Onnistumisen edellytykset työllistymisessä ja kokeiluissa

Transkriptio

1 Onnistumisen edellytykset työllistymisessä ja kokeiluissa Heikki Räisänen, tutkimusjohtaja, dos. Esitys VATES-päivillä Vantaa Esityksen teemoja 1. Näkökulmia työllisyystilanteeseen 2. Työllisyyskokeilut mitä kokeiltu ja mitkä ovat tulokset? 3. Mitä ovat työllistymisen esteet? 4. Mitä kenties pitäisi tehdä? 1

2 1. Näkökulmia työllisyystilanteeseen. Työllisyyden kasvu Liukuva keskiarvo (12 kk) Lähde: Tilastokeskus, työvoimatutkimus Työttömät työnhakijat kuukausittain Työttömien määrän muutos edellisen vuoden vastaavaan kuukauteen verrattuna 2

3 Työttömät työnhakijat ammattiryhmittäin I-neljänneksellä 2015 ja 2016 Kymmenen ammattiryhmää, joissa on eniten vähentynyt/lisääntynyt työttömyys vertailtuna I-neljänneksiä

4 Yli vuoden ja yli kaksi vuotta työttömänä olleet vuosina Pitkäaikaistyöttömien suurimmat osuudet ammattiryhmittäin vuoden 2016 I-neljänneksellä 4

5 Alle 25- ja vuotiaiden sekä 50-vuotta täyttäneiden työttömät työnhakijat (pl. lomautetut) vuosina Työttömien aktivointiaste vuosina

6 Avoimet työpaikat kuukauden lopussa vuosina Kaikki 6

7 Vammaiset ja pitkäaikaissairaat 7

8 2. Työllisyyskokeilut mitä kokeiltu ja mitkä ovat tulokset? Työllisyyskokeilu = kokeillaan määräajan jonkin toimen vaikutuksia pienemmässä mittakaavassa, arvioidaan tulokset ja tehdään päätökset jatkamisesta Suomessa toteutettu useita kokeiluja, joista kuitenkin vain muutama täyttää aidon kokeilun tunnusmerkit. Huonosti valmisteltu tai arvioitu kokeilu ei täytä tehtäväänsä, vaan tuhlaa resursseja. Jotkut kokeiluiksi kutsutut asiat ovat lähinnä hankkeita. Vuonna 2013 laatimassani meta-analyysissa käytiin läpi 12 työllisyyskokeilua: sosiaaliturvamaksukokeilu, ikääntyneiden matalapalkkatuki, kotitaloustyön verotuki, 6+6 työaikakokeilu, yksinyrittäjätukikokeilu, starttirahakokeilu, työnetsijäkokeilu, työpankkikokeilu, vuorotteluvapaakokeilu, Paltamon työllisyyskokeilu, Sanssi kortti sekä Imatran nuorten kesätyökokeilu. Kokeilujen arvioinneista Kokeilut on pääosin arvioitu Ongelma on, että vai muutamasta kokeilusta on tehty perusteellinen työllisyysvaikutusten analyysi Useiden kokeilujen työllisyysvaikutusten analyysi on hyvin puutteellinen arviointi otettava huomioon jo kokeilujen suunnittelussa Tuloksia: Pohjoisen sotumaksukokeilu: ei työllisyysvaikutuksia, palkat nousivat vertailualuetta nopeammin Matalapalkkatuki: työllisyysvaikutus noin henkeä, uudet työpaikat lähinnä julkisella sektorilla. Kotitaloustyön verotuki: työllisyysvaikutus n työpaikkaa Työpankit: v työllistettiin 274 henkeä, joista 67 välitettiin muille työnantajille 8

9 arvioinneista Yksinyrittäjätukikokeilu: rohkaisi rekrytointeihin, ohjaa vakituisiin kokoaikaisiin työsuhteisiin. Järjestettäväksi osana palkkatukea. Starttirahakokeilu: liki 2/3 ei-työttömänä aloittaneista olisi perustanut yrityksen muutenkin, nopeutti sitä. Poisti teennäistä työttömäksi siirtymistä, myönteisiä välillisiä vaikutuksia. 16 % ei-työttömistä saajista ei olisi perustanut yritystä. Työnetsijäkokeilu: volyymi jäi vähäiseksi, kokeilu lopetettiin. Vuorotteluvapaakokeilu: työllisyysvaikutus oli vuorottelijoille kielteinen, sijaisille myönteinen 6+6 työaikakokeilu: kokeiluja yrityksissä ja kunnissa Osallistujia 1300 ja 580 työtöntä työllistyi Sanssi-kortti: työllisyysvaikutuksista ei näyttöä, myönteisiä asennevaikutuksia Imatran nuorten kesätyökokeilu: yritykset tarjosivat kesätyötä yhdelle kohortille Kokeilujen ominaispirteitä Tiedon hankinta myöhempiä politiikkamuutoksia varten Tiedonsaanti voi olla hankalaa, kokeiluun ei välttämättä kiinnostusta esim. määräaikaisuuden takia Kohderyhmä ei välttämättä sopeuta toimintaansa määräaikaiseen kokeiluun Kustannukset rajautuvat kokeilun kohderyhmään määräajaksi Hallinnollinen taakka voi olla suuri etenkin suorissa tuissa ja lyhytkestoisissa kokeiluissa Vaikutusten tulisi ilmetä kokeilujaksolla Sivuvaikutusten hallinta etenkin verotuissa hankalaa, määräaika rajaa Arvioinneilla vaikutusta politiikkapäätöksiin, keskeiset kokeilut arvioitu 9

10 Kokeilukulttuurin ohuus Suomessa on heikko kokeilukulttuuri Säädökset haittaavat kaikkein mielenkiintoisimpien kokeilujen toteuttamista, esim. etuuksia vaikea kokeilla Perustulokokeilua valmisteltu huolellisesti Suomen kokeilukulttuurissa ajatellaan, että kokeilulla on parannettava tai lisättävä jotain palvelua ja sitten katsotaan, vaikuttiko se Ango-amerikkalaisessa kokeilukulttuurissa työllisyyspolitiikassa on todennettava kokeilulla vaikutukset, ennen kuin voidaan laajentaa. Voidaan myös kokeilla jonkin palvelun poistamista ja sitten katsotaan, oliko sillä vaikutusta. Kokeiluille lainsäädännöllisiä, poliittisia ja asenteellisia esteitä Suomessa työvoiman tarjontapuolen kokeilut aukkokohta Työelämään integrointi olisi parempaa, jos ensin kokeiltaisiin Onnistuiko yksikään kokeilu? Kokeiluna alkanut kotitaloustyön verotuki sisältää jopa suhteellisen laajoja työllisyysvaikutuksia. Arviointi kuitenkin tulisi uusia. Ikääntyneiden matalapalkkatuki on toinen myönteisiä työllisyysvaikutuksia sisältävä kokeilu. Koska se lakkautettiin, ei se täyttänyt ainakaan yhteiskuntapoliittisia kriteerejä. Työpankit olivat ainakin v lupaava, joskin vielä suppean volyymin kokeilu Starttirahan laajennus muihin kuin työttömiin vaikutti myös onnistuneelta Pitkäaikaistyöttömien kuntakokeilu mitä arvioinnista jäi käteen? Useimmista kokeiluista ei löytynyt ainakaan todennettavia työllisyysvaikutuksia, mutta saattoivat olla onnistuneita sikäli, että asia selvitettiin kokeilulla 10

11 3. Työllistymisen esteistä Monet työllistymisen esteet ovat asenteissa sekä työnhakijan että työnantajan Työllistymisvaikeuksia on etenkin pitkään työttömänä olleilla (joka tavallaan kehäpäätelmä), ikääntyneillä, heikon työkyvyn omaavilla henkilöillä, maahanmuuttajilla valikoiden, vähäisen työkokemuksen tai puutteellisen osaamisen omaavilla OECD:n PIAAC aikuisten osaamistutkimuksen mukaan Suomessa on yli puoli miljoonaa heikon osaamistason aikuista, joista iso osa on silti työssä Osaamisen ylläpito ja kehittäminen, asenne työntekoon usein ratkaisevia Vammaisilla ja pitkäaikaissairailla on kynnyksiä ylitettävänään, mutta ne on rakennettu ylitettäväksi Kenties työnteon muotojen monipuolistuminen, etätyö, osa-aikatyön kasvu hiljalleen jne. tukevat vaikeasti työllistyvien mahdollisuuksia Työllisyystilanteen esteet vähenemässä Palvelutaloudessa jo pienikin kasvu riittää työllisyyden lisäykseen, tosin kunnollinen työllisyyden lisäys vaatii kunnon kasvuakin. Ennustettu kasvu ei riitä hallituksen työllisyystavoitteisiin. Palvelujen työllisyys ratkaisevaa kokonaistyöllisyyden kehitykselle Työmarkkinoiden tiheys alhainen: vain yliopistokaupungit vaikutuspiireineen tehokkaiden työmarkkinoiden alueita Alueellisella ja ammatillisella liikkuvuudella ja joustolla meillä poikkeuksellisen suuri merkitys Työttömyyksiä alkaa hyvässä suhdannetilanteessa paljon, mutta ne päättyvät keskimäärin nopeasti. Talouden uudelleenallokaatio tehokasta. Nyt työttömyyksiä alkaa hyvin vähän, mutta sieltä poispääsy vaikeaa. Rakennetyöttömyys on 2020-luvun kasvun jarru. Nyt noin 60 % työttömistä vaikeasti työllistyviä. Kokonaistyöttömyyden kasvuvauhti oli maaliskuussa enää 4000 henkeä, kun se viime kesänä oli yli Käänne odotettavissa. 11

12 4. Mitä pitäisi tehdä? Kaikkien työhaluisten työtä vailla olevien ihmisten kannalta on välttämättä saatava työllisyyttä parannettua Julkisen talouden kannalta työllisyyden parantaminen keskeistä. Pelkät työttömyydenaikaiset passiiviturvamenot (joista osa julkisesti rahoitettua) olivat v yli miljoonaa euroa. Tämä on kestämätöntä Tarvitaan joustavampia työnteon muotoja, jotta kaikki työhön valmiit voivat antaa työkykyään vastaavan panoksen Työllistymisen esteet eivät välttämättä poistu, mutta voimme aina muuttaa asenteitamme Esimerkiksi pakolaisten tulo työmarkkinoille oleskeluluvan saaneiden osalta on jo johtanut uudelleenajatteluun Rohkeutta, sitkeyttä ja onnea työnhakuun! 12