Dokumentoi. Toiminnanohjaus- ja laadunvarmistusjärjestelmä

Transkriptio

1 Toimintaympäristön tarpeet Arvot, tehtävä ja toimintamalli KEHITÄ SUUNNITTELE Dokumentoi ARVIOI TOTEUTA Laadunhallinnan menettelyt Toiminnanohjaus- ja laadunvarmistusjärjestelmä

2 Toiminnanohjaus- ja laadunvarmistusjärjestelmä Humanistinen ammattikorkeakoulu 2011

3 Sisällys JOHDANTO Toimintaympäristömme tarpeet Arvomme, tehtävämme ja toimintamallimme HUMAKin tehtävä ja arvot laadunvarmistusjärjestelmän perustana HUMAKin laatutoiminnan tavoitteet Strategia ja tavoitteet vuosille Laatupolitiikka HUMAKin verkostomalli Työelämän kehittäjämalli HUMAKin yhteiskunnallisen tehtävän toteuttajana Menettelytapamme Laadunhallinnassa Strategisten tavoitteiden toteutumisen seurannan tasot ja menetelmät Prosessit arkipäivän toiminnan rakenteina Toimintatapamme aineistojen Dokumentoinnissa Dokumenttien paikat TOLA ja HumakPro Palautteet ja seurantatiedot Säännöt, ohjeet, käsikirjat ja oppaat Meillä HUMAKissa laatu on hyvällä TOLAlla

4 Johdanto Laatu on arjen toimintaa Korkeakoulujen lakisääteiseen vastuuseen kuuluu vastuu oman toimintansa laadusta ja kukin korkeakoulu päättää itse omasta laadunvarmistusjärjestelmästään. Humanistisessa ammattikorkeakoulussa (HUMAK) olemme tehneet laatutyötä ammattikorkeakoulutoiminnan alusta lähtien. Arviointineuvosto toteutti HUMAKissa toimilupamenettelyyn liittyvän arvioinnin vuonna 2001, jonka tuloksena myönnettiin ehdollinen toimilupa. HUMAK sai vakinaisen toimiluvan vuonna 2002 uusinta-arvioinnin jälkeen. Vakinaisen toiminnan alkuvuosina ammattikorkeakoulumme sisäisenä laadunvarmistuksen menettelynä oli sisäinen auditointi. Vuonna 2005 teimme silloisen laatukäsikirjan analyysin, jonka perusteella lähdettiin uudistamaan HUMAKin laadunvarmistusjärjestelmää. Vuodesta 2006 lähtien olemme liittäneet laatutoiminnan kehittämisen systemaattisesti koko ammattikorkeakoulun strategiseen kehittämiseen ja muutosten johtamiseen. Näemmekin HUMAKissa laatutoiminnan keskeisenä muutosvoimana, joka tukee toiminnalle asettamiemme tavoitteitten saavuttamista. Olemme kytkeneet strategian ja laatutoiminnan kehittämisen OKM:n sopimuskausiin. HUMAKin ylläpitäjän Suomen Humanistinen Ammattikorkeakoulu Oy:n hallitus vahvistaa HUMAKin strategiset tavoitteet ja linjaukset kullekin sopimuskaudelle. Pidämme strategioita, prosesseja ja arviointia keskeisinä tekijöinä tavoitteisiin pääsemisen selvittämisessä ja ohjaamisessa. Laatuun liittyvä toiminta kuuluu henkilöstömme ja opiskelijoidemme jokapäiväiseen työhön. Opiskelijoiden laatuvastuut liittyvät omaan opiskeluprosessiin, palautteen antamiseen ja HUMAKin toiminnan kehittämiseen esimerkiksi työryhmien jäsenyyden, kampusten opiskelijoiden laaturyhmien ja opiskelijakunnan edustuksen kautta. Laatukeskusteluihin osallistuvat myös ylläpitäjät ja ammattikorkeakoulun hallitus. 4 Johdanto

5 Prosessien kuvaustyötä ovat tehneet erityisesti ydinprosessiemme tiimit ja työryhmät, joiden työhön ovat osallistuneet henkilökunnan ja opiskelijakunnan (HUMAKO) edustajat. Systemaattisella kehitystyöllä tavoittelemme HUMAKin vision toteuttamista tukevaa toimintamallia. HUMAKissa ei ole erillistä laatukäsikirjaa. Laatutoimintamme periaatteet ja käytänteet on kuvattu HUMAKin toiminnanohjaus- ja laadunvarmistusjärjestelmässä, TOLAssa, joka sijaitsee HUMAKin intranetissä HumakProssa. Tähän kokonaisuuteen on käyttöoikeudet henkilöstöllämme ja opiskelijoillamme. Myönnämme keskeisille sidosryhmillemme pääsyn ko. toiminnan kannalta merkittäviin dokumentteihin ja foorumeihin. Tämä asiakirja on kuvaus toiminnanohjaus- ja laadunvarmistusjärjestelmästämme sellaisena kuin se näyttäytyi vuoden 2011 alkupuolella. Tavoitteena on, että HUMAKin opiskelijat, henkilöstö, sidosryhmät ja muut lukijat saavat tämän tiiviin kuvauksen avulla käsityksen laadunvarmistusjärjestelmämme keskeisistä näkökulmista, jotka on ryhmitelty viiteen pääotsikkoon: 1 Toimintaympäristömme tarpeet, 2 Arvomme, tehtävämme ja toimintamallimme, 3 Menettelytapamme laadunhallinnassa 4 Toimintatapamme aineistojen dokumentoinnissa ja 5 Meillä HUMAKissa laatu on hyvällä TOLALLA. Hyvät lukijat, teidän arvioitavaksenne jää, onko HUMAKin laatu TOLAllaan. Antoisia lukuhetkiä toivottaen HUMAKin johtoryhmä ja laatutyöryhmä Tarpeellinen tieto löytyy yhdestä paikasta Johdanto 5

6 Toimintaympäristömme tarpeet HUMAK pyrkii toiminnanohjaus- ja laadunvarmistustyössään ottamaan huomioon näkyvissä ja ennakoitavissa olevia muutoksia korkeakoulukentässä ja muussa yhteiskunnassa sekä alueellisessa, kansallisessa ja kansainvälisessä kehityksessä. HUMAKin toiminnan ulkoiseen ohjaukseen vaikuttaa laaja kansainvälinen ja kansallinen toimijakenttä lainsäädäntöineen. Keskeisimpiä ovat eurooppalaista korkeakoulualuetta koskevat Muutoksiin ja palautteeseen reagointi ohjeistukset, suomalainen lainsäädäntö, opetus- ja kulttuuriministeriö, alueelliset toimijat HUMAKin kampusten maakunnissa ja HUMA- Kin toimialojen edustajat valtakunnallisesti, muu elinkeinoelämä sekä HUMAKin ylläpitäjä Suomen Humanistinen Ammattikorkeakoulu Oy. Tuloksellisuuden arvioinnissa otetaan huomioon ammattikorkeakoulun sisäisten toimijoiden, opiskelijoiden ja henkilöstön sekä ulkoisen toimintaympäristön, eli sidosryhmien palaute siitä, miten olemme onnistuneet toiminnallamme vastaamaan heidän tarpeisiinsa. Lisäksi HUMAK tekee omaa selvitys- ja tutkimustyötä, jonka avulla saadaan koottua tietoa ammattikorkeakoulun kehittämiseksi. 6 Toimintaympäristömme tarpeet

7 Arvomme, tehtävämme ja toimintamallimme HUMAKin tehtävä ja arvot laadunvarmistusjärjestelmän perustana Humanistisen ammattikorkeakoulun tehtävä HUMAK on humanistisen ja kasvatusalan sekä kulttuurituotannon asiantuntija ja johtava kouluttaja, jonka tehtävänä on järjestö- ja nuorisotyön, kulttuurituotannon ja luovan toimialan yrittäjyyden sekä viittomakielialan valtakunnallinen kehittäminen. Humanistinen ammattikorkeakoulu korostaa tehtävässään kansalaisten tarpeista lähtevää innovaatiotoimintaa ja yhteisöjen kehittämistä. Profiili ja painoalat Humanistinen ammattikorkeakoulu profiloituu valtakunnallisena aikuiskouluttajana ja kumppanuudella kehittäjänä. Humanistisen ammattikorkeakoulun painoaloja ovat sosiaalisten ja kulttuuristen innovaatioiden ja aktiivisen kansalaisuuden edistäminen. Visio / tahtotila vuoteen 2012 HUMAK on vuonna 2012 rakenteeltaan tiivis valtakunnallinen verkostoammattikorkeakoulu, joka tuottaa tulevaisuuden osaajia toimialoilleen. HUMAK tekee tutkimus- ja kehitystyötä yhteistyössä kansallisten ja kansainvälisten kumppaneiden kanssa synnyttäen arjen tarpeista lähteviä sosiaalisia ja kulttuurisia innovaatioita ihmisten elämän helpottamiseksi. Arvomme, tehtävämme ja toimintamallimme 7

8 Missio eli HUMAKin suuri tehtävä Humanistinen ammattikorkeakoulu on yhteiskunnallinen vaikuttaja ja aktiivinen kansalaisyhteiskunnan kehittäjä. HUMAKin arvot Human connections on HUMAKin perusarvo, joka muodostuu Inhimillistä vuorovaikutusta humanistisesta ihmiskäsityksestä suvaitsevaisuudesta ja toisen kunnioittamisesta avoimesta, inhimillisestä vuorovaikutuksesta ja luottamuksesta yhdessä oppimisesta HUMAKin laatutoiminnan tavoitteet Parempi HUMAK HUMAKin laatutoiminnan keskeisimpänä tavoitteena on HUMAKin toiminnan jatkuva parantaminen koko verkostoammattikorkeakoulumme toiminnot kattavalla laadunvarmistusjärjestelmällä, joka tukee HUMAKin vision ja tehtävän toteuttamista sekä edistää ammattikorkeakoulun laatua ja vaikuttavuutta. Prosessimaisella toimintatavalla voidaan mahdollistaa verkostoammattikorkeakoulun, sen yksiköiden ja kampusten toiminnanohjaus. Siksi laatutoiminnan suuntaamista ja järjestelmällistä kehitystyötä tehdään HUMAKissa erityisesti prosessityöskentelyn ja -kuvauksien avulla. Tavoitteena on niiden avulla jäsentää ja selkiyttää laadunhallinnan kokonaisuutta ja siihen liittyviä tarpeita. Lisäksi tavoitteena on kytkeä seurannat, arvioinnit ja niihin liittyvät mittarit suoraan prosesseihin, toimintakokonaisuuksiin ja HUMAKin toiminnanohjaukseen. Esimerkiksi johtamisjärjestelmän kehittäminen, henkilöstöhallinnon menettelyt ja talouden suunnittelu ja valvonta on myös kytketty keskeiseksi osaksi laatutoiminnan kehittämistä. 8 Arvomme, tehtävämme ja toimintamallimme

9 Laatutoiminnan kehittämisen painopistealueita ovat Strategian toteutumisen arviointi Balance Score Card (BSC) -tuloskortin avulla Prosessikuvaukset ja niiden sovellukset Prosessien johtaminen Prosessien seuranta, arviointi ja mittaaminen Arviointitoiminnan ja arviointimenettelyiden kehittäminen Laadunhallinnan ja laadunvarmistusjärjestelmän kehittäminen. HUMAKin strategia ja tavoitteet vuosille HUMAKin strategista kehittämistä tehtiin edellisen strategiakauden lopulla vuonna 2009 koko henkilöstön yhteisöllisenä kehittämisprosessina Suomen Humanistinen Ammattikorkeakoulu Oy:n, Humanistisen ammattikorkeakoulun ja opetusministeriön välisen sopimuksen linjausten mukaisesti. Strategiakeskustelua käytiin lisäksi ylläpitäjähallituksen ja ammattikorkeakoulun toimivan johdon sekä kampusten aluekoordinaattoreiden kanssa. Myös ammattikorkeakoulun hallitus osallistui keskusteluun. Opiskelijat osallistuivat strategiatyöhön lähinnä työryhmien työn kautta. Näiden lisäksi hallitusohjelma ja korkeakoululainsäädäntö sekä muut korkeakoulupoliittisesti keskeiset strategiat ja selvitykset vaikuttivat HUMAKin strategiaan. Prosessin tuloksena laadittiin HUMAKin strategia ja konkretisoitiin strategiset tavoitteet vuosille Strategiset tavoitteet linjaavat ammattikorkeakoulun työtä ja ohjaavat henkilöstön toimintaa tavoitteellisesti kilpailukykyä kasvattavaan suuntaan. Opetus- ja kulttuuriministeriön, ylläpitäjähallituksen ja HUMAKin välisessä sopimuksessa kaudelle hyväksytyt tavoitteet sekä ylläpitäjän ja HUMAKin laatimat tavoitteet muodostavat yhdessä viisi (5) strategista tavoitekokonaisuutta. Niiden avulla edistetään HUMAKin tehtävän ja vision toteuttamista ja vahvistetaan ammattikorkeakoulun laatua ja vaikuttavuutta vuosina Strategiset tavoitteet ohjaavat myös kirkastamaan HUMAKin profiilia ja tukemaan ammattikorkeakoulun painoalojen toteuttamista. Yhdessä kehitetty Arvomme, tehtävämme ja toimintamallimme 9

10 1. HUMAKin rakenteellinen kehittäminen 1.1 HUMAKin laatua ja vaikuttavuutta vahvistava rakenteen kehittäminen Odotettavissa tiivistyvää yhteistyötä Hyödynnetään HUMAKin omistajayhteisön laajapohjaista yhteyttä suomalaiseen kansalaisyhteiskuntaan. HUMAK tekee vuoden 2011 aikana päätökset ja toimeenpanosuunnitelman rakenteensa tiivistämisestä varmistaakseen ammattikorkeakoulun elinvoimaisuuden ja vastatakseen ammattikorkeakoulun strategiassa esitettyyn tavoitteeseen olla monikulttuurinen, laadukas ja vetovoimainen ammattikorkeakoulu vuonna HUMAKin laatua ja vaikuttavuutta vahvistavat strategiset kumppanuudet Novia-kumppanuutta kehitetään vuonna 2009 vahvistetun strategisen kumppanuussopimuksen mukaisesti. Tavoitteena on parantaa molempien ammattikorkeakoulujen laatua ja vaikuttavuutta vahvistamalla ja kehittämällä erityisesti humanistisen ja kasvatusalan sekä kulttuurituotannon koulutus- ja TKI-toimintaa ja kansainvälistymistä. MAMK-kumppanuuden tavoitteena on yhteisöpedagogi- ja kulttuurituottaja- koulutuksen vahvistaminen. Diak-yhteistyön tavoitteena on viittomakielialan ja tulkkauksen osaamisen sekä kansalaistoiminnan ja kansalaisyhteiskunnan TKI-toiminnan vahvistaminen. HUMAKin ja sen kampusten toimintaa vahvistaa omistajayhteisöjen laajapohjainen yhteys suomalaiseen kansalaisyhteiskuntaan. Esimerkkinä käytännön yhteistyön syventämisestä on avoimen ammattikorkeakoulun väylän rakentaminen ja toteuttaminen yhteistyössä kansanopistojen kanssa vuodesta 2010 alkaen. 2. Opiskelijan ammatillista kasvua ja opintoprosessin tehostamista tukeva pedagogiikka Tavoitteena on kehittää työelämän ja opintoprosessin yhteensovittamista tukevaa pedagogiikkaa sekä aikuiskoulutusta ja aikuiskoulutustuotteita. 10 Arvomme, tehtävämme ja toimintamallimme

11 3. Kansainvälistyminen tukee HUMAKin menestystä tehtäviensä toteuttamisessa Kv-toiminnan tavoitteena on monikulttuurinen, laadukas ja vetovoimainen HUMAK. 4. HUMAKin TKI-toiminta tunnetaan verkostomaisesti toimivana, joustavana kumppanuudella kehittäjänä ja toimialojensa uuden osaamisen tuottajana TKI-toiminnan tavoitteena on tuottaa arjen tarpeista lähteviä sosiaalisia ja kulttuurisia innovaatioita yhdessä kansallisten ja kansainvälisten kumppaneiden kanssa. 5. Henkilöstön ja opiskelijoiden työhyvinvointia tukeva HUMAK Tavoitteena on, että HUMAKin toimintakulttuuri, työyhteisö, työympäristö, työn ja opiskelun sisältö ja esimiestoiminta edistävät opiskelijoiden ja henkilöstön työhyvintointia. HUMAKin strategian toteuttamisen onnistumista ja tavoitteiden saavuttamista arvioidaan ja ohjataan koko sopimuskautta koskevan Balance Scorecard -järjestelmän (BSC) pohjalle rakennetun tuloskortin avulla. Sopimuskauden tuloskortissa kuvataan HUMAKin menestystekijät ja mittarit sopimuskaudelle. Osaa kriittisistä menestystekijöistä mitataan OKM:n tunnuslukutavoitteiden avulla ja osaa mitataan HUMAKin ylläpitäjän kanssa sovittujen tunnuslukutavoitteiden mukaan. Koko sopimuskaudelle on laadittu alustava strategian toimeenpanosuunnitelma, jossa kuvataan myös vuosittaiset kehittämisen painopistealueet (ks. kuvio 1. sopimuskausi ). Sopimuskauden vuosittaiset painopistealueet on täsmennetty perusopetuksen, aikuiskoulutuksen, kansainvälisen toiminnan ja TKI-toiminnan osalta HUMAKtason tuloskorteiksi.näistä tuloskorteista täsmennetään ja kootaan talousarvioprosessin yhteydessä sopimuskauden aikana vuosittaiset kehittämisen painopistealueet omaan tuloskorttiinsa edellisen vuoden tulosten arvioinnin perusteella. Työ- ja opiskeluhyvinvointi Arvomme, tehtävämme ja toimintamallimme 11

12 Strategian toimeenpanosuunnitelma strategia 2012 Visio 2015 Missio Rakenteellinen kehittäminen Strateginen kumppanuus ja muu sidosryhmä- ja koulutusyhteistyö Henkilöstön ja opiskelijoiden työhyvinvointia tukevat toimenpiteet Laadunvarmistusjärjestelmän kehittäminen Henkilöstön toimiala-asiantuntijuuden vahvistaminen Verkostoammattikokeakoulun johtajuuden kehittäminen Opetus Tutkimus-, kehittämisja innovaatiotoiminta (TKI) Ohjausta tukevat toimintamallit AHOTin käyttöönotto Opiskelija- ja henkilöstöliikkuvuus Henkilöstön kv koulutus Oppisopimustyyppinen koulutus Kansallisen ja kv toimintaverkoston käynnistäminen TKI-toiminnan ja pedagogiikan integrointi HUMAKin innovaatio-ohjelman laadinta Verkkopedagogiikan ja aikuiskoulutuksen kehittäminen Oppisopimustyyppisen aikuiskoulutuksen kehittäminen Ulkomaalaisen henkilöstön lisääminen kv-markkinointi kv-verkottuminen ml. TKItoiminta TKI-opiskelijoiden työllistymisen edistäjänä TKI-hankkeiden johtamisen kehittäminen Työharjoittelun kehittäminen Työpaikalla tapahtuvan oppimisen ja oppimisympäristöjen kehittäminen Vieraskielisissä koulutusohjelmissa ja ulkomailla suoritetut opintopisteet Ulkomaalaisten opiskelijoiden tehorekrytoiminen TKI-toiminnan valtakunnallinen vaikuttavuus ml. henkilöstön asiantuntevuus Kilpailtu TKI-rahoitus mahdollistaa TKI-kehittämisohjelmiin osallistumisen Kuvio 1. HUMAKin strategian toimeenpanosuunnitelma sopimuskaudelle Arvomme, tehtävämme ja toimintamallimme

13 Laatupolitiikka HUMAKin toiminnanohjaus- ja laadunvarmistusjärjestelmän kehittäminen on kytketty tiiviisti strategian kehittämistyöhön. Henkilöstöltä ja opiskelijoilta saadun palautteen perusteella on kiinnitetty erityistä huomiota toimintamallien selkeyteen ja käytännönläheisyyteen. Kehitystyön aikana on analysoitu aiempaa laatukäsikirjaa ja pohdittu analyysin ja henkilöstöltä ja opiskelijoilta saatujen palautteiden perusteella laatupolitiikan suuntaa ja valmisteltu laatupolitiikan perusteita. Perustehtävä, visio ja arvot luovat lähtökohdat toimivalle laatupolitiikalle. Strategiset tavoitteet kullekin sopimuskaudelle sekä laadun määreet luovat laadun poliittiset linjaukset sopimuskauden ajaksi. Laatutoiminnan perustana pidetään visiosta ponnistavaa ja ulospäin suuntautuvaa Humanistista ammattikorkeakoulua. Laatutoiminnassa halutaan tuoda esille kokemuksellisuutta ja yhteistä ymmärrystä HUMAKin kokonaisuudesta. Laatukulttuuriin liittyvänä odotuksena pidetään osaamisyhteisön, eli HUMAKin henkilöstön ja opiskelijoiden vastaamista yhteisestä tehtävästä ja sen toteuttamisesta. Henkilöstön ja opiskelijoiden keskinäinen luottamus ja halukkuus vastuunottoon muodostavat keskeisen perustan, jota tarvitaan toimivan laatukulttuurin muodostamiseksi. Laatupolitiikan periaatteet ja niille esitetyt laatutavoitteet jakaantuvat neljään kokonaisuuteen: 1. Toiminnan hyödyllisyys, selkeys ja läpinäkyvyys 2. Osaamisen kasvaminen ja kasvattaminen 3. Kilpailukyky ja sen kasvattaminen 4. Yhteistyö eri toimijoiden kesken: ulkoiset verkostot ja sisäinen verkosto Arvomme, tehtävämme ja toimintamallimme 13

14 HUMAKin verkostomalli Prosessit = ohjeita arjen toimintaan Ammattikorkeakoulun visiossa / tahtotilassa vuoteen 2012 HUMAK määritellään valtakunnalliseksi verkostoammattikorkeakouluksi. Verkostoammattikorkeakoulun johtamisen keskeiset periaatteet on kiteytetty seuraavasti HUMAK on verkostoammattikorkeakoulu Jonka toimintaa ohjaavat missio, visio, arvot tehtävä sekä profiili ja painoalat. Jonka verkostojohtaminen perustuu strategiassa asetettuihin tavoitteisiin. Ammattikorkeakoulun jaettua, osallistavaa johtajuutta kuvataan verkostomallissa ja lisäksi prosessikartassa sekä strategioissa, suunnitelmissa, ohjelmissa ja prosesseissa. Jonka johtoryhmän tehtävänä on varmistaa strategioiden toteutuminen ja niihin liittyvien prosessien toimintakyky. Jonka prosessit ovat arkipäivän toiminnan struktuuri ja prosessijohtaminen on strategisen johtamisen toteuttamisen väline. Jonka kullekin prosessille on nimetty prosessin vastuuhenkilö. Humanistisen ammattikorkeakoulun strategisista linjauksista päättää HUMAKin ylläpitäjä Suomen Humanistinen Ammattikorkeakoulu Oy. Toimitusjohtaja johtaa yhtiön toimintaa ja vastaa yhtiön ja ammattikorkeakoulun strategisesta kehittämisestä. Ammattikorkeakoulun hallitus päättää ammattikorkeakoululain mukaan sisäiseen itsehallintoon liittyvistä asioista, mm. strategian toimeenpanosuunnitelmasta. Rehtori johtaa ammattikorkeakoulua ja vastaa sen toiminnasta, strategisen kehittämisen toimeenpanosta ja tavoitteiden saavuttamisesta. HUMAKin strategisena kehittämisryhmänä toimii johtoryhmä, jonka jäseniä ovat rehtorin lisäksi ammattikorkeakoulun perustehtäviä toteuttavia yksiköitä johtavat koulutusjohtajat, hallintojohtaja sekä talous- ja henkilöstöjohtaja. Ammattikorkeakoulun lakisääteisiä tehtäviä toteuttavia järjestö- ja nuorisotyön, kulttuurituotannon ja viittomakielialan tulosvastuullisia yksiköitä johtavat koulutusjohtajat (Kojo). Koulutusjohtajan apuna toimivat yksikön ohjaus- ja kehittämisryhmä (Oke) ja kampusten aluekoordinaattorit. Kunkin yksikön koulutusta toteutetaan kampusten valtakunnallisessa verkostossa. TKI-toimintaa toteutetaan TKI-HUMAK osaamiskeskuk- 14 Arvomme, tehtävämme ja toimintamallimme

15 sissa, joiden toiminnasta vastaavat TKI-päälliköt. HUMAKin yhteisten palvelujen tehtävänä on tukea ja mahdollistaa opiskelijoiden ja henkilöstön opiskelua ja työntekoa tuottamalla yhteisiä opintoasiainhallinnon, kirjaston, talous- ja henkilöstöhallinnon, tietotuotannon ja tietohallinnon, kehittämis- ja laatutyön sekä johtamisenpalveluita. Yhteiset palvelut tuotetaan rehtorin toimistossa. Koulutustehtävää toteuttavan opetushenkilöstön, lehtoreiden ja yliopettajien, tehtäväkuvaukset löytyvät henkilöstösuunnitelmasta samoin kuin TKI-päälliköiden. Muun TKI-henkilöstön tehtävät kuvataan hankekohtaisesti. Hallinto- ja tukipalveluhenkilöstön sekä opintoasiain ja tietohallinnon päälliköiden tehtäväkuvaukset vahvistaa rehtori. Ylimmän johdon tehtäväkuvaukset ja taloudellisia vastuita kuvaavan osakeyhtiön ja ammattikorkeakoulun talousohjesäännön vahvistaa HUMAKin ylläpitäjän Suomen Humanistinen Ammattikorkeakoulu Oy:n hallitus. Kukin koulutusjohtaja vastaa yhdestä HUMAK-tason ydinprosessista, joita ovat perusopetus, aikuiskoulutus ja TKI-toiminta. HUMAKin johtamis- ja strategiaprosessista ja yhteiset palvelut-prosessista vastaa rehtori. Seuraavaan kuvioon on kiteytetty edellä esitetty HUMAKin verkostomalli. Valtakunnallinen verkosto AMK hallitus Oy:n hallitus ja tj Rehtori Strateginen johtaminen Johtoryhmä Prosessin sujuvuus ja innovaatiot sekä prosessin parannuspäätökset Prosessitiimit Kojo Kojo Kojo Oke Oke Oke Ydinprosessit Johtamis- ja strategiaprosessit Yhteiset palvelut -prosessit Prosessien johtaminen Kampukset oppimis- ja työympäristönä, TKI-HUMAKit osaamiskeskuksina, Reto yhteisten palvelujen tuottajana Kuvio 2. HUMAKin verkostomalli Käytetyt lyhenteet: Kojo= koulutusjohtaja, Oke= yksikön ohjaus- ja kehittämisryhmä, TKI- HUMAK=TKI-toimintaa toteuttava osaamiskeskus, Reto= rehtorin toimisto Arvomme, tehtävämme ja toimintamallimme 15

16 Työelämän kehittäjämalli HUMAKin tehtävän toteuttamisessa Strategian toimeenpanossa on keskeisenä toimintatapana työelämän kehittäjämalli, joka toimii pohjana HUMAKin koulutus- ja TKI-toiminnalle sekä yhteiskunnalliselle toiminnalle, korkeakouluyhteistyölle ja kansainväliselle toiminnalle. Sen pohjalta on myös kiteytetty ammattikorkeakoulun profiili ja painoalat. Mallilla tarkoitetaan toimintatapaa, joka voi toteutua kahdella tavalla: 1. HUMAKin strukturoitu toimintamalli tuo yhteen paikalliset työelämä- ja korkeakoulutoimijat alojen työelämän ja/tai moniammatillisen yhteistyön kehittämiseksi siellä, missä osaamista tarvitaan. 2. HUMAK tuo alueelle lisäarvoa täydentämällä alueellisten korkeakoulujen koulutus- ja TKI osaamista humanistisen ja kasvatusalan ja kulttuurituotannon osaamisellaan. Työelämän kehittäjämalliin liittyy myös kansainvälinen koulutus- ja tutkimusyhteistyö. Moniammatillista yhteistyötä Täydennystä alueellisten korkeakoulujen osaamiseen Työelämän kehittäjämalli näkyy HUMAKin tehtävässä ja profiilissa, sillä toimintamme rakentuu kumppanuudella kehittämisen periaatteelle. HUMAK toimii verkottajana ja välittäjänä suhteessa työelämän organisaatioihin, alueellisiin korkeakouluihin ja muihin oppilaitoksiin sekä kansainvälisiin kumppaneihin. Toiminta perustuu osaamisen jakamiseen ja aktiiviseen vuorovaikutukseen HUMAKin toimialojen työelämän, yritysten ja koulutusorganisaatioiden yhteistyön lisäämiseksi. HUMAKin valtakunnallisuus toteutuu erityisesti aikuiskoulutuksessa, jolla vastataan työelämästä nousseisiin nopeisiinkin tarpeisiin. 16 Arvomme, tehtävämme ja toimintamallimme

17 alueelliset korkeakoulut muut oppilaitokset kv-kumppanit Osaamisen jakaminen yhteiseen käyttöön Näkemyksiä koulutuksen ja TKI:n suuntaamiseen HUMAK verkottajana ja välittäjänä Osaamisen jakaminen yhteiseen käyttöön Näkemyksiä koulutuksen ja TKI:n suuntaamiseen työelämän organisaatiot yritykset muut kumppanit ja toimijat Jänu Kutu Vike kumppanuudet yhteiset hankkeet monialainen yhteistyö Perusopetus Aikuiskoulutus TKI-työ humak osaavaa työvoima kehittäminen tutkimus palvelut julkaisut seminaarit Uusia tuotteita, palveluja, prosesseja, innovaatioita Käytetyt lyhenteet Jänu= Järjestö- ja nuorisotyön yksikkö, Kutu=Kulttuurituotannon yksikkö, Vike=Viittomakielialan yksikkö Kuvio 3. Työelämän kehittäjämalli Ritsilää ym. (2007) mukaillen (Antikainen ym. 2008, 14.) Arvomme, tehtävämme ja toimintamallimme 17

18 Menettelytapamme laadunhallinnassa Strategisten tavoitteiden toteutumisen seurannan tasot ja menetelmät HUMAKin tuloksellisuutta arvioidaan seuraamalla strategisten tavoitteiden toteutumista. HUMAKin eri tasoilta kattavasti saatua tietoa käytetään ammattikorkeakoulun toiminnan kehittämiseen. Sopimuskaudella käytetyt seurannan tasot ja menetelmät on kiteytetty seuraavasti: Strategisten tavoitteiden toteutumisen seurannan tasot ja menetelmät Opetus- ja kulttuuriministeriö sopimusneuvottelut, välivuosina kirjallinen palaute tai neuvottelut vain tarvittaessa, rahoituspäätökset vuosittain vastuut: HUMAKin ylläpitäjäosakeyhtiön hallitus, toimiva johto 2. HUMAKin ylläpitäjäosakeyhtiön hallitus toimitusjohtajan ja rehtorin katsaukset HUMAKin ylläpitäjäosakeyhtiön hallituksen kokouksissa välitilinpäätös 2 kertaa vuodessa, lisäksi tilinpäätös osakeyhtiön toimintakertomus vastuut: toimitusjohtaja, rehtori 3. Ammattikorkeakoulun hallitus toiminta ja talous, tulokset, opiskelijapalaute, ammattikorkeakoulun vuosikertomus vastuut: rehtori, koulutusjohtajat, talous- ja henkilöstöjohtaja, tarvittaessa TKI-päälliköt 4. Kampuksen sijaintipaikkana toimivan kansanopiston ja HUMAKin välisen palvelusopimuksen toteutumisen arviointi kampusten oppimisympäristön toimivuus tavoitteiden toteuttamisen näkökulmasta 18 Menettelytapamme laadunhallinnassa

19 vuosittain ja tarpeen vaatiessa vastuut: osakeyhtiön hallitus, ylläpitäjän nimeämät edustajat, toimitusjohtaja raportointivastuu kampuksen aluekoordinaattorilla 5. Johdon katselmukset (toimitusjohtaja ja rehtori) yksiköissä, yhteisissä palveluissa vuosittain helmi-maaliskuussa, katselmuksen teemat vuosittaisten painopisteiden mukaan vastuut: koulutusjohtajat, TKI-päälliköt, talous- ja henkilöstöjohtaja, tietohallinnon ja opintoasiain hallinnon päälliköt, ensimmäinen toteutus keväällä Toiminnan ja tulosten raportointi sidosryhmille ammatilliset neuvottelukunnat ja muut sidosryhmät ammattikorkeakoulun vuosikertomus vastuut: rehtori, koulutusjohtajat, TKI-päälliköt 7. Tulostavoitteiden ja opiskelijapalautteen raportointi johtoryhmälle ja esimiehille tulostavoitteet 3 kertaa vuodessa ja opiskelijapalaute 1-2 kertaa vuodessa johtoryhmälle ja esimiehille vastuut aineiston tuottamisesta: laaturyhmä, yliopettajat, tietotuotanto 8. Koulutusjohtajan kampuskierros kampusten toiminnan raportointi, teemat vuosittaisten painopisteiden mukaan vastuut: aluekoordinaattorit, tietotuotanto 9. Prosessien toimivuuden arviointi laaturyhmän tekemän suunnitelman mukaan vastuut: prosessivastaavat 10. Opiskelijapalautteen käsittely opiskelijoiden kanssa vastuut: yliopettajat, lehtorit, laatutyöryhmä 11. Kehityskeskustelut vuosittain vuorovaikutteinen keskustelu: painopisteet ammatillinen kehittyminen, koulutussuunnitelma, työhyvinvoinnin kehittäminen, HUMAKin työyhteisön ja esimiestyön kehittäminen vastuut: esimiehet, henkilöstö Menettelytapamme laadunhallinnassa 19

20 Prosessit arkipäivän toiminnan rakenteina Prosessitoiminta on suunnitelmallista yhteistyötä ja -toimintaa. Keskeistä prosessitoiminnassa on varmistaa koko HUMAKin verkoston toimintakyky muutostilanteissa. Prosessien avulla toteutetaan HUMAKin strategiaa ja konkretisoidaan tavoitteet arkipäivän toimintaan. Tavoitteena on saada prosessien avulla paremmin käyttöön henkilöstön osaamista, löytää toiminnan kehityspolut, motivoida henkilöstöä ja lisätä vaikutusmahdollisuuksia. Hyvin toimivat prosessit parantavat HUMAKin opiskelijoiden, sidosryhmien ja muiden asiakkaiden saamaa palvelua ja tuotteiden laatua. Prosessitoiminnan tarve ja hyöty 1. Arkipäivän työ helpottuu työntekijät saavat konkreettisia ohjeita työtilanteisiin ja tehtävien onnistuvaan suorittamiseen työ jäsentyy, selkeytyy, päällekkäisyydet poistuvat tai minimoituvat, toisten työt tulevat tutuiksi, tiedetään kokonaisuus ja tunnetaan työjatkumo työhön liittyvät ja vaikuttavat tavoitteet ja tulokset tulevat näkyviksi ja selkeiksi 2. Seurannat ja arvioinnit niiden avulla voidaan hahmottaa onko tehty sitä mitä on pitänyt ne tuovat tietoa siitä, ollaanko päästy tavoitteisiin tai ollaanko oikeassa suunnassa tavoitteisiin nähden 3. Tieto kehittämisen tarpeista saadaan tietoa siitä, mihin suuntaan kehitystyötä tulee kohdentaa 4. Työhyvinvoinnin lisääntyminen hyvä prosessijohtaminen ja prosessissa toimiminen vahvistaa työhön osallistumista ja työssä jaksamista prosessiryhmät ja -tiimit toimivat vuorovaikutuksessa eri toimijoiden välillä, avoimuus ja vaikuttamismahdollisuudet lisääntyvät työssä oppiminen ja kehittyminen mahdollistuvat 20 Menettelytapamme laadunhallinnassa

21 5. Strategian mukainen toiminta mahdollistuu ja kokonaisuus pysyy hallinnassa 6. Prosessitoiminta rakentaa ja vahvistaa laadunvarmistusta HUMAKin prosessikartta ja -vastuut HUMAKin prosessikartta muodostuu johtamis- ja strategiaprosesseista, ydinprosesseista ja yhteiset palvelut -prosesseista sekä niiden alaprosesseista. Prosessien johtaminen HUMAKissa perustuu horisontaaliseen, asiakkaiden tarpeista lähtevään toiminnan ohjaukseen. Rehtori nimeää johtoryhmää kuultuaan sopimuskausittain prosessitiimit ja prosessien vastuuhenkilöt, jotka toimivat prosessin omistajina. Johtoryhmä hyväksyy uudet prosessit. Toimintaympäristön tarpeet Arvot, tehtävä ja toimintamalli Johtamis- ja strategiaprosessit Ydinprosessit Yhteiset palvelut -prosessit Kuvio 4. HUMAKin prosessikartta Menettelytapamme laadunhallinnassa 21

22 Ammattikorkeakoulun johtamis- ja strategiaprosessista sekä yhteiset palvelut -prosessista vastaa rehtori apunaan talous- ja henkilöstöjohtaja ja hallintojohtaja. HUMAKin ydinprosesseiksi on määritelty perusopetus, aikuiskoulutus sekä TKI-toiminta. Kustakin yksiköstä vastaava koulutusjohtaja vastaa myös yhdestä HUMAK-tason ydinprosessista apunaan monialaiset prosessitiimit. Prosessien parantaminen Prosessinomistaja ja prosessitiimi tai -ryhmä vastaavat prosessin parantamisesta. Prosessien kehittäminen perustuu jatkuvan parantamisen periaatteelle. Prosessin toimintakykyä, sujuvuutta ja tehokkuutta seurataan ja arvioidaan prosessille määriteltyjen mittareiden tuottaman tiedon avulla. Prosessin vuosittaisesta itsearvioinnista huolehtii prosessin omistaja apunaan prosessin tiimi tai ryhmä. Tavoitteena on saada toiminta läpinäkyvämmäksi ja yhtenäisemmäksi ja samalla helpottaa arjen työntekoa, jolloin toiminta systematisoituu ja laatu paranee. Prosessitoiminnan periaatteet on kuvattu tarkemmin HUMAKin prosessitoiminnan ohjeessa. Hyvin kuvatut ja hyvin toimivat prosessit lisäävät toiminnan läpinäkyvyyttä 22 Menettelytapamme laadunhallinnassa

23 Toimintatapamme aineistojen dokumentoinnissa Dokumenttien paikat TOLA ja HumakPro Aiemmin kerrottiin, että HUMAKin laatutoiminnan periaatteet ja käytänteet kuvataan HUMAKin toiminnanohjaus- ja laadunvarmistusjärjestelmässä, eli TOLAssa. HUMAKin intranetissa sijaitseva virtuaalinen TOLA toimii keskeisenä dokumentaation paikkana, josta löytyvät tärkeät HUMA- Kin opiskelijoiden ja henkilöstön tarvitsemat toiminnanohjaukseen ja laadunvarmistukseen liittyvät dokumentit. TOLAn tieto on ajan tasalla, sillä sieltä löytyy dokumentin voimassa oleva versio. Kullekin virtuaalisen TOLAn asiakokonaisuudelle on nimetty vastuuhenkilö, jonka tehtävänä on varmistaa ajanmukainen tieto omalla vastuualueellaan. Dokumentit on ryhmitelty TOLAan EFQM-laatupalkintomallin luokittelun mukaisesti HUMAK ja sen johtaminen Toimintaperiaatteet ja strategia Henkilöstö Kumppanuudet ja resurssit Prosessit Toiminnan ja tuloksellisuuden arviointiin liittyvä aineisto HUMAKin keskeiset asiakirjat Opiskelija-luokasta on pääsy opiskelijoille tärkeisiin dokumentteihin TOLA = toimintamme punainen lanka Toimintatapamme aineistojen dokumentoinnissa 23