2. Strateginen yhdistyminen Kuntajaon muuttamisen edellytykset Uuden kunnan perustaminen Uuden Vaasan rakentaminen.

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "2. Strateginen yhdistyminen 4. 3. Kuntajaon muuttamisen edellytykset. 6. 4. Uuden kunnan perustaminen 7. 5. Uuden Vaasan rakentaminen."

Transkriptio

1 1

2 2 Sisällysluettelo 1. Vaasan alueen kuntien yhdistymissopimus 1.1. Sopimuksen tarkoitus Sopimuksen sitovuus ja voimaantulo Strateginen yhdistyminen Välttämättömät asiat sopimukseen Yhdistymisen arvot Yhdistymisen visio Yhdistymisen tavoitevuodet Elinvoiman turvaaminen ja vahvistaminen Uusi Vaasa - Vahva verkostokaupunki Palvelurakenteen ja palveluiden kehittäminen Henkilöstöhallinto korostuu Kuntajaon muuttamisen edellytykset Uuden kunnan perustaminen Kunnan nimi ja vaakuna Yhdistymishallitus Yhdistymishallituksen kokoonpano Yhdistymisen eteneminen Uuden Vaasan rakentaminen Verkosto - Vaasan toimintaperiaate Lähidemokratia Kielten aseman turvaaminen Hallinnon periaatteet Luottamushenkilöorganisaatio Kunnanjohtajien asema Henkilöstöhallinto Viiden vuoden irtisanomissuoja vuosille Henkilöstöohjelma ja palvelusuhdeturva Palkkojen harmonisointi Siirtymävaiheen yhteiset toimintaperiaatteet Henkilöstön sijoittamisen periaatteet Henkilöstötyöryhmä Palveluiden periaatteet Lähipalveluilla keskeinen merkitys Uuden Vaasan kaupungin talous 14

3 Taloudenhoito ennen yhdistymistä Valtion yhdistymisavustuksen käyttö Uuden kunnan taloudenhoidon periaatteet Yhdistymisen muut järjestelyt Sopimusjärjestelyt Kunnallisten sääntöjen ja maksujen yhtenäistäminen Yhteisöjen ja säätiöiden kotipaikat.. 16

4 4 1. Vaasan alueen kuntien yhdistymissopimus Alueen kunnat ovat Kaskisten kaupunki, Kristiinankaupunki, Närpiön ja Vaasan ja kaupungit sekä Isonkyrön, Korsnäsin, Laihian, Maalahden, Mustasaaren ja Vöyrin kunnat Sopimuksen tarkoitus Sopimus on kuntarakennelain (1698/2009) 8 :n mukainen yhdistymissopimus. Kuntajakoa muutetaan siten, että Kaskisten, Kristiinankaupungin, Närpiön ja Vaasan kaupungit sekä Isonkyrön, Korsnäsin, Laihian, Maalahden, Mustasaaren ja Vöyrin kunnat lakkaavat ja ne yhdistetään perustamalla uusi kunta, jonka nimi on Vaasa Sopimuksen sitovuus ja voimaantulo Tämä yhdistymissopimus on sitova valtuustojen tekemistä yhdistymispäätösesityksistä alkaen. Uusi Vaasa aloittaa toimintansa ja yhdistymissopimus on voimassa vuoden 2019 loppuun asti. Kuntarakennelain 29 :n mukaisesti henkilöstöä koskeva irtisanomissuoja kestää viisi vuotta. Se on voimassa välisen ajan. Luottamuksen vahvistamiseksi selvityshenkilöt esittävät myös yhteisen tahdonilmaisun hyväksymistä (kts. liite 1). 2. Strateginen yhdistyminen Kuntien yhdistyminen toteutetaan , jolloin edellytykset strategisen monikuntaliitoksen toteuttamiselle ovat olemassa kuntarakennelain mukaisesti. Yhdistyminen ajoittuu valtuustokauden vaihteeseen. Yhdistymisen tarkoituksena on toteuttaa kymmenen kunnan monikuntaliitos. Näin vältetään tarkastelualueella mahdollisten perättäisten kuntaliitosten ketjuttamisen haitat Välttämättömät asiat sopimukseen Tähän yhdistymissopimukseen on kirjattu tärkeät asiakohdat, jotka ovat välttämättömiä ohjaamaan uuden kunnan valmistelua vuosina ja uuden kunnan toimintaa vuosina sekä sellaiset pidemmälle ulottuvat strategiset linjaukset, joilla on merkitystä yhdistymissopimuksen jälkeiseen aikaan.

5 Yhdistymisen arvot Isonkyrön, Kaskisten, Korsnäsin, Kristiinankaupungin, Laihian, Maalahden, Mustasaaren, Närpiön, Vaasan ja Vöyrin yhdistymisen arvot muodostuvat viidestä ominaisuudesta: luottamus, vastuullisuus, yhteistyökyky, tasa-arvoisuus ja yrittäjyys. Pohjan uuden Vaasan rakentamiselle ja yhdessä tekemiselle antaa keskinäinen luottamus. Se merkitsee avoimuutta, kykyä kommunikoida ja halua sitoutua yhteisiin tavoitteisiin sekä sitä, että sopimukset pidetään. Vastuullisuus merkitsee sitä, että koetaan vahvaa yhteisvastuuta koko alueesta ja kaikista sen asukkaista sekä myös uuden Vaasan taloudesta. Yhteistyökyky merkitsee alueelle välttämättömän verkottumisen edistämistä ja työskentelyä kumppanuusverkoston rakentamiseksi sekä myös asukkaiden sosiaalisen hyvinvoinnin turvaamista. Tasa-arvoisuus merkitsee sitä, että kaikkia uuden kunnan asukkaita ja alueita kohdellaan yhtenäisin monikulttuurisin perustein myös kielellisesti. Alueelle ominainen yrittäjyys merkitsee energistä toimintaa ja uudistumista sekä kykyä ja tarmoa tarttua uuden Vaasan elinvoiman ylläpitoon ja kehittämiseen. Yrittäjyys tukee myös alueen vetovoimaisuutta, mikä pohjautuu osaavaan työvoimaan, korkeatasoiseen koulutustarjontaan, toimivaan infrastruktuuriin ja vahvaan innovaatiopolitiikkaan, jossa tutkimus ja tuotekehitys johtavat myytäviin tuotteisiin Yhdistymisen visio Uuden Vaasan visio vuodelle 2030 kiteytyy seuraavasti: Uusi Vaasa on Länsi-Suomen monikulttuurinen, yhteistyöverkoston vetovoimainen kasvukeskus Yhdistymisen tavoitevuodet Kymmenen kunnan yhdistymisen tavoitteet asetetaan pitkällä aikajänteellä siten, että työ alkaa heti yhdistymisesityspäätöksistä valtioneuvostolle vuoden 2015 loppupuolella ja ulottuu vähintään kahden valtuustokauden päähän ainakin vuoteen (vrt. tahdonilmaus, liite 1) 2.5. Elinvoiman turvaaminen ja vahvistaminen Kuntien strategisen yhdistymisen avulla luodaan Vaasan alueesta niin vahva, että se pystyy säilyttämään elinvoimansa ja toimintakykynsä niin kasvun kuin taantuvankin kehityksen vallitessa. Uudesta Vaasasta tulee myös niin iso, että se voi menestyä maakuntien keskuskaupunkien kiristyvässä kilpailussa. Näin se voi turvata asukkailleen tarpeelliset palvelut sekä edistää yrittäjyyttä ja huolehtia elinkeinotoiminnan edellytyksistä. Yhden kunnan organisaatio on vakaa ja siinä on selkeät johtosuhteet, jolloin demokratia toteutuu paremmin kuin kuntien yhteistoimintajärjestelmässä. Myös edunvalvonta on vahvempaa kuin nykyisellä tavalla toimien. Tämä on erityisen tärkeää nyt, kun sosiaali- ja terveystoimen järjestämis- ja tuottamisvastuu siirtyy kuntayhtymille.

6 6 Vahva kunta kykenee myös parhaiten takaamaan seudun kestävän kilpailukyvyn sekä huolehtimaan alueen infrastruktuurista. Erityisinä painopisteinä ovat: - energiakeskittymän kehittäminen - innovaatiokeskittymän vetovoiman lisääminen - osaavasta työvoimasta huolehtiminen - uusien yritysten ja investointien houkutteleminen - olemassa olevien yritysten kasvumahdollisuuksien tukeminen Uusi Vaasa - Vahva verkostokaupunki Uusi Vaasa vahvistaa asemaansa verkostoitumalla ympäröivän alueen, erityisesti länsirannikon alueen keskusten (Kokkola, Pori ja Seinäjoki) kanssa mutta myös yli Merenkurkun Ruotsin puolelle erityisesti Uumajan kanssa. Sisäisesti verkostokaupungin toimintamalli turvaa koko alueen asukkaiden vaikutusmahdollisuudet tässä sopimuksessa esitettyjen arvojen mukaisesti Palvelurakenteen ja palveluiden kehittäminen Kuntarakenteen muutos mahdollistaa kehittää ja uudistaa palvelurakennetta ja palveluprosesseja sekä yksittäisiäkin palveluita. Strategisen kehittävän yhdistymisen yhtenä tärkeänä tavoitteena on hyödyntää niin rakenteisiin kuin palveluihinkin liittyviä selostusosassa ja sen liitteissä käsiteltyjä kehittämispotentiaaleja Henkilöstöhallinto korostuu Henkilöstöllä uudessa kunnassa on erittäin tärkeä rooli. Hyvään henkilöstöhallintoon kiinnitetään yhdistymissopimuksessa, yhdistymisen valmistelussa ja toteutuksessa erityistä huomiota. Yhdistymishetkellä kymmenen kunnan henkilöstömäärä on n työntekijää, kun samasta ajankohdasta sosiaali- ja terveystoimen tuottajakuntayhtymään siirtyy alueen kunnista n työntekijää. 3. Kuntajaon muuttamisen edellytykset Kuntarakennelain 2 :ssä todetaan, että kuntajaon kehittämisen tavoitteena on elinvoimainen, alueellisesti eheä ja yhdyskuntarakenteeltaan toimiva kuntarakenne, joka vahvistaa kunnan asukkaiden itsehallinnon edellytyksiä. Tavoitteena on myös, että kunta muodostuu työssäkäyntialueesta tai muusta toiminnallisesta

7 7 kokonaisuudesta, jolla on taloudelliset ja henkilöstövoimavaroihin perustuvat edellytykset vastata kunnan asukkaiden palveluiden järjestämisestä ja rahoituksesta sekä riittävästä omasta palvelutuotannosta. Kuntarakennelain 4 :ssä säädetään kuntajaon muuttamisen edellytyksistä. Sen mukaan kuntajakoa voidaan muuttaa, jos muutos edistää 2 :ssä tarkoitettuja kuntajaon kehittämisen tavoitteita sekä parantaa: 1) kunnan toiminnallisia ja taloudellisia edellytyksiä vastata palveluiden järjestämisestä ja tuottamisesta tai muuten edistää kunnan toimintakykyä; 2) alueen asukkaiden palveluja tai elinolosuhteita; 3) alueen elinkeinojen toimintamahdollisuuksia tai 4) alueen yhdyskuntarakenteen toimivuutta. Kuntajaon muuttamisen edellytysten osalta kuntajakoselvittäjät toteavat omassa esityksessään, että yhdistymissopimusehdotuksen mukaisesti toimien kaikki neljä yhdistymisen edellytystä täyttyvät. Myös alueellisen eheyden vaatimus täyttyy ja kymmenen kuntaa muodostavat varsin yhtenäisen työssäkäyntialueen sekä toiminnallisen kokonaisuuden, joka on riittävän suuri vastaamaan tulevaisuuden niin demograafisiin kuin taloudellisiinkin haasteisiin. Kuntajakoselvittäjät katsovat, että uusi Vaasa kaksikielisenä alueena takaa parhaiten asukkaittensa palveluiden jatkumisen äidinkielellään. 4. Uuden kunnan perustaminen Isonkyrön, Kaskisen, Korsnäsin, Kristiinankaupungin, Laihian, Maalahden, Mustasaaren, Närpiön, Vaasan ja Vöyrin yhdistyminen toteutetaan siten, että kaikki kymmenen kuntaa lakkaavat ja ne yhdistetään perustamalla uusi kunta, joka aloittaa toimintansa Valtioneuvostolle esitetään, että kuntajaon muutoksesta päätettäessä uusi kunta määrätään kuntarakennelain 35 :ssä tarkoitetulla tavalla kuulumaan samaan tuomiopiiriin ja hallintoalueisiin kuin mihin Vaasan kaupunki kuuluu vuonna Lakkaavien kuntien oikeudet, luvat, omaisuus, velat ja velvoitteet siirtyvät kuntarakennelain 36 :n mukaisesti uudelle kunnalle. 4.1 Kunnan nimi ja vaakuna Uuden kunnan nimeksi tulee Vaasa. Se ottaa käyttöön kaupunki -nimityksen. Uuden kunnan vaakunaksi tulee nykyisen Vaasan kaupungin vaakuna tai kokonaan uusi vaakuna.

8 Yhdistymishallitus Yhdistymishallitus vastaa kuntarakennelain 10 :n mukaisesti yhdistymissopimuksen toimeenpanosta ja huolehtii uuden kunnan toiminnan ja hallinnon järjestämisen valmistelusta. Yhdistymishallituksesta on muutoin soveltuvin osin voimassa, mitä kunnanhallituksesta säädetään. Yhdistymishallituksen toiminta käynnistyy välittömästi sen jälkeen, kun kuntien valtuustot ovat tehneet yhdistymisesitystä koskevat päätöksensä ja valinneet yhdistymishallitukseen omien kuntiensa jäsenen/ jäsenet ja heille varajäsen/-jäsenet. Yhdistymishallitus vastaa uuden kunnan toiminnan käynnistämisen valmistelusta siihen asti, kunnes yhteiset kunnallisvaalit on käyty syksyllä 2016 ja uuden kunnan kunnanhallitus on valittu. Vanhojen kuntien valtuustot ja hallitukset keskittyvät vuosina omien kuntiensa toiminnan hoitamiseen ja noudattavat yhdistymissopimusta. Kuntarakennelain 31 :n mukaan kuntien yhdistymistä koskevan valtioneuvoston päätöksen tekemisen jälkeen yhdistyvän kunnan viranomainen ei saa päättää asioista, joilla olisi merkittäviä uutta kuntaa sitovia vaikutuksia ja joista päättäminen olisi yhdistymissopimuksen tarkoituksen vastaista. Yhdistyvän kunnan viranomainen saa päättää asioista, joilla olisi merkittäviä uutta kuntaa sitovia vaikutuksia, jos päätöksentekoa ei voida asian kiireellisyyden vuoksi lykätä Yhdistymishallituksen kokoonpano Yhdistymishallitukseen valitaan 19 jäsentä ja heille varajäsenet tasa-arvolain kiintiösäännöstä noudattaen. Yhdistymishallituksen paikkajako suhteutetaan kuntien kokoon siten, että Vaasalle tulee 8 paikkaa, Mustasaarelle 3 paikkaa, Närpiölle, Laihialle, Kristiinankaupungille, Vöyrille, Maalahdelle, Isollekyrölle, Korsnäsille ja Kaskisille yksi paikka kullekin. Yhdistymishallituksen paikkajaossa otetaan huomioon kymmenen kunnan alueen puoluepoliittiset voimasuhteet vuoden 2012 kuntavaalien tulosten mukaisesti siten, että Ruotsalaiselle kansanpuolueelle tulee 9 paikkaa, Suomen sosialidemokraattiselle puolueelle ja Kansalliselle kokoomukselle 3 paikkaa kummallekin sekä Perussuomalaisille, Suomen keskustalle, Vasemmistoliitolle ja Kristilliselle liitolle yksi paikka kullekin. Yhdistymishallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja tarpeellisen määrän varapuheenjohtajia. Kolmella henkilöstön edustajalla on läsnäolo- ja puheoikeus yhdistymishallituksen kokouksissa. Henkilöstön edustajat valitaan henkilöstötyöryhmän kokouksessa. Jotta yhdistymishallituksen jäsenten paikat ja varapaikat saadaan jaettua sujuvasti sekä kunnittain että puolueittain, käydään sitä varten valmistelevat neuvottelut työryhmässä, johon kunnat ovat valinneet edustajansa heti sen jälkeen, kun kuntien valtuustot ovat tehneet päätöksensä kuntien yhdistymisesityksestä valtioneuvostolle. Kuntien valtuustojen tulee kokoontua valitsemaan yhdistymishallituksen jäsenet ja varajäsenet kahdeksan (8) viikon kuluessa siitä, kun valtuustot ovat tehneet päätökset yhdistymisesityksestä valtioneuvostolle. Yhdistymishallituksessa käsiteltävien asioiden valmistelusta ja toimeenpanosta vastaa kymmenen kunnanjohtajan tiimi. Sen puheenjohtajana toimii nykyisen Vaasan kaupungin kaupunginjohtaja ja

9 9 varapuheenjohtajana Mustasaaren kunnanjohtaja. Yhdistymishallituksen esittelijänä toimii kuntajohtajatiimin puheenjohtaja tai hänen määräämänsä kuntajohtajatiimin jäsen Yhdistymisen eteneminen Kuntien valtuustojen yhdistymispäätösten ja yhdistymisen toteuttamisajankohdan väliin jää aikaa noin puolitoista vuotta. Tuota aikaa käytetään hyväksi siten, että uuteen kaupunkiin siirtymistä ryhdytään toteuttamaan vaiheittain yhdistymishallituksessa valmisteltavan suunnitelman mukaisesti. Osa uuden kunnan toiminnoista käynnistetään jo vuosina Koska uusi kunta voi aloittaa toimintansa virallisesti vasta , käytetään vaiheittaisen siirtymisen alustana nykyistä Vaasan kaupunkia. 5. Uuden Vaasan rakentaminen Uuden Vaasan strategian ensimmäiset linjaukset tehdään tässä yhdistymissopimuksessa. Niitä täsmennetään yhdistymishallituksen johdolla vuosina ja viimeistellään strategiaksi ja konkreettiseksi toteuttamisohjelmaksi uuden valtuuston johdolla tehtävässä strategiaprosessissa vuonna Tässä strategiatyössä panostetaan erityisesti lähidemokratian vahvistamiseen (esim. palvelutuotannonjohtaminen Mustasaaressa ja maaseutu-, saaristoasioiden hoitaminen Närpiössä), kielellisten oikeuksien turvaamiseen (kielisuunnitelma) ja koko uuden Vaasan alueen kehityspotentiaalien hyödyntämiseen. Uuden Vaasan alueella on sekä kaupunkimaisen asumisen alueita että maaseudun ja saariston asuinalueita, joille voidaan sijoittaa väljiä pientalotontteja maaseutumaista elämäntyyliä arvostavien tarpeisiin. Erityisen tärkeää on turvata maaseudun ja saariston elinvoimaisuus. Uuden kunnan strategia antaa pohjan toteuttamisohjelmille, joissa keskitytään elinkeinoihin ja työllisyyteen (Valmistelu- ja elinvoimatyöryhmän loppuraportti), talouteen (Talous-työryhmän loppuraportti), palveluihin (Sote- ja Sivistystoimen työryhmien loppuraportit), yhdyskuntarakenteen kehittämiseen (Teknisen toimen työryhmän loppuraportti), henkilöstöön (Henkilöstötyöryhmän loppuraportti) ja asukkaiden vaikutusmahdollisuuksiin, lähidemokratiaan, ja erityisesti nykyisen kielellisen aseman säilyttämiseen (Demokratia- ja tulevaisuustyöryhmän loppuraportti). 1 Raportit on koottu yhteen nimellä Vaasan alueen kuntajakoselvitys 2014, selvitysosa Verkosto - Vaasan toimintaperiaate Uuden kaupungin tärkeänä strategisena linjauksena on verkostomainen toimintaperiaate. Se konkretisoituu sekä ulos- että sisäänpäin: 1) Työskennellään määrätietoisesti läntisen kumppanuusverkoston rakentamiseksi yhteistyössä Länsi-Suomen kuntien ja Ruotsin lähialueen, Pohjanmaan maakunnan viranomaisten, alueen kehittämisyhtiöiden, yliopistojen ja korkeakoulujen sekä tutkimuslaitosten kanssa.

10 10 2) Verkotutaan vahvasti uuden Vaasan neljän tärkeän liikennesuunnan - kehityskäytävien - vahvistamiseksi, eli Pori-Turku, Kokkola-Oulu, Seinäjoki- Jyväskylä/Tampere suuntaan ja Merenkurkun yli erityisesti Uumajan suuntaan. 3) Hyödynnetään uuden Vaasan alueen keskusverkon, infrastruktuurin ja ympäristön vahvuuksia ja mahdollisuuksia yritysten tarpeisiin. 4) Syvennetään ja kehitetään verkottumista yritysten, yhdistysten ja järjestöjen kanssa. Palvelutarpeiden kasvaminen erityisesti hoivapalveluissa lisää tarvetta siirtyä monituottajamallin suuntaan, jossa korostuu kaupungin yhteistyö eri palveluiden tuottajien, erityisesti uuden sosiaali- ja terveyspalveluiden tuotantokuntayhtymän kanssa. 5) Palvelut järjestetään ja tuotetaan asukaslähtöisesti hyödyntäen elinkaarimallia. Palvelutarjonnassa, mm. lähipalveluissa, otetaan huomioon uuden kunnan alueiden erityistarpeet. Suurta väestöpohjaa vaativat palvelut, osittain jopa koko Länsi-Suomea ja Pohjanmaan maakuntaa koskevat, tuotetaan laadukkaasti ja tehokkaasti lisäämällä asukkaiden mahdollisuutta käyttää uutta teknologiaa ja julkista sekä yksityistä palveluverkostoa. 6) Viestitään vahvasti verkosto - Vaasan tunnetuksi tekemiseksi ja vahvistetaan uuden Vaasan kuntakuvaa alueellisesti, valtakunnallisesti ja kansainvälisesti, erityisesti Ruotsin suuntaan Lähidemokratia Uuden elinvoimaisen ja toimintakykyisen Vaasan strategian yhdeksi osaksi laaditaan osallisuuden ja vaikuttamisen lähidemokratiaohjelma. Se rakentuu nykyisten kuntien alueelliselle pohjalle. Kuntien yhdistymisen yhtenä tavoitteena on palveluprosessien uudistaminen asukaslähtöisesti. Siksi on tärkeää saada asukkaat osallistumaan ja vaikuttamaan elinympäristöä ja palveluja koskevaan suunnitteluun ja päätöksentekoon erityisesti lähipalveluiden osalta. Tämä näkökulma toimii lähidemokratiaohjelman perustana. Kuntalaisten osallisuuden aktivoimiseksi ja vaikutusmahdollisuuksien turvaamiseksi johtamisjärjestelmään sisällytetään lakkautettuihin kuntiin aluevaikuttajatoimijoiksi lähivaltuustot siten kuin kuntalaissa säädetään. Niiden pääasiallinen tehtävä on kunnan päätöksentekoon vaikuttaminen ja alueensa kehittäminen. Uuden Vaasan valtuustoon nähden viralliseksi vaikuttajakanavaksi muodostetaan lähivaltuustojen puheenjohtajisto. Lähivaltuustolle varataan kaupungin talousarvioon vuosittain määrärahat käytettäväksi oman alueensa kehittämistoimintaan ja mahdollisesti lähipalveluiden tuottamiseen.

11 Kielten aseman turvaaminen Uusi Vaasa on kaksikielinen. Kielilain 23 : nojalla kaksikielisen kunnan tulee toiminnassaan omaaloitteisesti huolehtia siitä, että kielelliset oikeudet toteutuvat käytännössä. Uudessa Vaasassa lähivaltuustojen yhtenä tärkeänä tehtävänä on huolehtia kielten nykyisestä asemasta. 6. Hallinnon periaatteet Uudelle Vaasalle rakennetaan selkeä yhtenäinen johtamisjärjestelmä. Sillä varmistetaan konsernin tehokas toiminta ja hyvä ohjattavuus. Kaupungin konsernin rakenne ja omistajaohjauksen periaatteet valmistellaan lopulliseen muotoonsa yhdistymishallituksen vetämässä prosessissa. Yhdistymishallitus hyväksyy uuden organisaation ja konsernirakenteen mennessä ja lopullisen päätöksen tekee uuden kaupungin valtuusto heti syksyn 2016 kunnallisvaalien tuloksen vahvistamisen jälkeen. Vuoden 2017 alussa käynnistyvässä uuden kaupungin strategiaprosessissa arvioidaan kunnan organisaatiota, konsernin rakennetta ja sen ohjattavuutta ja tehdään mahdollisesti tarvittavat korjaustoimenpiteet. Erityistä huomiota kiinnitetään asukkaiden oikeuteen saada palveluita äidinkielellään. Kielipohjalta tapahtuvat organisaatiota koskevat säädökset otetaan huomioon muodostamalla erilliset suomen- ja ruotsinkieliset sivistystoimen lautakunnat sekä tarvittavia muiden toimielinten kielipohjaisia jaostoja Luottamushenkilöorganisaatio Uuden Vaasan kaupunginvaltuusto on kuntalain mukaisesti 67 jäsenen suuruinen ja se aloittaa toimintansa välittömästi kunnallisvaalien tuloksen vahvistamisen jälkeen marraskuussa Uuden Vaasan kaupunginhallitus on ensimmäisellä vaalikaudella kooltaan 17 jäsenen suuruinen. Hallituksen suurehko koko vuosina on perusteltua siksi, että uuden kunnan rakentamisessa korostuu alkuvaiheessa luottamushenkilöhallinnon ja sen alueellisen asiantuntemuksen merkitys. Ensimmäisenä vaalikautena valitaan uuden kunnan kaupunginhallitukseen vähintään yksi varsinainen ja varajäsen jokaisesta yhdistyvästä kunnasta. Samaa periaatetta noudatetaan myös valittaessa eri hallintokuntien luottamushenkilöelimet Kunnanjohtajien asema Yhdistyvien kuntien kunnanjohtajien siirtämisestä uuteen kuntaan ja siitä sopimisesta on säädetty kuntarakennelain 8 :ssä ja 30 :ssä. NN. kunnan nykyinen johtaja siirtyy uuden Vaasan kaupunginjohtajaksi ja NN. kunnan nykyinen kunnanjohtaja apulaiskaupunginjohtajaksi vastuualueenaan palvelutuotanto ja toiseksi apulaiskaupunginjohtajaksi NN. kunnanjohtaja vastuualueenaan elinvoima-asiat (sis. teknisen) ja

12 12 NN. kunnanjohtajasta tulee maaseudun- ja saaristoasiain kehittämisyksikön päällikkö, joka toimii vastuualueensa asioissa esittelijänä kaupunginhallitukselle. Muut nykyiset kunnanjohtajat siirtyvät uuteen kaupunkiin muutosjohtajiksi. Mikäli joku nykyisistä kunnanjohtajista jättää oman virkansa ennen kuntien yhdistymistä, hänen tilalleen valitaan määräaikainen kunnanjohtaja asti. 7. Henkilöstöhallinto 7.1. Viiden vuoden irtisanomissuoja vuosille Kuntajaon muutos on henkilöstön kannalta kuntarakennelain 29 :n mukainen liikkeenluovutus. Vuoden 2017 alusta voimaan tulevassa kuntajaon muutoksessa, jossa henkilöstöä siirtyy 3 :ssä tarkoitetun uuden kunnan palvelukseen, työnantajalla ei ole oikeutta irtisanoa palvelussuhdetta työsopimuslain (55/2001) 7 luvun 3 :ssä tai kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain (304/2003) 37 :ssä tarkoitetulla taloudellisilla tai tuotannollisilla irtisanomisperusteilla. Tämä kielto koskee kaikkia kuntajaon muutoksessa mukana olevia kuntia ja on voimassa viisi vuotta kuntajaon muutoksen voimaantulosta. Työntekijä ja viranhaltija voidaan kuitenkin irtisanoa, jos hän kieltäytyy vastaanottamasta työnantajan hänelle tarjoamaa työsopimuslain 7 luvun 4 :n tai viranhaltijasta annetun lain 37 :n mukaista uutta työtehtävää tai virkaa. Kymmenen kunnan määräaikainen henkilöstö siirtyy uuden kunnan palvelukseen määräajan täyttymiseen saakka. Määräaikaisen henkilöstön palvelussuhteiden jatkumisesta päätetään erikseen normaalissa järjestyksessä Henkilöstöohjelma ja palvelussuhdeturva Henkilöstön asemaa vuosina täsmennetään erillisellä henkilöstöohjelmalla. Siihen kootaan yhdistymissopimuksesta henkilöstöä koskevat asiat ja siirtymiseen liittyvät henkilöstöhallinnon periaatteet. Henkilöstöohjelma valmistellaan yhdistymishallituksessa yhdessä henkilöstöryhmän kanssa ja sen hyväksyvät kaikki kymmenen kuntaa. Henkilöstön muutostukeen, esimiesten valmentamiseen, osaamisen ja työsuhdetaitojen kehittämiseen sekä sisäiseen tiedottamiseen laaditaan vuoden 2015 aikana selkeä toiminta- ja taloussuunnitelma. Henkilöstöohjelman laatiminen on tärkeä osa uuden kaupungin strategiatyöstä Palkkojen harmonisointi Henkilöstön palkkojen harmonisoinnin lähtökohtana on maksaa samasta työstä sama palkka. Palkkajärjestelmä perustuu työn vaativuuden arviointiin uudessa kaupungissa. Harmonisointi pyritään tekemään vuoteen 2020 mennessä tehtäväkohtaisiin palkkoihin mediaanipalkkatason mukaan siten, että

13 13 alapuoliset palkat nostetaan ylöspäin ja yläpuoliset palkat muuttuvat henkilökohtaisiksi lisiksi, jotka poistuvat vähitellen yleisen palkkakehityksen myötä Siirtymävaiheen yhteiset toimintaperiaatteet Kymmenen kunnan henkilöstöhallinnossa siirrytään heti valtuustojen yhdistymispäätösesitysten jälkeen yhteisiin toimintaperiaatteisiin eli yhteiseen henkilöstötarpeen arviointiin, yhteiseen eläköitymisen ennakointiin ja huomioimiseen palvelurakenteiden kehittämisessä sekä yhteiseen henkilöstön valinnan valmisteluun ja henkilöstöhakuun. Henkilöstön YT-toiminnalle varataan resursseja vastata sekä yhdistymisen siirtymävaiheen että toteuttamisvaiheen tehtävätarpeisiin Henkilöstön sijoittamisen periaatteet Henkilöstön sijoittamisessa uuden kunnan palvelukseen lähtökohtana on se, että työntekijä jatkaa entisessä tehtävässään ja entisessä toimipaikassaan, mikäli toiminnan tai työn teettämisen tarpeesta ei muuta aiheudu. Henkilöstön sijoittamisessa kohdistuu muutospaineita ensi sijassa johtoon, esimiehiin ja hallintohenkilöstöön, jolloin tehtävät ja työtehtävän sijainti saattavat muuttua. Uuden kunnan henkilöstöhallinnossa on tärkeää kuulla erityisesti niitä työntekijöitä, joiden tehtävä muuttuu ja sen vuoksi heiltä kerätään tietoa heidän omista toivomuksistaan ja osaamisesta ennen kuin työntekijöitä ryhdytään sijoittamaan uuteen organisaatioon Henkilöstötyöryhmä Henkilöstötyöryhmä kokoontuu välittömästi kuntien valtuustojen tekemien yhdistymispäätösesitysten jälkeen valitsemaan keskuudestaan kolme henkilöstön edustajaa, joilla on yhdistymishallituksen kokouksissa läsnäolo- ja puheoikeus. Yhdistymishallituksen nimeämä henkilöstötyöryhmä valmistelee henkilöstöasioita, niiden toteuttamista sekä niiden etenemisen seurantaa ja arviointia vuoden 2016 loppuun asti. 8. Palveluiden periaatteet Uuden Vaasan hallinnon tärkeäksi periaatteeksi kirjataan asukaslähtöisyyden ja lähidemokratian korostaminen ja kuntalaisen aseman vahvistaminen palveluiden käyttäjinä mm. valinnanvapautta

14 14 lisäämällä. Tätä tehostaa osaltaan myös käyttäjädemokratian merkityksen korostaminen palveluiden kehittämisessä. Kehitettäessä monikanavaista palveluverkostoa ja asukaslähtöisiä palveluprosesseja syntyvät edellytykset palveluiden saatavuuden, saavutettavuuden, laadun, kustannusten, tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden hyvään hallintaan. Palveluiden asukaslähtöisyyden merkitys korostuu, kun pyritään tulokselliseen ja vaikuttavaan toimintaan Lähipalveluilla keskeinen merkitys Palveluiden ja erityisesti lähipalveluiden merkitys korostuu uuden Vaasan arvoissa ja visiossa. Tavoitteena on alueeltaan moni-ilmeinen, viihtyisä ja houkutteleva, kestävästi uudistuva verkostokaupunki. Viihtyvyys ja houkuttelevuus liittyvät ennen kaikkea palveluihin, asumiseen ja ympäristöön. Vaasan verkostokaupungin ulkoisessa toimintaympäristössä korostuu elinkeinoelämän ja työpaikkojen merkitys. Tämä edellyttää myös monipuolisia ja laadukkaita yrityspalveluita. Vastaavasti verkostokaupungin sisäisessä toimintaympäristössä korostuvat nykyisten ja myös kasvavan alueen uusien asukkaiden työpaikat, palvelut sekä asuminen. Tämä merkitsee kuntatalouden näkökulmasta olemassa olevan toimintaympäristön ja infrastruktuurin hyödyntämisen tehostumista. Kuntalaisten asumisen näkökulmasta palveluiden järjestämisen ytimen muodostavat lähipalvelut. Ne tarjotaan asukkaan lähiympäristössä, niiden piiriin on helppo hakeutua ja niitä tarvitsee usea henkilö päivittäin tai jatkuvasti. Lähipalveluihin kuuluvat ainakin varhaiskasvatus, perusopetus (lk 1-6), lähiliikuntapaikat, lähikirjasto tai kirjastoautopalvelu sekä sähköisen asioinnin palvelu- ja neuvontapiste. Lähipalveluita voidaan tuottaa uuden Vaasan asukkaille niin päätettäessä myös lähivaltuustojen toimesta talousarvion puitteissa yhtenäisin perustein ottaen kuitenkin huomioon alueelliset erityispiirteet etäisyyksissä, liikenneyhteyksissä ja palvelutarpeessa. Lähipalveluita tuotetaan monikanavaisesti. Yhdistymishallituksen ja uuden valtuuston sekä lähivaltuustojen tulee ottaa huomioon uuden Vaasan elinvoimaan ja toimintakykyyn kiinteästi liittyvien lähipalveluiden suuri strateginen merkitys yhdistymissopimuksen aikana ja sen jälkeen. 9. Uuden Vaasan kaupungin talous Uuden Vaasan kaupungin tavoitteena on vahva taloudellinen perusta palvelutuotannon turvaamiseksi sekä nykyisten kehittämispotentiaalien kasvattamiseksi. Tuottavuutta tehostetaan kehittämällä palveluprosesseja, poistamalla hallinnon ja eri toimintojen sekä toimitilojen päällekkäisyyksiä. Tavoitteena on yhdistymisselvityksessä tehtyjen laskelmien pohjalta saavuttaa merkittäviä säästöjä. Palvelutuotantoa kehitetään, eläkepoistumaa hyödynnetään, toimitilojen määrää vähennetään jne. Uuden Vaasan väestön ja alueen kokoa hyödynnetään siirtämällä tai luopumalla erillisten kuntien suunnittelemista uus- ja korvausinvestoinneista erityisesti silloin, kun tilatarpeet voidaan tyydyttää olemassa olevaan koko alueen kapasiteettiin turvautuen.

15 Taloudenhoito ennen yhdistymistä Kaikki kymmenen kuntaa hoitavat omaa talouttaan vastuullisesti ennen yhdistymistä ja noudattavat kuntarakennelain 31 :ää yhdistyvän kunnan viranomaisen rajoitetusta toimivallasta. Sen lisäksi sovitaan siitä, että tuota 31 :n rajoitusta noudatetaan myös niinä kuukausina, jolloin valtuustot ovat jo tehneet yhdistymisesityspäätökset, mutta valtioneuvosto ei ole tehnyt omaa päätöstään. Mikäli vuoden 2015 aikana kunnassa ilmenee pakottava tarve talousarviosta poikkeavaan merkittävään käyttömenojen ja investointimenojen lisäykseen, asia on käsiteltävä ja hyväksyttävä yhdistymishallituksessa. Yhdistymishallituksessa sovitaan myös kuntien taloudenhoidon periaatteista vuodelle 2016 ja varmistetaan sillä tavoin kuntien keskinäisen luottamuksen säilyminen siirtymävaiheen ajan. Tähän tavoitteeseen liittyy vahvasti myös tämän yhdistymissopimuksen kohdassa 7.4. sovitut henkilöstöhallinnon yhteiset periaatteet siirtymävaiheen aikana Valtion yhdistymisavustuksen käyttö Uusi Vaasa saa valtion yhdistymisavustuksia kolmen vuoden aikana yhteensä 10 milj. euroa. Yhdistymisavustus maksetaan kolmena vuotena siten, että ensimmäisenä vuotena 2017 maksetaan 40 % (4,0 milj. ) ja toisena sekä kolmantena vuotena 30 % (3,0 milj. /v). Yhdistymisavustus käytetään ensisijaisesti mahdollisten alijäämien kattamiseen ja jos niitä ei ole, palveluiden tuottavuuden lisäämiseen. Mikäli yhdistymispäätöksen jälkeen yhdistymisavustus maksetaan uudelle kunnalle vuodesta 2017 alkaen, sovitaan, että yhdistymisen valmistelukustannukset vuosina kirjataan erikseen Vaasan kaupungin kirjanpitoon Uuden kunnan taloudenhoidon periaatteet Uuden kunnan taloudenhoidon tavoitteena on toimia suunnitelmallisesti ja vastuullisesti turvaamalla uuden kunnan talouden tasapaino. Yhdistymissopimuksella ei ole juridisesti mahdollista sopia siitä, millä tuloveroprosentilla uusi kunta aloittaa vuonna Suunnittelun lähtökohtana on se, että uusi kunta kerää ensimmäisenä ja toisena vuonna verovaroja saman verran kuin mitä kymmenen kuntaa keräisi yhteensä erillään toimien ja kolmannesta vuodesta lähtien verovarojen keräämistarve olisi pienempi kuin mitä erillään toimien. Yhdistymishallituksen johtamassa valmistelu- ja strategiatyössä määritellään osana uuden kunnan strategiaa taloudenhoidon periaatteet ja ne konkretisoidaan uuden kunnan strategian toteuttamisohjelmissa ja vuoden 2017 talousarviossa, jonka uusi valtuusto hyväksyy. Vuoden 2017 alusta käynnistyvässä uuden Vaasan kaupunginvaltuuston johtamassa strategiatyössä tehdään tarvittaessa tarkistuksia taloudenhoidon periaatteisiin.

16 Yhdistymisen muut järjestelyt Sopimusjärjestelyt Kymmenen kunnan keskinäiset kunnallista yhteistoimintaa koskevat sopimukset päättyvät Yhdistymishallituksen tehtävänä on neuvotella niistä sopimuksista ja järjestelyistä, joista Isokyrö, Kaskinen, Korsnäs, Kristiinankaupunki, Laihia, Maalahti, Mustasaari, Närpiö, Vaasa ja Vöyri ovat sopineet muiden kuntien ja tahojen kanssa Kunnallisten sääntöjen ja maksujen yhtenäistäminen Uusi kunta tarkistaa kunnalliset säännöt ja yhtenäistää kunnalliset maksut ja taksat uutta kuntajakoa vastaavaksi alkaen Yhteisöjen ja säätiöiden kotipaikat Kymmenen kunnan alueella toimivien yhtiöiden, yhdistysten, osuuskuntien tai muiden yhteisöjen, toiminimien tai säätiöiden kotipaikaksi tulee uusi Vaasan kaupunki. Viranomaiset tekevät tarvittavat muutokset rekisteriin viran puolesta kuntarakennelain 34 :n mukaisesti.

17 17 Liite 1 TAHDONILMAUS Me, jotka edustamme Isonkyrön, Kaskisten, Korsnäsin, Kristiinankaupungin, Laihian, Maalahden, Mustasaaren, Närpiön, Vaasan ja Vöyrin kuntia, sitoudumme yhdessä ponnistelemaan alueen asukkaiden ja tulevien sukupolvien menestyksen hyväksi. Olemme vakuuttuneet siitä, että yhteinen tulevaisuutemme on rakennettava alueen kulttuuristen, kielellisten ja taloudellisten erityispiirteiden kunnioittamiselle. Tunnistamme, että yhteiskuntamme toimii kansainvälisessä ympäristössä ja että alueen asukkaiden parasta voidaan edistää vain paikallisella, alueellisella ja kansainvälisellä yhteistyöllä. Olemme yhtä mieltä siitä, että yhteiskunnassa tarpeeksi suuri kriittinen massa, erilaiset sosiaaliset verkostot ja monipuolinen kulttuuritarjonta ovat menestyksen perustekijöitä. Olemme vakuuttuneet siitä, että aidosti hyvinvoiva yhteiskunta perustuu kaupungin ja maaseudun hedelmälliseen vuorovaikutukseen. Haluamme siksi liittää yhteen urbaanin kaupungin ja elävän maaseudun edut ja yhdistää voimamme alueen asukkaiden menestykseksi. Sitoudumme siksi noudattamaan niitä periaatteita ja suuntaviivoja, joista olemme sopineet yhdistymissopimuksessa myös sen jälkeen kun sopimus ei ole enää juridisesti voimassa. Yhteinen tahtomme on, että näitä peruspilareita eivät tulevat päätöksentekijät muuta.

Kuntarakennelain 8 :n mukainen yhdistymissopimus

Kuntarakennelain 8 :n mukainen yhdistymissopimus Kuntarakennelain 8 :n mukainen yhdistymissopimus 30.9.2014 Hankasalmen kunta Jyväskylän kaupunki Laukaan kunta Muuramen kunta Petäjäveden kunta Toivakan kunta Uuraisten kunta 1 Jyväskylän seudun kuntien

Lisätiedot

YHDISTYMISSOPIMUSLUONNOS. Punaisella asioita, jotka eivät lain mukaan välttämättä tarvitse olla sopimuksessa Sinisellä asioita joista sovittava

YHDISTYMISSOPIMUSLUONNOS. Punaisella asioita, jotka eivät lain mukaan välttämättä tarvitse olla sopimuksessa Sinisellä asioita joista sovittava YHDISTYMISSOPIMUSLUONNOS ASKOLA, LAPINJÄRVI, LOVIISA, MYRSKYLÄ, PORVOO JA SIPOO Punaisella asioita, jotka eivät lain mukaan välttämättä tarvitse olla sopimuksessa Sinisellä asioita joista sovittava 1.

Lisätiedot

1. Yhdistymissopimuksen lähtökohdat. 1.2. Sopimuksen sitovuus ja voimaantulo. 1.3. Kuntajaon muutoksen toteutustapa

1. Yhdistymissopimuksen lähtökohdat. 1.2. Sopimuksen sitovuus ja voimaantulo. 1.3. Kuntajaon muutoksen toteutustapa 1 KAUHAJOEN KAUPUNKI TEUVAN KUNTA YHDISTYMISSOPIMUS 1. Yhdistymissopimuksen lähtökohdat 1.1. Sopimuksen tarkoitus Tämä sopimus on liitteineen kuntajakolain (1698/2009) 8 :n tarkoittama yhdistymissopimus,

Lisätiedot

Liite 6. Yhdistymissopimuksen teknistä pohjaa

Liite 6. Yhdistymissopimuksen teknistä pohjaa 1(5) Liite 6. Yhdistymissopimuksen teknistä pohjaa Sopimuksen tarkoitus, sitovuus ja voimaantulo Tämä asiakirja on kuntarakennelain (1698/2009) 8 :n mukainen yhdistymissopimus. Sopimuksen osapuolina ovat

Lisätiedot

RÄÄKKYLÄN KUNNAN JA KITEEN KAUPUNGIN KUNTARAKENNELAIN 8 :n MUKAINEN YHDISTYMISSOPIMUS 16.3.2016

RÄÄKKYLÄN KUNNAN JA KITEEN KAUPUNGIN KUNTARAKENNELAIN 8 :n MUKAINEN YHDISTYMISSOPIMUS 16.3.2016 RÄÄKKYLÄN KUNNAN JA KITEEN KAUPUNGIN KUNTARAKENNELAIN 8 :n MUKAINEN YHDISTYMISSOPIMUS 16.3.2016 Sisällys 1 Sopimuksen tarkoitus... 3 1.1 Sopimuksen sitovuus ja voimaantulo... 3 1.2 Yhdistymisen toteuttaminen

Lisätiedot

Lavia Pori erityinen kuntajakoselvitys. Kuntajakoselvittäjä Arto Saarinen

Lavia Pori erityinen kuntajakoselvitys. Kuntajakoselvittäjä Arto Saarinen Lavia Pori erityinen kuntajakoselvitys Kuntajakoselvittäjä Arto Saarinen 28.2.2014 Tehtävä Selvittäjän on suoritettava kuntarakennelain 16a :ssä tarkoitettu erityinen kuntajakoselvitys Erityinen kuntajakoselvitys

Lisätiedot

Luonnos 08.09..2014, luonnosta kehitetään työryhmien töiden ja keskustelujen edetessä

Luonnos 08.09..2014, luonnosta kehitetään työryhmien töiden ja keskustelujen edetessä 1 Luonnos 08.09..2014, luonnosta kehitetään työryhmien töiden ja keskustelujen edetessä Isokyrö, Kaskinen, Korsnäs, Kristiina, Laihia, Maalahti, Mustasaari, Närpiö, Vaasa ja Vöyri Vaasan alueen yhdistymissopimus

Lisätiedot

JÄMIJÄRVEN KUNTA, KANKAANPÄÄN KAUPUNKI JA PARKANON KAUPUNKI YHDISTYMISSOPIMUSLUONNOS NEUVOTTELUJEN POHJAKSI

JÄMIJÄRVEN KUNTA, KANKAANPÄÄN KAUPUNKI JA PARKANON KAUPUNKI YHDISTYMISSOPIMUSLUONNOS NEUVOTTELUJEN POHJAKSI JÄMIJÄRVEN KUNTA, KANKAANPÄÄN KAUPUNKI JA PARKANON KAUPUNKI YHDISTYMISSOPIMUSLUONNOS NEUVOTTELUJEN POHJAKSI 10.06.11. YHDISTYMISSOPIMUSLUONNOS 24.05.2011 2 SISÄLLYS 1. YHDISTYMISSOPIMUKSEN LÄHTÖKOHDAT...

Lisätiedot

Porin seudun kuntajako-selvitys

Porin seudun kuntajako-selvitys Porin seudun kuntajako-selvitys Pomarkku Alustavan suunnitelma yhdistymissopimusneuvotteluvaiheen prosessista, toteuttamisesta ja aikataulusta Pori Ulvila Luvia Nakkila Lavia 13.10.2014 Kehitysjohtaja

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin sekä Ristiinan ja Suomenniemen kuntien yhdistymissopimusluonnos. Alustava sopimusluonnos uuden kunnan perustamisesta Versio 1

Mikkelin kaupungin sekä Ristiinan ja Suomenniemen kuntien yhdistymissopimusluonnos. Alustava sopimusluonnos uuden kunnan perustamisesta Versio 1 Mikkelin kaupungin sekä Ristiinan ja Suomenniemen kuntien yhdistymissopimusluonnos Alustava sopimusluonnos uuden kunnan perustamisesta Versio 1 Kuntaliitoksen johtoryhmän 16.1.2012 käsittelyä varten Käsitelty

Lisätiedot

Työvaliokunnan kokous

Työvaliokunnan kokous Merikarvia Siikainen PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Työvaliokunnan kokous 15.9.2014 Luvia Pori Nakkila Pomarkku Ulvila Harjavalta Lavia Kokemäki Kehitysjohtaja Jarmo Asikainen FCG Konsultointi MML, 2012

Lisätiedot

Haukipudas Kiiminki Oulu Oulunsalo Yli-Ii YHDISTYMISSOPIMUS

Haukipudas Kiiminki Oulu Oulunsalo Yli-Ii YHDISTYMISSOPIMUS ESITYS Haukipudas Kiiminki Oulu Oulunsalo Yli-Ii YHDISTYMISSOPIMUS Kuntajakoselvittäjä Arto Koski 5.5.2010 2 1. Viiden kunnan yhdistymissopimuksen lähtökohdat 4 1.1. Sopimuksen tarkoitus 4 1.2. Sopimuksen

Lisätiedot

ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS JOENSUU, KONTIOLAHTI, LIPERI, OUTOKUMPU JA POLVIJÄRVI JOENSUUN KOKEMUKSET

ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS JOENSUU, KONTIOLAHTI, LIPERI, OUTOKUMPU JA POLVIJÄRVI JOENSUUN KOKEMUKSET ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS JOENSUU, KONTIOLAHTI, LIPERI, OUTOKUMPU JA POLVIJÄRVI JOENSUUN KOKEMUKSET Kaupunginjohtaja Kari Karjalainen 23.1.2014 Erityisen kuntajakoselvitysalueen kunnat Joensuu www.joensuu.fi

Lisätiedot

Toimikuntien tehtävät

Toimikuntien tehtävät Toimikuntien tehtävät H A U K I P U D A S, K I I M I N K I, O U L U, O U L U N S A L O, YLI- II Yhdistymissopimuksen täsmentäminen (sopimuksen paalut + mahd. tarvittavat lisäpaalut) Yhdistymishallitus

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN KUNNAT. Imatra, Lappeenranta, Lemi, Luumäki, Parikkala, Rautjärvi, Ruokolahti, Savitaipale ja Taipalsaari YHDISTYMISSOPIMUSLUONNOSRUNKO

ETELÄ-KARJALAN KUNNAT. Imatra, Lappeenranta, Lemi, Luumäki, Parikkala, Rautjärvi, Ruokolahti, Savitaipale ja Taipalsaari YHDISTYMISSOPIMUSLUONNOSRUNKO ETELÄ-KARJALAN KUNTARAKENNESELVITYS ETELÄ-KARJALAN KUNNAT Imatra, Lappeenranta, Lemi, Luumäki, Parikkala, Rautjärvi, Ruokolahti, Savitaipale ja Taipalsaari 18.6.2014 YHDISTYMISSOPIMUSLUONNOSRUNKO Keltaiset

Lisätiedot

Sisältö LOVIISA - LAPINJÄRVI YHDISTYMISSOPIMUSEHDOTUS,

Sisältö LOVIISA - LAPINJÄRVI YHDISTYMISSOPIMUSEHDOTUS, 1 LOVIISA - LAPINJÄRVI YHDISTYMISSOPIMUSEHDOTUS, 5.12.2014 Sisältö 1. KUNTAJAON MUUTTAMISEN TOTEUTTAMISTAPA JA AJANKOHTA... 2 1.1. Sopimuksen tarkoitus... 2 1.2. Sopimuksen sitovuus ja voimaantulo... 2

Lisätiedot

Uusi Imatra. Imatra, Ruokolahti, Rautjärvi, Parikkala YHDISTYMISSOPIMUS

Uusi Imatra. Imatra, Ruokolahti, Rautjärvi, Parikkala YHDISTYMISSOPIMUS Uusi Imatra Imatra, Ruokolahti, Rautjärvi, Parikkala YHDISTYMISSOPIMUS UUSI IMATRA YHDISTYMISSOPIMUS 300914 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. YHDISTYMISSOPIMUKSEN LÄHTÖKOHDAT JA KUNNAN NIMI... 3 1.1. Sopimuksen tarkoitus...

Lisätiedot

JOENSUUN ALUEEN KUNTAJAKOSELVITYS 2013 YHDISTYMISSOPIMUS

JOENSUUN ALUEEN KUNTAJAKOSELVITYS 2013 YHDISTYMISSOPIMUS 1 ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS JOENSUU, KONTIOLAHTI, LIPERI, OUTOKUMPU JA POLVIJÄRVI JOENSUUN ALUEEN KUNTAJAKOSELVITYS 2013 YHDISTYMISSOPIMUS Joensuun kaupunki, Kontiolahden kunta, Liperin kunta, Outokummun

Lisätiedot

1. Yhdistymissopimuksen lähtökohdat Sopimuksen sitovuus ja voimaantulo Kuntajaon muutoksen toteutustapa

1. Yhdistymissopimuksen lähtökohdat Sopimuksen sitovuus ja voimaantulo Kuntajaon muutoksen toteutustapa 1 KURIKAN KAUPUNKI TEUVAN KUNTA YHDISTYMISSOPIMUS 1. Yhdistymissopimuksen lähtökohdat 1.1. Sopimuksen tarkoitus Tämä sopimus on liitteineen kuntajakolain (1698/2009) 8 :n tarkoittama yhdistymissopimus,

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin sekä Ristiinan ja Suomenniemen kuntien yhdistymissopimusluonnos

Mikkelin kaupungin sekä Ristiinan ja Suomenniemen kuntien yhdistymissopimusluonnos Mikkelin kaupungin sekä Ristiinan ja Suomenniemen kuntien yhdistymissopimusluonnos Alustava sopimusluonnos uuden kunnan perustamisesta Versio 4 Johtoryhmän 14.2.2012 käsittelyyn Käsittelyvaiheet Johtoryhmä

Lisätiedot

Juankosken kaupungin ja Kuopion kaupungin yhdistymissopimus

Juankosken kaupungin ja Kuopion kaupungin yhdistymissopimus Juankosken kaupungin ja Kuopion kaupungin yhdistymissopimus 1 Sopimuksen tarkoitus Tämä sopimus on kuntarakennelain (1698/2009) 8 :n tarkoittama yhdistymissopimus Juankosken ja Kuopion kaupungin yhdistymisestä.

Lisätiedot

Kuntajaon muuttaminen oikeudellisesti ja prosessina

Kuntajaon muuttaminen oikeudellisesti ja prosessina Kuntajaon muuttaminen oikeudellisesti ja prosessina Matti Muukkonen HTL, YTM, kunnanjohtaja 14.12.2012 Kuntajaon oikeudellinen perusta Suomen perustuslaki (731/1999) 121.1 : Suomi jakautuu kuntiin, joiden

Lisätiedot

LAVIA PORI erityinen kuntajakoselvitys 2014 YHDISTYMISSOPIMUS

LAVIA PORI erityinen kuntajakoselvitys 2014 YHDISTYMISSOPIMUS LAVIA PORI erityinen kuntajakoselvitys 2014 YHDISTYMISSOPIMUS Arto Saarinen kuntajakoselvittäjä 28.2.2014 Sisällysluettelo 1. Yhdistymissopimuksen lähtökohdat 3 1.1. Sopimuksen tarkoitus 3 1.2. Sopimuksen

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseutu 1. kuntajakoselvityksen aikataulu 2. Tavoitteet ja toimenpiteet. Selvitysryhmän kokous

Jyväskylän kaupunkiseutu 1. kuntajakoselvityksen aikataulu 2. Tavoitteet ja toimenpiteet. Selvitysryhmän kokous Jyväskylän kaupunkiseutu 1. kuntajakoselvityksen aikataulu 2. Tavoitteet ja toimenpiteet Selvitysryhmän kokous 11.3.2014 Selvitysprosessi ja aikataulu 2013 Elo-Joulukuu 2014 Tammi-Huhtikuu Syyskuu Joulukuu

Lisätiedot

Talous- ja henkilöstötyöryhmä 13.5.2014

Talous- ja henkilöstötyöryhmä 13.5.2014 Talous- ja henkilöstötyöryhmä 13.5.2014 Talousvastaavien työ, tilannekatsaus Yhdistymisavustuksen käyttö Työryhmätyöskentely: hyödyt ja haitat + yhdistymisavustus + muut linjaukset Talousvastaavien työ

Lisätiedot

Maaningan kunnan ja Kuopion kaupungin yhdistymissopimus

Maaningan kunnan ja Kuopion kaupungin yhdistymissopimus Maaningan kunnan ja Kuopion kaupungin yhdistymissopimus 1 Sopimuksen tarkoitus Tämä sopimus on kuntajakolain (1698/2009) 8 :n tarkoittama yhdistymissopimus Maaningan kunnan ja Kuopion kaupungin yhdistymisestä.

Lisätiedot

PYHÄJOEN KUNTA, RAAHEN KAUPUNKI JA SIIKAJOEN KUNTA EHDOTUS YHDISTYMISSOPIMUKSEKSI

PYHÄJOEN KUNTA, RAAHEN KAUPUNKI JA SIIKAJOEN KUNTA EHDOTUS YHDISTYMISSOPIMUKSEKSI Yhdistymissopimus Pyhäjoki, Raahe ja Siikajoki Erityinen kuntarakenneselvitys 12.1.2015 PYHÄJOEN KUNTA, RAAHEN KAUPUNKI JA SIIKAJOEN KUNTA EHDOTUS YHDISTYMISSOPIMUKSEKSI Kaarina Daavittila VALTIOVARAINMINISTERIÖ

Lisätiedot

KÖYLIÖN JA SÄKYLÄN KUNTIEN YHDISTYMISSOPIMUS

KÖYLIÖN JA SÄKYLÄN KUNTIEN YHDISTYMISSOPIMUS 1 Köyliön kunnanvaltuusto 20.4.2015 Säkylän kunnanvaltuusto 20.4.2015 (Lopullinen) KÖYLIÖN JA SÄKYLÄN KUNTIEN YHDISTYMISSOPIMUS 1. SOPIMUSTAUSTA Kuntarakennelain 2 :ssä todetaan kuntajaon kehittämisen

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus

Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus Kuntajakoselvittäjä Jarmo Asikainen, Paavo Kaitokari ja Jouko Luukkonen Sähköposti: etunimi.sukunimi@vm.fi Jyväskylän valtuuston seminaari

Lisätiedot

Kesälahden kunnan ja Kiteen kaupungin yhdistymissopimus

Kesälahden kunnan ja Kiteen kaupungin yhdistymissopimus Kesälahden kunnan ja Kiteen kaupungin yhdistymissopimus Kesälahden kunnanvaltuusto 26.4.2012 17 Kiteen kaupunginvaltuusto 26.4.2012 25 1. Kuntien yhdistymissopimuksen lähtökohta Tämä asiakirja on kuntajakolain

Lisätiedot

Kotkan Haminan seutusopimus

Kotkan Haminan seutusopimus Kotkan Haminan seutusopimus Kotkan Haminan seudun seutuvaltuusto 19.8.2013 Kotkan kaupunginvaltuusto 12.11.2013 Haminan kaupunginvaltuusto 15.10.2013 Miehikkälän kunnanvaltuusto 30.9.2013 Pyhtään kunnanvaltuusto

Lisätiedot

Etelä-Karjalan kuntarakenneselvitys

Etelä-Karjalan kuntarakenneselvitys Etelä-Karjalan kuntarakenneselvitys Ohjausryhmä 170914 1 2 Kuntainfoista Osallistujia yhteensä noin 370 henkilöä vajaa puolet valtuutettuja Imatralla muita enemmän viranhaltijoita 20 henkilön lukioluokka

Lisätiedot

VALTIOVARAINMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Neuvotteleva virkamies VM/859/ /2015 Anu Hernesmaa

VALTIOVARAINMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Neuvotteleva virkamies VM/859/ /2015 Anu Hernesmaa VALTIOVARAINMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Neuvotteleva virkamies 11.6.2015 VM/859/00.01.01.00/2015 Anu Hernesmaa SÄKYLÄN JA KÖYLIÖN KUNTIEN YHDISTYMINEN Yhdistymisesityksen vireillepanosta ja valmistelusta,

Lisätiedot

KUNNAN ILMOITUS VALTIOVARAINMINISTERIÖLLE KUNTARAKENNEUUDISTUKSEEN LIITTYVÄSTÄ SELVITYSALUEESTA

KUNNAN ILMOITUS VALTIOVARAINMINISTERIÖLLE KUNTARAKENNEUUDISTUKSEEN LIITTYVÄSTÄ SELVITYSALUEESTA Kunnanhallitus 228 28.10.2013 KUNNAN ILMOITUS VALTIOVARAINMINISTERIÖLLE KUNTARAKENNEUUDISTUKSEEN LIITTYVÄSTÄ SELVITYSALUEESTA KHALL 228 Valmistelija: kunnanjohtaja Riitta A. Tilus, Kermanrannantie 7, 79700

Lisätiedot

Varajäsenet Markku Ruokonen varajäsen Hamina. Poissa Hannah Jurvansuu jäsen Hamina

Varajäsenet Markku Ruokonen varajäsen Hamina. Poissa Hannah Jurvansuu jäsen Hamina HAMINA VIROLAHTI KUNTALIITOSSELVITYS Pöytäkirja 2/2011 OHJAUSRYHMÄN KOKOUS Aika 15.6.2011 klo 10.00 11.20 Paikka Hamina, raatihuone, valtuustosali Läsnä Arja Filppu jäsen Hamina Riitta Hytönen jäsen Hamina

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Rääkkylän kunnan ja Kiteen kaupungin erityinen kuntajakoselvitys Kuntajakoselvittäjien ehdotus yhdistymisestä

Rääkkylän kunnan ja Kiteen kaupungin erityinen kuntajakoselvitys Kuntajakoselvittäjien ehdotus yhdistymisestä Kuntajakoselvittäjien ehdotus yhdistymisestä Kuntajakoselvittäjät Jarmo Asikainen ja Anni Antila 16.3.2016 Kitee Tausta ja kuntajakoselvittäjien toimeksianto Selvittäjien on suoritettava kuntarakennelain

Lisätiedot

RAUMAN KAUPUNKI JA EURAN KUNTA 22.4.2015 YHDISTYMISSOPIMUS

RAUMAN KAUPUNKI JA EURAN KUNTA 22.4.2015 YHDISTYMISSOPIMUS RAUMAN KAUPUNKI JA EURAN KUNTA 22.4.2015 YHDISTYMISSOPIMUS Hyväksytty ohjausryhmän kokouksessa 22.4.2015 1.1.2017 31.12.2019 YHDISTYMISSOPIMUS 22.4.2015 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. YHDISTYMISSOPIMUKSEN LÄHTÖKOHDAT

Lisätiedot

Porin seudun kuntarakenneselvitys

Porin seudun kuntarakenneselvitys Porin seudun kuntarakenneselvitys Poliittisen ohjausryhmän kokous 25.9.2013 Kehitysjohtaja Jarmo Asikainen FCG Konsultointi Oy 26.9.2013 Page 1 Merikarvia Siikainen Pomarkku Pori Lavia Ulvila Luvia Nakkila

Lisätiedot

MITEN KUNTAA JOHDETAAN VAIKUTTAVUUDELLA JA HYVINVOINTITIEDOLLA. Kuntaliitto 6.5.2014 Kehitysjohtaja Soile Kuitunen

MITEN KUNTAA JOHDETAAN VAIKUTTAVUUDELLA JA HYVINVOINTITIEDOLLA. Kuntaliitto 6.5.2014 Kehitysjohtaja Soile Kuitunen MITEN KUNTAA JOHDETAAN VAIKUTTAVUUDELLA JA HYVINVOINTITIEDOLLA Kuntaliitto 6.5.2014 Kehitysjohtaja Soile Kuitunen Kunnan tehtävänä on hyvinvoinnin tuottaminen asukkailleen ja kestävän kehityksen edistäminen

Lisätiedot

Uuden kunnan henkilöstöpolitiikan ja henkilöstöjohtamisen periaatteet yhdistymissopimuksessa ja poliittisessa sopimuksessa

Uuden kunnan henkilöstöpolitiikan ja henkilöstöjohtamisen periaatteet yhdistymissopimuksessa ja poliittisessa sopimuksessa Uuden kunnan henkilöstöpolitiikan ja henkilöstöjohtamisen periaatteet yhdistymissopimuksessa ja poliittisessa sopimuksessa UK-henkilöstöryhmä, 10.6.2010 Henkilöstöjohtamisella tarkoitetaan tässä sitä johtamisen

Lisätiedot

Kuntauudistus ja talouden paineet Onko hyvinvointikunta vielä ensi kuntavaalikaudella naisen paras ystävä ja miehen?

Kuntauudistus ja talouden paineet Onko hyvinvointikunta vielä ensi kuntavaalikaudella naisen paras ystävä ja miehen? Kuntauudistus ja talouden paineet Onko hyvinvointikunta vielä ensi kuntavaalikaudella naisen paras ystävä ja miehen? Henna Virkkunen hallinto- ja kuntaministeri Turku 27.10.2011 Hallitus toteuttaa koko

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus

Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus Kuntajakoselvittäjä Jarmo Asikainen Jyväskylän seutujen kuntien tilaisuus 12.8.2014 Valtiovarainministeriön määräys Valtiovarainministeriö

Lisätiedot

EURAJOEN JA LUVIAN KUNNAT. Kuntarakennelain 8 :n mukainen yhdistymissopimus 2.2.2015

EURAJOEN JA LUVIAN KUNNAT. Kuntarakennelain 8 :n mukainen yhdistymissopimus 2.2.2015 EURAJOEN JA LUVIAN KUNNAT Kuntarakennelain 8 :n mukainen yhdistymissopimus 2.2.2015 Sisällys 1 KUNTIEN YHDISTYMISEN TARKOITUS JA TAVOITTEET... 3 1.1 Sopimuksen tarkoitus... 3 1.2 Sopimuksen sitovuus, voimaantulo

Lisätiedot

VALTIOVARAINMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Neuvotteleva virkamies VM/1402/ /2013 Anu Hernesmaa

VALTIOVARAINMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Neuvotteleva virkamies VM/1402/ /2013 Anu Hernesmaa VALTIOVARAINMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Neuvotteleva virkamies 11.6.2015 VM/1402/00.01.01.00/2013 Anu Hernesmaa LAHDEN KAUPUNGIN JA NASTOLAN KUNNAN YHDISTYMINEN Yhdistymisesityksen vireillepanosta ja valmistelusta,

Lisätiedot

ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS JOENSUU, KONTIOLAHTI, LIPERI, OUTOKUMPU JA POLVIJÄRVI 30.4.2013

ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS JOENSUU, KONTIOLAHTI, LIPERI, OUTOKUMPU JA POLVIJÄRVI 30.4.2013 ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS JOENSUU, KONTIOLAHTI, LIPERI, OUTOKUMPU JA POLVIJÄRVI 30.4.2013 KUNTAJAKOSELVITTÄJÄN TEHTÄVÄKSIANTO KUNTAJOHTAJIEN ASETTAMILLE VALMISTELUTYÖRYHMILLE Yleistä Eduskunnan käsittelyssä

Lisätiedot

Kuntarakenneuudistuksen tavoitteet ja tilannekatsaus

Kuntarakenneuudistuksen tavoitteet ja tilannekatsaus Kuntarakenneuudistuksen tavoitteet ja tilannekatsaus Seutufoorumi 8.10.213 Aija Tuimala Johtaja FCG Konsultointi 8.10.2013 Page 1 8.10.2013 Page 2 Tavoitteena vahvat peruskunnat Paras -hankkeen alusta

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan. kuntajakoselvityksen eteneminen

Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan. kuntajakoselvityksen eteneminen Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvityksen eteneminen Henkilöstöryhmien info kuntajakoselvityksen etenemisestä 5.12.2007 klo 13-15 Jyväskylän kaupungintalo Kuntajakoselvittäjä Jyväskylän

Lisätiedot

Kuntaliitoksilla parempaa palvelua. Sinikka Salo, apulaiskaupunginjohtaja, Oulun kaupunki

Kuntaliitoksilla parempaa palvelua. Sinikka Salo, apulaiskaupunginjohtaja, Oulun kaupunki Kuntaliitoksilla parempaa palvelua Sinikka Salo, apulaiskaupunginjohtaja, Oulun kaupunki Yhdistymisen kaksi toteuttamistapaa Mekaaninen rutiiniyhdistyminen Strateginen yhdistyminen 1. Pienestä muutoksesta

Lisätiedot

UusiKunta-taloustoimikuntaa avustava henkilöstövastaavien työryhmä

UusiKunta-taloustoimikuntaa avustava henkilöstövastaavien työryhmä UusiKunta-taloustoimikunnan esitys selvityshenkilö Osmo Soininvaaralle Uuden Kunnan henkilöstöjohtamisen periaatteiksi mukaan otettavaksi yhdistymissopimukseen tai sen liitteeseen UusiKunta-taloustoimikuntaa

Lisätiedot

Kuntarakenneselvitys Maisemajärjestelmän

Kuntarakenneselvitys Maisemajärjestelmän Kuntarakenneselvitys Maisemajärjestelmän avulla Eero Vaissi Maisema-seminaari 6.2.2013 Lausunnolla olevasta laista Rakennelakiluonnos lähetettiin kuntiin lausunnolle 22.11.2012 ja lausuntoaika päättyy

Lisätiedot

VALTIOVARAINMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Ylitarkastaja VM/1497/ /2013 Suvi Savolainen

VALTIOVARAINMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Ylitarkastaja VM/1497/ /2013 Suvi Savolainen VALTIOVARAINMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Ylitarkastaja 11.6.2015 VM/1497/00.01.01.00/2013 Suvi Savolainen ESITYS KUNTAJAON MUUTTAMISESTA VIHDIN KUNNAN JA ESPOON KAUPUN- GIN VÄLILLÄ Esitys Esityksen perustelut

Lisätiedot

KAARINAN JA PIIKKIÖN KUNTALIITOS

KAARINAN JA PIIKKIÖN KUNTALIITOS KAARINAN JA PIIKKIÖN KUNTALIITOS Hyvinvointipalvelut Info 29.2.2008 Mitä muutos tarkoittaa Minulle? (Niskanen ja Murto 2000) Mitkä ovat muutoksen vaikutukset minuun? Miten muutos vaikuttaa työhöni? Miten

Lisätiedot

KH 407 Valmistelija/lisätiedot: Kehitysjohtaja Markku Heinonen, puh

KH 407 Valmistelija/lisätiedot: Kehitysjohtaja Markku Heinonen, puh Kaupunginhallitus 407 06.10.2014 Kaupunginhallitus 502 24.11.2014 Etelä-Karjalan erityinen kuntajakoselvitys 1034/00.04.00/2013 KH 407 Valmistelija/lisätiedot: Kehitysjohtaja Markku Heinonen, puh. 040

Lisätiedot

Tämä sopimus on kuntajakolain (1698/2009) 8 :n mukainen kuntien yhdistymissopimus, jonka osapuolina ovat Haminan kaupunki ja Virolahden kunta.

Tämä sopimus on kuntajakolain (1698/2009) 8 :n mukainen kuntien yhdistymissopimus, jonka osapuolina ovat Haminan kaupunki ja Virolahden kunta. Johtoryhmä 26.9.2011 Haminan kaupungin ja Virolahden kunnan YHDISTYMISSOPIMUS 1. Sopimuksen tarkoitus ja sitovuus Tämä sopimus on kuntajakolain (1698/2009) 8 :n mukainen kuntien yhdistymissopimus, jonka

Lisätiedot

KH 407 Valmistelija/lisätiedot: Kehitysjohtaja Markku Heinonen, puh

KH 407 Valmistelija/lisätiedot: Kehitysjohtaja Markku Heinonen, puh Kaupunginhallitus 407 06.10.2014 Kaupunginhallitus 502 24.11.2014 Kaupunginvaltuusto 109 08.12.2014 Etelä-Karjalan erityinen kuntajakoselvitys 1034/00.04.00/2013 KH 407 Valmistelija/lisätiedot: Kehitysjohtaja

Lisätiedot

Miksi ja miten kymmenestä kunnasta tulee yksi? Pentti Vanhatalo, muutosjohtaja Salo

Miksi ja miten kymmenestä kunnasta tulee yksi? Pentti Vanhatalo, muutosjohtaja Salo Miksi ja miten kymmenestä kunnasta tulee yksi?, muutosjohtaja Salo SALON KAUPUNGIN ALUETOIMIKUNNAT Aluetoimikuntien ehdokkaita pyydettiin lehtiilmoituksella ilmoittautumaan Ehdokasehdotuksia saatiin riittävästi.

Lisätiedot

YHDISTYMISSOPIMUS. 1. Yhdistymissopimuksen lähtökohdat SASTAMALAN KAUPUNKI KIIKOISTEN KUNTA Sopimuksen tarkoitus

YHDISTYMISSOPIMUS. 1. Yhdistymissopimuksen lähtökohdat SASTAMALAN KAUPUNKI KIIKOISTEN KUNTA Sopimuksen tarkoitus 1 SASTAMALAN KAUPUNKI KIIKOISTEN KUNTA YHDISTYMISSOPIMUS 1. Yhdistymissopimuksen lähtökohdat 1.1. Sopimuksen tarkoitus Tämä sopimus on liitteineen kuntajakolain (1698/2009) 8 :n tarkoittama yhdistymissopimus,

Lisätiedot

Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys

Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys 6.5.2014 Jarkko Majava (yhteyshenkilö) Johtava konsultti, FCG Konsultointi Oy jarkko.majava@fcg.fi 050 3252306 22.5.2014 Page 1 Kuntarakenneselvityksen

Lisätiedot

Jarmo Asikainen, Paavo Kaitokari & Anni Antila 30.9.2014 Jyväskylä

Jarmo Asikainen, Paavo Kaitokari & Anni Antila 30.9.2014 Jyväskylä Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Kuntajakoselvityksen päätöstilaisuus Jarmo Asikainen, Paavo Kaitokari & Anni Antila 30.9.2014 Jyväskylä Valtiovarainministeriön määräys Valtiovarainministeriö

Lisätiedot

PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS

PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Merikarvia Siikainen PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Työryhmien toimeksianto II Uuden kunnan palvelujen järjestäminen, organisointi ja kehittäminen Luvia Pori Nakkila Pomarkku Ulvila Harjavalta Lavia 17.1.2014

Lisätiedot

MIKKELIN SEUDUN SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ

MIKKELIN SEUDUN SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ MIKKELIN SEUDUN SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ 2013 MIKKELIN KAUPUNKI Mikkelin seudun sosiaali- ja terveyslautakunnan johtosääntö Hyväksytty: Kaupunginvaltuusto 3.12.2012 41 Voimaantulo: 01.01.2013

Lisätiedot

Muiden kuntien kanssa kuntayhtymä voi tehdä sopimuksia vapaaehtoisten tehtävien hoidosta täyttä korvausta vastaan.

Muiden kuntien kanssa kuntayhtymä voi tehdä sopimuksia vapaaehtoisten tehtävien hoidosta täyttä korvausta vastaan. ÖSTERBOTTENS FÖRBUND POHJANMAAN LIITTO PERUSSOPIMUS I YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Nimi ja kotipaikka Kuntayhtymän nimi on Pohjanmaan liitto -kuntayhtymä. Nimestä voidaan käyttää myös muotoa Pohjanmaan liitto.

Lisätiedot

ORIMATTILA. Kaupunkistrategia

ORIMATTILA. Kaupunkistrategia ORIMATTILA Kaupunkistrategia 2020 Kaupunginvaltuusto 7.6.2011 Kaupunginvaltuusto 18. - 19.11.2011 Kaupunginvaltuusto 20.2.2012 Strategiatyöryhmä 20.5.2013 Kaupunginhallitus 27.5.2013 Kaupunginvaltuusto

Lisätiedot

TARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA

TARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA KAUPUNKISTRATEGIAN TARKENTAMINEN UUDISTUVA HMEENLINNA 2015 STRATEGIA STRATEGIA OHJAA UUDISTUNEEN KAUPUNGIN TOIMINTAA Strategia ohjaa kaupungin kokonaissuunnittelua sekä lautakuntien suunnittelua ja toimintaa

Lisätiedot

HOLLOLAN KUNTASTRATEGIA

HOLLOLAN KUNTASTRATEGIA HOLLOLAN KUNTASTRATEGIA SWOT-ANALYYSI VAHVUUDET Sijainti ja yhteydet Viihtyisä asuin- ja elinympäristö Asumisen ja asuinympäristön monipuoliset vaihtoehdot Vahva kulttuuriperintö Nopea reagointi Päätöksentekokyky

Lisätiedot

Hollola, Hämeenkoski, Iitti, Kärkölä, Lahti ja Nastola TYÖRYHMÄT. väliraporttien kooste huhtikuu 2013

Hollola, Hämeenkoski, Iitti, Kärkölä, Lahti ja Nastola TYÖRYHMÄT. väliraporttien kooste huhtikuu 2013 Hollola, Hämeenkoski, Iitti, Kärkölä, Lahti ja Nastola TYÖRYHMÄT väliraporttien kooste huhtikuu 2013 Salpausselän kuntajakoselvitys Hollola, Hämeenkoski, Iitti, Kärkölä, Lahti, Nastola Pinta-ala 2191 km2

Lisätiedot

Onnistunut kuntarakennemuutos

Onnistunut kuntarakennemuutos Onnistunut kuntarakennemuutos Aija Tuimala, FCG Konsultointi 250814 Varkaus 8.9.2014 Page 1 8.9.2014 Page 2 Kuntajaon kehittämisen tavoitteet ja muuttamisen edellytykset Kuntarakennelaki 2 Kuntajaon kehittämisen

Lisätiedot

qwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwe rtyuiasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiop åasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåas dfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdfgh

qwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwe rtyuiasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiop åasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåas dfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdfgh qwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwe 1 rtyuiasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiop åasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåas dfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdfgh LOVIISAN JA LAPINJÄRVEN YHDISTYMISSELVITYS jklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdfghjklö

Lisätiedot

Sote- ja maakuntauudistus Kymenlaakson kuntien projektina

Sote- ja maakuntauudistus Kymenlaakson kuntien projektina Sote- ja maakuntauudistus Kymenlaakson kuntien projektina Ismo Korhonen Projektipäällikkö Uusi Kymenlaakso kuntien projektina Edellytyksenä uusi rakenne ja työnjako Paikallisen osallistumisen, demokratian

Lisätiedot

Selvitysprosessissa otettava huomioon

Selvitysprosessissa otettava huomioon Insert Firstname Lastname via >Insert >Header & Footer Kuntajakoselvityksen toteutus Kehitysjohtaja Jarmo Asikainen Karhukuntaneuvosto 17.6.2013 17.6.2013 Page 1 Selvitysprosessissa otettava huomioon Avoin

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseudun selvitysryhmän 5. kokous

Jyväskylän kaupunkiseudun selvitysryhmän 5. kokous Jyväskylän kaupunkiseudun selvitysryhmän 5. kokous Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Kuntajakoselvittäjät Jarmo Asikainen, Paavo Kaitokari ja Jouko Luukkonen Sähköposti: etunimi.sukunimi@vm.fi

Lisätiedot

KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖOHJELMA

KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖOHJELMA KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖOHJELMA Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.5. 1 JOHDANTO Henkilöstöohjelmalla tuetaan Kokkolan kaupunkistrategian toteuttamista. Henkilöstöohjelmalla tuodaan näkyväksi kaupunkistrategian

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki. Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki. Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen päämäärä ja tavoitteet Päämääränä väestön

Lisätiedot

LOHJAN KAUPUNKI JA NUMMI -PUSULAN KUNTA YHDISTYMISSOPIMUS

LOHJAN KAUPUNKI JA NUMMI -PUSULAN KUNTA YHDISTYMISSOPIMUS 16.3.2012 LOHJAN KAUPUNKI JA NUMMI -PUSULAN KUNTA YHDISTYMISSOPIMUS YHDISTYMISSOPIMUS 16.3.2012 2 SISÄLLYS 1. YHDISTYMISSOPIMUKSEN LAHTOKOHDAT...3 1.1. Sopimuksen tarkoitus...3 1.2. Sopimuksen sitovuus

Lisätiedot

Kuntauudistus ja Kittilä. Kuntalaisinfo Kunnanjohtaja Anna Mäkelä

Kuntauudistus ja Kittilä. Kuntalaisinfo Kunnanjohtaja Anna Mäkelä Kuntauudistus ja Kittilä Kuntalaisinfo 22.10.2013 Kunnanjohtaja Anna Mäkelä Kaikki mitä olet halunnut kysyä! Mikä on kuntauudistus ja mihin sitä tarvitaan? Miksi Kittilän kunta on mukana kuntauudistuksessa?

Lisätiedot

Palveluverkkotyö Jyväskylässä

Palveluverkkotyö Jyväskylässä Palveluverkkotyö Jyväskylässä Erityinen kuntajakoselvitys Selvitystyöryhmä 29.10.2013 Risto Kortelainen muutosjohtaja risto.kortelainen@jkl.fi 30.10.2013 1 Palveluverkkosuunnittelun lähtökohdat Kokonaisvaltainen

Lisätiedot

VALTIOVARAINMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Ylitarkastaja VM/659/ /2014 Suvi Savolainen

VALTIOVARAINMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Ylitarkastaja VM/659/ /2014 Suvi Savolainen VALTIOVARAINMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Ylitarkastaja 16.6.2016 VM/659/00.01.01.00/2014 Suvi Savolainen KUOPION JA JUANKOSKEN KAUPUNKIEN YHDISTYMINEN Yhdistymisesityksen vireillepanosta ja valmistelusta,

Lisätiedot

Omalla äidinkielellä tapahtuva hoito auttaa potilasta osallistumaan hoitoonsa

Omalla äidinkielellä tapahtuva hoito auttaa potilasta osallistumaan hoitoonsa Kieliohjelma Omalla äidinkielellä tapahtuva hoito auttaa potilasta osallistumaan hoitoonsa Kieliohjelman työryhmä Vaasan keskussairaala, Vaasa 6.6.2011. Vähemmistökielinen lautakunta, päivitetty 10.2.2014.

Lisätiedot

PORIN KUNTAJAKOSELVITYS

PORIN KUNTAJAKOSELVITYS Pomarkku Pori Ulvila Luvia Nakkila Kokemäki PORIN KUNTAJAKOSELVITYS Kuntauudistukseen liittyvä kuntalaistilaisuus Luvia 5.3.2015 Porin selvitysalueen kuntajakoselvityksen vaiheet vuosina 2013-2015 KUNTARAKENNELAKI

Lisätiedot

Ero

Ero 1980 1990 2000 2012 Ero % Jsuu 64969 67363 71013 74168 10199 15,9 Klahti 8351 10450 11517 14245 5894 70,6 Liperi 10737 11500 11479 12397 1660 15,5 Okum 10312 9307 8155 7343 2969 28,8 Pjärvi 6167 5411 5411

Lisätiedot

8. 7 :ssä säädetään palvelujen kielestä. Turvaako säännös asianmukaisesti palvelujen käyttäjien kielelliset oikeudet?

8. 7 :ssä säädetään palvelujen kielestä. Turvaako säännös asianmukaisesti palvelujen käyttäjien kielelliset oikeudet? 1 (8) Lausuntopyyntö KYSYMYKSET 1 luku Yleiset säännökset 7. 5 :ssä säädetään palvelujen saatavuudesta ja saavutettavuudesta. Säännöksen mukaan palvelut on toteutettava väestön tarpeet huomioon ottaen

Lisätiedot

Kuntarakennelaki osana kuntauudistusta

Kuntarakennelaki osana kuntauudistusta Kuntarakennelaki osana kuntauudistusta Valtakunnalliset sosiaali- ja terveyspolitiikan päivät 24.4.2013 Säätytalo Ylijohtaja Päivi Laajala Saadut lausunnot kuntarakennelakiluonnoksesta Lausuntoaika päättyi

Lisätiedot

hollola Hämeen- koski

hollola Hämeen- koski YHDISTYMISSOPIMUS 15.12.2014 hollola Hämeen- koski Lahden alueen kuntajaon jatkoselvitys Sisällysluettelo 1. Hollolan ja Hämeenkosken yhdistymissopimus... 1 1.1. Sopimuksen tarkoitus... 1 1.2. Sopimuksen

Lisätiedot

FINLEX - Säädökset alkuperäisinä: 578/2006. Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006. Laki kuntalain muuttamisesta

FINLEX - Säädökset alkuperäisinä: 578/2006. Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006. Laki kuntalain muuttamisesta Sivu 1/5 Finlex» Lainsäädäntö» Säädökset alkuperäisinä» 2006» 578/2006 578/2006 Eduskunnan päätöksen mukaisesti Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006 Laki kuntalain muuttamisesta kumotaan 17 päivänä

Lisätiedot

ALAVUDEN KAUPUNGIN JA TÖYSÄN KUNNAN YHDISTYMISSOPIMUS

ALAVUDEN KAUPUNGIN JA TÖYSÄN KUNNAN YHDISTYMISSOPIMUS ALAVUDEN KAUPUNGIN JA TÖYSÄN KUNNAN YHDISTYMISSOPIMUS 1 Sisältö 1. Kuntajaon muuttamisen toteuttamistapa ja ajankohta... 3 1.1. Sopimuksen tarkoitus... 3 1.2. Sopimuksen sitovuus ja voimaantulo... 3 1.3.

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan

Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan Kuntajakoselvityksen tavoitteet ja tilannekatsaus 24.9.2007 Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan valtuustot Kuntajakoselvittäjä Jarmo Asikainen Jarmo Asikainen Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys

Lisätiedot

UusiKunta Päijät-Hämeen kuntajakoselvitys

UusiKunta Päijät-Hämeen kuntajakoselvitys UusiKunta Päijät-Hämeen kuntajakoselvitys Selvittäjät Valtiovarainministeriö asetti 20.11.2009 Päijät- Hämeeseen kuntajakoselvityksen kymmenen kunnan alueelle. Huhtikuussa 2010 Kuhmoinen irtautui selvityksestä

Lisätiedot

Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015

Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015 1 (6) Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015 1. Toimintasuunnitelman tausta Kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan tavoitteena on varmistaa strategisten tavoitteiden

Lisätiedot

KARKKILAN KAUPUNGIN YHTEISTOIMINTASOPIMUS

KARKKILAN KAUPUNGIN YHTEISTOIMINTASOPIMUS KARKKILAN KAUPUNGIN YHTEISTOIMINTASOPIMUS 1 JOHDANTO Työnantaja ja pääsopijajärjestöjen edustajat ovat valmistelleet yhteistyössä Karkkilan kaupungin yhteistoimintasopimuksen selkeyttääkseen yhteistoiminnan

Lisätiedot

Viekö vai tuoko kuntareformi työpaikkoja. Henna Virkkunen hallinto- ja kuntaministeri Kauppakamarifoorumi 17.11.2011

Viekö vai tuoko kuntareformi työpaikkoja. Henna Virkkunen hallinto- ja kuntaministeri Kauppakamarifoorumi 17.11.2011 Viekö vai tuoko kuntareformi työpaikkoja Henna Virkkunen hallinto- ja kuntaministeri Kauppakamarifoorumi 17.11.2011 Suomen väestöllisen huoltosuhteen muutokset vuosina 1970-2040 indeksi 80 indeksi 80 70

Lisätiedot

KUNTAJAON MUUTTAMISEN VALMISTELU LEIVONMÄEN JA JOUTSAN KESKEN

KUNTAJAON MUUTTAMISEN VALMISTELU LEIVONMÄEN JA JOUTSAN KESKEN Kunnanhallitus 72 19.02.2007 Kunnanhallitus 87 12.03.2007 Kunnanvaltuusto 12 26.03.2007 KUNTAJAON MUUTTAMISEN VALMISTELU LEIVONMÄEN JA JOUTSAN KESKEN 165/01/019/2005 Khall 72 Leivonmäen kunnanvaltuusto

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI JA VIHANNIN KUNTA

RAAHEN KAUPUNKI JA VIHANNIN KUNTA RAAHEN KAUPUNKI JA VIHANNIN KUNTA YHDISTYMISSOPIMUSLUONNOS 2.4.2012 SISÄLLYSLUETTELO 1. YHDISTYMISSOPIMUKSEN TAUSTA JA KUNNAN NIMI... 3 1.1 Sopimuksen tarkoitus... 3 1.2 Sopimuksen sitovuus ja voimaantulo...

Lisätiedot

Henkilöstön asema sote-uudistuksessa. Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Suolahti 19.11.2014 Keski-Suomen Sote 2020 - hanke

Henkilöstön asema sote-uudistuksessa. Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Suolahti 19.11.2014 Keski-Suomen Sote 2020 - hanke Henkilöstön asema sote-uudistuksessa Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Suolahti 19.11.2014 Keski-Suomen Sote 2020 - hanke Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä (Luonnos 18.8.2014) 1 Lain

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

Kysymyksiä yhdistymissopimuksesta. Johtoryhmä 8.2.2010 Nastola

Kysymyksiä yhdistymissopimuksesta. Johtoryhmä 8.2.2010 Nastola Kysymyksiä yhdistymissopimuksesta Johtoryhmä 8.2.2010 Nastola Toteuttamistapa ja ajankohta Nykyiset kunnat lakkautetaan 31.12.2012 Uusi Kunta perustetaan 1.1.2013 Yhdistymissopimus voimassa 2015 loppuun

Lisätiedot

Laukaan ja Konneveden kuntien YHDISTYMISSOPIMUS

Laukaan ja Konneveden kuntien YHDISTYMISSOPIMUS Laukaan ja Konneveden kuntien YHDISTYMISSOPIMUS SISÄLLYSLUETTELO 1. Sopimuksen tarkoitus ja sitovuus... 3 2. Yhdistymisen toteuttamistapa ja ajankohta... 3 3. Kunnan nimi ja vaakuna... 3 4. Kuntien yhdistymisen

Lisätiedot

Arto Koski 4.6.2014. Kuntaliitoksen yhteydet elinkeinoihin

Arto Koski 4.6.2014. Kuntaliitoksen yhteydet elinkeinoihin Kuntaliitoksen yhteydet elinkeinoihin Kuntaliitostutkimukset ja gradututkielmat aihealueittain vuosina 2000-2013 70 lkm 60 48 70 lkm 60 50 50 40 40 30 30 20 20 10 0 12 6 9 8 Henki- Demoklöstö ratia 4 8

Lisätiedot

Poliittisten johtamis- ja päätöksentekojärjestelmien uudistaminen ARTTU2 -kunnissa. va kehittämispäällikkö Jarkko Majava

Poliittisten johtamis- ja päätöksentekojärjestelmien uudistaminen ARTTU2 -kunnissa. va kehittämispäällikkö Jarkko Majava Poliittisten johtamis- ja päätöksentekojärjestelmien uudistaminen ARTTU2 -kunnissa va kehittämispäällikkö Jarkko Majava Tausta Pohjautuu 40 ARTTU2-kunnalle tehtyyn kyselyyn Kuntien poliittisten johtamis-

Lisätiedot