1. Minkä puolueen kunnanvaltuutettuna toimitte?

Transkriptio

1 1. Minkä puolueen kunnanvaltuutettuna toimitte? Vastaajien määrä: % 5 75% 10 Keskusta Kokoomus Kristillisdemokraatit Perussuomalaiset 10 Ruotsalainen Kansanpuolue Sosialidemokraatit Vasemmistoliitto Vihreät Jokin muu (esim. sitoutumaton) 2. Kotikuntanne asukasmäärä Vastaajien määrä: Alle ,33% Yli ,33% 23,33% 3. Vastaajan sukupuoli Vastaajien määrä: 120

2 Nainen 21,67% Mies 78,33% 4. Vastaajan ikä Vastaajien määrä: 120 5% 1 15% 2 25% 3 35% Alle 35 vuotta 9,17% 3549 vuotta 33,33% 5059 vuotta 60 vuotta tai vanhempi 26,67% 30,83% 5. Minkä vaalipiirin alueella kotikuntanne sijaitsee? Vastaajien määrä: 120

3 2,5% 5% 7,5% 1 12,5% 15% 17,5% 2 Helsingin vaalipiirin 0,83% Hämeen vaalipiirin 4,17% Lapin vaalipiirin 8,33% Oulun vaalipiirin 16,67% Pirkanmaan vaalipiirin 17,5% Satakunnan vaalipiirin 1 Uudenmaan vaalipiirin 18,33% Vaasan vaalipiirin 1 VarsinaisSuomen vaalipiirin 9,17% KeskiSuomen vaalipiirin 5% 6. Seuraava hallitus on ottanut talouspolitiikkansa lähtökohdaksi valtiovarainministeriön (VM) arvion, jonka mukaan kuntatalouden menoja on pienennettävä 2 miljardilla eurolla. Pidättekö VM:n arviota oikeana ja hyväksyttekö hallituksen sopeutuslinjan? Vastaajien määrä: Kyllä, kuntataloudesta on leikattava 2 miljardia euroa, jotta kuntien tulot ja menot saadaan tasapainoon. 56,9% Hyväksyn leikkaukset, mutta niiden on oltava huomattavasti pienempiä, esimerkiksi miljardin euron luokkaa. 35,34% Kuntataloudessa ei pidä toteuttaa nyt säästöjä, koska rahoitusmarkkinoilta on saatavissa edullisesti velkarahaa elvytykseen. 7,76%

4 7. Voitte halutessanne kommentoida kuntatalouden 2 miljardin säästötavoitetta sanallisesti. Jos haluatte, että voimme siteerata teitä nimellänne, voitte kirjoittaa nimenne, puolueenne ja kotikuntanne avoimen vastauksen loppuun. Vastaajien määrä: 50 Leikkaukset edellyttävät kuntien tehtävien karsimista. Jos leikataan pelkästään valtionosuuksia, niin veronkorotukset jäävät taas kerran kuntien tehtäväksi hallituksen saamattomuuden takia. Hallituksen pitää huolehtia valtion menojen järkeistämisestä, kuntatalouden säästöt vaihtelevat kunnittain ei kaikkien kuntien tarvitse leikata jos valtio ei siirrä ongelmiaan kunnille. Valtion pitää huolehtia että lainsäädäntö ei estä ja vaikeuta kuntien huolehtimista taloudestaan. Kuntatalouteen on pesiytynyt ogranisaatio ja päällikkövimma, joten suurilla kaupungeilla on strategiapäällikkö ja erilaisia kehitys ja projektijohtajia. Karsimisten tulee tapahtua näistä hallintoorganisaatioista ja turhasta tekemisestä. On keskityttävä perustoimintojen ylläpitämiseen ja kehittämiseen sekä investointeihin. Elimme edellisellä hallituskaudella vastaavasti "liian leveästi", joten leikkaus on paikallaan. Leikkauksia ei voida tehdä ainakaan palveluiden suhteen, ihmiset jäävät jo nyt ilman palveluita, mutta väliportaanjohtoa ja kaikenlaisia asiantuntijoita ja suunnittelijoita vähentämällä saadaan kankisnkertaiset säästöt pakoista ja työajoista. Suorittavilta työntekijöiltä kuluu valtavasti aikaa kun joutuu pitkin työviikkoa hyppäämään milloin kenenkin pikkukihon toinen toistaan tärkeämissä ja joutenpäiviäisissä palavereissa, jotka voisi hoitaa isokiho sähköisesti. Liian kauan valtio on kurittanut kuntia siirtämällä sen velvollisuuksia kuntien harteille ja samaan aikaan systemaattisesti vähentänyt VO maksuja. Toki kaikkien on osallistuttava talkoisiin, mutta tapa jolla jokainen osallistuu pitäisi olla tasapuolisempi kaikin puolin. Kunnat ja kuntataloudesta on jo nyt säästetty liikaa, kuntien velvoitteet monilta osin jää laadun osalta surkeaksi! Kuten mm. vanhus ja terveydenhoito sekä Teknisen puolen palvelut. Elikä noi on kuntalaisten ja kunnan kannalta ydintoimintoja joita Ei saa rapauttaa, teknisen puolen rapauttaminen lisää korjausvelkaa jonka kunnat joutuvat jatkossa maksamaan todella kalliisti! Kaupunkimme menot ovat paisuneet suhteessa verotuloihin, 2 miljoonan säästö ei ole meille mahdoton koko kuntatalouteen suhteutettuna, jos tahtoa ja talkoohenkeä löytyy. Palkat ovat nousseet suhteessa yksityispuoleen 1% verran enemmän, mikä tarkoittaa euroina 1,5 miljoonaa. Organisaation uudistus, mikä meillä on käynnissä, toivottavasti tuo tarvittavan säästötavoitteen. Kunnissa näyttää olevan vallassa rohmuamisen mieliala. Mikään järkevä säästöesitys ei mene läpi. Kouluja lakkautetaan, mutta kukaan ei tuo lukuja pöytään paljonko säästöjä tulee ja mistä ne tulee. Rakennetaan paloasemia, vaikka paloasemalta käsin ei ainuttakaan tulipaloa ole sammutettu ja tuskin koskaan sammutetaankaan. Maita ostellaan keskeltä metsää kovalla hinnalla sen enempää valmistelussa keltään kysymättä. Rakennetaan lisää lastentarhoja, vaikka pitäisi huolehtia vanhuksista asukaslukujen vähentyessä. Kirjastoauto ostetaan ja kirjastoon tehdään remonttia sadoilla tuhansilla, vaikka tänä päivänä netissä on jo enenevästi tarjolla sähkoisiä kirjoja. Kirjojen lukeminen on muotia netissä, ei kirjastossa. Säästöistä ei ole oikeastaan edes lupa puhua, ettei joudu huonoon valoon. Vanhusten ja sairaiden asiat unohdetaan tahallaan jne. Näillä kaiken maailman leikkauksilla leikataan tavallisen kansan hyvinvointia koska joudutaan jotenkin menot maksaa niin kansa ne maksaa. Ei kunta! Tämä on sitä kansan kusetusta mitä arkkaadian mäen porukka on tehnyt kymmeniä vuosia. Kunnissa tehdään paljon päällekkäisiä tehtäviä, jotka voitaisiin järkeistää. Myös kuntien ja valtion päällekkäiset tehtävät pitää ottaa tarkkaan syyniin. Monia tehtäviä joita kunnat tekevät tällä hetkellä voitaisiin yhdistää valtion laitosten tehtäväkenttään. Nyt pitää säästää, sillä tulevaisuudessa olisi joka tapauksessa säästettävä. Ei kannata lykätä. kuntatalouden säästöt on helposti saavutettavissa leikkaamalla kohtuuttomaksi tulleita velvoitteita Pieniä kuntia rokotetaan liikaa ja valtionavustukset otetaan jo valmiiksi köyhimmiltä kunnilta...pitäisikö hieman miettiä keneltä otetaan ja kenelle annetaan...kaikki ei vaan halua keskittää ja muuttaa Etelä Suomen suurkaupunkeihin...maallakin on elämää!!!

5 Kunnilta on poistettava turhia tehtäviä. Kuntauudistus on toteutettava pikimmiten. Kunnan minimikoko n as saaristoa ja Lappia lukuunottamatta. Maakuntien määrä puolitettava. Esim. Ympäristöpalvelut on palautettava valtion viranomaisille (aville). Selvitettävä muut keskitettävät nykyisin kunnilla olevat palvelut. Tämä parantaa myös kuntalaisten oikeusturvan tasoa kun säädösten tulkinta yhtenäistyy ja valituskierteet saadaan katkaistua kun saadaan asiantunteva päätös nopeahkosti, joka pitää. Enemmän säästetään kun poistetaan yksityisten tervedenhuoltopalveluiden kelaosuus joko osittain tai kokonaan. Silloin saadaan myös maksukykyiset vastaamaan perusterveydenhuollon kustannuksista. Säästö satoja miljoonia ellei miljardiluokkaa? Samoin yhteisövero lienee palautettava entiselle tasolle. Näin saadaan enemmän liikkumavaraa myös kuntatalouteen ja toimet kohdistuvat maksukyvyn omaaviin. On täysin käsittämätöntä ajaa kunnat vararikon partaalle lisäämällä kuntien tehtäviä ja samaan aikaan vaatia suurempia säästöjä. Hoidettava pääosin rakenteellisten muutosten avulla Kulttuuripalvelut, poislukien kirjastot, ovat harkinnanvaraisia. On siirryttävä maakuntateatterimalliin ja maakunnallisiin orkestereihin, kaupunginteattereiden / kaupunginorkestereiden sijasta, koska nimenomaan taide on se inhimillisen toiminnan sektori, jossa markkinatalous takaa parhaan lopputuloksen. Nimenomaan kuntataloudessa säästöjä on haettava harkinnanvaraisista menoista, joita kulttuurin ohella ovat myös erilaiset vastikkeettomat avustukset, erityisesti kunnallinen puoiluetuki ja järjestysavustuksiksi naamioitu piilopuoluetuki. Kuntien työntejkijöiden 5 vuoden muutosturva kuntaliitoksissa on poistettava. Suurin hyöty kaiketi isot kunnat. Säästö tavoite tarkoittaisi Kokemäellä yli 2 miljoonaa euroa, jolloin henkilöstömenoista pitää säästää n. 1 miljoona ja kuluista ( investoinneista ) n. 1 miljoona vuositasolla! Tämä on täysin mahdollista, jos samalla valtiontaloudessa säästetään ministeriöiden henkilökunnassa ja ely keskuksissa vähintään 6 7 % vuositasolla! Mikko Laiho,PS, Kokemäki Suurin osa kunnan menoista syntyy palkoista. Koska palkkoihin ja etuihin koskeminen on tabu, niin säästöt kohdistuvat kaikkialle muualle. kuntien velvoitteita karsia Kuntatyöntekijöiden issuojan pudottaminen normaalille tasolle mahdollistaa järkevät kuntaliitokset. Virkamiesten ym. julkisen alan työntekijöiden lomaoikeuksien pudottamien normaalille tasolle lauantait lomapäiviksi. Ari Korhonen PS, Sotkamo Viiden vuoden irtisanomissuojaa on muutettava vähintään (1) vuodeksi, jotta päästään Samalle tai lähes samalle tasolle yksityisen puolen kanssa. Säästöjä syntyy kun ei perusteta projektisuojatyöpaikkoja. Nykymalli ei ole kestävä rahoituksen kannalta. Terveydenhoitoa pitää muuttaa enemmän vakuutuspohjaiseen suuntaan. Elintasosairauksista pitää ottaa enemmän yksilön vastuuta. Jos mennään äärimmäisiin leikkauksiin terveyspalveluissa, niin ainoastaan alaikäisten ilmaiset terveyspalvelut tulee taata lailla. Opettajien ja hallintovirkamiesten palkkoja pitää laskea noin 10 % yksikköä nykyisestä. Kiintiöt ja rajoitukset, joilla säädellään joidenkin työntekijöiden määrä jossain paikassa on poistettava liikaa byrokratiaa ja kuluja aiheuttamasta. Subjektiivinen päivähoitooikeus on lopetettava sosialistena etuutena, joka lisää yksipuolisesti kunnan kustannuksia. Ville Kartaslammi, Perussuomalaiset, Ikaalinen. Omassa kunnassa on jo nostettu kiinteistäveroa, verotus 22.25%,veismaksua nostettu. Terveyspalvelut ostetaan toisesta kunnasta. Nyt jo siis keskimääräistä kallimpaa asumista täällä. Pitää myös poistaa jotain tehtäviä kokonaan. Tai antaa tuo terveydenhuolto vaatimuksineen valtion maksettavaksi. Kuntien lakisääteisiä tehtäviä on leikattava vastaavalla summalla.

6 Vuonna 1970 kunnat pärjäsivät viisi kertaa pienemmällä lakisääteisten velvoitteiden määrällä. Yleensä uusimmasta päästä velvoitteita karsimalla saadaan resurssit riittämää kuntien tärkeimpiin perustehtäviin. On otettava mallia entisaikojen keveistä organisaatioista, joissa byrokratia oli vähäisempää. Heikki Luoto, PS, Tampere kuntien on paljolti keskityttävä pakollisiin menoihin ja esimerkiksi syrjäytymisen ehkäisyyn. Toisaalta täytyy pitää huoli, että julkisesta taloudesta vähenevä rahamäärä saataisiin tuottamaan elinkeinoelämän työllisyyteen, kaikkein tärkeintä on purkaa työllistämisessä kannustusloukot, tämä tehdään mm. byrokratiaa karsimalla, Juha Vuorio, PS, Oulu Periaatteessa 2 mrd säästölista on sinänsä oikeasuuntainen, sillä veroeurot eivät tällä huoltosuhteella ja julkisen talouden henkilöstömäärällä tule riittämään. Mutta ellei kuntien tehtäviä radikaalisti tulla eduskunnan ja valtion taholta vähentämään nykyisestä yli 500: sta on tehtävä mahdoton toteuttaa kunnissa ilman rajua veroäyrien korotuksia. Tämähän on suorastaan hölmöläisen peitonjatketta valtio muka säästää ja ei kiristä verotusta, mutta kuntien on pakko hengissäpysymiseksi korottaa rajusti eli useita senttejä veroäyrejään ja se jo mikä eriarvoistaa kuntia entisestään, Toki tämä voi olla vihoviimeinen " keppi" ajaa pikkukunnat ns, vapaaehtoisella pakolla yhteen. Yhdessä tehtävä myös etupainotteisesti eli heti rakenteelliset korjaukset kuten Sote uudistus kuntoon. T. Kimmo Karjalainen Kuusamo ja PS Kuntien hallinnosta on mahdollista vähentää työntekijöitä kunnan palvelujen siitä kärsimättä merkittävästi. Terveydenhoidon ja sivistystoimen toimintaan ei saa tehdä merkittäviä leikkauksia. Esim. kuntien yhdistymisessä turvataan työntekijöille työpaikat seuraavaksi viideksi vuodeksi. Jos liitetään edelleen uusi kunta, suoja on taas viisi vuotta. Seuraava kuntaliitos takaa taas 5 vuotta. Ei näin voi olla, tyhmää touhua. Edellisen hallituksen piti leikata kuntien menoja miljardilla eurolla. Toisin kävi. Uusia velvoitteita muodostettiin noin 300 miljoonan euron edestä, jonka johdosta kuntien taloustilanne heikkeni entisestään. Tässä on toimittu tietoisesti siten, että kuntien tilanne heikkenee, jolloin ne ovat pakotettuja nostamaan kunnallisveroa, joka on tosiasiassa pitkälti tasavero. Näin valtio säästyy veronkorotuksilta ja eduskunta välttyy ikäviltä veronkorotuspäätöksiltä. Toinen syy kuntien rasitteiden lisäämiseen on varmaan kuntien "pakottaminen" kuntaliitoksiin, kun virallisista pakkoliitoksista luovuttiin. Tälläinen pelleily ei johda mihinkään hyvään. Kuntaliitosten tulee perustua vapaaehtoisuuteen. Kiristyksen on kerta kaikkiaan loputtava. Jos kuntien tehtäviä lisätään niin niille on annettava tarpeelliset resurssit. Jos tehtäviä karsitaan niin kuntalaisten peruspalvelut on turvattava kaikissa olosuhteissa. Juha Malmi, Perussuomalaiset, Vantaa. kaikki riipuu siitä mitä velvotteita kunnille listätään jos ja kun samaan aikaan ollaan valtionosuuksia leikkaamassa jos velvoitteet kunnilta vähenee niin samassa juoksussa voidaan tarpeettomia toimintoja ajaa alas ja päinvastoin... Viimeistään nyt on toteutettava säästöt. Varmasti ollaan jo myöhässä monta vuotta. Säästäminen olisi pitänyt aloittaa jo viime vuosikymmenellä. Toivon, että tässä vielä onnistutaan. Pahoin pelkään, että mennään 1990luvun laman syvyiseen kuiluun. Nyt ei onneksi sentään myydä valuuttavekkuleita pankkien asiakkaille. Tämä yhteiskunta ei kestä jatkuvaa menojen lisääntymistä. Joskus on ratkaistu tehtävä ja turha on niitä siirtää ja yllä pitää tarpeettomia päällekkäisiä organisaatioita. Valtion ydintehtävät sekä työnjako kuntien ja valtion välillä on selkiytettävä. Sivistysvaltion ydintehtävänä on huolehtia lapsistaan, vanhuksistaan, työttömistään, sairaistaan ja muista apua ja hoivaa tarvitsevista. Valtion ydintehtäviä ei ole verovaroin kustantaa tuulivoiman tariffitukea, hyvin toimeentulevien kulttuuripalveluita jne. Raskas ja kallis autoritäärinen hallintokulttuurimme on aika uudistaa kevyeksi, ketteräksi ja ihmislähtöiseksi. Kuntien hoitamiin perustehtäviin on valtionhallinnon osoitettava riittävä rahoitus. Eliisa Panttila, ps, Teuva Maaseudun talkootyö on käytetty loppuun. Työn arvostuksessa on aikamoinen ristiriita jos eläkeläisenä, liikuntaharrastuksen muodossa pääsen noin 8000 euroa parempaan tulokseen kuin sikafarmarit ammatikseen vuonna Selvyyden vuoksi kerrottakoon, että käytin metsästä hankkimani puutavaran lämmitykseen ja

7 säästin näin noin euroa/vuosi polttoöljy ja sähkökustannuksissa. Maaseudun Tulevaisuuden uutinen kertoi, että heidän keskimääräinen tuloksensa oli noin 5300 euroa miinuksella. En lainkaan ihmettele että maakunta on täynnä tyhjillään olevia sikaloita. Kaikkein älykkäin säästökeino on paluumuutto maaseudulle. Helsingissä asuinhuoneistojen neliöhinta on suuruusluokkaa 4300 euroa/m2. Kaskisissa tarjottiin kokonaista huoneistoa eurolla. Akateeminen älykkyys on kateissa ellei ymmärretän käyttää tuota euron hinnaneroa säästökeinona ja muuttamista maaseudulle. Säästösyistä ei edellisen siirron yhteidessä tarvitsi mennä kenenkään kukkarolle, vaan asutustaajamien asuinkustannukset ja ko. kustannusten myötä syntynyt sosiaalikustannusten vyöry alkaisi vähitellen palautua kohtuutasolle. Näin säästöä tapahtuisi myöskin mm. asunto ja sosiaalituissa. Myös työn arvostus on ristiriitaista kun verrataan tuottavan työn ja palveluammattien tuntipalkkoja. Miettikäähän mistä löydätte eurot asutustaajamien eritasoristeysten tuleviin korjauskustannuksiin? Terve tuloa maalle! Olen myöskin huomannut, että tarpeettoman paljon pienemmille kunnille ns. keskuskunnat sälyttävät kustannusvastuita yksinomaan talousarvioiden laadinnassa tapahtuvalla " kynänän käytöllä" ns. yli ja alibudjetointi ja molempia samanaikaisesti. Byrokratian vähentäminen = vähemmän viranhaltijoita. Siitä se säästö tulee. Toinen kysymys on sitten se, mitä käyttöä tälle reserviin siirtyvälle "ylijäämäporukalle" on. Puskien niittoa tienvarsilta? Teuvo Roskala (ps) Kankaanpää Jos ja kun leikataan, niin silloin pitää puuttua rakenteisiin. Nyt ainakin meillä on vedetty löysät pois niin palveluista kuin henkilökunnasta. Tämä vuosi näyttää jo menevän jo miinukselle. Kuntia ei pidä säästää hengiltä. Kuntien toiminnoissa on tehostamisen varaa. Kaksi miljardia ei riitä. Investointeja pitää lisätä erikoisesti pienja keskisuuren teollisuuteen jotka parhaiten työllistävät ja sitä kautta verotulot kasvavat ja saadaan ostovoimaa kotimarkkinoille mikä on Suomen hyvinvoinnin ainoa mahdollisuus. Kunnat voivat säästää kun valtio ottaa hoitaakseen enemmän sille kuuluvia tehtäviä. Tällä hetkellä kunnille sysätään liikaa valtiolle kuuluvia tehtäviä. Säästöt 610mrd, kuntataloudelle. Kunnan taloudenpidossa on muistettava mikä on kunnan tehtävä. Kunnan tehtävä on peruspalveluiden järjestäminen kuntalaisille. Vaikka kunnilla on nykyisin lähes 600 lakisääteistä tehtävää kunnat ovat itse haalinee kontolleen erilaisia kerskapalveluiden järjestämisvastuita joista on ajanmittaan tullut menoautomaatteja. Tällaisia "palveluja" on erityisesti kulttuuripuolella. Nykyisin pelkät kulttuuripuolen tilavuokrat esim. edustamassani kunnassa nielevät lähes pari miljoonaa euroa. Tuntematonta mukaellen kunnan taloudenpidon ohjenuorana tulisi olla: asialliset ( ts. lakisääteiset tehtävät) hoidetaan, muuten ollaan kuin Ellun kanat. Timo Tolonen (ps) Rovaniemi Osittain voitaisiin ottaa myös edullista velkarahaa säästöleikkauksia ei voi kohdentaa kaikille kunnille koska on eri asteisesti toimeentulevia kuntia ja myöskin tehtävät ovat lisääntyneet joten velvoitteet hoidettava lamasta ja niukkuudesta huolimatta kansalaisten kaikkinainen kohtuullinen hyvinvointi taattava on varmaan joitakin tehtäviä joita on kansallisesti otettu hoidettavaksi huomioimatta velkaantumisen kasvusta huolimatta emme voi olla kaiken maailman sosiaaliavun toimittaja sekä eu jäsen maksuja pyrittävä neuvottelemaan oikealle tasolle jne.

8 8. Voidaanko hyvinvointitehtävistä luovuttaessa osa kunnallisista palveluista siirtää vapaaehtoisen toiminnan piiriin? (VM:n ehdotus hallituksen harkittavaksi) Vastaajien määrä: Kyllä 52,54% En osaa sanoa 16,95% Ei 30,51% 9. Voitte halutessanne kertoa sanallisesti, mitkä kuntien palvelut olisi mielestänne mahdollista jättää kolmannen sektorin vapaaehtoistoiminnan hoidettaviksi. Jos haluatte, että voimme siteerata teitä nimellänne, voitte kirjoittaa nimenne, puolueenne ja kotikuntanne avoimen vastauksen loppuun. Vastaajien määrä: 39 Pakolaisten ja siirtolaisten avustaminen täysin SPR:n tms vastuulle. Liikuntakenttien ja reittien ylläpito urheiluseuroille Ei mitään ilmaiseksi. Kunnan on maksettava kolmannelle sektorille kohtuullinen korvaus tehdystä työstä. Joku vanhusten vapaaehtoinen ulkoiluttaminen on eri asia, mutta siitäkin on palkittava tekijöitä jotenkin. Mielestäni kolmas sektori voisi osallistua vapaehtoisesti tai pienellä porkkanalla ja sen onkin osallistuttava asioiden hoitoon, mikäli aijotaan vanhukset ja vammaiset hoitaa kodeissa. Myös laitoksissa saadaan palveluita 3. sektorilta, mutta kunnat ja valtio ovat velvollisia avustamaan toimia joko verotuksellisesti, jolloin talkootyön osuutta ei verotettaisi tai maksamalla kohtuullinen korvaus joka on verovapaata. Hyvinvoinnin tuottaminen sekä vastuu kuuluu ja täytyy kuulua jatkossakin kunnille, koska siitähän me veroja maksamme! Kolmannen sektorin harteille sitä ei saa vierittää! Nuoriso, kulttuuri, urheilu, kylätapahtumat, vanhuspalvelut (ei lakisääteiset),järjestöjen, osuuskuntien ja säätiöiden keskinäisellä yhteistyöllä tällainen voidaan toteuttaa ja osin toteutetaankin. Liikuntapalvelut Esim. pitkäaikaistyöttömät voisivat hyvinkin osallistua laitosvanhusten syöttämiseen ja ulkoiluttamiseen ateriakupunkeja vastaan vaikkapa vain osan päivästä ja pari päivää viikossa kiertävällä systeemillä. Kunnalla on myös metsää,mistä kaukolämpö saisi energiapuuta, kun vain pannaan halukkaat keräämään ne läjille. Palkka voisi olla vaikka takka tai lämmityspuita kerääjän omaan käyttöön. Työttömät voisivat auttaa sairaiden vanhusten asioiden hoitamisessa. Joka käyttää kyseisiä palveluja yksityisiltä maksakoon Esim. liikuntatoimi...maksetaan urheiluseuroille hoidosta... Julkisen vallan tehtäviin kuuluu peruspalveluista vastaaminen. Kaikessa on mahdollista hyödyntää muitakin tuottajia, kunhan palvelu saadaan. Hyvinvointipalvelujen kohdalla on syytä harkita yksilöiden vastuun lisäämistä ja erilaiset maailmanparannusmenot jättää kokonaan juylkisen sektorin ulkopuolelle. Esim kunnan omistamat rivitalot,asukkaat voisivat esin kesällä hoitaa viheralueitten hoitotoimen piteet,nurmikon leikkaamisen.. Ei ole mahdollista. Kvasitieteellinen heitto. Kolmannen sektorin kantava ydinjoukko kuuluu suuriin ikäpolviin, joten resurssit vähenevät sieltä ikääntymisen myötä. Kolmannen sektorin luonne on täydentävä ja

9 lisäpalvelujen antaminen mm. vertaistuki yms. ryhmät. Kolmas sektori ei tieteellisten selvitysten nojalla pysty korvaamaan palvelurakenteita. Sen sijaan ylellisyys ja tukipalvelut voidaan tuottaa kolmannella sektorilla Kuntien toimintoja on mahdollista karsia jolloin osa niistä siirtyisi kolmannen sektorin hoitoon Kulttuuri, teatterit, kaupunginorkesterit, vapaa sivistystyö... Urheilu, liikunta ja kulttuuritoimi ml. musiikkiharrastusja opetus! Näille riittäisdi ns. toimintaavustukset, jotka ohjattais valvotusti, ja niin ettei niitä varten kunnan tarvitseisi ottaa lainaa! Myös puistotoimi voitaisiin pienissä asuinalueissa ulkoistaa kaupunginosayhdistyksille, urheiluseuroille tms. Mikko Laiho, PS, Kokemäki Vapaaaika ja kulttuuri sosiaaliavustusten maksu vastikkeellisiksi.(esim.vanhustyö) Urheilu ja kulttuuripaikkojen ylläpito. Tapahtumien järjestäminen. Osa avustavasta hoivatyöstä. Ari Korhonen PS, Sotkamo Esimerkiksi koululaisten iltapäivätoiminta voisi olla kolmannen sektorin järjestämää toimintaa. Myös vanhustenhoitoon liittyviä asioita voisi järjestää kolmannen sektorin toimintana. Kulttuuripuolen asioita voisi siirtää vapaaehtoistoiminnan piiriin. Kaikki eilakisääteiset tehtävät pitää tarkastella uudestaan ja tarkastella erittäin kriittisesti. Yhteisöllisyys eli tapaamisten järjestelyt ei yksinäisyyttä. Kolmas sektori rahoitetaan 90 %:sti verovaroin. En luota siihen, että kolmas sektori on ratkaisu kuntien tehottomuuteen. Heikki Luoto, PS, Tampere Vanhusten hoitoa omais ja kotihoitoon, Nuoriso ja liikuntapalvelut järjestöjen hoitoon..toki on jo monessa ulkoistettu. Puistojen ja keskustojen ympäristönhoito.. järjestöt jo..jossain määrin hoitavat.. Vanhustenhoidossa 3. sektori voisi auttaa vireystason ylläpidossa, esim. avustamalla ulkoilussa mikä puolestaan voi auttaa säästämään esimerkiki lääkekuluissa. Kuitenkin tämä aihepiiri on vaikea; onko vapaaehtoisia, ilmaiseksi työtä tekeviä oikeasti riittävästi tarjolla? Työstä kuin työstä olisi saatava muutakin korvausta kuin kiitos ja hyvä mieli. Toisesta välittäminen, jonkinlainen yhteisöllisyys. Joku huomaa, jos jollekin tapahtuu odottamatonta. Nopea apu säästäisi kustannuksia. kyllä voidaan, riippuen mitä kaikkea "hyvinvointitehtäviin kuuluu".. Kunnan vapaaehtoiset palvelut voidaan suurilta osin järjestää vapaaehtoisvoimin. Lisäksi lakisääteisiä tehtäviä voidaan osittain helpottaa käyttämällä vapaaehtoisia lisäapuna vaikkapa vanhustenhoidossa (ulkoilutus, ohjelman järjestäminen, omaishoidon tuki) yms. Käyttämällä vapaaehtoisia avustavissa tehtävissä voidaan ehkä välttää julkisen sektorin pitkät sairauslomat, kun henkilöstö/omaishoitaja väsyy taakkansa alla. Kuntien tulee hoitaa sille kuuluvat perustehtävät. En usko, että ns. kaupallinen toimia tulee yhtään edullisemmaksi ja vielä lopuksi vievät saamansa tuoto yheiskuntamme ulkopuolelle. Kolmannella sektorilla olisi usein ketterä ja tehokas toimija, mutta sillekin on taattava resursseja. Yhteiskunnassamme tapahtuu harkitsemattoman paljon ns. ristikkäisvalvontaa. Kansalaiset valvovat viranomaisia ja päin vastoin. Tällainen luottamuspula lakimuutoksineen tulisi ajaa mahdollisimman pian ja poistaa näin kustannustekijänä sekä panna näin toimettomaksi jääneet yhteiskunnan työntekijät tuottavaan työhön. Yhteiskunnassa on myöskin aivan liiaksi ns. itsensä työllistäjiä. Hyvä esimerkki on maanmittaustoiminta.? Liikuntapaikkojen ylläpidosta osa, osa sotetehtävistä (ennaltaehkäisevät toiminnot, kuntoutus jne). Tässä vain joitakin esimerkkejä.

10 Tähän haluaisin listan ehdotetuista hyvinvointitehtävistä luopumisesta. Kysymys ei aukea näillä tiedoilla... Toisaalta, auttaisiko tämä mitään, tarvii se kolmaskin sektori rahoituksen jostakin. Rahan taskusta toiseen siirtely se vasta kallista onkin! Mielestäni sen pitää tapahtua vapaaehtoisuuteen perustuen tätä on harkittava ja punnittava erittäin tarkasti On jo jätetty esim. lastensairaalan kummit ry hakee rahaa sairaalaa varten. kaikenlainen kävelyttäminen, ulkoiluttaminen, kulttuurikummius, seura, kotitöitä jne. kyllä jotakin voisi olla mutta harkitusti