HAUSJÄRVEN KUNNAN, LOPEN KUNNAN JA RIIHIMÄEN KAUPUNGIN YHDISTYMISSOPIMUS - KUNTARAKENNESELVITYKSEN NEUVOTTELURYHMÄN ESITYS 12.5.

Transkriptio

1 HAUSJÄRVEN KUNNAN, LOPEN KUNNAN JA RIIHIMÄEN KAUPUNGIN YHDISTYMISSOPIMUS - KUNTARAKENNESELVITYKSEN NEUVOTTELURYHMÄN ESITYS

2 1. Kuntajaon muuttamisen toteuttamistapa ja ajankohta 1.1 Sopimuksen tarkoitus Tämä sopimus on Kuntarakennelain 8 :n tarkoittama yhdistymissopimus. Sopimuksen osapuolina ovat Hausjärven kunta, Lopen kunta ja Riihimäen kaupunki. 1.2 Sopimuksen sitovuus ja voimaantulo Yhdistymissopimusta on noudatettava siitä alkaen, kun Riihimäen kaupungin ja Hausjärven ja Lopen kunnan valtuustot ovat hyväksyneet sopimuksen. Sopimusta on noudatettava siihen saakka, kun kuntien yhdistymisen voimaantulosta on kulunut kolme vuotta eli vuoden 2019 loppuun asti tai jollei jonkin sopimusmääräyksen noudattaminen tule aikaisemmin mahdottomaksi. Yhdistymissopimusta voidaan muuttaa kuntien valtuustojen yhtäpitävillä päätöksillä kuntien yhdistymisen voimaantuloon saakka, jos olosuhteet ovat muuttuneet niin, että jonkin sopimusmääräyksen noudattaminen olisi ilmeisen epätarkoituksenmukaista. 1.3 Yhdistymisen toteuttaminen ja ajankohta Kuntajakoa muutetaan siten, että Hausjärven kunnan, Lopen kunnan ja Riihimäen kaupungin toiminta lakkaa ja perustetaan uusi kaupunki Uuden kunnan kuntamuoto on kaupunki. Tässä sopimuksessa syntyvästä kunnasta käytetään nimitystä uusi kaupunki. 1.4 Uuden kaupungin nimi ja vaakuna Uuden kaupungin nimi on Riihimäki. Uusi kaupunki ottaa käyttöönsä Hausjärven ja Lopen vaakunoista laaditun uuden vaakunan. 2. Yhdistymisen edellytykset ja tarkoitus 2.1. Kuntien yhdistymisen edellytykset Kuntarakennelain 2 :n mukaan kuntajaon kehittämisen tavoitteena on elinvoimainen, alueellisesti eheä ja yhdyskuntarakenteeltaan toimiva kuntarakenne, joka vahvistaa kunnan asukkaiden itsehallinnon edellytyksiä. Tavoitteena on myös, että kunta muodostuu työssäkäyntialueesta tai muusta toiminnallisesta kokonaisuudesta, jolla on taloudelliset ja henkilöstövoimavaroihin perustuvat edellytykset vastata kunnan asukkaiden palvelujen järjestämisestä ja rahoituksesta sekä riittävästä omasta palvelutuotannosta. Kuntarakennelain 4 :n mukaan kuntajakoa voidaan muuttaa, jos edellä mainitut kehittämistavoitteet täyttyvät ja muutos parantaa: 1) kunnan toiminnallisia ja taloudellisia edellytyksiä vastata palvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta tai muuten edistää kunnan toimintakykyä; 2) alueen asukkaiden palveluja tai elinolosuhteita; 3) alueen elinkeinojen toimintamahdollisuuksia; tai 4) alueen yhdyskuntarakenteen toimivuutta. Kuntien yhdistymisselvityksessä ja -neuvotteluissa on todettu kuntarakennelain 2 :n mukaisten kuntajaon kehittämistavoitteiden sekä 4 :n mukaisten kuntajaon 2

3 muuttamisen edellytysten täyttyvän Hausjärven ja Lopen kuntien ja Riihimäen kaupungin yhdistymisessä. Keskeiset kuntien yhdistymisen perusteet ovat: o Kunnat muodostavat kuntarakennelaissa edellytetyn luontevan toiminnallisen ja yhdyskuntarakenteellisen kokonaisuuden ja maantieteellisesti yhtenäisen alueen. Yhdyskuntarakenteen kehittäminen mahdollistuu paremmin liitoksen myötä erityisesti kuntien raja-alueilla. o Kuntien keskinäisellä palveluyhteistyöllä on pitkä historia ja monet palvelut järjestetään jo tällä hetkellä yhdessä. Palvelujen toiminnallisuuden ja taloudellisuuden parantamiseksi seuraava luonnollinen vaihe on kuntien yhdistyminen. Palveluita voidaan näin tarkastella ja kehittää yhtenä kokonaisuutena ja yhden johdon alaisuudessa. Uudella kaupungilla on riittävät resurssit ja taloudellinen kantokyky vastata alueen palveluiden järjestämisestä ja tuottamisesta. o Uudesta kaupungista muodostuu lähes viidenkymmenen tuhannen asukkaan yhteisö. Uudessa kaupungissa asukasluvun kasvupotentiaali on suurempi kuin erillisissä kunnissa. Suuremmalla kaupungilla on paremmat mahdollisuudet ja suurempi vaikutusvalta alueen edunvalvonnassa sekä Kanta-Hämeessä että koko Suomessa Kuntien yhdistymisen tarkoitus Kuntien yhdistymisen tarkoituksena on vahvistaa koko uuden kaupungin alueen elinvoimaisuutta ja kilpailukykyä suhteessa muihin kaupunkeihin ja kuntiin. Uudesta kaupungista kehitetään asuinympäristöltään ja palveluiltaan monipuolinen, houkutteleva kaupunki, jonka asukasluku kasvaa, työpaikkaomavaraisuus lisääntyy ja kaupungin verotulopohja vahvistuu. Kasvun myötä kaupungin asema ja kyky asukkaille tärkeiden palveluiden ylläpitämiseen, kehittämiseen ja alueen edunvalvontaan suomalaisessa yhteiskunnassa paranee. Kuntien yhdistymisellä turvataan asukkaiden palvelujen saatavuus ja laadullinen kehittäminen sekä hyvä asuinympäristö. Koko kaupungin aluetta kehitetään tasapuolisesti. Tämä mahdollistaa sekä elinkeinojen että asumisen tasapainoisen kehittymisen ja nykyistä voimakkaamman kasvun uuden kaupungin eri osissa. Uudessa kaupungissa on vahva, elinvoimainen, kehittyvä kaupunkikeskus ja kehittyvät taajamakeskukset sekä elävää, kehittyvää maaseutua sekä vireä vapaa-ajan vyöhyke. Kaupungin vahva ja monipuolinen aluerakenne mahdollistaa verkoston, jolla turvataan julkisten ja yksityisten palvelujen saavutettavuus kaupungin eri osissa Uuden kaupungin strategia Vuoden 2016 loppuun mennessä valmistellaan uudelle kaupungille uusi kuntastrategia. Strategiassa turvataan yhdistymissopimukseen sisältyvä tavoite kehittää koko uuden kaupungin aluetta tasapuolisesti myös pitkällä aikavälillä. Strategiatyön lähtökohtana ovat nykyisten kuntien strategiset kehittämistavoitteet. 3. Uuden kaupungin yhdyskuntarakenteen perusteet Uuden kaupungin yhdyskuntarakenne suunnitellaan ja toteutetaan siten, että kaikkien yhdistyvien kuntien alueen elinvoima vahvistuu osana uutta kaupunkia. Uuden kaupungin pääkeskus on Riihimäen kaupunkikeskus, joka palvelee koko kaupunkia sekä kaupungissa asioivia. Kaupungissa on lisäksi kaksi päätaajamakeskusta (Lopen Kirkonkylä ja Hausjärven Oitti), joissa on erikseen luetellut lähipalvelut ja muita julkisia palveluja. 3

4 Päätaajamien lisäksi on taajamia (Hikiä, Ryttylä, Monni, Launonen ja Läyliäinen), joissa turvataan erikseen nimetyt, asukkaiden arkipäivää tukevat lähipalvelut ja joiden kasvua ja kehittymistä tuetaan aktiivisella ja tarkoituksenmukaisella kaavoituksella. Kaupungissa on laajat maaseutualueet / haja-asutusalueet sekä kyliä, joiden elinvoimaa kehitetään niiden vahvuuksien mukaan. Uudelle kaupungille valmistellaan maapoliittinen ohjelma, jossa otetaan kantaa uuden kaupungin eri alueiden erityisiin kehittämistarpeisiin. Maapoliittisessa ohjelmassa otetaan huomioon kolmen lakkaavan kunnan erilaiset käytännöt raakamaan hankinnassa, kaavoittamisessa sekä tonttien hinnoittelussa ja luovuttamisessa. Noudatettavan maapolitiikan tavoitteena on elinvoiman lisääminen koko uuden kaupungin alueella. Uusi kaupunki toteuttaa raakamaan hankintaa ensisijaisesti vapaaehtoisin kaupoin. Uusi kaupunki turvaa kaikissa taajamissa riittävän asumis- ja yritystonttitarjonnan. Mahdolliset kyläkohtaiset maankäytölliset suunnitelmat päivitetään. 4. Palvelujen järjestämisen periaatteet uudessa kunnassa 4.1 Palvelujen järjestämisen tavoitteet Uuden kaupungin palveluiden järjestämisen lähtökohtana on asukkaiden yhdenvertaisuus palveluiden saavutettavuuden suhteen. Palveluiden järjestämisessä otetaan huomioon uuden kaupungin aluerakenne ja asukkaiden vapaa hakeutuminen palveluihin. Palveluiden saavuttavuus varmistetaan uuden kaupungin näkökulmasta vuoden 2016 aikana valmistettavalla joukko-, asiointi-, ja palveluliikennesuunnitelmalla. Uuden kaupungin palveluiden järjestämisessä ja tuottamisessa tavoitteena on hyvä asuinympäristö, laadun parantaminen, vaikuttavuus ja kustannustehokkuus. Palvelujen tehokkuuden ja vaikuttavuuden kehittäminen perustuu tehokkaimpien ja järkevimpien toimintatapojen käyttöönottoon koko kaupungin alueella. Palvelutuotannossa hyödynnetään aktiivisesti innovaatioita ja nykyteknologiaa. 4.2 Uuden kaupungin palvelurakenne Kaupungin eri osissa asuvilla asukkailla tulee olla mahdollisuus samantasoisiin palveluihin. Lähipalvelut tuotetaan asukkaille talousarvion puitteissa tasalaatuisina ottaen huomioon alueelliset erityispiirteet etäisyyksissä, liikenneyhteyksissä ja palvelutarpeessa. Uuden kaupungin palveluita järjestetään neliportaisen aluejaon mukaan (1. kaupunkikeskusta, 2. päätaajamat, 3. taajamat, 4. kylät ja haja-asutusalueet). Palveluita järjestetään myös paikasta riippumattomina sähköisinä palveluina ja kuntalaisille kotiin vietävinä palveluina. Kaupunki järjestää sähköisten palveluiden saatavuuden edistämiseksi sekä päätelaitteita että avoimia langattomia yhteyksiä kaupungin eri tiloihin. 1. Kaupunkikeskuksessa on koko kaupunkia palvelevat keskitetyt palvelut, ellei niitä toteuteta yksittäisestä päätaajamasta. Kaupunkikeskuksessa on sosiaali- ja terveydenhuollon osaamiskeskus, jossa tuotetaan perus- ja erikoistason palveluja. 4

5 Kaupungissa tarjotaan II-asteen lukio- ja ammatillista koulutusta sekä ammattikorkeakoulutusta sekä keskitetyt kulttuuri- ja liikuntapalvelut. Kaupungissa järjestetään myös yleissivistäviä kansalaisopistopalveluita, joita voidaan tarjota myös kaupunkikeskustan ulkopuolella (taajamissa) erillisen suunnitelman mukaan. Rakennusvalvonta, ympäristönsuojelu ja asumispalvelut toteutetaan keskitetysti huomioiden kaupungin eri alueiden erityispiirteet (rantarakentaminen, maatalouden harjoittaminen, vapaa-ajan asuminen, vesiensuojelu Vanajavesisäätiö, maaaineksen otto). Erikseen nimettäviä palveluita voidaan tarjota myös osa-aikaisissa asiointipisteissä päätaajamissa. 2. Päätaajamissa on muissa taajamissa järjestettävien palveluiden lisäksi hyvinvointiasema (mm. sosiaali- ja terveyspalveluiden palveluohjaus ja neuvonta, sairaanhoitajan ja lääkärin ajanvarausvastaanotto, hammashuolto, neuvolatoiminta) ja tuotetaan yläkoulu- ja lukio-opetusta, kirjasto, kulttuuripalveluita, nuorisotoimintaa sekä maaseutuhallinnon palveluita. 3. Taajamissa lähipalveluna tuotetaan joka päivä tarvittavia arjen palveluita, joita ovat muun muassa varhaiskasvatuspalvelut, alakoulujen perusopetus, lähiliikuntapaikat ja kirjastopalvelut. Lisäksi terveyttä edistäviä palveluita tuotetaan taajamissa joissa niitä on sopimuksen hyväksymisen ajankohtana. 4. Kylille ja haja-asutusalueille tarjottavista palveluista päätetään erikseen tapauskohtaisesti huomioiden olemassa oleva infrastruktuuri ja palveluverkko (esimerkiksi kyläkoulut, uimapaikat, venevalkamat ja ulkoilureitistöt). Lisäksi tuotetaan kirjastopalveluita sopimuksen hyväksymisen ajankohdan tasoisena. Uudessa kaupungissa hallinnon ja palvelujen sijoittumisessa tukeudutaan olemassa olevaan uuden kaupungin rakennuskantaan. Kuntainfrastruktuuri ja rakennetun ympäristön hoito suunnitellaan keskitetysti ja toteutetaan hajautetusti koko kaupungin alueella. Koko uuden kunnan kouluverkko säilytetään lukuvuoden tasoisena. Kouluja kehitetään uusien opetussuunnitelmien vaatimusten pohjalta. 5. Uuden kaupungin talouden hoito 5.1 Talouden hoito ennen kuntien yhdistymistä Ennen yhdistymistä yhdistyvät kunnat hoitavat omaa talouttaan siirtymäkauden aikana vastuullisesti ja uuden kaupungin näkökulmasta parhaalla tavalla. Kuntien vuoden 2016 talousarviot valmistellaan kuntien yhteistyönä. Investointien osalta kunnat noudattavat valtuustoissa hyväksytyn talousarvion ja - suunnitelman investointiohjelmaa siirtymäkauden aikana ja mahdolliset suunnitelmista poikkeavat äkilliset, välttämättömät investoinnit käsitellään yhdistymishallituksessa ennen niiden toteuttamista. Uusia virkoja ja toimia ei perusteta ilman yhdistymishallituksen lausuntoa. 5.2 Talouden hoito kuntien yhdistyessä Lakkaavien kuntien oikeudet, luvat, omaisuus, velat ja velvoitteet siirretään uuden kaupungin oikeuksiksi, luviksi, omaisuudeksi, veloiksi ja velvoitteiksi. Lakkaavien kuntien metsäomaisuutta hoidetaan metsänhoitosuunnitelmien mukaisesti. 5

6 Uuden kaupungin hallinto- ja palvelurakennetta muodostettaessa tukeudutaan olemassa oleviin rakennuksiin. Uusi kaupunki pyrkii resurssien puitteissa toteuttamaan yhdistyvien kuntien joulukuussa 2014 hyväksyttyjen taloussuunnitelmien investointiosiin sisältyvät hankkeet. Uusi kaupunki sitoutuu käynnistämään tämän sopimuksen voimassaoloaikana vähintään seuraavat investoinnit: Ryttylän koulun saneeraus- ja laajennushankkeen 3. vaihe (sisältää lämpökeskuksen ja liikuntahallin) Oitin koulun saneeraus- ja laajennushanke Läyliäisten koulu saneeraus- ja laajennushanke (suunnittelu on meneillään) Silmänkannon kunnallistekniikka ja risteysalue Uramon koulun rakennushanke (sisältää päiväkodin) 5.3 Kuntien yhdistymisavustus Kuntarakennelain mukainen yhdistymisavustus on Avustus maksetaan seuraavasti: vuonna %, vuonna % ja %. Yhdistymisavustus käytetään kuntien yhdistymisen kustannuksiin kuten palkkojen harmonisointiin, uuden kaupungin palvelujärjestelmän kehittämiseen sekä tietojärjestelmien ja kunnallistekniikan yhdenmukaistamiseen. 6. Asukkaiden vaikuttamis- ja osallistumismahdollisuudet uudessa kunnassa Uusi kaupunki tukee asukkaidensa aktiivista osallistumista ja vaikuttamista omaan elinympäristöönsä ja aluetta koskevien päätösten tekoon. Kaupunki kehittää asukkaiden ja palvelujen käyttäjien nykyaikaisia osallistumis-, palaute- ja kuulemismahdollisuuksia mm. verkkopalvelujen ja sosiaalisen median kautta. Kaupungin päätöksenteossa noudatetaan avoimuuden periaatetta ja suositaan avointa keskustelua. Alueellinen ja käyttäjäryhmien vaikuttavuus turvataan uudessa kaupungissa virallisia lausuntoja pyytämällä olemassa olevilta organisaatiolta (kyläyhdistykset, seurat, vanhempaintoimikunnat ym.). Uuden kaupungin tasapuolisen kehittämisen varmistamiseksi perustetaan kuntaorganisaatioon valtuuston alainen asukaslautakunta. Lautakunnan tavoitteena on turvata asukkaiden vaikutusmahdollisuudet lähipalveluihin ja asuinympäristön kehittämiseen. Lautakunnan tehtävinä ovat yhteydenpito paikallisiin yhdistyksiin ja järjestöihin, eri alueiden asukkaiden kuuleminen heitä koskevassa päätöksenteossa ja kuulemisen pohjalta lausuntojen antaminen päätöksenteon tueksi. Asukaslautakuntaan valitaan yhteensä 15 jäsentä niin, että jokaisesta lakkaavan kunnan alueelta valitaan viisi jäsentä. Tavoitteena on, että enemmistö jäsenistä valitaan uuden kaupungin luottamushenkilöistä. Lautakunnan esittelijänä toimii uuden kaupungin viranhaltija. Lautakunnasta määrätään tarkemmin uuden kaupungin hallintosäännössä. 6

7 7. Hallinnon järjestäminen 7.1. Siirtymäkauden hallinto eli yhdistymishallitus Kunnanvaltuustot asettavat uuden kaupungin valmistelutyötä varten kuntarakennelain 10 tarkoittaman yhdistymishallituksen. Yhdistymishallitus vastaa yhdistymissopimuksen toimeenpanosta ja huolehtii uuden kaupungin toiminnan ja hallinnon järjestämisen valmistelusta. Yhdistymishallituksen tehtävänä on valvoa, etteivät yhdistyvien kuntien viranomaiset ennen uuden kaupungin valtuuston ja hallituksen järjestäytymistä, tee sellaisia päätöksiä, jotka voivat olla vahingollisia uudelle kaupungille. Yhdistyvien kuntien viranomaiset ovat velvollisia kuulemaan yhdistymishallitusta päätöksenteossa, mikäli on syytä olettaa, että päätöksellä on merkittävää vaikutusta uuden kaupungin talouteen tai toimintaan. Yhdistymishallituksen toimikausi alkaa, kun yhdistyvien kuntien valtuustot ovat kuntien yhdistymisesitystä koskevan päätöksen jälkeen valinneet yhdistymishallituksen jäsenet ja varajäsenet. Yhdistymishallituksen toimikausi päättyy, kun uuden kaupungin kunnanhallitus on valittu. Yhdistymishallituksesta on muuten soveltuvin osin voimassa, mitä kunnanhallituksesta säädetään. Yhdistymishallitukseen valitaan 13 jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet kunnittain. Hausjärven kunta nimeää yhdistymishallitukseen 4 jäsentä, Riihimäen kaupunki 5 jäsentä ja Lopen kunta 4 jäsentä. Jäsenet yhdistymishallitukseen nimetään puolueittain edellisten kuntavaalien tuloksen mukaan seuraavasti: Hausjärvi: Kok., Kesk., SDP, PS Loppi: Kok., Kesk., SDP, Vas. Riihimäki: Kok., SDP, Vihr., Vas., KD Yhdistymishallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja kaksi varapuheenjohtajaa. Yhdistymishallituksen kokouksissa on läsnäolo- ja puheoikeus valtuustojen ja hallitusten puheenjohtajalla tai heidän varahenkilöillään. Yhdistymishallituksen esittelijöinä toimivat kaikki kuntajohtajat. 7.2 Uuden kaupungin organisaatio Uuden kaupungin hallinto muodostetaan siten, että se tukee heti yhdistymisen alusta lähtien yhteisen uuden kaupungin kehittämistä rakentavasti ja vastuullisesti eri näkökulmat huomioiden tavoitteena koko uuden kaupungin menestyminen Valtuusto Uudelle kaupungille valitaan uusi valtuusto kuntavaaleissa kesään 2016 mennessä ja uusi valtuusto aloittaa toimikautensa vaalien saavutettua lainvoimansa. Uuden kaupungin kaupunginvaltuuston koko on 51 jäsentä. 7

8 7.2.2 Hallitus ja lautakunnat Uudessa kunnassa toimivat valtuuston lisäksi seuraavat luottamustoimielimet ensimmäisen valtuustokauden ajan (suluissa jäsenmäärä): Kaupunginhallitus (11) Tarkastuslautakunta (9) Keskusvaalilautakunta (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta (11) Kasvatus- ja koulutuslautakunta (11) Tekninen lautakunta (11) Kaupunkisuunnittelulautakunta (11) Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta (9) Ympäristö- ja rakennuslautakunta (9) Asukaslautakunta (15) Tasapuolisen ja alueellisen edustuksen toteutumiseksi jokaiseen toimielimeen valitaan vähintään kaksi edustajaa jokaisen lakkaavan kunnan alueelta (pl. keskusvaalilautakunta). Uudessa kaupungissa kaupunginhallituksen ja lautakuntien puheenjohtajien ja varapuheenjohtajien tulee olla valtuutettuja. Kaupunginhallituksen jäsenten tulee olla valtuutettuja tai varavaltuutettuja. Lisäksi uudessa kunnassa on konserniin kuuluvien yhteisöjen hallituksia, johtokuntia ja toimikuntia Viranhaltijaorganisaatio Uuden kaupungin ylin viranhaltijajohtaja on kaupunginjohtaja. Kaupunginjohtajan vastuulla on kuntakonsernin johtotehtävät ja kaupunginjohtaja toimii kaupunginhallituksen esittelijänä. Uudessa kaupungissa toimii kaupunginjohtajan alaisuudessa hallintokeskus, jossa on seuraavat johtoryhmätason toiminnot: keskushallinnon, taloushallinnon, henkilöstöhallinnon ja kehittämistoiminnan tehtävät. Viranhaltijaorganisaation tarkempi rakenne ja sisältö päätetään vuoden 2016 aikana. Uudessa kaupungissa on lähtökohtaisesti kaksi toimialaa: - Palvelutoimiala. Toimialaan sisältyvät sosiaali- ja terveystoimi ja sivistystoimi. - Elinvoimatoimiala. Toimialaan sisältyvät tekniset palvelut, ympäristötoimi, rakennustarkastus, maankäyttö, elinkeinojen kehittäminen. Palvelu- ja elinvoimatoimialojen johtajat toimivat tarvittaessa vuorotellen kaksivuotiskausittain kaupunginjohtajan sijaisena. Uudelle kaupungille valmistellaan hallintosääntö vuoden 2016 aikana. Uuden kaupungin organisaatiorakenne, viranhaltijoiden hierarkia- ja toimivaltasuhteet sekä virkanimikkeet päätetään hallintosäännössä. 8

9 Virassa oleville kunnan- ja kaupunginjohtajille turvataan uudessa kaupungissa johtoryhmätason virat ja nykyiset palvelusuhteen ehdot palkkaetuineen. 8. Henkilöstön asema kuntien yhdistyessä 8.1 Henkilöstön siirtyminen uuden kaupungin palvelukseen Lakkaavien kuntien viranhaltijat ja työntekijät, joilla on voimassa oleva työsopimus, siirtyvät kuntarakennelain 29 :n mukaisesti entisin palvelussuhteen ehdoin uuden kaupungin palvelukseen heille soveltuviin tehtäviin. Henkilöstön irtisanomissuojan osalta noudatetaan voimassa olevaa lainsäädäntöä. Uudessa kaupungissa on kuitenkin vähintään kolmen vuoden palvelusuhdeturva, joka astuu voimaan , ja jonka aikana työnantajalla ei ole oikeutta irtisanoa palvelussuhdetta työsopimuslain (55/2001) 7 luvun 3 :ssä tai kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain (304/2003) 37 :ssä tarkoitetuilla taloudellisilla tai tuotannollisilla irtisanomisperusteilla. Työntekijä ja viranhaltija voidaan kuitenkin irtisanoa, jos hän kieltäytyy vastaanottamasta työnantajan hänelle tarjoamaa työsopimuslain 7 luvun 4 :n tai kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 37 :n mukaista uutta työtehtävää tai virkaa. 8.2 Henkilöstöhallinnon periaatteet Henkilöstöhallinnon yhdenmukaistamiseksi uudelle kaupungille laaditaan henkilöstösuunnitelma vuosien aikana. Tavoitteena on uuden kaupungin hallinto- ja palvelurakenteen näkökulmasta tarkoituksenmukainen henkilöstörakenne ja -määrä sekä osaamisen täysimääräinen hyödyntäminen sekä ennakointi. Henkilöstösuunnitelmatyön yhteydessä ratkaistaan henkilöstön sijoittuminen uuteen kaupunkiin, palvelussuhteiden ehtojen yhdenmukaistaminen, palkkaharmonisoinnin toteuttaminen ja aikataulu, tehtävänimikkeet sekä muut henkilöstöhallinnon periaatteet. Tavoitteena on, että työntekijä jatkaa entisessä tehtävässään, mikäli se on kokonaisuuden kannalta tarkoituksenmukaista. Henkilöstön toiveet huomioidaan mahdollisuuksien mukaan. Työnantaja tukee aktiivisesti henkilöstön kouluttautumista ja sijoittumista muuttuviin tai uusiin tehtäviin. Ennen kuntajaon muutoksen toteutumista kunnat pidättäytyvät kunnallisten virka- ja työehtosopimusten ulkopuolisista palkantarkistuksista. Nykyisten kuntien uusia virkoja ja toimia perustetaan ja nykyisiä, vapautuvia virkoja ja toimia täytetään vakinaisesti ainoastaan, mikäli sen katsotaan sopivan uuteen kuntaorganisaatioon tai edistävän uuden kuntaorganisaation järjestäytymistä. Arvioinnin tekee yhdistymishallitus tai uuden kaupungin hallitus. 9