EAKR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

Transkriptio

1 EAKR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Ohjelmakausi Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm Diaarinumero 11/2008 Käsittelijä Ville Roslakka Puhelinnumero Projektikoodi A30102 Tila Valmis PROJEKTIN PERUSTIEDOT Projektin nimi Vakka-Suomen innovaatioympäristön kehittäminen (Inno-Vakka) Ohjelma Etelä-Suomi Toimintalinja 2 : Innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistäminen sekä osaamisrakenteiden vahvistaminen Projektityyppi Kehittämisprojekti Vastuuviranomainen Varsinais-Suomen liitto Aloituspäivämäärä Päättymispäivämäärä PROJEKTIN TOTEUTTAJAN TIEDOT Toteuttajan nimi Turun Ammattikorkeakoulu Projektin vastuuhenkilön nimi Päivi Viinikkala Sähköpostiosoite paivi.viinikkala@turkuamk.fi Puhelinnumero LOMAKKEEN TÄYTTÄJÄN TIEDOT Täyttäjän nimi Kati Falck Sähköpostiosoite kati.falck@turkuamk.fi Puhelinnumero PROJEKTIN LÄHTÖKOHTA, TAVOITTEET JA KOHDERYHMÄ Vakka-Suomessa on paljon pieniä metalli- ja meriteollisuusalan sekä logistiikka-alan yrityksiä. Hanketta käynnistettäessä yhteistyöverkostojen luonti alan yritysten kesken oli melko vähäistä. Yritysten verkostoitumisen tarve oli tullut esiin mm. Vakka-Suomeen rakennettavan teräspalvelukeskuksen yhteydessä. Lisäksi seutukunnan innovaatiotoimijoiden keskinäisen verkostoitumisen tarve alueen osaamisrakenteen vahvistamisessa, klusteri- ja yritystoiminnan edistämisessä eli innovatiivisen osaamiskeskittymän rakentamisessa, oli tunnistettu. Vakka-Suomen seutukunnan menestymisen kannalta osaamisella ja luovuudella on tärkeä sija. Perustan osaamiselle luovat hyvät ja innovatiiviset oppimisympäristöt. Vakka-Suomen innovaatioympäristön kehittäminen eli Inno-Vakka -hankkeen tavoitteena oli vastata alueella tunnistettuihin tarpeisiin lisäämällä seutukunnan liiketoimintaosaamista ja logistiikan hallintaa rakentamalla mm. innovatiivisia oppimisympäristöjä, parantamalla yritysten kilpailukykyä kehittämällä niiden verkostoitumista sekä aktivoimalla yrityksiä hyödyntämään metalli- ja meriteollisuuden toimitusverkostoja. EURA JÄRJESTELMÄ 1/26

2 Tavoitteena oli myös edistää yrittäjyyttä ja osaamisen siirtoa alueen yrityksiin. Lähtökohtaisesti tavoitteisiin on pyritty alueen innovaatiotoimijoiden, Turun AMK:n Uudenkaupungin toimipisteen ja Ukipolis Oy:n, osaamisrakennetta vahvistamalla sekä niiden keskinäisellä, partneriuteen perustuvalla verkottumisella, sekä lisäämällä tämän myötä innovaatiopalveluiden saatavuutta alueen pkyritysten keskuudessa ja näin edistää niiden keskinäistä verkostoitumista. Tavoitteena on ollut pyrkiä vahvistamaan verkostoitumista myös kansallisten osaamistahojen kanssa, pääsemällä mukaan erilaisiin valtakunnallisiin osaamisverkostoihin, kuten valtakunnallisen meriklusteri osaamiskeskusohjelman verkostoon, sekä auttaa Meri-Oske ohjelmassa syntyvän tiedon jalkauttamista alan yrityksille Vakka- Suomessa. Vakka-Suomen alue kuuluu kokonaisuudessaan Etelä-Suomen EAKR-ohjelmassa ns. haasteelliseksi alueeksi. Haasteellisilla alueilla pyritään edistämään osaamis- ja innovaatiotoimintaa sekä vahvistamaan niitä koskevia rakenteita ja osaamisklustereita sekä edistämään soveltavaa tutkimustoimintaa. Hankkeen maantieteellisenä kohdealueena on ollut Vakka-Suomen seutukunta (Kustavi, Laitila, Pyhäranta, Taivassalo, Uusikaupunki ja Vehmaa). Hankkeen kohderyhmänä ovat olleet innovaatiotoimijoiden eli Turun AMK:n Uudenkaupungin toimipisteen ja Ukipolis Oy:n henkilökunta sekä alueen yritykset ja niiden henkilökunta. Myös yrittäjyyttä suunnittelevat henkilöt ovat kuuluneet kohderyhmään. Välillisenä kohderyhmänä ovat olleet Vakka-Suomen alueen muut innovaatiotoimijat (mm. alueen oppilaitokset) ja Turun AMK:n opiskelijat. 5. PROJEKTIN TOTEUTUS JA YHTEISTYÖ Inno-Vakka -hanke käynnistyi huhtikuussa 2008 ja päättyi vuoden 2010 lopussa. Alun perin hanke suunniteltiin kaksivuotiseksi, mutta vuonna 2009 hankkeelle haettiin jatkoaikaa vuoden 2010 loppuun. Hankkeelle muodostettiin ohjausryhmä. Ohjausryhmä kokoontui ensimmäisen kerran Ohjausryhmä on kokoontunut seitsemän (7) kertaa. Ohjausryhmän kokoonpano on ollut seuraava: Haapala Markus, koulutusasiamies / Vakka-Suomen seutukunta Haapanen Sirkka-Leena, Nybrok Oy (varahenkilönä Räsänen Katriina) Jalkanen Kari, projektipäällikkö / Turun AMK Koski Kari, kaupunginjohtaja / Uudenkaupungin kaupunki (varahenkilönä Koski Merja / Novida) Penttinen Jouko, osaprojektin vetäjä / Ukipolis Oy Rantanen Helena, osaprojektin vetäjä / Turun AMK Suominen Jyrki, SteelTeam Service Center Oy Viinikkala Päivi, ohjausryhmän puheenjohtaja / Turun AMK Hankkeen valvojana on toiminut Varsinais-Suomen liiton erikoissuunnittelija Petteri Partanen ja ohjausryhmän sihteerinä Kati Falck. Ohjausryhmätyöskentelyyn on myös ulkopuolisena asiantuntija osallistunut Juha Kääriä / Turun AMK:n TYT-tulosalueen T&K-päällikkö. EURA JÄRJESTELMÄ 2/26

3 Hankkeen projektipäällikkönä on toiminut Kari Jalkanen. Hanke on jaettu kolmeen osaprojektiin, joilla kullakin on oma vetäjä ja omat tavoitteet. Osaprojektit: 1.1 Vakka-Suomen logistiikka- ja toimitusketjuverkoston osaamiskeskittymä: Päätoteuttaja Turun AMK, osaprojektin vetäjä Kari Jalkanen. 1.2 Metalli- ja meriteollisuuden PK-yritysten verkostomaisen liiketoimintamallin toteuttaminen: Päätoteuttaja Ukipolis Oy, osaprojektin vetäjä Jouko Penttinen. 1.3 Turun AMK:n osallistuminen Vakka-Suomeen perustettavan yrityshautomon toimintaan: Päätoteuttaja Turun AMK, osaprojektin vetäjä Helena Rantanen. Osaprojektit ovat toimineet varsin kiinteässä yhteistyössä. Yhteistyön laajuus on kuitenkin vaihdellut aihealueittain ja ajankohdittain. Kiinteintä yhteistyö on ollut osaprojektien 1.1 ja 1.3 välillä. Näiden osaprojektien yhteistyö on luontaista, sillä ne ovat lähtökohdiltaan samankaltaisia, esim. sama toteuttajaorganisaatio, ja myös kohderyhmät ovat valtaosin yhtenevät (mm. Turun AMK:n henkilökunta ja opiskelijat). Yhteistyötä on ollut varsin paljon myös osaprojektien 1.1 ja 1.2 sekä 1.2 ja 1.3 välillä, vaikka osaprojektien tavoitteet ja lähtökohdat ovat erilaiset. Kaiken kaikkiaan yhteistyö kahden päätoteuttajan eli Turun AMK:n ja Ukipolis Oy:n välillä on toiminut luontevan jouhevasti, ja tämähän on ollut koko hankkeen keskeinen lähtökohta ja tavoitekin - syventää alueen innovaatiotoimijoiden yhteistyötä. Loppuraportti on kirjoitettu siten, että koko Inno-Vakka -hanketta käsitellään valtaosin yhtenä kokonaisuutena. Tarkempaan osaprojektikohtaiseen esittelyyn mennään vain kohdassa 8 (tulokset). Osaprojektien tavoitteiden ollessa varsin erilaiset on tarkoituksenmukaista käsitellä tuloksia erikseen, osaprojektikohtaisesti. Inno-Vakka -hankkeessa lähdettiin tavoittelemaan 25 sellaista yritystä, jotka osallistuisivat hankkeen toimintaan. Tavoite saavutettiin hyvin, sillä lopputulos oli 47 yritystä. Hankkeeseen osallistuvien yritysten valikoitumiseen on ollut useita vaikutteita. Osa yrityksistä oli mukana jo hankkeen suunnittelussa, toiset ovat tulleet mukaan hankkeen kuluessa. Yritykset ovat valikoituneet niissä olleiden kehittämistarpeiden, kehittämisverkostojen sekä yritysten osoittaman yhteistyöhalukkuuden kautta. Valikoitumisväyliä ovat olleet yritysten oma aktiivisuus, verkostot sekä hanketoteuttajien tarkoituksellinen yhteistyökumppanien etsintä. Osallistuvien yritysten valinta on tapahtunut siis vaiheittain. Jo hankkeen alkuvaiheessa oli selvää että Uudessakaupungissa valmisteilla oleva metallipalvelukeskus / Uki Metal Center yritysryhmä olisi aktiivisesti mukana tässä hankkeessa. Myös muut meri- tai metalliteollisuudelle alihankintaa tekevät yritykset olivat potentiaalinen kohderyhmä. EURA JÄRJESTELMÄ 3/26

4 Yritysten lisäksi tavoitteena oli saada mukaan viisi (5) organisaatiota. Myös tämä tavoite saavutettiin hyvin, sillä kaikkiaan toimintaan osallistui yhdeksän (9) organisaatiota. Ne ovat valikoituneet osaprojekteissa olleiden tarpeiden pohjalta. Kun hankkeessa on ollut mukana paljon yrityksiä ja organisaatioita, on selvää, että yhteistyö on ollut hyvin monimuotoista, aina tiiviistä pitkäjänteisestä yhteistyöstä yksittäisiin asiayhteyksiin. Pitkäjänteiseen yhteistyöhön on yleensä liittynyt vahvasti myös opiskelijoiden osallistuminen harjoittelujen ja opinnäytetöiden kautta. Yleisesti voidaan todeta yhteistyön olleen onnistunutta ja hyödyttäneen alueen yrityksiä, Turun AMK:ta (henkilöstöä ja opiskelijoita), Ukipolis Oy:tä sekä muita hankkeessa mukana olleita organisaatioita. Kaikkia yhteistyölle asetettuja tavoitteita ei hankkeessa kuitenkaan saavutettu. Kaikilla aihealueilla ei yritysyhteistyössä myöskään päästy niin syvälliseen ja pitkäjänteiseen kehittämiseen kuin alkujaan tavoitteena oli. Tähän on osaltaan vaikuttanut vuonna 2009 alkanut taloudellinen taantuma, mutta myös se, että hankkeen rajalliset resurssit ovat levinneet käynnistyneiden kehittämistoimien myötä hyvin laajalle ja tavoitteiltaan hajautuneelle kentälle. Myös hankkeen aikana esille noussut, mutta päätöksittä pitkään ilmassa leijunut suunnitelma Turun AMK:n Uudenkaupungin toimipisteen siirtämisestä Turkuun, on osaltaan rajoittanut mahdollisuuksia sekä mielekkyyttä pitkäjänteisen yhteistyön eteenpäin viennissä. Taloudellinen taantuma on osaltaan vaikuttanut myös siihen, että hankkeen työllisyysvaikutukset ja uusien yritysten lukumäärä jäivät puoleen tavoitellusta. Uusia työpaikkoja hankkeen aikana syntyi viisi (5) ja uusia yrityksiä yksi (1). Toisaalta projektin tuloksena on syntynyt paljon sellaista onnistunutta yhteistyötä ja tulosta, jota projektin alkaessa ei osattu odottaa. Esimerkiksi kansainvälinen yhteistyö ei hankkeen alun tavoitteissa ollut kovin keskeisellä sijalla, mutta sillä sektorilla on hankkeen aikana edetty merkittävästi. Pääpaino hankkeessa on kuitenkin ollut yritysten sekä paikallisten ja kansallisten osaamistahojen kanssa tehdyssä yhteistyössä. 6. JULKISUUS JA TIEDOTTAMINEN Inno-Vakka -hankkeen julkisuus ja tiedottaminen ovat pääsääntöisesti toteutuneet suunnitellusti. Tietyiltä osin alkuperäiset suunnitelmat on ylitetty, mutta toisaalta kaikilla osa-alueilla alkuperäiseen ajatukseen ja tavoitteeseen tiedottamisen ja julkisuuden osalta ei päästy. Aihetta on käsitelty tarkemmin kohdassa Ongelmat ja suositukset. Hankeen sisällöstä, toiminnasta, sen yrityksille tarjoamista mahdollisuuksista ja tuloksista on tiedotettu alueen yrityksille, yleisölle, yhteistyökumppaneille ja -toimijoille. Tiedottamisen ja julkisuuden tavoittelun välineinä ovat olleet paikallislehdistö, lehti-ilmoitukset ja muu markkinointimateriaali, sähköposti, verkostot, erilaiset tilaisuudet ja henkilökohtaiset yhteydet. Julkisuutta hanke ja sen tulokset ovat saaneet mm. paikallislehdissä, kansallisessa mediassa ja julkaisuissa. EURA JÄRJESTELMÄ 4/26

5 Hankkeen käynnistyttyä Inno-Vakasta tehtiin esite, jota hankkeen aikana on jaettu erilaisissa tilaisuuksissa, tapahtumissa sekä yrityskäynneillä. Esitettä täydennettiin vuonna 2009 case kuvauksella. Case kuvaukseksi valittiin Steelteam Service Center Oy:n ja Turun AMK:n välinen yhteistyö. Case, jonka otsikkona on Inno- Vakka kehittää liiketoimintaosaamista, julkaistiin myös Turun AMK:n yhteiskuntavastuuraportissa vuonna 2009 (Yhteiskuntavastuuraportti Käytännön tekoja Varsinais-Suomen työelämälle, Turun AMK 2009). Yrityksille on tiedotettu hankkeesta, sen sisällöstä ja tuloksista sekä suoraan (mm. sähköpostilla, kirjeitse, yrityskäynnit) että paikallisten kehittäjäorganisaatioiden kautta (esim. Ugin kauppakamariosasto, Vakka- Suomen Kehityskeskus, Uusyrityskeskus ja yrittäjäjärjestöt). Merkittävässä roolissa on ollut Ukipoliksen kenttätyö ja Turun AMK:n laaja sähköpostiviestintä alueen yrityksille. Esimerkiksi keväällä 2009 Ukipoliksen edustaja kävi 49 alueen yrityksessä, ja Turun AMK:n kyselytutkimuksen 2008 (sähköinen liiketoiminta ja järjestelmät) myötä tieto hankkeesta levisi laajalle kohdejoukolle. Kaikkiaan sähköpostitse välitetty kysely ja saatekirje lähtivät 719 alueen yritykseen. Sähköpostitse Inno-Vakka -hanketta on lisäksi tuotu esille esim. markkinoitaessa Alihankinta-messujen yhteistä bussikuljetusta alueen yrityksille. Lisäksi Inno-Vakka -hanketta on käyty aktiivisesti esittelemässä alueen erilaisissa tilaisuuksissa. Projektin alkuun oli suunniteltu lehdistötilaisuus. Hankkeen aloituksen viivästymisestä, ja näin jo pitkälle ehtineestä keväästä johtuen, siirrettiin tilaisuus syksyyn, jolloin Sähköinen liiketoiminta -seminaarisarjan ja tehdyn kyselyn tulosten myötä hankkeen toiminnasta olisi konkreettista kerrottavaa. Näiden aikataulu kuitenkin venyi. Ensimmäinen lehdistötilaisuus pidettiin suunnitelmista poiketen vasta vuoden 2008 lopulla, kun lastiturvallisuutta käsittelevä työ valmistui ja se luovutettiin Nybrok Oy:lle. Tämän lehdistötilaisuuden myötä paikallislehdistö julkaisi kolme juttua. Vuoden 2008 lopulla LOGis Turus -tapahtuman yhteydessä Inno-Vakan toiminta pääsi esiin valtakunnallisissakin medioissa, kun ensimmäisen Realgamen SM-kilpailun voittajajoukkue - Turun AMK:n liiketoiminnan logistiikan opiskelijat - julkistettiin. Inno-Vakka -hanke yhdessä Magisys Oy:n kanssa toimivat kilpailun järjestäjinä. Positiivista julkisuutta Turun AMK:lle ja Realgamelle tuli LOGis Turus tapahtuman yhteydessä myös siten, että Inno-Vakka hankkeen myötä syntynyt opinnäytetyö palkittiin vuoden 2008 parhaana logistiikan työnä AMK-sarjassa. Palkinnon myönsi Suomen Logistiikkayhdistys ry. Inno-Vakka -hankkeen toinen lehdistötilaisuus Uudessakaupungissa pidettiin keväällä 2009, yrityksille suunnatun Yrityksen tyypillisimmät juridiset ongelmat -koulutuksen yhteydessä. Tilaisuuden pohjalta kaksi paikallislehteä kirjoitti hankkeesta. Kolmas lehdistötilaisuus järjestettiin syksyllä 2009 neliosaisen sähköinen liiketoiminta -seminaarisarjan ja yrittäjien iltakahvitilaisuuksien aloitustapahtuman yhteydessä (vierailijana Mato Valtonen). Tapahtumasta ja Sähköinen liiketoiminta -kyselyn tuloksista alueen lehdissä julkaistiin kolme juttua. EURA JÄRJESTELMÄ 5/26

6 Neljäs lehdistötilaisuus, jossa Inno-Vakka -hanke on ollut esillä, järjestettiin keväällä Tilaisuuden aiheena olivat Turun AMK:n Uudenkaupungin toimipisteen ajankohtaiset aiheet; hankkeet, koulutukset jne. Tilaisuuden pohjalta paikallislehdistö julkaisi useita juttuja. Paikallisille lehdille on tarjottu myös valmiita juttuja, joista on julkaistu muutama (esim. Sähköinen liiketoimintaseminaari kiinnosti väkeä/ Uudenkaupungin Sanomat ja Sähköistä liiketoimintaa yrittäjille/vakka-suomen Sanomat). Hankkeen puitteissa on syntynyt juttuja lehtiin Uki Metal Centerin toiminnasta, joita mm. Ukipolis Oy on ollut antamassa. Juttuja on syntynyt myös opiskelijoiden toimesta, esim. Turun AMK TYT:n Realgame mestaruuskilpailusta U:gin projektipaja kirjoitti jutun Turun AMK:n opiskelijakunnan Tuokio-lehteen. Hankkeen seminaareista ja koulutustapahtumista on ilmoiteltu paikallislehdissä maksullisilla ilmoituksilla ja lehtien tapahtumapalstoilla. Turun AMK ja Ukipolis Oy ovat tiedottaneet hankkeesta myös omien www-sivujensa kautta. Sähköinen liiketoiminta -seminaarisarjan materiaalit mm. olivat jälkikäteen saatavilla Turun AMK:n kotisivuilla, kuin myös tieto tulevista tilaisuuksista. Hankkeelle oli alkujaan tarkoitus avata omat www-sivut, mutta käytännössä tätä ei kuitenkaan nähty tarkoituksenmukaiseksi hankkeen luonteesta johtuen, varsinkin kun kummankin organisaation omat nettisivut olivat käytettävissä. Kummankaan organisaation kotisivun hyödyntäminen aivan hankkeen toivomalla tavalla ei kuitenkaan ollut mahdollista, johtuen organisaatioiden käytänteistä tai sivujen rakenteesta (oikeudet ja näkyvyystekijät). Ammattilehtiin oli tarkoitus kirjoittaa pari artikkelia. Ammattilehtien sijaan projektissa on panostettu laajempien julkaisujen kirjoittamiseen. Hankkeen aikana on tuotettu kolme julkaisua, jotka käsittelevät innovatiivista oppimisympäristöä ja innovaatiopedagogiikkaa. - Falck Kati & Kari Jalkanen Realgame - Opetuksen ja oppimisen uusi mahdollisuus; Sivunumerot:78-92; Pääteoksen nimeke: Kohti innovaatiopedagogiikkaa - Uusi lähestymistapa ammattikorkeakoulujen opetukseen ja oppimiseen; Julkaisusarja: Turun ammattikorkeakoulun raportteja Jalkanen Kari, Falck Kati & Jaskari Rauni Realgame - a new solution for teaching and learning business; Pääteoksen nimeke: Conference proceedings of 21st SPACE AM Meeting and Conference; Kustantaja: SPACE European network for Business Studies and Languages. - Jalkanen Kari, Falck Kati & Jaskari Rauni Utilising a Business Game in Teaching and Learning Business. Pääteoksen nimike; Towards Innovation Pedagogy - A new approach to teaching and learning for universities of applied sciences; Julkaisusarja: Turun ammattikorkeakoulun raportteja 100. Lisäksi Rauni Jaskarin Space-konferenssissa pitämä esitys syksyllä 2010 on julkaistu järjestön nettisivuilla ( IP-hankkeessa opiskelijoiden esitykset ja tuotokset on julkaistu hankkeen EURA JÄRJESTELMÄ 6/26

7 koordinoijan, Klaipeda Business Collegen nettisivuilla, missä ne ovat vapaasti kaikkien saatavissa ( Samoilla sivuilla on julkaistu myös Helena Rantasen laatima esitys; How to make a good business plan? Hanketta ja sen tuloksia on esitelty aktiivisesti erilaisissa tapahtumissa, seminaareissa ja konferensseissa. Inno-Vakka hanke on ollut mm. seuraavissa tapahtumissa näytteilleasettajana tai puhujana: - Alihankintamessut Tampereella vuosina 2008, 2009 ja 2010 (ständi) - LOGYn Varsinais-Suomen ja Satakunnan piirien yhteisen laivaseminaarin kontaktifoorumi vuosina 2009 ja 2010 (ständi) - LOGYn Hankintapäivä Tampereella vuonna 2009 (ständi) - Vakka-Suomen alueen metallin ennakointitilaisuuksissa (puheenvuoro) - Yrittäjien aamukahvit 2009 (puheenvuoro) - Tietotekniikka yritystoiminnan tukena -tietoiskuseminaari /eklinikka 2009 (puheenvuoro) - Kuntalogistiikan haasteet -päivä 2010 (ständi) - LiMoWa:n jäsenseminaari 2010 (paneeli) - EsLogC-hankkeen seminaari 2010 (esitys) - Space(Space European Network for Business Studies and Languages)-konferenssi 2010 (esitys) - Improvement of Entrepreneurial Skills in a Multicultural Enviroment -IP-hanke 2010 (esitys) - Muurmanskin mahdollisuudet suomalaiselle teollisuudelle -seminaari Murmanskissa 2010 (esitys) Projektihenkilöstön osallistuminen erilaisiin alueellisiin, kansallisiin ja kansainvälisiin seminaareihin sekä tapahtumiin on toiminut tärkeänä tiedotus- ja kontaktoitumiskanavana. Esimerkiksi seuraaviin seminaareihin ja tapahtumiin on osallistuttu: - Finlandiatalon logistiikkaseminaari 2008, 2009 ja Logistiikan opettajien ja tutkijoiden päivät 2008, 2009 ja LiMoWa:n jäsenseminaari ja EsLogC-hankkeen seminaarit Alihankintamessut Tampereella vuosina 2008, 2009 ja LOGYn Varsinais-Suomen ja Satakunnan piirien yhteinen laivaseminaari 2008, 2009 ja LOGYn Hankintapäivä Tampereella 2009 ja IT in Your Business -seminaari LOGisTurus tapahtuma - Logistiikka&Kuljetus -messut Kuntalogistiikan haasteet -päivä Yritysareena-tapahtuma IP-hankeen suunnittelutapaaminen Klaipedassa Space(Space European Network for Business Studies and Languages)-konferenssi IP-hankkeen suunnittelutapaaminen Firenzessä Henkilöstövaihto / Belgia Realgame SM-kilpailut 2008, 2009 ja 2010 (opiskelijat) EURA JÄRJESTELMÄ 7/26

8 - Vakka-Suomen alueen metallin ennakointitilaisuudet Meriteollisuuden kansainvälistymisseminaari ValmistavaTeollisuus -seminaari TRIO verkostohankkeen loppuseminaari 2010 Hankkeen projektipäällikkö Kari Jalkanen on osallistunut seuraavien organisaatioiden hallitustyöskentelyyn: - Suomen Osto- ja Logistiikkayhdistys LOGY ry - LOGY Competence Oy - Turun alueen virtuaalinen logistiikkakeskus - Logistics Turku Region (nyk. Logistics Finland, omistaja Logistics Web Services Maplog Oy) Osahankkeen projektipäällikkö Jouko Penttinen on osallistunut: - Meriklusteri-OSKE -hankkeen yhteistyöhön - Varsinais-Suomen Meriklusteriohjelman ohjausryhmätyöhön - ForMeri -hankeyhteistyöhön - Meriha2 -verkostohankkeen yhteistyöhön (Rauman Seudun Kehitys Oy) - Kansallisen TRIO-verkosto -ohjelman toimintaan Vakka-Suomen yhteyshenkilönä - Uudenkaupungin sataman Metallipalveluverkoston kehittämishankkeeseen Lisäksi Jouko Penttinen ja Kari Jalkanen ovat osallistuneet Novidan resurssiverkosto -hankkeen ohjausryhmään. Hankkeen puitteissa on järjestetty tai osallistuttu yhdessä eri toimijoiden kanssa seuraavien tapahtumien järjestämiseen: - Realgamen SM-kilpailu 2008 (yhteistyössä Magisys Oy) - Yrityksen tyypillisimmät juridiset ongelmat -koulutus Sähköinen liiketoiminta -seminaarisarja 2009 (4 kpl + aloitustilaisuus) - Yrittäjien iltakahvi -tilaisuudet (5kpl) Projektikoulutus-päivät Alumnitilaisuus Intensive Programme I ja II (opiskelijoille) (yhteistyössä kv-yhteistyökorkeakoulut) Inno58h -tapahtuma 2009 (opiskelija-yritys -yhteistyö) (yhteistyössä Turun AMK, Lemminkäisenkadun toimipiste) - Kohti yrittäjyyttä -opintojakso Yrittäjyyspäivä (opiskelijoille) Liikeidea-kilpailu 2008, 2009 ja 2010 (yhteistyössä Ukipolis Oy ja Uusyrityskeskus) - Realgame-mestaruuskilpailu Turun AMK:n TYT-tulosalueella 2010 (opiskelijat) - Valtakunnalliset meriklusterin neuvottelupäivät 2008 (yhteistyössä MeriOske) EURA JÄRJESTELMÄ 8/26

9 - Valmistava teollisuus -seminaari 2008 (yhteistyössä Teknologiateollisuus ry, Tekes, Sitra ja Finpro) - Luonnonmukaiset kylmäaineet -seminaari 2008 (yhteistyössä ForMeri- hanke/novida) - Vakka-Suomen alueen metallin ennakointitilaisuudet (useita yhteistyötahoja) - Match Metalli 2010 (yhteistyössä MERIHA-hanke /Rauman Seudun Kehitys Oy) Hankkeen myötävaikutuksella syntyneet uudet hankkeet/koulutukset - 3D-suunnittelun erikoistumisopinnot - PLMNet osaprojekti INNOLIITOS-hankkeessa (Innovatiiviset metallituotteet) - Vakka-KEKO asiantuntijakoulutus Vakka-KEKO asiantuntijakoulutus 2011 Inno-Vakka -hanke oli tarkoitus päättää laajaan päätösseminaariin Uudessakaupungissa, mutta useista eri syistä hankkeen loppuseminaaria ei toteutettu. Osaltaan tähän vaikutti se, että Uudenkaupungin toimipisteen lakkauttamispäätös tehtiin kesäkuussa 2010 ja toiminnot siirtyvät osittain jo keväällä 2011 Turkuun. Lisäksi Jouko Penttinen on siirtynyt pois Ukipolis Oy:n palveluksesta, eikä näin ollen ole enää syksyllä 2010 juurikaan osallistunut hankkeen toimintaan. 6.1 Projektin mahdollinen internet-osoite 7. ONGELMAT JA SUOSITUKSET Hankkeen alkuvaiheessa tiedottamisessa oli selviä puutteita, johtuen pitkälti hankkeen vetäjäorganisaatioiden sekä henkilöiden aiemmin totutuista tiedottamis-/julkisuuskulttuurista sekä tottumattomuudesta aktiiviseen tiedottamiseen ja julkisuustavoitteluun. Tiedottamisen ja julkisuuden kanssa on kuitenkin selvästi aktivoiduttu hankkeen edetessä. Tiedottamisen kannalta hankkeen monitahoisuus on ollut haaste, ehkä ongelmakin. Tiedottamisen, julkisuuden ja tunnettuuden kannalta olisi oleellista, että hankkeella olisi jonkinlainen profiili. Näin yleisöllä ja tiedottamisessa olisi mahdollisuus liittää hankkeen nimi johonkin, esim. tiettyyn aiheeseen tai toimijaan, joka puolestaan edistäisi hankkeen nimen ja sisällön tunnettuutta, ja helpottaisi näin tiedottamista. Aiheiden moninaisuudesta johtuen näin ei nyt ollut. Samasta syystä tiedottamisen säännöllisyys, suunnitelmallisuus ja eri kohderyhmien tavoittaminen eivät toteutuneet suunnitellusti. Jälkikäteen voidaan suosituksena todeta, että tiedottamissuunnitelma olisi pitänyt laatia ja noudattaa erikseen myös osaprojektikohtaisesti. Nyt näin toimittiin vain osittain. Myös osaprojektien profiloitumiseen, ja sitä kautta tapahtuvan tiedottamisen ja julkisuuden tehostamiseen, olisi pitänyt enemmän panostaa. Erilaisten yrittäjille järjestettyjen tilaisuuksien osanottajamäärät ovat jääneet melko alhaisiksi, eli väkeä on ollut vaikea saada paikalle, vaikka aihe olisi ajankohtainen. Tilaisuuksien markkinointi olisi todennäköisesti vaatinut vielä vahvempaa panostusta ja suunnittelua. Kuitenkaan markkinoinnin vaikutusta ei kannata yliarvioida, sillä osallistujien puute ei ole koskenut vain Inno-Vakka -hankkeen tilaisuuksia, vaan Vakkav. 01/11 EURA JÄRJESTELMÄ 9/26

10 Suomessa järjestettäviä tilaisuuksia yleisestikin. Tavoitteiden laajuudesta ja hajautuneisuudesta johtuen, ovat käynnistyneet T&K-toimet tavoitteiltaan olleet kovin erilaisia, joka on myös syönyt resursseja. Samasta syystä uusia, hyvinkin Inno-Vakan toiminnan piiriin kuuluvia kehitys-/yhteistyötoimia on jätetty käynnistämättä, sillä resurssien hajauttaminen entisestään olisi saattanut osaltaan vaikeuttaa jo käynnistyneiden toimintojen tulosten saavuttamisen ja toimintojen eteenpäin viemisen. Monet tavoitteet olisivat vaatineet sellaisia toimenpiteitä, käynnistämistä ja eteenpäin viemistä, joiden täysipainoiseen toteuttamiseen toteuttajan ja paikallisten yritysten käytettävissä olevat resurssit eivät olisi riittäneet. Ongelman ratkaisemiseksi projektin loppuvaiheessa keskityttiin toimiin, joihin projektin kuluessa jo oli ryhdytty. Erityisesti panostettiin hankkeen kanssa synergiaetuja omaaviin aiheisiin, huomioiden kuitenkin projektin lähestyvä päättyminen. Lisäksi pyrittiin varmistamaan, että hankkeen aikana perustettavilla uusilla hankkeilla saavutetaan nyt tavoitellut tulokset jatkossa. Tulevaisuudessa hankkeen eri toimintojen jatkoa mietittäessä, on oleellista toiminnan keskeisten painopistealueiden valita ja määrittäminen. Myös tavoitteet ja resurssit tulee määrittää kohdennetummin painopisteiden mukaisesti. Opetuspuolella vaikeutena on ollut henkilöstön vähyyden lisäksi se, että tietotaidon kohottaminen, sekä henkilökunnalla että opiskelijoilla, vievät aikaa. Uusien opetusmenetelmien kokeilu ja sisäänajo vaativat testausta ja palautetta, jonka avulla optimaalisia toimintatapoja voidaan kehittää. Verkostoitumisen laajuus ja moninaisuus on tietyllä tavalla muodostunut ongelmaksi, sillä toiminnan ja resurssien hajautuessa syvällisyyden ja tulosten saavuttaminen vaikeutuu. Suosituksena todettakoon verkostoitumisen kohdentaminen jatkossa tarkemmin määriteltyihin aiheisiin ja tahoihin. Vaikka hankkeeseen tuli mukaan kaikkiaan 47 yritystä, on yhteistyöyritysten löytäminen ja niiden sitouttaminen ollut haastavaa. Osaltaan tähän on vaikuttanut se, että EAKR:n toimintalinjan 2 tavoitteet ovat hyvin korkealentoisia ja peruslähtökohdiltaan yleisellä tasolla liikkuvia (Innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistäminen sekä osaamisrakenteiden vahvistaminen). Tällöin hankkeen, jota rahoitetaan EAKR:n toimintalinjasta 2 (kuten Inno-Vakka), on vaikea muotoilla tavoitteita niin konkreettisiksi, että yritykset kiinnostuisivat hankkeen suomista kehittämismahdollisuuksista tosissaan. Hanke olisi tullut osittaa vielä pienempiin osakokonaisuuksiin, jolloin tavoitteet olisi voitu konkretisoida yrityksille ja muille kohderyhmille tarkemmin. Tämä ei kuitenkaan kokonaan poista sitä, että hankkeen tulee toteuttaa myös EAKR:n toimintalinjan 2 yleisiä ja yleviä tavoitteita. Hankkeen aikana vireille tullut Turun AMK:n Liiketoiminnan logistiikan koulutusohjelman siirto Turkuun, kuin myös toimipisteen muiden toimintojen tulevaisuuden epävarmuus, ovat vaimentaneet ja vaikeuttaneet projektien ja kehittämishankkeiden suunnittelua ja yhteistyötä yritysten kanssa. Lisäksi käytännön ongelmia on aiheuttanut toimipisteen akuutti tilojen vähäisyys, josta johtuen innovatiivisista opetusympäristöistä ja ylimääräisistä työtiloista on pitänyt luopua, jotta perusopetus saadaan turvattua. Tämä on vaikeuttanut oleellisesti hyvin käynnistynyttä opiskelija-assistenttitoimintaa, sekä jo kehitettyjen innovatiivisten menetelmien ja opetusympäristöjen käyttöä, kuin myös mahdollisten uusien testausta ja käyttöönottoa. EURA JÄRJESTELMÄ 10/26

11 Vakka-Suomessa on useita innovaatiotoimijoita, joilla on monia hankkeita meneillään, joko yksin tai yhdessä. Innovaatiotoimijoiden keskinäinen kilpailu tai kilpailun uhka on osittain vaikeuttanut verkostoitumista ja syvempien yhteistyörakenteiden muodostumista. Synergiaetujen saavuttaminen ja verkostoitumisen vahvistaminen edellyttävät, että asioita tehdään yhdessä ja niitä uskalletaan tehdä yhdessä. Yhdessä tekemisen puute on osittain vaikeuttanut innovatiivisen osaamiskeskittymän luontia. 8. PROJEKTIN TULOKSET Hankkeen keskeisenä tavoitteena on ollut Vakka-Suomen osaamisrakenteen vahvistaminen ja osaamisen alueellisen vaikuttavuuden kasvu. Tavoitteiseen on päästy varsin hyvin, sillä kahden innovaatiotoimijan eli Turun AMK:n ja Ukipolis Oy:n osaamisperusta on vahvistunut ja niiden keskinäinen verkostoituminen on edennyt suotuisasti. Tämä on lisännyt innovaatiopalveluiden saatavuutta alueen pk-yritysten keskuudessa ja edistänyt niiden keskinäistä verkostoitumista. Kokonaisuutena arvioiden hanke on saavuttanut sille asetetut yleiset tavoitteet varsin hyvin. Vakka-Suomen liiketoiminta-, yrittäjyys- ja logistiikkaosaaminen ovat kasvaneet ja innovatiivinen oppimisympäristö sekä logistiikan osaamiskeskittymä ovat vahvistuneet. Yritysten kilpailukykyyn hanke on vaikuttanut suotuisasti ja alueen yritysten verkostoituminen on kasvanut. Useimmat osaprojektien tarkennetut tavoitteet ovat johtaneet välillisesti myös alueen liiketoimintaosaamisen kehittymiseen. Alueen sähköisen liiketoimintaosaamisen tilaa yrityksissä kartoitettiin hankeen alussa kyselyllä. Tulosten perusteella suunniteltiin useista päivistä koostunut, sekä useita eri aiheita sisältänyt Sähköinen liiketoiminta -seminaarisarja, jonka myötä liiketoimintaosaamisen tason tai ainakin tietoisuuden asioista, voidaan katsoa alueella lisääntyneen. Hankkeeseen tuli mukaan yrityksiä kaikkiaan 47 (tavoite 25) ja organisaatioita 9 (tavoite 5). Nämä määrälliset tavoitteet hanke täytti hyvin. Työllisyysvaikutuksissa ja uusien yritysten lukumäärässä jäätiin kuitenkin puoleen siitä mitä alun perin tavoiteltiin. Tavoitteena olleesta kymmenestä (10) uudesta työpaikasta toteutui viisi (5) ja kahdesta (2) uudesta yrityksestä yksi (1). Se, että työpaikka- ja yritystavoitteisiin ei päästy, on omalta osaltaan vaikuttanut vuonna 2009 alkanut voimakas taloustaantuma, kuten aiemmin jo mainittiin, eikä talous merkittävästi kohentunut vielä vuoden 2010 aikana. Inno-Vakka -hankkeen aikana on tehty kaikkiaan 12 opinnäytetyötä. Lisäksi hankkeen tuloksia on voitu hyödyntää opetuksessa monin eri tavoin; esimerkiksi bioetanolin logistiikkaselvityksessä luotua ympäristöpäästöjen laskentamallia on sovellettu opiskelijoiden harjoitustöissä ja opinnäytetyötä, Asiakastyytyväisyyden ja palvelun laadun mittaaminen kuljetusalalla Case Nybrok Oy, on käytetty suoraan perusopetuksen oppikirjana. Opinnäytetyöt: - Kati Falck Realgamen opetuksellinen hyödyntäminen, edistäminen ja kehittäminen - Case U:ki. - Maria Mattila SCM-tuloskortin käyttömahdollisuudet opiskelijoiden ja yritysten välisessä yhteistyössä; Case Vakka-Suomi. EURA JÄRJESTELMÄ 11/26

12 - Soile Aalto Vakka-Suomen pk-yritysten sähköinen liiketoiminta. - Gennadij Herin Liikkuvan työntekijän langattomat ratkaisut. - Susanna Railo Varastotilojen kartoitus ja varastonhallintaohjelmiston käyttöönotto Elektro-Valo Oy:ssä. - Jyrki Pulli Varastotietojärjestelmän luonti yritykselle; Case Elektro-Valo Oy. - Jenni Jortikka Yrityksen perustaminen. - Alina Hyytiä Asiakastyytyväisyyden ja palvelun laadun mittaaminen kuljetusalalla; Case Nybrok Oy. - Jyrki Kankare & Antti Littunen SteelTeam Oy:n varaston suunnittelu Uudenkaupungin satamaan. - Mikko Virta SaaS-palveluna tuotettu ERP-järjestelmä PK-yrityksille. - Taija Laivo Teollisen tuotantolaitoksen maantielogistiikasta syntyvät päästöt. - Taija Julmala Työelämään sijoittuminen Turun ammattikorkeakoulun liiketoiminnan logistiikan koulutusohjelmasta. - Lisäksi hankkeen puitteissa tehtiin kuljetusten optimointiin liittyvää opinnäytetyötä, joka valmistui vasta hankkeen päätyttyä. (Tomi Mustonen Turun kaupungin ruokakuljetusten nykytilamallinnus ja optimointi.) Hankkeessa on työskennellyt myös 11 opiskelija-assistenttia. Heidän tehtävänsä ovat liittyneet seuraaviin aiheisiin; SCM-tuloskortti, Realgame, varaston suunnittelu satama-alueella, metalliteollisuuden verkostoituminen, sosiaalinen media, bioetanolitehtaan logistiikka ja ympäristöpäästöt, ERPtoiminnanohjaus, varastonhallintajärjestelmä, kuljetusten optimointi, logistiikan nettiportaalin kehittäminen. Lisäksi hankkeeseen on liittynyt erilaisia ja erilaajuisia opiskelijaprojekteja, sekä opiskelijoille suunnattuja toteutuksia, joista opiskelijat ovat saaneet opintopisteitä. Näitä on toteutettu mm. seuraavien aiheiden ympärillä; Realgamen kehittäminen, sähköinen liiketoiminta, sosiaalinen media, messuständi LOGY:n laivaseminaari, logistiikkaportaalin markkinointi, lastin sidonta ja ympäristöluvat, Inno58-tapahtuma, Realgamen SM-kilpailut, TYT:n Realgamen mestaruuskilpailut, varaston kehittäminen, SWOT-analyysi yritykselle, tasa-arvokyselyn tekeminen, Intensive Programme (Entrepreneurial Skills). Seuraavassa hankkeen tuloksia tarkastellaan osaprojektikohtaisesti. Osaprojekti 1.1: Vakka-Suomen logistiikka- ja toimitusketjuverkoston osaamiskeskittymä: Tavoitteena oli kehittää innovatiivinen verkostomainen oppimisympäristö ja logistiikan osaamisen keskittymä, joka vahvistaa alueen toimitusketjuverkoston osaamisperustaa, logistiikan tietojärjestelmien hyödyntämistä ja kehittää alueen yritysten liiketoimintaosaamista sekä keskinäistä verkostoitumista. Osaprojektin 1 tavoitteet voidaan jakaa kolmeen osakokonaisuuteen: 1) Tietoisuuus, T&K-työ ja verkoston hallinnan työkalut Osaprojektin ensimmäisenä tavoitteena oli tietoisuuden lisääminen Turun AMK:n Uudenkaupungin yksikön tarjoamista mahdollisuuksista projektityyppisiin toimintoihin ja käyttämään enemmän yksikön tarjoamia EURA JÄRJESTELMÄ 12/26

13 mahdollisuuksia soveltavassa T&K-työssä. Lisäksi tavoitteena oli selvittää yrityselämän tarpeet, rakentaa toimivaa verkostoa sekä edistää verkoston hallinnan työkaluja. Yrityselämän tarpeet selvitettiin projektin alussa TE-keskuksen Yritysharava-tietokannasta (tietokannassa yli 3000 yritystä) sekä projektissa tehdyllä laajalla kyselyllä. Kyselyn (719 yritystä) tarkoitus oli antaa kokonaiskuva alueen yritysten sähköisestä liiketoiminnasta ja järjestelmistä, sekä kartoittaa yritysten yhteistyötoiveet. Kyselyn tulosten pohjalta vuonna 2009 toteutettiin mm. seminaarisarja (sähköinen liiketoiminta). Seminaarisarjaan osallistui kaikkiaan noin 300 henkilöä. Hankkeesta on tiedotettu aktiivisesti erilaisilla kanavilla ja foorumeilla (aiheesta lisää tiedottamisen yhteydessä), ja siten lisätty Turun AMK:n Uudenkaupungin toimipisteet tunnettuutta alueella. Lisäksi on osallistuttu aktiivisesti tapahtumiin ja verkostoitumistilaisuuksiin soveltavan T&K-toiminnan vauhdittamiseksi. Lisäksi hankkeen myötävaikutuksella alkaneita koulutuksia on markkinoitu laajalti Varsinais-Suomen alueella. Tiedottamisen voidaankin todeta onnistuneen hyvin, ja sen johdosta Turun AMK:n Uudenkaupungin toimipisteen sekä sen toimintojen tunnettuus alueella on kasvanut. Turun AMK:n Uudenkaupungin toimipisteen T&K-toiminta on kasvanut huomattavasti Inno-Vakka hankkeen myötä. Merkittävimpinä saavutuksina voidaan pitää kahden uuden T&K-projektin käynnistymistä (PLMnet ja Metallin koulutusketjut), bioetanolitehtaan logistiikkaselvitystä ja SCM-tuloskorttityökirjaa. Inno-Vakka -hankkeessa aloitettu SteelTeam Oy:n ja Uki MetalCenterin toimitusketjuverkoston rakentaminen ja prosessien kehittäminen johti vuonna 2010 kokonaan uuden projektin (PLMnet) käynnistämiseen. Sen tavoitteena on luoda malli metalliyritysten tuotantoverkoston tuotetiedon hallintaan. PLMnet-projekti on osa Laitilassa toimivan WinNovan (aik. Innova) hallinnoimaa laajaa EAKR:n teemahanketta Innovatiiviset metallituotteet. WinNovan johtaman hankkeen (InnoLiitos) muina partnereina Turun AMK:n Uudenkaupungin toimipisteen lisäksi ovat Koneteknologiakeskus Turku Oy ja Lappeenrannan teknillinen yliopisto. Tämän myötä Vakka-Suomen yrityksillä on paremmat mahdollisuudet päästä kiinni laajempiin osaamisresursseihin. Metallin koulutusketjut -hanke lähti liikkeelle alueella tunnistetusta tarpeesta kehittää osaamista, etenkin korkeakoulusektorilla. Tarpeeseen on pyritty vastaamaan monipuolisilla aikuis- ja täydennyskoulutusratkaisuilla sekä kehittämistoimilla. Inno-Vakan ja Metallin koulutusketjut hankkeiden myötä on saatu käynnistymään mm. 3D-suunnittelun erikoistumisopinnot (v. 2009) ja Vakka-Keko asiantuntijakoulutus (v ja 2011). Keko koulutuksen eli pk-yritysten kehittämiskoulutuksen ytimen muodostavat yritysten kehittämistehtävät. Bioetanolitehtaan logistiikkaselvitys ja SCM-tuloskorttityökirja on tehty kokonaan Inno-Vakka -hankkeessa. Bioetanolitehtaan logistiikkaselvitys on palvellut arvioitaessa bioetanolin tuotantoedellytyksiä Suomessa ja erityisesti Vakka-Suomessa. Bioetanolitehtaan logistiikkaselvitys on luovutettu Työ- ja EURA JÄRJESTELMÄ 13/26

14 elinkeinoministeriölle. Selvitys liittyi Uudenkaupungin Hinku-hankkeeseen. Logistiikkaselvitys osoitti, että bioetanolitehtaan sijaintipaikkana Uusikaupunki omaa hyvät edellytykset. Bioetanolin logistiikkaselvityksen tuloksia on esitelty yhdessä logistiikka-alan seminaarissa. Toimitusketjuverkoston osaamisen vahvistamiseksi luodulla SCM-tuloskorttityökirjalla on pyritty lujittamaan oppilaitos-yritysyhteistyötä. Syntyneen SCM-tuloskorttityökirjan rinnalle on kehitetty kansalliseen logistiikkaselvitykseen perustuva työkirja, joka pilotoitiin muutamien alueen yritysten kanssa vuonna 2009 ja Sekä bioetanolin logistiikkaselvitykseen että SCM-tuloskorttityökirjan kehittämiseen ovat osallistuneet Turun AMK:n opiskelijat. Kummastakin aiheesta on tehty opinnäytetyö. 2) ERP-osaaminen ja logistiikan oppimissimulaatiokeskus Osaprojektin yhtenä tavoitteena on ollut kehittää Turun AMK:n Uudenkaupungin yksiköstä merkittävä ERPosaamisen ja logistiikan oppimissimulaatiokeskus. ERP-opetus on hankkeen aikana saatu osaksi perusopetusta. Näin alkuvaiheen tavoitteeksi asetettu perusopetuksen ERP-osaamisen kehittäminen sellaisilla järjestelmillä, jotka soveltuvat hyvin pk-yritysten tarpeisiin, on saavutettu. Opetuksessa käytetty järjestelmä on pääsääntöisesti ollut SAP, mutta Microsoft Dynamics Nav:n (joka paremmin myös pk-yritysten käyttöön soveltuu) opetuksellista käyttöä ollaan koko ajan myös ajamassa sisään ja kehittämässä. Opetuksellinen käyttö on kuitenkin vielä alkuvaiheessa, mutta hankkeen myötävaikutuksella asiassa on päästy hyvään alkuun ja asian jatkokehittymiselle on luotu hyvä perusta. Osasyynä ERP-opetuksen hitaaseen liikkeelle lähtöön on ollut Turun ammattikorkeakoulun laajempi ERPhanke, jossa tavoitteena on Microsoft Dynamics Nav:n tuominen laajamittaisesti mukaan opetukseen. Hankkeessa on mukana useampia ammattikorkeakouluja ja muita yhteistyötahoja. Kyseisen hankkeen laajuus ja projektirahoituksista riippuvaisuus on kuitenkin aiheuttanut sen, ettei hanke ole edennyt alkuperäisen suunnitelman mukaisesti. Tästä johtuen myös Uudenkaupungin toimipisteen ERP-opetuksen alkuun saattaminen viivästyi. Näin siksi, että alkuperäisen aikataulun perusteella näiden kahden hankkeen tavoitteiden katsottiin olevan niin yhteneväiset, ettei ollut tarkoituksenmukaista lähteä erillistä hanketta Uudenkaupungin toimipisteessä viemään eteenpäin, vaan pyrkiä asiassa yhteistyöhön. Aikataulun venyessä lähdettiin ERP-opetuksessa kuitenkin liikkeelle SAP-järjestelmällä, jota jo aiemmin Turun AMK:n eri tulosalueilla oli jossain määrin opetukselliseen tarkoitukseen käytetty. Alkuperäisenä tavoitteena oli tarjota projektin aikana syntyvää ERP-osaamista myös alueen elinkeinoelämälle, sillä toiminnanohjausjärjestelmien on todettu aiempaa selkeämmin muodostavan kriittisen menestystekijän pk-yrityksien toiminnassa. Tämän toteuttamiseksi tarvittavaa osaamistasoa ei hankkeen aikana kuitenkaan ehditty saavuttamaan, eikä sitä näin alueen elinkeinoelämälle myöskään tarjoamaan. Yhden yrityksen kanssa on kuitenkin hankkeen kuluessa tehty pitkäjänteistä yhteistyötä yrityksen toiminnanohjausjärjestelmän parissa, ja se on myös antanut hankkeelle tärkeää käytännön kokemusta aiheesta. Tämä yhteistyö on laajentunut toiminnanohjausjärjestelmästä yrityksen tuotetiedon hallintaan, ja sitä viedään eteenpäin Inno-Vakan puitteissa syntyneessä uudessa projektissa (PLMnet). EURA JÄRJESTELMÄ 14/26

15 Jo hankkeen alussa teetetyn kyselyn myötä kävi ilmi, etteivät toiminnanohjausjärjestelmät ole alueen pkyrityksille tuttu asia, eikä yrityksillä toisaalta tunnu olevan erityistä mielenkiintoa asiaa kohtaan. Aiheen tärkeyden vuoksi hankkeen puitteissa kuitenkin järjestettiin aiheesta asiantuntijaseminaari. Laajasta, jopa kohdennetusta tiedottamisesta huolimatta, kiinnostus aihetta kohtaan oli vähäistä. Todennäköistä onkin, että vaikka toimipisteen ERP-osaaminen olisi kehittynyt sille tasolle, että sitä yrityksille olisi voitu tarjota laajemmin, eivät alueen yritykset olisi olleet vielä valmiita tarjolla olevaa osaamista hyödyntämään. Toisena tavoitteena oli kehittää Uudenkaupungin toimipisteestä innovatiivinen oppimissimulaatiokeskus. Tässä tavoitteessa on onnistuttu hyvin. Turun ammattikorkeakoulun Uudenkaupungin toimipisteessä on hankkeen aikana jalostettu ja kehitetty Realgame-simulaatiopelin opetuksellista hyödyntämistä hyvin kattavasti ja innovatiivisesti. Realgamehan on innovatiivinen liiketoimintaosaamisen, mutta myös logistiikan ja materiaalinohjauksen opetus- ja oppimisväline. Peli toimii erinomaisesti mm. logistiikka- ja liiketoimintaosaamisen, yritysten strategisen johtamiskyvykkyyden, tilaus-toimitus-ketjun hallinnan sekä verkostoitumisen kehittämisen apuvälineenä. Näin se soveltuu esim. logistiikan ja liiketoimintaosaamisen oppimisalustaksi, jollaisena sitä myös on käytetty. Hankkeen aikana pelin hyödyntäminen Uudenkaupungin toimipisteessä on lisääntynyt merkittävästi ja sen rooli osana Uudenkaupungin toimipisteen liiketoiminnan logistiikan opetusta on saatu vakiinnutettua. Erilaisia pelimalleja ja sitä tukevaa koulutusmateriaalia on tuotettu runsaasti. Tavoitteena ollut laboratorion jalostaminen sellaiseksi, että sen avulla voidaan valmentaa samanaikaisesti eri toimipaikoissa olevia oppijoita (virtuaalilaboratorio - virtuaalinen oppimisympäristö), on jäissä. Virtuaalisen ympäristön perusrakenteet on saatu valmiiksi, mutta ympäristön viimeistelyä ja käyttöönottoa on siirretty useastakin syystä. Osasyynä tähän on ollut Magisys Oy:n (pelin oikeuksien haltija) omat, virtuaaliseen ympäristöön liittyvät testaukset, joista halutaan ensin kokemuksia. Toisaalta hankkeen kuluessa on ollut aistittavissa, ettei alueelta todennäköisesti löytyisi riittävästi halukkaita yrityksiä Realgamen avulla tapahtuvan osaamisen kehittämiseen. Näin resurssien panostaminen virtuaalisuuden eteenpäin viemiseksi juuri tällä hetkellä, tässä ympäristössä, ei ole tuntunut tarkoituksenmukaiselta. Virtualisuus on kuitenkin varteenotettava mahdollisuus tulevaisuudessa, esim. kv-yhteistyön saralla, sekä erilaisessa opiskelija- ja yrityskentässä toimipisteen siirtyessä Turkuun. Oppimissimulaatiolaboratorion tarkoituksena on mm. alentaa kynnystä uusiin tietojärjestelmiin tutustumisessa ja siirtymisessä. Tämä on toiminut ainakin perusopetuksessa, jossa Realgame-pelaamista on käytetty myös johdantona toiminnanohjausjärjestelmiin. Tämän kokemuksen perusteella voidaan olettaa saman toimivan myös yritysmaailmassa, jossa Realgamen avulla voidaan yrityksen henkilöstölle luoda kokonaiskuva toiminnanohjausjärjestelmästä, kuin myös havainnollistaa toiminnanohjausjärjestelmän merkitystä yrityksen toiminnalle, kuin myös yksittäisen käyttäjän tai toiminnon merkitystä järjestelmän toimivuudelle. Oppimissimulaatiolaboratorion ympärille on suunnitellun mukaisesti luotu erityyppisiä osaamiskumppanuuksia muiden korkeakoulujen kesken. Erityisesti ERP- ja Realgame yhteistyötä on tehty Satakunnan ja Metropolia AMK:n kanssa. Yhteistyö mahdollistaa kehittämistyöhön käytettävän EURA JÄRJESTELMÄ 15/26

16 työaikaresurssin paremman hyödyntämisen, antaa painoarvoa ohjelmistotoimittajien suuntaan, sekä tarjoaa paljon uusia ja raikkaita näkökulmia. Erityyppinen osaaminen mahdollistaa myös osaamisen jakamisen ja toimii uusien innovatiivisten oppimismenetelmien käyttöä edistävästi. Esimerkiksi Metropoliaa on autettu Realgamen käyttöönotossa ja he puolestaan ovat välittäneet hankkeelle kokemuksiaan Lean-pelin hyödyntämisestä. Myös Turun AMK:n sisällä on hankkeen myötä laajennettu yhteistyötä simulaatiooppimisen osalta yli tulosaluerajojen, ja näin Realgamea pääsee tulevaisuudessa hyödyntämään yhä useampi opiskelija koulutusohjelmasta riippumatta. Vastavuoroisesti meidän opiskelijamme tulevat saamaan kokemuksia uusista simulaatio-oppimisen mahdollisuuksista. Logistiikan oppimissimulaatiolaboratorion luontiin on liittynyt myös kuljetusten suunnitteluun liittyvien ohjelmistojen hankinta ja yhteistyö. Vuonna 2009 solmittiin Euroopan suurimman Internet-pohjaisen kuljetuspörssin TimoComin kanssa yhteistyösopimus. TimoCom tarjoaa virtuaalisen markkinapaikan sekä reitinoptimointi- ja reitinlaskentamodulin kuljetus- ja huolinta-alan yrityksille. TimoComin ohjelmistotuotteita voidaan käyttää koulun koneilla opetustarkoituksessa. Vuonna 2010 käynnistettiin yhteistyö johtavan paikkatietoalan ohjelmistotoimittajan ESRI Finland Oy:n kanssa. Myöhemmin luontainen yhteistyöväylä avautui Turun kaupungin hankinta- ja logistiikkakeskuksen suuntaan, sillä ESRI on toimittanut kuljetusten suunnittelu- ja paikkatieto-ohjelmiston Turun kaupungille. Yhteistyön kautta on päästy osallistumaan ja saamaan kokemuksia ohjelmiston hyödyntämisestä mm. Turun kaupungin ruokakuljetusten optimoinnissa. 3) Logistiikan osaamiskeskittymä Osaamiskeskittymän tavoitteena on ollut edistää logistiikka-alan toimijoiden verkostoitumista sekä alueen sisäisesti että kansallisesti merkittävien osaamistahojen kanssa. Tavoitteena on ollut myös alueen logistiikkaklusterin synnyttäminen ja alueen logistiikkakeskusstatuksen kohottaminen. Inno-Vakka -hankkeen aikana logistiikan osaamiskeskittymä on alkanut muodostua ja vahvistua. Projektihenkilöstö on verkostoitunut etenkin kansallisten osaamistahojen kanssa. Koska projektissa on kehitetty mm. toimitusketjun hallinnan työkaluja (SCM-tuloskortti), on syvempi verkostoituminen Suomen Osto- ja Logistiikkayhdistys ry:n ja Logy Competence Oy:n kanssa ollut välttämätöntä. Vaikka Turun AMK:n Uudenkaupungin toimipiste ei hankkeen aikana liittynyt Logistiikkakeskusten osaamiskeskusohjelman jäseneksi (LiMoWa = Lifting, Moving and warehousing - Clever Logistics Villages), on LiMoWan puitteissa syntyneiden hankkeiden kanssa silti voitu tehdä yhteistyötä ja jakaa tietotaitoa (EsLogC-hanke). Läheistä yhteistyötä on tehty myös Turun alueen virtuaalisen logistiikkakeskuksen kanssa (nykyisin Logistics Finland). Valtakunnallinen ja alueellinen verkostoituminen on edennyt hyvin, mikä on tukenut logistiikan osaamiskeskittymän muodostumista. Paikallisen logistiikkaklusterin eli alueella toimivien alan yrityksien ja eri organisaatioiden läheisen yhteistyön synnyttäminen on ollut haasteellista, eikä paikallista vahvaa logistiikkaklusteria ole hankkeen aikana kyetty muodostamaan. Alueen logistiikkakeskusstatuksen kohottaminen ja logistiikkaklusterin synnyttäminen on hyvän alun jälkeen hiipunut. Kehittämisen lähtökohtana ollut ajatus - yhdessä voitamme - EURA JÄRJESTELMÄ 16/26

17 on toteutunut Vakka-Suomessa vain osittain. Osaprojekti 1.2: Metalli- ja meriteollisuuden PK-yritysten verkostomaisen liiketoiminnan toteuttaminen: Osaprojektin lähtökohtana on ollut aktivoida vakkasuomalaisia yrityksiä hyödyntämään metalli- ja meriteollisuuden toimitusverkostoja oman kilpailukykynsä kehittämisessä. Osaprojektilla pyrittiin pääsemään mukaan valtakunnallisen meriklusteri osaamiskeskusohjelman verkostoon ja auttamaan Meri- Oske ohjelmassa syntyvän tiedon jalkauttamista alan yrityksille Vakka-Suomessa. Meri-Oskessa merkittävä panostus kohdistuu T&K toimintaan, ja tarkoituksena oli hyödyntää siellä syntyvää tietoa alueen yritysten kilpailukyvyn kehittämisessä, sekä myös Meri-Oske viiteryhmän kautta edistää yritysten pääsyä mukaan suurempiin verkostoihin, esim. STX:n toimittajaverkostoihin, joihin yksittäisen PK-yrityksen on muuten lähes mahdotonta päästä mukaan. Meri-Oskessa syntyvän tiedon jalkauttamisessa Vakka-Suomen alueen yrityksille on onnistuttu hyvin. Inno-Vakka -hanke mahdollisti osallistumisen ja tiedonsiirron alueelliselle tasolle Meri-Oske ohjelmasta. Osaprojektin puitteissa on osallistuttu Varsinais-Suomen Meri-Oske hankkeeseen ja ohjausryhmätyöskentelyyn. Lisäksi hanke mahdollisti osallistumisen ja tiedonsiirron muista vastaavan alan kehittämishankkeista, kuten TRIO (valtakunnallinen Teknologiateollisuus ry:n verkostohanke), MERIHA (meriteollisuuden alihankinnan kehittämishanke, Rauma) ja ForMeri, jossa ovat mukana mm. Novida ja Innova. TRIO, MERIHA sekä ForMeri -hankkeet ovat tukeneet luontevasti Inno-Vakka -hankkeen tavoitteita. Yhteistyö edellisten organisaatioiden ja hankkeiden kanssa on tapahtunut case by case periaatteella. Konkreettisimmat tulokset käytännön yhteistyöstä saavutettiin MERIHA -hankkeen kanssa, johtuen siitä, että molempien hankkeiden tavoitteet olivat samanlaiset, eli metalli-ja meriteollisuuden verkostojen kehittäminen. Lisäksi alueiden läheisyys ja metalliteollisuuden suuri merkitys Vakka-Suomen ja Rauman elinkeinoelämässä tiivistivät yhteistyötä. Projektin aikana on osallistuttu Rauman MERIHA -hankkeen ohjausryhmätyöskentelyyn ja hankkeen kanssa on järjestetty meri- ja metalliteollisuuden Match-making tapahtumia, joihin osallistui sekä päähankkijoita että alihankkijoita, parhaimmillaan yli sata yritystä tilaisuutta kohden. Projektin aikana on järjestetty yhdessä eri tahojen kanssa myös muita tilaisuuksia, joissa on jaettu tietoa ja verkostoiduttu. Esimerkiksi Vakka-Suomen metallin ennakointifoorumit ovat kuuluneet ohjelmaan. Inno-Vakka verkostohanke, eli osaprojekti 1.2, on pyrkinyt luomaan hyvät suhteet tärkeisiin sidosryhmiin ja siten pääsemään mukaan mittaviin hankkeisiin. Projektin loppuvaiheessa käynnistettiin vielä yhteistyö Ylä- Savon ja Pohjois-Karjalan metalliteollisuuden verkostoihin, jonka seurauksena heidän kanssaan tehtiin tutustumismatka Murmanskin talousalueelle, sekä osallistuttiin Murmanskin mahdollisuudet suomalaiselle teollisuudelle -seminaariin. Murmanskin alueella on käynnistymässä suuria investointihankkeita. Inno- Vakan osalta matkalle osallistui AMK:n edustaja sekä yritysedustaja Uki Metal Centeristä. EURA JÄRJESTELMÄ 17/26

18 Osaprojektin keskeinen tavoite oli saada aikaan vähintään 2-3 laajempaa yritysverkostoa, joissa keskitytään erityisesti toimitusketjuverkostojen rakentamiseen. Lisäksi tavoitteena oli kehittää kahdenkeskisiä yhteistyöverkostoja alihankkija-osatoimittaja-kokonaistoimittaja-päähankkija akselilla. Projektissa on keskitytty erityisesti veturiyritysten alihankkijoihin ja kokonaistoimittajiin, sekä pyritty kehittämään näiden keskinäistä verkostomaista liiketoimintaa. Varsinainen työ osallistuvien yritysten kanssa on tapahtunut joko kahdenkeskisissä neuvotteluissa tai yritysryhmä (Uki Metal Center) tapauksissa ryhmän yhteistapaamisissa. Verkostomaisen liiketoimintamallin kehittäminen on käsittänyt sekä paikallisten yritysten välisen yhteistyön kehittämistä että laajempiin verkostoihin osallistumista. Meri- ja metalliteollisuuden verkostojen varsinaiseen kehittämisosioon osallistui kaikkiaan 16 yritystä. Suurimmat odotukset kohdistui Uki Metal Center verkostohankkeeseen. Siihen on laitettu myös suurin työpanos, mukaan lukien Tekes rahoituksella teetetty liiketoimintasuunnitelma, jonka laati AP-Konsultointi Oy. Suunnitelmassa selvitettiin verkostomaisen liiketoiminnan teoriaa, kokemuksia ja kehittämismahdollisuuksia. Lisäksi suunnitelmassa tehtiin ehdotus toiminnan organisoimisesta ja käynnistämisestä. Uki Metal Center yritykset hakivat mallia muualla toteutetuista vastaavista yritysryhmistä. Inno-Vakka -hanke on ollut mukana myös Uki Metal Center verkosto-esitteen laadinnassa. Verkostohanke on ollut vahvasti esillä Tampereen alihankintamessuilla kolmena peräkkäisenä vuonna, Uki Metal Center, joka edustaa horisontaalista verkostomaista liiketoimintamallia, todettiin jo lähtökohdiltaan haasteelliseksi, koska osallistuvien yritysten sitoutuminen ja yhteistyön optimaalinen hyödyntäminen on monesta tekijästä kiinni. Verkostomaisen liiketoimintamallin ideana oli kehittää toimittajaverkosto, joka voi tarjota isojakin kokonaisuuksia asiakkaille. Toiminnan lähtökohtana oli, että jokainen osallistuva yritys hyötyy siitä konkreettisesti ja yritykset ovat vahvempia kuin yksittäin. Kaikkiaan verkostoon lähti kuusi yritystä mukaan. Uki Metal Center verkosto lähti kehittämään yhteistä konseptia tuntematta vielä tulevaa asiakasta. Hanke oli jo lähtökohtaisesti haastava, ja sellaiseksi se osoittautui myös käytännössä. Yleensä verkostot syntyvät veturiyritys/toimittaja-yritys akselilla, jolloin ajava voima tulee veturiyritykseltä. Ongelmalliseksi osoittautui vahvan toimijan puuttuminen, joka olisi vetänyt koko Uki Metal Center porukan mukaan. Jos liiketoimintaa olisi syntynyt, usko yhteistyöhön olisi vahvistunut ja sitoutuminen olisi ollut aivan eri luokkaa. Kahden yrityksen välillä syntyi tiiviimpää yhteistyötä ja se jatkuu, muut kokivat jäävänsä osittain sivustakatsojiksi. Yritysten toivomukset ja odotukset hankkeelta, sekä partnereilta olisi tarvinnut tuoda aikaisemmin esille. Myöhemmässä vaiheessa asiaan pureuduttiin, mutta ehkä liian myöhään. Verkostohankkeen opetuksena voidaan todeta, että horisontaalisen verkoston tavoitteiden on oltava jo alussa selkeät kaikille osapuolille, ja kun niistä on päästy yksimielisyyteen, täytyy panostaa käyntiinlähtöön nopeasti ja tehokkaasti. Myös mahdolliset yritysten väliset näkemyserot on selvitettävä riittävän hyvin etukäteen, etteivät ne mahdollisesti haittaa yhteistyötä myöhemmin. Lisäksi hankkeella täytyy olla vahva EURA JÄRJESTELMÄ 18/26

19 vetäjä (nimitetty vastuuhenkilö), jonka kaikki hyväksyvät, ja jota kaikki tukevat. Uki Metal Centerin lisäksi Inno-Vakka verkostohanke on osallistunut talotekniikan tuotteisiin ja komponentteihin keskittyvän yritysidean kehittämiseen. Tähän hankkeeseen osallistui kartoitusvaiheessa 18 yritystä, ja siinä tavoitteena on kansainvälinen yhteistyökuvio. Hanke on etenemässä. Edellä mainittujen lisäksi kolmas verkostohanke suunnitteli yhteisen kehittämis- ja tutkimusyksikön perustamista palvelemaan laitosprojektien suunnittelua ja toteutusta. Tämä hanke kariutui, koska rahoituskuvio osoittautui tukien osalta vaikeaksi. Hankkeen edetessä ja konkretisoituessa yritysten näkemykset toteutuksesta alkoivat eriytyä. Osaprojektin kahdessa verkostohankkeessa ei laajamittaista läpimurtoa verkostomaisen yhteistyön saralla hankkeen aikana saavutettu. Hankkeen aikana laadittiin useitakin strategia- ja toimintamalleja, mutta todellinen laajamittainen yhteistyö odottaa vielä tuloaan. Nähtäväksi jää, miten toiminnat ja verkostot tulevat kehittymään jatkossa. Talotekniikan verkostohanke on vielä alkuvaiheessa, toivottavasti siitä saadaan aikaan menestyvä toimintamalli. Verkostoitumishankkeissa on hyvä muistaa, että verkoston rakentaminen on pitkäjänteistä työtä. Luottamuksellisten suhteiden muodostuminen vaatii aikaa. Osaprojekti 1.3: Turun AMK:n osallistuminen Vakka-Suomeen perustettavan yrityshautomon toimintaan: Osaprojektin tavoitteena oli tukea ja lisätä opiskelijoiden, henkilöstön ja muiden alueen toimijoiden yrittäjyysvalmiuksia, alentaa kynnystä ryhtyä itsenäiseksi yrittäjäksi sekä kehittää sisäistä yrittäjyyttä. Osaprojektin kohteena olivat pääasiassa opiskelijat, Vakka-Suomessa toimivat yritykset sekä yrittäjyyttä suunnittelevat henkilöt. Tavoitteisiin pyrittiin tekemällä yrittäjyyttä ja siihen liittyviä asioita näkyväksi U:gin yksikössä. Opiskelijoille tarjottiin Kohti yrittäjyyttä -opintojakso. Osa opiskelijoista osallistui Inno58htapahtumaan, missä työskentelyn perustana olivat yrityksiltä saadut toimeksiannot. U:gin opiskelijoilla oli toimeksiannot kahdelta vakkasuomalaiselta yritykseltä, joista toisen kanssa yhteistyö jatkui vielä myöhemmin osuuskunta I-Dealin toteuttamassa projektissa. Lisäksi kahden yrityksen kanssa on yhteistyössä toteutettu projektit opiskelijavoimin. Ensimmäisen vuoden opiskelijat ovat myös ryhmätöinä perustaneet kuvitteellisia yrityksiä ja selvittäneet yrityksen perustamiseen tarvittavat paperit, vakuutukset, luvat ym, sekä miettineet liikeideat, tavoitteet, kilpailijat ym. tekijät. Opiskelijayrittäjyyteen liittyvä kaksiviikkoinen kansainvälinen hanke toteutettiin Klaipedassa, Liettuassa helmikuussa IP-projektin teemana oli Improvement of Entrepreneurial Skills in a Multicultural Environment. Projektissa oli mukana Turun AMK:n Uudenkaupungin toimipisteen lisäksi yhteistyökorkeakoulut neljästä eri maasta: Liettuasta (koordinoija), Belgiasta, Tsekin tasavallasta ja Turkista. Jokaisesta yhteistyökorkeakoulusta oli mukana opiskelijoita ja opettajia. Opiskelijat työskentelivät kahden viikon ajan monikansallisissa ryhmissä laatien mm. liiketoimintasuunnitelman toimintansa aloittavalle lentoyhtiölle. Lisäksi heidän piti miettiä yrittäjyyteen liittyvän pelin toteuttamista (tietokone- tai perinteinen lautapeli tms.). Opiskelijoilla oli tehtäviin liittyviä luentoja ja yritysten edustajien esityksiä. (Tämä hanke sai jatkoa keväällä 2011, jolloin aiheena oli edelleen yrittäjyyteen liittyvät teemat. U:gin yksiköstä oli mukana 8 EURA JÄRJESTELMÄ 19/26

20 opiskelijaa.) Hankkeen puitteissa on tehty myös muutamia yritysvierailuja ja osallistuttu erilaisiin logistiikkaan, yrittäjyyteen ja projektitoimintaan liittyviin koulutustilaisuuksiin. Yhtenä tavoitteena oli vahvistaa alueen tulevien yrittäjien ja työntekijöiden liiketoimintaosaamisvalmiuksia. Jo toimiville yrittäjille, yritystoiminnan aloittamista suunnitteleville tai yrityshautomossa toimiville henkilöille oli tarkoitus tarjota liiketoimintaosaamiseen ja johtamiseen liittyviä kursseja (lyhytkurssit, erikoistumisopinnot, avoimen amk:n opinnot). Hankkeen puitteissa järjestettiin alueen yrittäjille Iltakahvitilaisuudet, joiden teemoiksi valittiin Yritystulkki, pienyrityksen juridiset kysymykset (2 kertaa), hinnoittelu ja yrittäjänä jaksaminen. Vakkasuomalaisille yrityksille järjestettiin erikseen myös koulutustilaisuus, Yrityksen tyypillisimmät juridiset ongelmat, kahtena iltapäivänä. Tavoitteena oli myös mentorointitoiminnan kehittäminen, ajatuksena että yrityshautomoyrittäjistä saataisiin mentoreita opiskelijayrittäjille. Samoin jo valmistuneet ja yrittäjänä toimivat entiset opiskelijat voisivat toimia mentoreina (alumniyrittäjät). Tarkoitus oli myös hyödyntää Vakka-Suomessa toimivaa yrityskummijärjestelmää. Mentorointi- ja alumnitoiminnan aloittamiseksi omassa yksikössämme järjestettiin ensimmäinen, meiltä valmistuneille opiskelijoille tarkoitettu alumnitilaisuus, keväällä Tilaisuuden seurauksena syntyi hyvää keskustelua jatkoyhteistyöstä, ja lisäksi yksi alumniyrittäjä ryhtyi mentoriksi nykyisille opiskelijoillemme. Mentorointitoiminta ei kuitenkaan ole toteutunut ajatellussa laajuudessa. Vaikka mukaan on saatu muutama toimipisteen entinen opiskelija, on mentorointitoimintaan ja sen kehittämiseen edelleen kiinnitettävä huomiota. Turkuun siirtyminen syksyllä 2011 mahdollistaa kytkennän sikäläisen alumniyhdistyksen toimintaan. Tavoitteissa mainittua Vakka-Suomen yrityskummijärjestelmää ei hyödynnetty hankkeessa; toisaalta yksikön toiminnan nyt siirtyessä Turkuun, ei paikallista kummiverkostoa voitaisi hyödyntääkään. Tavoitteena myös ollut yrittäjyydestä kiinnostuneiden ja sitä suunnittelevien henkilöiden verkostoitumisen edistäminen (kimppayrittäjyys) on edennyt osittain Kohti yrittäjyyttä -opintojakson myötä. Opintojaksolle osallistui yrittäjyydestä kiinnostuneita opiskelijoita ja yhteistyötä opintojakson toteutuksessa tehtiin Uusyrityskeskuksen ja Yrityshautomon kanssa. Opiskelijoilla oli mahdollisuus verkottua keskenään sekä auttavien organisaatioiden kanssa. Osion merkitys kokonaisuuden kannalta jäi kuitenkin vähäiseksi. Osaprojektin tavoitteena oli myös lisätä ja tiivistää yrittäjyyttä tukevien alueellisten neuvonta- ja kehittämisorganisaatioiden välistä yhteistyötä AMK:n kanssa (Ukipolis Oy, Uusyrityskeskus, Vakka- Suomen kehityskeskus). Tuloksina todettakoon, että projektia toteutettiin yhteistyössä alueellisten neuvontaja kehittämisorganisaatioiden kanssa, ja tämä yhteistyö tiivistyi entisestään. Myös suhde paikalliseen yrittäjäyhdistykseen vahvistui. Yhteistyötä tehtiin mm. iltakahvitilaisuuksien sisällön suunnittelussa ja tiedottamisessa hyödynnettiin em. organisaatioiden omia tiedotuskanavia ja kontakteja. Liikeideakilpailu suunniteltiin yhteistyössä Ukipoliksen ja Uusyrityskeskuksen kanssa. Opiskelijoiden osallistuminen liikeideakilpailuun jäi kuitenkin huomattavasti odotettua vähäisemmäksi. Liikeideakilpailun markkinointiin ja tiedottamiseen tulee jatkossa panostaa selvästi enemmän. Hankkeen aikana Uusyrityskeskuksen EURA JÄRJESTELMÄ 20/26