KOHTI SEUDULLISIA HYVINVOINTIPALVELUJA Taustaa Ylä-Savon seudulliselle sosiaali- ja terveydenhuollon palvelustrategialle

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KOHTI SEUDULLISIA HYVINVOINTIPALVELUJA Taustaa Ylä-Savon seudulliselle sosiaali- ja terveydenhuollon palvelustrategialle"

Transkriptio

1

2 KOHTI SEUDULLISIA HYVINVOINTIPALVELUJA Taustaa Ylä-Savon seudulliselle sosiaali- ja terveydenhuollon palvelustrategialle Annikki Jauhiainen, Sirpa Kärnä & Tuula Niskanen Huhtikuu 2007

3 Savonia-ammattikorkeakoulu Julkaisutoiminta PL 6 (Microkatu 1 D) KUOPIO puh: (017) fax: (017) painos Tämän teoksen kopioiminen on tekijänoikeuslain (404/61) ja tekijänoikeusasetuksen (574/95) mukaisesti kielletty lukuun ottamatta Suomen valtion ja Kopiosto ry:n tekemässä sopimuksessa tarkemmin määriteltyä osittaista kopiointia opetustarkoituksiin. ISBN ISSN: Savonia-ammattikorkeakoulun julkaisusarja D 3/2007 Kustantaja: Kansi: Savonia-ammattikorkeakoulu Iisalmen yksikkö Tapio Aalto

4 2 Annikki Jauhiainen, Sirpa Kärnä & Tuula Niskanen KOHTI SEUDULLISIA HYVINVOINTIPALVELUJA Taustaa Ylä-Savon seudulliselle sosiaali- ja terveydenhuollon palvelustrategialle Aluekeskusohjelma, Savonia-ammattikorkeakoulu, Iisalmen yksikkö 76 sivua, 4 liitettä, 2 liitetiedostoa Huhtikuu 2007 TIIVISTELMÄ Tämä selvitystyön tavoitteena oli saada taustatietoa seudulliselle sosiaali- ja terveydenhuollon palvelustrategialle. Selvitys tehtiin osana Ylä-Savon aluekeskusohjelmaa. Selvityksen tarkoituksena oli koota olemassa olevat sosiaalija terveystoimen strategiat yhdeksi kokonaisuudeksi (kunnat, kuntayhtymät, hyvinvointiyrittäjyys, kolmas sektori), koota käynnissä ja suunnitteilla olevat kehittämishankkeet yhdeksi selkeäksi kokonaisuudeksi, arvioida erillisten strategioiden ja hankkeiden käyttöarvo tulevien kehittämistarpeiden taustaksi (uudet palvelukonseptit ja tarvelähtöiset hanke-ehdotukset), huomioida parhaillaan toteutettavat tutkimusohjelmat, kuten ikääntyvien palvelutarpeita kartoittava tutkimushanke, selvittää julkisten palvelujen tuotteistamisen nykytilaa ja koulutustarpeita sekä etsitään uusia liiketoiminta-avauksia hyvinvointiyrittäjyydelle, valottaa kolmannen sektorin seudullista roolia hyvinvointipalvelujen tuottajana sekä kartoittaa sosiaali- ja terveydenhuollon ajankohtaista koulutustarvetta. Selvitystyössä analysoitiin Ylä-Savon kuntien ja kuntayhtymien 27 strategiaa, 10 taloussuunnitelmaa ja neljä erillistä raporttia. Kolmannen sektorin toimijoiden tilannetta kartoitettiin erilaisista rekistereistä, hankkeita koottiin hankerekistereistä ja palvelujen tuotteistamisen tilannetta Ylä-Savossa selvitettiin sähköpostikyselyllä. Ikääntyvien yläsavolaisten hyvinvointipalvelujen tarvetta nyt ja lähitulevaisuudessa selvitettiin erillisellä tutkimuksella, jonka aineisto koottiin teemahaastatteluilla 64 henkilöltä. Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön koulutustarpeita koottiin Savonia-ammattikorkeakoulun toimesta ja hyvinvointiyrittäjien koulutustarpeita yhteistyössä Ylä-Savon Kehitys Oy:n Kasvu-hankkeen kanssa. Lisäksi haastateltiin viisi avainhenkilöä. Keskeiseksi kehittämiskohteeksi nousi vanhustenhuolto. Tavoitteeksi asetettiin vanhustenhuollon palvelurakenteen kehittäminen avohoitopainotteiseksi. Keskeisiä kehittämistoimia olivat hoidon porrastus, henkilöstörakenteen muuttaminen sekä terveydenhuollon ja vanhustenhuollon yhteistyön lisääminen. Tavoitteena oli myös kotisairaanhoidon kehittäminen ja tehostaminen sekä kotisairaalatoiminnan tarpeen selvittäminen akuuttihoidon ja osin vanhustenhuollon tarpeisiin. Terveyspalvelujen tuotantotapoja ja hoitokäytäntöjä halutaan kehittää, joiksi oli nimetty muun muassa puhelinneuvonta, aluetyö ja työparityöskentely sekä sairaanhoitajan vastaanottotoiminta. Mielenterveys- ja päihdetyön palveluita kuvattiin kuntien taloussuunnitelmissa niukasti. Mielenterveys- ja päihdetyön sekä perhetyön alueella tärkeä palvelujen tuottaja on kolmas sektori omine hankkeineen. Hankkeet ovat osin paikkamassa palvelutuotantoa. Hyvinvointiyrittäjyys on kasvava yrittäjyyden alue. Strategioissa hyvinvointiyrittäjyys tuli esille vähän. Ikääntyvien tulevia palvelutarpeita tutkittaessa tuli esille palvelujen kysynnän monipuolistuminen ja painopisteen siirtyminen terveyspalveluista kotona asumista tukeviin palveluihin. Ikääntyvät uskovat käyttävänsä tulevaisuudessa nykyistä enemmän kotihoidon ja kotisairaanhoidon palveluja sekä eri tavoin toteutettuja kuntoutuspalveluja, kuten yksityisiä fysioterapian palveluja ja erilaisia kuntoutusjaksoja toimintakyvyn laskiessa. Esille nousivat myös tarpeet ja toiveet kotiin annettavista tukipalveluista, erityisesti siivous- ja ateriapalveluista, mutta myös kuljetus- ja asiointipalveluista sekä erilaisista ryhmä- ja vertaisohjauspalveluista vanhusten yksinäisyyden helpottamiseksi. Selvitystyön tuloksena esitetään yhdeksän ehdotusta kuntien seudulliselle yhteistyölle. Ensimmäinen ehdotus on seudullisen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelustrategian tekeminen yhteistyössä kuntien, kuntayhtymien, yksityisen ja kolmannen sektorin, koulutus- ja kehittämisorganisaatioiden kanssa. Seudullinen palvelustrategia tehostaa palvelujen kehittämistä ja suunnittelua, mahdollistaa palvelujen koordinointia eri palvelujentuottajien kesken. Myös muissa ehdotuksissa painottuvat monet vanhustenhuoltoa koskevat asiat, kuten dementiahoidon osaamiskeskuksen tarpeen selvittäminen ja henkilöstön rekrytointi. Hankeyhteistyö on tärkeää suunnitelmallisen suunnittelun ja toteuttamisen kannalta.

5 3 TIIVISTELMÄ SISÄLTÖ 1 TAUSTAA SELVITYSTYÖLLE Seudullinen palvelustrategia ja seutuyhteistyö Palvelujen tuottaminen SELVITYSTYÖN TOTEUTTAMINEN Selvitystyön sisältö ja toteuttaminen Asiantuntijaryhmä ja selvitystyöstä tiedottaminen YLÄ-SAVON KUNTIEN STRATEGIAT Selvitetyt strategia-asiakirjat Ylä-Savon kuntien yleisstrategiat Seutustrategiat ja hyvinvointi Kuntien yleisstrategiat ja hyvinvointi Strategiat palvelualueittain Lapsi- ja perhetyö Mielenterveys- ja päihdetyö Sosiaalityö Terveydenhuolto Vanhus- ja vammaistyö Strategioiden todentuminen kuntien taloussuunnitelmissa palvelualueittain Lapsi- ja perhetyö Mielenterveys- ja päihdetyö Sosiaalityö Terveydenhuolto Vanhus- ja vammaistyö KOLMAS SEKTORI HYVINVOINTIPALVELUJEN TUOTTAJANA Kolmannen sektorin käsite ja palvelutoiminnan merkitys Kolmas sektori palvelujen tuottajana Asumispalvelut Kuntoutuspalvelut Kotona asumisen ja omaisten tukeminen Päivä- ja työtoiminta Kriisipalvelut Lomatoiminta Johtopäätökset kolmannen sektorin toiminnasta... 39

6 4 5 HYVINVOINTIPALVELUJEN TARVE JA TUOTTAMINEN TUTKIMUSTEN VALOSSA Ikääntyvien hyvinvointipalvelujen käyttö nyt ja tulevaisuudessa Ikääntyvien taustatiedot Ikääntyvien hyvinvointipalvelujen käyttö Ikääntyvien näkemykset palvelujen käytöstä tulevaisuudessa Ikääntyvien näkemykset tulevaisuuden palveluista Tieto- ja viestintätekniikan käyttö nyt ja tulevaisuudessa Koulutuksen ja opastuksen tarve tieto- ja viestintätekniikan käytössä Ikääntyvien näkemykset hyvinvointipalvelujen tuottamisesta ja ostamisesta Hyvinvointipalveluja koskevia tutkimuksia HYVINVOINTIPALVELUJEN KEHITTÄMINEN HANKETOIMINNALLA Ylä-Savossa käynnissä olevat kehittämishankkeet Hankkeissa kuvatut yhteistyötarpeet PALVELUJEN TUOTTEISTAMINEN Palvelujen tuotteistamisprosessi Palvelujen tuotteistamisen tilanne Ylä-Savossa SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON HENKILÖSTÖN KOULUTUSTARPEET YHTEENVETO JA EHDOTUKSET SEUDULLISELLE YHTEISTYÖLLE Yhteenvetoa selvitystyöstä Ehdotukset seudulliselle yhteistyölle LÄHTEET LIITTEET Liite 1. Haastatteluteemat Liite 2. Kohti seudullisia hyvinvointipalveluja -seminaarin ohjelma Liite 3. Ikääntyvien hyvinvointipalvelujen käyttö -teemat Liite 4. Palvelujen tuotteistaminen -kysely Liitetiedosto 1. Kolmannen sektorin toimijat Ylä-Savossa Liitetiedosto 2. Ylä-Savon alueen kehittämishankkeita

7 5 1 Taustaa selvitystyölle Valtioneuvosto käynnisti keväällä 2005 Paras-hankkeen kunta- ja palvelurakenteen uudistamiseksi. Tavoitteena on turvata asukkaille kuntien vastuulla olevat hyvinvointipalvelut myös tulevaisuudessa. Kuntarakenteen on oltava elinvoimainen, toimintakykyinen ja eheä. Hallitus antoi esityksen eduskunnalle laiksi kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta ja kuntajakolain muuttamisesta Puitelaki on voimassa saakka. Puitelakiin sisältyy useita kuntia koskevia velvoitteita. Kuntien tulee laatia mennessä selvitykset yhteistyöstä ja toimeenpanosuunnitelmat palveluiden järjestämisestä. Yhteistyö tapahtuu joko kuntaliitoksin tai yhteistoiminta-alueita muodostamalla. Ylä-Savon aluekeskusohjelman vuoden 2006 toimintasuunnitelmaan on kirjattu keskeisenä toimenpiteenä seudullisen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelustrategian laatiminen. Ylä-Savon aluekeskusohjelman ohjausryhmä päätti kokouksessaan , että aluekeskusohjelman perusrahoituksesta osoitetaan määräraha sosiaali- ja terveydenhuollon seudullisen palvelustrategian selvitystyöhön. Selvitystyön tekeminen annettiin Savonia-ammattikorkeakoulun Iisalmen yksikölle. Selvitystyön teki opettajatiimi, yliopettaja, TtT Annikki Jauhiainen, vs. yliopettaja, YTM Sirpa Kärnä ja lehtori, YTM Tuula Niskanen. 1.1 Seudullinen palvelustrategia ja seutuyhteistyö Palvelustrategiassa esitetään, miten kunnan järjestämisvastuulla olevat palvelut tullaan lähivuosina tuottamaan kuntalaisille (Rinne 2006). Palvelustrategian keskeisenä tavoitteena on kunnan palvelujen saatavuuden ja laadun turvaaminen. Kuntakohtaiset palvelustrategiat ovat jo varsin vakiintuneita. Muuttoliike, väestön ikääntyminen sekä työvoiman eläköityminen ja väheneminen ovat muuttaneet ja muuttamassa kuntien toimintaympäristöä. Tällöin on syntynyt tarvetta seudullisille palvelustrategioille. Lisäksi kunta- ja palvelurakenneuudistus edellyttää kuntien yhteistyötä palvelujen tuottamisessa. Palvelustrategian avulla kunnat viestivät tulevaisuuden palvelutarpeista myös palvelumarkkinoille. (Henkilöstö ja seutuyhteistyö ABC 2005; Laamanen 2005.) Kuntien strategiset linjaukset auttavat uuden yritystoiminnan käynnistämistä ja olemassa olevien yritysten kasvua (Partanen 2004). Seudullinen palvelustrategia merkitsee sitä, että kunnat pyrkivät löytämään yhteisen näkemyksen ja tahdon seudullisista palvelujen tuottamistavoista. Kunnat tekevät yhteistyötä myös muiden viranomaisten, erilaisten kehittäjäorganisaatioiden, kolmannen sektorin ja oppilaitosten kanssa. Osana palvelustrategiaa on pohdittava, miten yhdessä organisoitavia palveluita kehitetään, mitä palveluja tulevaisuudessa tuotetaan seudullisesti, mitkä palvelut kunnat haluavat tuottaa itse ja mitkä halutaan ostaa yrityksiltä ja yhteisöiltä. Tarkoituksena on, että palvelustrategia käsittää myös sen systemaattisen seurannan ja ajantasaistamisen. Palvelustrategiasta rakentuu samalla johdonmukainen seudun palvelutoiminnan ohjaus- ja seurantajärjestelmä, jonka avulla voidaan jatkuvasti kiinnittää huomiota palvelurakenteeseen, tuoda esiin palveluihin liittyviä muutostarpeita ja varmistaa tarvittavien uudistusten toteuttaminen. Palvelujen seudullinen organisoiminen ei tarkoita palvelu- ja toimipisteiden keskittämistä. Seudullisessa palvelustrategiassa voidaan ottaa

8 6 kantaa myös siihen, mitkä palvelut tuotetaan lähipalveluina käyttäjien lähellä (esimerkiksi vanhuspalvelut, perusopetuksen ala-aste, kirjastot, vapaa-aikapalvelut, terveydenhoito- ja lääkäripalvelut.) Erikoistuneita palveluita, kuten esimerkiksi sosiaalitoimen erityispalvelut, pyritään jatkossa entistä useammin tuottamaan seudullisesti. (Henkilöstö ja seutuyhteistyö ABC 2005; Laamanen 2005.) Ylä-Savon seutukunnan toimintaympäristö on haasteellinen. Väestön terveyttä ja hyvinvointia voidaan arvioida esimerkiksi sairastavuusindeksin ja PYLL (Potential Years of Life Lost) - indeksin avulla. Seutukunnan sairastavuusindeksit ovat maan keskiarvoa (indeksi 100) korkeampia (taulukko 1). PYLL-indeksin mukaan Ylä-Savon seutukunnan väestön henkisen pääoman menetys sijoittui koko maan keskiarvoon nähden 20 % huonommalle tasolle. Miesten hyvinvoinnin menetys oli 20 % ja naisten 10 % maan keskiarvoa suurempaa. (Ylä-Savon seutukunta 2006.) Alueen väestö myös ikääntyy ja vähenee. Edellä olevien tekijöiden ohella paineita palvelujen järjestämiselle aiheuttavat sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön eläköityminen ja uuden henkilöstön osaamisen kehittäminen ja rekrytointi. (ks. myös Juntunen 2006.) TAULUKKO 1. Ylä-Savon kuntien sairastavuusindeksit vuosina 2000 ja 2005 (Stakes 2007) Kunnat Sairastavuusindeksi v Sairastavuusindeksi v Iisalmi 112,3 115,3 Keitele 119,9 123,8 Kiuruvesi 129,0 128,0 Lapinlahti 122,5 128,3 Pielavesi 126,5 127,4 Sonkajärvi 127,4 125,0 Varpaisjärvi 128,2 128,8 Vieremä 122,4 120,8 Seutuyhteistyöllä on Ylä-Savossa jo pitkät perinteet. Yhteistyön tuloksena aluekeskusohjelman puitteissa on syntynyt Ylä-Savon seutustrategia , Ylä-Savon menestysohjelma ja muita painopistealuekohtaisia strategioita, kuten osaamis- ja koulutus-, työllisyys-, viestintä- ja kulttuuristrategiat sekä seutuverkon kehittämisohjelma. (Aluekeskus Iisalmi ympärillä Ylä-Savo 2001; Luomi & Topelius 2006.) Seutuyhteistyön motiiveiksi ja odotuksiksi seutustrategiassa on nostettu seudun kilpailukyvyn kehittäminen, asukkaiden hyvinvoinnin lisääminen, seudullisten palvelurakenteiden luomisen mahdollisuudet ja erikoistuminen seudullisessa palvelutuotannossa. Kunta- ja palvelurakenneuudistus on antanut uutta pontta seutuyhteistyölle. Seudullista palvelustrategiaa työstettäessä selvitetään esimerkiksi kuntien palvelurakennetta, palvelujen kustannuksia, arvioidaan väestö- ja eläköitymisennusteiden perusteella palvelutarpeiden kehitystä ja työvoimatarvetta sekä osaamisen kehittämistarpeita (Henkilöstö ja seutuyhteistyö ABC 2005; Laamanen 2005). Tämä selvitystyö on pohjatyötä Ylä-Savon seudulliselle sosiaali- ja terveydenhuollon palvelustrategialle. Tavoitteena on tuottaa tietoa, jota kunnat voivat hyödyntää

9 7 laatiessaan seudullista sosiaali- ja terveydenhuollon palvelustrategiaa sekä sopiessaan palvelujen tuottamistavoista ja muusta yhteistyöstä. Tässä selvitystyössä kootaan ja analysoidaan kuntien olemassa olevia strategioita ja palvelujen tuottamista, hankkeita, koulutustarpeita ja etsitään uusia palvelujentuottamistapoja. Selvitystyössä hyödynnetään aikaisempia tutkimuksia ja selvityksiä. Tuoreessa ennakointiraportissa (Juntunen 2006) tarkastellaan Ylä-Savon kehitystä eri taustatekijöiden ja muuttujien (esim. työvoima ja elinkeinorakenne, talous, terveys ja turvallisuus) suhteen ja vertaillaan Ylä-Savoa lähialueiden seutukuntiin, tarkastellaan aluekeskusohjelmien arviointeja ja pohditaan Ylä-Savon hyvinvointia nyt ja tulevaisuudessa. Tuulikki Lämsä ja Sirpa Marjoniemi (2003) ovat pro gradu - tutkimuksessaan selvittäneet perusterveydenhuollon johtavien viranhaltijoiden käsityksiä seudullisesta yhteistyöstä perusterveydenhuollossa Ylä-Savossa. Viljo Rissanen (2005) selvitti hoitoketjujen kehittämistarpeita Ylä-Savon terveydenhuollon kuntayhtymässä. Kuntayhtymän tuottamien palvelujen lisäksi selvitystyössä tarkasteltiin Iisalmen, Kiuruveden, Sonkajärven ja Vieremän kansanterveystyön toteutusta, kuntien vanhustenhuollon palveluita ja muita sosiaalipalveluja, jotka liittyvät potilaan saumattoman palveluketjun toteuttamiseen. 1.2 Palvelujen tuottaminen Vaihtoehtoisia toimintatapoja sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen tuottamiseen ovat esimerkiksi: kunnassa tai kuntakonsernissa tuotettava palvelu toisten kuntien kanssa yhteistyönä tuotettu palvelu ostopalvelu, jossa kunta sopii palveluntuottajan kanssa asiakkaalle tarjottavista palveluista kunnan tarjoama tietyn toimialan palveluseteli, jolla asiakas voi ostaa tarvitsemiaan palveluita haluamaltaan palvelun tarjoajalta ulkopuoliselle yritykselle annettava toimilupa palvelutuotannossa tarvittavan käyttöomaisuuden vuokraus ulkopuoliselle yritykselle julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyö yksityistäminen eli kunnan toiminnan myyminen yksityiselle liiketoiminnan harjoittajalle, johon liittyy kunnan henkilöstön mahdollinen siirtyminen liikkeenluovutuksen yhteydessä uuden yrittäjän palvelukseen kunnan tukema vapaaehtois- tai omaistyö harrastus- ja vapaaehtoispohjaisten toimijoiden tukeminen avustuksin. (Rinne 2006.) Kunnan omien ja kuntien yhteistoimintaorganisaatioiden lisäksi palveluntarjoajina voivat olla yksityiset yritykset ja liiketoiminnan harjoittajat, kolmannen sektorin toimijat, osuuskunnat, valtion alue- ja paikallisyksiköt, seurakunnat sekä vapaaehtoisyhteisöt ja esimerkiksi omaishoitajat (Rinne 2006). Tällöin on kyse hyvinvoinnin monituottaja-mallista eli niin sanotusta welfare mix -käsitteestä (Simonen 1996). Palveluseteli on yksi palvelujen järjestämistapa muiden vaihtoehtojen rinnalla. Palvelusetelillä kunta myöntää asukkaalleen sitoumuksen maksaa tietyn kunnan päättämän osan yksityisen palveluntuottajan antamasta palvelusta. Palvelusseteli antaa asiakkaal-

10 8 le vapauden valita itse palveluntuottaja kunnan hyväksymistä palveluntuottajista. (Palveluseteli Käyttöopas kotipalveluun 2005.) Vaihtoehtoisia toimintatapoja selvitettäessä tulee kiinnittää huomiota myös tieto- ja viestintätekniikan antamiin mahdollisuuksiin ja erityisesti ratkaisuihin, joilla edistetään kuntalaisten asiakaslähtöistä ja itsehoitoa tukevaa toimintaa tietoverkkojen avulla (Jauhiainen 2004; Kauppinen 2005; Rinne 2006). Tulevaisuudessa asiakkailla on entistä parempi tieto- ja viestintätekninen osaaminen, mahdollisuudet ja halu myös käyttää tietoverkkoja itsehoidossaan (Jauhiainen 2004). Tilaaja-tuottaja-mallilla tarkoitetaan julkisten palvelujen tuotannon organisoimista niin, että palvelun tilaajan ja tuottajan roolit erotetaan toisistaan. Kuviossa 1 on esitetty tilaajatuottajamallin peruselementit. Kiinnostus tilaaja-tuottajajärjestelmää kohtaan terveydenhuollossa virisi jo lukujen taitteessa, jolloin käynnistyi kaikkialla läntisessä maailmassa laaja terveydenhuollon uudistusten ja uudistusehdotusten sarja. (Pekurinen, Junnila, Idänpään-Heikkilä & Wahlbeck 2006.) Tilaaja-tuottajamallin käyttöönotto edellyttää kuitenkin vuosien pitkäjänteistä ja systemaattista kehittämistoimintaa, jota esimerkiksi Tampereen kaupungissa on tehty. Tampereella on toteutettu pilottikokeilu muun muassa päivähoidon alueella vuosina ja tilaaja-tuottajamalli on otettu yleiseen käyttöön vuoden 2007 alusta. (ks. Tampereen kaupungin toimintamallin 2003; Kallio, Martikainen, Meklin, Rajala & Tammi 2006.) Tilaaja-tuottaja-malli voi olla joko sisäinen tai ulkoinen toimintamalli. Sisäisessä tilaajatuottajamallissa tilaajat ja tuottajat ovat kaupungin sisällä. Tilaajina voivat olla tilaajayksiköt (kuntalaiset käyttäjinä) tai kunnan toimintayksiköt, jolloin on kyse sisäisistä markkinoista. Ulkoisessa tilaaja-tuottajamallissa tuottajina toimivat kunnan ulkoiseen konserniin kuuluvat toimintayksiköt, kuten kunnalliset osakeyhtiöt, osakkuusyhtiöt ja kuntayhtymät, sekä yhdistykset ja säätiöt, toiset kunnat, yritykset ja kolmas sektori. (Kallio ym ) Kuvio 1. Tilaaja-tuottaja-mallin peruselementit (Kallio ym. 2006)

11 9 Kunta- ja palvelurakennehankkeen sihteeristön (Tilaaja-tuottaja-malli terveydenhuollossa 2006) mukaan tilaaminen tarjoaa mahdollisuuksia parantaa palvelujärjestelmän suorituskykyä. Palvelujen oletetaan parantuvan, jos hyvinvointipoliittiset tavoitteet, prioriteetit ja voimavarat ovat suunnittelun lähtökohtana. Suunnittelussa on mahdollista huomioida väestön hyvinvoinnin tarpeita ja palvelujen käyttäjien odotuksia. Tilaamisen ja tuottamisen funktioiden erottaminen toisistaan tilaaja-tuottaja-mallissa vähentää julkisten organisaatioiden hallinnollista jäykkyyttä, jota muodostavat hierarkkiset käskysuhteet synnyttää kilpailua sekä julkisten että yksityisten palveluntuottajien kesken, jolloin markkinamekanismien avulla voidaan lisätä tehokkuutta tekee palveluhankinnasta ja niiden kustannuksista läpinäkyviä, mikä helpottaa vertailua omien palvelutuotantoyksikköjen välillä sekä julkisten ja yksityisten palvelutuottajien välillä. Tilaajan ja tuottajan erottaminen ja siitä hyötyjen saaminen edellyttävät palvelujen tuotteistamista, palvelujen laadun arvioinnin kehittämistä, palvelumarkkinoiden kehittämistä ja henkilöstön koulutusta palveluiden hankintaan. Tilaaja-tuottajamallin käyttö edellyttää myös lautakuntien tilaajaosaamisen vahvistamista sekä organisaatiorakenteen johtamisen ja ohjauksen uudistamista. (Kivistö 2003; Tampereen kaupungin toimintamallin 2003; Tilaaja-tuottaja-malli terveydenhuollossa 2006; ks. myös Pekurinen ym. 2006; Willberg 2006.)

12 10 2 Selvitystyön toteuttaminen 2.1 Selvitystyön sisältö ja toteuttaminen Ylä-Savon aluekeskusohjelman ohjausryhmä määritteli, mitä seudullisen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelustrategian laatimista varten selvitystyössä tuli tehdä: 1. koota olemassa olevat sosiaali- ja terveystoimen strategiat yhdeksi kokonaisuudeksi (kunnat, kuntayhtymät, hyvinvointiyrittäjyys, kolmas sektori) 2. koota käynnissä ja suunnitteilla olevat kehittämishankkeet yhdeksi selkeäksi kokonaisuudeksi 3. arvioida erillisten strategioiden ja hankkeiden käyttöarvo tulevien kehittämistarpeiden taustaksi (uudet palvelukonseptit ja tarvelähtöiset hanke-ehdotukset) 4. huomioida parhaillaan toteutettavat tutkimusohjelmat, kuten ikääntyvien palvelutarpeita kartoittava tutkimushanke 5. selvittää julkisten palvelujen tuotteistamisen nykytilaa ja koulutustarpeita sekä etsitään uusia liiketoiminta-avauksia hyvinvointiyrittäjyydelle 6. valottaa kolmannen sektorin seudullista roolia hyvinvointipalvelujen tuottajana 7. kartoittaa sosiaali- ja terveydenhuollon ajankohtaista koulutustarvetta. Selvitystyön keskeiset sisällöt ja tavoitteet on kuvattu kuviossa 2. Selvitystyössä analysoitiin olemassa olevat strategiat, kuntien ja kansanterveystyön kuntayhtymien taloussuunnitelmat sekä kehittämis- ja tutkimushankkeiden dokumentteja. Selvityksessä analysoitiin 27 strategiaa ja 10 taloussuunnitelmaa. Lisäksi oli käytettävissä Iisalmen ja Sonkajärven vanhustenhuollon kehittämistä koskevat raportit sekä Viljo Rissasen tekemä selvitys hoitoketjujen kehittämisestä Ylä-Savon terveydenhuollon kuntayhtymässä. Kolmannen sektorin toimintaa selvitettiin erilaisten tietopalvelujen ja rekisterien avulla. Selvitystä varten haastateltiin johtaja Kaarina Kursukangas-Hourulaa Ylä-Savon terveydenhuollon kuntayhtymästä, johtava ylihoitaja Anne Mikkosta Iisalmen seudun terveyskeskuksesta, toimitusjohtaja Mika Rytköstä Iisalmen Veljeskoti Oy:stä sekä vanhustenhuollon johtaja Tarja Huttusta Iisalmesta ja vanhustyönohjaaja Mirva Huttunen- Savolaista Sonkajärveltä. Haastatteluissa keskityttiin selvittämään vanhustenhuollon kehittämistoimia ja seudullista yhteistyötä, sillä ikäihmisten palveluiden järjestämistä pidetään keskeisenä palvelurakennetta uudistettaessa (Pekurinen ym. 2006). Yhteisten haastatteluteemojen lisäksi kullekin haastateltavalle oli omia haastatteluteemoja (liite 1). Haastattelun tuloksia ei raportoida erikseen, vaan asiat on huomioitu osin eri Palvelujen tuotteistamisen tilanne kunnissa ja terveyskeskuksissa selvitettiin sähköpostikyselyllä, joka lähetettiin sosiaali-/perusturvajohtajille sekä terveyskeskusten johtaville lääkäreille/ylilääkäreille ja johtaville hoitajille/ylihoitajille. Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön osaamisen kehittämistarpeita tarkasteltiin kuntien taloussuunnitelmiin kirjattujen tietojen, Savonia-ammattikorkeakoulussa aikaisemmin tehtyjen selvitysten sekä Ylä-Savon Kehitys Oy:n Kasvu-hankkeeseen liittyvien yrityskäyntiraporttien avulla.

13 11 Sosiaali- ja terveydenhuoltoa ja hoivayrittäjyyttä koskevat strategiat Kunnat, kuntayhtymät, hyvinvointiyrittäjyys Koonti ja analysointi - kirjallinen materiaali - haastatteluaineistot - kyselyaineistot Käynnissä ja suunnitteilla olevat kehittämishankkeet Nykytilan kuvaus, tulevaisuuden visiot ja uudet palvelutarpeet taustaksi kehittämistyölle Nykyinen tutkimustoiminta Palvelujen tuotteistamisen tilanne Kolmas sektori palvelujen tuottajana Henkilöstön osaaminen ja koulutustarpeet Kuvio 2. Selvitystyön sisältö ja tavoitteet 2.2 Asiantuntijaryhmä ja selvitystyöstä tiedottaminen Selvitystyön tekijöiden avuksi perustettiin asiantuntijaryhmä, johon pyydettiin edustajat Ylä- Savon kunnista sosiaali- ja terveydenhuollosta julkiselta sektorilta, kolmannelta sektorilta ja Ylä- Savon Kehitys Oy:stä. Asiantuntijaryhmän toivottiin antavan asiantuntemustaan selvitystyön toteuttamiseen, tiedottavan asiasta kunnissaan ja toimivan samalla muutostyön puolestapuhujina. Asiantuntijaryhmän kuuluivat seuraavat henkilöt: Pauli Alenius, sosiaalijohtaja, Keiteleen kunta Marko Hyvönen, johtava lääkäri, Sonkajärven terveyskeskus Tuula Ilvonen, kotihoidon johtaja, Kiuruveden kaupunki Sakari Kallinen, ylilääkäri, Pielaveden ja Keiteleen ktt:n ky Anne Knaapi-Lamminen, perusturvajohtaja, (Susanne Hämäläinen, vanhustyön johtaja) Kiuruveden kaupunki Sinikka Kärtevä, vanhustyön johtaja, Vieremän kunta Tuomo Matilainen, kehittämispäällikkö, Ylä-Savon Kehitys Oy Marja-Leena Meriläinen, perusturvajohtaja, Iisalmen kaupunki Anne Mikkonen, johtava ylihoitaja, Iisalmen ja Vieremän ktt:n ky Sinikka Niskanen, hankevastaava, Perheentalo-hanke Esa Pekkarinen, johtava hoitaja, Lapinlahden terveyskeskus Leena Pietikäinen, suunnittelupäällikkö, Kiuruveden kaupunki (kunta- ja palvelurakenneuudistuksen kuntavetäjä) Tiina Piirilä-Laiho, perusturvajohtaja, Varpaisjärven kunta

14 12 Erkki Strömmer, kaupunginjohtaja, Kiuruveden kaupunki (maakunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon arviointityöryhmän puheenjohtajana) Riitta Topelius, ohjelmajohtaja, Iisalmen kaupunki Asiantuntijaryhmä kokoontui kaksi kertaa. Ensimmäisessä tapaamisessa esiteltiin selvitystyön tekemistä ja keskusteltiin tiedonhankinnan tavoista ja sisällöistä. Asiantuntijaryhmän jäsenet avustivat erilaisten strategia-asiakirjojen hankinnassa. Toisessa tapaamisessa esiteltiin selvitystyön senhetkisiä tuloksia. Asiantuntijaryhmän jäsenet esittivät toiveinaan raportissa käsiteltävän kuntien yhteistyötarpeita sekä strategioiden ja elinkeino-ohjelmien yhteyttä kuntien palvelutuotantoon. Osa asiantuntijaryhmän jäsenistä on tiedottanut kunnissaan selvitystyöstä muun muassa perusturvalautakunnissa tai esimiesten palavereissa. Selvitystyön vastuuhenkilö Annikki Jauhiainen on tiedottanut selvitystyöstä Ylä-Savon sosiaalijohtajien kokouksessa ja aluekeskusohjelman ohjausryhmän kokouksessa sekä lähettänyt tiedotteet sähköpostitse kuntajohtajille, sosiaalijohtajille ja terveyskeskusten ylilääkäreille ja johtaville hoitajille/ylihoitajille. Selvitystyön tuloksia esiteltiin Kohti seudullisia hyvinvointipalveluja -seminaarissa, joka järjestettiin yhteistyössä aluekeskusohjelman ja Savonia-ammattikorkeakoulun kanssa. Seminaariin osallistui 51 henkilöä. Seminaarin ohjelma on raportin liitteenä 2. Annikki Jauhiainen esitteli tuloksia Ylä-Savon alueen hoito-, palvelu- ja perhekotiyrittäjille Ylä-Savon Kehitys Oy:n järjestämässä tilaisuudessa

15 13 3 Ylä-Savon kuntien strategiat 3.1 Selvitetyt strategia-asiakirjat Ylä-Savon kunnista saatiin strategia-asiakirjat taulukon 2 mukaisesti. Lisäksi kunnista ja kuntayhtymistä pyydettiin vuotta 2007 koskevat talousarvioasiakirjat. Osa strategioista oli nähtävissä kuntien www-sivuilla. Ylä-Savon kuntien yhteisiä strategioita oli valmisteltu myös Ylä-Savon aluekeskusohjelman puitteissa, joten ne löytyivät Ylä-Savon Seutuportaalista. TAULUKKO 2. Ylä-Savon kunnista kootut strategiat Kaupunki/kunta/ kuntayhtymä Ylä-Savon kuntien yhteiset Ylä-Savon terveydenhuollon kuntayhtymä Strategiat Hyvä olla, hyvä tulla - Ylä-Savon seutustrategia Ylä-Savon menestyskirja - 9+ Ylä-Savon menestysohjelma Ylä-Savon innovaatio- ja osaamisstrategia (luonnos ) Ylä-Savon varhaiskasvatussuunnitelma Ylä-Savon terveydenhuollon kuntayhtymän strategia Seudullinen terveydenhuollon tietohallintostrategia Seudullinen päihdestrategia (Iisalmi, Kiuruvesi, Sonkajärvi, Vieremä) Mielenterveys- ja päihdetyön kokonaissuunnitelma -hankeraportti Hoitoketjujen kehittäminen Ylä-Savon terveydenhuollon kuntayhtymässä Iisalmi Iisalmen kaupungin strategia vuoteen 2010 Iisalmen kaupungin Päihdestrategia Iisalmen kaupungin sosiaalipalvelukeskus strategia Iisalmen kaupungin elinkeino-ohjelma Iisalmen kaupungin Lapsi- ja perheohjelma Iisalmen kaupungin vanhuspoliittinen strategia vuosille Iisalmen kaupungin palvelustrategia ja henkilöstösuunnitelma vuosiksi Vanhustenhuollon linjaustyöryhmän raportti ( ) Iisalmen seudun kansanterveystyön kuntayhtymä Henkilöstöstrategia Kiuruvesi Kiuruvesi - Luomu-Suomen pääkaupunki v Kiuruveden kaupungin lapsipoliittinen ohjelma Kiuruveden kaupungin 65+ -ohjelma Kiuruveden kaupungin päihdeohjelma Keitele -- Lapinlahti Lapinlahden kunnan visio, toiminta-ajatus ja strategia Lapinlahden kunta - Terveysosaston strategia (luonnos) Pielavesi Pielaveden strategia 2010 Sonkajärvi Sonkajärven kunnan elinkeino-ohjelma Tehostettu palveluasuminen ja laitoshoidon purkaminen -työryhmän loppuraportti ( ) Varpaisjärvi Varpaisjärven elinkeinostrategia , + päämäärät Varpaisjärven elinkeinostrategia - sosiaali- ja terveystoimi Varpaisjärven kunta - Palvelustrategiaehdotus Vieremä Vieremän kunnan elinkeino-ohjelma Vanhustenhuollon strategia

16 14 Strategioiden lisäksi analysoitiin kuntien ja kansanterveystyön kuntayhtymien taloussuunnitelmat vuosille (Pielaveden kunta ). Analyysissä teemoitettiin strategioiden sisältöä osin induktiivisesti ja osin deduktiivisesti esimerkiksi Terveys kansanterveysohjelman (Valtioneuvoston periaatepäätös 2001) tavoitteiden näkökulmasta. Analyysin tuloksia esitellään seuraavissa luvuissa. 3.2 Ylä-Savon kuntien yleisstrategiat Osa strategioista nimettiin yleisstrategioiksi. Näitä ovat Ylä-Savon kuntien yhteiset Ylä-Savon seutustrategia ja Ylä-Savon menestysohjelma sekä kuntien omat yleisstrategiat. Yleisstrategioihin laskettiin myös kuntien elinkeino-ohjelmat. Yleisstrategiat olivat rakenteeltaan, sisällöltään ja laajuudeltaan hyvin erilaisia. Ylä-Savon seutustrategian viitekehyksenä on käytetty Balanced Scorecard (BSC) -ajatteluun pohjautuvaa Tasapainoisen Onnistumisen (TAON TM ) strategia-ajattelua ja -prosessia. Myös Pielaveden strategia 2010 noudatteli BSC-viitekehystä. Taulukossa 3 on kuvattu yleisstrategioiden keskeisiä sisältöjä. Useimmissa strategioissa oli kuvattu toiminta-ajatus ja visio, muutamassa myös strategiaan sisältyvät arvot. Yleisstrategioiksi voitaisiin lukea myös erilliset palvelustrategiat, kuten Iisalmen kaupungin palvelustrategia ja henkilöstösuunnitelma vuosiksi ja Varpaisjärven kunnan palvelustrategiaehdotus. Nämä strategiat analysoidaan palvelualoittaisten strategioiden yhteydessä Seutustrategiat ja hyvinvointi Ylä-Savon seutustrategiassa kuvattiin kriittiset menestystekijät, arviointikriteerit ja tavoitteet vuosille 2004 ja Seutuyhteistyön vaikuttavuuden yhtenä kriittisenä menestystekijänä oli ihmisten hyvinvointi/pahoinvointi. Arviointikriteereinä oli koulutustasoa kuvaavia kriteereitä, sairastavuusindeksi, työllisyyttä ja työttömyyttä kuvaavia kriteereitä. Seudulliseen yhteistyöhön ja palvelutuotantoon liittyvän menestystekijän, seudullisen palvelutuotannon syvyyden arviointikriteeriksi oli asetettu uusien, kuntien yhteisten palvelujen käynnistyminen ja kuntien työnjakoon pohjautuva palvelutuotanto. Osaamista, uudistumista ja sosiaalista pääomaa arvioitiin muun muassa yritysten ja osaamisverkostojen yhteistyön toimivuudella, kärkitoimialojen osaamisen kehittymisellä sekä kansalaisten omaehtoisen toiminnan aktiivisuudella, jossa tuli esille kolmannen sektorin osuus palvelutuotannossa. Ylä-Savon seutustrategia on päivitetty vuoden 2006 aikana Ylä-Savon menestysohjelmaksi, jossa seutustrategian sisältämä ajattelu menestyksen kulmakivistä on kehitetty arvoketjuajatteluksi. Hyvinvointi sisältyy palvelujen arvoketjuun, jossa tulevaisuusklustereiksi on nimetty peruspalvelut, hyvinvointiyrittäjyys ja hyvinvointimatkailu. Ylä-Savon innovaatio- ja osaamisstrategialuonnoksessa hyvinvoinnin alueella kehittämisen painopisteiksi on nimetty uusien palveluyritysten syntyminen, hyvinvointiteknologian hyödyntäminen ja käyttöönotto, hyvinvointiliiketoiminnan kehittäminen sekä yritysten ja julkisen

17 15 sektorin yhteistyö. Strategian tavoitteita ovat alueen yritysten ja työelämän innovaatiotoiminnan tehostaminen sekä innovaatiokyvykkyyden parantaminen. Strategian mukaisen toiminnan lopullisena tavoitteena tulisi olla tuottavampia yrityksiä, uusia ja parempia palveluita asiakkaille, jolloin alueen asukkaiden hyvinvointi ja terveys kohenee. TAULUKKO 3. Ylä-Savon kuntien yleisstrategioiden sisältö Strategian sisältöalueet Strategiat Hyvä olla, hyvä olla Ylä-Savon seutustrategia Ylä-Savon menestyskirja 9+ Ylä-Savon menestysohjelma Ylä-Savon innovaatio- ja osaamisstrategia (luonnos ) Iisalmen kaupungin strategia vuoteen 2010 Iisalmen kaupungin elinkeinoohjelma Strategian taustan ja - prosessin kuvaus Strategiaprosessin eteneminen, seutuyhteistyön motiivit Viitekehyksenä BSC:hen pohjautuva TAON Ylä-Savon seutustrategian päivittäminen Rakentuu Ylä- Savon menestysohjelman pohjalta miniklustereiden kautta Arvot Visio ja toimintaajatus -- Visio 2010: Ylä-Savo - hyvä olla, hyvä tulla Asiakaslähtöisyys Visio 2010: Ylä-Savo - hyvä olla, hyvä tulla Strategian keskeinen sisältö Kuvattu kriittiset menestystekijät: seutuyhteistyön vaikuttavuus, prosessit ja rakenteet, aineelliset resurssit sekä osaaminen, uudistuminen ja sosiaalinen pääoma Ylä-Savon menestyksen kulmakivet ja seutustrategian kriittiset menestystekijät arvoketjut ja tulevaisuusklusterit Luonnosvaiheessa sisältönä: Innovaatio- ja osaamisstrategian kohde Alakohtaiset kehittämisen painopisteet Tavoitteet, toivotut vaikutukset, painopisteet, toimenpiteet -- Perusturvallisuus Tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus Asiakaslähtöisyys Omatoimisuus ja lähimmäisenvastuu Avoimuus Ympäristön kunnioitus Taloudellisuus ja tuloksellisuus Sisältää myös yhteenvedon elinkeinoohjelmasta annetuista lausunnoista Toimintaajatus ja visio kuvattu Iisalmen kaupungin visio sekä vision haasteet elinkeinopolitiikalle Kuvattu strategian ydinalueet, päämäärät ja toimintalinjat Strategian ydinalueet: Vireä elinkeinoelämän ja osaamisen keskus Hyvät peruspalvelut taloudellisesti järjestävä kaupunki Inhimillinen Iisalmi Elinkeino-ohjelman lähtökohdat Elinkeinopoliittiset tavoitteet ja toimintalinjat Iisalmen elinkeinopoliittinen kasvuohjelma Miten viestitään kuntalaisille? Ylä-Savon seutuportaali, Iisalmen kaupungin www-sivut?? Iisalmen kaupungin www-sivuilla PDFtiedostona sekä tiivistetyssä muodossa Iisalmen kaupungin www-sivuilla PDFtiedostona

18 16 TAULUKKO 3. jatkoa Strategian sisältöalueet Strategiat Kiuruvesi - Luomu-Suomen pääkaupunki v Kiuruveden elinkeino- ja maaseutuohjelma Lapinlahden kunnan strategia Pielaveden strategia 2010 Varpaisjärven kunnan elinkeinostrategia Vieremän kunnan elinkeino-ohjelma Strategian taustan ja - prosessin kuvaus Arvot Visio ja toimintaajatus Tekstiä, joka kuvaa toiminta-ajatusta ja visiota Kuvattu lyhyesti työryhmätyöskentelyä Strategian keskeinen sisältö Kuvattu kaksi ydinaluetta ja toimintastrategiat niille: Tasapainoinen kehitys Monipuolistuva elinkeinoelämä Kuvattu tavoitteet, toimenpiteet ja vastuut elinkeinoalueittain Hankintastrategia Toimintaajatus ja visio kuvattu Kuvattu strategian työstäminen ja taustaa strategialle. Viitekehyksenä BSC Oikeudenmukaisuus ja tasa-arvo Yritteliäisyys Tehokkuus ja taloudellisuus Muutosmyönteisyys Avoimuus Toimintaajatus ja visio kuvattu Sonkajärven kunnan elinkeinoohjelma Toimintaajatus ja visio kuvattu Toimintaajatus ja visio kuvattu Kuvattu elinkeino-ohjelman työstäminen sekä perusteluja sisällölle Visio kuvattu Strategiat kuvattu tavoitteineen ja toimintalinjoineen: Elinkeinostrategia Kulttuuristrategia Palvelu- ja talousstrategia Asumiskuntastrategia Kuvattu painopistealueiden mukaiset toiminnalliset tavoitteet sekä kehittämiskohteet: Yhteiset kehittämiskohteet Elinkeinotoimen, hallinto- ja taloustoimen, sivistystoimen, ympäristötoimen ja perusturvan kehittämiskohteet Kunnan tehtävät ja nykytilan kuvaus Elinkeinotoiminnan toimintaperiaatteet Elinkeino-ohjelman päämäärät Elinkeino-ohjelman toimenpiteet lyhyellä ja pitkällä aikavälillä Nykytilan kuvaus Elinkeinopolitiikan toimintaperiaatteet Elinkeinopolitiikan päämäärät Yritysvaikutusten arviointi Nykytilan kuvaus Elinkeino-ohjelman strategiset valinnat Toimintalinjat toimenpiteineen Ohjelman toteuttaminen, hallinto, päätöksenteko ja seuranta Miten viestitään kuntalaisille? Kiuruveden kaupungin www-sivuilla Kiuruveden kaupungin www-sivuilla Lapinlahden kunnan wwwsivuilla tiivistetyssä muodossa Pielaveden kunnan www-sivuilla PDFtiedostona Sonkajärven kunnan www-sivuilla PDFtiedostona??

19 Kuntien yleisstrategiat ja hyvinvointi Kuntien yleisstrategioiden painopistealueista/tavoitteista ja toimintatavoista löytyi useita hyvinvointia ja terveyttä sekä sosiaali- ja terveyspalveluja koskevia teema-alueita. Sen sijaan elinkeinostrategioissa/ohjelmissa yrittäjyyttä käsiteltiin yleisellä tasolla ja hyvinvointipalvelut tulivat esillä melko vähän (taulukko 4). Yleisstrategioiden sisältämät teemat olivat: palvelujen tuottaminen eri-ikäisten ja erityisryhmien palveluiden kehittäminen ennaltaehkäisevä työ yrittäjyyden edistäminen koulutus, osaaminen ja henkilöstön jaksaminen toimintatapojen ja johtamisen kehittäminen. Palvelujen tuottamista kuvattiin kahdesta eri näkökulmasta eli peruspalvelujen tuottamisen ja kehittämisen sekä vaihtoehtoisten tuotantotapojen näkökulmista. Peruspalvelujen tuottamista kuvattiin käsitteillä hyvät peruspalvelut, kattavat peruspalvelut, tasokkaat palvelut tai palvelujen kehittäminen. Palvelujen asiakaslähtöisyyttä painotettiin myös. Eri-ikäisten palvelut ja niiden kehittäminen tulivat esille esimerkiksi ikääntyvien toimintakykyä edistävien palvelujen tuottamisena, vanhusten ja vammaisten palvelujen kehittäminen avohoitopainotteisiksi sekä lapsiperheiden hyvinvoinnin ja palveluiden kehittämisenä. Ennaltaehkäisevä työ tuotiin esille yleensä ennalta ehkäisevän työn kehittämisenä, eri ikäryhmien palveluissa ikääntyvien toimintakyvyn edistämisenä, perheiden jaksamisen tukemisena, lapsiperheiden elämäntilanteiden ja elinolosuhteiden parantamisena, sosiaalisen eheyden ja osallisuuden edistämisenä, omatoimisten liikunta-, vapaaaika- ja kulttuuripalvelujen edellytysten luomisena. Terveyden edistäminen käsitteenä ei tullut esille yleisstrategioista (vrt. Valtioneuvoston periaatepäätös 2001). Iisalmen ja Pielaveden strategioissa huomioitiin myös tietoverkkojen ja nykyteknologian hyödyntäminen palvelujen tuottamisessa. Palvelujen tuottamista kuvattiin myös palvelustrategian laatimisena, palvelujen kustannustehokkaana tai taloudellisena tuottamisena, palvelujen järjestämistapojen monipuolistamisena ja vaihtoehtoisten tuotantotapojen kartoittamisena ja käyttöönottamisena. Palvelutuotannon kehittämisessä tuotiin esille kaikissa yleisstrategioissa kuntayhteistyö ja seudullisesti järjestettävät palvelut. Verkostoituminen myös kolmannen sektorin kanssa oli kirjattu Iisalmen ja Pielaveden strategioihin. Palvelustrategian laatiminen tuli esille Lapinlahden ja Pielaveden strategioissa. Lapinlahdella on tavoitteena laatia palvelustrategia, jossa analysoidaan palveluprosessit palvelujen saatavuuden varmistamiseksi, laadun parantamiseksi ja tehokkuuden lisäämiseksi. Lisäksi painotettiin yhteistyötä Varpaisjärven kanssa. Pielaveden strategiassa ilmaistiin henkilöstrategian ja - suunnitelman päivittäminen ja samanaikaisesti palvelujen erilaisten tuotantotapojen tarkastelu. Myös palvelujen tuotteistaminen ja kilpailutettavat tuotteet olivat kehittämisen kohteena Pielaveden strategiassa. Koulutus, osaaminen ja henkilöstön jaksaminen tuotiin esille strategioissa koulutuspalvelujen turvaamisena, koulutuksen ja osaamisen kohdentamisena valittuihin elinkeinokärkiin, osaavana ja motivoituneena henkilöstönä, henkilökunnan jaksamisen tukemisena, ammattitaitoisen henkilös-

20 18 tön saatavuutena sekä koulutussuunnitteluun osallistumisena. Teknologinen osaaminen esitettiin osaamisen painopistealueen toiminnallisena tavoitteena Pielaveden strategiassa. Kehittämiskohteeksi asetettiin organisaation toimintatapojen, konserniajattelun ja -johtamisen kehittäminen Iisalmen strategiassa ja johtajuuden kehittäminen Pielaveden strategiassa. Yrittäjyyden edistäminen tuli esille kaikissa yleisstrategioissa. Hyvinvointiyrittäjyys sen sijaan ei tullut erillisenä esille muissa strategioissa kuin Pielaveden strategissa, jossa kehittämiskohteissa mainittiin kunnan omana työnä, kuntayhteistyönä, seudullisesti sekä yritysten ja kolmannen sektorin kanssa yhteistyössä tuotettavat palvelut. Kuntien elinkeinostrategioissa/-ohjelmissa yrittäjyyttä käsiteltiin yleisellä tasolla. Hyvinvointiyrittäjyyttä kuvaavia käsitteitä tuli esille Kiuruveden, Lapinlahden, Pielaveden, Sonkajärven ja Varpaisjärven elinkeinostrategioissa/-ohjelmissa. Iisalmen elinkeino-ohjelmassa puhuttiin palveluista ja palvelualoista. Vieremän elinkeinoohjelmassa mainittiin yhteiskunnalliset palvelut. Mitä yhteiskunnallisilla palveluilla tarkoitetaan, jäi kuitenkin epäselväksi. Palvelujen kehittäminen Vieremän elinkeino-ohjelmassa tarkoitti kaupallisten palvelujen kehittämistä. (Taulukko 4.) Elinkeinostrategioista/-ohjelmista nostettiin esille keskeisiä, myös hyvinvointiyrittäjyyttä koskettavia asioita (taulukko 4). Kaikissa elinkeinostrategioissa/-ohjelmissa tuotiin esille yrittäjyyden edistäminen erilaisin toimin, kuten neuvontapalvelujen kehittäminen, yrittäjien aktivointi, alueen kilpailuetujen esilletuominen, yritysten verkostoitumisessa auttaminen. Palvelujen tuottamista kuvattiin tuottamistapojen vaihtoehtojen lisäämisenä ja palvelujen sisältöjen kehittämisenä, yksityisten ja seudullisten palvelujen lisäämisenä, markkinoiden luomisena yksityiselle palveluyrittäjyydelle. Yrittäjyyskasvatus ja -koulutus tuotiin esille Iisalmen, Sonkajärven ja Varpaisjärven elinkeino-ohjelmissa. Iisalmen elinkeino-ohjelmassa erityisenä painoalueena oli yritysten henkilöstön osaamistason nosto. Yhteistyö ja verkostoituminen tulivat esille useasta eri näkökulmasta, kuten kunnan ja yrittäjien tapaamisina, toimialakohtaisena kehittämistyönä, kuntien välisen elinkeinopoliittisen yhteistyön kehittämisenä, hankeyhteistyönä ja kuntayhteistyönä. Uuden teknologian hyödyntämistä yritystoiminnassa kuvattiin Iisalmen elinkeino-ohjelmassa erikoistumisena etäpalveluun, Pielaveden strategiassa uudentyyppisten tuotantomahdollisuuksien tarjoamisena sekä yleensä laajakaistayhteyksien merkitystä yrittäjien toimintaympäristössä Vieremän elinkeino-ohjelmassa. Sonkajärven elinkeino-ohjelmassa asetettiin palvelujen tuottajaorganisaatiolle edellytykseksi palvelujen tuotteistaminen, lisäksi palvelujen käyttöä mitataan vuosittain ja asiakastyytyväisyyttä kahden vuoden välein. Kiuruveden elinkeino- ja maaseutuohjelmassa puolestaan asetettiin tavoitteeksi asiakkaiden valmennus käyttämään monimuotoisia tukipalveluja. Lisäksi kuvattiin palvelujen hankkimisen ja kilpailuttamisen periaatteita. Kiuruveden kaupungin hankintastrategia oli kirjattu Kiuruveden elinkeino- ja maaseutuohjelmaan ja Iisalmen kaupungin palvelujen järjestämisen periaatteet puolestaan Iisalmen kaupungin palvelustrategiaan ja henkilöstösuunnitelmaan.

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Palvelustrategia Miksi palvelustrategiaa tarvitaan? Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Kuntatalous => tuloksellisuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 1(7) Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 IISALMEN KAUPUNGIN SOSIAALIPALVELUKESKUS STRATEGIA Sosiaalipalvelukeskuksen ammattitaitoinen ja kehittämishaluinen henkilöstö tuottaa laadukkaita sosiaalipalveluja asukkaille.

Lisätiedot

Palvelustrategia Helsingissä

Palvelustrategia Helsingissä Palvelustrategia Helsingissä Strategiapäällikkö Marko Karvinen Talous- ja suunnittelukeskus 13.9.2011 13.9.2011 Marko Karvinen 1 Strategiaohjelma 2009-2012 13.9.2011 Marko Karvinen 2 Helsingin kaupunkikonsernin

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa

Arjen turvaa kunnissa Arjen turvaa kunnissa Turvallisuusyhteistyön kehittäminen kunnissa Alueellinen sisäisen turvallisuuden yhteistyö Vaasa 25.9.2012 Marko Palmgren, projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto 1.10.2012 1

Lisätiedot

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA - ikääntyvien hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Hattulassa ja Janakkalassa Minna Heikkilä, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja:

Lisätiedot

Palvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen

Palvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen Palvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen Ulla-Maija Laiho Työ- ja elinkeinoministeriö, HYVÄ hanke Helsinki 26.11.2009 Miksi TEM:n linjauksia hyvinvointialalle? Sosiaali-

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010. A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen

KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010. A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen TA 1 KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010 A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen C) Palvelualue: Vapaa-aikakeskus D) Vastuuhenkilö: Tapio Miettunen

Lisätiedot

Jyväskylän palvelusetelitoiminta

Jyväskylän palvelusetelitoiminta Jyväskylän palvelusetelitoiminta 31.3.2011 Riitta Pylvänen Projektipäällikkö Asiakas-tuottajamalli hanke (ASTU) Käynnistettiin lokakuussa 2009, päättyy 31.12.2011 Jykesin hallinnoima Jyväskylän kaupungin

Lisätiedot

TOIMINTAMALLIT YLÄ-SAVON HYVINVOINTIJOHTAMISESSA

TOIMINTAMALLIT YLÄ-SAVON HYVINVOINTIJOHTAMISESSA TOIMINTAMALLIT YLÄ-SAVON HYVINVOINTIJOHTAMISESSA Kohti sähköistä hyvinvointikertomusta 25.10.2011 Kaarina Kursukangas-Hourula 28.10.2011 1 Nykyinen toimintamalli V. 2010 alusta Iisalmen, Kiuruveden, Sonkajärven

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

Perusturvakuntayhtymä Akselin toimintaa koskeva selvitystyö

Perusturvakuntayhtymä Akselin toimintaa koskeva selvitystyö Perusturvakuntayhtymä Akselin toimintaa koskeva selvitystyö Raportti 5.6.2014 2.6.2014 Page 1 Perusturvakuntayhtymä Akselin selvitystyön kokonaisuudet Palvelurakenteen ja hallintomallin analyysi nykyinen

Lisätiedot

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma PIRKKALAN KUNTA TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma VALTUUSTON HYVÄKSYMÄ 20.2.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kuntastrategiaa toteuttava hanke... 4

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

KAARINAN JA PIIKKIÖN KUNTALIITOS

KAARINAN JA PIIKKIÖN KUNTALIITOS KAARINAN JA PIIKKIÖN KUNTALIITOS Hyvinvointipalvelut Info 29.2.2008 Mitä muutos tarkoittaa Minulle? (Niskanen ja Murto 2000) Mitkä ovat muutoksen vaikutukset minuun? Miten muutos vaikuttaa työhöni? Miten

Lisätiedot

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys. 1.2.2011 Anne Korhonen

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys. 1.2.2011 Anne Korhonen Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys 1.2.2011 Anne Korhonen Toteutus etsittiin viitteitä Green Care -malliin soveltuvista palvelutarpeista palvelustrategiat, palvelutarve- ja väestöselvitykset,

Lisätiedot

Maahanmuuttajatyöstä Iisalmessa

Maahanmuuttajatyöstä Iisalmessa Maahanmuuttajatyöstä Iisalmessa Riitta Topelius Kehittämispäällikkö Maahanmuuttajasta kuntalaiseksi -seminaari Kuntamarkkinat 12.9.2012 27.9.2012 1 Ylä-Savo 27.9.2012 2 Väestö ja työpaikat Iisalmi noin

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN JA JYVÄSKYLÄN MAALAISKUNNAN KUNTAJAKOSELVITYS

JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN JA JYVÄSKYLÄN MAALAISKUNNAN KUNTAJAKOSELVITYS JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN JA JYVÄSKYLÄN MAALAISKUNNAN KUNTAJAKOSELVITYS SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN TOIMIALARYHMÄN LOPPURAPORTTI 2.11.2007 Pj. Jouni Arnberg JOHDANTO Työvaliokunta nimesi 17.9.2007 neljä

Lisätiedot

Ylä-Savon toiminta-alue

Ylä-Savon toiminta-alue HYVINVOINTIA JA LAATUA vanhuspalvelulain toimeenpanohanke Ylä-Savon toiminta-alue Hannele Niemelä Hanketyöntekijä 25.3.2014 1 TAUSTA Hankkeeseen osallistuu: Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Iisalmi Kiuruvesi

Lisätiedot

Helsingin kaupungin hankinnat seminaari

Helsingin kaupungin hankinnat seminaari Helsingin kaupungin hankinnat seminaari 13.9.2011 Hotel Arthur Apulaiskaupunginjohtaja Laura Räty 13.9.2011 Apulaiskaupunginjohtaja Laura Räty Lakisääteisen järjestämisvastuun piiri Arvoverkko - käyttömenot

Lisätiedot

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-alan kehittäminen yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-uudistus tulee ja muuttaa rakenteita Järjestämisvastuu Järjestämisvastuu t ja tuotantovastuu

Lisätiedot

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ITÄ-SUOMESSA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan jos ajaa maakuntaliitto a 6.2.2015 Maarita Mannelin Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Palveluseteli on mahdollisuus palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta

Palveluseteli on mahdollisuus palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Palveluseteli on mahdollisuus palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Joensuu 12.1.2012 Kumppanuudella tuloksiin Pekka Utriainen Uudet askeleet Kunnan järjestämisvastuulla

Lisätiedot

Toimintakyky ja arjen sujuvuus

Toimintakyky ja arjen sujuvuus Toimintakyky ja arjen sujuvuus Vastuualuejohtaja Sirkka Karhulan esitys organisaatiotoimikunnassa 25.10.2010 Jyväskylän vanhuspoliittinen strategia 2009-2030 WWW.jyvaskylanseutu.fi/sivu.php/vanhuspalvelut

Lisätiedot

Turun seudun palvelustrategiatyö. Antti Parpo 22.10.2010 Hyvinvointipalveluiden johtaja Kaarinan kaupunki

Turun seudun palvelustrategiatyö. Antti Parpo 22.10.2010 Hyvinvointipalveluiden johtaja Kaarinan kaupunki Turun seudun palvelustrategiatyö Antti Parpo 22.10.2010 Hyvinvointipalveluiden johtaja Kaarinan kaupunki Kaarinan kaupungin hyvinvointipalveluiden tuottamistavat Kaarinan kaupunki tuottaa pääosan sosiaalija

Lisätiedot

Oulun palvelumalli 2020:

Oulun palvelumalli 2020: Oulun palvelumalli 2020: asiakaslähtöisyyttä, yhteisöllisyyttä ja monituottajuutta OSAAVA KUNTA tutkimuksen -SEMINAARI KUNTAPÄIVILLÄ 15.5.2013 Kehittämispäällikkö Maria Ala-Siuru Oulun palvelumalli 2020:

Lisätiedot

TARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA

TARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA KAUPUNKISTRATEGIAN TARKENTAMINEN UUDISTUVA HMEENLINNA 2015 STRATEGIA STRATEGIA OHJAA UUDISTUNEEN KAUPUNGIN TOIMINTAA Strategia ohjaa kaupungin kokonaissuunnittelua sekä lautakuntien suunnittelua ja toimintaa

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015

Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015 Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015 Evijärvi, Kauhava, Lappajärvi Ikääntyminen voimavarana seminaari SYO, Kauhava 3.5.2011 Ikäpoliittinen ohjelma v. 2011-2015 Visio:

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely 8.6.2015

Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely 8.6.2015 Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely 8.6.2015 Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistuksia koskeva kysely Kysely suunnattiin kaikille Manner-Suomen kunnille sekä sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

Salon kaupunki Organisaation uudistaminen 24.6.2013. johtava konsultti Jaakko Joensuu

Salon kaupunki Organisaation uudistaminen 24.6.2013. johtava konsultti Jaakko Joensuu Salon kaupunki Organisaation uudistaminen johtava konsultti Jaakko Joensuu Taustaa Kevään 2013 aikana Salossa on valmisteltu selviytymissuunnitelmaa, jossa tavoitellaan 33 miljoonan euron muutosta kaupungin

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen strategia. Opla 48 10.05.2006

Varhaiskasvatuksen strategia. Opla 48 10.05.2006 Varhaiskasvatuksen strategia Opla 48 10.05.2006 Visio 2013 Lohjan varhaiskasvatus tarjoaa 2800 lapselle perheen tarpeisiin vastaavat alueelliset ja laadukkaat peruspalvelut. Palvelutoimintaa toteuttaa

Lisätiedot

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin valmistelutyö. Vammaistyö osana piirin valmistelutyötä 10.9.2008

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin valmistelutyö. Vammaistyö osana piirin valmistelutyötä 10.9.2008 sosiaali- ja terveyspiirin valmistelutyö Vammaistyö osana piirin valmistelutyötä 10.9.2008 Organisoitumisen lähtökohdat Organisaation on vastattava n perussopimuksen ja perustamissuunnitelman tavoitteita

Lisätiedot

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelurakennetyöryhmän väliraportti Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon kehittäminen / LAPIN KASTE Jouni Lohi, professori Jaana Kupulisoja, suunnittelija Riitta Rautalin, suunnittelija

Perusterveydenhuollon kehittäminen / LAPIN KASTE Jouni Lohi, professori Jaana Kupulisoja, suunnittelija Riitta Rautalin, suunnittelija Perusterveydenhuollon kehittäminen / LAPIN KASTE Jouni Lohi, professori Jaana Kupulisoja, suunnittelija Riitta Rautalin, suunnittelija 12.10.2009 1 KASTE Pohjois Suomen monialaiset sosiaali ja terveyspalvelut

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA Juha Mieskolainen Länsi-Suomen lääninhallitus 12.11.2008 Päihdehaittojen ehkäisy eri KASTE-ohjelma 2008-2011: Päätavoitteet: ohjelmissa Osallisuus lisääntyy ja syrjäytymien

Lisätiedot

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Vastaa alueen sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta. Väestö 132.000 Budjetti 410 M Työntekijöitä 4200 Helsinki tai Pietari

Lisätiedot

MIKSI PALVELUSTRATEGIA Kuntaliitto; 2007

MIKSI PALVELUSTRATEGIA Kuntaliitto; 2007 MIKSI PALVELUSTRATEGIA Kuntaliitto; 2007 Palvelustrategia vastaa kysymykseen, miten kunnat selviävät palvelujen järjestäjänä tulevaisuudessa erilaisten muutosten aiheuttamista haasteista Palvelustrategiassa

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori 25.10.2013

Lisätiedot

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan osaaminen 31.1.2019 terveydenhoitajia koulutetaan tulevaisuuden

Lisätiedot

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Miten turvataan sosiaalipalvelujen osuus sosiaali- ja terveyspiirissä? Anu Olkkonen-Nikula Koti- ja asumispalvelujen johtaja Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI Heinolan kaupunki TOIMINTAOHJELMA 2015

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI Heinolan kaupunki TOIMINTAOHJELMA 2015 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI Heinolan kaupunki TOIMINTAOHJELMA 2015 Heinolan kaupungin strategian tavoitteet 1.Toimivat palveluketjut koko kaupungissa Palveluketjujen kuvaaminen Palvelukokemuksen mittaaminen

Lisätiedot

Lapinlahden kuntastrategia 2011-2017

Lapinlahden kuntastrategia 2011-2017 Lapinlahden kuntastrategia 2011-2017 visiona Elinvoimainen Lapinlahti 2025 Khall 7.3.2011 Lapinlahti ja Varpaisjärvi 2010 Nykytilanteen vahvuudet Maantieteellinen sijainti. Hyvät julkiset palvelut ja niiden

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Eurajoen kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Eurajoen kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä 1 /5 Organisaatiot Eurajoen kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Sopimuskausi 2013 2015 Johtopäätökset toimintaympäristön kehityksestä 65 75 -vuotiaiden määrä kasvaa, huoltosuhde heikkenee

Lisätiedot

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA.

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET Joutsan kunta toimii aktiivisesti ja tulevaisuushakuisesti sekä etsii uusia toimintatapoja kunnan

Lisätiedot

Toimintakyky ja arjen sujuvuus

Toimintakyky ja arjen sujuvuus Toimintakyky ja arjen sujuvuus palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Sirkka Karhula Selvityshenkilö Valtuustoseminaari 21.2.2011 Valmistelun ohjaus Valtuusto Kaupunginhallitus Organisaatiotoimikunta

Lisätiedot

Kanta-Hämeen sote 2016

Kanta-Hämeen sote 2016 Kanta-Hämeen sote 2016 Markku Puro 8.12.2015 Hämeen parasta kehittämistä! I. 2015 saavutukset II. Hahmotelma 2016-2018 III. Vuosi 2016 tarkennettuna 1. Tavoitetilan määrittely 2. Osallisuuden varmistaminen

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa. 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja

Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa. 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja 1 Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja 2 Hyvinvointipalvelut murroksessa Kansantalouden ja yleisen varallisuuden kasvu ovat keskeisiä hyvinvointipalvelujen

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Palveluseteli: hyötyä kunnalle ja yrittäjälle palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta

Palveluseteli: hyötyä kunnalle ja yrittäjälle palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Palveluseteli: hyötyä kunnalle ja yrittäjälle palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Kunta / Tuotannon arviointi Seuranta arviointi

Lisätiedot

Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit

Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit Esi- ja perusopetuksen kehittämisverkoston päätösseminaari katse kohti tulevaisuutta 11.5.2006 Tampere Veli-Matti Kanerva, kehityspäällikkö Kasvatus- ja

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Kokemuksia Jyväskylän palvelusetelistä

Kokemuksia Jyväskylän palvelusetelistä Kokemuksia Jyväskylän palvelusetelistä 3.5.2011 Riitta Pylvänen Projektipäällikkö Asiakas-tuottajamalli hanke (ASTU) Käynnistettiin lokakuussa 2009, päättyy 31.12.2011 Jykesin hallinnoima Jyväskylän kaupungin

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Ikäihmisten palveluiden tulevaisuuden visio Osallistava ja turvallinen Osallistava ja turvallinen kunta, joka tarjoaa ikäihmisille

Lisätiedot

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 Kunnanhallitus 30.5.2011 91 LIITE 37 Valtuusto 13.6.2011 15 LIITE 18 MYRSKYLÄN KUNTA MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 JA STRATEGIA VISION TOTEUTUMISEKSI Kunnan visio 2020 Myrskylä on viihtyisä asuinkunta kohtuullisten

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9 Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäiseminen 2004 2007 Esitteitä 2004:9 Turvallisuus on perusoikeus Turvallisuus on jokaisen perusoikeus ja hyvinvoinnin perusta. Väkivalta murentaa tätä turvallisuutta. Lisäksi

Lisätiedot

HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA

HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA Sosiaali- ja terveyspalvelualan toimijoiden liiketoimintaosaamisen tutkimus- ja kehittämistarpeita kartoittava selvitys Tutkija Eevaleena Mattila

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma akuuttivuodeosastohoidon ja siihen liittyvien hoitoprosessien tuottamiseksi Päijät-Hämeessä

Toimintasuunnitelma akuuttivuodeosastohoidon ja siihen liittyvien hoitoprosessien tuottamiseksi Päijät-Hämeessä Toimintasuunnitelma akuuttivuodeosastohoidon ja siihen liittyvien hoitoprosessien tuottamiseksi Päijät-Hämeessä Seminaari 27.8.2014 Johdanto Terveyskeskussairaaloiden rooli on muuttunut koko maassa. Tavoitteena

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen kumppanuus sosiaali- ja terveysalalla

Julkisen ja yksityisen kumppanuus sosiaali- ja terveysalalla Julkisen ja yksityisen kumppanuus sosiaali- ja terveysalalla Helsingin yrittäjät Palveleva Helsinki -seminaari, 1.3.2011 Peruspalveluministeri Paula Risikko Sosiaali- ja terveysalan tulevaisuuden haasteita

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Kumppanuussopimus Tahto-osa 1 /3 Organisaatiot Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Sopimuskausi 2015-2017 Johtopäätökset toimintaympäristön kehityksestä Väestöennusteen mukaan yli

Lisätiedot

PALVELUMARKKINOIDEN KEHITTÄMISNÄKYMÄT ROVANIEMELLÄ

PALVELUMARKKINOIDEN KEHITTÄMISNÄKYMÄT ROVANIEMELLÄ PALVELUMARKKINOIDEN KEHITTÄMISNÄKYMÄT ROVANIEMELLÄ Auvo Kilpeläinen Sosiaali- ja terveysjohtaja Tilaajahallinto auvo.kilpelainen@rovaniemi.fi 040-5321952 Hyvä-aluefoorum Oulu 29.10.2009 Uuden Rovaniemen

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Tilaaja-tuottajamalli sosiaalija terveydenhuollon palvelujärjestelmässä. Merja Ala-Nikkola merja.ala-nikkola@hamk.fi

Tilaaja-tuottajamalli sosiaalija terveydenhuollon palvelujärjestelmässä. Merja Ala-Nikkola merja.ala-nikkola@hamk.fi Tilaaja-tuottajamalli sosiaalija terveydenhuollon palvelujärjestelmässä Merja Ala-Nikkola merja.ala-nikkola@hamk.fi Palvelujärjestelmän ongelmia (Ala-Nikkola & Sipilä 1996) Palvelut ja etuudet ovat joustamattomia

Lisätiedot

Kouvolan päihdestrategia 2009-2012

Kouvolan päihdestrategia 2009-2012 Kouvolan päihdestrategia 2009-2012 Timo Väisänen Palvelujohtaja A-klinikkasäätiö / Järvenpään sosiaalisairaala Rakenne Taustaa Päihteiden käytön nykytilanne Kouvolassa Kouvolan päihdepalvelut Päihdestrategian

Lisätiedot

JIK-HANKE. Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008

JIK-HANKE. Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008 JIK-HANKE Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008 Asialista NHG:n esittely Sosiaali- ja terveydenhuollon yleisiä haasteita Projektin sisältö Toimeksianto ja tavoitteet Toteutus Aikataulu Keskustelu

Lisätiedot

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan maakuntaliiton keskeisimmät tehtävät Maakuntaliiton tavoitteena on Pohjois-Karjalan tekeminen entistä paremmaksi

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Kumppanuudella tuloksiin. 8.5.2012 Paavo Voutilainen sosiaalijohtaja

Kumppanuudella tuloksiin. 8.5.2012 Paavo Voutilainen sosiaalijohtaja Kumppanuudella tuloksiin 8.5.2012 Paavo Voutilainen sosiaalijohtaja Suunnitelmallista kehittämistä Sosiaaliviraston palvelustrategian määrittely alkoi vuonna 2005 ja lopullinen versio hyväksyttiin vuoden

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS

PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS Strategia tarkoittaa valintojen tekemistä. Mitkä ovat kaikkein suurimmat haasteet porvoolaisten hyvinvoinnille vuosina 2013-2017? STRATEGIA RAKENNETTIIN YHDESSÄ

Lisätiedot

Ennakointi apuna hyvinvointiyrityksen toiminnassa 21.11.2013 Hanna Erkko & Anne Tiihonen

Ennakointi apuna hyvinvointiyrityksen toiminnassa 21.11.2013 Hanna Erkko & Anne Tiihonen Ennakointi apuna hyvinvointiyrityksen toiminnassa 21.11.2013 Hanna Erkko & Anne Tiihonen Tavoitteet ja sisältö Osallistujat tutustuvat käytännönläheiseen ennakoinnin työkaluun (tulevaisuuskartta) ja työstävät

Lisätiedot

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Koukkuniemi 2020- hanke Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Hankkeen tavoitteet 1. Yhteiskunnallisen yrityksen perustaminen vanhustenhuollon

Lisätiedot

HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI

HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI Hyvinvointipalveluita asiakkaan parhaaksi Hyvinvointipalvelujen järjestäminen on yksi yhteiskunnan tärkeimmistä tehtävistä ellei jopa kaikkein tärkein. Onnistuminen tässä

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN 19.4.2012. Maakunta - osallisuus - lähidemokratia Maakuntajohtaja Jari Parkkonen, Päijät-Hämeen liitto

YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN 19.4.2012. Maakunta - osallisuus - lähidemokratia Maakuntajohtaja Jari Parkkonen, Päijät-Hämeen liitto YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN 19.4.2012 Maakunta - osallisuus - lähidemokratia Maakuntajohtaja Jari Parkkonen, Päijät-Hämeen liitto AJATUKSIA PALVELURAKENNEUUDISTUKSISTA 2000-LUVULLA Aikaisemman kuin nykyisenkin

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.12.2006 Helinä Mäenpää viestintäpäällikkö Jyväskylän kaupungin viestinnän tavoite Viestintä tukee tasapuolista tiedonsaantia,

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta. Tehtäväalue. 210 Perusturvakuntayhtymä Akseli

Sosiaalilautakunta. Tehtäväalue. 210 Perusturvakuntayhtymä Akseli Sosiaalilautakunta Tehtäväalue Vanhustenhuolto ja kotipalvelut Tilivelvollinen Sosiaalijohtaja ja avopalveluohjaaja Vanhustenhuolto ja kotipalvelut -vastuualue siirtyy Perusturvakuntayhtymä Akseliin 1.1.2011

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla?

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? YHTEISTOIMINTA-ALUEVERKOSTON XIV TAPAAMINEN 17.2.2011 Helsinki Neuvotteleva virkamies Kerttu Perttilä, STM 1 2.3.2011

Lisätiedot

Järjestöjen aluetyön kokous. Kuopio 24.4.2012

Järjestöjen aluetyön kokous. Kuopio 24.4.2012 Järjestöjen aluetyön kokous Kuopio 24.4.2012 Ohjelma klo 10.00 Avaus ja esittäytyminen klo 10.15 KASTE ohjelman tps Itä-Suomessa - alueellinen ohjelmapäällikkö Jouko Miettinen - klo 11.00 Järjestöt ja

Lisätiedot

Tutkimus luettavissa kokonaisuudessaan www.pohjanmaahanke.fi Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA:

Tutkimus luettavissa kokonaisuudessaan www.pohjanmaahanke.fi Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA: Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien kuntouttavia asumispalveluja koskeva kyselytutkimus toteutettiin kolmen maakunnan alueella 2007 2008, Länsi-Suomen lääninhallituksen ja Pohjanmaa-hankeen yhteistyönä

Lisätiedot

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko Kysymykset 1. 1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko OHJAUKSEN TOIMINTAPOLITIIKKA ALUEELLISELLA TASOLLA Alueellisesti tulisi määritellä tahot, joita tarvitaan alueellisten ohjauksen palvelujärjestelyjen

Lisätiedot

FORSSAN SEUDUN TERVEYDENHUOLLON KY. Jäsenkunnat. Forssa 17870 Humppila 2537 Jokioinen 5767 Tammela 6617 Ypäjä 2630. Väkiluku 35421

FORSSAN SEUDUN TERVEYDENHUOLLON KY. Jäsenkunnat. Forssa 17870 Humppila 2537 Jokioinen 5767 Tammela 6617 Ypäjä 2630. Väkiluku 35421 Jäsenkunnat Forssa 17870 Humppila 2537 Jokioinen 5767 Tammela 6617 Ypäjä 2630 Väkiluku 35421 Seudullinen terveydenhuolto n. 580 työntekijää käyttötalous 57,7 milj. toimipisteet 5 kunnassa hajautetut lähipalvelut

Lisätiedot

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Moniammatillisuus sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Rakenteiden uudistaminen: Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Lisätiedot

Kuntamarkkinat 11.9.2013

Kuntamarkkinat 11.9.2013 Kuntamarkkinat 11.9.2013 Järvenpään kaupungin turvallisuussuunnitelma Erkki Kukkonen kaupunginjohtaja LÄHTÖKOHTIA JÄRVENPÄÄN TURVALLISUUSSUUNNITTELULLE - Syrjäytyminen on sisäisen turvallisuuden keskeisin

Lisätiedot

Case Kouvola: Sivistystoimen palveluissa tilaaja-tuottajamallista prosessiorganisaatioon

Case Kouvola: Sivistystoimen palveluissa tilaaja-tuottajamallista prosessiorganisaatioon Case Kouvola: Sivistystoimen palveluissa tilaaja-tuottajamallista prosessiorganisaatioon Valtakunnalliset sivistystoimen neuvottelupäivät 3.-4.10.2012 Kuntatalo Ismo Korhonen, sivistysjohtaja Kouvolan

Lisätiedot

1 / Author / 19-Dec-09

1 / Author / 19-Dec-09 1 / Author / 19-Dec-09 Näin me etenemme Rannikko-Pohjanmaan ky K5 Johtaja Jarkko Pirttiperä Hankkeiden tapaaminen 17.12.09, Vaasa 2 / Author / 19-Dec-09 K5 jäsenkunnat 3 / Author / 19-Dec-09 Esityksen

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Palvelusetelin kehittäminen Jyväskylässä

Palvelusetelin kehittäminen Jyväskylässä Palvelusetelin kehittäminen Jyväskylässä Lohja - forum 29.4.2010 Riitta Pylvänen Projektipäällikkö, Astu - hanke Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö, Jykes Oy Palvelusetelin kehittämisen ensimmäinen vaihe

Lisätiedot

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Ylitarkastaja Hanna Nyfors STM sosiaali- ja terveyspalveluosasto 19.2.2016 19.2.2016 1 Sote- uudistuksen tavoitteet Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Ratkaisuja. kunnan terveyspalveluihin

Ratkaisuja. kunnan terveyspalveluihin Ratkaisuja kunnan terveyspalveluihin Valinnanvapaus parantaa kuntalaisten asemaa. Terveyspalvelut kuntalaisille Terveyspalveluiden tuotanto LPY korostaa kuntavaaleissa kansalaisten valinnanvapauden lisäämistä.

Lisätiedot

KOKO Kainuun hyvinvoinnin työpajat - yhteenveto

KOKO Kainuun hyvinvoinnin työpajat - yhteenveto KOKO Kainuun hyvinvoinnin työpajat - yhteenveto Sari Salmela, Welliving-hanke Anitta Juntunen, Kajaanin ammattikorkeakoulu 9.6.2010 Työpajojen idea KOKO Kainuun tavoitteina 1) Parantaa hyvinvointialan

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Henkilöstöohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto HENKILÖSTÖOHJELMA 1 Henkilöstöohjelman lähtökohdat Johtamisvisio Linjakas johtajuus ja yhteinen sävel.

Lisätiedot

Sosiaali- terveyspalvelujen turvaaminen uudistuvassa Suomessa

Sosiaali- terveyspalvelujen turvaaminen uudistuvassa Suomessa Sosiaali- terveyspalvelujen turvaaminen uudistuvassa Suomessa Lähihoitajakoulutuksen 20-vuotisjuhlaseminaari Kuopio, 9.10.2013 sosiaali- ja terveysministeri 2010-luvun toimintaympäristö Globalisaatio Teknologian

Lisätiedot