LIEKSAN KAUPUNKI, NURMEKSEN KAUPUNKI, JA VALTIMON KUNTA YHDISTYMISSOPIMUSLUONNOS

Transkriptio

1 LIEKSAN KAUPUNKI, NURMEKSEN KAUPUNKI, JA VALTIMON KUNTA YHDISTYMISSOPIMUSLUONNOS Työstänyt työvaliokunta ja ohjausryhmä

2 YHDISTYMISSOPIMUSLUONNOS SISÄLLYSLUETTELO 1. YHDISTYMISSOPIMUKSEN LÄHTÖKOHDAT JA KUNNAN NIMI Sopimuksen tarkoitus Sopimuksen sitovuus, voimaantulo ja henkilöstön asema Uuden kunnan nimi ja vaakuna KUNTIEN YHDISTYMISEN EDELLYTYKSET JA TAVOITTEET Kuntajaon muuttamisen edellytykset Yhdistymisen visio Tavoitteet Uuden kaupungin strategian valmistelu YHDISTYMISHALLITUS Yhdistymishallituksen toimivalta Yhdistymishallituksen kokoonpano UUDEN KUNNAN HALLINNON JÄRJESTÄMISEN PERIAATTEET Uuden kunnan johtamisjärjestelmä Luottamushenkilöorganisaatio HENKISLÖSTÖN ASEMA Henkilöstön sijoittuminen uuden kunnan palvelukseen Kuntajohtajien asema PALVELUJÄRJESTELMIEN YHTEENSOVITTAMISEN PERIAATTEET Palveluiden järjestäminen ja kehittäminen Lähipalvelut ja asiakaspalvelupisteet Investointien toteuttaminen Strateginen suunnittelu TALOUDENHOIDON PERIAATTEET JA TAVOITTEET Tavoitteet uuden kunnan talouden hoidolle Kuntien talouden hoito ennen yhdistymistä YHDISTYMISESTÄ AIHEUTUVAT MUUT JÄRJESTELYT Sopimukset Kunnalliset säännöt ja maksut Varautuminen mahdollisiin muihin kuntaliitoksiin KUNTALIITOKSEN SUUNNITTELUN JA TOTEUTUKSEN ARVIOINTI LIITTEET...14

3 YHDISTYMISSOPIMUSLUONNOS YHDISTYMISSOPIMUKSEN LÄHTÖKOHDAT JA KUNNAN NIMI 1.1. Sopimuksen tarkoitus Tämä sopimus on kuntarakennelain 8 :n tarkoittama yhdistymissopimus. Kuntajakoa esitetään muutettavaksi siten, että Nurmeksen, Lieksan ja Valtimon kunnat yhdistyvät uudeksi Pielisjärveksi. Teknisesti Nurmeksen ja Valtimon kunnat yhdistyvät Lieksan kaupunkiin (kuntanro 422). Jatkossa yhdistyneestä kaupungista käytetään termiä uusi kaupunki Sopimuksen sitovuus, voimaantulo ja henkilöstön asema Tämä yhdistymissopimus astuu voimaan valtuustojen valtioneuvostolle tekemästä yhdistymisesityksestä alkaen. Uusi kunta aloittaa toimintansa ja yhdistymissopimus on voimassa kuntarakennelain mukaisesti kolme vuotta eli vuoden 2019 loppuun saakka. Kuntarakennelain 29 :n mukaisesti henkilöstöä koskeva irtisanomissuoja alkaa ja kestää viisi (5) vuotta vuoden 2021 loppuun saakka Uuden kunnan nimi ja vaakuna Uuden kaupungin nimi on Pielisjärvi ja se ottaa käyttöön Pielisjärven kunnan aiemman vaakunan. 2. KUNTIEN YHDISTYMISEN EDELLYTYKSET JA TAVOITTEET 2.1. Kuntajaon muuttamisen edellytykset Kuntarakennelain 4 :n mukaan kuntajakoa voidaan muuttaa, jos muutos edistää 2 :ssä tarkoitettuja kuntajaon kehittämisen tavoitteita sekä parantaa: 1) kunnan toiminnallisia ja taloudellisia edellytyksiä vastata palvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta tai muuten edistää kunnan toimintakykyä; 2) alueen asukkaiden palveluja tai elinolosuhteita; 3) alueen elinkeinojen toimintamahdollisuuksia; tai 4) alueen yhdyskuntarakenteen toimivuutta. Yhdistyvien kuntien valtuustot katsovat kuntaliitoksen täyttävän kuntarakennelain 4 :n asettamat edellytykset.

4 YHDISTYMISSOPIMUSLUONNOS Yhdistymisen visio Kuntarakennelain 2 :n mukaan kuntajaon kehittämisen tavoitteena on elinvoimainen, alueellisesti eheä ja yhdyskuntarakenteeltaan toimiva kuntarakenne, joka vahvistaa kunnan asukkaiden itsehallinnon edellytyksiä. Tavoitteena on myös, että kunta muodostuu työssäkäyntialueesta tai muusta toiminnallisesta kokonaisuudesta, jolla on taloudelliset ja henkilöstövoimavaroihin perustuvat edellytykset vastata kunnan asukkaiden palvelujen järjestämisestä ja rahoituksesta sekä riittävästä omasta palvelutuotannosta. Visio uudelle kaupungille vuoteen 2025: Pielisjärvi on elinvoimainen, itäsuomalainen seutukaupunki, joka luo jokaiselle kuntalaiselle hyvinvoinnin edellytykset toteuttamalla perustehtäväänsä hyvin. Edellytyksiä luomme onnistuneella ja monialaisella elinvoimapolitiikalla sekä verkostorakenteella, joka hyödyntää olemassa olevaa, kehittyvää infrastruktuuria, palvelurakennetta ja tietotekniikkaa 2.3. Tavoitteet Kuntajaon muutoksen lähtökohtana ovat kaikkien kolmen kunnan lähi- ja peruspalveluiden turvaaminen myös tulevaisuudessa. Myös uuden kaupungin elinvoiman kehittäminen laajasti on kuntajaon muutoksen taustalla. Sopijakuntien yhdistymisen päätavoitteena on, että uudesta kaupungista kehittyy vahva, toimintakykyinen ja elinvoimainen kaupunki, joka myös tulevaisuudessa kykenee tuottamaan ja järjestämään kuntalaisilleen laadukkaat lähi- ja peruspalvelut. Uusi kaupunki on myös vahvempi toimija alueen edunvalvonnassa ja yritystoiminnan kehittämisessä. Uuden kaupungin hyödyt voidaan saavuttaa panostamalla yhdistymisen hyvään johtamiseen ja toteuttamiseen, jota arvioidaan yhdistymissopimuksen voimassaolon ajan. Uudessa kaupungissa tullaan työskentelemään myös yhteisen tavoitetilan mukaisesti seuraavien asioiden eteen: 1. Vahvistetaan alueen elinvoimaa, jossa korostuvat erityisesti yritys- ja liiketoiminta, työllisyys sekä metsä- ja bioenergian osaaminen. Uusi kaupunki on ainutlaatuinen kokonaisuus matkailua, maataloutta ja teollisuutta. 2. Hillitään toimintamenojen kasvua ja huolehditaan talouden tasapainosta, jotta myös tulevaisuudessa peruspalvelut on mahdollista tuottaa/järjestää kuntalaisille. 3. Puretaan päällekkäistä hallintoa ja palvelutuotantoa sekä siirretään vapautuvia resursseja tarpeen mukaan palveluihin, jossa palvelutarpeet tiedetään kasvavan. 4. Kehitetään henkilöstöjohtamista ja hyödynnetään henkilöstön eläkepoistuma palvelutarpeiden mukaisesti maksimaalisesti.

5 YHDISTYMISSOPIMUSLUONNOS Turvataan perusterveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen saatavuus ja laatu paikallisesti osana laajempaa sosiaali- ja terveydenhuollon aluetta. 6. Elinvoiman ja väestökehityksen turvaamiseksi uusi kaupunki vaikuttaa aktiivisesti omilla toimenpiteillä toisen asteen (yleissivistävä, ammatillinen, aikuiskoulutus) koulutuksen turvaamiseen ja jatkokehittämiseen alueella. 7. Sivistystoimen osalta tulee rakentaa uusi malli, josta tässä tapauksessa käytetään nimeä monikerroskampus. 8. Toimivien peruspalveluiden turvaamiseksi ja kehittämiseksi palvelujärjestelmät sovitetaan yhteen asiakaslähtöisesti seuraavien periaatteiden mukaisesti: o Lakisääteiset peruspalvelut turvataan lähipalveluina kuntalaisille nykyisissä kolmessa kuntakeskuksessa o Palvelun lähtökohtana on asiakkaiden/kuntalaisten palvelutarpeisiin vastaaminen yhtenäisin perustein uuden kaupungin alueella o Palveluja koskevat päätökset tehdään lähellä kuntalaista. Tämä pyritään varmistamaan mahdollisimman matalalla organisaatiolla ja nopeilla toimintatavoilla 2.4. Uuden kaupungin strategian valmistelu Uuden kaupungin strategia laaditaan kolmivaiheisessa prosessissa: Strategian ensimmäiset linjaukset tehdään tässä yhdistymissopimuksessa. Nämä linjaukset koskevat elinvoimaa, lähi- ja peruspalveluita sekä talouden tasapainoa. Tämän sopimuksen linjauksia tarkennetaan yhdistymishallituksen johdolla vuoden 2015 aikana yhteistyössä nykyisten valtuustojen kanssa Uuden kaupungin strategia päätetään uudessa valtuustossa vuonna 2017.

6 YHDISTYMISSOPIMUSLUONNOS YHDISTYMISHALLITUS 3.1. Yhdistymishallituksen toimivalta Yhdistymishallitus vastaa kuntarakennelain 10 :n mukaisesti yhdistymissopimuksen toimeenpanosta ja huolehtii uuden kaupungin toiminnan ja hallinnon järjestämisen valmistelusta siihen saakka, kunnes yhteiset kuntavaalit on käyty ja uuden kaupungin kaupunginvaltuusto on valittu. Yhdistymishallitus päättää uutta kaupunkia koskevista yhteisistä asioista. Asiat, joilla voidaan nähdä olevan vaikutuksia uuden kaupungin toimintaan ja talouteen, tulee saattaa yhdistymishallituksen käsiteltäviksi Yhdistymishallituksen kokoonpano Yhdistymishallitukseen valitaan 16 jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet tasaarvolain kiintiösäännöstä noudattaen. Yhdistymishallituksen paikkajako on seuraava: Lieksa: 8 paikkaa, Nurmes: 5 paikkaa Valtimo: 3 paikkaa Yhdistymishallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan Lieksasta, ensimmäisen varapuheenjohtajan Nurmeksesta, toisen varapuheenjohtajan Valtimolta. Kuntien valtuustojen tulee kokoontua valitsemaan yhdistymishallituksen jäsenet ja varajäsenet kahden viikon kuluessa siitä, kun valtuustot ovat tehneet päätökset yhdistymisesityksestä valtioneuvostolle. Yhdistymishallituksen kokoonpano tullaan päättämään kuntakohtaisesti kuntien valtuustojen toimesta edellisten kunnallisvaalien kuntakohtaisten tulosten mukaan Yhdistymishallituksen valmistelu Yhdistymishallituksen ja sen alaisten jaostojen valmistelijoina ja esittelijöinä toimivat kuntajohtajat nimetyillä vastuilla. Vastuut määritellään vuoden 2014 loppuun mennessä. Heidän avukseen yhdistymishallitus nimeää valmistelevat viranhaltijat ja sihteerin. Yhdistymishallituksen alaisina valmistelevina toimieliminä tulee toimimaan kehittämisjaosto ja henkilöstöjaosto. Kummankin jaoston paikkamäärä tulee olemaan kuusi. Kehittämisjaoston puheenjohtajuus on Nurmeksella, varapuheenjohtajuus Lieksalla sekä toinen varapuheenjohtajuus Valtimolla. Henkilöstöjaoston puheenjohtajuus on Valtimolla, varapuheenjohtajuus Lieksalla sekä toinen varapuheenjohtajuus Nurmeksella. Kummankin jaoston paikkajako on seuraava: Lieksa 3, Nurmes 2, Valtimo 1.

7 YHDISTYMISSOPIMUSLUONNOS Yhdistymishallitus ja kuntien hallitukset Yhdistymishallituksesta on muuten soveltuvin osin voimassa, mitä kunnanhallituksesta säädetään. Liittyvien kuntien hallitukset toimivat vuosina käyttäen sitä päätösvaltaa, joka kunnanhallitukselle lainmukaisesti kuuluu. Kuntien yhdistymistä koskevan valtioneuvoston päätöksen tekemisen jälkeen yhdistyvien kuntien viranomaiset eivät saa päättää asioista, joilla olisi merkittäviä uutta kuntaa sitovia vaikutuksia ja joista päättäminen olisi yhdistymissopimuksen tarkoituksen vastaista. 4. UUDEN KUNNAN HALLINNON JÄRJESTÄMISEN PERIAATTEET 4.1. Uuden kunnan johtamisjärjestelmä Uudelle kunnalle luodaan uusi lautakuntarakenne ja organisaatiorakenne sekä uudistumista tukeva johtamisjärjestelmä. Kuntaliitoksen toteuttamisen tarkoituksena on uudistaa ja kehittää kuntien toimintatapoja yhteisenä kokonaisuutena. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut tuotetaan ja niitä johdetaan kokonaisuutena uudessa kunnassa (huom. tuleva lainsäädäntö) Uuden kaupungin toimialarakenne tulee koostumaan keskushallinnosta, sosiaali- ja terveystoimesta, (valtakunnallinen linjaus vaikuttaa) sivistystoimesta tekninen- ja ympäristötoimesta. Uuden kaupungin hallintoa hajautetaan uuden kaupungin alueelle, niin että otetaan huomioon uuden kaupungin ominaispiirteet. Tämä tarkoittaa, että entisen Nurmeksen kuntakeskuksessa ja Valtimon kuntakeskuksessa on yhdistymissopimuskauden ajan palvelutuotannon lisäksi myös jonkin toimialan ylin johto. Toimialojen hallinto tullaan organisoimaan verkostomaisen toimintatavan periaatteiden mukaisesti, jossa hyödynnetään jo olemassa olevaa infrastruktuuria sekä otetaan huomioon uuden kaupungin maantieteellinen koko. Tämä tullaan tekemään osana uuden kaupungin yhdistymisen valmistelua. Keskushallinnon ja elinkeinopalveluiden keskus on Lieksan kuntakeskus. Keskitetty hallinto kuuluu uudessa kunnassa yhteen paikkaan ja ottaa huomioon, että elinkeino- ja elinvoima-asiat ovat tärkeä osa uuden kaupunginhallituksen ja sen jaoston työtä. Yksityiskohtaisen palvelutuotannon perustaksi luodaan verkostomainen rakenne ja palvelutuotantoa kehitetään asiakkaiden ja kuntalaisten tarpeiden mukaan. Nämä toteutuvat eri tavoin ja vahvuuksin uuden kaupungin alueella.

8 YHDISTYMISSOPIMUSLUONNOS Aspa (asiakaspalvelu)- ja yhteispalvelukeskukset ovat osa keskushallintoa. Aspaa tullaan hoitamaan keskitetyn sähköisen arkistoinnin, keskitetyn asiahallinnon, toiminnonohjausjärjestelmien ja uusien järjestelmien avulla. Ne mahdollistavat asioiden hoidon sekä etäämpää että lähellä asiakasta ja kuntalaista. Entisiin kuntakeskuksiin tulee omia Aspa-toimintoja kuntalaisen palveluita varten. Aspa palvelee sekä kunnan sisäistä että ulkoista palvelua. Yhteinen Aspan kehittäminen ja rakentaminen aloitetaan heti vuoden 2015 alusta Luottamushenkilöorganisaatio Uuden kaupungin valtuusto on kuntalain mukaisesti 43 valtuutettua. Valtuusto aloittaa toimintansa välittömästi seuraavien kuntavaalien tuloksen vahvistamisen jälkeen. Uuden kaupungin hallituksessa on 9 jäsentä ja varajäsentä. Uuden kaupungin lautakunnat ovat Keskusvaalilautakunta Tarkastuslautakunta Perusturvalautakunta (valtakunnallinen linjaus vaikuttaa) Sivistyslautakunta Tekninen lautakunta Ympäristö- ja rakennuslautakunta Keskusvaalilautakunnassa on 5 jäsentä ja vähintään 5 varajäsentä, tarkastuslautakunnassa 5 jäsentä ja 5 varajäsentä. Muut lautakunnat vastaavat palveluiden järjestämisestä/tuottamisesta uudessa kaupungissa. Näissä lautakunnissa on 9 jäsentä ja 9 varajäsentä. Lisäksi kaupunginhallituksen alla toimivat henkilöstöjaosto ja kehittämisjaosto. Henkilöstöjaosto ohjaa uudessa kaupungissa henkilöstöpolitiikkaa ja työllistämispolitiikka. Kehittämisjaosto ohjaa uudessa kaupungissa elinvoiman kehittämistä, elinkeinopolitiikkaa, maankäytön strategista suunnittelua ja maaseutupalveluita. Jaostoihin nimetään 5 jäsentä ja 5 varajäsentä. Yhdistymishallitus päättää äänestysaluejaosta sekä asettaa keskusvaalilautakunnan, vaalilautakunnat ja vaalitoimikunnat. Toimielinten nimeämisessä noudatetaan alueellista tasapuolisuutta siten, että kaikkien entisten kuntien alueilta toimielimiin nimetään vähintään yksi jäsen kustakin. Uuden kaupungin toimielinten kokouksia järjestetään uuden kaupungin eri osissa.

9 YHDISTYMISSOPIMUSLUONNOS Uusi kaupunki toimii aktiivisesti asukkaiden vaikuttamis- ja osallistumismahdollisuuksien sekä lähidemokratian kehittämiseksi ottaen huomioon tulevan kuntalain ja sosiaali- ja terveydenhuollon lain vaikutukset. Yhdistymishallitus määrittelee vuoden 2016 aikana paikallisen vaikuttamisen ja järjestöyhteistyön ohjelman, jossa määritellään muuan muassa keskeiset periaatteet, joiden pohjalta uusi kaupunki tulee edellä mainittuja asioita kehittämään. Yleisiä tavoitteita paikalliselle osallistumiselle ovat esimerkiksi informaation avoin jakaminen ja keskustelu, uuden kaupungin eri alueiden aloitteet ja esitykset päätöksenteon tueksi. Paikallisen vaikuttamisen ja järjestöyhteistyön ohjelmassa määritellään myös kylätoiminta- ja järjestöavustukset.

10 YHDISTYMISSOPIMUSLUONNOS HENKILÖSTÖN ASEMA 5.1. Henkilöstön sijoittuminen uuden kunnan palvelukseen Kuntajaon muutos on yhdistyvien kuntien ja terveydenhuollon kuntayhtymän henkilöstön osalta kuntarakennelain 29 :n mukainen liikkeenluovutus. Kaikilla vakinaisilla viranhaltijoilla sekä niillä työntekijöillä, joilla on toistaiseksi voimassa oleva työsopimus, on kuntajakolain 29.2 :n mukainen taloudellisiin ja tuotannollisiin syihin liittyvä viiden (5) vuoden mittainen irtisanomissuoja. Kyseinen suoja ulottuu vuoden 2017 alusta vuoden 2021 loppuun asti. Kuntajaon muutoksen myötä yhdistyvien kuntien ja terveyskeskuskuntayhtymän henkilöstö siirtyy uuden kaupungin palvelukseen heille soveltuviin tehtäviin. Määräaikainen henkilöstö siirtyy kaupungin palvelukseen tehtyä virkamääräystä tai määräaikaista työsopimusta vastaavaksi ajaksi. Kaikki palvelussuhteet jatkuvat katkeamattomina ja työntekijät siirtyvät ns. vanhoina työntekijöinä uuden kaupungin palvelukseen. Viiden vuoden irtisanomissuoja turvataan myös sellaisessa tapauksessa, jos kunnan työntekijöitä siirretään uuden kaupungin liikelaitoksen tai kaupungin enemmistöomisteisen yhtiön palvelukseen. Henkilöstön sijoittamisessa on pääsääntöisesti lähtökohtana työntekijän jatkaminen samankaltaisessa tehtävässä, mikäli työn sisällöstä tai muusta perustellusta syystä ei aiheudu erityistä tarvetta muutoksiin. Uuden kaupungin henkilöstöorganisaation rakentamisen eri vaiheessa kuullaan henkilöstön mielipiteitä. Henkilöstön työn suorittamispaikka järjestetään mahdollisuuksien mukaan nykyisen kunnan alueella. Henkilöstön toiveita siirtyä työskentelemään entisen toisen kunnan alueelle tai toisiin tehtäviin otetaan huomioon mahdollisuuksien mukaan. Siirtyvän henkilöstön eläketurva määräytyy kuntien eläkelain ja valtion eläkelain mukaan. Eläketurva ei siirron yhteydessä heikkene eikä sovellettava eläkelaki muutu. Uusi kaupunki voi kuitenkin neuvotella ja sopia nykyisten viranhaltijoidensa ja työntekijöidensä kanssa poikkeavista eläke- ym. ratkaisuista. Työntekijä ja viranhaltija voidaan kuitenkin irtisanoa, jos hän kieltäytyy vastaanottamasta työnantajan hänelle tarjoamaa työsopimuslain 7 luvun 4 :n tai kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 37 :n mukaista uutta työtehtävää tai virkaa.

11 YHDISTYMISSOPIMUSLUONNOS Henkilöstön asemaa koskevat muut periaatteet Yhdistymiseen liittyvän henkilöstöorganisaation suunnittelusta vastaa yhdistymishallitus kuntajohtajien yhteisestä valmistelusta ja tämän pohjalta esittelystä. Henkilöstöorganisaation perusrakenne noudattaa uutta lautakuntarakennetta. Kustakin hallintokunnasta vastaa toimialajohtaja, jonka virkanimike on esitetty hallintokunnan nimen perässä. Uuden organisaation hallintokunnat ovat seuraavat: - Keskushallinto (hallintojohtaja) - Peruspalvelut (perusturvajohtaja) - Sivistyspalvelut (sivistysjohtaja) - Tekninen virasto (tekninen johtaja) Yhdistymishallitus päättää tulosalueista. Tulosaluerakenne voi muuttua tämän sopimuksen voimassaolon aikana uuden kaupungin tarpeiden mukaisesti. Yhdistymishallitus päättää uuden kaupungin hallintokuntien päällikkövastuut (toimialajohtajat sekä keskushallinnossa työskentelevät talousjohtaja ja henkilöstöjohtaja) maaliskuun 2015 loppuun mennessä. Koko henkilöstön tulevat tehtävät ovat selvillä viimeistään maaliskuun 2016 loppuun mennessä. Kuntien toimintojen ja henkilöstön yhdistymisestä voidaan sopia ennen virallista yhdistymisajankohtaa kuntien kesken. Palkkojen harmonisointi uudessa kunnassa tapahtuu viimeistään ensimmäisten kolmen (3) vuoden aikana. Vakinaisia virkojen täyttöjä tai virkojen ja toimien perustamisia toteutetaan yhdistymissopimuksen hyväksymisen jälkeen vain yhdistymishallituksen päätösten perusteella Kuntajohtajien asema Yhdistyvien kuntien kunnanjohtajien siirtämisestä uuteen kaupunkiin ja siitä sopimisesta on säädetty kuntarakennelain 8 :ssä ja 30 :ssä. Kuntajaon muutoksen tullessa voimaan Nurmeksen ja Valtimon kuntajohtajien virat lakkaavat ja kunnanjohtajat siirtyvät vastaavaan tasoisiin virkoihin uudessa kaupungissa neuvotellun johtajasopimuksen ehtojen mukaisesti. Uuden kaupungin kaupunginjohtajana toimii nykyisen Nurmeksen kaupunginjohtaja Asko Saatsi. Kaupunginjohtajan virkapaikka on nykyisen Lieksan kuntakeskus.

12 YHDISTYMISSOPIMUSLUONNOS PALVELUJÄRJESTELMIEN YHTEENSOVITTAMISEN PERIAATTEET 6.1. Palveluiden järjestäminen ja kehittäminen Palvelujen järjestämisessä ja kehittämisessä uudessa kunnassa noudatetaan seuraavia periaatteita: 1. Palvelut tuotetaan kustannustehokkaasti mahdollisimman lähellä kuntalaisia. 2. Elinkeinopalvelut organisoidaan uuteen, yhdistymisen yhteydessä perustettavaan elinvoimayksikköön 3. Asiakaspalvelun parantamiseksi kehitetään sähköisiä neuvottelu- ja asiointijärjestelmiä. 4. Hallinnon tehtävien päällekkäisyyttä karsitaan ja palveluiden kehittämiseksi hyödynnetään uutta tieto- ja viestintäteknologiaa. 5. Palvelujen tarjoajat voivat olla sopimuspohjaisesti myös paikallisia yhdistyksiä tai muita toimijoita. 6. Palveluiden tarjonnan periaatteet yhtenäistetään mennessä Lähipalvelut ja asiakaspalvelupisteet Kuntalaisten palvelupiste/yhteispalvelupiste sijaitsee Valtimon Kuntalaisten Talolla. Nurmeksessa ja Lieksassa palvelupisteet/yhteispalvelupisteet toimivat myöhemmin määriteltävissä toimipisteissä. Palvelupisteistä voidaan tarjota palveluita yli toimialarajojen sekä valtion palveluita. Asiakaspalvelua tarjotaan sekä asiakaspalvelupisteissä että sähköisesti. Entisissä kuntakeskuksissa tarjotaan yhteisesti sovitut lähipalvelut Investointien toteuttaminen Vuosien investointien toteutusta koordinoi yhdistymishallitus Strateginen suunnittelu Uudelle kunnalle laaditaan strategia. Lisäksi maankäytön ja kiinteistöjen osalta laaditaan oma ohjelma. Uusi kaupunki laatii myös henkilöstöohjelman. Valmistelusta vastaa yhdistymishallitus ja strategia sekä ohjelmat hyväksytään viimeistään vuoden 2017 loppuun mennessä.

13 YHDISTYMISSOPIMUSLUONNOS TALOUDENHOIDON PERIAATTEET JA TAVOITTEET 7.1. Tavoitteet uuden kunnan talouden hoidolle Uuden kaupungin keskeisenä tavoitteena on turvata uuden kaupungin talouden tasapaino ja kohtuullinen palveluiden kustannustaso. Nämä tavoitteet toteutuvat suunnitelmallisella ja vastuullisella toiminnalla, jonka tarkemmat tavoitteet ja periaatteet kuvataan tuottavuusohjelmassa. Tuottavuusohjelman valmistelusta vastaa yhdistymishallitus ja sen hyväksyy uuden kaupungin hallitus laaditaan kuntakohtaiset tuottavuusohjelmat, joiden pohjalta yhdistymishallitus valmistelee uuden kaupungin tuottavuusohjelman vuosille Uuden kaupungin taloudenpidon periaatteet konkretisoidaan vuoden 2017 talousarviossa. Yhdistymisavustukset tullaan uudessa kunnassa käyttämään palkkojen harmonisointiin, uuden kaupungin talouden vahvistamiseen sekä toiminnan kehittämiseen Kuntien talouden hoito ennen yhdistymistä Yhdistyvät kunnat hoitavat talouttaan vastuullisesti. Toiminnassaan ne noudattavat kuntarakennelain 31 :ää, jossa säädetään yhdistyvän kunnan viranomaisen toimivallasta. Sen mukaan kuntien yhdistymistä koskevan valtioneuvoston päätöksen tekemisen jälkeen yhdistyvän kunnan viranomainen ei saa päättää asioista, joilla olisi merkittäviä uutta kaupunkia sitovia vaikutuksia ja joista päättäminen olisi yhdistymissopimuksen tarkoituksen vastaista. Tällä yhdistymissopimuksella sovitaan lisäksi, että 31 :n rajoitusta noudatetaan myös niinä kuukausina, jolloin kuntien valtuustot ovat jo tehneet yhdistymisesityksestä päätökset, mutta valtioneuvosto ei ole omaa päätöstään vielä antanut. Kuntien vuosien talousarviot käsitellään yhdistymishallituksessa. Mikäli vuosien aikana kunnissa tulee talousarvion poikkeamia, käyttömenojen tai investointimenojen osalta, asia on käsiteltävä ja hyväksyttävä yhdistymishallituksessa. 8. YHDISTYMISESTÄ AIHEUTUVAT MUUT JÄRJESTELYT 8.1. Sopimukset Yhdistyvien kuntien keskinäiset kunnallista yhteistoimintaa koskevat sopimukset päättyvät Kaikkien yhdistyvien kuntien sopimukset siirtyvät automaattisesti uudelle kaupungille. Yhdistymishallituksen tehtävänä on neuvotella uuden kokonaisuuden näkökulmasta tarvittavat muutokset kaikkiin sopimuksiin mennessä.

14 YHDISTYMISSOPIMUSLUONNOS Kunnalliset säännöt ja maksut Uusi kaupunki päättää kunnallisista säännöistä ja maksuista alkaen. Kunnalliset maksut, taksarakenteet ja taksat harmonisoidaan siten, että ne ovat yhtenevät koko uuden kaupungin alueella Yhteisöjen ja säätiöiden kotipaikat Uuden kaupungin alueella toimivien yhtiöiden, yhdistysten, osuuskuntien tai muiden yhteisöjen, toiminimien tai säätiöiden kotipaikaksi tulee uusi kaupunki. Viranomaiset tekevät tarvittavat muutokset rekisteriin viran puolesta kuntarakennelain 34 :n mukaisesti Varautuminen mahdollisiin muihin kuntaliitoksiin Mikäli naapurikunnat ilmoittavat tahdostaan toteuttaa muita kuntaliitoksia jo yhdistyneen kunnan ensimmäisen valtuustokauden aikana, on uusi kaupunki valmis neuvottelemaan liitoksista huomioiden kulloinkin voimassa olevan lainsäädännön. Mahdolliset muut kuntaliitokset eivät saa muodostua kohtuuttomiksi henkilöstön, toiminnan tai talouden kannalta. 9. KUNTALIITOKSEN SUUNNITTELUN JA TOTEUTUKSEN ARVIOINTI Yhdistymissopimuksen ja siinä esitettyjen strategisten tavoitteiden toteutumista uudessa kunnassa arvioidaan laajasti. Kuntien yhdistymisen hyvän valmistelun ja toteutuksen varmistamiseksi käytetään apuna systemaattista seurantaa ja reaaliaikaista arviointia kerran vuodessa Arviointitulosten perusteella tehdään tarvittavia korjauksia yhdistymisen valmistelu- ja toteuttamistyöhön. 10. LIITTEET Tämän sopimuksen liitteinä ovat - Liite 1: Yhdistymisselvitys. Selvitys toimii lähtötilannetta kuvaavana asiakirjana, joka antaa jatkokehittämiselle suuntaviivat. - Liite 2: Kotimaisten kielten keskuksen lausunto uuden kaupungin nimestä