuotantoprosessi, myynti ja markkinointi, kilpailuympäristö, yrityksen menestyminen ja suorituskyky. Lisäksi tämän tutkimuksen yrityksiltä kysyttiin vapaamuotoisesti vastuullisuuden merkityksestä yrityksissä ja toiveita kehittämistoimista ja palveluista. Tutkimuksen kohderyhmänä olivat suomalaiset elintarvikealan mikro- ja pk-yritykset. Yritykset edustivat samoja toimialoja kuin aiemmissa tutkimuksissa: leipomotuotteet, maidon jatkojalostus, liha ja lihatuotteet, kala ja kalatuotteet, vihannes-, juures- ja perunatuotteet, marja- ja hedelmätuotteet, mylly- ja jauhotuotteet, juomat ja muu. Analysointivaiheessa toimiala muu jaoteltiin vielä tarkemmin hunajatuotteisiin, mausteet/yrtit ja muu. 1.2 Tutkimuksen toteutus Tutkimusaineisto kerättiin sähköisen kyselylomakkeen avulla huhtikuussa Kyselylomake löytyy raportin liitteenä (liite 1). Kyselylomakkeet lähetettiin Ruoka-Suomi -teemaryhmän ja Aitojamakuja.fi -yhteyshenkilöiden suosittelemina elintarvikeyrityksille sähköpostin välityksellä kahteen kertaan, peräkkäisillä viikoilla. Jälkimmäisen lähetyksen muistutuskyselyiden avulla pyrittiin lisäämään vastaajien määrää sekä toimialakohtaista ja alueellista kattavuutta. Vastaajien määräksi saatiin 258 vastausta, eli suurempi kuin vuosien 2008 (n=186) ja 2004 (n=251) vastaavissa tutkimuksissa (Hiekkataipale 2004). Sähköisellä Digium Enterprise -ohjelmalla kerätty data siirrettiin IBM SPSS Statistics 20 -ohjelmaan analysoitavaksi. Aineistosta vastaava FM, M.A. Jorma Asunta toteutti kyselyn. Asunta analysoi tutkimusaineiston pääosin toukokuun 2013 aikana. Hän toimi myös raportin yhtenä kirjoittajana. Pääosan raportin kirjoitustyöstä tekivät ETM Karoliina Väisänen, restonomi (amk) Leena Pölkki ja MMM Sari Mäkinen-Hankamäki. 13

14 2 Tutkimukseen osallistuneet yritykset 2.1 Toimialajako Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö tutkimuksen aineisto koostuu 258 yrityksen vastauksesta. Edelliseen Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö tutkimukseen vastasi 186 yritystä. Tässä tutkimuksessa saatiin siis 72 vastausta enemmän kuin aiemmassa. Taulukossa 1 näkyy aineiston yritysten jakautuminen sekä lukumäärällisesti että prosentuaalisesti eri toimialoihin. Toimialasta muu on tässä jaottelussa erotettu omiksi ryhmikseen hunaja- ja maustealan yritykset, koska toimialan muu yrityksistä yli puolet toimii hunajatai maustealalla. Tässä ryhmittelyssä toimialaan muu jäivät muun muassa makeisten ja suklaan valmistus, ateria-, ravitsemis-, kahvila- ja pitopalvelut, kananmunanjalostus ja -pakkaamotoiminta, kasvihuonetuotanto, sienten kasvatus, kerääminen ja jalostaminen, pastanvalmistus, ruoanvalmistus, tukkumyynti ja maahantuonti. Kun toimialasta muu oli erotettu hunaja- ja maustealan yritykset eroon omiksi ryhmikseen, määrällisesti eniten vastauksia saatiin leipomotuotteita valmistavista yrityksistä ja vähiten mausteet ja yrtit sekä juomatoimialan yrityksistä. Vertailtaessa tätä aineistoa Ruoka- Suomi tilastointiin huomataan, että tämän tutkimuksen aineistossa on 17,1 prosenttiyksikköä vähemmän leipomoita, 4,4 prosenttiyksikköä vähemmän kala-alan yrityksiä, 12,1 prosenttiyksikköä enemmän yhteenlaskettuna vihannes-, juures- ja peruna-alan yrityksiä sekä marja- ja hedelmäalan yrityksiä ja 7,2 prosenttiyksikköä enemmän yhteenlaskettuna toimialan muu yrityksiä. Muutoin aineisto vastaa Ruoka-Suomi aineiston jakaumaa. Vertailtaessa elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö tutkimuksen aineistoon suuria poikkeamia eri toimialojen välillä ei havaita. Tämän tutkimuksen aineistossa prosentuaalisesti leipomo- ja lihatuotteita on hieman vähemmän ja vastaavasti vihannes-, juures- ja perunatuotteita, marja- ja hedelmätuotteita sekä yhteenlaskettuna toimialan muu tuotteita oli hieman enemmän. Eniten järjestäytyneitä on hunajantuottajissa (90 %), mylly- ja jauhotoimialan yrittäjissä (80 %) ja vihannes-, juures- ja perunayrittäjissä (80 %). Juomiin ja mausteisiin keskittyneillä yrittäjillä järjestäytyneisyysprosentti oli alhaisin (55 %). Useimmin järjestöistä mainittiin MTK, Suomen yrittäjät ja paikalliset yrittäjäjärjestöt. 2.2 Alueellinen jakauma Tämän tutkimuksen aineiston vastaukset maakunnittain jakautuvat alla olevan taulukon 2 mukaisesti. Aktiivisimmin kyselyyn vastattiin Pohjois-Savossa, Keski-Suomessa, Varsinais-Suomessa, Uudellamaalla sekä Pohjois-Pohjanmaalla. Vähiten vastauksista saatiin Ahvenanmaalta (ei mukana aiemmissa tutkimuksissa), Kainuusta, Etelä-Karjalasta ja Satakunnasta. Raportin liitteessä 2 olevasta taulukosta voi tarkastella vastausten jakautumista eri ELY-keskusten alueilla. Verrattaessa tämän tutkimusaineiston maakunnittaisten vastausten prosentuaalista määrää Ruoka-Suomi tilaston maakunnittaiseen yritysedustavuuteen vastaa tämän tutkimuksen jakauma suunnilleen sen jakaumaa muiden alueiden paitsi Keski-Suomen (+5,6 ), Pohjois-Savon (+5,0), Satakunnan (-5,0) ja Uusimaan (-3,9) osalta. Taulukko 1. Tutkimusaineiston toimialoittainen yritysjakauma Toimiala N % vastanneista Ruoka-Suomi 2012 Leipomotuotteet 41 15,9 % 33 % Maidon jatkojalostus 14 5,4 % 4 % Liha/lihatuotteet 38 14,7 % 15 % Kala/kalatuotteet 17 6,6 % 11 % Vihannes/juures/perunatuotteet 39 15,1 % 15 % Marja/hedelmätuotteet 31 12,0 % - 1 Mylly/jauhotuotteet 15 5,8 % 5 % Juomat 11 4,3 % 4 % Hunajatuotteet 18 7,0 % - Mausteet/yrtit 9 3,5 % - Jokin muu 25 9,7 % 13 % Yhteensä % 100 % 2 1 Marja- ja hedelmätuotteita ei ollut Ruoka-Suomi -tilastossa erikseen 14

15 Taulukko 2. Aineiston yritysten jakautuminen maakunnittain kappaleita ja % vastanneista Maakunta N % vastanneista Ahvenanmaa 3 1,2 % Etelä-Karjala 5 1,9 % Etelä-Pohjanmaa 8 3,1 % Etelä-Savo 14 5,4 % Kainuu 4 1,6 % Kanta-Häme 9 3,5 % Keski-Pohjanmaa 7 2,7 % Keski-Suomi 27 10,5 % Kymenlaakso 8 3,1 % Lappi 17 6,6 % Pirkanmaa 15 5,8 % Pohjanmaa 9 3,5 % Pohjois-Karjala 14 5,4 % Pohjois-Pohjanmaa 22 8,5 % Pohjois-Savo 30 11,6 % Päijät-Häme 9 3,5 % Satakunta 5 1,9 % Uusimaa 26 10,1 % Varsinais-Suomi 26 10,1 % Yhteensä % Kuten alla olevasta taulukosta 3 on nähtävissä, tutkimusaineiston vastauksia saatiin eniten entisen Länsi-Suomen läänistä 37,6 %. Etelä- ja Itä-Suomen lääneistä vastauksia saatiin kummastakin lähes saman verran, noin 22 %. Oulun läänistä vastauksia saatiin 10,1 %, Lapin läänistä 6,6 % ja Ahvenanmaalta 1,2 %. Verrattaessa tutkimusaineistoa Ruoka-Suomi yritystilastoon eroaa tutkimusaineiston lääneittäinen yritysjakauma siitä siten, että tutkimusaineistossa on Itä-Suomen läänin yrityksiä 7,8 prosenttiyksikköä enemmän, Etelä-Suomen läänin yrityksiä 6,1 prosenttiyksikköä vähemmän ja Länsi-Suomen läänin yrityksiä 3,3 prosenttiyksikköä vähemmän. Oulun, Lapin ja Ahvenanmaan yritysmäärä on prosentuaalisesti suunnilleen vastaava kummassakin aineistossa. Alla olevasta taulukosta on nähtävissä, että Elintarvikealan pktoimintaympäristö tutkimuksen yritysaineisto painottui voimakkaasti itäsuomalaisiin yrityksiin entisen Itä-Suomen läänin yritysten vastausten ollessa 40,3 % kaikista vastauksista. Alla olevasta taulukosta (taulukko 3) on nähtävillä myös TEM-tilaston 2012 lääneittäinen elintarvikeyritysjakauma, joka on samankaltainen Ruoka-Suomi -tilastosta laskettujen lukujen kanssa. Taulukko 3. Vuosien 2013 ja 2008 tutkimusaineistojen ja TEMin tilaston 2012 elintarvikeyritysten jakautuminen entisen läänijaon mukaan Lääni 2013 yrityksiä 2013 (%) 2008 yrityksiä 2008 (%) TEM-tilasto 2012 (%) Etelä-Suomen lääni 57 22, ,0 28,2 Länsi-Suomen lääni 97 37, ,4 43,2 Itä-Suomen lääni 58 22, ,3 14,2 Oulun lääni 26 10,1 9 4,8 8,3 Lapin lääni 17 6,6 12 6,5 4,8 Ahvenanmaa 3 1,2 0 0,0 1,3 Yhteensä

16 2.3 Yritysten sijainti Yritysten sijaintijaottelussa on käytetty maa- ja metsätalousministeriön Suomen maaseututyypit jaottelua, mikä oli voimassa tutkimuksen tekohetkellä ja piti sisällään alueet: kaupungit, kaupungin läheinen maaseutu, ydinmaaseutu ja harvaan asuttu maaseutu. Tähän tutkimukseen vastanneista yrityksistä 76 % sijaitsee maaseudulla. Luku on säilynyt samana verrattuna edelliseen Elintarvikealan pk- yritysten toimintaympäristötutkimukseen (2008). Edelliseen tutkimukseen verrattuna kaupunkien läheisen maaseudun yritysten suhteellinen osuus on kasvanut viisi prosenttiyksikköä ja vastaavasti harvaan asutun maaseudun yritysten määrä on vähentynyt saman verran. Kaupungeissa ja ydinmaaseudulla toimivien yritysten osuus on säilynyt ennallaan. Kyselyyn vastanneista yrityksistä 28 % (eniten) sijaitsee harvaan asutulla maaseudulla, 26 % ydinmaaseudulla, 24 % kaupunkialueella ja 22 % kaupungin läheisellä maaseudulla (taulukko 4). Tutkituista yrityksistä 45 % toimii maatilan yhteydessä. Osana maatilayritystä toimii yrityksistä 35 %. Taulukko 4. Yritysten jakautuminen sijainnin/maaseututyyppien mukaan Yritykset/maaseututyypit Kaupunki Kaupungin läheinen maaseutu Ydinmaaseutu Harvaan asuttu maaseutu Leipomotuotteet 29 % 18 % 32 % 21 % Maidon jatkojalostus 14 % 14 % 36 % 36 % Liha/lihatuotteet 26 % 21 % 18 % 34 % Kala/kalatuotteet 35 % 12 % 6 % 47 % Vihannes/juures/perunatuotteet 24 % 26 % 26 % 24 % Marja/hedelmätuotteet 27 % 27 % 19 % 27 % Mylly/jauhotuotteet 0 % 21 % 36 % 43 % Juomat 36 % 9 % 27 % 27 % Hunajatuotteet 6 % 38 % 25 % 31 % Mausteet/yrtit 38 % 25 % 38 % 0 % Jokin muu 27 % 23 % 31 % 19 % Yhteensä 24 % 22 % 26 % 28 % (Maaseututyypit MMM 2006) 2.4 Yritysten ikä Vanhin tutkimusaineiston yrityksistä on perustettu vuonna 1561 ja nuorimmat vuonna Mediaani-ikä on 16 vuotta ja keskiarvo 25,5 vuotta 2. Kuten kuviosta 1 on nähtävissä, alle 3-vuotiaita yrityksiä on 7 %, 3 4-vuotiaita yrityksiä 6 % ja 5 10-vuotiaita yrityksiä on 22 % vuotiaita yrityksiä on 29 %. Yli 20 vuotta vanhoja yrityksistä on 37 % ja lähes viidesosa (18 %) on yli 30 vuotta vanhoja. Alla olevassa taulukossa 5 on nähtävissä vertailu aiempien tutkimusten yritysten ikää koskeviin tutkimustuloksiin. Taulukko 5. Yritysten ikä Yritysten ikä 2000 (%) 2004 (%) 2008 (%) 2013 (%) Alle 3 vuotta vuotta vuotta Yli 10 vuotta Keskiarvo on huomattavasti mediaania korkeampi, koska mukana on useita yli satavuotiaitakin yrityksiä 16

17 7 % 22 % Alle 3 vuo)a 3-4 vuo)a 5-10 vuo)a vuo)a vuo)a Yli 30 vuo)a 29 % Kuvio 1. Yritysten ikäjakauma prosentteina aineistosta 2.5 Yritysten henkilöstö Suurimmassa osassa tutkimuksen yrityksiä on korkeintaan kaksi kokopäiväistä työntekijää. Kokopäiväisiä työntekijöitä oli yhteensä 1 756, keskimäärin 6,9 työntekijää yritystä kohden. Osa-aikaisia/ kausityöntekijöitä palkkasi 72 prosenttia (185) yrityksistä. Osaaikaisten työpanos oli yhteensä 289 työvuotta. Tämän tutkimuksen osa-aikaisia työntekijöitä palkkaavien yritysten määrä on kasvanut edelliseen vuoden 2008 tutkimukseen verrattuna kahdella prosenttiyksiköllä ja puolestaan vähentynyt vuoden 2004 tutkimukseen verrattuna 18 prosenttiyksiköllä. Osa-aikaista työvoimaa käytetään jossakin määrin kaikilla toimialoilla, mutta marja- ja hedelmäyritykset käyttävät osa-aikaisia työntekijöitä erityisen paljon, sillä heitä on yritystä kohden keskimäärin 13,4. Osa-aikaisten työntekijöiden työpanos on keskimäärin 1,1 työvuotta yritystä kohti. Alla olevasta taulukosta 6 on nähtävissä myös muiden toimialojen osa-aikaisten työntekijöiden määrän keskiarvot. Tutkituissa yrityksissä tehtiin keskimäärin 8,0 työvuotta vuoden 2012 aikana, mikä vastaa hyvin valtakunnallista keskiarvoa (Väliaho 2004). Kokopäiväisten työntekijöiden määrät ovat hiukan muuttuneet verrattaessa tämän tutkimuksen lukuja vuoden 2008 tutkimukseen. Tämän aineiston yrityksistä 56 % on 1 2 hengen yrityksiä. Näiden yritysten määrä on kasvanut neljällä prosenttiyksiköllä verrattuna edelliseen, vuoden 2008 tutkimukseen. Tässä tutkimuksessa 3 4 henkilöä kokoaikaisesti työllistäneitä yrityksiä on 15 % ja 5 9 henkeä työllistäneitä 12 %. Verrattaessa edellisen tutkimuksen lukuihin laskua on 3 4 hengen yrityksien määrissä tapahtunut neljä Taulukko 6. Osa-aikaisten työntekijöiden määrät toimialoittain yritystä kohden Päätoimiala N Keskiarvo Leipomotuotteet 40 4,2 Maidon jatkojalostus/maitotaloustuotteet 14 5,3 Liha/lihatuotteet 38 3,2 Kala/kalatuotteet 16 2,9 Vihannes/juures/perunatuotteet 39 4,4 Marja/hedelmätuotteet 31 13,4 Mylly/jauhotuotteet 15 0,7 Juomat 11 3,5 Hunajatuotteet 18 0,9 Mausteet/yrtit 8 3,8 Jokin muu 25 2,8 17

18 prosenttiyksikköä ja 5 9 hengen yrityksissä viisi prosenttiyksikköä. Tämän tutkimuksen aineistossa henkeä työllistäviä yrityksiä ja yli 20 henkeä työllistäviä yrityksiä on molempia 9 %. Vuoden 2008 tutkimukseen verrattaessa henkeä työllistävien yritysten määrä on noussut yhden prosenttiyksikön ja yli 20 henkeä työllistävien yritysten määrä on noussut viisi prosenttiyksikköä. Taulukosta 7 on nähtävissä työntekijöiden määrän prosentuaalinen jakautuminen toimialojen sisällä. Kaikilla toimialoilla alle viiden hengen yritykset muodostavat enemmistön eli yli puolet yrityksistä. Erityisesti hunaja-alan yritykset ovat erittäin pieniä, koska kaikki yritykset ovat 1 2 hengen yrityksiä. Muita erityisen vähän henkilöitä työllistäviä yrityksiä ovat marja- ja hedelmätoimialan sekä mylly- ja jauhotoimialan yritykset. Niemen ja Ahlstedtin mukaan Suomessa oli vuonna 2010 noin elintarvikealan yritystä, joista suurin osa sijaitsi maaseudulla. Ala on polarisoitunut harvoihin isoihin ja lukuisaan määrään pieniä yrityksiä. Suurin osa yrityksistä (71 %) työllisti alle viisi henkeä. Yleisimpiä toimialoja ovat leipomotuotteiden valmistus ja lihan jatkojalostus. (Niemi & Ahlstedt 2012: 12 13). Taulukko 7. Kokopäiväisten työntekijöiden määrä prosentteina yrityksissä toimialoittain ja henkilöstöluokittain Toimiala/työntekijöiden määrä tai yli Yhteensä Leipomotuotteet (41) 29 % 24 % 20 % 10 % 17 % 100 % Maidon jatkojalostus (14) 50 % 21 % 7 % 0 % 21 % 100 % Liha/lihatuotteet (38) 58 % 11 % 13 % 13 % 5 % 100 % Kala/kalatuotteet (15) 50 % 19 % 13 % 13 % 6 % 100 % Vihannes/juures/perunatuot. (39) 44 % 21 % 10 % 13 % 13 % 100 % Marja/hedelmätuotteet (31) 84 % 3 % 7 % 3 % 3 % 100 % Mylly/jauhotuotteet (15) 80 % 13 % 7 % 0 % 0 % 100 % Juomat (11) 36 % 36 % 18 % 9 % 0 % 100 % Hunajatuotteet (18) 100 % 0 % 0 % 0 % 0 % 100 % Mausteet/yrtit (8) 75 % 0 % 13 % 0 % 13 % 100 % Jokin muu (25) 44 % 8 % 20 % 16 % 12 % 100 % Yhteensä (254) 56 % 15 % 12 % 9 % 9 % 100 % Vuoden 2008 tutkimus 52 % 19 % 17 % 8 % 4 % 100 % 7 % 1 45 % 12 % Kasvanut vähintään viidellä henkilöllä Kasvanut 3-4 henkilöllä Kasvanut 1-2 henkilöllä Pysynyt ennallaan Vähentynyt 20 % Kuvio 2. Muutokset henkilöstömäärissä 18

19 Kuviosta 2 on nähtävissä muutokset henkilöstön määrissä yrityksen perustamisesta lähtien. Tämän tutkimuksen yrityksistä noin joka toisella (48 %) työntekijöiden määrä on kasvanut. Työntekijämäärää kasvattaneiden yritysten määrä on kasvanut kuusi prosenttiyksikköä edelliseen tutkimukseen verrattuna. Vuoden 2000 tutkimuksesta lähtien henkilöstöään kasvattaneiden yritysten määrä on kasvanut säännöllisesti, lukuun ottamatta vuonna 2008 tapahtunutta pientä laskua. Verrattaessa tämän tutkimuksen työntekijämäärää lisänneiden yritysten määrää vuoden 2000 tutkimuksen vastaavaan lukuun on kasvua tapahtunut 14 prosenttiyksikköä. Työntekijämäärää vähentäneiden yritysten osuus on säilynyt ennallaan, seitsemässä prosentissa verrattaessa vuoden 2008 tutkimukseen. Vastaava luku oli vuoden 2000 ja 2004 tutkimuksissa 10 prosenttia. Toimialoittain tarkasteltuna leipomo-, vihannes-, juoma- ja kala-alan yrityksistä yli puolet on lisännyt työntekijämääriään, kun mylly- ja jauhotuoteyrityksistä näin on tehnyt vain alle kymmenesosa. Yrityksiltä tiedusteltiin, ovatko yrityksessä työskentelevät pääasiassa oman perheen jäseniä vai ulkopuolisia. Perheen ulkopuolista työvoimaa käytetään varsin yleisesti, sillä sitä on käytössä 159 yrityksellä eli 62 prosentilla aineiston yrityksistä. Ulkopuolista henkilökuntaa palkanneista yrityksistä puolet työllistää korkeintaan neljä henkilöä perheenjäsenten lisäksi. 2.6 Yritysten liikevaihto Tässä aineistossa liikevaihto on luokiteltu siten, että ylimpinä luokkarajoina on käytetty pk-yrityksen määritelmän mukaista kahta miljoonaa (mikroyrityksen ylärajaa) ja 10 miljoonaa (pienen yrityksen ylärajaa). Kaikkien tutkimuksessa mukana olleiden yritysten liikevaihto on alle 50 miljoonaa eli aineiston yritykset ovat liikevaihdon perusteella mikro- tai pk-yrityksiä. Alla olevasta taulukosta 8 on nähtävissä aineiston yritysten liikevaihdon jakautuminen toimialoittain ja liikevaihtoluokittain. Eniten liikevaihdoltaan pieniä, alle euron yrityksiä on mausteet ja yrtit -toimialan yrityksissä. Yli 10 miljoonan liikevaihtoluokkaan ylsi leipomoita, maidon jatkojalostajia ja vihannes-, juures- ja perunatuoteyrityksiä. Vastanneiden yritysten (n=229) keskimääräinen liikevaihto oli euroa. Paremmin kuitenkin tyypillistä liikevaihtoa kuvaa mediaani, joka on euroa. Varsinkin toimialakohtaisessa (taulukko 9) ja entisen läänijaon mukaan tehdyssä (taulukko 10) tarkastelussa muutama suuri yritys vaikuttaa paljon keskiarvoon. Tällöin mediaaneista eli keskiluvusta saa paremman kuvan yritysten koosta. Esimerkiksi Länsi-Suomen suurten vihannes-, juures- ja perunantuotantoyritysten vaikutus näkyy hyvin korkeissa keskiarvoissa. Taulukko 8. Yritysten liikevaihdon jakautuminen toimialoittain ja liikevaihtoluokittain Toimiala/liikevaihto Alle miljoona miljoonaa Leipomotuotteet (38) 24 % 8 % 26 % 16 % 5 % 18 % 3 % Maidon jatkojalostus (12) 25 % 8 % 33 % 17 % 0 % 0 % 17 % Liha/lihatuotteet (36) 25 % 19 % 19 % 11 % 8 % 17 % 0 % Kala/kalatuotteet (16) 44 % 6 % 13 % 25 % 6 % 6 % 0 % Vihannes/juures/perunat. (33) 27 % 9 % 21 % 9 % 18 % 9 % 6 % Marja/hedelmätuotteet (26) 42 % 31 % 19 % 0 % 4 % 4 % 0 % Mylly/jauhotuotteet (13) 54 % 8 % 15 % 23 % 0 % 0 % 0 % Juomat (10) 30 % 10 % 40 % 20 % 0 % 0 % 0 % Hunajatuotteet (17) 76 % 12 % 6 % 6 % 0 % 0 % 0 % Mausteet/yrtit (7) 57 % 14 % 0 % 0 % 14 % 14 % 0 % Jokin muu (21) 14 % 19 % 19 % 10 % 14 % 19 % 5 % Yhteensä (229) 34 % 14 % 20 % 12 % 7 % 10 % 3 % Yli 10 miljoonaa 19

20 Taulukko 9. Yritysten toimialakohtainen liikevaihdon mediaani ja keskiarvo Toimiala/liikevaihto Mediaani ( ) Keskiarvo ( ) Leipomotuotteet (38) Maidon jatkojalostus (12) Liha/lihatuotteet (36) Kala/kalatuotteet (16) Vihannes/juures/perunat. (33) Marja/hedelmätuotteet (26) Mylly/jauhotuotteet (13) Juomat (10) Hunajatuotteet (16) Mausteet/yrtit (7) Jokin muu (22) Yhteensä Taulukko 10. Yritysten liikevaihdon mediaani ja keskiarvo entisen läänijaon mukaan Lääni/liikevaihto Mediaani ( ) Keskiarvo ( ) Etelä-Suomen lääni (51) Länsi-Suomen lääni (87) Itä-Suomen lääni (52) Oulun lääni (19) Lapin lääni (17) Ahvenanmaa (3) Yhteensä (258) % 3 % 12 % 7 % 20 % 34 % Alle miljoona miljoonaa Yli 10 miljoonaa 14 % Kuvio 3. Tutkimusaineiston yritykset prosentteina liikevaihtoluokittain 20

Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon. Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö

Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon. Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö Yleistä selvityksestä Tässä esityksessä kuvataan hankkeen

Lisätiedot

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ tutkimus KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2009 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien maaliskuun 2009 lopussa tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä lomista ja lomatoiveista

Lisätiedot

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia 22.8.2012 Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Maatilojen Kehitysnäkymät 2020 Pirkanmaan lähiruoka Maatilojen kehitysnäkymät 2020 tutkimuksen

Lisätiedot

Elintarviketeollisuuden muutosvoimat, kehitys ja tulevaisuus. Leena Hyrylä

Elintarviketeollisuuden muutosvoimat, kehitys ja tulevaisuus. Leena Hyrylä Elintarviketeollisuuden muutosvoimat, kehitys ja tulevaisuus Leena Hyrylä Esityksen sisältö: Elintarviketeollisuuden rakenne Muuttuva toimintaympäristö Markkinoiden kehitys Taloudellinen tilanne Tulevaisuuden

Lisätiedot

Kesätyöntekijät ja lomat pk-yrityksissä

Kesätyöntekijät ja lomat pk-yrityksissä Kesätyöntekijät ja lomat pk-yrityksissä YRITTÄJYYS KANTAA SUOMEA SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO... 1 TIIVISTELMÄ... 2 1 JOHDANTO... 4 2 YRITTÄJIEN LOMAT... 6 3 KESÄTYÖNTEKIJÄT... 9 Tämän raportin ovat

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset?

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Helsingissä 11.9.2012 Satu Elho Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden

Lisätiedot

EK tutki: Osaamisvajeet ja avun tarve pk-yrityksissä. Kysely Suomen yrityskummeille

EK tutki: Osaamisvajeet ja avun tarve pk-yrityksissä. Kysely Suomen yrityskummeille EK tutki: Osaamisvajeet ja avun tarve pk-yrityksissä Kysely Suomen yrityskummeille Selvityksen aineisto Yrityskummit alueilla 45 35 3 25 15 1 5 17 Yrityskummit suuralueittain* 19 Uusimaa Etelä-Suomi Länsi-Suomi

Lisätiedot

Kysely kuntavaikuttajille uusiutuvasta energiasta Motiva Oy

Kysely kuntavaikuttajille uusiutuvasta energiasta Motiva Oy Kysely kuntavaikuttajille uusiutuvasta energiasta Motiva Oy Tutkimusasetelma Motiva toteutti yhdessä Aula Research Oy:n kanssa tutkimuksen suomalaisten kunnanvaltuutettujen parissa Tutkimuksen toimeksiantajina

Lisätiedot

ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä

ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v. 2015 TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä Vuonna 2015 myönnetty ELY keskusten yritysrahoitus Rahoitusmuoto Milj. euroa Myönnetty

Lisätiedot

Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1. Opetuskieli. Tutkintokerta kevät 2016

Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1. Opetuskieli. Tutkintokerta kevät 2016 Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1 kevät 2016 Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Uusimaa 4968 6690 11658 593 753 1346 5561 7443 13004 Varsinais- 1333 1974 3307 104 104 208 1437

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Hanna Heikinheimo (09) 1734 2978 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Lohja 12.10.2011 12.10.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 05 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 5 5 Palvelut 0 7 Muut 0 0 0 0 0 50 0 70 0 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin Lähde: Pk-yritysbarometri,

Lisätiedot

SISÄLLYS... 1 TIIVISTELMÄ JOHDANTO YRITTÄJIEN LOMAT KESÄTYÖNTEKIJÄT... 9

SISÄLLYS... 1 TIIVISTELMÄ JOHDANTO YRITTÄJIEN LOMAT KESÄTYÖNTEKIJÄT... 9 KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ SISÄLLYS SISÄLLYS... 1 TIIVISTELMÄ... 2 1 JOHDANTO... 4 2 YRITTÄJIEN LOMAT... 6 3 KESÄTYÖNTEKIJÄT... 9 Tämän raportin on koonnut ekonomisti Petri Malinen Suomen

Lisätiedot

Metsämaan omistus 2012. Pien- ja suuromistuksia entistä enemmän. Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 6/2014

Metsämaan omistus 2012. Pien- ja suuromistuksia entistä enemmän. Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 6/2014 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 6/2014 Metsämaan omistus 2012 14.2.2014 Jussi Leppänen Yrjö Sevola Pien- ja suuromistuksia entistä enemmän Vuoden 2006 jälkeen

Lisätiedot

LEIPÄÄ LEIVÄSTÄ. 8.12.2015 Leena Hyrylä

LEIPÄÄ LEIVÄSTÄ. 8.12.2015 Leena Hyrylä LEIPÄÄ LEIVÄSTÄ 8.12.2015 Leena Hyrylä Esityksen sisältö: Leipomoteollisuuden rakenne Markkinoiden kehitys Taloudellinen tilanne Tulevaisuuden näkymiä Pk-yritysbarometri 2/2015 SWOT PK-toimialabarometri

Lisätiedot

Korkeakoulutuksen ja osaamisen kehittäminen on tulevaisuuden kilpailukyvyn keskeisin tekijä Tausta-aineisto

Korkeakoulutuksen ja osaamisen kehittäminen on tulevaisuuden kilpailukyvyn keskeisin tekijä Tausta-aineisto Korkeakoulutuksen ja osaamisen kehittäminen on tulevaisuuden kilpailukyvyn keskeisin tekijä Tausta-aineisto Työllisten insinöörien ja arkkitehtien määrä Turussa ja muissa suurimmissa kaupungeissa Suomessa

Lisätiedot

Pk-toimintaympäristökysely. Kasvuhakuisuus työnantajayrityksissä

Pk-toimintaympäristökysely. Kasvuhakuisuus työnantajayrityksissä Pk-toimintaympäristökysely Kasvuhakuisuus työnantajayrityksissä Työnantajayritysten tilannekuva 2 Omistajanvaihdosten pato kasvaa edelleen* 58 000 yritystä 16 000 yritystä Alkuvaihe Kasvu Vakaa toiminta

Lisätiedot

Pk-yritysten työllisyysnäkymät ja maahanmuuttajien rekrytointi. Johanna Alatalo Neuvotteleva virkamies TEM/KOY

Pk-yritysten työllisyysnäkymät ja maahanmuuttajien rekrytointi. Johanna Alatalo Neuvotteleva virkamies TEM/KOY Pk-yritysten työllisyysnäkymät ja maahanmuuttajien rekrytointi Johanna Alatalo Neuvotteleva virkamies TEM/KOY Pk-yritysten suhdannenäkymät ovat kääntyneet myönteisempään suuntaan Suhdannenäkymät vuodentakaiseen

Lisätiedot

- Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa Tilastopäällikkö Reetta Moilanen

- Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa Tilastopäällikkö Reetta Moilanen Suhdanteet t vaihtelevat t - Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa 23.11.2010 Tilastopäällikkö Reetta Moilanen Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden tai

Lisätiedot

Pienyritysten suhdanneindikaattori Uusi työkalu mikroyritysten suhdannekehityksen tarkasteluun

Pienyritysten suhdanneindikaattori Uusi työkalu mikroyritysten suhdannekehityksen tarkasteluun Pienyritysten suhdanneindikaattori Uusi työkalu mikroyritysten suhdannekehityksen tarkasteluun Tiina Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden tai alueiden kehitystä

Lisätiedot

Hakijoiden maakunnat, kevät 2015 %-osuus Oulun ammattikorkeakoulun kaikista hakijoista

Hakijoiden maakunnat, kevät 2015 %-osuus Oulun ammattikorkeakoulun kaikista hakijoista %-osuus Oulun ammattikorkeakoulun kaikista hakijoista Tilastotietojen lähteenä Opetushallinnon tilastopalvelu Vipunen. Koko Oamkia koskevien prosenttiosuuksien perustana on kokonaishakijamäärä 12 409.

Lisätiedot

Tiedonkeruun perustana olevat vuosiluokittaiset oppilasmäärät ja ryhmien määrät löytyvät raportoituna sarjan viimeisiltä sivuilta.

Tiedonkeruun perustana olevat vuosiluokittaiset oppilasmäärät ja ryhmien määrät löytyvät raportoituna sarjan viimeisiltä sivuilta. 28CFDAB8EF=D8@ CG:?H=A=A ) ( 1B8EFDCG:?H=A=A (&+ >FA=;>>6 ) ( Opetusryhmäkoon keskiarvo Opetusryhmäkoon Opetusryhmäkoon Ryhmäkoon keskiarvo 2008 keskiarvo 2010 muutos Oman luokan luokka-aste yhteensä 19,57

Lisätiedot

Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020

Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020 Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020 Niina Kuuva Etelä-Savon maaseutupäivä 12.10.2015, Mikaeli Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti / Niina Kuuva / Etelä-Savon maaseudulla

Lisätiedot

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013 Tietoisku 8/2013 Sisällys 1. Asuntokuntien keskikoko pieneni hieman 2. Perheiden keskikoko pysynyt ennallaan 3. Monilapsisuus yleisintä Pohjois-Espoossa 4. Perheiden kaksikielisyys

Lisätiedot

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2008

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2008 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2008 Tietoisku 13/2008 Sisällys 1. Suur-Matinkylässä eniten yksin eläjiä 2. Lapsettomia pareja entistä enemmän 3. Viidennes lapsiperheistä yksinhuoltajaperheitä 4. Kielikirjo perheissä

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri

Pk-yritysbarometri 9.11.2012 1 9.11.2012 2 Pk-yritysbarometri Suomen Yrittäjät, Finnvera Oyj sekä työ- ja elinkeinoministeriö tekevät yhteistyössä pienten ja keskisuurten yritysten toimintaa ja taloudellista toimintaympäristöä

Lisätiedot

Kasvua Hämeessä. Hämäläisen ruokaketjun kehittämisen teemaohjelma vuosille

Kasvua Hämeessä. Hämäläisen ruokaketjun kehittämisen teemaohjelma vuosille Kasvua Hämeessä Hämäläisen ruokaketjun kehittämisen teemaohjelma vuosille 2015-2020 Kasvua Hämeessä ohjelma 2015-2020 Kestävää ruokaa ja kasvua Hämeessä teemaohjelma on strateginen kehittämisohjelma, jonka

Lisätiedot

SATAKUNTA NYT JA KOHTA. Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa)

SATAKUNTA NYT JA KOHTA. Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa) SATAKUNTA NYT JA KOHTA Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa) VTT, kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 25.10.2013 S I S Ä L T Ö 1. MITEN MEILLÄ MENEE SATAKUNNASSA?

Lisätiedot

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät Jarmo Partanen Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Tilastotiedon hyödyntäminen -seminaari Hämeenlinna 12.05.2010 2010 Bruttokansantuote, neljännesvuosittain Viitevuoden 2000 hintoihin 46000 44000

Lisätiedot

Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut

Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut Toimialapäällikön rahoitusnäkemykset Helsinki 21.03.2012 Toimialapäällikkö Anneli Harju-Autti Majoitusvuorokausien kehitys 1000 vrk 16000

Lisätiedot

KASVUN SUUNTA KYSELY

KASVUN SUUNTA KYSELY KASVUN SUUNTA KYSELY Olen tyytyväinen elämääni yrittäjänä, mutta olen tehnyt myös pitkää päivää ja nauttinut työni jättämästä jäljestä Toimitilat käy pieneksi, mutta ei tällä iällä viitsisi lainanottoa

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, kevät Alueraportti, Etelä-Savo

Pk-yritysbarometri, kevät Alueraportti, Etelä-Savo Pk-yritysbarometri, kevät 5 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 6 6 7 Palvelut 5 59 Muut 0 0 0 50 60 70 Pk-yritysbarometri, kevät 5 alueraportti, : Henkilökunnan

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Lokakuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016

Turun väestökatsaus. Lokakuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016 Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016 Helsinki 6 732 Vantaa 4 058 Espoo 3 825 Tampere 3 007 Oulu 1 707 Turku 1 525 Jyväskylä 1 432 Kuopio 911 Lahti 598 Järvenpää

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Marraskuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016

Turun väestökatsaus. Marraskuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016 Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016 Helsinki 7 225 Vantaa 4 365 Espoo 4 239 Tampere 3 090 Oulu 1 867 Turku 1 687 Jyväskylä 1 392 Kuopio 882 Lahti 621 Järvenpää

Lisätiedot

Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Koko maa. Varsinais-Suomi

Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Koko maa. Varsinais-Suomi Vakka-Suomen Työllisyystilanne valoisa Vakka-Suomen työttömyysaste laski merkittävästi tammikuussa. Tämä johtui erityisesti myönteisestä työllisyyskehityksestä Uudessakaupungissa, jossa työttömyysaste

Lisätiedot

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 AIHE KOETTIIN KIINNOSTAVAKSI YLI TUHAT VASTAAJAA 1008

Lisätiedot

Metsämaan omistus 2011

Metsämaan omistus 2011 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 16/2013 Metsämaan omistus 2011 22.4.2013 Jussi Leppänen Yrjö Sevola Metsänomistajia 632 000 Suomalaiset omistavat metsää yksin

Lisätiedot

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg TEM-alueosasto 2013 Maakuntien suhdannekehitys 2011 2013 - yhteenveto, elokuu 2013 Ilkka Mella Matti Sahlberg TALOUDEN TAANTUMA KOETTELEE KAIKKIA ALUEITA Vuoden 2008 aikana puhjenneen maailmanlaajuisen

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020. Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020. Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Maaseuturahoituksen uudet tuulet Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.2016 Ylitarkastaja Juuso Kalliokoski Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1

Lisätiedot

Lähiruoka suomalaisen ruokapolitiikan keskiössä

Lähiruoka suomalaisen ruokapolitiikan keskiössä Lähiruoka suomalaisen ruokapolitiikan keskiössä Lähiruokaseminaari 25.3.2013 Kuopio Jaana Husu-Kallio kansliapäällikkö Maa- ja metsätalousministeriö Suomessa 2 854 elintarvikealan yritystä, joista 90%

Lisätiedot

yrittäjän työterveyshuolto

yrittäjän työterveyshuolto yrittäjän työterveyshuolto Tiivistelmä 1 Yrittäjän oma hyvinvointi on tärkeää niin yrittäjän itsensä kuin koko liiketoiminnan kannalta. Hyvinvoinnin yksi osatekijä on toimiva työterveyshuolto. Työterveyshuollolla

Lisätiedot

Logistiikkaselvitys 2009

Logistiikkaselvitys 2009 Logistiikkafoorumi Logistiikkaselvitys 2009 Professori Lauri Ojala Tutkija Tomi Solakivi Turun kauppakorkeakoulu - Logistiikka Lauri.ojala@tse.fi Tomi.solakivi@tse.fi 1 Logistiikkaselvitys 2009 Liikenne-

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN Hyvä kotiväki Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta sekä

Lisätiedot

Yritysten kasvun suunta kysely

Yritysten kasvun suunta kysely Yritysten kasvun suunta kysely Kysely suunnattiin marraskuussa 2015 webropol kyselynä pääosin PPY:n jäsenyrityksiin, vastaajia 662 kpl. Kempeleen osuus vastaajista 75 vastaajaa. KASVUN SUUNTA KYSELY Olen

Lisätiedot

Kyselytutkimus uusiutuvasta energiasta ja tuulivoimasta kuntapäättäjien parissa. Suomen tuulivoimayhdistys ry & Energiateollisuus ry 16.1.

Kyselytutkimus uusiutuvasta energiasta ja tuulivoimasta kuntapäättäjien parissa. Suomen tuulivoimayhdistys ry & Energiateollisuus ry 16.1. Kyselytutkimus uusiutuvasta energiasta ja tuulivoimasta kuntapäättäjien parissa Suomen tuulivoimayhdistys ry & Energiateollisuus ry 16.1.2017 Tutkimusasetelma Aula Research Oy toteutti suomalaisten kuntavaikuttajien

Lisätiedot

ISÄNNÖINTIYRITYSTEN TALOUSBAROMETRI 2015

ISÄNNÖINTIYRITYSTEN TALOUSBAROMETRI 2015 ISÄNNÖINTIYRITYSTEN TALOUSBAROMETRI 2015 TOTEUTUS Isännöintiyritysten Talousbarometri toteutettiin toukokesäkuussa 2015 Vastaajia yhteensä 206 (vuonna 2014: 176) Isännöintiyritysten johtoa Omistajia ja

Lisätiedot

Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry

Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Luonnontuotealan yhteistyöverkostot Kainuussa -esiselvityshanke 2016 Sisältö Lähtökohdat ja tausta

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppa maakunnittain vuonna 2011

Tavaroiden ulkomaankauppa maakunnittain vuonna 2011 Kauppa 2012 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa maakunnittain vuonna 2011 Kuvio 1. Viennin ja tuonnin arvot maakunnittain v. 2011 Figur 1. Export och import efter landskap år 2011 Uusimaa - Nyland Itä-Uusimaa

Lisätiedot

UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO MAAKUNTASTRATEGIA STRATEGISET AVAINMITTARIT

UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO MAAKUNTASTRATEGIA STRATEGISET AVAINMITTARIT UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO MAAKUNTASTRATEGIA STRATEGISET AVAINMITTARIT Etelä-Savon maakuntaliitto 174 237 Muuttovoittoinen Saimaan maakunta 2015 Väkiluku 172 389 165 725 160 507 52 155 575-231 -277 Kokonaisnettomuutto

Lisätiedot

Hoitoonpääsy suun terveydenhuollossa

Hoitoonpääsy suun terveydenhuollossa Hoitoonpääsy suun terveydenhuollossa Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille maaliskuu 2010 26.5.2010 Tieto-osasto/ PATI 1 Tiedonkeruu keväällä 2010 Hoitotakuukysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri. Kevät 2014

Pk-yritysbarometri. Kevät 2014 Pk-yritysbarometri Kevät 2014 1 Pk-yritysbarometrin aineisto 2 Suhdannenäkymien saldoluku Bkt:n määrän muutos, Suhdannenäkymät ja BKT 90 10,0 70 50 BKT 8,0 6,0 30 10-10 -30-50 Suhdannenäkymät puoli vuotta

Lisätiedot

Suomalaisen Työn Liitto: Vastuullisuus, innovatiivisuus ja kotimaisuus julkisissa hankinnoissa kyselyn tuloksia 20.9.

Suomalaisen Työn Liitto: Vastuullisuus, innovatiivisuus ja kotimaisuus julkisissa hankinnoissa kyselyn tuloksia 20.9. Suomalaisen Työn Liitto: Vastuullisuus, innovatiivisuus ja kotimaisuus julkisissa hankinnoissa kyselyn tuloksia 20.9.2016 Jokke Eljala Sisällysluettelo Tiivistelmä päälöydöksistä 3-11 Toiveet kuntapuolelta

Lisätiedot

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lapissa

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lapissa Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lapissa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, 4.11.2014 Rovaniemi Omavarainen Lappi 9.10.2013 1 Yleisenä tavoitteena Suomessa on lähiruoan tuotannon

Lisätiedot

Varsinais-Suomen luomu ja maakuntien välistä vertailua

Varsinais-Suomen luomu ja maakuntien välistä vertailua Varsinais-Suomen luomu ja maakuntien välistä vertailua Piikkiö 28.11.2016 Ympäristöagrologi Erkki Aro Maatalous- ja puutarhayritysten lukumäärä maakunnittain vuonna 2015, kpl %, Luke Lappi; 1404; 3 % Päijät-Häme;

Lisätiedot

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Huhtikuu 2015

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Huhtikuu 2015 Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Huhtikuu 2015 Toimialarakenne kauppakamarialue 2012, yht. n. 110 000 työllistä 7 % 32 % 23 % 6 % Alkutuotanto Teollisuus Rakentaminen Kauppa Yksityiset

Lisätiedot

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa?

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? -Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Suomessa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, Kouvola, 5.4.2016 9.10.2013

Lisätiedot

buildingsmart Finland

buildingsmart Finland buildingsmart Finland Tero Järvinen buildingsmart Finland Talotekniikkatoimialaryhmä Finnbuild 2014 03.10.2014 TALOTEKNIIKKATOIMIALARYHMÄN KYSELY Kyselyn tarkoitus Kartoittaa talotekniikan tietomallikäytäntöjä

Lisätiedot

Onko elintarviketalous kasvuala kasvua lähiruuasta? Lähiruoka-seminaari

Onko elintarviketalous kasvuala kasvua lähiruuasta? Lähiruoka-seminaari Onko elintarviketalous kasvuala kasvua lähiruuasta? Lähiruoka-seminaari 18.9.2012 Heikki Juutinen Elintarvikeala muutoksessa 1. Ruuan kysyntä kasvaa maailmalla 2. Kuluttajat haluavat tietää, missä ja miten

Lisätiedot

Finansiering av landskapen Maakuntien rahoitus LANDSKAPSREFORMEN I ÖSTERBOTTEN MAAKUNTAUUDISTUS POHJANMAALLA

Finansiering av landskapen Maakuntien rahoitus LANDSKAPSREFORMEN I ÖSTERBOTTEN MAAKUNTAUUDISTUS POHJANMAALLA Finansiering av landskapen Maakuntien rahoitus LANDSKAPSREFORMEN I ÖSTERBOTTEN MAAKUNTAUUDISTUS POHJANMAALLA Finansiering av landskapen Maakuntien rahoitus Verksamheten i det nya landskapet Österbotten

Lisätiedot

Metalliteollisuuden yritykset Suomessa

Metalliteollisuuden yritykset Suomessa Metalliteollisuuden yritykset Suomessa HTSY Verohallinto 18.12.2012 Verohallinto 2 (6) METALLITEOLLISUUDEN YRITYKSET SUOMESSA Kirjoitus perustuu Harmaan talouden selvitysyksikön ilmiöselvitykseen Metalliteollisuuden

Lisätiedot

Tutkimus tekstiiliteollisuusalan tilanteesta 2015. Pia Vilenius/Tekstiili, muoti ja kiertotalous?

Tutkimus tekstiiliteollisuusalan tilanteesta 2015. Pia Vilenius/Tekstiili, muoti ja kiertotalous? Tutkimus tekstiiliteollisuusalan tilanteesta 2015 Pia Vilenius/Tekstiili, muoti ja kiertotalous? 26.5.2015 YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää tekstiiliteollisuusalan tilannetta

Lisätiedot

Metsätalous kotitalouksien tulonmuodostuksessa. Ritva Toivonen 10/2008

Metsätalous kotitalouksien tulonmuodostuksessa. Ritva Toivonen 10/2008 Metsätalous kotitalouksien tulonmuodostuksessa Ritva Toivonen 10/2008 1 SISÄLTÖ Metsät ja metsien omistus Suomessa Yksityismetsänomistajakunta - muutoksessa Lähestymistapoja metsien merkitykseen tulonlähteenä

Lisätiedot

Viljasatotutkimus. Vilja-alan yhteistyöryhmä. 21.10.2011 Työnro. 221100084 Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Viljasatotutkimus. Vilja-alan yhteistyöryhmä. 21.10.2011 Työnro. 221100084 Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Viljasatotutkimus Vilja-alan yhteistyöryhmä.0.0 Työnro. 000 Petri Pethman Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä tai julkaista

Lisätiedot

Digitaalisuus Yrityselämä. Kohtaavatko toisiaan? Liiketoimintaan kasvua datan analysoinnilla Sari Mantere. toiminnanjohtaja Rauman Yrittäjät ry

Digitaalisuus Yrityselämä. Kohtaavatko toisiaan? Liiketoimintaan kasvua datan analysoinnilla Sari Mantere. toiminnanjohtaja Rauman Yrittäjät ry 1 Digitaalisuus Yrityselämä. Kohtaavatko toisiaan? Liiketoimintaan kasvua datan analysoinnilla Sari Mantere. toiminnanjohtaja Rauman Yrittäjät ry Rauman Yrittäjät Yrittäjän asialla, paikallisesti 2 Rauman

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 216 Alueraportti, 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 4 7 Rakentaminen Kauppa 13 1 1 16 Palvelut 61 68 Muut 1 2 3 4 6 7 8 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin 2 2:

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 26.10.2015 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Keski-Suomen metsäbiotalous

Keski-Suomen metsäbiotalous Keski-Suomen metsäbiotalous metsäbiotaloudella suuri merkitys aluetaloudelle Metsäbiotalouden osuus maakunnan kokonaistuotoksesta on 14 %, arvonlisäyksestä 10 % ja työllisyydestä 6 %. Merkitys on selvästi

Lisätiedot

Kuluttajabarometri: taulukot

Kuluttajabarometri: taulukot SVT Tulot ja kulutus 2014 Inkomst och konsumtion Income and Consumption Kuluttajabarometri: taulukot 2014, joulukuu Kuluttajien odotukset omasta taloudestaan ja yksityisen kulutuksen vuosimuutos 1995-2014

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen työpaikoilla

Osaamisen kehittäminen työpaikoilla Osaamisen kehittäminen työpaikoilla 1 Suhdannenäkymien saldoluku Bkt:n määrän muutos, % Suhdannenäkymät ja BKT 90 70 50 0 - -0-50 BKT Suhdannenäkymät puoli vuotta aiemmin 8 6 4 2 0-2 -4-6 -70-8 -90 - II/00

Lisätiedot

Kuluttajabarometri: taulukot

Kuluttajabarometri: taulukot SVT Tulot ja kulutus 2011 Inkomst och konsumtion Income and Consumption Kuluttajabarometri: taulukot 2011, marraskuu 60 50 40 30 20 10 0-10 -20-30 -40-50 -60 Kuluttajien luottamusindikaattorin osatekijät

Lisätiedot

Investointitiedustelu

Investointitiedustelu Investointitiedustelu Kesäkuu 2015 Investointitiedustelu Kesäkuu 2015 Sisältö Johdanto... 3 Tiivistelmä... 3 Tiedustelumenetelmä, esitettävät kysymykset ja kattavuus... 3 Teollisuuden ja energia-alan

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 14.10.2014 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Avoimen julkisen tiedon vaikutus suomalaisiin yrityksiin

Avoimen julkisen tiedon vaikutus suomalaisiin yrityksiin Avoimen julkisen tiedon vaikutus suomalaisiin yrityksiin Maankäyttötieteiden laitos Geoinformatiikan tutkimusyhmä Julkisen tiedon avaaminen - tutkimustietoa avaamispäätöksen tueksi Tarve Paikkatietojen

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan maakuntatilaisuus

Etelä-Pohjanmaan maakuntatilaisuus Etelä-Pohjanmaan maakuntatilaisuus 15.4.2016 Etelä-Pohjanmaan maakuntatalous Kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset Tulevaisuuden kunta -verkkoaivoriihen välitulokset Aineistot: www.kunnat.net/maakuntatilaisuudet

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden talousnäkymät alueittain Teknologiateollisuus

Teknologiateollisuuden talousnäkymät alueittain Teknologiateollisuus Teknologiateollisuuden talousnäkymät alueittain 8.11.2016 Teknologiateollisuus 1 Teknologiateollisuus ELYalueittain 2015e Alueiden osuudet alan koko liikevaihdosta ja henkilöstöstä Suomessa Uusimaa Pirkanmaa

Lisätiedot

Kuluttajabarometri: taulukot

Kuluttajabarometri: taulukot SVT Tulot ja kulutus 2012 Inkomst och konsumtion Income and Consumption Kuluttajabarometri: taulukot 2012, huhtikuu 30 25 20 15 10 5 0-5 -10-15 -20-25 -30 Kuluttajien odotukset taloudesta ja kuluttajien

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 30.9.2016 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Sivu 1 JOHDANTO 1 2 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME 1 3 NÄKEMYKSET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNTIAJOISTA RUOKAKAUPOISSA 3

Sivu 1 JOHDANTO 1 2 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME 1 3 NÄKEMYKSET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNTIAJOISTA RUOKAKAUPOISSA 3 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNISTÄ 0 Sisällysluettelo: Sivu JOHDANTO MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME NÄKEMYKSET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNTIAJOISTA RUOKAKAUPOISSA LIITEKUVAT

Lisätiedot

Kuluttajabarometri: taulukot

Kuluttajabarometri: taulukot Suomen virallinen tilasto Finlands officiella statistik Official Statistics of Finland Tulot ja kulutus 2015 Kuluttajabarometri: taulukot 2015, syyskuu Kysymyksen saldoluku saadaan vähentämällä vastausvaihtoehtoja

Lisätiedot

Kuluttajabarometri: taulukot

Kuluttajabarometri: taulukot Suomen virallinen tilasto Finlands officiella statistik Official Statistics of Finland Tulot ja kulutus 2015 Kuluttajabarometri: taulukot 2015, joulukuu Kysymyksen saldoluku saadaan vähentämällä vastausvaihtoehtoja

Lisätiedot

Elintarvikeyrittäjyys Kymenlaaksossa tänään ja tulevaisuudessa

Elintarvikeyrittäjyys Kymenlaaksossa tänään ja tulevaisuudessa Elintarvikeyrittäjyys Kymenlaaksossa tänään ja tulevaisuudessa RuokaKouvola 27.10.2015 Tuula Repo Kehityspäällikkö, MMM ProAgria Etelä-Suomi ry p. 040 588 0958 tuula.repo@proagria.fi Elintarviketeollisuus

Lisätiedot

Päijät-Hämeen maakuntatilaisuus

Päijät-Hämeen maakuntatilaisuus Päijät-Hämeen maakuntatilaisuus 22.4.2016 Päijät-Hämeen maakuntatalous Kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset Tulevaisuuden kunta -verkkoaivoriihen välitulokset Aineistot: www.kunnat.net/maakuntatilaisuudet

Lisätiedot

Yritysbarometri Q1/2016. Julkaisuvapaa

Yritysbarometri Q1/2016. Julkaisuvapaa Yritysbarometri Q1/2016 Julkaisuvapaa 19.4.2016 Yritysbarometri lyhyesti Uusi tapa tuottaa ajantasaista taloustietoa Kattava taustalla tuhansien suomalaisten pkyrityksien taloutta koskevat tiedot Ajantasainen

Lisätiedot

Pk-toimintaympäristökysely. Kesäkuu 2015

Pk-toimintaympäristökysely. Kesäkuu 2015 Pk-toimintaympäristökysely Kesäkuu 2015 Kasvu 2 Kasvutavoitteet hiipuneet Vaikea talous- ja suhdannetilanne näkyy yritysten kasvutavoitteissa Kasvutavoitteiden (voimakas ja maltillinen) yleisyys vähentynyt

Lisätiedot

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013 Pirkanmaa Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013 Toiseksi suurin Suomessa on 19 maakuntaa, joista Pirkanmaa on asukasluvultaan toiseksi suurin. Yli 9 prosenttia Suomen väestöstä asuu Pirkanmaalla,

Lisätiedot

VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA

VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA Tietoisku 3/2015 Arja Munter Palveluliiketoimi Kaupunkitieto Tilastokeskuksen vieraskielisten asumista koskevat tiedot ovat vuoden 2012 lopun tietoja. Tuolloin Espoossa

Lisätiedot

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA Tietoisku 3/2009 Arja Munter Kesk skushallin ushallinto Kehit ehittämis tämis- - ja tutkimus utkimusyk yksikkö Ulkomaalaistaustaisia henkilöitä oli pääkaupunkiseudulla

Lisätiedot

Puukauppa, toukokuu 2008

Puukauppa, toukokuu 2008 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Puukauppa, toukokuu 2008 23/2008 13.6.2008 Mika Mustonen Puukauppa piristyi toukokuussa Puukauppa piristyi hieman toukokuussa,

Lisätiedot

Metsäbiotalous. Suomessa ja maakunnissa. Helsinki, Panu Kallio, Tapio Oy Jouko Lehtoviita, Tapio Oy

Metsäbiotalous. Suomessa ja maakunnissa. Helsinki, Panu Kallio, Tapio Oy Jouko Lehtoviita, Tapio Oy Metsäbiotalous Suomessa ja maakunnissa Panu Kallio, Jouko Lehtoviita, Helsinki, Esityksen sisältö Metsäbiotalous Suomessa Maakuntien metsäbiotalous Metsäbiotalouden osuus maakuntien biotaloudesta Esimerkki

Lisätiedot

Tuomioistuinten työtilastoja vuodelta 2012

Tuomioistuinten työtilastoja vuodelta 2012 Toiminta ja hallinto Verksamhet och förvaltning 21/2013 Tuomioistuinten työtilastoja vuodelta 2012 21/2013 Tuomioistuinten työtilastoja vuodelta 2012 Oikeusministeriö, Helsinki 2013 18.4.2013 Julkaisun

Lisätiedot

POHJANMAA ÖSTERBOTTEN. Työllisyyskatsaus: Marraskuu 2012 Sysselsättningsöversikt: november 2012

POHJANMAA ÖSTERBOTTEN. Työllisyyskatsaus: Marraskuu 2012 Sysselsättningsöversikt: november 2012 POHJANMAA ÖSTERBOTTEN Työllisyyskatsaus: Marraskuu 2012 Sysselsättningsöversikt: november 2012 TYÖLLISYYSKATSAUS Marraskuu 2012 Lisätiedot: Olli Peltola puh +358 50 312 8727 Pohjanmaan työllisyyskatsaus

Lisätiedot

Kilpailuetua digitalisaatiosta elintarviketeollisuudessa. Digitalisaatioselvitys, toukokuu 2016

Kilpailuetua digitalisaatiosta elintarviketeollisuudessa. Digitalisaatioselvitys, toukokuu 2016 Kilpailuetua digitalisaatiosta elintarviketeollisuudessa Digitalisaatioselvitys, toukokuu 2016 Kyselyn taustatiedot ja digitalisaation määritelmä ETL:n jäsenyritysten digitalisaation tilannetta kartoittava

Lisätiedot

Maaliskuun työllisyyskatsaus 2014

Maaliskuun työllisyyskatsaus 2014 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2014 POHJANMAAN ELY-KESKUS Maaliskuun työllisyyskatsaus 2014 Julkaisuvapaa 24.4.2014 klo 9.00 Työttömyys vähentynyt teollisen alan ammateissa. Useammassa kunnassa työttömyys kääntynyt

Lisätiedot

Kuluttajabarometri: taulukot

Kuluttajabarometri: taulukot SVT Tulot ja kulutus 2013 Inkomst och konsumtion Income and Consumption Kuluttajabarometri: taulukot 2013, huhtikuu 40 Kuluttajien odotukset työttömyydestä ja työttömyysasteen vuosimuutos 2000-2013 Saldoluku

Lisätiedot

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2014

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2014 Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2014 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, ELYkeskuksen ja Pohjanmaan kauppakamarin omaan aineistoon. Toimialarakenne

Lisätiedot

Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2012

Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2012 Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2012 1. Ravustuslupien myynti Tampereen kaupungin omistamille yksityisvesialueille Pyhäjärvellä ja Näsijärvellä oli vuonna 2012 myynnissä yhteensä

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, kevät 2016. Alueraportti, Pirkanmaa

Pk-yritysbarometri, kevät 2016. Alueraportti, Pirkanmaa Pk-yritysbarometri, kevät 016 Alueraportti, 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 7 9 Rakentaminen Kauppa 1 1 1 16 Palvelut 60 61 Muut 1 1 0 0 30 40 0 60 70 : Henkilökunnan määrän muutosodotukset

Lisätiedot