MERCURIUS. Johtaja antaa tilaa luovuudelle ja synnyttää yhteistä innostusta. Professuuri tuo bisnesosaamista ICT-yritysten palvelukseen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MERCURIUS. Johtaja antaa tilaa luovuudelle ja synnyttää yhteistä innostusta. Professuuri tuo bisnesosaamista ICT-yritysten palvelukseen"

Transkriptio

1 TURUN KAUPPAKORKEAKOULUN TIEDOTUSLEHTI 1 / 2005 MERCURIUS Professuuri tuo bisnesosaamista ICT-yritysten palvelukseen Filosofi Pekka Himanen: Johtaja antaa tilaa luovuudelle ja synnyttää yhteistä innostusta

2 P ÄÄKIRJOITUS Toimivaa kilpailua etsimässä Kun 25 vuotta sitten aloitin opintoni Turun kauppakorkeakoulussa, me puput opimme jo ensimmäisen perehdyttämisviikon aikana, että tärkeintä ei ole voitto, vaan maksimaalinen voitto. Vaikka tähän ylioppilaskunnan pilke silmässä esittämään sloganiin haluttiin kiteyttää koko opiskelun syvin tarkoitus, lause kytkeytyi ainakin minun mielikuvissani lähinnä kansantaloustieteen makroteorian kurssiin. Kyseessä oli siis voitto yrittäjän ja kansantalouden näkökulmasta, kuluttajat ja kuluttaminen olivat lähinnä välineitä tuon voiton saavuttamiseksi. Ajatusmalliin sisältyi kuitenkin implisiittisesti ajatus, että yleinen hyvinvoinnin kasvu on pitkällä tähtäimellä myös kuluttajan etu. Suomen kielen sana voitto tarkoittaa jotain, jonka voi saavuttaa kilpailussa. Ainakin lyhyellä tähtäimellä voitto voi yrittäjän näkökulmasta kuitenkin olla jotain, jota voi kasvattaa kilpailua vähentämällä. Tätä dilemmaa pohti tämän vuotuisessa Top Management Forumissa myös Kuluttajaviraston äskettäin eläkkeelle siirtynyt ylijohtaja Matti Purasjoki alustuksessaan. Mr. Kilpailuksi tituleerattu Purasjoki nosti kuluttajanäkökulman näkyvästi esille määrittelemällä kilpailun parempien vaihtoehtoehtojen tarjoamiseksi markkinoilla. Toimiva kilpailu ei tämän näkemyksen mukaan ole sama asia kuin hallitsematon kilpailu. Mutta miten kilpailu saataisiin parhaiten hyödyttämään eri toimijoita ja viime kädessä kuluttajia? Tätä problematiikkaa Purasjoki aikoo tarkastella syvemmin tulevassa väitöskirjassaan. Samoja aihepiirejä pohtii myös Turun kauppakorkeakoulussa viime huhtikuussa perus- tettu Kilpailuinstituutti, joka toimii kiinteässä yhteistyössä Kilpailuviraston kanssa. Rehtori Tapio Reponen kertoo tarvitsevansa kilpailua ja haasteita venyäkseen huippusuorituksiin. Näinhän kilpailu ideaalitapauksessa toimiikin lisääntynyt adrenaliinin eritys auttaa meitä selviytymään vaativista ja jopa vaarallisista tilanteista. Jos vaatimukset kuitenkin ovat kohtuuttomat ja tavoitetaso jatkuvasti yli sen, mihin yksilön ja yhteisön resurssit yltävät, seurauksena on turhautuminen ja uupumus. Suomalaiset korkeakoulut eivät enää kilpaile vain Suomen parhaista abiturienteista, tutkijoista ja opettajista kilpailusta on tullut maailmanlaajuista ja se on saanut vahvoja eloonjäämiskamppailun piirteitä. Humboldtilaisessa sivistysyliopistossa ihanteina olivat luovuus, omaperäisyys ja itsensä toteuttaminen. Nyt korostetaan ulkoisen rahoituksen hankkimista, keskinäistä kilpailua, tulosten kaupallista hyödyntämistä ja verkostoitumista. Arthur Millerin näytelmäklassikossa Kauppamatkustajan kuolema tarinan antisankari Willy Loman toteaa Tärkeää ei ole se mitä tekee, vaan se keitä tuntee ja millaisen vaikutuksen tekee! Suhteista se on kiinni, Ben, suhteista. On sanottu, että Millerin tragedian globaali ja ajaton menestys perustuu siihen, että kaikkialla ja kaikissa yhteiskuntajärjestelmissä Willy edustaa meitä itseämme tässä ajassa. Pelottavan hyvin se tuntuu kuvaavan myös korkeakoulupolitiikan nykysuuntaa. Heli Marjanen professori 2 MERCURIUS

3 S ISÄLTÖ MERCURIUS 1/2005 Turun kauppakorkeakoulun tiedotuslehti Pääkirjoitus Toimivaa kilpailua etsimässä... 2 Henkilöt Pekka Himanen: Luova intohimo... 4 Marjatta Jokinen: Aikaa antiikille ja lastenlapsille...18 Artikkelit Mitä jäi, kun CRM-hype haihtui... 7 Teija Tiilikainen: Avoin kilpailutilanne ei ole otollinen Suomelle... 8 Kilpailuoikeudellinen omavalvonta voi terävöittää yrityksen strategiaprosessia... 9 European Accounting Review n päätoimittaja panostaa laatuun...10 Tieto- ja viestintäteknologian keihäänkärjet esiin...12 Tapio Reponen: Yliopiston toimittava laadukkaasti kaikilla osa-alueilla...14 Hyvinvointialan yrittäjyyttä kehitetään verkostoitumalla...15 Top Management Forumissa liike-elämän citius, altius, fortius...16 Millä päästövähennysmallilla Kioton jälkeiseen aikaan...22 Elektronisten aineistojen suosio nousussa...23 Maailmanmarkkinoiden kilpailuasetelmat muuttuneet nopeasti...27 Raimo Nurmi: Miksi korkeakoulu on niin hyvä...28 Palstat Lyhyesti...20 Valmistuneita...20 Nimityksiä...20 Väitöksiä...24 Julkaisuja...30 Tapahtumia Tavoitteena on tuoda liiketoimintaosaaminen entistä tiiviimmin teknologisiin hankkeisiin, sanoo ICT-liiketoiminnan professori (ma.) Pasi Malinen. 18 Marjatta Jokinen on pidetty, arvostettu ja palkittu informaatikko, joka työskenteli Turun kauppakorkeakoulussa 37 vuotta. Julkaisija: Turun kauppakorkeakoulu Rehtorinpellonkatu Turku Päätoimittaja: Riitta Birkstedt p. (02) Toimitusneuvosto: Tapio Reponen, TuKKK Pasi Malinen, TuKKK Annika Sabell, TuKKK Jaana Palmroos, TuKKK Riitta Birkstedt, TuKKK Mikko Grönman, Jokiranta Oy Taitto: Tuuli Holopainen Viestintätoimisto Jokiranta Oy Valokuvat: Annika Sabell Studio Vizualis / Esko Keski-Oja Ingram Imagelibrary Painatus: Esa Print Oy Painosmäärä: 4000 kpl ISSN Tilaukset, osoitteenmuutokset ja palautteet: p. (02) / Jaana Palmroos MERCURIUS 3

4 4 MERCURIUS

5 Filosofi Pekka Himasen vastaus tietoyhteiskunnan haasteisiin Luova intohimo Teksti: Mikko Grönman / Kuvat: Esko Keski-Oja Pekka Himanen on filosofi. Asiasta ei ole mitään epäilystä, sillä hän hakee vastausta perimmäiseen kysymykseen: mitä on mielekäs elämä? Vastaus sisältää muun muassa Suomen mahdollisuudet menestyä globaalissa kilpailussa. Avainsanoja ovat luovuus, verkosto sekä innostus. MERCURIUS 5

6 Pekka Himasen puheessa sana innostus toistuu tiuhaan. Rikastuttava yhteisö ja verkostomainen toiminta ovat myös keskeisessä roolissa, kun filosofi tarjoaa vastauksia siihen, miten tietoyhteiskunnassa voi menestyä. Olennaisinta ei ainakaan ole uusi tekniikka. Jos tuotamme Mitä tekoa on johtajalla, joka ei kykene luomaan työyhteisöstä rikastuttavaa? Ei mitään, filosofi kysyy ja vastaa. ainoastaan uutta teknologiaa, niin pystymme tekemään entistä nopeammin vääriä asioita, Pekka Himanen heittää. Tekniikkaa tärkeämpää on uusi toimintatapa, joka antaa tilaa luovuudelle sekä yksilöllisyydelle. Himanen puhuu organisaatiotason innovaatioista, jotka muuttavat koko työ- ja johtamiskulttuurin. Innovaatiot ovat kilpailun lähde sekä kasvun perusta tietoyhteiskunnassa. Verkostomainen toimintatapa on puolestaan keskeinen kilpailutekijä, Himanen näkee. Luovuus metallipajassa Himasen ajattelussa verkostomainen vuorovaikutus koskee kaikkia elämän osa-alueita, innovaatiot kaikkia talouden alueita ja luovuuskin kattaa taideaineita laajemman skaalan. Asia aukeaa, kun muistaa filosofin lähtökohdan eli perimmäisen kysymyksen: minkälaista on mielekäs elämä? Ihminen on parhaimmillaan, kun hän suhtautuu intohimoisesti tekemiseensä. Intohimo puolestaan syntyy siitä, että saa toteuttaa luovasti itseään. Tämä voi tapahtua yhtä hyvin metallipajassa kuin musiikissa. Yhtä voimallinen kokemus kuin luovan intohimon toteuttaminen on kuuluminen yhteisöön, joka välittää samasta asiasta, Himanen selvittää. Luottamus, innostava yhteisö sekä luovuus ovat teemoja, jotka yhdistävät menestysyrityksiä. Samat tekijät voi palauttaa myös yksilöön. Luottamus antaa turvallisen pohjan toimia ja mahdollistaa innostavan yhteisöllisyyden. Luovuuden arvo liittyy puolestaan inhimilliseen tarpeeseen toteuttaa itseään ja kehittyä jatkuvasti, Himanen sanoo. Ikävä velvollisuus Tietoyhteiskunnan yritysten onkin Himasen mukaan tuotettava luovuuden puitteet johtamis- ja työkulttuurin kautta. Tietoyhteiskunnan ja teollisen työkulttuurin ero kärjistyy Himasen esityksessä välille ikävä velvollisuus luova intohimo. Teollisessa taloudessa suuri osa työstä on rutiinien suorittamista tietyssä ajassa ja valvotusti. Jokaisella on osansa ja työ on velvollisuus, jonka täyttämisessä kärsimys on jopa jaloa. Tämä teollisen työn kulttuuri kääntyy taloudellisestikin itseään vastaan, kun yritystä uudistava ja ihmisiä innostava tila puuttuu, Himanen pohtii. Himanen kertoo tähän väliin tarinan Intian matkaltaan. Hän seurasi paikallisia kadunlakaisijoita työssään. Joka päivä he näyttivät tekevänsä, mutta kadut eivät tulleet yhtään siistimmiksi. Kerroin huomioni intialaiselle kollegalleni. Hänen vastauksensa oli, että ei heidän ole tarkoituskaan saada katuja siistiksi. Lakaisijoille siis riitti, että he oleskelevat moitteettomasti ja valvonnan alaisina kadunlakaisijan ominaisuudessa, Himanen hymyilee. Rikastuttava yhteisö Tietoyhteiskunnassa ajankäytön ja valvonnan sijasta tarvitaankin rikastuttava yhteisö ja tilaa luovuudelle. Johtajalle Himasen rikastuttavan yhteisön ajatus asettaa melkoisen haasteen ja testin muutoskyvylle. Aikaa ja tulosta tarkkailevan johtajan tulisi innostua yllyttäjäksi, joka saa yksilöt yllättämään itsensä. Mitä tekoa on johtajalla, joka ei kykene luomaan työyhteisöstä rikastuttavaa? Ei mitään, filosofi kysyy ja vastaa. Johtajan tavoite kasvattaa liikevaihtoa viidellä prosentilla ei ole erityisen innostava tavoite. Numeroilla johtamisen sijasta Himanen ehdottaa päämääriä, jotka ovat jopa absurdeja. Himanen vetää esimerkiksi HIM-yhtyeen johtohahmo Ville Valon vision siitä, että joka viides jenkkiteini pukeutuu joskus Tapio Rautavaaran kuvalla varustettuun t-paitaan. Valon tavoite on johdettu kahdesta asiasta: Rautavaara ja HIM ovat Oulunkylästä, ja HIM tulee olemaan niin suosittu, että Rautavaarankin t-paita myy. Johtajan tehtävä on asettaa kunnianhimoisia päämääriä, jotka synnyttävät yhteistä innostusta, tiivistää Pekka Himanen. Pekka Himanen on kansainvälisesti tunnettu tutkija ja kysytty luennoitsija. Hänen teoksiaan on käännetty siinä missä Arto Paasilinnankin, yhteensä 20 kielelle. Himanen väitteli filosofian tohtoriksi 20-vuotiaana, siirtyi tutkijaksi Englantiin (Stanford) ja myöhemmin Kaliforniaan (Berkeley). Himasen tunnetuin julkaisu on Hakkerietiikka (2001). Sen lisäksi hän on kirjoittanut Manuel Castellsin kanssa teoksen The Information Society and the Welfare State: The Finnish Model (Oxford University Press 2002). Himasen työ on tunnustettu muun muassa Maailman talousfoorumin arvostetulla Global Leader for Tomorrow -palkinnolla vuonna Himanen on ollut neuvonantajana ILO:n globalisaatiokomissiolle ja kirjoittanut Suomessa eduskunnan tulevaisuusvaliokunnalle tietoyhteiskunnan tulevaisuusstrategian. Tällä hetkellä Himanen toimii ensisijaisesti Helsingin yliopiston ja TKK:n tutkimuskeskuksessa Helsinki Institute for Information Technology. Lähde: 6 MERCURIUS

7 Mitä jäi kun CRM-hype haihtui? Suhdejohtamisen asiantuntijat markkinoinnin juhlaseminaarissa Vuosituhannen vaihteen CRM (Customer Relationship Marketing) -hype on haihtunut, mutta pyrkimys pitkäaikaisiin asiakassuhteisiin ja intensiiviseen yhteistyöhön asiakkaan kanssa ovat edelleen suomalaisen yritysmarkkinoilla toimivan yrityksen arkipäivää. Näin kertovat tuoreet Turun kauppakorkeakoulun markkinoinnin laitoksen asiakkuustutkimukset, joiden kohteena olivat suuret yritysmarkkinoilla toimivat yhtiöt sekä metalli- ja elektroniikkateollisuuden erikokoiset yritykset. Tilastokeskuksen ja Elinkeinoelämän keskusliiton laaja tutkimus viime vuodelta vahvistaa saman: vakiintuneita suhteita ja verkostoja on jopa 80 prosentilla suomalaisyrityksistä ja teollisuudessa kumppanuussopimuksia tekee jo 40 prosenttia yrityksistä. Avainasiakasohjelmien toteuttamisessa viimeiset kuusi vuotta ovat olleet todellista kulta-aikaa. Myös olemassa olevien asiakkuuksien ryhmittely (asiakassalkutus) ja asiakastietokantoihin perustuva asiakasryhmien taloudellinen mittarointi tekevät tuloaan. Alustavia tutkimustuloksia julkistettiin markkinoinnin oppiaineen 30-vuotis-juhlaseminaarissa 28. tammikuuta, jossa oli paikalla joukko suhdemarkkinoinnin ja verkostotutkimuksen huippunimiä. Markkinoinnin laitoksen tutkimuksen painopisteenä on viime vuodet ollut yritysten välinen markkinointi. Markkinoinnin oppiaineessa tämä on tarkoittanut aiempaa voimakkaampaa panostusta aihepiirin väitöskirjojen ohjaukseen sekä suuriin tutkimushankkeisiin. Suhdejohtaminen yritysten välisillä markkinoilla oli tämän vuoksi valittu myös juhlaseminaarin aiheeksi. Emeritusprofessori Kalevi Pihan ja vuodesta 1990 ainetta luotsanneen professori Helena Mäkisen ansiokkaan työn pohjalta oppiaine on kehittynyt tehokkaaksi tohtorikouluttajaksi ja korkeatasoisen tieteellisen tutkimuksen tuottajaksi. Voimme katsoa suhteellisen optimistisesti tulevaisuuteen. Asiakassuhteet vain satunnaisesti ylimmän johdon asialistalla Yritysten markkina-arvosta yhä suurempi osuus muodostuu aineettomasta pääomasta, muun muassa merkkituotteista ja asiakassuhteista. Keskittyneillä markkinoilla yrityksen menestykseen ja valittuun strategiaan saattaa vaikuttaa ratkaisevasti jopa yksittäinen asiakas. Asiakkuusajattelun ja strategian yhteyksien näkemiseen ollaan vasta heräämässä, totesi konsultti, KTT Heli Arantola Vectia Oy:stä. Yritysjohto tasapainoilee omistajien, henkilöstön ja asiakkaiden vaatimusten ristipaineessa eikä näe asiakkuuksia muita sidosryhmiä tärkeämpinä, kertoi tutkimuksensa pohjalta professori Tore Strandvik Hankenilta. Määrällisen asiakastiedon lisäksi ylin johto kaipaa laadullista tietoa asiakkaiden liiketoiminnan logiikasta ja päätöksenteon perusteista. Kvartaalitaloudessa kuitenkin pörssianalyytikot tuovat asiakkuuksien arvon ylimmän johdon keskustelunaiheeksi. Markkinointistrategiat ja omaehtoinen strateginen ajattelu näyttävät jäävän jalkoihin. Tämä ei kerro hyvää yritysjohdon markkinointiosaamisen tasosta eikä liioin markkinointiosaajien vaikutusvallasta yrityksissä. Kouluttajienkin yliopistot, johtamiskoulutus ja konsultit mukaan lukien on katsottava peiliin. Onko vuosikymmeniä jatkunut segmentointi- ja suhdemarkkinointikoulutus ollut vaikuttavaa ja millä aikavälillä vaikutuksia on odotettavissa? Haasteena suhdejohtamisen kannattavuus Asiakassuhteiden johtamisen kuuma kausi on herättänyt ajankohtaisen keskustelun avainasiakasohjelmien, asiakassalkutuksen ja CRM-järjestelmien kannattavuudesta. Tutkimuksen ongelmat ovat tällä alueella mittavat. Markkinointiohjelmien kannattavuuden osoittaminen on haasteellista, varsinkin jos pyritään osoittamaan ohjelmien yhteys suoraan yrityksen liiketaloudelliseen tulokseen. Yhteys markkinoinnin asiakaskohtaisiin tavoitteisiin, esimerkiksi asiakaskohtaiseen kannattavuuteen, tyytyväisyyteen ja uskollisuuteen, on jo helpommin nähtävissä. Avainasiakasohjelmien koettu tuloksellisuus on suurissa yrityksissä yllättävänkin korkea. Mittaamisen tekee kuitenkin mutkikkaaksi se, ettei yrityksillä itselläänkään ole käytössä riittävää tietoa ja selkeitä mittareita tuloksellisuuden osoittamiseksi. Muutos tuotevetoisesta organisaatiosta, palkitsemisesta ja laskentamalleista asiakassuhdepohjaisiin käytäntöihin on ollut vaikea viedä läpi organisaatiossa. Myös suomenkielinen käsite suhdejohtaminen on harhaanjohtava. Suhteita ei voi yksipuolisesti johtaa, niitä voi vain pyrkiä hyödyntämään. Suhdejohtaminen onkin ennen muuta hyötyjen ja riskien jakamista yhdessä asiakkaan kanssa ja sitä haasteellisempaa mitä verkostoituneemmassa ympäristössä toimitaan. Vaikutusvaltaiset kolmannet ja neljännet osapuolet voivat helposti vesittää liian yksioikoiset suhdejohtamisen suunnitelmat. Markkinoinnin oppiaine kiittää kumppaneitaan liike-elämän, julkisyhteisöjen, järjestötoiminnan sekä koulutuksen kentiltä hyvästä yhteistyöstä kuluneiden vuosikymmenten ajan ja toivoo, että voimme ylläpitää molemminpuolisesti palkitsevia suhteita myös tulevaisuudessa! Aino Halinen-Kaila Markkinoinnin professori MERCURIUS 7

8 Eurooppa-tutkimuksen verkoston johtaja Teija Tiilikainen: Avoin kilpailutilanne ei ole otollinen Suomelle Teija Tiilikaisen mukaan EU on ihanteellinen poliittinen ja taloudellinen toimintaympäristö Suomelle. Sovitut pelisäännöt sekä yhteiset tavoitteet ja instituutiot tukevat Suomea kansainvälisessä politiikassa. Teksti: Mikko Grönman / Kuvat: Esko Keski-Oja Perinteet, kuten pikkuvaltiollisuus sekä pohjoismainen demokratiaja hallintokulttuuri, ovat tohtori Teija Tiilikaisen mukaan Suomen vahvuuksia kansainvälisessä politiikassa. Perinteet ja poliittinen kulttuuri ovat tuottaneet toimintamallin, joka on hyvin sopeutuvainen kansainväliseen asetelmaan. Sääntöjen ja sopimusten kunnioittaminen sekä yhteisiin päämääriin pyrkiminen antavat Suomelle sovunrakentajan aseman. Avoin kilpailutilanne ilman selkeitä sääntöjä ei ole otollinen tilanne Suomelle, sanoo dosentti Teija Tiilikainen, joka työskentelee Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkimuksen verkoston johtajana. Suomi sovittelijan roolissa Turun kauppakorkeakoulun Top Management Forumissa puhunut Tiilikainen sanoo, että EU-yhteisössä Suomen toimintamalli on testattu ja hyväksi havaittu. Kompromissinrakentajan ja sovittelijan roolissa Suomi on saavuttanut luotettavan toimijan maineen. Oman kokemukseni ja tutkimustenkin mukaan Suomi on uskottava sovittelija. Maine perustuu siihen, että Suomi pitää sanansa, pyrkii sopuun ja yhteiseen näkemykseen. Neuvottelutilanteisiin Suomi valmistautuu hyvin ja on valmis laittamaan päätökset käytäntöön, Tiilikainen kertoo. Kaikki EU-maat eivät ole yhtä kuuliaisia kuin Suomi. Neuvottelupöytään osa tulee huonosti valmistautuneina, ja kun pöydästä lähdetään, niin käytännössä ei tapahdu mitään. Suomen rooli kuuliaisena mallioppilaana on antanut kotimaassa nälvimisen aihetta. Luotettavuus on menestystekijä. Kehen luotetaan, kun 25 neuvottelijaa hakee ratkaisua? Suomeen luottavat sekä pienet että suuret maat, sillä meitä pidetään neutraalina ja luotettavana välittäjänä neuvotteluissa. Suomi on huippupaikoilla, kun sovitaan jotain laajemmassa kaavassa ja Suomi asettaa sovitut asiat itselleen tavoitteeksi. En ota kantaa EU-politiikan sisältöön, mutta toimintamalli sopii Suomelle ja yhteisten tavoitteiden saavuttamisessa Suomi on kärkipaikoilla, Tiilikainen selvittää. Kääntöpuolena visiottomuus Tiilikainen huomauttaa, että luottoa Suomeen sovunrakentajana löytyy EU:n ulkopuolellakin ja viittaa presidenttiemme johtamiin kansainvälisiin neuvotteluihin. Mutta päteekö suomalainen toimintamalli kansainvälisen politiikan lisäksi myös yritysmaailmaan? Aiheesta virisi Turun kauppakorkeakoulun tilaisuudessa vilkas keskustelu. Osa oli sitä mieltä, että kyllä pätee. Toiset taas perustelivat näkemystä, jonka mukaan yritykset rakentavat oman suomalaisen mallin toimia, Tiilikainen kertoo. Kuuliaisen ja sääntöpohjaisen toimintatavan kääntöpuolena Tiilikainen näkee jäykkyyden ja visiottomuuden. EU-puheenjohtajakauden suuressa haastattelututkimuksessa asia tuli selvästi esiin. Perinteet ja vanhat toimintamallit ovat vahvoilla eikä niihin oikein osata ottaa etäisyyttä. Harvoin suomalaiset aivan mullistavia uusia ratkaisuja tai vaihtoehtoja esittävät. Jäykkyys ja visiottomuus ovat meidän puutteitamme, mutta ei niihin tarvitse olla ikuisesti kahlittu. Tietoisuus puutteista antaa mahdollisuuden muuttua, pohtii Tiilikainen. 8 MERCURIUS

9 Kilpailuoikeudellinen omavalvonta voi terävöittää yrityksen strategiaprosessia Kilpailulainsäädännön muutos poisti yrityksiltä mahdollisuuden saada etukäteen Kilpailuvirastolta poikkeuslupia ja puuttumattomuustodistuksia erilaisten menettelytapojen (juridisesti kilpailunrajoitusten) hyväksyttävyydestä. Poikkeusluvat koskivat tyypillisesti erilaisia yritysten välisiä yhteistyömuotoja. Esimerkkinä voidaan mainita eri pankki- ja päivittäistavarakaupan ryhmien saamat poikkeusluvat koskien jäsenyritysten hinnoitteluyhteistyötä tai vaikkapa yhteistyö pullopalautusjärjestelmän luomiseksi. Poikkeusluvan saamisen edellytyksenä oli, että menettelytavan kilpailua edistävät tekijät olivat kilpailua rajoittavia tekijöitä suuremmat. Mutta onko kuvatulla muutoksella merkittävää vaikutusta yritystoimintaan? Nykyisessä järjestelmässä yritykset eivät voi etukäteen saada Kilpailuvirastolta hyväksyntää kilpailunrajoitukselle, vaan niiden on itse arvioitava toiminnan hyväksyttävyys niin kutsutun omavalvonnan avulla. Viranomaisen näkökulmasta tämä tarkoittaa muutosta etukäteishyväksynnästä jälkikäteisvalvontaan. Nykyjärjestelmässä yhteistyön hyväksyttävyyden edellytykset määrittelee Kilpailunrajoituslain 5 (tai EU:n perustamissopimuksen 81(3) artikla). Laissa esitettyjen edellytysten toteutumisen osoittaminen vaatii selkeitä, objektiivisesti mitattavia kustannushyötyjä tuotanto- ja jakeluprosesseissa, jotka edelleen alentavat kuluttajahintoja ja/tai parantavat laatua. Yrityksen on siis kyettävä tuottamaan enemmän lisäarvoa asiakkailleen, mutta kuitenkin siten, että yritystoiminnan vapautta ei rajoiteta enemmän kuin on välttämätöntä eikä menettelytapa mahdollista kilpailun lopettamista. Näin ollen pelkät tehokkuusmittarit eivät ole hyväksyttävyyden ainoita indikaattoreita, vaan on katsottava markkinakilpailun toimintaa myös yritysten markkinoilla käyttämien kilpailukeinojen suunnalta. Yrityksen omavalvonnan tulee siten arvioida toteutettavan kilpailunrajoituksen vaikutuksia sekä konsernin toimintastrategian että koko kilpailuprosessin toiminnan näkökulmasta. Uskottavan omavalvonnan pohjalla on aina kattava ja objektiivinen analyysi sekä yrityksen omista tuotanto- ja jakeluprosesseista että kilpailusta yritykselle relevanteilla markkinoilla. Jälkimmäinen näistä pitää sisällään Lainsäädäntö vaatii todisteita poikkeuskäytäntöjen hyödyllisyydestä eli viime kädessä siitä, miten yritys kykenee toimimaan tehokkaammin ja tuottamaan kilpailijoita enemmän lisäarvoa asiakkailleen. kilpailun luonteen ja relevanttien kilpailijoiden tunnistamisen lisäksi myös analyysin kilpailijoiden resursseista ja kilpailueduista sekä yrityksen näkökulmasta relevanttien markkinoiden määrittelyn. Omavalvonnan vaatimat toimenpiteet ovat välttämättömiä myös onnistuneen strategian luomiseksi; onhan selvää, että yrityksen tulee tuntea kilpailijansa ja markkinat, joilla toimii. Yrityksen strategiaprosessi kulkeekin käsi kädessä kilpailuoikeudellisen omavalvonnan kanssa. Pyrkimys vastata kilpailulainsäädännön vaatimuksiin voi omalta osaltaan myös terävöittää yrityksen strategiaprosessia. Lainsäädäntö vaatii objektiivisesti määritettäviä ja mitattavia todisteita käytäntöjen hyödyllisyydestä eli viime kädessä siitä, miten yritys kykenee toimimaan tehokkaammin ja tuottamaan kilpailijoita enemmän lisäarvoa asiakkailleen. Poikkeuslupia ja omavalvontaa koskevan kilpailulainsäädännön uudistuksen vaikutukset yritysten toimintaympäristöön voidaan nähdä verrattain maltillisina. Aiempaan verrattuna kilpailuoikeudellisen omavalvonnan tulee kuitenkin olla voimakkaammin jatkuvassa yhteydessä yrityksen strategiseen päätöksentekoon. Yritysten tuleekin toteuttaa omavalvontaa jatkuvasti kyetäkseen tunnistamaan mahdolliset muutokset menettelytavan hyväksyttävyyden täyttymisessä. Lisäksi kilpailuseurannan kuvaus ja tulokset tulee pukea muotoon, joka on ymmärrettävä ja uskottava myös epäluuloisen ulkopuolisen silmissä. Tämän varmistumista tukee ulkopuolisten asiantuntijoiden käyttö. Vallitsevan järjestelmän toimivuudesta voidaan luonnollisesti olla montaa mieltä. Yritystoiminnan kannalta, ainakin lyhyellä aikavälillä, on kuitenkin järkevää pyrkiä sopeutumaan järjestelmään ja pyrkiä hyödyntämään sitä myös yrityksen strategiaprosessissa. Aki Koponen Kirjoittaja on Turun kauppakorkeakoulun Kilpailuinstituutin tutkimuspäällikkö MERCURIUS 9

10 Professori Kari Lukka luotsaa laskentatoimen kansainvälistä aikakauskirjaa European Accounting Review n päätoimittaja panostaa laatuun Turun kauppakorkeakoulun laskentatoimen laitoksen johtaja Kari Lukka sai vuosituhannen vaihteessa tarjouksen, josta ei voinut kieltäytyä: häntä pyydettiin European Accounting Review n päätoimittajaksi. Tehtävä on tieteentekijälle suuri arvostuksen osoitus sekä avainasema kansainvälisen huippututkimusverkoston ytimessä. Teksti: Mikko Grönman / Kuva: Esko Keski-Oja European Accounting Review on kansainvälinen, korkeatasoinen ja arvostettu laskentatoimen tieteellinen lehti. Toimituskunnan jäsenet ovat laskentatoimen tunnettuja ja tunnustettuja nimiä, mukana muun muassa Anthony G. Hopwood Oxfordin yliopistosta. Kari Lukka on ollut toimituskunnassa vuodesta 1991 lähtien. Tuntuihan se upealta, kun julkaisijan taholta kävi kutsu päätoimittajan tehtävään. Kyse oli merkittävästä arvostuksen osoituksesta. Lyhyen miettimisajan jälkeen vastasin kyllä eikä tästä tarjouksesta olisi oikein voinut kieltäytyäkään, professori Lukka hymyilee. Mietittävää Lukalla oli lähinnä sen suhteen, riittääkö aika. Turun kauppakorkeakoulun laskentatoimen laitoksen johtajalla on työnsä ohessa useita tieteellisiä asiantuntijatehtäviä sekä luottamustoimia. Tieteellisesti kunnianhimoisen ja korkeatasoisen julkaisun päätoimittajuus on vaativa tehtävä, jonka työmäärä on kasvussa. 10 MERCURIUS

11 Tiesin kyllä etukäteen, että tehtävä tuottaa rajusti töitä. Tästä huolimatta olen joutunut yllättymään työmäärästä, Lukka tunnustaa. Kansainvälistä huippulaatua Kun professori Kari Lukka aloitti päätoimittajana vuoden 2000 alussa, tuli ehdotuksia julkaistaviksi artikkeleiksi noin 65 vuodessa. Niistä noin 30 läpäisi vuosittain kaksoissokkoarvioinnin ja sai päätoimittajan hyväksynnän. Edelleenkin European Accounting Review julkaisee suunnilleen 30 artikkelia vuodessa, mutta nykyisin ne valitaan huomattavasti suuremmasta tarjottujen käsikirjoitusten joukosta. Vuonna 2004 Lukka vastaanotti ennätysmäärän, 124 julkaisutarjousta. Toimituskunta saa siis nykyisin käydä läpi vuoteen 2000 nähden tuplamäärän ehdotuksia, mikä on Lukan mukaan erinomainen asia. Artikkeliehdotusten määrän kasvu on osoitus julkaisun arvostuksesta, mutta ennen kaikkea se on laadun tae. Arvostettu toimitustiimi ja toimituskunta sekä korkea julkaisukynnys ovat kansainvälisen huippulaadun edellytys. Arviointiprosessin nopeus on myös vahva valtti, Lukka selvittää. Professori Lukan luotsaama European Accounting Review vastaa kovaan kilpailuun, jota käydään tieteellisten aikakauskirjojen markkinoilla. Tieteellinen laatu on arvo, josta päätoimittaja ei tingi. Aikakauskirjojen markkinatilanne on nopeasti muuttumassa ja uusia lehtiä ilmestyy entistä tiuhempaan. Tässä tilanteessa on ollut nähtävissä myös leväperäistä toimituspolitiikkaa, Lukka huomioi. Olen täsmentänyt lehden toimituspolitiikan ja korostanut voimakkaasti arviointiprosessin laatua ja nopeutta sekä toiminnan laajentamista, sanoo European Accounting Review n päätoimittaja ja Turun kauppakorkeakoulun laskentatoimen laitoksen johtaja Kari Lukka. Artikkeliehdotuksia kaikilta mantereilta European Accounting Review ilmestyy neljä kertaa vuodessa ja parhaillaan työn alla on 14. vuosikerta. Suhteellisen nuoresta iästään huolimatta julkaisu on saavuttanut vahvan ja arvostetun aseman, jonka ansaitsemisessa päätoimittajalla on merkittävä rooli. Päätoimittajana olen täsmentänyt lehden toimituspolitiikan ja korostanut voimakkaasti arviointiprosessin laatua ja nopeutta sekä toiminnan laajentamista. Toiminnallisesti kaikki asiat ovat tällä hetkellä hyvin. Artikkeliehdotuksia tulee nykyisin vuosittain noin 25 maasta ja julkaistujen artikkeleiden laatutaso on saatu korkeaksi, Lukka toteaa tyytyväisenä. Päätoimittajan tehtävä on Lukan mukaan ollut sekä haastava että opettavainen. Turun kauppakorkeakoululle on puolestaan avautunut tätä kautta vahva kansainvälinen verkosto. Päätoimittajana olen jatkuvasti yhteydessä satoihin laskentatoimen tutkijoihin maailmassa. Tavoitteena on verkoston laajentaminen edelleen sekä sen hyödyntäminen kansainvälisessä tutkimusyhteistyössä, professori Kari Lukka linjaa. MERCURIUS 11

12 Uusi professuuri vahvistaa linkkiä Tieto- ja viestin keihäänkärjet e Miten ICT kääntyy bisnekseksi? Yksi vastaus on liiketoimintaosaamisen tuominen entistä tehokkaammin tietoja viestintäteknologian palvelukseen. Alan kasvumahdollisuuksia vauhdittaa ICT Turku Oy:n ja Turun kauppakorkeakoulun yhteistyö. Teksti: Mikko Grönman / Kuvat: Esko Keski-Oja Toimitusjohtaja Jaakko Kuosmanen ICT Turku Oy Analysoitu yritystieto palvelee myös ICT Turun kärkisovellutusten valintaa. Varsinais-Suomi on tieto- ja viestintäteknologian (ICT) kannalta poikkeuksellinen maakunta. Alueella on kaksi vahvaa keskusta, Turku ja Salo, sekä suuri määrä pieniä yrityksiä. Alan yrityksiä on noin ja vain 200 niistä työllistää yli kymmenen ihmistä. Yhteensä ICT työllistää Varsinais- Suomessa noin tekijää. Kansainväliseen toimintaan ja kasvuun tähtäävien yritysten määrän lisääminen sekä tutkimus- ja tuotekehitystoiminnan merkittävä kasvattaminen ovat Varsinais-Suomen keskeiset haasteet. Nyt suurin osa yrityksistä tuottaa paikallista palvelua eikä niissä tehdä tutkimus- ja tuotekehitystyötä. Yritykset pysyvät vahvasti pystyssä, mutta ne eivät lähde lentoon. Viime vuosina on kuitenkin ollut näkyvissä myönteistä kehitystä, kun muutamat yritykset ovat saaneet pääomasijoituksia, selvittää ICT Turku Oy:n toimitusjohtaja Jaakko Kuosmanen. ICT Turku Oy ja Turun kauppakorkeakoulun Yritystoiminnan tutkimus- ja koulutuskeskus ovat tehneet merkittävän yhteistyösopimuksen, jolla kehitetään Varsinais- Suomen ICT-liiketoimintaa ja rahoitetaan alan professuuri. ICT-liiketoiminnan määräaikaisena professorina on aloittanut KTT Pasi Malinen. Bisnesosaamista kasvuyritysten tueksi Uusinta teknologiaa hyödyntäviä yrityksiä on suhteellisen vähän. Tavoitteena onkin lisätä yrittäjyyttä ICT-alalla sekä olla tukena kasvuyritysten kehittämisessä. Tehtäväni on tuoda liiketoimintaosaaminen entistä tiiviimmin teknologisiin hankkeisiin. Talkoissa tarvitaan kauppakorkeakoulun osaamista laajemminkin, sanoo ma. professori Pasi Malinen Turun kauppakorkeakoulusta. ICT-liiketoiminnan määräaikainen professuuri toteuttaa vuosi sitten valmistunutta Varsinais-Suomen ICT-klusteristrategiaa, jossa painottuvat teknologiayrittäjyys, yrityskehitys ja alueellisten kasvuyritysten tärkeys. Yritystieto palvelee kärkisovellusten valintaa ICT Turun strategisia painopistealueita ovat multimedialaiteohjelmistojen kehittä- 12 MERCURIUS

13 tutkimuksen ja ICT-alan välillä täteknologian siin ja kasvuun minen, media ja sisällöt, terveydenhuollon sovellukset sekä bioinformatiikka, joiden sisällä tullaan entistä voimakkaammin keskittymään lupaavimmille sovellusalueille. Kuosmasen mukaan Turun kauppakorkeakoulun kanssa tehtävä yhteistyö palvelee myös tätä tarkoitusta. Yhteistyö tuo faktaa kärkisovellusten valitsemiseksi. Kauppakorkeakoulun kanssa saadaan parempi ote koko alueen yrityksiin ja sitä kautta mahdollisuus löytää Varsinais-Suomen todelliset keihäänkärjet ja kasvun kannalta oleelliset tekijät, Kuosmanen pohtii. Turun alueen korkeatasoisen tietotekniikan tutkimuksen linkittäminen yritysten palvelukseen on Malisen keskeinen tehtävä. Turun alueella on paljon alan koulutusta ja tutkimusta, joka tulisi kanavoida entistä tehokkaammin käytännön tasolle. Business intelligence -toiminnan avulla pyritään saamaan tarkempi kuva alueen yrityksistä ja niiden toiminnasta. Business intelligenceen liittyy ymmärrys toimijoista, markkinoista, kilpailusta ja muutoksista, joilla on merkitystä. Tässä asiassa tehdään tiivistä yhteistyötä alueen muiden toimijoiden kanssa, Malinen viittaa muun muassa Turun tietotekniikan tutkimuskeskukseen (TUCS) sekä Turun ammattikorkeakouluun. Paras teknologia ei ratkaise kisaa ICT-ala voi kasvaa kahta tietä. Toinen vaihtoehto on, että jokin alan iso tekijä laajentaa toimintaansa ja perustaa yksikön Varsinais-Suomeen. Uudet innovaatiot ovat toinen mahdollisuus. Teknologia- tai palveluinnovaatiot eivät kuitenkaan riitä, jos kukaan ei ole valmis maksamaan niistä. Esimerkiksi Tekes-rahoituksen saamisessa bisnesosaamisella on painava merkitys. Ratkaisevaa ei ole se, mikä tekniikka toimii parhaiten. Tärkeintä on sen sijaan tarkastella teknologiaa kahdesta näkökulmasta eli mikä on asiakastarve ja miten ICT-sovellutuksista tehdään bisnes. Turun kauppakorkeakoulun tuoma liiketoimintaosaaminen on keskeisessä roolissa, kun arvioidaan ansaintamalleja, Kuosmanen painottaa. Pasi Malinen professori (ma.) Tavoitteena on tuoda liiketoimintaosaaminen entistä tiiviimmin teknologisiin hankkeisiin. Talkoissa tarvitaan kauppakorkeakoulun osaamista laajemminkin. MERCURIUS 13

14 Tutkimuksen asema korostuu kilpailukykyvertailussa Yliopiston toimittava laadukkaasti kaikilla osa-alueilla Yliopistojen toimintaa on arvioitu ja analysoitu useissa viimeaikaisissa raporteissa ja selvityksissä. Pelkistettynä viesti on ollut sellainen, että suomalaisen tutkimuksen ja koulutuksen on oltava kansainvälisellä huipputasolla. Ainoastaan siten voidaan selvitä kansallisista menestymisen tavoitteista, joita osaamisen ja innovaatioiden Suomi asettaa. Tarvittavista toimenpiteistä on sekä samansuuntaisia että ristiriitaisia näkemyksiä. Kansainvälisen huipputason ylläpitäminen ja saavuttaminen edellyttävät hyviä tutkijoita, opettajia ja opiskelijoita. Tutkimuksen ja koulutuksen tehtäviin olisi pystyttävä houkuttelemaan parhaat henkilöt, joten rekrytointi on keskeinen haaste. Tutkimusedellytykset, palkkaus ja työskentelyolosuhteet ovat silloin ratkaisevia tekijöitä, jotka eivät nykyisin ole täysin kunnossa. Tehtävät lisääntyneet ja monipuolistuneet Tutkimustyössä tarvitaan riittävän suuret tutkimusryhmät, jotta merkittäviä globaaleja tuloksia voidaan saavuttaa. Tästä tosiasiasta on vedetty sellaisia johtopäätöksiä, että ainoastaan suuret yliopistot voivat menestyä kansainvälisesti. Ratkaisevaa on kuitenkin tiettyyn tutkimuskokonaisuuteen keskittyvän ryhmän koko. Erikoistunut kauppakorkeakoulu on kiistatta riittävän kokoinen yksikkö saavuttamaan merkittäviä tuloksia. Tämä edellyttää tietenkin ainerajat ylittäviä, yhteisiä koulutuksen ja tutkimuksen hankkeita, joilla voidaan ratkoa ongelmia kokonaisvaltaisesti. Kansainvälinen osaaminen edellyttää myös liikkuvuutta, vuorovaikutusta, yhteistyörenkaita ja verkottumista. Turun kauppakorkeakoulu on keskikokoinen tieteellinen toimija. Sillä on kaikki edellytykset menestyä kansainvälisen koulutuksen ja tutkimuksen avautuvilla markkinoilla. Turun kauppakorkeakoulu on profiililtaan erittäin tehokas ja laadukas maistereiden kouluttaja. Tohtorikoulutus on vahvassa kasvussa ja se on saavuttanut erittäin hyvän tason. Laadukas ja tehokas koulutus vaatii opettajilta paneutumista, ajankäyttöä, huolehtimista ja vastuullisuutta. Ulkoisen rahoituksen toiminnot ovat kasvaneet viimeisen kymmenen vuoden aikana valtavasti. Täydentävän rahoituksen määrä on erittäin suuri, lähellä teknisiä korkeakouluja ja yliopistoja. Myös tämän vastuualueen hoitaminen vaatii ponnisteluja ja työaikaa. Tehtävänkuvien monipuolisuus, määrien kasvu ja vastuullinen toiminta vaikuttavat niin, että mahdollisuudet tehdä kansainvälistä tutkimustyötä ovat liian vähäiset. Referoitujen julkaisujen määrä ei siten ole samalla tasolla kuin parhailla yliopistojen tiedekunnilla. Lisää resursseja tieteen tekemiseen Kansainvälistymisen haasteet ovat kauppatieteessä kuitenkin aivan samat kuin muissakin tieteissä. Niistä voidaan kunnialla selvitä vain jos tavoitteet ja resurssit mitoitetaan tasapainoisella tavalla. Kauppakorkeakoulujen profiili on tällä hetkellä sellainen, että koulutuksesta on huolehdittu erittäin tehokkaasti ja laadukkaasti, yhteistyötä elinkeinoelämän kanssa on hoidettu aktiivisesti ja tutkimustyötä on tehty näiden haasteellisten tavoitteiden rinnalla kukin mahdollisuuksiensa mukaan. Tuotteliaat kauppakorkeakoulun tutkijat ovat jo hyvällä kansainvälisellä tasolla, mutta kokonaisuutena tutkimustyöhön olisi pystyttävä panostamaan nykyistä enemmän. Turun kauppakorkeakoulu on historiansa aikana koko ajan kehittynyt ja monipuolistunut. Nyt haasteena on saada aikaan profiilin muutos niin, että kauppakorkeakoulusta tulee myös tutkimuksen alueella kansainvälisesti tunnustettu toimija. Tähän tavoitteeseen päästään vain siten, että henkilökunnalle luodaan edellytykset panostaa myös siihen tehtävään. Olisi sangen valitettavaa, jos kauppakorkeakoulun olisi supistettava joitakin nykyisiä laadukkaita palvelujaan siirtääkseen resursseja tutkimustyöhön. Tarve kauppatieteelliseen koulutukseen ja erilaisiin selvityshankkeisiin on niin valtava. Tästä lähtökohdasta olisi erittäin tärkeää, että Turun kauppakorkeakoulu voisi toteuttaa profiilin muutoksensa lisäresurssein. Nykyisen osaamisen päälle rakentaen tutkimushankkeisiin saataisiin uusia tekijöitä ja samalla nykyiselle henkilökunnalle luotaisiin mahdollisuuksia tutkimukseen. Yliopistoja arvioitaessa tulisi edelleen pitää mielessä, että niiden tehtävinä ovat tutkimus, koulutus ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen. Kaikki nämä tehtävät ovat arvokkaita ja niille kullekin on annettava riittävä paino. Viimeaikainen keskustelu on antanut viitteitä siitä, että painotukset saattavat olla muuttumassa ja tutkimuksen asema on voimakkaasti korostumassa. Parhaiten päästään kuitenkin eteenpäin niin, että nykyisille yksiköille annetaan mahdollisuus muuntautua ja kehittyä ajan hengen mukaisesti, mutta toiminnan monipuolisuudesta huolehtien. Turun kauppakorkeakoulu on valmis ottamaan vastaan haasteen tutkimustyön kehittämisestä, mutta haluaa edelleen olla myös laadukas kouluttaja ja elinkeinoelämän hyvä yhteistyökumppani. Tapio Reponen, rehtori 14 MERCURIUS

15 Hyvinvointialan yrittäjyyttä kehitetään Satakunnassa verkostoitumalla Kesäkuussa 2004 Turun kauppakorkeakoulun Porin yksikössä alkaneen Hyvinvointialan liiketoiminnan kehittämisverkosto -hankkeen yhtenä tavoitteena on kehittää ja tuottaa palveluja työelämän tarpeisiin. Hankkeessa on selvitetty Satakunnan alueen hyvinvointipalvelujen toimijoiden näkemyksiä hyvinvointipalveluyrittäjien liiketoimintaosaamisen tutkimus-, kehittämis- ja koulutustarpeista. Kuntien tiukka talous, nopeasti ikääntyvä väestö ja muuttuvat palvelurakenteet pakottavat kuntapäättäjät miettimään kuka hyvinvointipalveluita tuottaa, miten niitä kehitetään ja rahoitetaan. Satakunnassa pyritään valmistautumaan haasteisiin muun muassa erilaisten hankkeiden ja näiden luomien uusien toimintamallien kautta. Yksi hankkeista on Turun kauppakorkeakoulun Porin yksikön koordinoima Hyvinvointialan liiketoiminnan kehittämisverkosto -hanke. Hankkeen pääidea on luoda yhteistyötä hyvinvointialan julkisen sektorin, yrittäjien, koulutusorganisaatioiden ja kolmannen sektorin välille, jotta hyvinvointialan laadukas palvelutarjonta olisi tulevaisuudessa taattu myös Satakunnassa. Hyvinvointialan tieteellisen tutkimuksen seuraaminen ja tuottaminen on hankkeen perusta ja suunnan näyttäjä. Tutkija Eevaleena Mattila on kartoittanut Satakunnan alueen sosiaali- ja terveyspalveluyrittäjien sekä julkisen sektorin johtohenkilöiden näkemyksiä hyvinvointipalveluyrittäjien liiketoimintaosaamisen tutkimus-, kehittämis- ja koulutustarpeista. Selvitys Hyvinvointialan yksityinen palvelujärjestelmä Satakunnassa julkaistiin joulukuussa Liiketoimintaosaamisessa kehittämisen tarvetta Selvityksen perusteella Satakunnan alueen korkeakoulujen ja ammatillisten oppilaitosten merkitys hyvinvointialan yrittäjän avun ja tuen lähteenä sekä tärkeänä yhteistyötahona on vähäinen, vaikka koulutusta arvostetaankin. Hyvinvointialan julkisen sektorin toimijoiden ja yrittäjien näkemykset hyvinvointialan yrittäjyyteen liittyvistä tärkeimmistä kehittämistarpeista ovat pääosin yhtenevät. Sekä hyvinvointialan yrittäjät että julkisen sektorin toimijat näkevät kehittämistarpeita kilpailuttamisessa, hinnoittelussa, markkinoinnissa, tuotteistuksessa ja verkostoitumisessa. Yrittäjien mielestä kehittämistarpeita on myös lainsäädännössä, verotuksessa, kannattavuudessa ja kirjanpidossa. Hyvinvointialan yrittäjät toivovat koulutus-, tutkimus- ja kehittämistyön tuloksena tietoa ajankohtaisista hyvinvointialan uudistuksista, kehittämisestä ja tutkimuksista sekä valtakunnallisesti että EU-tasolla. Selvityksen tulosten perusteella Satakunnan hyvinvointitoimijoiden verkottumista tulisi entisestään kehittää. Eri toimijoiden (yrittäjät, julkisen sektorin edustajat, järjestöt, oppilaitokset, hankkeet ja toimialan asiantuntijat) muodostaman hyvinvointiverkoston tehtävänä olisi muodostaa hyvinvointialan toimijoille yhteistyötaho, jossa hyvinvointialan ja liiketoimintaosaamisen hyvät käytännöt ja osaaminen yhdistyvät. Hyvinvointialan toimijoiden verkottumisen tarpeeseen tulisi kiinnittää jatkossa huomiota liiketoimintaosaamisen tutkimusta, kehitystä ja koulutusta pohdittaessa. Poikkitieteellistä koulutusta korkeakoulujen yhteistyöllä Keinona laadukkaan palvelutarjonnan takaamiseen nähdään yrittäjyysosaamisen ja liiketaloustiedon vieminen sosiaali- ja terveysalan koulutukseen sekä alan toimijoille yrittäjille ja julkisen sektorin henkilöstölle. Tavoitteena on kehittää alueen korkeakoulujen yhteistyötä, luoda uutta poikkitieteellistä yliopistotason tutkintokoulutusta ja suunnitella tasokasta täydennyskoulutusta tarjottavaksi eri tahoille. Puolen vuoden uurastuksen tuloksena on käynnistymässä Hyvinvointipalvelujen maisteriohjelman suunnittelu, jota työstetään yhteistyössä Tampereen yliopiston Porin yksikön kanssa. Satakunnan aluekeskusohjelma on myöntänyt erillisrahoitusta suunnittelijoiden palkkaamiseksi, joten hanke on alueellisesti hyvin merkittävä. Ohjelman suunnittelussa tehdään tiivistä yhteistyötä myös TuKKK:ssa suunnitteilla olevan Terveydenhuollon maisteriohjelman kanssa. Alueen ammattikorkeakoulujen sosiaali- ja terveysalan yksikköjen kanssa kehitetään vapaavalintaisten opintojen tarjontaa opiskelijoille ja opiskelijoita motivoidaan tekemään yhdessä päättö- ja pro gradu-töitä. Yhteistyön kautta alojen tuntemuksen toivotaan parantuvan luontevasti puolin ja toisin. Lisätietoja hankkeesta: Tuula Telin, Kaisu Honkala ja Eevaleena Mattila S-posti: MERCURIUS 15

16 Tulevaisuudentutkimuksen kansainvälinen konferenssi Foresight Management in Corporations and Public Organisations - New Visions for Sustainability , Tilastokeskus, Helsinki Nopeasti muuttuvassa yhteiskunnassa on yhä tärkeämpää ennakoida erilaisia tulevaisuuden tendenssejä, mahdollisuuksia ja uhkia. On olennaista etsiä toimintatapoja, joilla voidaan tavoitella toivottavaa tulevaisuutta. Tulevaisuuden tutkimuskeskus ja Tulevaisuuden tutkimuksen VerkostoAkatemia järjestävät Helsingissä kansainvälisen konferenssin Foresight Management in Corporations and Public Organisations - New Visions for Sustainability. Tilaisuus on suunnattu yritysten, julkisen sektorin ja tutkimusorganisaatioiden asiantuntijoille. Tavoitteena on vaihtaa tietoa ja kehittää yhteistyötä visionäärisen ja strategisen johtamisen sekä ympäristönhallintajärjestelmien osalta. Tilaisuudessa vahvistetaan myös tulevaisuuden tutkimuksen kansainvälistä yhteistyötä ja perehdytään ennakointimenetelmiin. Konferenssin pääalustajat ovat: Josephine Green, Philips Design Ltd Mike Jackson, Shaping Tomorrow Limited Jerome Glenn, Millennium Project of American Council Erik Terk, Estonian Institute for Futures Studies Harri Turpeinen, Fortum Oil Oy Johtaja Markku Wilenius, Tulevaisuuden tutkimuskeskus Mika Aaltonen, Tulevaisuuden tutkimuskeskus Konferenssin työryhmiin on tulossa yli 60 puhujaa 29 eri maasta. Sessiot jakautuvat erityisteemoihin Foresight Methodologies, Sustainable Futures, Strategic and Visionary Management ja Practical Case Studies. Konferenssin yhteydessä järjestetään myös posteri- ja yritysnäyttely. Lisätietoja ja ilmoittautuminen osoitteessa Turun kauppakorkeakoulun Johtamiskoulutusinstituutin yhdeksäs Top Management Forum kiinnosti suurta Kilpailu tekee tilaa osaajille Suomalaisten yritysten kilpailukyky on edelleen lähtöisin kotimaasta. Tätä korosti myös professori Paavo Okko omassa puheenvuorossaan. Yritykset siis vievät kilpailukykynsä maasta toiseen. Maamme kilpailukyvyn kannalta ongelmallista on se, että työn tuottavuuden kasvuvauhti hidastuu. Tuottavuutta ja innovaatioita tulisi lisätä nimenomaan lisäämällä kilpailua, koska kilpailu tekee tilaa osaajille. Mutta sopiiko avoin kilpailutilanne suomalaisille? Ei ainakaan Teija Tiilikaisen mukaan. Hän johtaa Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkimuksen verkostoa ja referoi esityksessään tutkimusta, jonka mukaan suomalaiset päätöksentekijät ovat pragmaattisia, sovittelijoita, luotettuja, velvollisuu- Top Management Forumissa liike-elämän citi Turun kauppakorkeakoulun Johtamiskoulutusinstituutti järjesti torstaina jo yhdeksännen Top Management Forumin. Nyt teemana oli Kilpailu. Nykyään puhutaan kilpailusta, sen kiristymisestä ja kilpailukyvystä. Mutta on niistä puhuttu aiemminkin. Seminaarin avannut rehtori Tapio Reponen muistutti kuulijoita, että jo vuonna 1765 Antti Chydenius kirjoitti: Kauppias, joka voi vapaasti kauppaansa harjoittaa, ulottaa toimeliaisuutensa laajalle; joka hetki hän ajattelee, kuinka edullisesti liikuttelisi tavaroitaan. Jos joku tahtoo voittaa liian paljon, niin hän saa kilpailijoita, jotka jakavat voiton ja suojelevat kansalaisia itsekkäältä nyhtämiseltä. Siinähän ne kaikki ovat: vapaa elinkeinon harjoittaminen, markkinoiden valtaaminen, kustannustehokkuus, hintakilpailukyky, kilpailun kiristyminen ja vapaan kilpailun edut. Alastomat kartellit Vapaa kilpailu koituu siis lopulta kansalaisten eduksi. Mutta on myös toisenlaista kilpailua. Siitä puhui Matti Purasjoki, juuri eläkkeelle jäänyt Kilpailuviraston ylijohtaja. Pahaa ja rumaa kilpailua ovat alastomat kartellit, joiden negatiiviset vaikutukset suuntautuvat aina asiakkaisiin ja positiiviset vaikutukset vain kartellin jäsenille. Yhteiskunta suhtautuu jyrkän kielteisesti kilpailun rajoittamiseen. Kilpailu on siis hyvää, kunhan myös sen keinot ovat sitä. Purasjoki kehottikin jokaista yritystä rakentamaan kilpailuoikeudellisen vastuuohjelman. 16 MERCURIUS

17 yleisöjoukkoa. Päivän teemana oli kilpailu. us, altius, fortius dentuntoisia, yhteisiä sääntöjä kunnioittavia ja rationaalisia, mutta samalla meitä voidaan myös syyttää jäykkyydestä sekä visioiden ja dynaamisuuden puutteesta. Voiko tuosta porukasta irrota ideoita, innovaatioita, kilpailullisuutta ja siis kilpailukykyä? Moitteettoman oleskelun olotila Väkeviä vastauksia tuohon haasteeseen saatiin sekä filosofi Pekka Himaselta että emeritus professori Jorma Heikkilältä. Himanen korosti, että visionäärisen rohkeuden perustana on se, että organisaatiossa vallitsee luottamus, jonka päälle voi syntyä rikastava yhteisö ja sitä kautta luovuutta, innovatiivisuutta ja uuden luomista. Henkilöstöstä pitää pystyä poistamaan moitteettoman oleskelun olotila. Riittävän innostavan vision kanssa voi ottaa ensin vähän turpiinkin, sanoi Pekka Himanen kertoessaan tarinoita innovaattoreista. Mutta niin tehdään vain silloin, jos on kokemus kuulumisesta johonkin laajempaan, joka aidosti jakaa saman vision. Pelkillä numeroilla ilmaistut tavoitteet eivät synnytä innostusta ja luovaa intohimoa. Kun johtaja julistaa I have a dream, synnyttääkö tuo unelma ja sen viestintä ihmisissä innostusta vai vahvistaako se pyrkimystä edelleen oleskella moitteettomasti? Ihmisistä se lähtee Professori Jorma Heikkilä kehotti repimään luovuuttamme ja innovatiivisuuttamme kahlitsevat käärinliinat ja menemään sinne, missä todellisuus on. Oletko läsnä tässä ja nyt ja onko organisaatiossasi ihmisiä, joilla on kosketus todellisuuteen? Kaikilla pitäisi olla saappaat savessa, mutta samalla - tai oikeastaan sen kautta - kyky ajatella muunkin kuin näkyvän maailman mukaan. Pitää olla kyky visioida niin, että visioilla on perustelunsa. Kuka voisikaan pysäyttää sen, joka on sisäistänyt tehtävänsä. Tällä sitaatilla Henki-Sammon kehityspäällikkö Jarmo Luomi kiteyttikin hyvin kilpailukyvyn perustan: ihmisistä se lähtee. Haaste johtajuudelle on se, miten tuo tehtävä luodaan ja jalkautetaan. Forumin päätteeksi seitsemän yritysjohtajaa pääsi kolmevuotisen urakkansa maaliin: he saivat emba-todistuksen ja osoittivat näin voittaneensa tärkeän kilpailun puuttuvaa aikaa vastaan. Opiskelu kannattaa aina. Samoin terve kilpailu. Artikkelin kirjoittaja on Johtamiskoulutusinstituutin johtaja Pirjo Vuokko, joka toimi Forumin puheenjohtajana Professori Jorma Heikkilä kehotti repimään luovuuttamme ja innovatiivisuuttamme kahlitsevat käärinliinat. MERCURIUS 17

18 18 MERCURIUS

19 Eläkkeelle siirtyminen huipentui hienoon juhlapäivään, joka oli kaunis tilaisuus, vaikka olo olikin kuin sirkushevosella. Vuoden tieteentekijä Marjatta Jokisen eläkepäivät täyttyvät helposti Aikaa antiikille ja lastenlapsille Teksti: Mikko Grönman / Kuvat: Esko Keski-Oja Marjatta Jokinen on pidetty, arvostettu ja palkittu informaatikko, joka työskenteli Turun kauppakorkeakoulussa 37 vuotta. Eläkkeelle Jokinen siirtyi haikein mielin, mutta ilman suurta surua. Nyt hänellä on enemmän aikaa lastenlapsille ja harrastuksille. Marjatta Jokinen aloitti työn Turun kauppakorkeakoulussa samana vuonna kuin koulun nykyinen rehtori, Tapio Reponen, astui ensimmäiselle vuosikurssille. Tammikuussa Reponen saattoi Jokisen viettämään työuran jälkeisiä vuosia. Olin asiaan valmistautunut ja minulla on työn ulkopuolella paljonkin mielekästä tekemistä, mutta siitä huolimatta tuli haikea olo. Eläkkeelle siirtyminen huipentui hienoon juhlapäivään, joka oli kaunis tilaisuus, vaikka olo olikin kuin sirkushevosella, Marjatta Jokinen naurahtaa kotisohvallaan. Erkki ja Marjatta Jokisen koti antaa vah- Mieheni Erkki kerää kirjoja ja antiikkia. Harrastus on yhteinen eli antiikkimessut kuuluvat varmasti entistä enemmän arkeemme, kertoo 37 vuotta kestäneen työuran Turun kauppakorkeakoulussa tehnyt Marjatta Jokinen. van vinkin siitä, miten muodostuvat niin sanotut eläkeläisen kiireet. Antiikkiesineet, ikonit ja kirjavanhukset ovat kertyneet asiantuntevan etsinnän kautta. Kirjojen keräilyä ja kirjoittamista Mieheni Erkki kerää kirjoja ja antiikkia. Harrastus on myös yhteinen eli antiikkimessut kuuluvat varmasti entistä enemmän arkeemme, Marjatta Jokinen sanoo. Kesämökki Yläneellä, naisten vapaaehtoinen maanpuolustustoiminta sekä Tuomiokirkon seurakuntaneuvoston jäsenyys saavat osansa Jokisen ajasta. Kirjojen keräily ja lukeminen saavat rinnalleen myös kirjoittamisen. Olen suunnitellut isoäitini kirjeiden kokoamista yhteen kirjaan. Kaunokirjallisen teoksen sijasta ensisijainen tavoite on säästää hänen kirjeensä seuraavien sukupolvien luettavaksi, Marjatta sanoo. Jokisen lisääntyneen vapaa-ajan tärkein sisältö on kuitenkin tulevaisuus. Hienointa on se, että minulla on enemmän aikaa lastenlapsille. Hienovaraisesti on jo tiedusteltu, että koska isoäiti ehtisi viemään lastenlapsiaan kirjastoon, Jokinen hymyilee. Kirjastonhoitajana ja informaatikkona Marjatta Jokinen on itsenäisesti luonut Turun kauppakorkeakoulun tietopalvelun sekä tiedonhaun koulutuksen. Suurimman huomion Jokisen työ sai kun Tieteentekijöiden liitto valitsi hänet Vuoden 2003 tieteentekijäksi. Valintaperusteluissa todettiin, että Marjatta Jokinen on antanut pitkän uransa aikana huomattavan panoksen tieteellisten, etenkin yliopistollisten kirjastopalvelujen kehittämiseen paitsi Turun kauppakorkeakoulussa niin myös muissa yliopistoissa ja oppilaitoksissa. Valinta oli tietenkin suurenmoinen hetki ja tärkeä arvostuksen osoitus kirjastotietopalvelulle sekä sen tekijöille. Informaatikoiden ja kirjastonhoitajien tekemä työ on edellytys korkeatasoiselle tutkimukselle, Marjatta Jokinen sanoo. Marjatta Jokinen työskenteli 37 vuotta Turun kauppakorkeakoulussa. Itse asiassa Jokinen tuntee lähes kaikki talon professorit siitä lähtien, kun he olivat ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoita. Turun kauppakorkeakoulussa Marjatta Jokista tulee ikävä. Ei ainoastaan siksi, että hän on erinomainen opettaja ja taitava työssään. Hän on myös täysin hurmaava persoona. MERCURIUS 19

20 L YHYESTI Itämeri-osaajat -hanke tukee yritysten kansainvälistymistä Itämeren alueella Turun kauppakorkeakoulun Pan-Eurooppa Instituutti on mukana Turun Seudun Kehittämiskeskus TAD Centren vetämässä Turun seutu ja Varsinais-Suomi Itämeri-osaajaksi -hankkeessa. Hankkeen muut kumppanit ovat Turun yliopiston Täydennyskoulutuskeskus ja Åbo Akademin Fortbildningscentralen. Viime syksynä käynnistynyt kolmivuotiseksi suunniteltu hanke on saanut osarahoitusta maakunnan kehittämisrahasta. Itämeri-osaajat -hankkeen tavoitteena on tiivistää Turun seudun yliopistojen ja kehittämisorganisaatioiden yhteistyötä ja sitä kautta tarjota varsinaissuomalaisille yrityksille parempaa tietoa Itämeren alueen liiketoimintamahdollisuuksista. Hankkeen avulla Turun seudun asiantuntijaorganisaatioiden Itämeri-osaaminen tutkimus, koulutus ja yrityspalvelut nidotaan yhdeksi palveluprosessiksi, jolloin alueen yritykset saavat kansainvälistymiseensä tarvittavan taustatiedon ja tukipalvelut yhdestä osoitteesta. Hankkeen kohdealueeksi on määritelty Itämeren alueen itäpuoli eli Baltian maat ja Puola sekä Venäjän lähialueet (Pietarin, Leningradin ja Kaliningradin alueet). Näillä nopean talouskasvun alueilla muutokset liiketoimintaympäristössä ovat nopeita ja siksi elinkeinoelämän tietotarve on suuri. Venäjän lähialueiden potentiaali on vielä pitkälti hyödyntämättä, ja EU-laajentumisen myötä varsinaissuomalaisten yritysten kiinnostus Baltian ja Puolan suuntaan on edelleen kasvussa. On todettu, että varsinaissuomalaisten toimijoiden hanketoiminta Itämeren maiden piirissä on vilkasta, mutta toiminnan hajanaisuus ja yhteistyön puute vaikeuttavat kestävien tulosten saavuttamista. Hankkeen yhtenä tehtävänä onkin välittää olemassa olevat yhteistyöverkostot alueen elinkeinoelämän käyttöön. Hanke tarjoaa valmiiden kontaktien ja yhteistyöseminaarien avulla eväitä myös kuntien ja kehittämisorganisaatioiden tiiviimpään Itämeri-yhteistyöhön. Pan-Eurooppa Instituutin päätehtävänä hankkeessa on tuottaa tutkimustietoa Itämeren alueen markkinoiden ja liiketoimintaympäristön kehittymisestä. Lisäksi PEI tutkii määriteltyjen kohdealueiden ja varsinaissuomalaisen elinkeinoelämän yhteistyön nykytilaa ja hahmottaa mahdollisia kontaktipintoja tiiviimmän yritysyhteistyön muodostumiselle. Lisätietoja Itämeri-osaajat -hankkeesta saa tutkija Hannu Pirilältä, (02) tai hankkeen Internet-sivuilta osoitteessa www. itameriosaaja.fi Tunnustus yritteliäälle ruotsin opiskelijalle Rikssvenska föreningen i Åbo palkitsi Turun kauppakorkeakoulun kolmannen vuosikurssin opiskelija Ulla Yli-Raskun 200 euron arvoisella stipendillä tunnustuksena hänen ansioistaan ruotsin kielen opinnoissa. Yhdistys on perinteisesti jakanut stipendin ansioituneelle ruotsin kielen opiskelijalle. Palkinto tuli nyt ensimmäistä kertaa Turun kauppakorkeakouluun. Ulla Yli-Raskun yrittäminen, asenne ja kiinnostus kieltä kohtaan ovat esimerkillisiä. Hänellä on myös positiivinen vaikutus koko opiskelijaryhmään, kertoo ruotsin kielen lehtori Esko Kukkasniemi. Promootio 2005 Turun kauppakorkeakoulun tohtoripromootiossa kahdeksan kunniatohtoria Turun kauppakorkeakoulussa järjestettävässä tohtoripromootiossa promovoidaan kahdeksan kunniatohtoria. Heistä neljä vihitään kunniatohtoreiksi tieteellisten ansioiden perusteella ja toiset neljä talouselämässä saavutettujen ansioiden perusteella. Kunniatohtoreiden valinnassa painotettiin tällä kertaa Kunniamerkkejä ja palkintoja palvelusvuosista Tasavallan presidentin myöntämät kunniamerkit jaettiin kolmelle Turun kauppakorkeakoulussa pitkään palvelleelle henkilölle tammikuun 10. päivänä Johtamiskoulutusinstituutin johtaja, dosentti Pirjo Vuokolle myönnettiin Suomen Valkoisen Ruusun ritarimerkki. Suomen Valkoisen Ruusun I luokan mitalin kultaristein saivat opintotukisihteeri Merja Koskinen sekä ma. amanuenssi Eeva Laine-Piippo. Samassa tilaisuudessa palkittiin myös Turun kauppakorkeakoulussa kymmenen vuotta palvelleita henkilöitä. Palkinnon saivat professori Markus Granlund, professori Niina Nummela, ma. professori Pasi Malinen sekä ma. tutkija Timo E. Toivonen. Rehtori Reponen kutsuttu OPM:n asettamaan työryhmään Opetusministeriö on kutsunut rehtori Tapio Reposen työryhmään, jonka tehtävänä on kehittää ministeriön ja yliopistojen välistä tulosohjausjärjestelmää ja toimintamenorahoituksen muodostumisperusteita sopimuskaudelle Työryhmän tulee saada työnsä valmiiksi mennessä. yrittäjyyttä ja yrittäjämäistä toimintaa. Tieteellisten ansioiden perusteella kunniatohtoreiksi promovoidaan professori Paul Krüger Andersen (Århusin kauppakorkeakoulu), professori Richard Baldwin (Graduate Institute of International Studies, Geneve), professori David J. Cooper (School of Business, University of Alberta) sekä professori Pervez Ghauri (Manchester Business School, University of Manchester). Talouselämässä saavutettujen ansioiden perusteella kunniatohtoreiksi promovoidaan KTM Sari Baldauf, hallituksen puheenjohtaja Ari Elo (Elomatic Oy), konsuli Jukka Wihanto (Vihanto Oy) sekä maaherra Rauno Saari (Länsi-Suomen Lääninhallitus). Kyseessä on Turun kauppakorkeakoulun neljäs tohtoripromootio. Ensimmäinen järjestettiin vuonna MERCURIUS

HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA

HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA Sosiaali- ja terveyspalvelualan toimijoiden liiketoimintaosaamisen tutkimus- ja kehittämistarpeita kartoittava selvitys Tutkija Eevaleena Mattila

Lisätiedot

KANNATTAVA KIMPPA LIIKETOIMINTA JA VASTUULLISUUS KIETOUTUVAT YHTEEN

KANNATTAVA KIMPPA LIIKETOIMINTA JA VASTUULLISUUS KIETOUTUVAT YHTEEN KANNATTAVA KIMPPA LIIKETOIMINTA JA VASTUULLISUUS KIETOUTUVAT YHTEEN LIIKE2 -tutkimusohjelman päätösseminaari 30.8.2010 KTT, aluepäällikkö Päivi Myllykangas Elinkeinoelämän keskusliitto EK KANNATTAVA KIMPPA

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

KEHITÄMME JA TUOTAMME INNOVATIIVISIA HENKILÖSTÖ- RATKAISUJA, JOTKA AUTTAVAT ASIAKKAITAMME SAAVUTTAMAAN TAVOITTEENSA.

KEHITÄMME JA TUOTAMME INNOVATIIVISIA HENKILÖSTÖ- RATKAISUJA, JOTKA AUTTAVAT ASIAKKAITAMME SAAVUTTAMAAN TAVOITTEENSA. KEHITÄMME JA TUOTAMME INNOVATIIVISIA HENKILÖSTÖ- RATKAISUJA, JOTKA AUTTAVAT ASIAKKAITAMME SAAVUTTAMAAN TAVOITTEENSA. 2 Talous, työelämä ja markkinat muuttuvat nopeammin kuin koskaan. Pääoma ja teknologia

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen. työkirja. Opettajille, rehtoreille sekä muille yrittäjyyskasvatuksen toimijoille ja kumppaneille

Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen. työkirja. Opettajille, rehtoreille sekä muille yrittäjyyskasvatuksen toimijoille ja kumppaneille Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen työkirja Opettajille, rehtoreille sekä muille yrittäjyyskasvatuksen toimijoille ja kumppaneille Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen työkirja on osa Yritteliäs ja hyvinvoiva

Lisätiedot

Certified Foresight Professional

Certified Foresight Professional Certified Foresight Professional Kenelle? Strategia-, tuotekehitys-, suunnittelu-, konsultointi- tai muissa vastaavissa edelläkävijä- ja kehittämistehtävissä työskentelevät. Sopii myös johdolle, päälliköille

Lisätiedot

Johdon mentoripohjainen koulutus- ja valmennusohjelma

Johdon mentoripohjainen koulutus- ja valmennusohjelma Digitaalinen Polku Johdon mentoripohjainen koulutus- ja valmennusohjelma Yritysjohdon tukena Digitaalinen Polku pilottiohjelma alkaa! Kilpailukyky 2014 Digitaalinen Polku 2014 Osallistuminen ja kriteerit

Lisätiedot

Asiakasrajapinnasta kasvu - ja kehitysvoimaa. Antti Karjula Tulevaisuuden Kasvupolut Oy 27.3.2012 Oma Yritys 2012

Asiakasrajapinnasta kasvu - ja kehitysvoimaa. Antti Karjula Tulevaisuuden Kasvupolut Oy 27.3.2012 Oma Yritys 2012 Asiakasrajapinnasta kasvu - ja kehitysvoimaa Antti Karjula Tulevaisuuden Kasvupolut Oy 27.3.2012 Oma Yritys 2012 Omat kokemukset reilun 15 vuoden ajalta Olen toiminut käytännön myyntityön parissa ja hoitanut

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Omistajuuden ja johtamisen yhteys

Omistajuuden ja johtamisen yhteys Omistajuuden ja johtamisen yhteys Mikko Haapanen Hallituksen pj, Boardman Oy Suunta 2011 seminaari 3.11.2011. Kymenlaakson kauppakamari, RUK Hamina Omistajien asialla - johdon tukena BOARDMAN- PARTNERIT

Lisätiedot

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä. OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden

Lisätiedot

FINAS päivä Organisaation kasvun strategisen suunnittelun ja toteutuksen haasteet. FINAS-päivä Jukka Verho

FINAS päivä Organisaation kasvun strategisen suunnittelun ja toteutuksen haasteet. FINAS-päivä Jukka Verho FINAS päivä Organisaation kasvun strategisen suunnittelun ja toteutuksen haasteet FINAS-päivä Jukka Verho Inspectan kasvu pienestä kansallisesta tarkastuslaitoksesta kansainväliseksi TIC toimijaksi 1995

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

LUT:n strategia 2015 YHDESSÄ

LUT:n strategia 2015 YHDESSÄ LUT:n strategia 2015 YHDESSÄ Painopistealueet Kestävän kilpailukyvyn luominen Kansainvälinen Vihreä energia ja teknologia Venäjä-yhteyksien rakentaja Yhdessä Painopisteemme ovat monitieteisiä kokonaisuuksia

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Maaseutuverkostotoiminnan painopisteet vuonna 2013 Yhteistyön ja verkostoitumisen

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Yritysten menestys, Tulevaisuuden tekeminen, Vahva osaaminen, Hyvä työyhteisö.

Yritysten menestys, Tulevaisuuden tekeminen, Vahva osaaminen, Hyvä työyhteisö. Arvokirja EK:n neljä arvoa EK:lla on pitkä historia, vahva kulttuuri ja aikojen kuluessa nykymuotoonsa kehittynyt arvomaailma. Vaikka arvot muuttuvat hitaasti, nykyinen murrosaika nosti ne puheenaiheiksi

Lisätiedot

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja uusia päämääriä Johtaja, EK Säteilevät Naiset seminaari Rion ympäristö- ja kehityskonferenssi 1992 Suurten lukujen tapahtuma 180 valtiota, 120

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013 visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen

Lisätiedot

Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018

Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018 Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018 Nuppu Rouhiainen etunimi.sukunimi@tekes.fi Ohjelman tavoitteet Yritysten liiketoiminnan ja kilpailukyvyn uudistaminen: Ihmiset

Lisätiedot

Tulostiedotustilaisuus 27.2.2014. Toimitusjohtaja Seppo Kuula

Tulostiedotustilaisuus 27.2.2014. Toimitusjohtaja Seppo Kuula Tulostiedotustilaisuus 27.2.2014 Toimitusjohtaja Seppo Kuula Tässä materiaalissa esitetyt markkinoihin ja tulevaisuuteen liittyvät lausunnot ja arviot perustuvat yhtiön johdon tämänhetkisiin näkemyksiin.

Lisätiedot

Metsäalan Johtamisakatemia. www.metsahyvinvointi.fi/johtamisakatemia/

Metsäalan Johtamisakatemia. www.metsahyvinvointi.fi/johtamisakatemia/ Metsäalan Johtamisakatemia /johtamisakatemia/ Miksi Johtamisakatemia Kansainvälisesti kärjessä myös ihmisten johtamisessa Ihmisten motivaatio ja osaaminen menestymisen avaimet huomisen maailmassa Hyvä

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu, autonominen ja vastuullinen: osaajien kouluttaja alueellisen kilpailukyvyn rakentaja

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Seuraavat väitteet koskevat keskijohtoa eli tiimien esimiehiä ja päälliköitä tai vastaavia.

Seuraavat väitteet koskevat keskijohtoa eli tiimien esimiehiä ja päälliköitä tai vastaavia. KESKIJOHDON OSAAMISTARPEET Vastaajan taustatiedot: Vastaaja on: Vastaajan vastuualue: 1. Tiimin esimies tai vastaava 2. Päällikkö tai vastaava 3. Johtaja 1. Johto ja taloushallinto 2. Tutkimus ja kehitys

Lisätiedot

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä 8.2.2010 Paasitorni Verkostot sihteerin ja assistentin työssä ammatilliset yhdistykset kollegat muissa yrityksissä henkilökohtaiset kontaktit

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI

YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI Maakuntajohtaja Ossi Savolainen Uudenmaan liitto 24.11.2009 UUDENMAAN LIITTO: hyvinvointia ja kilpailukykyä alueelle Uudenmaan liitto on maakunnan kehittäjä luo edellytyksiä

Lisätiedot

SKOL, toimintasuunnitelma 2016. Esitys hallitukselle 19.10.2015

SKOL, toimintasuunnitelma 2016. Esitys hallitukselle 19.10.2015 SKOL, toimintasuunnitelma 2016 Esitys hallitukselle 19.10.2015 Yhteenveto Visio 2020 Suunnittelu ja konsultointi on suomalaisen yhteiskunnan ja elinkeinoelämän arvostettu kilpailuetu ja osaamisen kehittämisen

Lisätiedot

Monipuolisen yhteistyön haaste pyrittäessä korkealle

Monipuolisen yhteistyön haaste pyrittäessä korkealle 1 Monipuolisen yhteistyön haaste pyrittäessä korkealle Markus Hellström 2 Esityksen kiteytys 3 Esityksen sisältö Tavoite ja sen merkitys liiketoiminnan johtamisessa Miten vien liiketoiminnan tavoitteeseen?

Lisätiedot

Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa. StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén

Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa. StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén Markkinoinnin tila -kyselytutkimus Tavoitteena laaja yleiskuva suomalaisen markkinoinnin tilasta ja kehityksestä

Lisätiedot

MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK

MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Lisää tähän otsikko MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK KANSANTALOUS VÄESTÖKEHITYS JA TUOTTAVUUS Kestävyysvaje aiempaakin suurempi:

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Terveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK

Terveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK Terveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK EK-2015 strategian ydin Missio, visio ja arvot Missio = Perustehtävä, olemassaolon

Lisätiedot

Tulevaisuus on hybrideissä

Tulevaisuus on hybrideissä Tulevaisuus on hybrideissä HENRY-seminaari 25.9.2003 Liiketoimintaverkostot ja verkostojohtaminen Kesko Oyj, Strateginen kehitys Lasse Mitronen Sivu 1 Liiketoimintaverkostot ja verkostojohtaminen, HENRY-seminaari

Lisätiedot

Rauman kauppakamarin strategia. Strategia on johtava ajatus pitkäjänteisestä tavasta saavuttaa asetetut päämäärät.

Rauman kauppakamarin strategia. Strategia on johtava ajatus pitkäjänteisestä tavasta saavuttaa asetetut päämäärät. Rauman kauppakamarin strategia Strategia on johtava ajatus pitkäjänteisestä tavasta saavuttaa asetetut päämäärät. Rauman kauppakamarin visio, missio eli toiminta-ajatus ja arvot Kauppakamarin päämäärät

Lisätiedot

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma)

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Tietoyhteiskuntaneuvosto Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Eero Silvennoinen Koulutus, tutkimus ja tuotekehitys jaoston puheenjohtaja Teknologiajohtaja, Tekes Tavoitteena

Lisätiedot

Dream Team Hallituksen ja operatiivisen johdon kyvykkyys. MPS-Yhtiöt Vesa Schutskoff

Dream Team Hallituksen ja operatiivisen johdon kyvykkyys. MPS-Yhtiöt Vesa Schutskoff Dream Team Hallituksen ja operatiivisen johdon kyvykkyys MPS-Yhtiöt Vesa Schutskoff Tunnemme ihmisen Tunnistamme johtajuuden Mittaamme ja analysoimme Luomme arvokasta kasvua jokaiselle Digitaalisuus on

Lisätiedot

Kehittyvien kaupunkiseutujen merkitys menestyville alueille

Kehittyvien kaupunkiseutujen merkitys menestyville alueille KUNTAUUDISTUKSEN SEUTUTILAISUUS OULUN KAUPUNKISEUTU, Oulu 4.4.2014 Professori Perttu Vartiainen, Itä-Suomen yliopisto Kehittyvien kaupunkiseutujen merkitys menestyville alueille Mihin yritän vastata ja

Lisätiedot

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA 02 04 05 06 08 09 12 Visio, tehtävä ja toiminta-ajatus Palvelulupaukset Strategiset tavoitteet Karvin tuloskortti

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Workshopin tarkoitus Työpajan tarkoituksena on käsitellä osaamista

Lisätiedot

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi RAKENNETTU YMPÄRISTÖ LUO HYVINVOINTIA JA KILPAILUKYKYÄ Kuva: Vastavalo Rakennetulla ympäristöllä

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Alustavia tuloksia HYVÄ hankkeen arvioinnista HYVÄ- hankkeen neuvottelukunta 18.2.2011, Toni Riipinen Arviointityön luonteesta Arviointityön

Lisätiedot

Design yrityksen viestintäfunktiona

Design yrityksen viestintäfunktiona Design yrityksen viestintäfunktiona Hanna Päivärinta VTM Pro gradun esittely Tutkimuksen taustaa Design on ollut pitkään puhutteleva ilmiö Designia tuntuu olevan kaikkialla Helsinki World Design Capital

Lisätiedot

Brand Compass Arvoa ja kasvua mainetta johtamalla. Työkalu omistajille, hallituksille ja johtoryhmille

Brand Compass Arvoa ja kasvua mainetta johtamalla. Työkalu omistajille, hallituksille ja johtoryhmille Brand Compass Arvoa ja kasvua mainetta johtamalla Työkalu omistajille, hallituksille ja johtoryhmille Maine tulee nostaa hallituksen ja johdon agendalle Hallituksen ja johdon tärkein tehtävä on yrityksen

Lisätiedot

Euro ajatuksistasi: luovuutta vuorovaikutuksen avulla

Euro ajatuksistasi: luovuutta vuorovaikutuksen avulla Euro ajatuksistasi: luovuutta vuorovaikutuksen avulla Maija Vähämäki tutkijatohtori, KTT Turun kauppakorkeakoulu Lappeenranta-seminaari: RATKAISU LÖYTYY AINA 14.-15.8.2014 maija.vahamaki@utu.fi 1 Mitä

Lisätiedot

5/6/2010. www.ucpori.fi

5/6/2010. www.ucpori.fi 5/6/2010 www.ucpori.fi PORIN YLIOPISTOKESKUS UNIVERSITY CONSORTIUM OF PORI www.ucpori.fi 6 PORIN YLIOPISTOKESKUS 2010 4300 koulutukseen osallistuvaa 1565 tutkinto-opiskelijaa Perustutkinto-opiskelijoita

Lisätiedot

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Työelämän laatu ja johtaminen muutoksessa TOIMINTAYMPÄRISTÖN KAAOS RESURSSIEN NIUKKUUS JA KUNTALAISTEN RAJOTTOMAT TARPEET OVAT JO HAASTANEET

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

Luovuus, innovatiivisuus ja julkinen sektori. Virpi Einola-Pekkinen VM 30.8.2011

Luovuus, innovatiivisuus ja julkinen sektori. Virpi Einola-Pekkinen VM 30.8.2011 Luovuus, innovatiivisuus ja julkinen sektori Virpi Einola-Pekkinen VM 30.8.2011 Miten luovuus ja innovatiivisuus liittyvät julkiseen sektoriin? Hallituksen tahtotila: Avoin, oikeudenmukainen ja rohkea

Lisätiedot

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS Keskustelutilaisuus kestävän kehityksen edistämisestä korkeakouluissa 4.11.2013 Ilkka Turunen Neuvotteleva virkamies Kestävä kehitys valtioneuvoston strategioissa

Lisätiedot

Työelämäyhteistyön menestystekijät

Työelämäyhteistyön menestystekijät Työelämäyhteistyön menestystekijät Menestyksen tekijöitä & esimerkkejä onnistumisista Sinikka Maskonen 9.11.2010 Jyväskylä Opetusalan koulutuskeskus Educode Oy National Centre for Professional Development

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan yrityskaupat teknologianäkökulmasta. Satu Ahlman Myyntijohtaja AWD Oy

Sosiaali- ja terveysalan yrityskaupat teknologianäkökulmasta. Satu Ahlman Myyntijohtaja AWD Oy Sosiaali- ja terveysalan yrityskaupat teknologianäkökulmasta Satu Ahlman Myyntijohtaja AWD Oy Satu Ahlman Ahlman & Wuorinen Development AWD Oy:n myyntijohtaja ja osakas, toimitusjohtajana ja toisena osakkaana

Lisätiedot

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

Viestinnän ammattilainen: strategian toteuttaja? Saku Mantere, Professori (mvs) Hanken

Viestinnän ammattilainen: strategian toteuttaja? Saku Mantere, Professori (mvs) Hanken Viestinnän ammattilainen: strategian toteuttaja? Saku Mantere, Professori (mvs) Hanken Kysymys! Onko yrityksen viestintäfunktion keskeisin rooli yrityksen strategian toteuttamisen tukeminen? Kaksi käsitystä

Lisätiedot

Myynnin Pyöreä Pöytä

Myynnin Pyöreä Pöytä Myynnin Pyöreä Pöytä Myynnin Arvostus Suomessa Havaintoja selvityksestä keväällä 2009 Petteri Laine, Customer Centric Selling Finland Petteri.laine@customercentric.fi 050 3229107 Sisältö Miksi Myynnin

Lisätiedot

Osaaminen ja innovaatiot

Osaaminen ja innovaatiot Osaaminen ja innovaatiot "Yhtenä ohjelman tärkeimmistä tavoitteista on tukea ja edistää uuden teknologian käyttöönottoa. Kullekin kehityshankkeelle pyritään löytämään kumppaniksi hanke, jossa uutta tietämystä

Lisätiedot

OSA 5: MARKKINOINNIN KILPAILUKEINOT

OSA 5: MARKKINOINNIN KILPAILUKEINOT OSA 5: MARKKINOINNIN KILPAILUKEINOT Markkinointi on Asiakaslähtöistä ajattelu Tuote-, hinta-, jakelutie- ja viestintäratkaisujen tekemistä ja toimenpiteiden toteuttamista mahdollisimman hyvän taloudellisen

Lisätiedot

Johtajan muuttuva työ sosiaali- ja terveydenhuollossa

Johtajan muuttuva työ sosiaali- ja terveydenhuollossa STM, TTL Johtamisen kehittämisverkosto, 28.5.2013 Johtajan muuttuva työ sosiaali- ja terveydenhuollossa Johtaminen sosiaali- ja terveyspalveluissa JOHTAVAT www.uef.fi/stj/johtavat-hanke Professori Vuokko

Lisätiedot

RAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä

RAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä RAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä osastopäällikkö Mika Pyykkö Lihastautien kehittyvä tutkimus ja hoito -konferenssi 16. 17.11.2011 Tampere Mika Pyykkö, 17.11.2011 1 Mika Pyykkö, 17.11.2011

Lisätiedot

Hankintaosaaminen kasvun tukena -projekti Turun kauppakorkeakoulu

Hankintaosaaminen kasvun tukena -projekti Turun kauppakorkeakoulu Hankintaosaaminen kasvun tukena -projekti Turun kauppakorkeakoulu Hankintaosaaminen kasvun tueksi -projektin tavoitteet (2012-06/2014) Projektin tavoitteena on tukea varsinaissuomalaisten yritysten kytkeytymistä

Lisätiedot

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Johtaja Riikka Heikinheimo Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Rahoittamme edelläkävijöiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatioprojekteja Kestävä talouskasvu

Lisätiedot

Tutkimuksen tavoitteet

Tutkimuksen tavoitteet T-Media Oy T-Media on vuonna 1997 perustettu työnantajakuvaan ja maineeseen erikoistunut tutkimus- ja viestintäyhtiö. T-Median missiona on auttaa asiakkaitaan luomaan sidosryhmilleen kestävää kilpailuetua

Lisätiedot

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat Piilotettu osaaminen tunnistammeko kansainväliset osaajat Työpaikoilla tarvitaan uteliaita ja sitkeitä muutoksentekijöitä. Kansainvälisissä osaajissa on juuri näitä ominaisuuksia. Millaista osaamista työelämä

Lisätiedot

Millainen voisi olla yhteiskunnallisen yrityksen brändi?

Millainen voisi olla yhteiskunnallisen yrityksen brändi? Millainen voisi olla yhteiskunnallisen yrityksen brändi? Ajatusakvaario Onko tilaa, onko tilausta? Työmarkkinoille integroivan yhteiskunnallisen yrittäjyyden mahdollisuudet hoivapalveluissa Dialogifoorumi

Lisätiedot

Tiede palveluyhteiskunnan kehittämisessä

Tiede palveluyhteiskunnan kehittämisessä 1 Tiede palveluyhteiskunnan kehittämisessä Kehitysjohtaja Harri Miettinen Tiedefoorumi 2010 19.5.2010 Kauppa luo varallisuutta yhteiskuntaan Bruttokansantuoteosuudet 2008 14,0 12,8 Metalli- ja elektroniikkateollisuus

Lisätiedot

AMMATTIMAINEN YHTEISTYÖ & ASIANTUNTIJUUS Tiedon ja ideoiden jakaminen 12.8.2009. 10.8.2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1

AMMATTIMAINEN YHTEISTYÖ & ASIANTUNTIJUUS Tiedon ja ideoiden jakaminen 12.8.2009. 10.8.2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1 AMMATTIMAINEN YHTEISTYÖ & ASIANTUNTIJUUS Tiedon ja ideoiden jakaminen 12.8.2009 10.8.2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1 TAVOITTEET 12.8.2009 TYÖSKENTELYLLE TEEMA Ammattimainen yhteistyö moniammatillisessa

Lisätiedot

MITEN SUOMALAISET YRITYKSET HYÖDYNTÄVÄT VERKOSTOJA PALVELULIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ? KANNATTAAKO SE?

MITEN SUOMALAISET YRITYKSET HYÖDYNTÄVÄT VERKOSTOJA PALVELULIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ? KANNATTAAKO SE? MITEN SUOMALAISET YRITYKSET HYÖDYNTÄVÄT VERKOSTOJA PALVELULIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ? KANNATTAAKO SE? Dosentti Elina Jaakkola Turun kauppakorkeakoulu, Turun yliopisto Serve Research Brunch 18.9.2013

Lisätiedot

Tulevaisuusverstas. Toiminnallinen tehtävä

Tulevaisuusverstas. Toiminnallinen tehtävä Toiminnallinen tehtävä Tulevaisuusverstas Tulevaisuusverstaassa pohditaan omaa roolia ja toimintaa kestävän kehityksen edistämisessä. Lisäksi tavoitteena on oppia tulevaisuusajattelua: ymmärtää, että nykyiset

Lisätiedot

Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki

Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki Konferenssi on osaamisen kehittämisen prosessi, jonka tavoitteena on 1. tuoda esille ne osaamiset, joita

Lisätiedot

KEHITTÄJÄ RATKAISIJA REKRYTOIJA

KEHITTÄJÄ RATKAISIJA REKRYTOIJA KEHITTÄJÄ RATKAISIJA REKRYTOIJA SUORITUKSEN JOHTAMINEN JA PALKITSEMINEN Uusi Osaaja 2 Kick off seminaari 17.11.2011 Anne Haggrén, Virvo Oy 16.11.2011 www.virvo.fi 2 MENESTYS YMPÄRISTÖ YRITYS, ORGANISAATIO

Lisätiedot

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut Tohtoreiden uraseurannan tulokset Urapalvelut Aarresaaren uraseuranta Aarresaari-verkosto on suomalaisten yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden yhteistyöverkosto, johon kuuluu 12 yliopistoa Aarresaari

Lisätiedot

Controllerin erikoistumisopinnot 30 op

Controllerin erikoistumisopinnot 30 op Controllerin erikoistumisopinnot 30 op Kohti yritystalouden asiantuntijuutta Controllerin rooli on muuttunut laskentatoimen asiantuntijasta aktiiviseksi liiketoiminnan kehittäjäksi. Controller toimii usein

Lisätiedot

PK hallitusbarometri VII 2015. Pirkanmaa Tampereen kauppakamarialue

PK hallitusbarometri VII 2015. Pirkanmaa Tampereen kauppakamarialue PK hallitusbarometri VII 205 Pirkanmaa alue Alue Kaikki vastaajat (N=280) N 200 80 60 40 20 00 80 60 40 20 0 7 55 3 33 40 72 78 59 29 35 50 09 77 22 4 9 78 82 Asema organisaatiossa 60 50 40 30 20 0 0 53

Lisätiedot

Itä-Suomen Innovatiiviset toimet ohjelma 2006-2008

Itä-Suomen Innovatiiviset toimet ohjelma 2006-2008 Huomiota ohjelman toteutuksesta ja haasteita hyvinvointisektorin kehittämistoiminnalle jatkossa 8.1.2009 Maarit Siitonen Ohjelman tekninen toteutus: - Toiminta-alueena neljä maakuntaa: Etelä-Savo, Pohjois-Savo,

Lisätiedot

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Technopolis Tampere 20.11.2012 Työpajan tuotokset sivuilla 4-9 Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Miten yritys parhaiten rakentaa ja kehittää: Markkinaketteryyttä

Lisätiedot

Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi 19.11.2013 Inspiroivat oppimisympäristöt Miten ne tehdään?

Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi 19.11.2013 Inspiroivat oppimisympäristöt Miten ne tehdään? Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi Olli Niemi Dosentti, TkT Suomen Yliopistokiinteistöt Oy Tampereen teknillinen yliopisto 1 Ilkka Halavalta kysyttiin: Oletko Himasen ystävä? Olen vaikka en henkilökohtaisesti

Lisätiedot

Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittäminen Satakunnassa - strategioista toimenpiteisiin

Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittäminen Satakunnassa - strategioista toimenpiteisiin Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittäminen Satakunnassa - strategioista toimenpiteisiin Palvelujohtaja Jari-Pekka Niemi jari-pekka.niemi@posek.fi Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy POSEK TEM 11.6.2009

Lisätiedot

Yhteenveto 8.9., 22.9. ja 6.10. seminaareista

Yhteenveto 8.9., 22.9. ja 6.10. seminaareista Yhteenveto 8.9., 22.9. ja 6.10. seminaareista Yritykset ja kaupunki luovat Salon kasvun Hannu Salminen, Salon kaupunki Salon elinkeinopoliittisen ohjelman keskeiset tavoitteet: - Kaupungin vetovoimaisuudesta

Lisätiedot

Parasta eurooppalaista liiketoiminnan osaamista pk-yritysten tarpeisiin FAST LANE PROGRAM PK-KOULUTUSOHJELMA 2.

Parasta eurooppalaista liiketoiminnan osaamista pk-yritysten tarpeisiin FAST LANE PROGRAM PK-KOULUTUSOHJELMA 2. Parasta eurooppalaista liiketoiminnan osaamista pk-yritysten tarpeisiin FAST LANE PROGRAM PK-KOULUTUSOHJELMA 2. Strategia ja johtaminen kilpailijoita paremmaksi Pk-koulutusohjelma vastaa Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

- ALMA - Asumisen ja hyvinvoinnin alueelliset palvelumallit bes.tkk.fi

- ALMA - Asumisen ja hyvinvoinnin alueelliset palvelumallit bes.tkk.fi - ALMA - Asumisen ja hyvinvoinnin alueelliset palvelumallit Tieteiden talo 18.5.2010 Arto Huuskonen, DI TUTKIMUKSEN TAUSTATEKIJÄT Väestö ikääntyy ja palvelutarpeet muuttuvat Ikääntyvä väestö viettää enemmän

Lisätiedot

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei

Lisätiedot

FinnTec. Metalli- ja konepaja-alan suurtapahtuma. Messuvieraskyselyn yhteenveto

FinnTec. Metalli- ja konepaja-alan suurtapahtuma. Messuvieraskyselyn yhteenveto FinnTec Metalli- ja konepaja-alan suurtapahtuma Messuvieraskyselyn yhteenveto Metalli- ja konepajateollisuuden toimialakohtainen tutkimus FinnTec-messujen jälkeen toteutettiin toimialan arvostuksista ja

Lisätiedot

Professori Esa Saarinen & Prof. Raimo P. Hämäläinen Systeeminalyysin laboratorio

Professori Esa Saarinen & Prof. Raimo P. Hämäläinen Systeeminalyysin laboratorio Professori Esa Saarinen & Systeemiäly Prof. Raimo P. Hämäläinen Systeeminalyysin laboratorio Systeemitieteet Systeemi- ja operaatiotutkimus Paremmaksi tekemisen tiede Ongelmanratkaisua monimutkaisissa

Lisätiedot

Innovaatio? Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen. Innovatiiviset liiketoimintakonseptit

Innovaatio? Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen. Innovatiiviset liiketoimintakonseptit Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018 Nuppu Rouhiainen etunimi.sukunimi@tekes.fi Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen

Lisätiedot

Ennakointi apuna hyvinvointiyrityksen toiminnassa 11.12.2013

Ennakointi apuna hyvinvointiyrityksen toiminnassa 11.12.2013 Ennakointi apuna hyvinvointiyrityksen toiminnassa 11.12.2013 Tavoitteet ja sisältö Osallistujat tutustuvat käytännönläheiseen ennakoinnin työkaluun (tulevaisuuskartta) ja työstävät sen avulla yrityksensä

Lisätiedot

Oivalluskysymykset lähiluomuyrittäjälle

Oivalluskysymykset lähiluomuyrittäjälle HELSINGIN YLIOPISTO RURALIA-INSTITUUTTI Oivalluskysymykset lähiluomuyrittäjälle KASVOT LUOMULLE 1. Perustiedot (lyhyesti ja ytimekkäästi) Mitä yritys myy? Mikä on pääkohderyhmä? Kenelle myydään? Miten

Lisätiedot

Strategiasta käytäntöön Porin seudulla

Strategiasta käytäntöön Porin seudulla Strategiasta käytäntöön Porin seudulla Hyvinvointifoorum 4.11.2009 Tampere Palvelujohtaja Jari-Pekka Niemi jari-pekka.niemi@posek.fi Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy POSEK Sisältö Strateginen tausta Kansallisten

Lisätiedot

Kuinka onnellisia suomalaiset ovat työssään? Human@Work 30/09/2014 1

Kuinka onnellisia suomalaiset ovat työssään? Human@Work 30/09/2014 1 Kuinka onnellisia suomalaiset ovat työssään? Human@Work 30/09/2014 1 Human@Work Human@Work auttaa asiakkaitaan rakentamaan innostavasta yrityskulttuurista kestävää kilpailuetua palveluliiketoimintaan.

Lisätiedot

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta 2/2013 Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta lappi Lisätietoja antaa Projektipäällikkö Virpi Vaarala Lapin ELY-keskus, Rovaniemi virpi.vaarala@ely-keskus.fi +358 295 037

Lisätiedot

Aidosti asiakaslähtöinen kunta? Tekijän ja tutkijan havaintoja

Aidosti asiakaslähtöinen kunta? Tekijän ja tutkijan havaintoja Aidosti asiakaslähtöinen kunta? Tekijän ja tutkijan havaintoja Keva 1.4.2014 ----------------------------------- Kari Hakari Tilaajajohtaja, HT Tampereen kaupunki Uusi julkinen hallinta hallinnonuudistusten

Lisätiedot

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä.

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä. Suomen Karateliitto STRATEGIA 2013-2020 1 SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020 YHTEINEN TEKEMINEN ON VOIMAVARAMME Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti

Lisätiedot

Joustavat polut kohti tulevaisuuden työelämää

Joustavat polut kohti tulevaisuuden työelämää Joustavat polut kohti tulevaisuuden työelämää KTT, yritysfuturologi Tarja Meristö FuturesLab CoFi, Laurea yliopettaja, hyvinvointi- ja liiketoimintaosaaminen 26.3.2014 Tulevaisuusfoorumi 3 www.laurea.fi

Lisätiedot

KAIVOSALAN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN. ProMainari

KAIVOSALAN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN. ProMainari KAIVOSALAN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN ProMainari MIKÄ? Selvitys kaivosalan ammattityöntekijöiden koulutuksen: nykytilasta tason kehittämisestä ja yhtenäistämisestä koordinointitarpeesta laadusta

Lisätiedot

Suomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2016 TUTKIMUSRAHOITUS

Suomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2016 TUTKIMUSRAHOITUS Suomen Akatemian rahoitusmuodot 1 Suomen Akatemian rahoitusmuodot Akatemiaohjelmat Strategisen tutkimuksen ohjelmat Akatemiaprofessori Tutkimus Akatemiahanke Suunnattu akatemiahanke Tutkijatohtori Tutkijat

Lisätiedot

Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista?

Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista? Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista? Kirjaston tehtävä Sivistys Innoitus Kirjaston tavoitteet Palvelu, jolla on merkitystä ja jota käytetään

Lisätiedot

LUOVA TALOUS. Luovan alan edistämisen kokemuksia ja näköalat tulevaisuuteen. Petra Tarjanne TEM

LUOVA TALOUS. Luovan alan edistämisen kokemuksia ja näköalat tulevaisuuteen. Petra Tarjanne TEM LUOVA TALOUS Luovan alan edistämisen kokemuksia ja näköalat tulevaisuuteen Petra Tarjanne TEM digitalisoituminen elämyksellisyys globalisaatio vastuullisuus Yritysten verkostomaisten toimintamallien lisääntyminen:

Lisätiedot

SYÖTEKESKUS OY YHTEISKUNNALLISENA YRITYKSENÄ. Jussi Kemppainen Oulu 31.10.2013

SYÖTEKESKUS OY YHTEISKUNNALLISENA YRITYKSENÄ. Jussi Kemppainen Oulu 31.10.2013 SYÖTEKESKUS OY YHTEISKUNNALLISENA YRITYKSENÄ Jussi Kemppainen Oulu 31.10.2013 perustettiin 1944. Asialla olivat oululaiset yritysjohtajat, jotka halusivat huolehtia yritysten henkilöstön hyvinvoinnin kasvusta

Lisätiedot