KOHTI SEUDULLISIA HYVINVOINTIPALVELUJA Taustaa Ylä-Savon seudulliselle sosiaali- ja terveydenhuollon palvelustrategialle

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KOHTI SEUDULLISIA HYVINVOINTIPALVELUJA Taustaa Ylä-Savon seudulliselle sosiaali- ja terveydenhuollon palvelustrategialle"

Transkriptio

1

2 KOHTI SEUDULLISIA HYVINVOINTIPALVELUJA Taustaa Ylä-Savon seudulliselle sosiaali- ja terveydenhuollon palvelustrategialle Annikki Jauhiainen, Sirpa Kärnä & Tuula Niskanen Huhtikuu 2007

3 Savonia-ammattikorkeakoulu Julkaisutoiminta PL 6 (Microkatu 1 D) KUOPIO puh: (017) fax: (017) painos Tämän teoksen kopioiminen on tekijänoikeuslain (404/61) ja tekijänoikeusasetuksen (574/95) mukaisesti kielletty lukuun ottamatta Suomen valtion ja Kopiosto ry:n tekemässä sopimuksessa tarkemmin määriteltyä osittaista kopiointia opetustarkoituksiin. ISBN ISSN: Savonia-ammattikorkeakoulun julkaisusarja D 3/2007 Kustantaja: Kansi: Savonia-ammattikorkeakoulu Iisalmen yksikkö Tapio Aalto

4 2 Annikki Jauhiainen, Sirpa Kärnä & Tuula Niskanen KOHTI SEUDULLISIA HYVINVOINTIPALVELUJA Taustaa Ylä-Savon seudulliselle sosiaali- ja terveydenhuollon palvelustrategialle Aluekeskusohjelma, Savonia-ammattikorkeakoulu, Iisalmen yksikkö 76 sivua, 4 liitettä, 2 liitetiedostoa Huhtikuu 2007 TIIVISTELMÄ Tämä selvitystyön tavoitteena oli saada taustatietoa seudulliselle sosiaali- ja terveydenhuollon palvelustrategialle. Selvitys tehtiin osana Ylä-Savon aluekeskusohjelmaa. Selvityksen tarkoituksena oli koota olemassa olevat sosiaalija terveystoimen strategiat yhdeksi kokonaisuudeksi (kunnat, kuntayhtymät, hyvinvointiyrittäjyys, kolmas sektori), koota käynnissä ja suunnitteilla olevat kehittämishankkeet yhdeksi selkeäksi kokonaisuudeksi, arvioida erillisten strategioiden ja hankkeiden käyttöarvo tulevien kehittämistarpeiden taustaksi (uudet palvelukonseptit ja tarvelähtöiset hanke-ehdotukset), huomioida parhaillaan toteutettavat tutkimusohjelmat, kuten ikääntyvien palvelutarpeita kartoittava tutkimushanke, selvittää julkisten palvelujen tuotteistamisen nykytilaa ja koulutustarpeita sekä etsitään uusia liiketoiminta-avauksia hyvinvointiyrittäjyydelle, valottaa kolmannen sektorin seudullista roolia hyvinvointipalvelujen tuottajana sekä kartoittaa sosiaali- ja terveydenhuollon ajankohtaista koulutustarvetta. Selvitystyössä analysoitiin Ylä-Savon kuntien ja kuntayhtymien 27 strategiaa, 10 taloussuunnitelmaa ja neljä erillistä raporttia. Kolmannen sektorin toimijoiden tilannetta kartoitettiin erilaisista rekistereistä, hankkeita koottiin hankerekistereistä ja palvelujen tuotteistamisen tilannetta Ylä-Savossa selvitettiin sähköpostikyselyllä. Ikääntyvien yläsavolaisten hyvinvointipalvelujen tarvetta nyt ja lähitulevaisuudessa selvitettiin erillisellä tutkimuksella, jonka aineisto koottiin teemahaastatteluilla 64 henkilöltä. Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön koulutustarpeita koottiin Savonia-ammattikorkeakoulun toimesta ja hyvinvointiyrittäjien koulutustarpeita yhteistyössä Ylä-Savon Kehitys Oy:n Kasvu-hankkeen kanssa. Lisäksi haastateltiin viisi avainhenkilöä. Keskeiseksi kehittämiskohteeksi nousi vanhustenhuolto. Tavoitteeksi asetettiin vanhustenhuollon palvelurakenteen kehittäminen avohoitopainotteiseksi. Keskeisiä kehittämistoimia olivat hoidon porrastus, henkilöstörakenteen muuttaminen sekä terveydenhuollon ja vanhustenhuollon yhteistyön lisääminen. Tavoitteena oli myös kotisairaanhoidon kehittäminen ja tehostaminen sekä kotisairaalatoiminnan tarpeen selvittäminen akuuttihoidon ja osin vanhustenhuollon tarpeisiin. Terveyspalvelujen tuotantotapoja ja hoitokäytäntöjä halutaan kehittää, joiksi oli nimetty muun muassa puhelinneuvonta, aluetyö ja työparityöskentely sekä sairaanhoitajan vastaanottotoiminta. Mielenterveys- ja päihdetyön palveluita kuvattiin kuntien taloussuunnitelmissa niukasti. Mielenterveys- ja päihdetyön sekä perhetyön alueella tärkeä palvelujen tuottaja on kolmas sektori omine hankkeineen. Hankkeet ovat osin paikkamassa palvelutuotantoa. Hyvinvointiyrittäjyys on kasvava yrittäjyyden alue. Strategioissa hyvinvointiyrittäjyys tuli esille vähän. Ikääntyvien tulevia palvelutarpeita tutkittaessa tuli esille palvelujen kysynnän monipuolistuminen ja painopisteen siirtyminen terveyspalveluista kotona asumista tukeviin palveluihin. Ikääntyvät uskovat käyttävänsä tulevaisuudessa nykyistä enemmän kotihoidon ja kotisairaanhoidon palveluja sekä eri tavoin toteutettuja kuntoutuspalveluja, kuten yksityisiä fysioterapian palveluja ja erilaisia kuntoutusjaksoja toimintakyvyn laskiessa. Esille nousivat myös tarpeet ja toiveet kotiin annettavista tukipalveluista, erityisesti siivous- ja ateriapalveluista, mutta myös kuljetus- ja asiointipalveluista sekä erilaisista ryhmä- ja vertaisohjauspalveluista vanhusten yksinäisyyden helpottamiseksi. Selvitystyön tuloksena esitetään yhdeksän ehdotusta kuntien seudulliselle yhteistyölle. Ensimmäinen ehdotus on seudullisen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelustrategian tekeminen yhteistyössä kuntien, kuntayhtymien, yksityisen ja kolmannen sektorin, koulutus- ja kehittämisorganisaatioiden kanssa. Seudullinen palvelustrategia tehostaa palvelujen kehittämistä ja suunnittelua, mahdollistaa palvelujen koordinointia eri palvelujentuottajien kesken. Myös muissa ehdotuksissa painottuvat monet vanhustenhuoltoa koskevat asiat, kuten dementiahoidon osaamiskeskuksen tarpeen selvittäminen ja henkilöstön rekrytointi. Hankeyhteistyö on tärkeää suunnitelmallisen suunnittelun ja toteuttamisen kannalta.

5 3 TIIVISTELMÄ SISÄLTÖ 1 TAUSTAA SELVITYSTYÖLLE Seudullinen palvelustrategia ja seutuyhteistyö Palvelujen tuottaminen SELVITYSTYÖN TOTEUTTAMINEN Selvitystyön sisältö ja toteuttaminen Asiantuntijaryhmä ja selvitystyöstä tiedottaminen YLÄ-SAVON KUNTIEN STRATEGIAT Selvitetyt strategia-asiakirjat Ylä-Savon kuntien yleisstrategiat Seutustrategiat ja hyvinvointi Kuntien yleisstrategiat ja hyvinvointi Strategiat palvelualueittain Lapsi- ja perhetyö Mielenterveys- ja päihdetyö Sosiaalityö Terveydenhuolto Vanhus- ja vammaistyö Strategioiden todentuminen kuntien taloussuunnitelmissa palvelualueittain Lapsi- ja perhetyö Mielenterveys- ja päihdetyö Sosiaalityö Terveydenhuolto Vanhus- ja vammaistyö KOLMAS SEKTORI HYVINVOINTIPALVELUJEN TUOTTAJANA Kolmannen sektorin käsite ja palvelutoiminnan merkitys Kolmas sektori palvelujen tuottajana Asumispalvelut Kuntoutuspalvelut Kotona asumisen ja omaisten tukeminen Päivä- ja työtoiminta Kriisipalvelut Lomatoiminta Johtopäätökset kolmannen sektorin toiminnasta... 39

6 4 5 HYVINVOINTIPALVELUJEN TARVE JA TUOTTAMINEN TUTKIMUSTEN VALOSSA Ikääntyvien hyvinvointipalvelujen käyttö nyt ja tulevaisuudessa Ikääntyvien taustatiedot Ikääntyvien hyvinvointipalvelujen käyttö Ikääntyvien näkemykset palvelujen käytöstä tulevaisuudessa Ikääntyvien näkemykset tulevaisuuden palveluista Tieto- ja viestintätekniikan käyttö nyt ja tulevaisuudessa Koulutuksen ja opastuksen tarve tieto- ja viestintätekniikan käytössä Ikääntyvien näkemykset hyvinvointipalvelujen tuottamisesta ja ostamisesta Hyvinvointipalveluja koskevia tutkimuksia HYVINVOINTIPALVELUJEN KEHITTÄMINEN HANKETOIMINNALLA Ylä-Savossa käynnissä olevat kehittämishankkeet Hankkeissa kuvatut yhteistyötarpeet PALVELUJEN TUOTTEISTAMINEN Palvelujen tuotteistamisprosessi Palvelujen tuotteistamisen tilanne Ylä-Savossa SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON HENKILÖSTÖN KOULUTUSTARPEET YHTEENVETO JA EHDOTUKSET SEUDULLISELLE YHTEISTYÖLLE Yhteenvetoa selvitystyöstä Ehdotukset seudulliselle yhteistyölle LÄHTEET LIITTEET Liite 1. Haastatteluteemat Liite 2. Kohti seudullisia hyvinvointipalveluja -seminaarin ohjelma Liite 3. Ikääntyvien hyvinvointipalvelujen käyttö -teemat Liite 4. Palvelujen tuotteistaminen -kysely Liitetiedosto 1. Kolmannen sektorin toimijat Ylä-Savossa Liitetiedosto 2. Ylä-Savon alueen kehittämishankkeita

7 5 1 Taustaa selvitystyölle Valtioneuvosto käynnisti keväällä 2005 Paras-hankkeen kunta- ja palvelurakenteen uudistamiseksi. Tavoitteena on turvata asukkaille kuntien vastuulla olevat hyvinvointipalvelut myös tulevaisuudessa. Kuntarakenteen on oltava elinvoimainen, toimintakykyinen ja eheä. Hallitus antoi esityksen eduskunnalle laiksi kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta ja kuntajakolain muuttamisesta Puitelaki on voimassa saakka. Puitelakiin sisältyy useita kuntia koskevia velvoitteita. Kuntien tulee laatia mennessä selvitykset yhteistyöstä ja toimeenpanosuunnitelmat palveluiden järjestämisestä. Yhteistyö tapahtuu joko kuntaliitoksin tai yhteistoiminta-alueita muodostamalla. Ylä-Savon aluekeskusohjelman vuoden 2006 toimintasuunnitelmaan on kirjattu keskeisenä toimenpiteenä seudullisen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelustrategian laatiminen. Ylä-Savon aluekeskusohjelman ohjausryhmä päätti kokouksessaan , että aluekeskusohjelman perusrahoituksesta osoitetaan määräraha sosiaali- ja terveydenhuollon seudullisen palvelustrategian selvitystyöhön. Selvitystyön tekeminen annettiin Savonia-ammattikorkeakoulun Iisalmen yksikölle. Selvitystyön teki opettajatiimi, yliopettaja, TtT Annikki Jauhiainen, vs. yliopettaja, YTM Sirpa Kärnä ja lehtori, YTM Tuula Niskanen. 1.1 Seudullinen palvelustrategia ja seutuyhteistyö Palvelustrategiassa esitetään, miten kunnan järjestämisvastuulla olevat palvelut tullaan lähivuosina tuottamaan kuntalaisille (Rinne 2006). Palvelustrategian keskeisenä tavoitteena on kunnan palvelujen saatavuuden ja laadun turvaaminen. Kuntakohtaiset palvelustrategiat ovat jo varsin vakiintuneita. Muuttoliike, väestön ikääntyminen sekä työvoiman eläköityminen ja väheneminen ovat muuttaneet ja muuttamassa kuntien toimintaympäristöä. Tällöin on syntynyt tarvetta seudullisille palvelustrategioille. Lisäksi kunta- ja palvelurakenneuudistus edellyttää kuntien yhteistyötä palvelujen tuottamisessa. Palvelustrategian avulla kunnat viestivät tulevaisuuden palvelutarpeista myös palvelumarkkinoille. (Henkilöstö ja seutuyhteistyö ABC 2005; Laamanen 2005.) Kuntien strategiset linjaukset auttavat uuden yritystoiminnan käynnistämistä ja olemassa olevien yritysten kasvua (Partanen 2004). Seudullinen palvelustrategia merkitsee sitä, että kunnat pyrkivät löytämään yhteisen näkemyksen ja tahdon seudullisista palvelujen tuottamistavoista. Kunnat tekevät yhteistyötä myös muiden viranomaisten, erilaisten kehittäjäorganisaatioiden, kolmannen sektorin ja oppilaitosten kanssa. Osana palvelustrategiaa on pohdittava, miten yhdessä organisoitavia palveluita kehitetään, mitä palveluja tulevaisuudessa tuotetaan seudullisesti, mitkä palvelut kunnat haluavat tuottaa itse ja mitkä halutaan ostaa yrityksiltä ja yhteisöiltä. Tarkoituksena on, että palvelustrategia käsittää myös sen systemaattisen seurannan ja ajantasaistamisen. Palvelustrategiasta rakentuu samalla johdonmukainen seudun palvelutoiminnan ohjaus- ja seurantajärjestelmä, jonka avulla voidaan jatkuvasti kiinnittää huomiota palvelurakenteeseen, tuoda esiin palveluihin liittyviä muutostarpeita ja varmistaa tarvittavien uudistusten toteuttaminen. Palvelujen seudullinen organisoiminen ei tarkoita palvelu- ja toimipisteiden keskittämistä. Seudullisessa palvelustrategiassa voidaan ottaa

8 6 kantaa myös siihen, mitkä palvelut tuotetaan lähipalveluina käyttäjien lähellä (esimerkiksi vanhuspalvelut, perusopetuksen ala-aste, kirjastot, vapaa-aikapalvelut, terveydenhoito- ja lääkäripalvelut.) Erikoistuneita palveluita, kuten esimerkiksi sosiaalitoimen erityispalvelut, pyritään jatkossa entistä useammin tuottamaan seudullisesti. (Henkilöstö ja seutuyhteistyö ABC 2005; Laamanen 2005.) Ylä-Savon seutukunnan toimintaympäristö on haasteellinen. Väestön terveyttä ja hyvinvointia voidaan arvioida esimerkiksi sairastavuusindeksin ja PYLL (Potential Years of Life Lost) - indeksin avulla. Seutukunnan sairastavuusindeksit ovat maan keskiarvoa (indeksi 100) korkeampia (taulukko 1). PYLL-indeksin mukaan Ylä-Savon seutukunnan väestön henkisen pääoman menetys sijoittui koko maan keskiarvoon nähden 20 % huonommalle tasolle. Miesten hyvinvoinnin menetys oli 20 % ja naisten 10 % maan keskiarvoa suurempaa. (Ylä-Savon seutukunta 2006.) Alueen väestö myös ikääntyy ja vähenee. Edellä olevien tekijöiden ohella paineita palvelujen järjestämiselle aiheuttavat sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön eläköityminen ja uuden henkilöstön osaamisen kehittäminen ja rekrytointi. (ks. myös Juntunen 2006.) TAULUKKO 1. Ylä-Savon kuntien sairastavuusindeksit vuosina 2000 ja 2005 (Stakes 2007) Kunnat Sairastavuusindeksi v Sairastavuusindeksi v Iisalmi 112,3 115,3 Keitele 119,9 123,8 Kiuruvesi 129,0 128,0 Lapinlahti 122,5 128,3 Pielavesi 126,5 127,4 Sonkajärvi 127,4 125,0 Varpaisjärvi 128,2 128,8 Vieremä 122,4 120,8 Seutuyhteistyöllä on Ylä-Savossa jo pitkät perinteet. Yhteistyön tuloksena aluekeskusohjelman puitteissa on syntynyt Ylä-Savon seutustrategia , Ylä-Savon menestysohjelma ja muita painopistealuekohtaisia strategioita, kuten osaamis- ja koulutus-, työllisyys-, viestintä- ja kulttuuristrategiat sekä seutuverkon kehittämisohjelma. (Aluekeskus Iisalmi ympärillä Ylä-Savo 2001; Luomi & Topelius 2006.) Seutuyhteistyön motiiveiksi ja odotuksiksi seutustrategiassa on nostettu seudun kilpailukyvyn kehittäminen, asukkaiden hyvinvoinnin lisääminen, seudullisten palvelurakenteiden luomisen mahdollisuudet ja erikoistuminen seudullisessa palvelutuotannossa. Kunta- ja palvelurakenneuudistus on antanut uutta pontta seutuyhteistyölle. Seudullista palvelustrategiaa työstettäessä selvitetään esimerkiksi kuntien palvelurakennetta, palvelujen kustannuksia, arvioidaan väestö- ja eläköitymisennusteiden perusteella palvelutarpeiden kehitystä ja työvoimatarvetta sekä osaamisen kehittämistarpeita (Henkilöstö ja seutuyhteistyö ABC 2005; Laamanen 2005). Tämä selvitystyö on pohjatyötä Ylä-Savon seudulliselle sosiaali- ja terveydenhuollon palvelustrategialle. Tavoitteena on tuottaa tietoa, jota kunnat voivat hyödyntää

9 7 laatiessaan seudullista sosiaali- ja terveydenhuollon palvelustrategiaa sekä sopiessaan palvelujen tuottamistavoista ja muusta yhteistyöstä. Tässä selvitystyössä kootaan ja analysoidaan kuntien olemassa olevia strategioita ja palvelujen tuottamista, hankkeita, koulutustarpeita ja etsitään uusia palvelujentuottamistapoja. Selvitystyössä hyödynnetään aikaisempia tutkimuksia ja selvityksiä. Tuoreessa ennakointiraportissa (Juntunen 2006) tarkastellaan Ylä-Savon kehitystä eri taustatekijöiden ja muuttujien (esim. työvoima ja elinkeinorakenne, talous, terveys ja turvallisuus) suhteen ja vertaillaan Ylä-Savoa lähialueiden seutukuntiin, tarkastellaan aluekeskusohjelmien arviointeja ja pohditaan Ylä-Savon hyvinvointia nyt ja tulevaisuudessa. Tuulikki Lämsä ja Sirpa Marjoniemi (2003) ovat pro gradu - tutkimuksessaan selvittäneet perusterveydenhuollon johtavien viranhaltijoiden käsityksiä seudullisesta yhteistyöstä perusterveydenhuollossa Ylä-Savossa. Viljo Rissanen (2005) selvitti hoitoketjujen kehittämistarpeita Ylä-Savon terveydenhuollon kuntayhtymässä. Kuntayhtymän tuottamien palvelujen lisäksi selvitystyössä tarkasteltiin Iisalmen, Kiuruveden, Sonkajärven ja Vieremän kansanterveystyön toteutusta, kuntien vanhustenhuollon palveluita ja muita sosiaalipalveluja, jotka liittyvät potilaan saumattoman palveluketjun toteuttamiseen. 1.2 Palvelujen tuottaminen Vaihtoehtoisia toimintatapoja sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen tuottamiseen ovat esimerkiksi: kunnassa tai kuntakonsernissa tuotettava palvelu toisten kuntien kanssa yhteistyönä tuotettu palvelu ostopalvelu, jossa kunta sopii palveluntuottajan kanssa asiakkaalle tarjottavista palveluista kunnan tarjoama tietyn toimialan palveluseteli, jolla asiakas voi ostaa tarvitsemiaan palveluita haluamaltaan palvelun tarjoajalta ulkopuoliselle yritykselle annettava toimilupa palvelutuotannossa tarvittavan käyttöomaisuuden vuokraus ulkopuoliselle yritykselle julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyö yksityistäminen eli kunnan toiminnan myyminen yksityiselle liiketoiminnan harjoittajalle, johon liittyy kunnan henkilöstön mahdollinen siirtyminen liikkeenluovutuksen yhteydessä uuden yrittäjän palvelukseen kunnan tukema vapaaehtois- tai omaistyö harrastus- ja vapaaehtoispohjaisten toimijoiden tukeminen avustuksin. (Rinne 2006.) Kunnan omien ja kuntien yhteistoimintaorganisaatioiden lisäksi palveluntarjoajina voivat olla yksityiset yritykset ja liiketoiminnan harjoittajat, kolmannen sektorin toimijat, osuuskunnat, valtion alue- ja paikallisyksiköt, seurakunnat sekä vapaaehtoisyhteisöt ja esimerkiksi omaishoitajat (Rinne 2006). Tällöin on kyse hyvinvoinnin monituottaja-mallista eli niin sanotusta welfare mix -käsitteestä (Simonen 1996). Palveluseteli on yksi palvelujen järjestämistapa muiden vaihtoehtojen rinnalla. Palvelusetelillä kunta myöntää asukkaalleen sitoumuksen maksaa tietyn kunnan päättämän osan yksityisen palveluntuottajan antamasta palvelusta. Palvelusseteli antaa asiakkaal-

10 8 le vapauden valita itse palveluntuottaja kunnan hyväksymistä palveluntuottajista. (Palveluseteli Käyttöopas kotipalveluun 2005.) Vaihtoehtoisia toimintatapoja selvitettäessä tulee kiinnittää huomiota myös tieto- ja viestintätekniikan antamiin mahdollisuuksiin ja erityisesti ratkaisuihin, joilla edistetään kuntalaisten asiakaslähtöistä ja itsehoitoa tukevaa toimintaa tietoverkkojen avulla (Jauhiainen 2004; Kauppinen 2005; Rinne 2006). Tulevaisuudessa asiakkailla on entistä parempi tieto- ja viestintätekninen osaaminen, mahdollisuudet ja halu myös käyttää tietoverkkoja itsehoidossaan (Jauhiainen 2004). Tilaaja-tuottaja-mallilla tarkoitetaan julkisten palvelujen tuotannon organisoimista niin, että palvelun tilaajan ja tuottajan roolit erotetaan toisistaan. Kuviossa 1 on esitetty tilaajatuottajamallin peruselementit. Kiinnostus tilaaja-tuottajajärjestelmää kohtaan terveydenhuollossa virisi jo lukujen taitteessa, jolloin käynnistyi kaikkialla läntisessä maailmassa laaja terveydenhuollon uudistusten ja uudistusehdotusten sarja. (Pekurinen, Junnila, Idänpään-Heikkilä & Wahlbeck 2006.) Tilaaja-tuottajamallin käyttöönotto edellyttää kuitenkin vuosien pitkäjänteistä ja systemaattista kehittämistoimintaa, jota esimerkiksi Tampereen kaupungissa on tehty. Tampereella on toteutettu pilottikokeilu muun muassa päivähoidon alueella vuosina ja tilaaja-tuottajamalli on otettu yleiseen käyttöön vuoden 2007 alusta. (ks. Tampereen kaupungin toimintamallin 2003; Kallio, Martikainen, Meklin, Rajala & Tammi 2006.) Tilaaja-tuottaja-malli voi olla joko sisäinen tai ulkoinen toimintamalli. Sisäisessä tilaajatuottajamallissa tilaajat ja tuottajat ovat kaupungin sisällä. Tilaajina voivat olla tilaajayksiköt (kuntalaiset käyttäjinä) tai kunnan toimintayksiköt, jolloin on kyse sisäisistä markkinoista. Ulkoisessa tilaaja-tuottajamallissa tuottajina toimivat kunnan ulkoiseen konserniin kuuluvat toimintayksiköt, kuten kunnalliset osakeyhtiöt, osakkuusyhtiöt ja kuntayhtymät, sekä yhdistykset ja säätiöt, toiset kunnat, yritykset ja kolmas sektori. (Kallio ym ) Kuvio 1. Tilaaja-tuottaja-mallin peruselementit (Kallio ym. 2006)

11 9 Kunta- ja palvelurakennehankkeen sihteeristön (Tilaaja-tuottaja-malli terveydenhuollossa 2006) mukaan tilaaminen tarjoaa mahdollisuuksia parantaa palvelujärjestelmän suorituskykyä. Palvelujen oletetaan parantuvan, jos hyvinvointipoliittiset tavoitteet, prioriteetit ja voimavarat ovat suunnittelun lähtökohtana. Suunnittelussa on mahdollista huomioida väestön hyvinvoinnin tarpeita ja palvelujen käyttäjien odotuksia. Tilaamisen ja tuottamisen funktioiden erottaminen toisistaan tilaaja-tuottaja-mallissa vähentää julkisten organisaatioiden hallinnollista jäykkyyttä, jota muodostavat hierarkkiset käskysuhteet synnyttää kilpailua sekä julkisten että yksityisten palveluntuottajien kesken, jolloin markkinamekanismien avulla voidaan lisätä tehokkuutta tekee palveluhankinnasta ja niiden kustannuksista läpinäkyviä, mikä helpottaa vertailua omien palvelutuotantoyksikköjen välillä sekä julkisten ja yksityisten palvelutuottajien välillä. Tilaajan ja tuottajan erottaminen ja siitä hyötyjen saaminen edellyttävät palvelujen tuotteistamista, palvelujen laadun arvioinnin kehittämistä, palvelumarkkinoiden kehittämistä ja henkilöstön koulutusta palveluiden hankintaan. Tilaaja-tuottajamallin käyttö edellyttää myös lautakuntien tilaajaosaamisen vahvistamista sekä organisaatiorakenteen johtamisen ja ohjauksen uudistamista. (Kivistö 2003; Tampereen kaupungin toimintamallin 2003; Tilaaja-tuottaja-malli terveydenhuollossa 2006; ks. myös Pekurinen ym. 2006; Willberg 2006.)

12 10 2 Selvitystyön toteuttaminen 2.1 Selvitystyön sisältö ja toteuttaminen Ylä-Savon aluekeskusohjelman ohjausryhmä määritteli, mitä seudullisen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelustrategian laatimista varten selvitystyössä tuli tehdä: 1. koota olemassa olevat sosiaali- ja terveystoimen strategiat yhdeksi kokonaisuudeksi (kunnat, kuntayhtymät, hyvinvointiyrittäjyys, kolmas sektori) 2. koota käynnissä ja suunnitteilla olevat kehittämishankkeet yhdeksi selkeäksi kokonaisuudeksi 3. arvioida erillisten strategioiden ja hankkeiden käyttöarvo tulevien kehittämistarpeiden taustaksi (uudet palvelukonseptit ja tarvelähtöiset hanke-ehdotukset) 4. huomioida parhaillaan toteutettavat tutkimusohjelmat, kuten ikääntyvien palvelutarpeita kartoittava tutkimushanke 5. selvittää julkisten palvelujen tuotteistamisen nykytilaa ja koulutustarpeita sekä etsitään uusia liiketoiminta-avauksia hyvinvointiyrittäjyydelle 6. valottaa kolmannen sektorin seudullista roolia hyvinvointipalvelujen tuottajana 7. kartoittaa sosiaali- ja terveydenhuollon ajankohtaista koulutustarvetta. Selvitystyön keskeiset sisällöt ja tavoitteet on kuvattu kuviossa 2. Selvitystyössä analysoitiin olemassa olevat strategiat, kuntien ja kansanterveystyön kuntayhtymien taloussuunnitelmat sekä kehittämis- ja tutkimushankkeiden dokumentteja. Selvityksessä analysoitiin 27 strategiaa ja 10 taloussuunnitelmaa. Lisäksi oli käytettävissä Iisalmen ja Sonkajärven vanhustenhuollon kehittämistä koskevat raportit sekä Viljo Rissasen tekemä selvitys hoitoketjujen kehittämisestä Ylä-Savon terveydenhuollon kuntayhtymässä. Kolmannen sektorin toimintaa selvitettiin erilaisten tietopalvelujen ja rekisterien avulla. Selvitystä varten haastateltiin johtaja Kaarina Kursukangas-Hourulaa Ylä-Savon terveydenhuollon kuntayhtymästä, johtava ylihoitaja Anne Mikkosta Iisalmen seudun terveyskeskuksesta, toimitusjohtaja Mika Rytköstä Iisalmen Veljeskoti Oy:stä sekä vanhustenhuollon johtaja Tarja Huttusta Iisalmesta ja vanhustyönohjaaja Mirva Huttunen- Savolaista Sonkajärveltä. Haastatteluissa keskityttiin selvittämään vanhustenhuollon kehittämistoimia ja seudullista yhteistyötä, sillä ikäihmisten palveluiden järjestämistä pidetään keskeisenä palvelurakennetta uudistettaessa (Pekurinen ym. 2006). Yhteisten haastatteluteemojen lisäksi kullekin haastateltavalle oli omia haastatteluteemoja (liite 1). Haastattelun tuloksia ei raportoida erikseen, vaan asiat on huomioitu osin eri Palvelujen tuotteistamisen tilanne kunnissa ja terveyskeskuksissa selvitettiin sähköpostikyselyllä, joka lähetettiin sosiaali-/perusturvajohtajille sekä terveyskeskusten johtaville lääkäreille/ylilääkäreille ja johtaville hoitajille/ylihoitajille. Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön osaamisen kehittämistarpeita tarkasteltiin kuntien taloussuunnitelmiin kirjattujen tietojen, Savonia-ammattikorkeakoulussa aikaisemmin tehtyjen selvitysten sekä Ylä-Savon Kehitys Oy:n Kasvu-hankkeeseen liittyvien yrityskäyntiraporttien avulla.

13 11 Sosiaali- ja terveydenhuoltoa ja hoivayrittäjyyttä koskevat strategiat Kunnat, kuntayhtymät, hyvinvointiyrittäjyys Koonti ja analysointi - kirjallinen materiaali - haastatteluaineistot - kyselyaineistot Käynnissä ja suunnitteilla olevat kehittämishankkeet Nykytilan kuvaus, tulevaisuuden visiot ja uudet palvelutarpeet taustaksi kehittämistyölle Nykyinen tutkimustoiminta Palvelujen tuotteistamisen tilanne Kolmas sektori palvelujen tuottajana Henkilöstön osaaminen ja koulutustarpeet Kuvio 2. Selvitystyön sisältö ja tavoitteet 2.2 Asiantuntijaryhmä ja selvitystyöstä tiedottaminen Selvitystyön tekijöiden avuksi perustettiin asiantuntijaryhmä, johon pyydettiin edustajat Ylä- Savon kunnista sosiaali- ja terveydenhuollosta julkiselta sektorilta, kolmannelta sektorilta ja Ylä- Savon Kehitys Oy:stä. Asiantuntijaryhmän toivottiin antavan asiantuntemustaan selvitystyön toteuttamiseen, tiedottavan asiasta kunnissaan ja toimivan samalla muutostyön puolestapuhujina. Asiantuntijaryhmän kuuluivat seuraavat henkilöt: Pauli Alenius, sosiaalijohtaja, Keiteleen kunta Marko Hyvönen, johtava lääkäri, Sonkajärven terveyskeskus Tuula Ilvonen, kotihoidon johtaja, Kiuruveden kaupunki Sakari Kallinen, ylilääkäri, Pielaveden ja Keiteleen ktt:n ky Anne Knaapi-Lamminen, perusturvajohtaja, (Susanne Hämäläinen, vanhustyön johtaja) Kiuruveden kaupunki Sinikka Kärtevä, vanhustyön johtaja, Vieremän kunta Tuomo Matilainen, kehittämispäällikkö, Ylä-Savon Kehitys Oy Marja-Leena Meriläinen, perusturvajohtaja, Iisalmen kaupunki Anne Mikkonen, johtava ylihoitaja, Iisalmen ja Vieremän ktt:n ky Sinikka Niskanen, hankevastaava, Perheentalo-hanke Esa Pekkarinen, johtava hoitaja, Lapinlahden terveyskeskus Leena Pietikäinen, suunnittelupäällikkö, Kiuruveden kaupunki (kunta- ja palvelurakenneuudistuksen kuntavetäjä) Tiina Piirilä-Laiho, perusturvajohtaja, Varpaisjärven kunta

14 12 Erkki Strömmer, kaupunginjohtaja, Kiuruveden kaupunki (maakunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon arviointityöryhmän puheenjohtajana) Riitta Topelius, ohjelmajohtaja, Iisalmen kaupunki Asiantuntijaryhmä kokoontui kaksi kertaa. Ensimmäisessä tapaamisessa esiteltiin selvitystyön tekemistä ja keskusteltiin tiedonhankinnan tavoista ja sisällöistä. Asiantuntijaryhmän jäsenet avustivat erilaisten strategia-asiakirjojen hankinnassa. Toisessa tapaamisessa esiteltiin selvitystyön senhetkisiä tuloksia. Asiantuntijaryhmän jäsenet esittivät toiveinaan raportissa käsiteltävän kuntien yhteistyötarpeita sekä strategioiden ja elinkeino-ohjelmien yhteyttä kuntien palvelutuotantoon. Osa asiantuntijaryhmän jäsenistä on tiedottanut kunnissaan selvitystyöstä muun muassa perusturvalautakunnissa tai esimiesten palavereissa. Selvitystyön vastuuhenkilö Annikki Jauhiainen on tiedottanut selvitystyöstä Ylä-Savon sosiaalijohtajien kokouksessa ja aluekeskusohjelman ohjausryhmän kokouksessa sekä lähettänyt tiedotteet sähköpostitse kuntajohtajille, sosiaalijohtajille ja terveyskeskusten ylilääkäreille ja johtaville hoitajille/ylihoitajille. Selvitystyön tuloksia esiteltiin Kohti seudullisia hyvinvointipalveluja -seminaarissa, joka järjestettiin yhteistyössä aluekeskusohjelman ja Savonia-ammattikorkeakoulun kanssa. Seminaariin osallistui 51 henkilöä. Seminaarin ohjelma on raportin liitteenä 2. Annikki Jauhiainen esitteli tuloksia Ylä-Savon alueen hoito-, palvelu- ja perhekotiyrittäjille Ylä-Savon Kehitys Oy:n järjestämässä tilaisuudessa

15 13 3 Ylä-Savon kuntien strategiat 3.1 Selvitetyt strategia-asiakirjat Ylä-Savon kunnista saatiin strategia-asiakirjat taulukon 2 mukaisesti. Lisäksi kunnista ja kuntayhtymistä pyydettiin vuotta 2007 koskevat talousarvioasiakirjat. Osa strategioista oli nähtävissä kuntien www-sivuilla. Ylä-Savon kuntien yhteisiä strategioita oli valmisteltu myös Ylä-Savon aluekeskusohjelman puitteissa, joten ne löytyivät Ylä-Savon Seutuportaalista. TAULUKKO 2. Ylä-Savon kunnista kootut strategiat Kaupunki/kunta/ kuntayhtymä Ylä-Savon kuntien yhteiset Ylä-Savon terveydenhuollon kuntayhtymä Strategiat Hyvä olla, hyvä tulla - Ylä-Savon seutustrategia Ylä-Savon menestyskirja - 9+ Ylä-Savon menestysohjelma Ylä-Savon innovaatio- ja osaamisstrategia (luonnos ) Ylä-Savon varhaiskasvatussuunnitelma Ylä-Savon terveydenhuollon kuntayhtymän strategia Seudullinen terveydenhuollon tietohallintostrategia Seudullinen päihdestrategia (Iisalmi, Kiuruvesi, Sonkajärvi, Vieremä) Mielenterveys- ja päihdetyön kokonaissuunnitelma -hankeraportti Hoitoketjujen kehittäminen Ylä-Savon terveydenhuollon kuntayhtymässä Iisalmi Iisalmen kaupungin strategia vuoteen 2010 Iisalmen kaupungin Päihdestrategia Iisalmen kaupungin sosiaalipalvelukeskus strategia Iisalmen kaupungin elinkeino-ohjelma Iisalmen kaupungin Lapsi- ja perheohjelma Iisalmen kaupungin vanhuspoliittinen strategia vuosille Iisalmen kaupungin palvelustrategia ja henkilöstösuunnitelma vuosiksi Vanhustenhuollon linjaustyöryhmän raportti ( ) Iisalmen seudun kansanterveystyön kuntayhtymä Henkilöstöstrategia Kiuruvesi Kiuruvesi - Luomu-Suomen pääkaupunki v Kiuruveden kaupungin lapsipoliittinen ohjelma Kiuruveden kaupungin 65+ -ohjelma Kiuruveden kaupungin päihdeohjelma Keitele -- Lapinlahti Lapinlahden kunnan visio, toiminta-ajatus ja strategia Lapinlahden kunta - Terveysosaston strategia (luonnos) Pielavesi Pielaveden strategia 2010 Sonkajärvi Sonkajärven kunnan elinkeino-ohjelma Tehostettu palveluasuminen ja laitoshoidon purkaminen -työryhmän loppuraportti ( ) Varpaisjärvi Varpaisjärven elinkeinostrategia , + päämäärät Varpaisjärven elinkeinostrategia - sosiaali- ja terveystoimi Varpaisjärven kunta - Palvelustrategiaehdotus Vieremä Vieremän kunnan elinkeino-ohjelma Vanhustenhuollon strategia

16 14 Strategioiden lisäksi analysoitiin kuntien ja kansanterveystyön kuntayhtymien taloussuunnitelmat vuosille (Pielaveden kunta ). Analyysissä teemoitettiin strategioiden sisältöä osin induktiivisesti ja osin deduktiivisesti esimerkiksi Terveys kansanterveysohjelman (Valtioneuvoston periaatepäätös 2001) tavoitteiden näkökulmasta. Analyysin tuloksia esitellään seuraavissa luvuissa. 3.2 Ylä-Savon kuntien yleisstrategiat Osa strategioista nimettiin yleisstrategioiksi. Näitä ovat Ylä-Savon kuntien yhteiset Ylä-Savon seutustrategia ja Ylä-Savon menestysohjelma sekä kuntien omat yleisstrategiat. Yleisstrategioihin laskettiin myös kuntien elinkeino-ohjelmat. Yleisstrategiat olivat rakenteeltaan, sisällöltään ja laajuudeltaan hyvin erilaisia. Ylä-Savon seutustrategian viitekehyksenä on käytetty Balanced Scorecard (BSC) -ajatteluun pohjautuvaa Tasapainoisen Onnistumisen (TAON TM ) strategia-ajattelua ja -prosessia. Myös Pielaveden strategia 2010 noudatteli BSC-viitekehystä. Taulukossa 3 on kuvattu yleisstrategioiden keskeisiä sisältöjä. Useimmissa strategioissa oli kuvattu toiminta-ajatus ja visio, muutamassa myös strategiaan sisältyvät arvot. Yleisstrategioiksi voitaisiin lukea myös erilliset palvelustrategiat, kuten Iisalmen kaupungin palvelustrategia ja henkilöstösuunnitelma vuosiksi ja Varpaisjärven kunnan palvelustrategiaehdotus. Nämä strategiat analysoidaan palvelualoittaisten strategioiden yhteydessä Seutustrategiat ja hyvinvointi Ylä-Savon seutustrategiassa kuvattiin kriittiset menestystekijät, arviointikriteerit ja tavoitteet vuosille 2004 ja Seutuyhteistyön vaikuttavuuden yhtenä kriittisenä menestystekijänä oli ihmisten hyvinvointi/pahoinvointi. Arviointikriteereinä oli koulutustasoa kuvaavia kriteereitä, sairastavuusindeksi, työllisyyttä ja työttömyyttä kuvaavia kriteereitä. Seudulliseen yhteistyöhön ja palvelutuotantoon liittyvän menestystekijän, seudullisen palvelutuotannon syvyyden arviointikriteeriksi oli asetettu uusien, kuntien yhteisten palvelujen käynnistyminen ja kuntien työnjakoon pohjautuva palvelutuotanto. Osaamista, uudistumista ja sosiaalista pääomaa arvioitiin muun muassa yritysten ja osaamisverkostojen yhteistyön toimivuudella, kärkitoimialojen osaamisen kehittymisellä sekä kansalaisten omaehtoisen toiminnan aktiivisuudella, jossa tuli esille kolmannen sektorin osuus palvelutuotannossa. Ylä-Savon seutustrategia on päivitetty vuoden 2006 aikana Ylä-Savon menestysohjelmaksi, jossa seutustrategian sisältämä ajattelu menestyksen kulmakivistä on kehitetty arvoketjuajatteluksi. Hyvinvointi sisältyy palvelujen arvoketjuun, jossa tulevaisuusklustereiksi on nimetty peruspalvelut, hyvinvointiyrittäjyys ja hyvinvointimatkailu. Ylä-Savon innovaatio- ja osaamisstrategialuonnoksessa hyvinvoinnin alueella kehittämisen painopisteiksi on nimetty uusien palveluyritysten syntyminen, hyvinvointiteknologian hyödyntäminen ja käyttöönotto, hyvinvointiliiketoiminnan kehittäminen sekä yritysten ja julkisen

17 15 sektorin yhteistyö. Strategian tavoitteita ovat alueen yritysten ja työelämän innovaatiotoiminnan tehostaminen sekä innovaatiokyvykkyyden parantaminen. Strategian mukaisen toiminnan lopullisena tavoitteena tulisi olla tuottavampia yrityksiä, uusia ja parempia palveluita asiakkaille, jolloin alueen asukkaiden hyvinvointi ja terveys kohenee. TAULUKKO 3. Ylä-Savon kuntien yleisstrategioiden sisältö Strategian sisältöalueet Strategiat Hyvä olla, hyvä olla Ylä-Savon seutustrategia Ylä-Savon menestyskirja 9+ Ylä-Savon menestysohjelma Ylä-Savon innovaatio- ja osaamisstrategia (luonnos ) Iisalmen kaupungin strategia vuoteen 2010 Iisalmen kaupungin elinkeinoohjelma Strategian taustan ja - prosessin kuvaus Strategiaprosessin eteneminen, seutuyhteistyön motiivit Viitekehyksenä BSC:hen pohjautuva TAON Ylä-Savon seutustrategian päivittäminen Rakentuu Ylä- Savon menestysohjelman pohjalta miniklustereiden kautta Arvot Visio ja toimintaajatus -- Visio 2010: Ylä-Savo - hyvä olla, hyvä tulla Asiakaslähtöisyys Visio 2010: Ylä-Savo - hyvä olla, hyvä tulla Strategian keskeinen sisältö Kuvattu kriittiset menestystekijät: seutuyhteistyön vaikuttavuus, prosessit ja rakenteet, aineelliset resurssit sekä osaaminen, uudistuminen ja sosiaalinen pääoma Ylä-Savon menestyksen kulmakivet ja seutustrategian kriittiset menestystekijät arvoketjut ja tulevaisuusklusterit Luonnosvaiheessa sisältönä: Innovaatio- ja osaamisstrategian kohde Alakohtaiset kehittämisen painopisteet Tavoitteet, toivotut vaikutukset, painopisteet, toimenpiteet -- Perusturvallisuus Tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus Asiakaslähtöisyys Omatoimisuus ja lähimmäisenvastuu Avoimuus Ympäristön kunnioitus Taloudellisuus ja tuloksellisuus Sisältää myös yhteenvedon elinkeinoohjelmasta annetuista lausunnoista Toimintaajatus ja visio kuvattu Iisalmen kaupungin visio sekä vision haasteet elinkeinopolitiikalle Kuvattu strategian ydinalueet, päämäärät ja toimintalinjat Strategian ydinalueet: Vireä elinkeinoelämän ja osaamisen keskus Hyvät peruspalvelut taloudellisesti järjestävä kaupunki Inhimillinen Iisalmi Elinkeino-ohjelman lähtökohdat Elinkeinopoliittiset tavoitteet ja toimintalinjat Iisalmen elinkeinopoliittinen kasvuohjelma Miten viestitään kuntalaisille? Ylä-Savon seutuportaali, Iisalmen kaupungin www-sivut?? Iisalmen kaupungin www-sivuilla PDFtiedostona sekä tiivistetyssä muodossa Iisalmen kaupungin www-sivuilla PDFtiedostona

18 16 TAULUKKO 3. jatkoa Strategian sisältöalueet Strategiat Kiuruvesi - Luomu-Suomen pääkaupunki v Kiuruveden elinkeino- ja maaseutuohjelma Lapinlahden kunnan strategia Pielaveden strategia 2010 Varpaisjärven kunnan elinkeinostrategia Vieremän kunnan elinkeino-ohjelma Strategian taustan ja - prosessin kuvaus Arvot Visio ja toimintaajatus Tekstiä, joka kuvaa toiminta-ajatusta ja visiota Kuvattu lyhyesti työryhmätyöskentelyä Strategian keskeinen sisältö Kuvattu kaksi ydinaluetta ja toimintastrategiat niille: Tasapainoinen kehitys Monipuolistuva elinkeinoelämä Kuvattu tavoitteet, toimenpiteet ja vastuut elinkeinoalueittain Hankintastrategia Toimintaajatus ja visio kuvattu Kuvattu strategian työstäminen ja taustaa strategialle. Viitekehyksenä BSC Oikeudenmukaisuus ja tasa-arvo Yritteliäisyys Tehokkuus ja taloudellisuus Muutosmyönteisyys Avoimuus Toimintaajatus ja visio kuvattu Sonkajärven kunnan elinkeinoohjelma Toimintaajatus ja visio kuvattu Toimintaajatus ja visio kuvattu Kuvattu elinkeino-ohjelman työstäminen sekä perusteluja sisällölle Visio kuvattu Strategiat kuvattu tavoitteineen ja toimintalinjoineen: Elinkeinostrategia Kulttuuristrategia Palvelu- ja talousstrategia Asumiskuntastrategia Kuvattu painopistealueiden mukaiset toiminnalliset tavoitteet sekä kehittämiskohteet: Yhteiset kehittämiskohteet Elinkeinotoimen, hallinto- ja taloustoimen, sivistystoimen, ympäristötoimen ja perusturvan kehittämiskohteet Kunnan tehtävät ja nykytilan kuvaus Elinkeinotoiminnan toimintaperiaatteet Elinkeino-ohjelman päämäärät Elinkeino-ohjelman toimenpiteet lyhyellä ja pitkällä aikavälillä Nykytilan kuvaus Elinkeinopolitiikan toimintaperiaatteet Elinkeinopolitiikan päämäärät Yritysvaikutusten arviointi Nykytilan kuvaus Elinkeino-ohjelman strategiset valinnat Toimintalinjat toimenpiteineen Ohjelman toteuttaminen, hallinto, päätöksenteko ja seuranta Miten viestitään kuntalaisille? Kiuruveden kaupungin www-sivuilla Kiuruveden kaupungin www-sivuilla Lapinlahden kunnan wwwsivuilla tiivistetyssä muodossa Pielaveden kunnan www-sivuilla PDFtiedostona Sonkajärven kunnan www-sivuilla PDFtiedostona??

19 Kuntien yleisstrategiat ja hyvinvointi Kuntien yleisstrategioiden painopistealueista/tavoitteista ja toimintatavoista löytyi useita hyvinvointia ja terveyttä sekä sosiaali- ja terveyspalveluja koskevia teema-alueita. Sen sijaan elinkeinostrategioissa/ohjelmissa yrittäjyyttä käsiteltiin yleisellä tasolla ja hyvinvointipalvelut tulivat esillä melko vähän (taulukko 4). Yleisstrategioiden sisältämät teemat olivat: palvelujen tuottaminen eri-ikäisten ja erityisryhmien palveluiden kehittäminen ennaltaehkäisevä työ yrittäjyyden edistäminen koulutus, osaaminen ja henkilöstön jaksaminen toimintatapojen ja johtamisen kehittäminen. Palvelujen tuottamista kuvattiin kahdesta eri näkökulmasta eli peruspalvelujen tuottamisen ja kehittämisen sekä vaihtoehtoisten tuotantotapojen näkökulmista. Peruspalvelujen tuottamista kuvattiin käsitteillä hyvät peruspalvelut, kattavat peruspalvelut, tasokkaat palvelut tai palvelujen kehittäminen. Palvelujen asiakaslähtöisyyttä painotettiin myös. Eri-ikäisten palvelut ja niiden kehittäminen tulivat esille esimerkiksi ikääntyvien toimintakykyä edistävien palvelujen tuottamisena, vanhusten ja vammaisten palvelujen kehittäminen avohoitopainotteisiksi sekä lapsiperheiden hyvinvoinnin ja palveluiden kehittämisenä. Ennaltaehkäisevä työ tuotiin esille yleensä ennalta ehkäisevän työn kehittämisenä, eri ikäryhmien palveluissa ikääntyvien toimintakyvyn edistämisenä, perheiden jaksamisen tukemisena, lapsiperheiden elämäntilanteiden ja elinolosuhteiden parantamisena, sosiaalisen eheyden ja osallisuuden edistämisenä, omatoimisten liikunta-, vapaaaika- ja kulttuuripalvelujen edellytysten luomisena. Terveyden edistäminen käsitteenä ei tullut esille yleisstrategioista (vrt. Valtioneuvoston periaatepäätös 2001). Iisalmen ja Pielaveden strategioissa huomioitiin myös tietoverkkojen ja nykyteknologian hyödyntäminen palvelujen tuottamisessa. Palvelujen tuottamista kuvattiin myös palvelustrategian laatimisena, palvelujen kustannustehokkaana tai taloudellisena tuottamisena, palvelujen järjestämistapojen monipuolistamisena ja vaihtoehtoisten tuotantotapojen kartoittamisena ja käyttöönottamisena. Palvelutuotannon kehittämisessä tuotiin esille kaikissa yleisstrategioissa kuntayhteistyö ja seudullisesti järjestettävät palvelut. Verkostoituminen myös kolmannen sektorin kanssa oli kirjattu Iisalmen ja Pielaveden strategioihin. Palvelustrategian laatiminen tuli esille Lapinlahden ja Pielaveden strategioissa. Lapinlahdella on tavoitteena laatia palvelustrategia, jossa analysoidaan palveluprosessit palvelujen saatavuuden varmistamiseksi, laadun parantamiseksi ja tehokkuuden lisäämiseksi. Lisäksi painotettiin yhteistyötä Varpaisjärven kanssa. Pielaveden strategiassa ilmaistiin henkilöstrategian ja - suunnitelman päivittäminen ja samanaikaisesti palvelujen erilaisten tuotantotapojen tarkastelu. Myös palvelujen tuotteistaminen ja kilpailutettavat tuotteet olivat kehittämisen kohteena Pielaveden strategiassa. Koulutus, osaaminen ja henkilöstön jaksaminen tuotiin esille strategioissa koulutuspalvelujen turvaamisena, koulutuksen ja osaamisen kohdentamisena valittuihin elinkeinokärkiin, osaavana ja motivoituneena henkilöstönä, henkilökunnan jaksamisen tukemisena, ammattitaitoisen henkilös-

20 18 tön saatavuutena sekä koulutussuunnitteluun osallistumisena. Teknologinen osaaminen esitettiin osaamisen painopistealueen toiminnallisena tavoitteena Pielaveden strategiassa. Kehittämiskohteeksi asetettiin organisaation toimintatapojen, konserniajattelun ja -johtamisen kehittäminen Iisalmen strategiassa ja johtajuuden kehittäminen Pielaveden strategiassa. Yrittäjyyden edistäminen tuli esille kaikissa yleisstrategioissa. Hyvinvointiyrittäjyys sen sijaan ei tullut erillisenä esille muissa strategioissa kuin Pielaveden strategissa, jossa kehittämiskohteissa mainittiin kunnan omana työnä, kuntayhteistyönä, seudullisesti sekä yritysten ja kolmannen sektorin kanssa yhteistyössä tuotettavat palvelut. Kuntien elinkeinostrategioissa/-ohjelmissa yrittäjyyttä käsiteltiin yleisellä tasolla. Hyvinvointiyrittäjyyttä kuvaavia käsitteitä tuli esille Kiuruveden, Lapinlahden, Pielaveden, Sonkajärven ja Varpaisjärven elinkeinostrategioissa/-ohjelmissa. Iisalmen elinkeino-ohjelmassa puhuttiin palveluista ja palvelualoista. Vieremän elinkeinoohjelmassa mainittiin yhteiskunnalliset palvelut. Mitä yhteiskunnallisilla palveluilla tarkoitetaan, jäi kuitenkin epäselväksi. Palvelujen kehittäminen Vieremän elinkeino-ohjelmassa tarkoitti kaupallisten palvelujen kehittämistä. (Taulukko 4.) Elinkeinostrategioista/-ohjelmista nostettiin esille keskeisiä, myös hyvinvointiyrittäjyyttä koskettavia asioita (taulukko 4). Kaikissa elinkeinostrategioissa/-ohjelmissa tuotiin esille yrittäjyyden edistäminen erilaisin toimin, kuten neuvontapalvelujen kehittäminen, yrittäjien aktivointi, alueen kilpailuetujen esilletuominen, yritysten verkostoitumisessa auttaminen. Palvelujen tuottamista kuvattiin tuottamistapojen vaihtoehtojen lisäämisenä ja palvelujen sisältöjen kehittämisenä, yksityisten ja seudullisten palvelujen lisäämisenä, markkinoiden luomisena yksityiselle palveluyrittäjyydelle. Yrittäjyyskasvatus ja -koulutus tuotiin esille Iisalmen, Sonkajärven ja Varpaisjärven elinkeino-ohjelmissa. Iisalmen elinkeino-ohjelmassa erityisenä painoalueena oli yritysten henkilöstön osaamistason nosto. Yhteistyö ja verkostoituminen tulivat esille useasta eri näkökulmasta, kuten kunnan ja yrittäjien tapaamisina, toimialakohtaisena kehittämistyönä, kuntien välisen elinkeinopoliittisen yhteistyön kehittämisenä, hankeyhteistyönä ja kuntayhteistyönä. Uuden teknologian hyödyntämistä yritystoiminnassa kuvattiin Iisalmen elinkeino-ohjelmassa erikoistumisena etäpalveluun, Pielaveden strategiassa uudentyyppisten tuotantomahdollisuuksien tarjoamisena sekä yleensä laajakaistayhteyksien merkitystä yrittäjien toimintaympäristössä Vieremän elinkeino-ohjelmassa. Sonkajärven elinkeino-ohjelmassa asetettiin palvelujen tuottajaorganisaatiolle edellytykseksi palvelujen tuotteistaminen, lisäksi palvelujen käyttöä mitataan vuosittain ja asiakastyytyväisyyttä kahden vuoden välein. Kiuruveden elinkeino- ja maaseutuohjelmassa puolestaan asetettiin tavoitteeksi asiakkaiden valmennus käyttämään monimuotoisia tukipalveluja. Lisäksi kuvattiin palvelujen hankkimisen ja kilpailuttamisen periaatteita. Kiuruveden kaupungin hankintastrategia oli kirjattu Kiuruveden elinkeino- ja maaseutuohjelmaan ja Iisalmen kaupungin palvelujen järjestämisen periaatteet puolestaan Iisalmen kaupungin palvelustrategiaan ja henkilöstösuunnitelmaan.

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 1(7) Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 IISALMEN KAUPUNGIN SOSIAALIPALVELUKESKUS STRATEGIA Sosiaalipalvelukeskuksen ammattitaitoinen ja kehittämishaluinen henkilöstö tuottaa laadukkaita sosiaalipalveluja asukkaille.

Lisätiedot

PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT

PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT Kriittiset menestystekijät: Asiat, joissa on onnistuttava, jotta tavoitteet toteutuisivat. Kriittiset menestystekijät ovat tärkeitä ja sellaisia joihin organisaatio

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Työkokouspäivä 22.3.2011 Avauspuheenvuoro Yksikön päällikkö Riitta Pöllänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva

Lisätiedot

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT?

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 19.3.2010 Helsinki Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Sosiaali- ja terveyspalvelujen lähivuosien haasteet

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

KAARINAN JA PIIKKIÖN KUNTALIITOS

KAARINAN JA PIIKKIÖN KUNTALIITOS KAARINAN JA PIIKKIÖN KUNTALIITOS Hyvinvointipalvelut Info 29.2.2008 Mitä muutos tarkoittaa Minulle? (Niskanen ja Murto 2000) Mitkä ovat muutoksen vaikutukset minuun? Miten muutos vaikuttaa työhöni? Miten

Lisätiedot

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelurakennetyöryhmän väliraportti Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Miten turvataan sosiaalipalvelujen osuus sosiaali- ja terveyspiirissä? Anu Olkkonen-Nikula Koti- ja asumispalvelujen johtaja Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Terveyden edistämisen kuntakokous Rovaniemi 16.6.2010 Ohjaajalääkäri Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden edistämisen suunnittelija Aimo Korpilähde Tuula

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Hankepäällikkö Marja Heikkilä Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Eläköön elämä ja työ V Laajavuori

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9 Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäiseminen 2004 2007 Esitteitä 2004:9 Turvallisuus on perusoikeus Turvallisuus on jokaisen perusoikeus ja hyvinvoinnin perusta. Väkivalta murentaa tätä turvallisuutta. Lisäksi

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.

Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6. Toiminta- ja taloussuunnitelma 2016 2018 sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.2015 Strategia Strategia (kreik. στρατός sotaväki ) tarkoittaa

Lisätiedot

Toimintakyky ja arjen sujuvuus

Toimintakyky ja arjen sujuvuus Toimintakyky ja arjen sujuvuus palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Sirkka Karhula selvityshenkilö Organisaatiotoimikunta 7.2.2011 Valmistelun lähtökohtia: tuetaan toimintakykyä ja

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Terveyden edistämisen kuntakokous Simo 29.3.2010 Ohjaajalääkäri Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden edistämisen suunnittelija Aimo Korpilähde Tuula Kokkonen

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan

Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan Kuntajakoselvityksen tavoitteet ja tilannekatsaus 24.9.2007 Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan valtuustot Kuntajakoselvittäjä Jarmo Asikainen Jarmo Asikainen Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys

Lisätiedot

JIK-HANKE. Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008

JIK-HANKE. Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008 JIK-HANKE Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008 Asialista NHG:n esittely Sosiaali- ja terveydenhuollon yleisiä haasteita Projektin sisältö Toimeksianto ja tavoitteet Toteutus Aikataulu Keskustelu

Lisätiedot

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla?

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? YHTEISTOIMINTA-ALUEVERKOSTON XIV TAPAAMINEN 17.2.2011 Helsinki Neuvotteleva virkamies Kerttu Perttilä, STM 1 2.3.2011

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10. Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.2016 1 Sosiaalihuoltoyksikön tehtävät ohjausta, yhteistyötä, lupahallintoa,

Lisätiedot

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia 2010-2015 Satakunnan YES-keskus Projektipäällikkö Jenni Rajahalme Miksi maakunnallinen strategia? - OKM:n linjaukset 2009 herättivät kysymyksen:

Lisätiedot

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko Kysymykset 1. 1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko OHJAUKSEN TOIMINTAPOLITIIKKA ALUEELLISELLA TASOLLA Alueellisesti tulisi määritellä tahot, joita tarvitaan alueellisten ohjauksen palvelujärjestelyjen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Rovaniemi 4.10.2011 Lainsäädännön uudistamisen tilanne Terveydenhuoltolaki (1326/2010)

Lisätiedot

Sote-uudistus Saavutetaanko tavoitteet

Sote-uudistus Saavutetaanko tavoitteet Sote-uudistus Saavutetaanko tavoitteet Hyvinvoiva Päijät-Häme ja sote-uudistus 8.9.14 Vertti Kiukas, pääsihteeri 18.8.2014 AK Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto MUUTOSOHJELMA 1 Muutosohjelman lähtökohdat Strategiset päämäärät Järvenpäätä johdetaan strategialähtöisesti

Lisätiedot

yritysneuvontapalvelut Yritys Suomi sopimuksen puitteissa koulutus ja kehittämispalvelut, joita kehitetään Yhessä hankkeessa

yritysneuvontapalvelut Yritys Suomi sopimuksen puitteissa koulutus ja kehittämispalvelut, joita kehitetään Yhessä hankkeessa yritysneuvontapalvelut Yritys Suomi sopimuksen puitteissa koulutus ja kehittämispalvelut, joita kehitetään Yhessä hankkeessa Yhden luukun periaate? Eri osa-alueisiin erikoistuneet toimijat pystyvät yhdessä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysryhmä

Sosiaali- ja terveysryhmä Porin seudun kuntarakenneuudistus TOIMEKSIANTO: Sosiaali- ja terveysryhmä Johtopäätökset sosiaali- ja terveyspalveluiden nykytilan arvioinnista Sosiaalipalvelujen visio ja tavoitteet uudessa kunnassa Sosiaali-

Lisätiedot

Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi

Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi Vaikutusten ennakkoarviointi kunnallisessa päätöksenteossa info 23.11.2011, Mikkeli Arja Väänänen Hyvinvointikoordinaattori, ma. Mikkelin kaupunki Esityksen

Lisätiedot

Paras sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa Pentti Kananen

Paras sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa Pentti Kananen Paras sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa 1 17.11.2009 Pentti Kananen Valtioneuvoston selonteko 12.11.2009 Hallinnollisten rakenteiden kehittämisen ohella keskeistä on palvelurakenteiden ja palvelujen

Lisätiedot

Tiivistelmä Soten tuottavuusohjelmasta

Tiivistelmä Soten tuottavuusohjelmasta Tiivistelmä Soten tuottavuusohjelmasta Tuottavuutta kehitetään tilaamalla Seuranta arviointi Oman toiminnan ja markkinoiden seuranta Tarjonta Laatu Hinta Tulevaisuuden palvelutarpeen ja tarjonnan kehitys

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori 14.10.2013

Lisätiedot

Näkökulma Lapin uudistuksen etenemiseen. Kaisa Kostamo-Pääkkö Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus

Näkökulma Lapin uudistuksen etenemiseen. Kaisa Kostamo-Pääkkö Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Näkökulma Lapin uudistuksen etenemiseen Kaisa Kostamo-Pääkkö Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Sote-uudistuksesta Mikä uudessa sote-mallissa on sosiaalihuollon näkökulmasta hyvää? Järjestämisvastuu

Lisätiedot

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Koukkuniemi 2020- hanke Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Hankkeen tavoitteet 1. Yhteiskunnallisen yrityksen perustaminen vanhustenhuollon

Lisätiedot

Kuntien haasteita vuoteen 2015

Kuntien haasteita vuoteen 2015 Kuntien haasteita vuoteen 2015 Ylikunnallinen yhteistyö (seutu, maakunta, suuralue ) Maahanmuutto Muuttoliike, asukasluvun kehitys Palvelujen kysynnän muutos Ikärakenteen muutos: väestön vanheneminen,

Lisätiedot

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta

Lisätiedot

JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN?

JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN? JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN? Kuntamarkkinat tietoisku 14.9.2016 SOTE-UUDISTUKSEN TAVOITTEET JA NIIDEN SAAVUTTAMINEN Sote-uudistuksen tavoitteet,

Lisätiedot

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009-2013 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Alueellinen TED-työryhmä (2010) Kuntakierros 2009 Kuntien toiveet Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009 Alueellinen

Lisätiedot

Case Kouvola: Sivistystoimen palveluissa tilaaja-tuottajamallista prosessiorganisaatioon

Case Kouvola: Sivistystoimen palveluissa tilaaja-tuottajamallista prosessiorganisaatioon Case Kouvola: Sivistystoimen palveluissa tilaaja-tuottajamallista prosessiorganisaatioon Valtakunnalliset sivistystoimen neuvottelupäivät 3.-4.10.2012 Kuntatalo Ismo Korhonen, sivistysjohtaja Kouvolan

Lisätiedot

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2014 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2011-2014 Toimintalinjat: 1. Kilpailukykyiset elinkeinot ja yritystoiminta 2. Menestys viriää osaamisesta 3. Hyvinvoiva ja turvallinen maakunta 4. Puitteet houkutteleviksi

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2012

Toimintasuunnitelma 2012 Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseutu 1. kuntajakoselvityksen aikataulu 2. Tavoitteet ja toimenpiteet. Selvitysryhmän kokous

Jyväskylän kaupunkiseutu 1. kuntajakoselvityksen aikataulu 2. Tavoitteet ja toimenpiteet. Selvitysryhmän kokous Jyväskylän kaupunkiseutu 1. kuntajakoselvityksen aikataulu 2. Tavoitteet ja toimenpiteet Selvitysryhmän kokous 11.3.2014 Selvitysprosessi ja aikataulu 2013 Elo-Joulukuu 2014 Tammi-Huhtikuu Syyskuu Joulukuu

Lisätiedot

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS 2010 20.5.2010 Neuvotteleva virkamies Onko informaatio-ohjauksella tulevaisuutta? Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Sirkka Jakonen Johtaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto. Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue. Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3.

Sirkka Jakonen Johtaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto. Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue. Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3. Vanhuspalvelulain valvonta Sirkka Jakonen Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3.2014 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi! Vanhuspalvelulailla pyritään turvaamaan

Lisätiedot

Jorma Posio

Jorma Posio Tervein mielin Pohjois- - Suomessa 2009-2011 Koko hanke Lapin osahanke Jorma Posio 26.11.2009 1 Hankkeessa mukana Kainuun maakunta-kuntayhtymä kuntayhtymä 132 482 euroa (kokonaiskustannukset 529 928 euroa)

Lisätiedot

TERVEYDEN- JA VANHUSTENHUOLLON

TERVEYDEN- JA VANHUSTENHUOLLON TERVEYDEN- JA VANHUSTENHUOLLON UUDISTAMISOHJELMA Päivitetty 13.9.2013 Hyväksytty: Kaupunginhallitus 15.10.2013 249 SISÄLLYS 1 JOHDANTO...1 Työskentelyn vaiheet... 2 2 UUDISTAMISOHJELMAN PÄÄLINJAT...3 2.1

Lisätiedot

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät Helsinki, Selvityshenkilöraportti 14.8.2015 3) Itsehallintoalueiden ja kuntien

Lisätiedot

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä on oltava perusterveydenhuollon yksikkö, jossa on moniammatillinen terveysalan asiantuntemus ja joka tukee alueen

Lisätiedot

Saamenkieliset palvelut osana sote valmistelua Lapissa

Saamenkieliset palvelut osana sote valmistelua Lapissa Saamenkieliset palvelut osana sote valmistelua Lapissa Taru Ijäs Kallio Perusterveydenhuollon yksikkö, LSHP Perusterveydenhuollon yksikkö 1 LAPIN SOTE TUOTANTOALUEEN ASIAKASPROSESSEJA VALMISTELEVIEN TYÖRYHMIEN

Lisätiedot

Kehas-katsaus. Jutta Keski-Korhonen Vaikuttamistoiminnan päällikkö Kehitysvammaisten Tukiliitto Kouvola

Kehas-katsaus. Jutta Keski-Korhonen Vaikuttamistoiminnan päällikkö Kehitysvammaisten Tukiliitto Kouvola Kehas-katsaus Jutta Keski-Korhonen Vaikuttamistoiminnan päällikkö Kehitysvammaisten Tukiliitto Kouvola 8.6.2016 VN:n periaatepäätös ohjelmasta kehitysvammaisten asumisen ja siihen liittyvien palvelujen

Lisätiedot

Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa?

Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa? Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa? Tarja Myllärinen Johtaja Kuntaliitto Hyvinvoiva Päijät-Häme ja sote-uudistus 8.9.2014 Lahti Mitä tavoitellaan Sote-uudistuksen tarkoitus 1)

Lisätiedot

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat

Lisätiedot

Lasten ja Nuorten ohjelma

Lasten ja Nuorten ohjelma Lasten ja Nuorten ohjelma RVS LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN RYHMIEN VÄLISEN SOPIMUKSEN OHJELMALLE ASETTAMAT TAVOITTEET Panostetaan lapsiperheiden koti- ja perhepalveluihin. Tavoitteena on saada lasten

Lisätiedot

Suunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi

Suunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi Suunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon valmistelu Itä-Uudenmaan valmistelutyö tehdään osana koko Uudenmaan sote-alueen ja valtakunnallisen

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista ( alkaen asteittain voimaan)

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista ( alkaen asteittain voimaan) Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (1.7.2013 alkaen asteittain voimaan) Vanhuslain toimeenpano Espoossa Story 16.9.2014 5 Kunnan tulee laatia

Lisätiedot

YRTES-HANKE sosiaali- ja terveysalan yrittäjyyden edellytysten tutkiminen ja kehittäminen Lapissa

YRTES-HANKE sosiaali- ja terveysalan yrittäjyyden edellytysten tutkiminen ja kehittäminen Lapissa YRTES-HANKE 2008-2010- sosiaali- ja terveysalan yrittäjyyden edellytysten tutkiminen ja kehittäminen Lapissa Hankkeen taustaa Hankkeen tavoite Hyödynsaajat Toimenpiteet Tulokset 1 Hankkeen taustaa Miten

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari Kati Hokkanen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

TERVEIN MIELIN POHJOIS- SUOMESSA Jorma Posio

TERVEIN MIELIN POHJOIS- SUOMESSA Jorma Posio TERVEIN MIELIN POHJOIS- SUOMESSA 1 Hankkeessa mukana 2 Kainuun maakunta-kuntayhtymä 132 482 euroa (kokonaiskustannukset 529 928 euroa) Keski-Pohjanaan sairaanhoitopiiri 137 952 euroa (kokonaiskustannukset

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuolto uudistuu Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö 16.9.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Keskeinen sisältö Jatkovalmistelu Uudistuksen toimeenpano

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Terveyden edistämisen kuntakokous Kemi 22.3.2010 Ohjaajalääkäri Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden edistämisen suunnittelija Aimo Korpilähde Tuula Kokkonen

Lisätiedot

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Ylitarkastaja Hanna Nyfors STM sosiaali- ja terveyspalveluosasto 19.2.2016 19.2.2016 1 Sote- uudistuksen tavoitteet Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen

Lisätiedot

Tiedostosta ei löytynyt kuvaosaa, jonka suhdetunnus on rid3. KESKI-SUOMEN SOTE 2020 HANKE PÄÄTTYY - JATKUU

Tiedostosta ei löytynyt kuvaosaa, jonka suhdetunnus on rid3. KESKI-SUOMEN SOTE 2020 HANKE PÄÄTTYY - JATKUU Tiedostosta ei löytynyt kuvaosaa, jonka suhdetunnus on rid3. KESKI-SUOMEN SOTE 2020 HANKE PÄÄTTYY - JATKUU KESKI-SUOMEN SOTE 2020-HANKKEEN TAVOITTEET Kokonaistavoite: Keski-Suomen SOTE 2020 -hankkeen tavoite

Lisätiedot

Hyvinvointikertomus uuden terveydenhuoltolain toteuttajana

Hyvinvointikertomus uuden terveydenhuoltolain toteuttajana Hyvinvointikertomus uuden terveydenhuoltolain toteuttajana Hyvinvointikertomukset ja strategiat elämään! Työkokous, Rovaniemi 22.3.2011 Terveempi Pohjois-Suomi Suvi Helanen, hankesuunnittelija Mitä laeissa

Lisätiedot

SAKU-strategia

SAKU-strategia 1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (1/20) Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (2/20) Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma

HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma 2008-2011 Kaikille mahdollisuus terveelliseen ja turvalliseen elämään KASTE-ohjelma on sosiaali- ja

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen Miten lisätä hallintokuntien välistä yhteistyötä ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa ja kuntien liikuntapalveluketjuja

Lisätiedot

LOPEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OHJELMA 2016 2018

LOPEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OHJELMA 2016 2018 Lopen kunta Perusturvalautakunta 26.1.2016 Perusturva Vanhuspalvelut LOPEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OHJELMA 2016 2018 Sisko Haapanen Vanhuspalvelujen johtaja JOHDANTO Seudullinen ikäihmisten ohjelma 2015 2018

Lisätiedot

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely, SIVISTYSTOIMI Tulosalueet: Hallinto Perusopetus Varhaiskasvatus Opinto- ja vapaa-aika Toiminta-ajatus Sivistystoimen tavoitteena on tuottaa kuntalaisille monipuolisia ja korkealaatuisia palveluja toimialallaan

Lisätiedot

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa?

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Valtuustoseminaari 23.3.2015 ----------------------------------- Kari Hakari johtaja, HT Tampereen kaupunki, tilaajaryhmä

Lisätiedot

TERVEIN MIELIN POHJOIS- SUOMESSA

TERVEIN MIELIN POHJOIS- SUOMESSA TERVEIN MIELIN POHJOIS- SUOMESSA 1 Hankkeessa mukana 2 Kainuun maakunta-kuntayhtymä 132 482 euroa (kokonaiskustannukset 529 928 euroa) Keski-Pohjanaan sairaanhoitopiiri 137 952 euroa (kokonaiskustannukset

Lisätiedot

Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuolto

Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuolto Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuolto Kansliapäällikkö Aikuissosiaalityön päivät 2013 Tampere 24.1.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistaminen Tiivistelmä sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Kuntien kulttuuritoiminnan kehittämishanke

Kuntien kulttuuritoiminnan kehittämishanke Kuntien kulttuuritoiminnan kehittämishanke Kulttuurin Kaukametsä Luova talous ja kulttuuri alueiden voimana 31.8.2011, Helsinki Hallitusohjelma Hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen,

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut.

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut. Sosiaalilautakunta 18.2.2016 1 liite 1 Toimintakertomus 2015 Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammais. Talousarviota ja toimintasuunnitelmaa

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä.

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. KUNTASTRATEGIA 2030 Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. SISÄLLYSLUETTELO 1 Nykytilan kuvaus ja toimintaympäristö...3 - Väestöennuste 2011 2030...4 - Kokonaisverotulojen kehitys 2000 2012...5

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Kehittämistoiminnan rakenteet muutoksessa?

Kehittämistoiminnan rakenteet muutoksessa? Kehittämistoiminnan rakenteet muutoksessa? Varhiksen alueellinen kehittäjäverkosto Poske 22.4.2008 Arja Honkakoski Esityksen sisältö 1 Miten kehittämistoiminnan rakenteet ja sisältö ovat muotoutuneet 2000

Lisätiedot

ja sote Liisa Heinämäki,STM Etunimi Sukunimi 21.5.2015

ja sote Liisa Heinämäki,STM Etunimi Sukunimi 21.5.2015 Paikalliset erityispiirteet ja sote Liisa Heinämäki,STM Etunimi Sukunimi 21.5.2015 Väestö 1970 Väestö 2007 Asukkaita neliökilometrillä Asukkaita neliökilometrillä Asuttamaton alue Asuttamaton alue 14.10.2014

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Helsinki, Scandic Park, 29.-30.1.2015 Kirsi Varhila, STM

Lisätiedot

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän:

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän: Sivistyslautakunta 55 18.05.2016 Joensuun seudun kasvatuksen ja koulutuksen toimintaohjelma 2016-2020 155/20.201/2016 Sivistyslautakunta 18.05.2016 55 Joensuun seudun seitsemän kuntaa, Ilomantsi, Joensuu,

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan Yrittäjät Mervi Järkkälä

Keski-Pohjanmaan Yrittäjät Mervi Järkkälä TOIMINTASUUNNITELMA 2014 1 Toiminta-ajatus ja tehtävä toimii Suomen Yrittäjät ry:n virallisena aluejärjestönä Tehtävä: Jäsenyritysten kilpailukyvyn ja menestymisedellytysten ylläpitäminen ja parantaminen.

Lisätiedot

Toimintakyky ja arjen sujuvuus- palvelukokonaisuus Kotona eläen hyvinvoivana ja toimintakykyisenä. Sirkka Karhula Selvityshenkilö 23.5.

Toimintakyky ja arjen sujuvuus- palvelukokonaisuus Kotona eläen hyvinvoivana ja toimintakykyisenä. Sirkka Karhula Selvityshenkilö 23.5. Toimintakyky ja arjen sujuvuus- palvelukokonaisuus Kotona eläen hyvinvoivana ja toimintakykyisenä Sirkka Karhula Selvityshenkilö Toimintakyky ja arjensujuvuuspalvelukokonaisuuden asiakkaat Vanhukset Vammaiset

Lisätiedot

Kuntien ja itsehallintoalueiden vastuu ja roolit hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Kuntien ja itsehallintoalueiden vastuu ja roolit hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Kuntien ja itsehallintoalueiden vastuu ja roolit hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät 2.-3.2016 Hanna Tainio Varatoimitusjohtaja Kuntaliitto Mitä edistetään?

Lisätiedot