2. Strateginen yhdistyminen Kuntajaon muuttamisen edellytykset Uuden kunnan perustaminen Uuden Vaasan rakentaminen.

Transkriptio

1 1

2 2 Sisällysluettelo 1. Vaasan alueen kuntien yhdistymissopimus 1.1. Sopimuksen tarkoitus Sopimuksen sitovuus ja voimaantulo Strateginen yhdistyminen Välttämättömät asiat sopimukseen Yhdistymisen arvot Yhdistymisen visio Yhdistymisen tavoitevuodet Elinvoiman turvaaminen ja vahvistaminen Uusi Vaasa - Vahva verkostokaupunki Palvelurakenteen ja palveluiden kehittäminen Henkilöstöhallinto korostuu Kuntajaon muuttamisen edellytykset Uuden kunnan perustaminen Kunnan nimi ja vaakuna Yhdistymishallitus Yhdistymishallituksen kokoonpano Yhdistymisen eteneminen Uuden Vaasan rakentaminen Verkosto - Vaasan toimintaperiaate Lähidemokratia Kielten aseman turvaaminen Hallinnon periaatteet Luottamushenkilöorganisaatio Kunnanjohtajien asema Henkilöstöhallinto Viiden vuoden irtisanomissuoja vuosille Henkilöstöohjelma ja palvelusuhdeturva Palkkojen harmonisointi Siirtymävaiheen yhteiset toimintaperiaatteet Henkilöstön sijoittamisen periaatteet Henkilöstötyöryhmä Palveluiden periaatteet Lähipalveluilla keskeinen merkitys Uuden Vaasan kaupungin talous 14

3 Taloudenhoito ennen yhdistymistä Valtion yhdistymisavustuksen käyttö Uuden kunnan taloudenhoidon periaatteet Yhdistymisen muut järjestelyt Sopimusjärjestelyt Kunnallisten sääntöjen ja maksujen yhtenäistäminen Yhteisöjen ja säätiöiden kotipaikat.. 16

4 4 1. Vaasan alueen kuntien yhdistymissopimus Alueen kunnat ovat Kaskisten kaupunki, Kristiinankaupunki, Närpiön ja Vaasan ja kaupungit sekä Isonkyrön, Korsnäsin, Laihian, Maalahden, Mustasaaren ja Vöyrin kunnat Sopimuksen tarkoitus Sopimus on kuntarakennelain (1698/2009) 8 :n mukainen yhdistymissopimus. Kuntajakoa muutetaan siten, että Kaskisten, Kristiinankaupungin, Närpiön ja Vaasan kaupungit sekä Isonkyrön, Korsnäsin, Laihian, Maalahden, Mustasaaren ja Vöyrin kunnat lakkaavat ja ne yhdistetään perustamalla uusi kunta, jonka nimi on Vaasa Sopimuksen sitovuus ja voimaantulo Tämä yhdistymissopimus on sitova valtuustojen tekemistä yhdistymispäätösesityksistä alkaen. Uusi Vaasa aloittaa toimintansa ja yhdistymissopimus on voimassa vuoden 2019 loppuun asti. Kuntarakennelain 29 :n mukaisesti henkilöstöä koskeva irtisanomissuoja kestää viisi vuotta. Se on voimassa välisen ajan. Luottamuksen vahvistamiseksi selvityshenkilöt esittävät myös yhteisen tahdonilmaisun hyväksymistä (kts. liite 1). 2. Strateginen yhdistyminen Kuntien yhdistyminen toteutetaan , jolloin edellytykset strategisen monikuntaliitoksen toteuttamiselle ovat olemassa kuntarakennelain mukaisesti. Yhdistyminen ajoittuu valtuustokauden vaihteeseen. Yhdistymisen tarkoituksena on toteuttaa kymmenen kunnan monikuntaliitos. Näin vältetään tarkastelualueella mahdollisten perättäisten kuntaliitosten ketjuttamisen haitat Välttämättömät asiat sopimukseen Tähän yhdistymissopimukseen on kirjattu tärkeät asiakohdat, jotka ovat välttämättömiä ohjaamaan uuden kunnan valmistelua vuosina ja uuden kunnan toimintaa vuosina sekä sellaiset pidemmälle ulottuvat strategiset linjaukset, joilla on merkitystä yhdistymissopimuksen jälkeiseen aikaan.

5 Yhdistymisen arvot Isonkyrön, Kaskisten, Korsnäsin, Kristiinankaupungin, Laihian, Maalahden, Mustasaaren, Närpiön, Vaasan ja Vöyrin yhdistymisen arvot muodostuvat viidestä ominaisuudesta: luottamus, vastuullisuus, yhteistyökyky, tasa-arvoisuus ja yrittäjyys. Pohjan uuden Vaasan rakentamiselle ja yhdessä tekemiselle antaa keskinäinen luottamus. Se merkitsee avoimuutta, kykyä kommunikoida ja halua sitoutua yhteisiin tavoitteisiin sekä sitä, että sopimukset pidetään. Vastuullisuus merkitsee sitä, että koetaan vahvaa yhteisvastuuta koko alueesta ja kaikista sen asukkaista sekä myös uuden Vaasan taloudesta. Yhteistyökyky merkitsee alueelle välttämättömän verkottumisen edistämistä ja työskentelyä kumppanuusverkoston rakentamiseksi sekä myös asukkaiden sosiaalisen hyvinvoinnin turvaamista. Tasa-arvoisuus merkitsee sitä, että kaikkia uuden kunnan asukkaita ja alueita kohdellaan yhtenäisin monikulttuurisin perustein myös kielellisesti. Alueelle ominainen yrittäjyys merkitsee energistä toimintaa ja uudistumista sekä kykyä ja tarmoa tarttua uuden Vaasan elinvoiman ylläpitoon ja kehittämiseen. Yrittäjyys tukee myös alueen vetovoimaisuutta, mikä pohjautuu osaavaan työvoimaan, korkeatasoiseen koulutustarjontaan, toimivaan infrastruktuuriin ja vahvaan innovaatiopolitiikkaan, jossa tutkimus ja tuotekehitys johtavat myytäviin tuotteisiin Yhdistymisen visio Uuden Vaasan visio vuodelle 2030 kiteytyy seuraavasti: Uusi Vaasa on Länsi-Suomen monikulttuurinen, yhteistyöverkoston vetovoimainen kasvukeskus Yhdistymisen tavoitevuodet Kymmenen kunnan yhdistymisen tavoitteet asetetaan pitkällä aikajänteellä siten, että työ alkaa heti yhdistymisesityspäätöksistä valtioneuvostolle vuoden 2015 loppupuolella ja ulottuu vähintään kahden valtuustokauden päähän ainakin vuoteen (vrt. tahdonilmaus, liite 1) 2.5. Elinvoiman turvaaminen ja vahvistaminen Kuntien strategisen yhdistymisen avulla luodaan Vaasan alueesta niin vahva, että se pystyy säilyttämään elinvoimansa ja toimintakykynsä niin kasvun kuin taantuvankin kehityksen vallitessa. Uudesta Vaasasta tulee myös niin iso, että se voi menestyä maakuntien keskuskaupunkien kiristyvässä kilpailussa. Näin se voi turvata asukkailleen tarpeelliset palvelut sekä edistää yrittäjyyttä ja huolehtia elinkeinotoiminnan edellytyksistä. Yhden kunnan organisaatio on vakaa ja siinä on selkeät johtosuhteet, jolloin demokratia toteutuu paremmin kuin kuntien yhteistoimintajärjestelmässä. Myös edunvalvonta on vahvempaa kuin nykyisellä tavalla toimien. Tämä on erityisen tärkeää nyt, kun sosiaali- ja terveystoimen järjestämis- ja tuottamisvastuu siirtyy kuntayhtymille.

6 6 Vahva kunta kykenee myös parhaiten takaamaan seudun kestävän kilpailukyvyn sekä huolehtimaan alueen infrastruktuurista. Erityisinä painopisteinä ovat: - energiakeskittymän kehittäminen - innovaatiokeskittymän vetovoiman lisääminen - osaavasta työvoimasta huolehtiminen - uusien yritysten ja investointien houkutteleminen - olemassa olevien yritysten kasvumahdollisuuksien tukeminen Uusi Vaasa - Vahva verkostokaupunki Uusi Vaasa vahvistaa asemaansa verkostoitumalla ympäröivän alueen, erityisesti länsirannikon alueen keskusten (Kokkola, Pori ja Seinäjoki) kanssa mutta myös yli Merenkurkun Ruotsin puolelle erityisesti Uumajan kanssa. Sisäisesti verkostokaupungin toimintamalli turvaa koko alueen asukkaiden vaikutusmahdollisuudet tässä sopimuksessa esitettyjen arvojen mukaisesti Palvelurakenteen ja palveluiden kehittäminen Kuntarakenteen muutos mahdollistaa kehittää ja uudistaa palvelurakennetta ja palveluprosesseja sekä yksittäisiäkin palveluita. Strategisen kehittävän yhdistymisen yhtenä tärkeänä tavoitteena on hyödyntää niin rakenteisiin kuin palveluihinkin liittyviä selostusosassa ja sen liitteissä käsiteltyjä kehittämispotentiaaleja Henkilöstöhallinto korostuu Henkilöstöllä uudessa kunnassa on erittäin tärkeä rooli. Hyvään henkilöstöhallintoon kiinnitetään yhdistymissopimuksessa, yhdistymisen valmistelussa ja toteutuksessa erityistä huomiota. Yhdistymishetkellä kymmenen kunnan henkilöstömäärä on n työntekijää, kun samasta ajankohdasta sosiaali- ja terveystoimen tuottajakuntayhtymään siirtyy alueen kunnista n työntekijää. 3. Kuntajaon muuttamisen edellytykset Kuntarakennelain 2 :ssä todetaan, että kuntajaon kehittämisen tavoitteena on elinvoimainen, alueellisesti eheä ja yhdyskuntarakenteeltaan toimiva kuntarakenne, joka vahvistaa kunnan asukkaiden itsehallinnon edellytyksiä. Tavoitteena on myös, että kunta muodostuu työssäkäyntialueesta tai muusta toiminnallisesta

7 7 kokonaisuudesta, jolla on taloudelliset ja henkilöstövoimavaroihin perustuvat edellytykset vastata kunnan asukkaiden palveluiden järjestämisestä ja rahoituksesta sekä riittävästä omasta palvelutuotannosta. Kuntarakennelain 4 :ssä säädetään kuntajaon muuttamisen edellytyksistä. Sen mukaan kuntajakoa voidaan muuttaa, jos muutos edistää 2 :ssä tarkoitettuja kuntajaon kehittämisen tavoitteita sekä parantaa: 1) kunnan toiminnallisia ja taloudellisia edellytyksiä vastata palveluiden järjestämisestä ja tuottamisesta tai muuten edistää kunnan toimintakykyä; 2) alueen asukkaiden palveluja tai elinolosuhteita; 3) alueen elinkeinojen toimintamahdollisuuksia tai 4) alueen yhdyskuntarakenteen toimivuutta. Kuntajaon muuttamisen edellytysten osalta kuntajakoselvittäjät toteavat omassa esityksessään, että yhdistymissopimusehdotuksen mukaisesti toimien kaikki neljä yhdistymisen edellytystä täyttyvät. Myös alueellisen eheyden vaatimus täyttyy ja kymmenen kuntaa muodostavat varsin yhtenäisen työssäkäyntialueen sekä toiminnallisen kokonaisuuden, joka on riittävän suuri vastaamaan tulevaisuuden niin demograafisiin kuin taloudellisiinkin haasteisiin. Kuntajakoselvittäjät katsovat, että uusi Vaasa kaksikielisenä alueena takaa parhaiten asukkaittensa palveluiden jatkumisen äidinkielellään. 4. Uuden kunnan perustaminen Isonkyrön, Kaskisen, Korsnäsin, Kristiinankaupungin, Laihian, Maalahden, Mustasaaren, Närpiön, Vaasan ja Vöyrin yhdistyminen toteutetaan siten, että kaikki kymmenen kuntaa lakkaavat ja ne yhdistetään perustamalla uusi kunta, joka aloittaa toimintansa Valtioneuvostolle esitetään, että kuntajaon muutoksesta päätettäessä uusi kunta määrätään kuntarakennelain 35 :ssä tarkoitetulla tavalla kuulumaan samaan tuomiopiiriin ja hallintoalueisiin kuin mihin Vaasan kaupunki kuuluu vuonna Lakkaavien kuntien oikeudet, luvat, omaisuus, velat ja velvoitteet siirtyvät kuntarakennelain 36 :n mukaisesti uudelle kunnalle. 4.1 Kunnan nimi ja vaakuna Uuden kunnan nimeksi tulee Vaasa. Se ottaa käyttöön kaupunki -nimityksen. Uuden kunnan vaakunaksi tulee nykyisen Vaasan kaupungin vaakuna tai kokonaan uusi vaakuna.

8 Yhdistymishallitus Yhdistymishallitus vastaa kuntarakennelain 10 :n mukaisesti yhdistymissopimuksen toimeenpanosta ja huolehtii uuden kunnan toiminnan ja hallinnon järjestämisen valmistelusta. Yhdistymishallituksesta on muutoin soveltuvin osin voimassa, mitä kunnanhallituksesta säädetään. Yhdistymishallituksen toiminta käynnistyy välittömästi sen jälkeen, kun kuntien valtuustot ovat tehneet yhdistymisesitystä koskevat päätöksensä ja valinneet yhdistymishallitukseen omien kuntiensa jäsenen/ jäsenet ja heille varajäsen/-jäsenet. Yhdistymishallitus vastaa uuden kunnan toiminnan käynnistämisen valmistelusta siihen asti, kunnes yhteiset kunnallisvaalit on käyty syksyllä 2016 ja uuden kunnan kunnanhallitus on valittu. Vanhojen kuntien valtuustot ja hallitukset keskittyvät vuosina omien kuntiensa toiminnan hoitamiseen ja noudattavat yhdistymissopimusta. Kuntarakennelain 31 :n mukaan kuntien yhdistymistä koskevan valtioneuvoston päätöksen tekemisen jälkeen yhdistyvän kunnan viranomainen ei saa päättää asioista, joilla olisi merkittäviä uutta kuntaa sitovia vaikutuksia ja joista päättäminen olisi yhdistymissopimuksen tarkoituksen vastaista. Yhdistyvän kunnan viranomainen saa päättää asioista, joilla olisi merkittäviä uutta kuntaa sitovia vaikutuksia, jos päätöksentekoa ei voida asian kiireellisyyden vuoksi lykätä Yhdistymishallituksen kokoonpano Yhdistymishallitukseen valitaan 19 jäsentä ja heille varajäsenet tasa-arvolain kiintiösäännöstä noudattaen. Yhdistymishallituksen paikkajako suhteutetaan kuntien kokoon siten, että Vaasalle tulee 8 paikkaa, Mustasaarelle 3 paikkaa, Närpiölle, Laihialle, Kristiinankaupungille, Vöyrille, Maalahdelle, Isollekyrölle, Korsnäsille ja Kaskisille yksi paikka kullekin. Yhdistymishallituksen paikkajaossa otetaan huomioon kymmenen kunnan alueen puoluepoliittiset voimasuhteet vuoden 2012 kuntavaalien tulosten mukaisesti siten, että Ruotsalaiselle kansanpuolueelle tulee 9 paikkaa, Suomen sosialidemokraattiselle puolueelle ja Kansalliselle kokoomukselle 3 paikkaa kummallekin sekä Perussuomalaisille, Suomen keskustalle, Vasemmistoliitolle ja Kristilliselle liitolle yksi paikka kullekin. Yhdistymishallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja tarpeellisen määrän varapuheenjohtajia. Kolmella henkilöstön edustajalla on läsnäolo- ja puheoikeus yhdistymishallituksen kokouksissa. Henkilöstön edustajat valitaan henkilöstötyöryhmän kokouksessa. Jotta yhdistymishallituksen jäsenten paikat ja varapaikat saadaan jaettua sujuvasti sekä kunnittain että puolueittain, käydään sitä varten valmistelevat neuvottelut työryhmässä, johon kunnat ovat valinneet edustajansa heti sen jälkeen, kun kuntien valtuustot ovat tehneet päätöksensä kuntien yhdistymisesityksestä valtioneuvostolle. Kuntien valtuustojen tulee kokoontua valitsemaan yhdistymishallituksen jäsenet ja varajäsenet kahdeksan (8) viikon kuluessa siitä, kun valtuustot ovat tehneet päätökset yhdistymisesityksestä valtioneuvostolle. Yhdistymishallituksessa käsiteltävien asioiden valmistelusta ja toimeenpanosta vastaa kymmenen kunnanjohtajan tiimi. Sen puheenjohtajana toimii nykyisen Vaasan kaupungin kaupunginjohtaja ja

9 9 varapuheenjohtajana Mustasaaren kunnanjohtaja. Yhdistymishallituksen esittelijänä toimii kuntajohtajatiimin puheenjohtaja tai hänen määräämänsä kuntajohtajatiimin jäsen Yhdistymisen eteneminen Kuntien valtuustojen yhdistymispäätösten ja yhdistymisen toteuttamisajankohdan väliin jää aikaa noin puolitoista vuotta. Tuota aikaa käytetään hyväksi siten, että uuteen kaupunkiin siirtymistä ryhdytään toteuttamaan vaiheittain yhdistymishallituksessa valmisteltavan suunnitelman mukaisesti. Osa uuden kunnan toiminnoista käynnistetään jo vuosina Koska uusi kunta voi aloittaa toimintansa virallisesti vasta , käytetään vaiheittaisen siirtymisen alustana nykyistä Vaasan kaupunkia. 5. Uuden Vaasan rakentaminen Uuden Vaasan strategian ensimmäiset linjaukset tehdään tässä yhdistymissopimuksessa. Niitä täsmennetään yhdistymishallituksen johdolla vuosina ja viimeistellään strategiaksi ja konkreettiseksi toteuttamisohjelmaksi uuden valtuuston johdolla tehtävässä strategiaprosessissa vuonna Tässä strategiatyössä panostetaan erityisesti lähidemokratian vahvistamiseen (esim. palvelutuotannonjohtaminen Mustasaaressa ja maaseutu-, saaristoasioiden hoitaminen Närpiössä), kielellisten oikeuksien turvaamiseen (kielisuunnitelma) ja koko uuden Vaasan alueen kehityspotentiaalien hyödyntämiseen. Uuden Vaasan alueella on sekä kaupunkimaisen asumisen alueita että maaseudun ja saariston asuinalueita, joille voidaan sijoittaa väljiä pientalotontteja maaseutumaista elämäntyyliä arvostavien tarpeisiin. Erityisen tärkeää on turvata maaseudun ja saariston elinvoimaisuus. Uuden kunnan strategia antaa pohjan toteuttamisohjelmille, joissa keskitytään elinkeinoihin ja työllisyyteen (Valmistelu- ja elinvoimatyöryhmän loppuraportti), talouteen (Talous-työryhmän loppuraportti), palveluihin (Sote- ja Sivistystoimen työryhmien loppuraportit), yhdyskuntarakenteen kehittämiseen (Teknisen toimen työryhmän loppuraportti), henkilöstöön (Henkilöstötyöryhmän loppuraportti) ja asukkaiden vaikutusmahdollisuuksiin, lähidemokratiaan, ja erityisesti nykyisen kielellisen aseman säilyttämiseen (Demokratia- ja tulevaisuustyöryhmän loppuraportti). 1 Raportit on koottu yhteen nimellä Vaasan alueen kuntajakoselvitys 2014, selvitysosa Verkosto - Vaasan toimintaperiaate Uuden kaupungin tärkeänä strategisena linjauksena on verkostomainen toimintaperiaate. Se konkretisoituu sekä ulos- että sisäänpäin: 1) Työskennellään määrätietoisesti läntisen kumppanuusverkoston rakentamiseksi yhteistyössä Länsi-Suomen kuntien ja Ruotsin lähialueen, Pohjanmaan maakunnan viranomaisten, alueen kehittämisyhtiöiden, yliopistojen ja korkeakoulujen sekä tutkimuslaitosten kanssa.

10 10 2) Verkotutaan vahvasti uuden Vaasan neljän tärkeän liikennesuunnan - kehityskäytävien - vahvistamiseksi, eli Pori-Turku, Kokkola-Oulu, Seinäjoki- Jyväskylä/Tampere suuntaan ja Merenkurkun yli erityisesti Uumajan suuntaan. 3) Hyödynnetään uuden Vaasan alueen keskusverkon, infrastruktuurin ja ympäristön vahvuuksia ja mahdollisuuksia yritysten tarpeisiin. 4) Syvennetään ja kehitetään verkottumista yritysten, yhdistysten ja järjestöjen kanssa. Palvelutarpeiden kasvaminen erityisesti hoivapalveluissa lisää tarvetta siirtyä monituottajamallin suuntaan, jossa korostuu kaupungin yhteistyö eri palveluiden tuottajien, erityisesti uuden sosiaali- ja terveyspalveluiden tuotantokuntayhtymän kanssa. 5) Palvelut järjestetään ja tuotetaan asukaslähtöisesti hyödyntäen elinkaarimallia. Palvelutarjonnassa, mm. lähipalveluissa, otetaan huomioon uuden kunnan alueiden erityistarpeet. Suurta väestöpohjaa vaativat palvelut, osittain jopa koko Länsi-Suomea ja Pohjanmaan maakuntaa koskevat, tuotetaan laadukkaasti ja tehokkaasti lisäämällä asukkaiden mahdollisuutta käyttää uutta teknologiaa ja julkista sekä yksityistä palveluverkostoa. 6) Viestitään vahvasti verkosto - Vaasan tunnetuksi tekemiseksi ja vahvistetaan uuden Vaasan kuntakuvaa alueellisesti, valtakunnallisesti ja kansainvälisesti, erityisesti Ruotsin suuntaan Lähidemokratia Uuden elinvoimaisen ja toimintakykyisen Vaasan strategian yhdeksi osaksi laaditaan osallisuuden ja vaikuttamisen lähidemokratiaohjelma. Se rakentuu nykyisten kuntien alueelliselle pohjalle. Kuntien yhdistymisen yhtenä tavoitteena on palveluprosessien uudistaminen asukaslähtöisesti. Siksi on tärkeää saada asukkaat osallistumaan ja vaikuttamaan elinympäristöä ja palveluja koskevaan suunnitteluun ja päätöksentekoon erityisesti lähipalveluiden osalta. Tämä näkökulma toimii lähidemokratiaohjelman perustana. Kuntalaisten osallisuuden aktivoimiseksi ja vaikutusmahdollisuuksien turvaamiseksi johtamisjärjestelmään sisällytetään lakkautettuihin kuntiin aluevaikuttajatoimijoiksi lähivaltuustot siten kuin kuntalaissa säädetään. Niiden pääasiallinen tehtävä on kunnan päätöksentekoon vaikuttaminen ja alueensa kehittäminen. Uuden Vaasan valtuustoon nähden viralliseksi vaikuttajakanavaksi muodostetaan lähivaltuustojen puheenjohtajisto. Lähivaltuustolle varataan kaupungin talousarvioon vuosittain määrärahat käytettäväksi oman alueensa kehittämistoimintaan ja mahdollisesti lähipalveluiden tuottamiseen.

11 Kielten aseman turvaaminen Uusi Vaasa on kaksikielinen. Kielilain 23 : nojalla kaksikielisen kunnan tulee toiminnassaan omaaloitteisesti huolehtia siitä, että kielelliset oikeudet toteutuvat käytännössä. Uudessa Vaasassa lähivaltuustojen yhtenä tärkeänä tehtävänä on huolehtia kielten nykyisestä asemasta. 6. Hallinnon periaatteet Uudelle Vaasalle rakennetaan selkeä yhtenäinen johtamisjärjestelmä. Sillä varmistetaan konsernin tehokas toiminta ja hyvä ohjattavuus. Kaupungin konsernin rakenne ja omistajaohjauksen periaatteet valmistellaan lopulliseen muotoonsa yhdistymishallituksen vetämässä prosessissa. Yhdistymishallitus hyväksyy uuden organisaation ja konsernirakenteen mennessä ja lopullisen päätöksen tekee uuden kaupungin valtuusto heti syksyn 2016 kunnallisvaalien tuloksen vahvistamisen jälkeen. Vuoden 2017 alussa käynnistyvässä uuden kaupungin strategiaprosessissa arvioidaan kunnan organisaatiota, konsernin rakennetta ja sen ohjattavuutta ja tehdään mahdollisesti tarvittavat korjaustoimenpiteet. Erityistä huomiota kiinnitetään asukkaiden oikeuteen saada palveluita äidinkielellään. Kielipohjalta tapahtuvat organisaatiota koskevat säädökset otetaan huomioon muodostamalla erilliset suomen- ja ruotsinkieliset sivistystoimen lautakunnat sekä tarvittavia muiden toimielinten kielipohjaisia jaostoja Luottamushenkilöorganisaatio Uuden Vaasan kaupunginvaltuusto on kuntalain mukaisesti 67 jäsenen suuruinen ja se aloittaa toimintansa välittömästi kunnallisvaalien tuloksen vahvistamisen jälkeen marraskuussa Uuden Vaasan kaupunginhallitus on ensimmäisellä vaalikaudella kooltaan 17 jäsenen suuruinen. Hallituksen suurehko koko vuosina on perusteltua siksi, että uuden kunnan rakentamisessa korostuu alkuvaiheessa luottamushenkilöhallinnon ja sen alueellisen asiantuntemuksen merkitys. Ensimmäisenä vaalikautena valitaan uuden kunnan kaupunginhallitukseen vähintään yksi varsinainen ja varajäsen jokaisesta yhdistyvästä kunnasta. Samaa periaatetta noudatetaan myös valittaessa eri hallintokuntien luottamushenkilöelimet Kunnanjohtajien asema Yhdistyvien kuntien kunnanjohtajien siirtämisestä uuteen kuntaan ja siitä sopimisesta on säädetty kuntarakennelain 8 :ssä ja 30 :ssä. NN. kunnan nykyinen johtaja siirtyy uuden Vaasan kaupunginjohtajaksi ja NN. kunnan nykyinen kunnanjohtaja apulaiskaupunginjohtajaksi vastuualueenaan palvelutuotanto ja toiseksi apulaiskaupunginjohtajaksi NN. kunnanjohtaja vastuualueenaan elinvoima-asiat (sis. teknisen) ja

12 12 NN. kunnanjohtajasta tulee maaseudun- ja saaristoasiain kehittämisyksikön päällikkö, joka toimii vastuualueensa asioissa esittelijänä kaupunginhallitukselle. Muut nykyiset kunnanjohtajat siirtyvät uuteen kaupunkiin muutosjohtajiksi. Mikäli joku nykyisistä kunnanjohtajista jättää oman virkansa ennen kuntien yhdistymistä, hänen tilalleen valitaan määräaikainen kunnanjohtaja asti. 7. Henkilöstöhallinto 7.1. Viiden vuoden irtisanomissuoja vuosille Kuntajaon muutos on henkilöstön kannalta kuntarakennelain 29 :n mukainen liikkeenluovutus. Vuoden 2017 alusta voimaan tulevassa kuntajaon muutoksessa, jossa henkilöstöä siirtyy 3 :ssä tarkoitetun uuden kunnan palvelukseen, työnantajalla ei ole oikeutta irtisanoa palvelussuhdetta työsopimuslain (55/2001) 7 luvun 3 :ssä tai kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain (304/2003) 37 :ssä tarkoitetulla taloudellisilla tai tuotannollisilla irtisanomisperusteilla. Tämä kielto koskee kaikkia kuntajaon muutoksessa mukana olevia kuntia ja on voimassa viisi vuotta kuntajaon muutoksen voimaantulosta. Työntekijä ja viranhaltija voidaan kuitenkin irtisanoa, jos hän kieltäytyy vastaanottamasta työnantajan hänelle tarjoamaa työsopimuslain 7 luvun 4 :n tai viranhaltijasta annetun lain 37 :n mukaista uutta työtehtävää tai virkaa. Kymmenen kunnan määräaikainen henkilöstö siirtyy uuden kunnan palvelukseen määräajan täyttymiseen saakka. Määräaikaisen henkilöstön palvelussuhteiden jatkumisesta päätetään erikseen normaalissa järjestyksessä Henkilöstöohjelma ja palvelussuhdeturva Henkilöstön asemaa vuosina täsmennetään erillisellä henkilöstöohjelmalla. Siihen kootaan yhdistymissopimuksesta henkilöstöä koskevat asiat ja siirtymiseen liittyvät henkilöstöhallinnon periaatteet. Henkilöstöohjelma valmistellaan yhdistymishallituksessa yhdessä henkilöstöryhmän kanssa ja sen hyväksyvät kaikki kymmenen kuntaa. Henkilöstön muutostukeen, esimiesten valmentamiseen, osaamisen ja työsuhdetaitojen kehittämiseen sekä sisäiseen tiedottamiseen laaditaan vuoden 2015 aikana selkeä toiminta- ja taloussuunnitelma. Henkilöstöohjelman laatiminen on tärkeä osa uuden kaupungin strategiatyöstä Palkkojen harmonisointi Henkilöstön palkkojen harmonisoinnin lähtökohtana on maksaa samasta työstä sama palkka. Palkkajärjestelmä perustuu työn vaativuuden arviointiin uudessa kaupungissa. Harmonisointi pyritään tekemään vuoteen 2020 mennessä tehtäväkohtaisiin palkkoihin mediaanipalkkatason mukaan siten, että

13 13 alapuoliset palkat nostetaan ylöspäin ja yläpuoliset palkat muuttuvat henkilökohtaisiksi lisiksi, jotka poistuvat vähitellen yleisen palkkakehityksen myötä Siirtymävaiheen yhteiset toimintaperiaatteet Kymmenen kunnan henkilöstöhallinnossa siirrytään heti valtuustojen yhdistymispäätösesitysten jälkeen yhteisiin toimintaperiaatteisiin eli yhteiseen henkilöstötarpeen arviointiin, yhteiseen eläköitymisen ennakointiin ja huomioimiseen palvelurakenteiden kehittämisessä sekä yhteiseen henkilöstön valinnan valmisteluun ja henkilöstöhakuun. Henkilöstön YT-toiminnalle varataan resursseja vastata sekä yhdistymisen siirtymävaiheen että toteuttamisvaiheen tehtävätarpeisiin Henkilöstön sijoittamisen periaatteet Henkilöstön sijoittamisessa uuden kunnan palvelukseen lähtökohtana on se, että työntekijä jatkaa entisessä tehtävässään ja entisessä toimipaikassaan, mikäli toiminnan tai työn teettämisen tarpeesta ei muuta aiheudu. Henkilöstön sijoittamisessa kohdistuu muutospaineita ensi sijassa johtoon, esimiehiin ja hallintohenkilöstöön, jolloin tehtävät ja työtehtävän sijainti saattavat muuttua. Uuden kunnan henkilöstöhallinnossa on tärkeää kuulla erityisesti niitä työntekijöitä, joiden tehtävä muuttuu ja sen vuoksi heiltä kerätään tietoa heidän omista toivomuksistaan ja osaamisesta ennen kuin työntekijöitä ryhdytään sijoittamaan uuteen organisaatioon Henkilöstötyöryhmä Henkilöstötyöryhmä kokoontuu välittömästi kuntien valtuustojen tekemien yhdistymispäätösesitysten jälkeen valitsemaan keskuudestaan kolme henkilöstön edustajaa, joilla on yhdistymishallituksen kokouksissa läsnäolo- ja puheoikeus. Yhdistymishallituksen nimeämä henkilöstötyöryhmä valmistelee henkilöstöasioita, niiden toteuttamista sekä niiden etenemisen seurantaa ja arviointia vuoden 2016 loppuun asti. 8. Palveluiden periaatteet Uuden Vaasan hallinnon tärkeäksi periaatteeksi kirjataan asukaslähtöisyyden ja lähidemokratian korostaminen ja kuntalaisen aseman vahvistaminen palveluiden käyttäjinä mm. valinnanvapautta

14 14 lisäämällä. Tätä tehostaa osaltaan myös käyttäjädemokratian merkityksen korostaminen palveluiden kehittämisessä. Kehitettäessä monikanavaista palveluverkostoa ja asukaslähtöisiä palveluprosesseja syntyvät edellytykset palveluiden saatavuuden, saavutettavuuden, laadun, kustannusten, tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden hyvään hallintaan. Palveluiden asukaslähtöisyyden merkitys korostuu, kun pyritään tulokselliseen ja vaikuttavaan toimintaan Lähipalveluilla keskeinen merkitys Palveluiden ja erityisesti lähipalveluiden merkitys korostuu uuden Vaasan arvoissa ja visiossa. Tavoitteena on alueeltaan moni-ilmeinen, viihtyisä ja houkutteleva, kestävästi uudistuva verkostokaupunki. Viihtyvyys ja houkuttelevuus liittyvät ennen kaikkea palveluihin, asumiseen ja ympäristöön. Vaasan verkostokaupungin ulkoisessa toimintaympäristössä korostuu elinkeinoelämän ja työpaikkojen merkitys. Tämä edellyttää myös monipuolisia ja laadukkaita yrityspalveluita. Vastaavasti verkostokaupungin sisäisessä toimintaympäristössä korostuvat nykyisten ja myös kasvavan alueen uusien asukkaiden työpaikat, palvelut sekä asuminen. Tämä merkitsee kuntatalouden näkökulmasta olemassa olevan toimintaympäristön ja infrastruktuurin hyödyntämisen tehostumista. Kuntalaisten asumisen näkökulmasta palveluiden järjestämisen ytimen muodostavat lähipalvelut. Ne tarjotaan asukkaan lähiympäristössä, niiden piiriin on helppo hakeutua ja niitä tarvitsee usea henkilö päivittäin tai jatkuvasti. Lähipalveluihin kuuluvat ainakin varhaiskasvatus, perusopetus (lk 1-6), lähiliikuntapaikat, lähikirjasto tai kirjastoautopalvelu sekä sähköisen asioinnin palvelu- ja neuvontapiste. Lähipalveluita voidaan tuottaa uuden Vaasan asukkaille niin päätettäessä myös lähivaltuustojen toimesta talousarvion puitteissa yhtenäisin perustein ottaen kuitenkin huomioon alueelliset erityispiirteet etäisyyksissä, liikenneyhteyksissä ja palvelutarpeessa. Lähipalveluita tuotetaan monikanavaisesti. Yhdistymishallituksen ja uuden valtuuston sekä lähivaltuustojen tulee ottaa huomioon uuden Vaasan elinvoimaan ja toimintakykyyn kiinteästi liittyvien lähipalveluiden suuri strateginen merkitys yhdistymissopimuksen aikana ja sen jälkeen. 9. Uuden Vaasan kaupungin talous Uuden Vaasan kaupungin tavoitteena on vahva taloudellinen perusta palvelutuotannon turvaamiseksi sekä nykyisten kehittämispotentiaalien kasvattamiseksi. Tuottavuutta tehostetaan kehittämällä palveluprosesseja, poistamalla hallinnon ja eri toimintojen sekä toimitilojen päällekkäisyyksiä. Tavoitteena on yhdistymisselvityksessä tehtyjen laskelmien pohjalta saavuttaa merkittäviä säästöjä. Palvelutuotantoa kehitetään, eläkepoistumaa hyödynnetään, toimitilojen määrää vähennetään jne. Uuden Vaasan väestön ja alueen kokoa hyödynnetään siirtämällä tai luopumalla erillisten kuntien suunnittelemista uus- ja korvausinvestoinneista erityisesti silloin, kun tilatarpeet voidaan tyydyttää olemassa olevaan koko alueen kapasiteettiin turvautuen.

15 Taloudenhoito ennen yhdistymistä Kaikki kymmenen kuntaa hoitavat omaa talouttaan vastuullisesti ennen yhdistymistä ja noudattavat kuntarakennelain 31 :ää yhdistyvän kunnan viranomaisen rajoitetusta toimivallasta. Sen lisäksi sovitaan siitä, että tuota 31 :n rajoitusta noudatetaan myös niinä kuukausina, jolloin valtuustot ovat jo tehneet yhdistymisesityspäätökset, mutta valtioneuvosto ei ole tehnyt omaa päätöstään. Mikäli vuoden 2015 aikana kunnassa ilmenee pakottava tarve talousarviosta poikkeavaan merkittävään käyttömenojen ja investointimenojen lisäykseen, asia on käsiteltävä ja hyväksyttävä yhdistymishallituksessa. Yhdistymishallituksessa sovitaan myös kuntien taloudenhoidon periaatteista vuodelle 2016 ja varmistetaan sillä tavoin kuntien keskinäisen luottamuksen säilyminen siirtymävaiheen ajan. Tähän tavoitteeseen liittyy vahvasti myös tämän yhdistymissopimuksen kohdassa 7.4. sovitut henkilöstöhallinnon yhteiset periaatteet siirtymävaiheen aikana Valtion yhdistymisavustuksen käyttö Uusi Vaasa saa valtion yhdistymisavustuksia kolmen vuoden aikana yhteensä 10 milj. euroa. Yhdistymisavustus maksetaan kolmena vuotena siten, että ensimmäisenä vuotena 2017 maksetaan 40 % (4,0 milj. ) ja toisena sekä kolmantena vuotena 30 % (3,0 milj. /v). Yhdistymisavustus käytetään ensisijaisesti mahdollisten alijäämien kattamiseen ja jos niitä ei ole, palveluiden tuottavuuden lisäämiseen. Mikäli yhdistymispäätöksen jälkeen yhdistymisavustus maksetaan uudelle kunnalle vuodesta 2017 alkaen, sovitaan, että yhdistymisen valmistelukustannukset vuosina kirjataan erikseen Vaasan kaupungin kirjanpitoon Uuden kunnan taloudenhoidon periaatteet Uuden kunnan taloudenhoidon tavoitteena on toimia suunnitelmallisesti ja vastuullisesti turvaamalla uuden kunnan talouden tasapaino. Yhdistymissopimuksella ei ole juridisesti mahdollista sopia siitä, millä tuloveroprosentilla uusi kunta aloittaa vuonna Suunnittelun lähtökohtana on se, että uusi kunta kerää ensimmäisenä ja toisena vuonna verovaroja saman verran kuin mitä kymmenen kuntaa keräisi yhteensä erillään toimien ja kolmannesta vuodesta lähtien verovarojen keräämistarve olisi pienempi kuin mitä erillään toimien. Yhdistymishallituksen johtamassa valmistelu- ja strategiatyössä määritellään osana uuden kunnan strategiaa taloudenhoidon periaatteet ja ne konkretisoidaan uuden kunnan strategian toteuttamisohjelmissa ja vuoden 2017 talousarviossa, jonka uusi valtuusto hyväksyy. Vuoden 2017 alusta käynnistyvässä uuden Vaasan kaupunginvaltuuston johtamassa strategiatyössä tehdään tarvittaessa tarkistuksia taloudenhoidon periaatteisiin.

16 Yhdistymisen muut järjestelyt Sopimusjärjestelyt Kymmenen kunnan keskinäiset kunnallista yhteistoimintaa koskevat sopimukset päättyvät Yhdistymishallituksen tehtävänä on neuvotella niistä sopimuksista ja järjestelyistä, joista Isokyrö, Kaskinen, Korsnäs, Kristiinankaupunki, Laihia, Maalahti, Mustasaari, Närpiö, Vaasa ja Vöyri ovat sopineet muiden kuntien ja tahojen kanssa Kunnallisten sääntöjen ja maksujen yhtenäistäminen Uusi kunta tarkistaa kunnalliset säännöt ja yhtenäistää kunnalliset maksut ja taksat uutta kuntajakoa vastaavaksi alkaen Yhteisöjen ja säätiöiden kotipaikat Kymmenen kunnan alueella toimivien yhtiöiden, yhdistysten, osuuskuntien tai muiden yhteisöjen, toiminimien tai säätiöiden kotipaikaksi tulee uusi Vaasan kaupunki. Viranomaiset tekevät tarvittavat muutokset rekisteriin viran puolesta kuntarakennelain 34 :n mukaisesti.

17 17 Liite 1 TAHDONILMAUS Me, jotka edustamme Isonkyrön, Kaskisten, Korsnäsin, Kristiinankaupungin, Laihian, Maalahden, Mustasaaren, Närpiön, Vaasan ja Vöyrin kuntia, sitoudumme yhdessä ponnistelemaan alueen asukkaiden ja tulevien sukupolvien menestyksen hyväksi. Olemme vakuuttuneet siitä, että yhteinen tulevaisuutemme on rakennettava alueen kulttuuristen, kielellisten ja taloudellisten erityispiirteiden kunnioittamiselle. Tunnistamme, että yhteiskuntamme toimii kansainvälisessä ympäristössä ja että alueen asukkaiden parasta voidaan edistää vain paikallisella, alueellisella ja kansainvälisellä yhteistyöllä. Olemme yhtä mieltä siitä, että yhteiskunnassa tarpeeksi suuri kriittinen massa, erilaiset sosiaaliset verkostot ja monipuolinen kulttuuritarjonta ovat menestyksen perustekijöitä. Olemme vakuuttuneet siitä, että aidosti hyvinvoiva yhteiskunta perustuu kaupungin ja maaseudun hedelmälliseen vuorovaikutukseen. Haluamme siksi liittää yhteen urbaanin kaupungin ja elävän maaseudun edut ja yhdistää voimamme alueen asukkaiden menestykseksi. Sitoudumme siksi noudattamaan niitä periaatteita ja suuntaviivoja, joista olemme sopineet yhdistymissopimuksessa myös sen jälkeen kun sopimus ei ole enää juridisesti voimassa. Yhteinen tahtomme on, että näitä peruspilareita eivät tulevat päätöksentekijät muuta.