Kiinteiden puupolttoaineiden käyttö lämpö- ja voimalaitoksissa
|
|
- Maija-Liisa Toivonen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 A JI JE = I J JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Puupolttoaineiden käyttö energiantuotannossa 2005 Toimittaja: Esa Ylitalo Puupolttoaineiden käyttö väheni metsähake edelleen kasvussa Kiinteiden puupolttoaineiden käyttö lämpö- ja voimalaitoksissa Lämpö- ja voimalaitokset käyttivät vuonna 2005 energiantuotantoon kiinteitä puupolttoaineita kaikkiaan 13,7 miljoonaa kiintokuutiometriä eli 5 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna (taulukko 1). Puupolttoaineiden energiasisältö oli 26 terawattituntia (TWh), noin 7 prosenttia kaikkien energialähteiden kokonaiskulutuksesta. Merkittävin kiinteä puupolttoaine oli kuori, jota vuonna 2005 käytettiin 7,6 milj. m³ eli lähes 60 prosenttia kaikista puupolttoaineista (kuva 1). Erilaisten puupurujen, -lastujen ja -pölyjen käyttö oli yhteensä 1,7 milj. m³ ja lähinnä sahaja levyteollisuuden jätepuusta koostuvan puutähdehakkeen 1,0 milj. m³. Kierrätyspuuta poltettiin 0,7 milj. m³, muita puupolttoaineita 0,01 milj. m³ ja pellettejä ja brikettejä noin tonnia. Merkittävimmin edellisvuodesta väheni kuoren ja purujen käyttö. Metsähaketta käytettiin vuonna 2005 lämpö- ja voimalaitoksissa 2,6 milj. m³ eli 13 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Määrään sisältyvät myös lämpöyrittäjien huoltamien laitosten ja suurkiinteistöjen (noin 300 kpl) käyttämä hake. Metsähakkeen käytön keskimääräinen kasvu on ennen vuotta 2005 ollut noin 30 prosenttia vuodessa, joten nyt kasvu yli puolittui. Kansallisessa metsäohjelmassa on asetettu tavoitteeksi lisätä metsähakkeen vuotuinen käyttö viiteen miljoonaan kuutiometriin vuoteen 2010 mennessä. Puupolttoaineita käytettiin eniten niiden metsäkeskusten alueilla, joissa on runsaasti metsäteollisuutta (taulukko 2). Merkittävin käyttäjä oli Kaakkois-Suomi, jossa poltettiin viidennes kaikista kiinteistä puupolttoaineista. Etelä-Savo ja Lounais-Suomi lisäsivät eniten käyttöään, suhteellisesti eniten käyttö väheni Pirkanmaalla. Metsähaketta poltettiin eniten Keski-Suomen ja Pohjanmaan (Rannikon metsäkeskus) metsäkeskusten alueilla. Edellisvuodesta käyttö kasvoi selvästi eniten Kainuussa, jossa se kolminkertaistui. Pirkanmaalla metsähakkeen käyttö puolestaan väheni kolmanneksella. Valtaosa metsähakkeesta, noin 60 prosenttia, valmistettiin hakkuutähteistä eli hakkuualalta korjattujen puiden oksista ja latvuksista (taulukko 4). Kantojen ja juurakoiden käyttö metsähakkeen raaka-aineena kasvoi edellisvuodesta lähes kolminkertaisesti: vuonna 2005 kantoja käytettiin metsähakkeeksi 0,4 milj. m³ eli 14 prosenttia kaikesta raakaaineesta. Myös lähinnä ensiharvennuksilta peräisin olevan kokopuun haketus lisääntyi edellisvuodesta liki 20 prosenttia. Metsähakkeesta oli ulkomaista alkuperää vain 3 prosenttia.
2 2 Metsähakkeen kokonaiskäyttö Metsähaketta käytetään lämpö- ja voimalaitosten lisäksi energian tuottamiseen pientalokiinteistöillä (omakotitalot, maatilat ja vapaa-ajan asunnot), joissa sitä on arvioitu käytettävän vuosittain noin 0,4 milj. m³. Käyttötiedot perustuvat lämmityskauteen 2000/2001 kohdistuneeseen tutkimukseen. Yhdessä energialaitosten käyttämän metsähakkeen kanssa metsähakkeen kokonaiskäyttö ylsi vuonna 2005 kolmeen miljoonaan kuutiometriin (kuva 2, taulukko 3). Puupolttoaineiden hinnat Metsähake maksoi vuonna 2005 ilman arvonlisäveroa käyttöpaikalle tuotuna 8,95 euroa irtokuutiometri ( /i-m³) (taulukko 5). Teollisuuden puutähdehakkeesta maksettiin 6,80 /i-m³ ja puruista 5,35 /i-m³. Hinnaltaan edullisinta oli kuori, 5,15 /i-m³. Muille puupolttoainelajeille ei hintoja laskettu rittämättömän havaintomäärän vuoksi. Edellisvuoteen verrattuna eri puupolttoaineista eniten kohosi metsähakkeen hinta. Puupolttoaineiden hinta-aineisto oli laadultaan vaihtelevaa ja edusti vain osaa käytettyjen puupolttoaineiden määrästä, mistä johtuen esitettyjä yksikköhintoja voidaan pitää vain suuntaa antavina. Eniten hintatietoja saatiin metsähakkeesta (noin 59 % kokonaiskäytöstä), vähiten kuoresta (33 %). Puuenergia 2005 Energian kokonaiskulutus Suomessa vuonna 2005 oli 377 TWh eli lähes 9 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna (Energiaennakko 2005). Merkittävin syy tähän oli sähkön kulutuksen väheneminen teollisuuden energiatarpeen pienentyessä, mihin puolestaan vaikutti mm. paperiteollisuudessa pitkään jatkunut työtaistelu. Eniten edellisvuodesta vähenivät hiilen ja turpeen käyttö. Kokonaisuudessaan puupolttoaineiden käyttö notkahti vuonna 2005 alaspäin kaikkiaan 11 prosenttia. Väheneminen kohdistui erityisesti nestemäisiin puupolttoaineisiin eli metsäteollisuuden jäteliemiin. Tilastokeskuksen Energiaennakon tietojen perusteella Metla arvioi vuonna 2005 jäteliemiä käytetyn noin 37 TWh ja kiinteitä puupolttoaineita noin 39 TWh. Kiinteistä puupolttoaineista kului energialaitoksissa 26 TWh ja pientalokiinteistöissä 13 TWh. Puupolttoaineet ovat edelleen toiseksi merkittävin energialähde öljytuotteiden jälkeen (20 % kokonaiskäytöstä).
3 3 Teollisuuden puutähdehake 1,0 Muut ¹ 0,7 3,5 3,0 milj.m³ Lämpö- ja voimalaitokset Pientalokiinteistöt Sahanpuru ja 2,5 muut purut 1,7 2,0 Metsähake 2,6 Kuori 7,6 1,5 1,0 0,5 ¹ Kierrätyspuu, pelletit ja briketit sekä muu puupolttoaine. 0, Kuva 1. Kiinteiden puupolttoaineiden käyttö lämpö- ja voimalaitoksissa 2005, milj. m³ Kuva 2. Metsähakkeen kokonaiskäyttö Taulukoissa käytetyt symbolit: ei mitään ilmoitettavaa. loogisesti mahdoton esitettäväksi.. tietoa ei ole saatu 1. Kiinteiden puupolttoaineiden käyttö lämpö- ja voimalaitoksissa 2005 Puupolttoaine Irto- Kiintotilavuus Energiasisältö Käyttäjiä, tilavuus, Osuus, Muutos Osuus, Muutos milj. i-m³ milj. m³ % 2005/2004, % TWh % 2005/2004, % kpl Yhteensä. 13,66 100,0-5 25,88 100,0-4. Metsähake 6,52 2,61 19,1 13 5,18 20, Teollisuuden sivutuotepuu. 10,41 76, ,57 75,6-9. Teollisuuden puutähdehake 2,52 1,01 7,4 2 1,99 7, Sahanpuru ja muut purut 5,74 1,72 12,6-21 3,56 13, Kuori 21,79 7,62 55,8-9 13,78 53, Muu puupolttoaine 0,03 0,01 0,1-45 0,02 0, Pelletit ja briketit ¹ 0,04 0,3 72 0,21 0, Kierrätyspuu 1,62 0,65 4,7 21 1,13 4, ¹ Ilmoitettu tonneina. Muunnoksessa kiintotilavuudeksi käytetty tilavuuspainoa kg/m³. Tilavuuden ja energiasisällön erisuuruiset muutokset johtuvat puupolttoaineen keskimääräisen energiatiheyden (MWh/i-m³) vaihtelusta eri vuosina.
4 4 2. Kiinteiden puupolttoaineiden käyttö lämpö- ja voimalaitoksissa metsäkeskuksittain 2005 Käyttö, 1000 m³ Energiasisältö, GWh Metsäkeskus Metsä- Teollisuuden Sahanpuru Kuori Muut kiinteät Yhteensä Muutos Metsä- Teollisuuden Sahanpuru Kuori Muut kiinteät Yhteensä Muutos hake puutähdehake ja muut purut puupolttoaineet ¹ 2005/2004, % hake puutähdehake ja muut purut puupolttoaineet ¹ 2005/2004, % Koko maa Ahvenanmaa Rannikko Etelärannikko Pohjanmaa Lounais-Suomi Häme-Uusimaa Kaakkois-Suomi Pirkanmaa Etelä-Savo Etelä-Pohjanmaa Keski-Suomi Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Kainuu Pohjois-Pohjanmaa Lappi ¹ Kierrätyspuu, pelletit ja briketit sekä muu puupolttoaine.
5 5 3. Metsähakkeen kokonaiskäyttö 2005 Käyttö Energiasisältö Käyttäjiä, Käyttötarkoitus m³ Osuus, % GWh kpl Kokonaiskäyttö Lämpö- ja voimalaitokset Sähkön ja lämmön yhteistuotanto ¹ Lämmöntuotanto Pientalokiinteistöt ² Käyttö Muutos 2005/2004, % ¹ Sisältää myös lauhdeosuudet. ² Perustuu lämmityskauteen 2000/2001 kohdistuneeseen tutkimukseen. 4. Metsähakkeen raaka-ainelähteet 2005 ja 2004 Käyttö, m³ Osuus, % Muutos Raaka-aine /2004, % Yhteensä Karsittu ranka Karsimaton pienpuu Hakkuutähde Järeä runkopuu Kannot ja juurakot Ei sisällä pientalokiinteistöjen käyttämää metsähaketta. 5. Puupolttoaineiden hinnat 2005 ja 2004 /i-m³ /MWh Ostojen osuus Hinta- Muutos Muutos kokonais- aineiston Puupolttoainelaji /2004, % /2004, % käytöstä, % kattavuus, % Keskimäärin 6,30 5, ,20 8, Metsähake 8,95 7, ,10 9, Teollisuuden puutähdehake 6,80 6,35 7 8,55 7, Sahanpuru ja muut purut 5,35 4,95 8 8,50 8, Kuori 5,15 4,80 7 8,45 7, Hinta käyttöpaikalla ilman arvonlisäveroa. Tilavuus- ja energiasisältöhintojen erisuuruiset muutokset johtuvat keskimääräisen energiatiheyden (MWh/i-m³) vaihtelusta eri vuosina.
6 6 Puupolttoaineiden käyttö energiantuotannossa Tilaston tarkoitus Tilaston tarkoituksena on selvittää, paljonko kiinteitä puupolttoaineita Suomessa vuosittain käytetään energiantuotantoon. Tilasto kattaa energialaitoksissa (lämpö- ja voimalaitokset) sekä metsäteollisuudessa käytetyn koti- ja ulkomaisen metsähakkeen, metsäteollisuuden sivutuotepuun ja kierrätyspuun. Määrätietojen lisäksi selvitetään metsähakkeen raaka-ainelähteet ja puupolttoaineiden hinnat. Tilasto on perustettu vuonna Tilasto ei kata metsäteollisuuden käyttämiä nestemäisiä puupolttoaineita eikä pientalokiinteistöissä (omakotitalot, maatilat ja vapaa-ajan asunnot) käytettyä polttopuuta. Metsähakkeen kokonaiskäytön tilastossa on kuitenkin edellisestä poiketen esitetty tiedot pientalokiinteistöjen käyttämän metsähakkeen määrästä. Tiedot perustuvat Metlan lämmityskauteen 2000/2001 kohdistuneeseen tutkimukseen, ja ne pysyvät tilastoissa muuttumattomina seuraavaan tutkimukseen saakka. Tilaston laadinta Tiedot kerätään pääosin kirjekyselynä puupolttoainetta käyttäviltä laitoksilta, joihin kuuluvat: - kaikki varsinaiset puupolttoainetta käyttävät lämpö- ja voimalaitokset - kaikki puuta energiantuotantoonsa käyttävät metsäteollisuusyritykset, kuten viilu-, vaneri-, lastulevy- ja kuitulevytehtaat, massa- ja paperitehtaat sekä teollisuussahat - merkittävimmät puuta energiantuotantoonsa käyttävät rakennuspuusepäntuotteita, puutaloja, puupakkauksia ja muita puutuotteita valmistavat yritykset (toimialat ) - merkittävimmät puuhuonekaluja valmistavat yritykset (toimiala 361) - lämpöyrittäjäkohteet. Arvio lämpöyrittäjien huoltamien laitosten lukumäärästä ja niiden käyttämästä puupolttoaineesta perustuu Työtehoseura ry:ltä saatuihin tietoihin. Laitokset ilmoittavat puupolttoaineen käytön tilavuutena tai massana ja/tai sitä vastaavana puupolttoaineen energiasisältönä. Niissä tapauksissa, missä vain toinen suureista on ilmoitettu, käytetään toisen arvioimiseen yleisesti sovellettuja energiatiheyslukuja (esim. Alakangas 2000). Eri tilavuus/energiasisältömittojen välisiin muunnoksiin käytetään yleisiä muunnoskertoimia. Keskeiset sovelletut kertoimet on esitetty luvun lopussa olevissa taulukoissa. Puupolttoaineiden hinnat ilmoitetaan joko tilavuuden ( /i-m³) ja/tai energiasisällön ( /MWh) mukaan käyttöpaikalla maksettuna hintana, ilman arvonlisäveroa. Keskihinnat lasketaan näistä luvuista ostomäärillä/energiasisällöllä painottaen. Hinta-aineisto ei kata Metsäkeskukset Ahvenanmaa 1 Rannikko 1a Etelärannikko 1b Pohjanmaa 2 Lounais-Suomi 3 Häme-Uusimaa 4 Kaakkois-Suomi 5 Pirkanmaa 6 Etelä-Savo 7 Etelä-Pohjanmaa 8 Keski-Suomi 9 Pohjois-Savo 10 Pohjois-Karjala 11 Kainuu 12 Pohjois-Pohjanmaa 13 Lappi 0 Käsitteet ja määritelmät Tilasto kattaa koti- ja ulkomaisen metsä- ja puutähdehakkeen, purun, kuoren, kierrätyspuun, puupolttoainejalosteet (puupelletit ja -briketit) sekä muun kiinteän puupolttoaineen. Metsähake on polttohaketta, jonka valmistukseen voidaan käyttää kaikkea metsästä saatavaa puuta, kuten runkopuuta, latvuksia, oksia, neulasia, lehtiä, kantoja ja juurakoita. Metsähake jaetaan raaka-aineensa perusteella seuraavasti: Karsittu ranka: karsitusta pieniläpimittaisesta runkopuusta tehty hake (rankahake). Karsimaton pienpuu: puun koko maanpäällisestä biomassasta (runkopuu, oksat, neulaset) tehty hake (kokopuuhake). Hake valmistetaan yleensä taimikonhoidossa tai nuoren metsän harvennuksessa syntyneestä pieniläpimittaisesta runkopuusta. Hakkuutähde: hakkuun yhteydessä syntyvästä ja metsään jääväästä puuaineksesta kuten oksat ja latvukset lehtineen ja neulasineen tehty hake. Risutukit kuuluvat hakkuutähteisiin. Järeä runkopuu hake valmistetaan puunkorjuun yhteydessä kaadetusta ja kerätystä järeästä viallisesta runkopuusta, joka ei kelpaa ainespuuksi (tukki- tai kuitupuuksi). Tällaista puuta on mm. järeä tyvilahoinen runkopuu eli ns. lumppi. Kannot: kannoista ja juurakoista valmistettu metsähake. Etelä- Suomi Pohjois- Suomi b a sitä metsäteollisuuden itse tuottamaa ja sen omaan käyttöön mennyttä puuta, jolle ei ole määritelty markkinahintaa
7 7 Teollisuuden sivutuotepuu Teollisuuden puutähdehake: hake ja puumurske, jota syntyy saha- tai muun puutuoteteollisuuden (esim. vaneri- ja muu levyteollisuus sekä puusepänteollisuus) sivutuotteena. Sahanpuru ja muut purut: sahauksessa, puutavaran höyläyksessä tai muussa puunjalostuksessa syntynyt sahanpuru, kutterilastu, muu lastu ja puru sekä hiontapöly. Kuori: puunjalostuksessa syntyvä kuorintatähde. Muu puupolttoaine: muu edellä mainitsematon tai erittelemätön kiinteä puupolttoaine, kuten rimat, pinnat, tasauspätkät, halot jne. Pelletit ja briketit: lähinnä sahanpurusta, hiontapölystä ja kutterinlastusta eri muotoon puristamalla valmistetut puupolttoainejalosteet. Kierrätyspuu Purku- ja rakennustoiminnassa syntynyt hylky- tai jätepuu sekä esim. hylätyt puiset pakkausjätteet, kuljetusalustat, ratapölkyt sekä sähkö- ja puhelinpylväät. Kierrätyspuuhun kuuluu tässä myös se puujäte, joka Tilastokeskuksen lopullisissa energiatilastoissa luokitellaan kierrätyspolttoaineeksi, joita ovat mm. käytöstä poistetut ratapölkyt sekä erilaisia kyllästysaineita, raskasmetalleja yms. sisältävät rakennus- ja purkutoiminnan puujätteet. Luotettavuus Aineisto kattaa kaikki merkittävät puuta energiantuotantoonsa käyttävät laitokset, joiden luetteloa päivitetään vuosittain eri lähteistä saaduilla tiedoilla. Käyttötiedot kerätään vuosittain pääosasta laitoksia. Osalta pienimmistä laitoksista tiedot kysytään muutaman vuoden välein, minä ajanjaksona niiden tiedot pysyvät tilastossa muuttumattomina. Vuonna 2005 näiden laitosten käyttämän puun määrä oli 0,3 prosenttia kiinteiden puupolttoaineiden kokonaiskäytöstä. Laitokset saattavat joissain tapauksissa ilmoittaa tietonsa erilaisina yksikköinä. Tietojen yhtenäistäminen yleisten muuntokertoimien avulla saattaa aiheuttaa epätarkkuuksia tilastoon. Tiettyjen puupolttoainelajien määrien vertaamiseen eri vuosien välillä tulee suhtautua varauksin. Tämä koskee etenkin teollisuuden puutähdehaketta, purua ja kuorta, joita suurimmat laitokset käyttävät energiantuotantoonsa erilaisia puupolttoaineseoksina ja joiden jakaminen varsinaisiin puupolttoainelajeihin saattaa tuottaa joissain tapauksissa vaikeuksia. Puupolttoaineiden hintojen määrittämiseen käytetyt tiedot eivät kata koko aineistoa. Osa puupolttoaineesta syntyy yrityksen oman teollisuusprosessin tuotteena, jolle ei ole määritelty hintaa. Myöskään kaikelle yrityksen ulkopuolelta ostetulle puupolttoaineelle ei saada hintatietoja hintojen salassapitomääräyksistä johtuen. Vertailtavuus Puupolttoaineen käyttötietoja keräävät omia tilastojaan varten mm. Tilastokeskus, ympäristöministeriö, Suomen Kaukolämpö ry ja Suomen Kuntaliitto. Tietojen kattavuus, yhteismitallisuus ja saatavuus riippuvat eri organisaatioiden tilastoilleen asettamista vaatimuksista. Yleisimmät muuntokertoimet Energiatiheys, Tiiviys, Puupolttoaine MWh/i-m³ m³/i-m³ Metsähake 0,8 0,4 Teollisuuden puutähdehake 0,8 0,4 Sahanpuru 0,6 0,3 Kutterinlastu 0,5 0,28 Kuori havupuu 0,6 0,35 lehtipuu 0,75 0,35 Kierrätyspuu 0,7 0,4 Pelletit ja briketit 4,8 MWh/tn 575 kg/i-m³, 1150 kg/m³ Muu puupolttoaine 0,7 0,4 Etuliitteet k = kilo = 10³ = 1000 M = mega = 10 6 = G = giga = 10 9 = T = tera = = Eri energiayksiköiden väliset muuntokertoimet toe MWh GJ toe 1 11,63 41,868 MWh 0, ,6 GJ 0, , esim: 1 toe = 11,63 MWh Lisätietoja Alakangas, E Suomessa käytettävien polttoaineiden ominaisuuksia. VTT Tiedotteita s. Energiaennakko SVT Energia Tilastokeskus. 34 s. Kansallinen metsäohjelma Metinfo Tilastopalvelu. Metsäntutkimuslaitos. Sevola, Y., Peltola, A. ja Moilanen, J Polttopuun käyttö pientaloissa 2000/2001. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja s. Toimialaluokitus Tilastokeskus. Käsikirjoja s. Työtehoseura ry, Metsäosasto
8 SVT Suomen Virallinen Tilasto Finlands Officiella Statistik Official Statistics of Finland Maa-, metsä- ja kalatalous Yhteystiedot: Metsäntutkimuslaitos Metsätilastollinen tietopalvelu Unioninkatu 40 A Helsinki Puh Faksi ISSN Maa-, metsä- ja kalatalous ISSN Metsätilastotiedote
Metsäntutkimuslaitoksen julkaisemassa uudessa tilastossa selvitetään, paljonko kiinteää puupolttoainetta
Puupolttoaineen käyttö energiantuotannossa vuonna 2000 Toimittaja: Esa Ylitalo 4.5.2001 574 Metsähakkeen energiakäyttö rajussa nousussa kuorta palaa kattiloissa eniten Metsäntutkimuslaitoksen julkaisemassa
LisätiedotPuupolttoaineiden kokonaiskäyttö. lämpö- ja voimalaitoksissa
A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Puupolttoaineen käyttö energiantuotannossa vuonna 2002 Toimittaja: Esa Ylitalo 25.4.2003 670 Metsähakkeen
LisätiedotPuun energiakäyttö 2011
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 16/2012 Puun energiakäyttö 2011 25.4.2012 Esa Ylitalo Metsähaketta käytettiin 7,5 miljoonaa kuutiometriä vuonna 2011 Lämpö- ja
LisätiedotPuun energiakäyttö 2010
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 16/2011 Puun energiakäyttö 2010 3.5.2011 Esa Ylitalo Metsähaketta käytettiin lähes 7 miljoonaa kuutiometriä Lämpö- ja voimalaitoksissa
LisätiedotPuun energiakäyttö 2012
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 15/2013 Puun energiakäyttö 2012 18.4.2013 Esa Ylitalo Metsähakkeen käyttö uuteen ennätykseen vuonna 2012: 8,3 miljoonaa kuutiometriä
LisätiedotRaakapuun käyttö 2010
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 22/2011 Raakapuun käyttö 2010 Raakapuun käyttö 72 miljoonaa kuutiometriä 31.5.2011 Veli Suihkonen Muutettu 6.9.2011 Vuonna 2010
LisätiedotPuun energiakäyttö 2007
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Puun energiakäyttö 2007 15/2008 7.5.2008 Esa Ylitalo Puun energiakäyttö väheni vuonna 2007 myös metsähakkeen käyttö notkahti Lämpö-
LisätiedotMETSÄTILASTOTIEDOTE 31/2014
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 31/2014 Puun energiakäyttö 2013 8.7.2014 Jukka Torvelainen Esa Ylitalo Paul Nouro Metsähaketta käytettiin 8,7 miljoonaa kuutiometriä
LisätiedotKiinteiden puupolttoaineiden käyttö lämpö- ja voimalaitoksissa
A JI Puun energiakäyttö 2006 JE = I J JEA @ JA Toimittaja: Esa Ylitalo A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " 10.5.2007 867 Puupolttoaineiden käyttö kasvoi metsähaketta
LisätiedotPuun energiakäyttö 2008
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 15/2009 Puun energiakäyttö 2008 5.5.2009 Esa Ylitalo Metsähakkeen käyttö ennätyslukemiin 2008 Metsähakkeen energiakäyttö kasvoi
LisätiedotPuun energiakäyttö 2009
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 16/2010 Puun energiakäyttö 2009 28.4.2010 Esa Ylitalo Metsähakkeen käyttö nousi yli 6 miljoonan kuutiometrin Metsähakkeen energiakäyttö
LisätiedotPuun hinnat metsäkeskuksittain vuosi 2006. Vuoden 2006 kantohinnat nousivat reaalisesti 1,1 prosenttia. Martti Aarne Mika Mustonen 11.4.
A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Puun hinnat metsäkeskuksittain vuosi 2006 Toimittajat: Pekka Ollonqvist Martti Aarne Mika Mustonen 11.4.2007
LisätiedotPuun hinnat metsäkeskuksittain 2009
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 17/2010 Puun hinnat metsäkeskuksittain 2009 5.5.2010 Yrjö Sevola Pekka Ollonqvist Reaalinen kantohintataso laski 14 prosenttia
LisätiedotPuukauppa alueittain 2013
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 11/2014 Puukauppa alueittain 2013 1.4.2014 Martti Aarne Vuoden 2013 reaalinen kantohintataso 2 prosenttia edellisvuotta korkeampi
LisätiedotMetsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna 2013. Markus Strandström
Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna 2013 Pienpuu Hakkuutähteet www.metsateho.fi Kannot Järeä (lahovikainen) runkopuu 5/2014 15.9.2014 2 Metsähakkeen käyttö Suomessa 2013 I Metsähakkeen käyttö on
LisätiedotPuun hinnat metsäkeskuksittain 2010
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 6/2011 Puun hinnat metsäkeskuksittain 2010 4.2.2011 Yrjö Sevola Pekka Ollonqvist Reaalinen kantohintataso nousi 8,5 prosenttia
Lisätiedot2,8 miljoonaa kuutiometriä. Puukaupan reipas tahti on jatkunut helmikuussa: viikoilla 6 7 puuta kertyi yhteensä 1,5 miljoonaa kuutiometriä.
Puun ostot ja hinnat tammikuu 2001 Toimittaja: Martti Aarne 20.2.2001 564 Ennätysvilkas tammikuu puukaupassa Vuosi on puumarkkinoilla alkanut erittäin vilkkaasti. Tammikuun 2001 puun ostomäärä yksityismetsistä
Lisätiedotkuutiometriin, mikä vastaa noin 37 miljoonaa kuutiometriä yksityismetsistä
Puun ostot ja hinnat joulukuu 2001 Toimittaja: Martti Aarne 16.1.2002 608 Vuoden 2001 puukauppa jäi 30 miljoonaan kuutiometriin Vuosi 2001 oli puumarkkinoilla hiljainen, vaikka marraskuun myrskyt lisäsivätkin
LisätiedotPuun käyttö 2013: Metsäteollisuus
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 19/2014 Puun käyttö 2013: Metsäteollisuus 16.5.2014 Jukka Torvelainen Martti Aarne Metsäteollisuuden raakapuun käyttö nousi 64,5
Lisätiedotmassateollisuuden hake ja puru mukaan lukien, oli vuoden 2005 lopussa 11,2 miljoonaa kuutiometriä.
A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Metsäteollisuuden puuvarastot 31.12.2005 Toimittaja: Martti Aarne 7.2.2006 805 Mäntykuitupuuta yli 4 miljoonaa
LisätiedotTuontipuu energiantuotannossa
Tuontipuu energiantuotannossa Yliaktuaari Esa Ylitalo Luonnonvarakeskus,Tilastopalvelut Koneyrittäjien Energiapäivät 2017 Hotelli Arthur Metsähakkeen käyttö lämpö- ja voimalaitoksissa 2000 2015 milj. m³
LisätiedotHakkuumäärien ja pystykauppahintojen
A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Bruttokantorahatulot metsäkeskuksittain 2003 Toimittaja: Esa Uotila 18.6.2004 729 Kantorahatulot lähes 1,8
LisätiedotMetsäteollisuuden ulkomaankauppa, tammikuu 2014
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, tammikuu 2014 13/2014 14.4.2014 Aarre Peltola Metsäteollisuustuotteiden vienti käynnistyi tammikuussa
LisätiedotSyksyn puukauppa jatkuu edellisvuosia tuntuvasti hiljaisempaan tahtiin. Syyskuussa metsäteollisuus osti puuta 2,1 miljoonaa kuutiometriä,
Puun ostot ja hinnat syyskuu 2001 Toimittaja: Martti Aarne 19.10.2001 598 Syyskuun puukaupassa 50 prosentin lasku edellisvuodesta Syksyn puukauppa jatkuu edellisvuosia tuntuvasti hiljaisempaan tahtiin.
LisätiedotPuun ostot ja hinnat lokakuu 2001. Puukauppa piristymässä 22.11..2001 601
Puun ostot ja hinnat lokakuu 2001 Toimittaja: Martti Aarne 22.11..2001 601 Puukauppa piristymässä Puukauppa on marraskuussa hieman vilkastunut alkusyksyn puumääriin verrattuna. Viikolla 46 teollisuus osti
LisätiedotMetsäteollisuuden ulkomaankauppa, maaliskuu 2014
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, maaliskuu 2014 24/2014 5.6.2014 Aarre Peltola Metsäteollisuustuotteiden vienti kasvussa maaliskuussa
Lisätiedotverrattuna oli 29 prosenttia. Mänty- ja kuusikuitupuuvarastot olivat yhteensä 4,6 miljoonaa kuutiometriä
A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Metsäteollisuuden puuvarastot 30.6.2005 Toimittaja: Martti Aarne 23.8.2005 787 Kuitupuuvarastot lähes 50
LisätiedotKantohintojen aleneminen edellisvuodesta. Reaalisesti pudotusta oli 4 prosenttia. nousivat ainoastaan Ahvenanmaalla
A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Bruttokantorahatulot metsäkeskuksittain 2004 Toimittaja: Esa Uotila 31.5. 2005 775 Kantohintojen lasku pudotti
LisätiedotMetsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt
Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt Metsähakkeen raaka-aineita Karsittu ranka: rankahake; karsitusta
LisätiedotPuun hinnat metsäkeskuksittain vuosi 2004. Reaalisten kantohintojen lasku 3,4 prosenttia vuonna 2004. Pekka Ollonqvist 18.2.
A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Puun hinnat metsäkeskuksittain vuosi 2004 Toimittajat: Martti Aarne Pekka Ollonqvist 18.2.2005 760 Reaalisten
LisätiedotMetsänhoito- ja metsänparannustöiden kustannukset 2009
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 23/2010 Metsänhoito- ja metsänparannustöiden kustannukset 2009 28.5.2010 Marja-Liisa Juntunen Helena Herrala-Ylinen Metsänhoito-
LisätiedotPuun energiakäyttö E-P+K-P ilman kanta Kokkolaa eli mk-alue, 1000 m3
Metsätalouden organisaatio 212 kaikilla sormi metsäenergiapelissä => tulevaisuuden ala Puuenergian käyttö Manu Purola Toiminnanjohtaja 3.11.211 4-564433 www.mhy.fi/keskipohjanmaa Energiaosuuskunnat K-P:lla
LisätiedotJyväskylän energiatase 2010. Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Jyväskylän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jyväskylän energiatase 2010 Öljy 1495 GWh Teollisuus 590 GWh Sähkö 65 % Prosessilämpö 35 % Kivihiili 39 GWh Turve 2460 GWh Rakennusten
Lisätiedot8 Puun käyttö. Metsätilastollinen vuosikirja 2011 265
8 Puun käyttö Vuonna 2010 Suomessa käytettiin raakapuuta 70,8 miljoonaa kuutiometriä, eli yli 11 miljoonaa kuutiometriä enemmän kuin vuotta aiemmin. Pääosa raakapuusta 62,4 miljoonaa kuutiometriä kului
LisätiedotPuun ostot ja hinnat marraskuu 2001. Myrskytuhopuu on vilkastuttanut puukauppaa 19.12.2001 605
Puun ostot ja hinnat marraskuu 2001 Toimittaja: Martti Aarne 19.12.2001 605 Myrskytuhopuu on vilkastuttanut puukauppaa Koko syksyn puolivauhdilla käyneessä puukaupassa näkyi marraskuussa piristymisen merkkejä.
LisätiedotMetsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1
Metsästä energiaa Kestävän kehityksen kuntatilaisuus Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsästä energiaa Metsä- ja puuenergia Suomessa Energiapuun korjuukohteet Bioenergia Asikkalassa Energiapuun
LisätiedotKantohinnat kääntyivät laskuun vuonna 2003, joskin vuoden loppupuolella
A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Puun hinnat metsäkeskuksittain vuosi 2003 Toimittajat: Martti Aarne Pekka Ollonqvist 2.2.2004 708 Reaalinen
LisätiedotTiedotteeseen on koottu tiedot teollisuuden
Raakapuun käyttö Suomessa 1996 Toimittajat: Veli Suihkonen Irma Kulju 15.7.1997 397 Teollisuuden puunkäyttö lievässä laskussa Tiedotteeseen on koottu tiedot teollisuuden ja kiinteistöjen puunkäytöstä 1996.
LisätiedotMetsäteollisuuden ulkomaankauppa, toukokuu 2014
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, toukokuu 2014 34/2014 7.8.2014 Annu Kaila Metsäteollisuuden vienti jatkui toukokuussa vakaana
LisätiedotMETSÄTILASTOTIEDOTE. Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, heinäkuu 2014. Koivukuitupuun tuonti kasvussa
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, heinäkuu 2014 42/2014 7.10.2014 Annu Kaila Koivukuitupuun tuonti kasvussa Koivukuitupuun tuonti
Lisätiedotmarkkinatilanteen takia kuusitukin asema bruttokantorahojen tuottajana vahvistui entisestään ja oli 40 prosenttia.
A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Bruttokantorahatulot metsäkeskuksittain 2005 Toimittaja: Esa Uotila 12.4.2006 816 Bruttokantorahatulot 1,6
LisätiedotPuukauppa toukokuu 2004. Puun hintojen lasku pysähtynyt 17.6.2004 727
A JI JE = I J JEA @ JA Puukauppa toukokuu 2004 A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Toimittaja: Mika Mustonen 17.6.2004 727 Puun hintojen lasku pysähtynyt Metsäteollisuuden
LisätiedotPuukauppa, kesäkuu 2010
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 31/2010 Puukauppa, kesäkuu 2010 14.7.2010 Aarre Peltola Puukauppa vauhdissa kesäkuussa Vaisun alkuvuoden jälkeen puukauppa ampaisi
LisätiedotJyväskylän energiatase 2012. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto
Jyväskylän energiatase 2012 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 21.1.2014 Sisältö Perustietoa Jyväskylästä Jyväskylän energiatase 2012 Energiankäytön ja energialähteiden
LisätiedotITÄ-SUOMEN ENERGIATILASTO 2014
ITÄ-SUOMEN ENERGIATILASTO 2014 Kajaanin yliopistokeskus 11.2.2016 ITÄ-SUOMEN ENERGIATILASTO 2014 Sisältö 1 Itä-Suomen energiatilastointi...1 2 Tietojen tarkkuus...1 3 Aineiston keruu...2 4 Tilaston lähdetiedot...2
Lisätiedotosuus oli 10 prosenttia. Marraskuun hakkuut olivat samansuuruiset kuin edeltävällä 10-vuotiskaudella keskimäärin.
A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Markkinapuun hakkuut, työvoima ja korjuukalusto Marraskuu 2004 Toimittaja: Yrjö Sevola 31.12.2004 752 Marraskuun
LisätiedotPuukauppa tammikuu 2006. Kuitupuun hinnat laskivat tammikuussa 17.2.2006 806
A JI JE = I J JEA @ JA Puukauppa tammikuu 2006 A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Toimittaja: Mika Mustonen 17.2.2006 806 Kuitupuun hinnat laskivat tammikuussa Metsäteollisuus
LisätiedotLÄMPÖYRITTÄJYYS POHJOIS-KARJALASSA. Urpo Hassinen. www.biomas.fi
LÄMPÖYRITTÄJYYS POHJOIS-KARJALASSA Urpo Hassinen 1 www.biomas.fi 2 1 Maatilat Lämmitysratkaisun muutostarve, maatilat (%) 9 8 7 6 5 4 Kontiolahti, n=6 Tohmajärvi, n=99 Pohjois-Karjalassa josta 19 % on
LisätiedotYksityismetsätalouden liiketulos 2013
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Yksityismetsätalouden liiketulos 2013 27/2014 18.6.2014 Esa Uotila Yksityismetsätalouden liiketulos lähes 100 euroa hehtaarilta
LisätiedotMetsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia
Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia Kestävän kehityksen kuntatilaisuus 8.4.2014 Loppi Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsäalan asiantuntijatalo, jonka tehtävänä on: edistää
LisätiedotPuukauppa toukokuu 2006. Puukauppa piristyi toukokuussa. kuusitukki ennätyshinnoissa 9.6.2006 825
A JI JE = I J JEA @ JA Puukauppa toukokuu 2006 A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Toimittaja: Martti Aarne 9.6.2006 825 Puukauppa piristyi toukokuussa kuusitukki ennätyshinnoissa
Lisätiedot3 Tulokset. 3.1 Yleistä. 3.2 Havutukkien kulkuvirrat
3 Tulokset 3.1 Yleistä Tärkeimmät hankinta-alueet, joista kertyi yhteensä kolmannes markkinapuusta, olivat vuosina 1994 ja 1997 Etelä- ja Pohjois-Savon sekä Keski-Suomen metsäkeskukset (liitteet 2 3, s.
LisätiedotMETSÄTILASTOTIEDOTE 36/2014
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 36/2014 Puukauppa, heinäkuu 2014 21.8.2014 Martti Aarne Heinäkuun puukauppa 1,5 miljoonaa kuutiometriä Mänty- ja kuusitukin reaaliset
LisätiedotPuutavaran mittaustutkimusten ajankohtaiskatsaus. Tutkimuspäivä 4.10.2005 Lahti. Metsäntutkimuslaitos Jari Lindblad. Lindblad/JO/3359 /
Puutavaran mittaustutkimusten ajankohtaiskatsaus Metsäntutkimuslaitos Jari Lindblad Tutkimuspäivä 4.10.2005 Lahti SISÄLTÖ: 1. Eräkoon vaikutus puutavaran mittaustarkkuuteen 2. Puutavaran tuoretiheystaulukot
Lisätiedotkuutiometriä, joka ylittää viime vuoden vastaavan jakson ostomäärän viidellä prosentilla. Puun hintojen lasku pysähtyi alkuvuodesta
A JI JE = I J JEA @ JA Puukauppa maaliskuu 2004 A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Toimittaja: Mika Mustonen 16.4.2004 717 Kuitupuun hinnat ennätyksellisen alhaalla
LisätiedotPuukauppa, joulukuu 2012
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 2/2013 Puukauppa, joulukuu 2012 16.1.2013 Yrjö Sevola Vuoden 2012 puukauppa 28 miljoonaa kuutiometriä Metsäteollisuus osti joulukuussa
LisätiedotPuun energiakäyttö E-P+K-P ilman kanta Kokkolaa eli mk-alue, 1000 m3
PEFC/2-44-2 Puuenergian käyttö Metsätalouden organisaatio 212 kaikilla sormi metsäenergiapelissä => tulevaisuuden ala Manu Purola Toiminnanjohtaja 3.11.211 4-564433 www.mhy.fi/keskipohjanmaa Liitto ollut
LisätiedotMetsänhoito- ja metsänparannustöiden kustannukset 2011
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 28/2012 Metsänhoito- ja metsänparannustöiden kustannukset 2011 13.6.2012 Marja-Liisa Juntunen Helena Herrala-Ylinen Metsänhoito-
LisätiedotPuukauppa, toukokuu 2008
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Puukauppa, toukokuu 2008 23/2008 13.6.2008 Mika Mustonen Puukauppa piristyi toukokuussa Puukauppa piristyi hieman toukokuussa,
LisätiedotPuun hintojen nousun vauhdittama puukauppa jatkui vilkkaana marraskuussa.
A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Puukauppa marraskuu 2004 Toimittaja: Mika Mustonen 17.12.2004 751 Hintojen nousu piristi puukauppaa Puun
LisätiedotUudenmaan metsävarat energiakäyttöön, mihin metsät riittävät?
Uudenmaan metsävarat energiakäyttöön, mihin metsät riittävät? Uudenmaan metsäenergiaselvitys Hyvinkää 27.9.2013 Olli-Pekka Koisti Sivu 1 Uusimaa lukuina pinta-ala n. 910 000 ha (2,7% Suomen p-alasta) metsämaata
LisätiedotArvioita Suomen puunkäytön kehitysnäkymistä
Arvioita Suomen puunkäytön kehitysnäkymistä Lauri Hetemäki Metsien käytön tulevaisuus Suomessa -seminaari, Suomenlinna, 25.3.2010, Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research
LisätiedotPuukauppa Syyskuu 2007. Tukkipuun hinnat loivassa laskussa 16.10.2007 887
A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Puukauppa Syyskuu 2007 Toimittaja: Mika Mustonen 16.10.2007 887 Tukkipuun hinnat loivassa laskussa Puukauppa
LisätiedotTeollisuuspuun hakkuut alueittain 2013
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Teollisuuspuun hakkuut alueittain 2013 21/2014 23.5.2014 Elina Mäki-Simola Vuoden 2013 teollisuuspuun hakkuut 56,1 miljoonaa kuutiometriä
LisätiedotVahva korkeasuhdanne jatkui puumarkkinoilla. miljoonaa kuutiometriä yksityismetsistä
Puun ostot ja hinnat joulukuu 2000 Toimittaja: Martti Aarne 19.1.2001 561 Yksityismetsien puukaupassa 12 prosentin kasvu Vahva korkeasuhdanne jatkui puumarkkinoilla vuonna 2000. Metsäteollisuuden puun
LisätiedotMetsämaan omistus 2011
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 16/2013 Metsämaan omistus 2011 22.4.2013 Jussi Leppänen Yrjö Sevola Metsänomistajia 632 000 Suomalaiset omistavat metsää yksin
LisätiedotPuukauppa, tammikuu 2011
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 7/2011 Puukauppa, tammikuu 2011 11.2.2011 Martti Aarne Tammikuun puukauppa 1,0 miljoonaa kuutiometriä Teollisuus osti tammikuussa
LisätiedotPuukauppa metsäkeskuksittain 2011
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 7/2012 Puukauppa metsäkeskuksittain 2011 14.2.2012 Martti Aarne Pekka Ollonqvist Vuoden 2011 reaalinen kantohintataso 5 prosenttia
LisätiedotMetsämaan omistus 2012. Pien- ja suuromistuksia entistä enemmän. Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 6/2014
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 6/2014 Metsämaan omistus 2012 14.2.2014 Jussi Leppänen Yrjö Sevola Pien- ja suuromistuksia entistä enemmän Vuoden 2006 jälkeen
LisätiedotTeollisuuteen, ja vähäisessä määrin vientiin, menevän markkinapuun hakkuut olivat joulukuussa 5,5 miljoonaa kuutiometriä, 9 prosenttia
A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Markkinapuun hakkuut ja työvoima Joulukuu 2005 Toimittaja: Yrjö Sevola 20.1.2006 802 Joulukuun hakkuut 5,5
LisätiedotMarkkinahakkuut ja metsätalouden työvoima helmikuu Helmikuun hakkuut 5 miljoonaa kuutiometriä
A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Markkinahakkuut ja metsätalouden työvoima helmikuu 2004 Toimittaja: Yrjö Sevola 25.3.2004 716 Helmikuun hakkuut
LisätiedotTukkipuun hakkuut olivat 2,4 ja kuitupuun 2,6 miljoonaa kuutiometriä. Edellisvuoden joulukuuhun verrattuna
A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Markkinapuun hakkuut ja työvoima Joulukuu 2004 Toimittaja: Yrjö Sevola 27.1.2005 755 Joulukuun hakkuut 5
LisätiedotBiopolttoaineet ovat biomassoista saatavia polttoaineita Biomassat ovat fotosynteesin kautta syntyneitä eloperäisiä kasvismassoja
Biopolttoaineet ovat biomassoista saatavia polttoaineita Biomassat ovat fotosynteesin kautta syntyneitä eloperäisiä kasvismassoja 1 Miksi kotimaista metsäenergiaa? Metsäenergian käyttöä puoltavat mittavat
LisätiedotPuukauppoja tehtiin vuoden alkuneljänneksellä
A JI JE = I J JEA @ JA Puukauppa maaliskuu 2003 A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Toimittaja: Martti Aarne 23.4.2003 669 Puukauppa hieman viimevuotista vilkkaampaa
LisätiedotTILASTO: Teollisuuspuun kauppa, joulukuu 2014
Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 4/2015 TILASTO: Teollisuuspuun kauppa, joulukuu 2014 22.1.2015 Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 4/2015 T I L A S T O Teollisuuspuun kauppa, joulukuu 2014 22.1.2015
LisätiedotTeollisuuteen, ja vähäisessä määrin vientiin, menevän markkinapuun hakkuut olivat toukokuussa 3,3 miljoonaa
A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Markkinahakkuut ja metsätalouden työvoima toukokuu 2004 Toimittaja: Yrjö Sevola 30.6.2004 730 Toukokuun hakkuut
LisätiedotMarkkinapuun hakkuut ja työvoima Heinäkuu Heinäkuun hakkuut 3 miljoonaa kuutiometriä
A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Markkinapuun hakkuut ja työvoima Heinäkuu 2007 Toimittaja: Yrjö Sevola 29.8.2007 882 Heinäkuun hakkuut 3
LisätiedotMarkkinapuun hakkuut ja työvoima Marraskuu Marraskuun hakkuut 5 miljoonaa kuutiometriä
A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Markkinapuun hakkuut ja työvoima Marraskuu 2006 Toimittaja: Yrjö Sevola 3.1.2007 848 Marraskuun hakkuut 5
LisätiedotPuukauppa, marraskuu 2012
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 49/2012 Puukauppa, marraskuu 2012 14.12.2012 Yrjö Sevola Marraskuun puukauppa 2,5 miljoonaa kuutiometriä Yksityismetsien puukauppa
LisätiedotPuukauppa heinäkuu Puukauppa lähes pysähdyksissä heinäkuussa
A JI JE = I J JEA @ JA Puukauppa heinäkuu 2005 A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Toimittaja: Martti Aarne 17.8.2005 785 Puukauppa lähes pysähdyksissä heinäkuussa
LisätiedotTeollisuuspuun hakkuut ja työvoima, heinäkuu 2014
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Teollisuuspuun hakkuut ja työvoima, heinäkuu 214 37/214 3.9.214 Elina Mäki-Simola Heinäkuun hakkuut 2,4 miljoonaa kuutiometriä
LisätiedotJyväskylän energiatase 2014
Jyväskylän energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 11.2.2016 Sisältö Jyväskylän energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus
LisätiedotPuuenergia nyt ja tulevaisuudessa
Puuenergia nyt ja tulevaisuudessa Tomi Vartiamäki Liiketoimintapäällikkö L&T Biowatti Oy 1 Copyright Lassila & Tikanoja Sisällys L&T Biowatti lyhyesti Metsäenergian nykytila Metsäenergian tulevaisuus nuoren
LisätiedotSuomen metsäenergiapotentiaalit
Suomen metsäenergiapotentiaalit Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Metsätehon iltapäiväseminaari: Logistiikan näkymät ja bioenergian mahdollisuudet 17.3.2009, Tapahtumatalo Bankin auditorio, Helsinki Puupolttoaineet
LisätiedotMarkkinapuun hakkuut ja työvoima Syyskuu Syyskuun hakkuut 5 miljoonaa kuutiometriä
A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Markkinapuun hakkuut ja työvoima Syyskuu 2007 Toimittaja: Yrjö Sevola 30.10.2007 888 Syyskuun hakkuut miljoonaa
LisätiedotMuuntokertoimet LIITE 1. Kyselyssä ilmoitettujen polttopuumäärien muuntamisessa kiintokuutiometreiksi käytettiin seuraavia muuntokertoimia:
LIITE 1 Muuntokertoimet Kyselyssä ilmoitettujen polttopuumäärien muuntamisessa kiintokuutiometreiksi käytettiin seuraavia muuntokertoimia: Raakapuu: Havuhalko 0,650 p-m³/m³ Lehtihalko 0,620 p-m³/m³ Pilke,
LisätiedotLÄMPÖYRITTÄJÄPÄIVÄ. 09.20 Avaus ja pienpuun energiatuki Urpo Hassinen Biomas-hanke
LÄMPÖYRITTÄJÄPÄIVÄ 09.00 Kahvitarjoilu 09.20 Avaus ja pienpuun energiatuki Urpo Hassinen Biomas-hanke 09.45 Hakeraaka-aineen hankintanäkymät ja Ilkka Hämäläinen energiapuumarkkinat Keski-Karjalassa Biowatti
LisätiedotPuukauppa, toukokuu 2009
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 23/2009 Puukauppa, toukokuu 2009 8.6.2009 Martti Aarne Toukokuun puukauppa 0,35 miljoonaa kuutiometriä Puukaupan hiljaiselo jatkui
LisätiedotPuukauppa, joulukuu 2013
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 3/2014 Puukauppa, joulukuu 2013 20.1.2014 Aarre Peltola Puukauppaa käytiin vuonna 2013 viidenneksen enemmän kuin vuotta aiemmin
LisätiedotPuukauppa, heinäkuu 2009
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 33/2009 Puukauppa, heinäkuu 2009 11.8.2009 Mika Mustonen Puukauppa vähäistä heinäkuussa Metsäteollisuus osti heinäkuussa 0,4 miljoonaa
LisätiedotPaperiteollisuuden työtaistelutoimet pitivät puumassa- ja paperitehtaat kiinni suurimman osan toukokuuta, ja se heijastui myös hakkuisiin.
A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Markkinapuun hakkuut ja työvoima Toukokuu 2005 Toimittaja: Yrjö Sevola 23.6.2005 779 Toukokuun hakkuut 2,6
LisätiedotYksityismetsätalouden liiketulos 2008
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Yksityismetsätalouden liiketulos 2008 25/2009 24.6.2009 Esa Uotila Yksityismetsätalouden liiketulos laski 97 euroon hehtaarilta
LisätiedotMarkkinapuun hakkuut ja työvoima Marraskuu Marraskuun hakkuut 6 miljoonaa kuutiometriä
A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Markkinapuun hakkuut ja työvoima Marraskuu 2005 Toimittaja: Yrjö Sevola 21.12.2005 800 Marraskuun hakkuut
LisätiedotMETSÄTILASTOTIEDOTE 25/2014
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 25/2014 Energiapuun kauppa, tammi maaliskuu 2014 Karsitusta energiapuusta maksettiin alkuvuonna pystykaupoissa 5 euroa ja hankintakaupoissa
LisätiedotMarkkinapuun hakkuut ja työvoima, elokuu 2013
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE ja työvoima, elokuu 213 38/213 3.9.213 Yrjö Sevola Elokuun hakkuut 4,6 miljoonaa kuutiometriä Teollisuuden puunhankinta vilkasta,
LisätiedotBioenergian kestävä tuotanto ja käyttö maailmanlaajuisesti - Muu biomassa ja globaali potentiaali. 06.03.2009 Sokos Hotel Vantaa Martti Flyktman
Bioenergian kestävä tuotanto ja käyttö maailmanlaajuisesti - Muu biomassa ja globaali potentiaali 06.03.2009 Sokos Hotel Vantaa Martti Flyktman FAOSTAT 2006 Puun käyttömäärät ja metsäteollisuuden tuotanto
LisätiedotCASE KELJONLAHTI. Uusiutuvat energiamuodot yhdyskuntasuunnittelussa Jyväskylän Paviljonki 19.8.2009
CASE KELJONLAHTI Uusiutuvat energiamuodot yhdyskuntasuunnittelussa Jyväskylän Paviljonki 19.8.2009 JUHA LAPPALAINEN Toimitusjohtaja Jyväskylän Energia -yhtiöt www.jenergia.fi www.keljonlahdenvoimala.fi
LisätiedotTeollisuuteen, ja vähäisessä määrin vientiin, menevän markkinapuun hakkuut olivat lokakuussa 5,0 miljoonaa
A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Markkinahakkuut ja metsätalouden työvoima Lokakuu 2004 Toimittaja: Yrjö Sevola 1.12.2004 748 Lokakuun hakkuut
LisätiedotPuukauppa, kesäkuu 2008
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Puukauppa, kesäkuu 2008 25/2008 11.7.2008 Aarre Peltola Alkuvuoden puukauppa vaisua Alkuvuoden tapaan myös kesäkuussa puukauppa
Lisätiedot