Loimaan koulutuskuntayhtymä TILINPÄÄTÖS Yhtymähallitus Yhtymävaltuusto

Transkriptio

1 Loimaan koulutuskuntayhtymä TILINPÄÄTÖS 2010 Yhtymähallitus Yhtymävaltuusto

2 Sisällysluettelo I Toimintakertomus Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Kuntayhtymän johtajan katsaus Hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset... 2 Yhtymävaltuusto... 2 Yhtymähallitus... 4 Tarkastuslautakunta... 4 Johtotiimi... 4 Viranhaltijaorganisaatio... 5 Vastuuyksiköt Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Olennaiset muutokset kuntayhtymän toiminnassa Tasapainotettu tuloskortti ja mittarit 2010 yhtymävaltuuston tasolla Ammatillisen perustutkinnon suorittaneet Oppisopimuskoulutuksena ammatillisen perustutkinnon suorittaneet Oppisopimuskoulutuksena ammatillisen ammatti- tai erikoisammattitutkinnon suorittaneet Henkilöstö Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä Ympäristötekijät Selonteko kuntayhtymän sisäisen valvonnan järjestämisestä Tilikauden tuloksen muodostuminen, toiminnan rahoitus ja tunnusluvut Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut Rahoitusasema ja sen muutokset Tase ja sen tunnusluvut Kokonaistulot ja -menot Tilikauden tuloksen käsittely ja talouden tasapainottamistoimenpiteet II Talousarvion toteutuminen/tilinpäätös Käyttötalous Vastuualue 1: Hallinto, kiinteistöt ja ruokapalvelut Vastuualue 1: Kuntayhtymän yhteiset toiminnot Vastuuyksiköiden talouden toteutuminen (ml. sisäiset erät) Tuloslaskelma, koko koulutuskuntayhtymä (ulkoinen) Investointien toteutuminen Rahoituslaskelman toteutuminen Yhteenveto määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta (ml. sisäiset erät) III Tilinpäätöslaskelmat Kuntayhtymän tuloslaskelma vuosilta Kuntayhtymän rahoituslaskelma Kuntayhtymän tase ProEconomica- raportit Tuloslaskelma Käyttötalousosan toteutuma Investointiosan toteutuma Rahoitusosan toteutuma IV Tilinpäätöksen liitetiedot Arvostusperiaatteet ja -menetelmät... 45

3 2 Tuloksen ja taseen vertailukelpoisuus Oikaisut edellisen tilikauden tietoihin Edellisen tilikauden tietojen vertailukelpoisuus Aikaisempiin tilikausiin kohdistuvat tuotot ja kulut Valuuttamääräiset erät Tuloslaskelman liitetiedot Toimintatuotot (mukana sisäiset erät) Satunnaiset erät Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet Suunnitelmapoistojen ja poiston alaisten investointien suhde Pakollisten varausten muutokset Pysyvien vastaavien hyödykkeiden myyntivoitot ja tappiot Rahoitustuotot ja -kulut Taseen liitetiedot Kuluksi kirjaamattomat menot ja pääoma-alennukset Arvonkorotukset Aktivoidut korkomenot Pysyvät vastaavat tase-eräkohtaisesti Siirtosaamiset Rahoitusarvopaperit Oma pääoma Pitkäaikainen vieras pääoma Pakolliset varaukset Sekkilimiitti Vuokrakohteen lunastusvelka Erittely siirtoveloista Velat, joiden vakuudeksi annettu kiinnityksiä kiinteistöihin Vakuudet Leasingvastuiden yhteismäärä Muut vastuusitoumukset Muut taloudelliset vastuut Henkilöstöä koskevat liitetiedot Arvonlisäveron palautusvastuu Muut liitetiedot Tuloslaskelman tilit Talousarviokaavio Tositelajit Kirjanpitokirjat Loimaan koulutuskuntayhtymän taloushallinnon järjestelmät Sähköinen ostolaskujen kierrätys Allekirjoitukset Mittariselosteet... 75

4 I Toimintakertomus 1 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa 1.1 Kuntayhtymän johtajan katsaus Vuonna 2010 Loimaan koulutuskuntayhtymän järjestämisluvan mukainen painotettu opiskelijamäärä oli eli 9 enemmän kuin edellisenä vuonna ja 35 enemmän kuin vuonna Uutena vuonna 2009 alkaneen logistiikka-alan koulutuksen johdosta saimme lisää 15 opiskelijapaikkaa ja nyt järjestämisluvassa mainittu opiskelijoiden enimmäismäärä on ollut vuoden alusta lukien. Yritysten tilaamaa henkilöstökoulutusta annettiin 418 henkilölle ja omaehtoista koulutusta henkilölle. Oppisopimusopiskelijoita on ollut keskimäärin 181 henkilöä ja työvoimapoliittisilla kursseilla on ollut 188 henkilöä. Oppilaitoksen kustannuskehitys on ollut hyvin hallinnassa, toiminta on ollut ylijäämäistä ja tulos hyvää tasoa eli noin siitä huolimatta, että luonnonvara-alan aikuiskoulutuksen volyymin on pienentynyt merkittävästi. Positiivinen tulos johtui pääosin hyvin kannattavasta aikuiskoulutuksesta, jonka tulos oli lähes Valtaosaa perustutkinnoista ei ole pystytty toteuttamaan valtionosuudella, mikä johtuu pienistä opetusryhmistä. Toiminta on ollut tuloksellista myös valtakunnallisilla tuloksellisuusmittareilla mitattuna ja tuloksellisuuslisää saatiin noin , joka sisältyy vuoden 2011 valtionosuuteen. Eläkkeelle lähtevien ja työelämään tulevien ikäluokkien epäsuhta on lähivuosina suurimmillaan. Loimaan seutukunnalla eläkkeelle lähtee enemmän kuin nuoria on tulossa työelämään. Vielä jatkuvasta taantumasta huolimatta osaajapula on tulevaisuudessa vakava ongelma, johon on pyrittävä löytämään ratkaisuja ainakin ammatillisen koulutuksen houkuttelevuuden lisäämisen, työuran pidentämisen ja työperäisen maahanmuuton kautta. Kaikki nämä keinot antavat suuria haasteita ammatilliselle koulutukselle. Joillakin aloilla on odotettavissa erityisen suuri osaajien vajaus pitkällä tähtäimellä. Tällainen tilanne on mm. kuljettajakoulutuksessa. Kuntayhtymä investoi logistiikkahalliin ja välineisiin noin 1,5 M, halli valmistui vuoden loppuun mennessä. Kansainvälinen taantuma on vähitellen hellittänyt ja aiemmin Loimaan alueella suurena ongelmana ollut nuorisotyöttömyys on helpottunut. Kuitenkin toimet työttömyyden alentamiseen erityisesti nuorten osalta ovat tarpeen ja vastavalmistuneiden siirtymistä työelämään on tuettava yhteistyössä työelämän, työhallinnon ja alueen kuntien kanssa. Tämän takia on kehitetty edelleen hankkeiden avulla työssä oppimista ja työelämävalmiuksia. Uuden alkaneen Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymän perussopimus hyväksyttiin kaikissa kunnissa mennessä, syksyllä Opetus- ja kulttuuriministeriö hyväksyi koulutuksen järjestämisluvan ja loppuvuodesta siirrettiin vakinainen henkilökunta uuteen koulutuskuntayhtymään. Loimaalla uusi organisaatio otettiin käyttöön jo lukien ja se varmisti fuusion toteutuksen sujuvuuden. Harkinnanvaraista valtionosuutta ns. porkkanarahaa saatiin fuusion toteutukseen

5 1.2 Hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Yhtymävaltuusto Loimaan koulutuskuntayhtymään on kuulunut yhdeksän (9) jäsenkuntaa vuonna Yhtymävaltuustossa on ollut kustakin jäsenkunnasta kaksi (2) edustajaa paitsi Loimaalta kuusi (6) ja Pöytyältä neljä (4) edustajaa. Yhtymävaltuuston puheenjohtajana on toiminut Kaarina Nikkanen asti ja Pirjo Reide lähtien, I varapuheenjohtajana Veikko Tuominen kaikki Pöytyän kunnasta sekä II varapuheenjohtajana Eveliina Mäkilä Loimaalta. Yhtymävaltuusto piti toimintavuonna kaksi kokousta ja pöytäkirjaan kertyi 26 pykälää. Kokouksissa käsiteltiin mm. seuraavia asioita: Yhtymävaltuuston puheenjohtajan vaali, tilinpäätös vuodelta 2009, tarkastuslautakunnan arviointikertomus, talousarviomuutosten hyväksyminen vuodelle 2010, talousarviomuutoksen hyväksyminen hakelämpölaitoksen rakentamiseen, Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymän hallintosääntö, kahden rehtorin viran muuttaminen apulaisrehtorin viroiksi, investointisuunnitelman tarkistaminen, Liedon toimipaikan nimi, talousarvio vuodelle 2011 ja taloussuunnitelma vuosille , virkojen perustaminen Novidasta Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymän palvelukseen siirtyville. Valtuuston jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet alkaen. Kunta/Jäsen Henkilökohtainen varajäsen Huittisten kaupunki Mäenpää Jari Ojala Virpi Maine Heikki Haapaniemi Jaana Auran kunta Laakso Anu/Sundqvist Maria Savikangas Arto Sundqvist Maria/ Hafren Leena Pääkkö Marko Koski Tl kunta Auran kunnanvaltuuston päätöksellä Maria Sundqvist valittiin Anu Laakson tilalle. Henkilökohtaiseksi varajäseneksi valittiin Marja-Leena Hafrén. Anttila Jarmo Jalli Marja Kulmanen Pekka Mattila Marja 2

6 Liedon kunta Heikkilä Juha Lehtinen Sanna/ Tupala Merja Pohjantähti Ari Koivisto Anna-Liisa Loimaan kaupunki Liedon kunnanvaltuuston päätöksellä Merja Tupala valittiin Sanna Lehtisen tilalle. Jokela Tarja Mäkilä Eveliina Ruohonen Veikko Saarikallio Simo Uusitalo Ilkka Virtanen Leena Friberg Outi Jalasjoki Pirkko Saarijärvi Arsi Karjala Väinö Heikkinen Timo Vuolle Sanna Marttilan kunta Heikkilä Marko Portaala Mari Korimäki Jorma Mäkelä Anne Oripään kunta Kössi Päivi Paju Pekka Rintala Riikka Suisto Hannu Pöytyän kunta Loponen Marika Nikkanen Kaarina Rastas Tapio Tuominen Veikko Rasilainen Pekka Ketola Anne Siukonen Jyri Lehtonen Teija Tarvasjoen kunta Raitis Tiina Seppä Pauliina Uusitalo Eeva-Kaisa Sipilä Janne 3

7 Yhtymähallitus Yhtymähallitukseen kuuluu valtuuston valitsemat yhdeksän (9) jäsentä. Yhtymähallituksen puheenjohtajana on toiminut Leena Virtanen ja varapuheenjohtajana Jari Alppiranta, molemmat Loimaalta. Sihteerinä ja pöytäkirjanpitäjänä on toiminut talousjohtaja Leena Suonkanta. Vuoden aikana kokouksia oli 12 ja pöytäkirjaan kertyi yhteensä 191 pykälää. Yhtymähallituksen jäseniksi on valittu seuraavat henkilöt: Jäsen: Varajäsen: Alppiranta Jari Loimaa Heilala Tuomas Loimaa Junnila Arja Oripää Mäkilä Arja Oripää Korvenpää Jukka Loimaa Heikkinen Timo Loimaa Lehtinen Juha Pöytyä Rasilainen Pekka Pöytyä Ojala Virpi Huittinen Sampolahti Eija Huittinen Pennala Pia Lieto Lindholm Hannele Lieto Ruohonen Veikko Loimaa Ojala Jouni Loimaa Toivonen Osmo Loimaa Soukka Risto Loimaa Virtanen Leena Loimaa Vuolle Sanna Loimaa Esittelijät: Johtava rehtori Risto Sinervo ja talousjohtaja Leena Suonkanta. Tarkastuslautakunta Kuntalain mukaiseen kuntayhtymän tarkastuslautakuntaan kuuluu yhtymävaltuuston valitsemat viisi (5) jäsentä. Poliittinen jakauma on kuntalain 81 :n mukainen. Tarkastuslautakunnan puheenjohtajana toimii Marja Jalli Koski Tl:stä ja varapuheenjohtajana Tarja Jokela Loimaalta. Jäseninä Risto Kuismin, Raimo Savolainen molemmat Loimaalta ja Mervi Vahala Pöytyältä. Tilintarkastajaksi yhtymävaltuusto valitsi Oy Audiator Ab:n ja paikallisena tilintarkastajana on toiminut JHTT Hannu Laurila. Johtotiimi Johtava rehtori Risto Sinervo, talousjohtaja Leena Suonkanta, rehtori Markku Kaurila, rehtori Tarja Asula ( lukien apulaisrehtori) ja apulaisrehtori Petri Lähde ( lukien) muodostivat johtotiimin. Johtotiimi kokoontui johtavan rehtorin kutsusta ja hänen puheenjohdollaan yleensä maanantaisin, lomia lukuun ottamatta. 4

8 Viranhaltijaorganisaatio Kuntayhtymän johtajana toimii johtava rehtori Risto Sinervo. Yhtymähallituksen tekemän päätöksen mukaan johtava rehtori ja talousjohtaja toimivat toistensa ja rehtorit toistensa varahenkilöinä. Vastuuyksiköt Hallinto, kiinteistöt ja ruokapalvelut, talousjohtaja Leena Suonkanta Kuntayhtymän yhteiset toiminnot, johtava rehtori Risto Sinervo Tekniset, - ja palvelualat, rehtori Markku Kaurila asti City-yksikkö (=yhteiskuntatieteiden, liiketalouden- ja hallinnonala, luonnontieteidenala, sosiaali-, terveys ja liikunta-ala, kulttuuriala) sekä Liedon toimipaikka, rehtori Tarja Asula asti Tekniikka- ja palvelualat, rehtori Markku Kaurila alkaen Liedon toimipaikka, apulaisrehtori Tarja Asula alkaen Kulttuuri-, luonnonvara-, logistiikka-alat, yhteiskuntatieteiden, liiketalouden- ja hallinnonala, luonnontieteidenala, sosiaali-, terveys ja liikunta-ala, apulaisrehtori Petri Lähde alkaen. 1.3 Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Suomen talous toipui vuoden 2009 finanssikriisistä nopeasti ja laajapohjaisesti. Vuonna 2009 bruttokansantuote (=tavaroiden ja palveluiden tuotannossa aikaansaatu arvonlisäys) väheni 8,2 %, mutta vuoden 2010 bruttokansantuotteen kasvuksi on tässä vaiheessa arveltu 3,2-3,3 %. Maailmantalous ja maailmankauppa kasvavat nopeasti. Kasvun painopiste on kehittyvissä Aasian maissa ja latinalaisessa Amerikassa. Kasvu Euroopassa jää hitaaksi. Suomen talouden kasvun taustalla on vientikysynnän ja kotimaisen kaupan elpyminen sekä lisäksi kotitalouksien kulutuskäyttäytyminen on ollut suhdannetilanteeseen nähden vahvaa. Julkinen talous säilyy hyvistä kasvunäkymistä huolimatta lähivuoden alijäämäisenä, tuotannontekijät ovat vajaakäytössä eikä aiempaa tuotannon tasoa saavuteta ennen kuin vuoden 2012 lopussa. Tilastokeskuksen laskema kuluttajahintojen vuosimuutos eli inflaatio kiihtyi joulukuussa 2,9 prosenttiin. Marraskuussa se oli 2,5 prosenttia. Kuluttajahintoja nosti joulukuussa edellisestä vuodesta eniten polttonesteiden, osakehuoneistojen ja kiinteistöjen, elintarvikkeiden ja alkoholittomien juomien sekä sähkön kallistuminen. Myös vuokrankorotukset, kulttuuri- ja vapaa-ajan palveluiden, vaatteiden sekä tupakan hintojen nousu vuoden 2009 joulukuusta vaikuttivat inflaatioon. Inflaatiota hillitsi joulukuussa eniten matkustajalentoliikenteen ja korkojen halpeneminen edellisestä vuodesta. Kuluttajahintaindeksin vuosikeskiarvo vuonna 2010 oli 1,2 %. Työttömyystilanteessa ei juuri tapahtunut muutoksia vuosien 2009 ja 2010 välillä. Vuonna 2010 työttömyysaste oli keskimäärin 8,4 %, kun se vuonna 2009 oli keskimäärin 8, 2 %. Työttömänä oli vuonna 2010 keskimäärin henkilöä. Työttömien määrä kasvoi vuoden 2010 ensimmäisellä vuosineljänneksellä. Kolmella viimeisellä vuosineljänneksellä työttömien määrä kääntyi laskuun. Jos mukaan lasketaan myös ns. piilotyöttömät eli henkilöt, jotka ovat työvoiman ulkopuolella, nousee työttömien lukumäärä henkeen vuonna 2010, mikä vastaa vuoden 2004 tasoa. Työllisyysaste oli 67,8 %. Työllisiä oli vuonna

9 Tilastokeskuksen keräämien tilinpäätösarvioiden mukaan Manner-Suomen kuntien yhteenlaskettu vuosikate nousi 2,1 miljardiin euroon. Kasvua selittää ennakoitua parempi verotulojen kasvu. Kuntien lainakansa kasvoi jälleen lähes miljardilla, koska investointeja ja lainojen lyhennyksiä varten jouduttiin ottamaan uutta lainaa. Myös kuntayhtymien taloustilanne parani. Kuntien toimintakatteet heikkenivät edellisvuoteen verrattuna, mutta verotulojen ja valtionosuuksien lisäys ylitti toimintakatteiden heikkenemisen, mikä näkyi vuosikatteiden kasvuna. Ainoastaan kahdeksan kuntaa arvioi, että toiminta- ja rahoitustulot eivät riitä toimintaja rahoitusmenoihin, vaan vuosikate jää negatiiviseksi. Vastaavia kuntayhtymiä oli 20. Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu lainakanta oli vuoden 2010 lopussa jo yli 13 miljardia euroa. Asukasta kohti lasketun lainakannan keskiarvo Manner-Suomen kunnissa oli euroa, kun vastaava suhdeluku edellisenä vuonna oli euroa. Euroalueen pitkät korot kääntyivät laskuun heinäkuussa 2009 finanssikriisin johdosta. Korot jatkoivat laskuaan ja 3 kk:n euribor oli joulukuussa 2009 niinkin alhainen kuin 0,712 % ja 12 kuukauden euribor 1,242 %. Lyhyet markkinakorot nousivat huhtikuusta 2010 lähtien lähemmäs 1 prosentin ohjauskorkoa, mutta joulukuussa tapahtui jälleen laskua 1 kk:n euriborin ollessa 0,782. Muutos on suhteellisen suuri, mutta historiallisesti katsoen korot ovat edelleen poikkeuksellisen alhaalla. Pitkät viitekorot laskivat vielä kesälläkin ja painuivat historiallisen alhaiselle tasolle, kun 10 vuoden korkokin laski lähes 2,3 prosenttiin. Loppuvuodesta myös pitkät korot ovat nousseet hieman, mutta ne ovat edelleen huomattavasti sekä pitkien korkojen että euriborien historiallisen keskiarvon alapuolella. Keskimääräinen pitkien korkojen taso vuonna 2010 oli noin 3 %. Loimaan koulutuskuntayhtymän peruskuntien väkiluku on lisääntynyt yhteensä 180 henkeä viime vuoden aikana. Aurassa oli kasvua 72 henkeä, Liedossa 228, Oripäässä 8 ja Pöytyällä 45. Sitä vastoin Loimaan väkiluku laski 83 henkeä, Huittisten 30, ja Koski Tl:n 14, Marttilan 28 ja Tarvasjoen 18 henkeä. Kuntayhtymän peruskuntien väkilukuarvio (suluissa edellinen vuosi): Kunta yhteensä joista miehiä naisia Aura 3914 (3 842) Huittinen (10 700) Koski Tl (2 451) Lieto (16 018) Loimaa (17 010) Marttila (2 019) Oripää (1 405) Pöytyä ) Tarvasjoki 1952 (1 970) yhteensä (63 872)

10 1.4 Olennaiset muutokset kuntayhtymän toiminnassa Tasapainotettu tuloskortti ja mittarit 2010 yhtymävaltuuston tasolla Näkökul mat Henkilös tö ja uusiutu minen Asiakka at ja yhteistyö tahot Ydin- ja tukipros essit Talous Keskeiset strategiset tavoitteet - ammatti-taitoinen ja motivoitunut henkilöstö - opettajat perehtyneet hyvin alansa työelämään ja sen kehitysnäkymiin - työelämän tarpeiden mukainen tutkinto- ja kurssitarjonta - pysyminen kehityksen eturintamassa - ennakointitoiminta laajaa työhallinnon ja työelämän kanssa, ammatilliseen koulutukseen 60 % ikäluokasta - oppimisympäristöt soveltuvia erilaisia oppijoita varten - läheinen yhteistyö työelämän kanssa opetuksen toteutuksessa ja työllistämisessä, osallistuminen tiiviisti alueen kehittämiseen -tiimityöskentelyn ja yhteistyön syventäminen - systemaattinen palaute- ja arviointijärjestelmän käyttäminen - tehokas hallinto ja toiminnan ohjaus - esimiestoimintaa palvelevat kustannusten seurantajärjestelmät - riittävä investointikyky Ratkaisevat menestystekijät - henkilöstön osaaminen - henkilöstön työvire ja motivaatio - koulutustarjonnan uusiutumiskyky - tutkintotiimien innovatiivisuus - johtamisen ja esimiestoiminnan tasokkuus - tilojen ja välineiden ajanmukaisuus - koulutustarjonnan vetovoimaisuus - yhteisten kehittämishankkeide n määrä työelämän, kehittämiskeskuksen ja Turun amk:n kanssa - aikuiskoulutuksen joustavuus ja laatu - oppimisen teho ja laatu - opetusjärjestelyjen joustavuus - koulutuksen osuvuus, asiakastyytyväisyys, valmistuminen ammattiin normiajassa, erityisopetuksen teho - kaksoistutkintojen (yo) määrä - kustannusten hyvä hallinta - välineiden ja tilojen uusiminen Mittarit 1. päteviä opettajia % päätoimisista 2. henkilöstökoulutus % palkoista 3. henkilöstökyselyindeksi 4. verkko-opetusta ov/vuosi 5. hankkeita kpl/vuosi 6. uusia koulutustuotteita kpl/vuosi 7. aloittaneet/aloituspaikat 8. % ikäluokasta ammatilliseen koulutukseen alueella 9. asiakaskyselyindeksi 10. aikuiskoulutuksen volyymi opiskelijatyöpäivinä 11. negatiivinen keskeyttäminen 12. läpäisyaste % aloittaneista 13. työllistymisindeksi 14. jatko-opiskeluindeksi 15. valmistuneiden määrä 4 v:ssa 16. kaksoistutkintoja % valmistuneista 17. suhteellinen velkautuneisuus % 18. vuosikate % poistoista Toteutuma ,5 % 2,8 % 3, ov 7 kpl 4 kpl 443/446 54,5 % 3, ,0 % 57,8-1,0-1, ,5 % 11,7 % 155,3 % Toteutuma % 2,8 % 3, ov 7 kpl 6 kpl 444/ % 3, ,0 % 61 2,7 0, % 11,7 % 222,5 % Mittaritavoitteet % 3 % 3,0 200 ov 6 kpl 4 kpl 460/ % 3, ,5 % 60 1,0 0, % 11 % 200 % mittariselosteet sivulla 75 7

11 Keskeiset kehittämistoimenpiteet ja hankkeet Toimenpide Tilanne Opettajien työelämävalmiuksien parantaminen Työssäoppimisen ja näyttöjen antamisen kehittäminen Osallistutaan maakunnalliseen työelämäyhteistyötä koskevaan Laakerikehittämishankkeeseen. Työelämäjaksolle osallistunut kolme opettajaa. Opiskelija-arvioinnin kehittäminen Keskeyttämisen ehkäisy Valmistumisen edistäminen ja ammatillisen koulutuksen vetovoimaisuuden parantaminen Fuusion aiheuttamat toimenpiteet Päivitetty arviointisuunnitelmat Osallistutaan maakunnalliseen syrjäytymisen ehkäisyä koskevaan MASTkehittämishankkeeseen, kehitetään sen puitteissa oppilaitoksen sisällä toimivaa teknistä työpajaa ja yhteistyötä kunnallisten työpajojen kanssa sekä tehostetaan valmistumista rästipajatoiminnan avulla. Järjestelmien ja henkilöstön siirron valmistelu varten loppusuoralla, porkkanarahojen 2011 suunnitelma tehty, määrärahaa saatu Ammattistarttitoiminnan tehostaminen Kehittämisrahaa saatu OPH:lta , kehittämissuunnitelmaa noudatettu Liedon toimipaikan toiminnan tehostaminen Logistiikan koulutusohjelman kehittäminen Lvi-alan opetuksen suunnittelu ja aloittaminen valinnaisina opintoina Primus-opiskelijahallinto ohjelmiston kehittäminen aikuisopiskeluun soveltuvaksi Lisätty aloituspaikkoja, hankittu opetusvälineitä, nimitetty oma apulaisrehtori, yhtymähallituksen päätös Liedon ammatti- ja aikuisopiston muodostamisesta Uusi halli valmistumassa, hanke logistiikkalaboratorion hankkimisesta valmisteilla Valmisteilla Aikuisopiskelu ja -opiskelijat siirretty Primukseen 8

12 Ammatillisen perustutkinnon suorittaneet Audiovisuaalisen viestinnän perustutkinto 10 8 Autoalan perustutkinto 8 20 Catering-alan perustutkinto Hiusalan perustutkinto Hotelli-, ravintola- ja suurtalousalan perustutkinto 0 0 Kone- ja metallialan perustutkinto Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto, artesaani Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto, näyttötutkintoon valmistava 7 25 Liiketalouden perustutkinto Maatalousalan perustutkinto 10 9 Maatalousalan perustutkinto, näyttötutkintoon valmistava 7 4 Puualan perustutkinto 1 0 Rakennusalan perustutkinto Rakennusalan perustutkinto, näyttötutkintoon valmistava 1 0 Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, näyttötutkintoon valmistava Sähköalan perustutkinto Tietojenkäsittelyn perustutkinto Yhteensä Oppisopimuskoulutuksena ammatillisen perustutkinnon suorittaneet Autoalan perustutkinto 1 - Catering-alan perustutkinto - - Kone- ja metallialan perustutkinto - 2 Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto 1 - Liiketalouden perustutkinto 9 2 Logistiikan perustutkinto - 1 Lääkealan perustutkinto - 1 Maatalousalan perustutkinto 3 1 Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto 1 1 Pintakäsittelyalan perustutkinto - 1 Puualan perustutkinto 1 - Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Suunnitteluassistentin perustutkinto - 1 Sähköalan perustutkinto 2 2 Talotekniikan perustutkinto - 1 Yhteensä

13 Oppisopimuskoulutuksena ammatillisen ammatti- tai erikoisammattitutkinnon suorittaneet Dieettikokin erikoisammattitutkinto 3 6 Elintarviketeollisuuden ammattitutkinto - 1 Hotelli-, ravintola- ja suurtalousesimiehen erikoisammattitutkinto - 2 Hierojan ammattitutkinto - 1 Hiusalan erikoisammattitutkinto - 1 Isännöinnin ammattitutkinto 2 2 Jalkojenhoidon ammattitutkinto - - Johtamisen erikoisammattitutkinto - 3 Kaupan esimiehen ammattitutkinto 1 - Koulunkäyntiavustajan ammattitutkinto 2 3 Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaajan ammattitutkinto 5 - Linja-autonkuljettajan ammattitutkinto 1 - Myynnin ammattitutkinto 2 7 Perhepäivähoitajan ammattitutkinto 8 8 Rahoitus- ja vakuutusalan ammattitutkinto - 15 Sihteerin ammattitutkinto - 4 Siivousteknikon ammattitutkinto 1 - Taloushallinnon ammattitutkinto - 1 Tekniikan erikoisammattitutkinto - 1 Yrittäjän ammattitutkinto 2 - Yhteensä

14 1.5 Henkilöstö Henkilöstötiedot ovat tarkemmin esitetty liitetiedossa 31. Kuntayhtymässä on laadittu myös henkilöstökertomus. 1.6 Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä Yhtymähallitus hyväksyi sisäisen valvonnan ja taloudenhoidon yleisohjeen ja teki siihen joitakin vähäisiä korjauksia Ohjeessa on todettu kuntayhtymän suunnittelu- ja seurantajärjestelmä, annettu määräykset rahatoimen hoidosta, laskujen käsittelystä ja saatavien perinnästä, omaisuuden luetteloinnista, irtaimistokirjanpidosta, varastojen hoidosta, projektien ja valtionosuuksien hallinnoinnista, sisäisestä laskennasta, riskien hallinnasta ja vakuuttamisesta sekä hankinnoista. Sisäistä valvontaa koskevaa ohjeistusta annetaan vuosittain talousarvion täytäntöönpano-ohjeissa. Sisäisen valvonnan järjestämisvastuu ulottuu kaikkiin tilivelvollisiin. Vuoden aikana taloustoimisto on suorittanut käteiskassojen tarkastusta sekä kiinnittänyt huomiota menojen kirjaamiseen oikeille tileille. Lisäksi on valvottu mm. hankintojen kilpailuttamista ja omaisuuden inventoimista. Rahavarojen, varastojen ja irtaimistojen tarkastus on tehty Tarkastajat kiinnittivät huomiota mm. keskusvaraston inventaarioon sekä teknisten osastojen laskutukseen, jota tulisi tehostaa. Johtotiimi on käsitellyt kuntayhtymää koskevia riskejä: A. Suunnittelu- ja seurantajärjestelmän riskit Yksikköhintaisen valtionosuuden mahdollinen vähentyminen on riskitasoa 4 asteikolla 1-5. Riskinä on myös aikuiskoulutuksen toteutuminen ennakoitua vähäisempänä kilpailutilanteesta johtuen sekä opiskelijamäärän vähentyminen koulutuksen kuluessa. Kuntayhtymän kirjanpito ja talousarvion/käyttösuunnitelmien toteutuksen seuranta ovat ajan tasalla. Riittävän isot vastuuyksiköt antavat liikkumavaraa talousarvion määrärahojen sisällä. Tavoitteet ovat olleet realistisia resursseihin nähden. Raportoinnin perusteella taloutta tarkastellaan kuukausittain. B. Johtamisjärjestelmän riskit Organisaatio, johtosäännöt ja muut ohjeet muodostavat rungon sisäisen valvonnan toteuttamiselle. Sisäisen valvonnan toteuttamissuunnitelma on valmisteilla. Päätöksenteon ja dokumentoinnin suhteen johtotiimi katsoi, että ne vastaavat hyvän hallinnon periaatteita. Hallinto- ja johtosääntöjen sekä toimintaohjeiden riittävä tunteminen on haaste johtamisjärjestelmälle ja perehdyttämiselle. 11

15 C. Ydin- ja tukitoimintojen riskit Toimialamme ydintoimintaa on opetus. Opetustoiminnassa riskeinä ovat opiskelijoiden tapaturmat sekä työssäoppimisjaksoilla tapahtuvat vahingot työnantajien omaisuudelle. Riskien pienentämiseksi työnantajan tulee mm. huolehtia, että hankittavat uudet koneet ja laitteet täyttävät lainsäädännön edellyttämät vaatimukset. Tukitoimintaa ovat puolestaan talous- ja kiinteistötoimet sekä ruokapalvelut. Suurimpana riskinä ovat henkilöriskit. Riittävä sijaisuuksien turvaaminen on tärkeää. Tapaturmien ja työn kuormituksen mittaamiseksi tehdään säännöllisin väliajoin riskien kartoitus. Projekteihin liittyy riskejä, jotka on tiedostettu ja asiasta on annettu johtotiimin toimesta koulutusta vastuuhenkilöille. Projekteihin liittyvä ohjeistus sisältyy niitä koskeviin päätöksiin. Seurantarekisteriä pidetään maksatuksesta. Lisäksi yhtymähallitukselle annetaan säännöllisesti selvitys projektien tilanteesta. Hankintamenettelyn oikeellisuuden turvaamiseksi on annettu hankintaohjeet erikseen joka vuosi talousarvion täytäntöönpano-ohjeiden yhteydessä. Vuonna 2007 hyväksyttyjen hankintaohjeiden päivitys aloitettiin 2010 syksyllä ja uudet ohjeet hyväksyttiin tulemaan voimaan Jopa pieniä hankintoja kilpailutetaan. Hankinnoista tehdään joko viranhaltijapäätös tai yhtymähallituksen päätös. Hankintoihin liittyy nykyisin yhä suurempi riski päätyä markkinaoikeuden käsiteltäväksi, koska yleinen valituskynnys on madaltunut. Riskinä ovat ulkopuoliset työmaat sekä ulkopuolisille tehtävät opiskelijatyöt. Joitakin vahinkoja on vuoden mittaan tapahtunut ulkopuolisten omaisuudelle. D. Sopimus- ja vastuuriskit Tehtäviä sopimuksia ovat urakka- ja ostopalvelusopimukset koulutuksista. Vuokrasopimuksia on solmittu työmaahalleista. Ostopalvelusopimuksia on oppisopimustoiminnasta ja näytöistä. Kopiokoneista ja atk-laitteista on leasingpuitesopimus Kuntarahoitus Oy:n kanssa. Taloustoimisto pitää sopimuksista luetteloa. E. Hallinnolliset riskit Hallinnollisena riskinä voidaan nähdä valtionosuusjärjestelmän muutos, jota mm. Suomen Kuntaliitto ajaa. Valtionosuudet maksetaan nykyisin suoraan koulutuksen järjestäjille ja järjestelmä halutaan muuttaa ns. yhden putken malliksi, jossa valtionosuudet ohjattaisiin kunnille. Suurena riskinä tällöin olisi kuitenkin se, että osa rahoituksesta käytettäisiin muuhun kuin ammatilliseen opetukseen. Koulutuksen järjestäjien maksuvalmius kärsisi samoin kuin opiskelijoiden vapaa hakeutuminen mihin tahansa koulutukseen. F. Tietoriskit ja tietojärjestelmien riskit Riskit on tiedostettu. Tietoturvasuunnitelma on toteutettu laitteisto- ja ohjelmistotasoilla (virustutkat, haittaohjelmatorjunta, tietoturvaohjeet). Suurimpana henkilöriskit. Tietojärjestelmien vastuuhenkilöt on nimetty ja varahenkilöjärjestelmä on parantunut huomattavasti. Tietojärjestelmien käyttöön liittyvistä riskeistä vastaavat atk-päällikkö ja atk-tuki, jotka seuraavat tietojärjestelmissä esiintyviä toimintahäiriöitä. Varmistukset ovat kunnossa. 12

16 Kuntayhtymässä on laadittu tietoturva- ja verkko-opas. Kulunvalvonta on kehitteillä. G. Rahoitusriskit Rahoitusriskejä ei ole ollut eikä myöskään sijoitustoiminnan riskejä. Takausriskejä ei ole, koska ei ole annettuja takauksiakaan. Rakennusurakoiden vakuuksista ja vakuutuksista huolehtii taloustoimisto ja pitää niistä luetteloa. Saatavien osalta on annettu ohjeet, että ne siirtyvät yhden huomautuslaskun jälkeen Intrum Justitia Oy:n perintään. H. Omaisuusriskit Omaisuus on vakuutettu. Vakuutukset on kilpailutettu viimeksi joulukuussa Tarjouskilpailun voitti If Vahinkovakuutus Oy. Omaisuuden inventaariot ovat joidenkin osastojen osalta olleet puutteelliset. Tähän on kiinnitetty huomiota. I Henkilöriskit ja palkkaus Henkilöstötilinpäätös laaditaan vuosittain. Uutena riskinä ovat ilmaantuneet nykyisen vuonna 2005 voimaan tulleen eläkejärjestelmän mahdollistamat ennakoimattomat eläkkeellelähdöt. Koko henkilöstön työilmapiiriä koskeva kysely tehdään vähintään joka kolmas vuosi (viimeksi helmikuussa 2009). Tehtäviä, joissa vaihtuvuus olisi suuri, ei ole. Koulutussuunnitelmat on opetuspuolella laadittu tiimeittäin. Palkkojen kehitystä ja mm. opettajien ylitunteja seurataan. Tehtäväkuvat on laadittu koko henkilöstön osalta. J Ympäristöriskit Ympäristöriskejä koskeva riskianalyysi on tehty pelastussuunnitelman laatimisen yhteydessä. Kyseiset riskit ovat melko pieniä. Laadittavana on kestävän kehityksen ohjelma, joka valmistunee vuonna Työsuojelutoimikunta tekee riskien kartoituksen keväällä 2011 ja tässä yhteydessä myös ympäristöriskit tulevat esille. 13