IKÄÄNTYNEIDEN PALUUMUUTTAJIEN PALVELUT VANTAALLA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "IKÄÄNTYNEIDEN PALUUMUUTTAJIEN PALVELUT VANTAALLA"

Transkriptio

1 IKÄÄNTYNEIDEN PALUUMUUTTAJIEN PALVELUT VANTAALLA Haastattelututkimus entisen Neuvostoliiton alueelta tulleiden inkerinsuomalaisten ja muiden paluumuuttajien palveluiden käytöstä ja tarpeista Maarit Alaranta Opinnäytetyö, syksy 2003 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Helsingin yksikkö Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma Sosionomi (AMK)

2 TIIVISTELMÄ Alaranta, Maarit. Ikääntyneiden paluumuuttajien palvelut Vantaalla. Haastattelututkimus entisen Neuvostoliiton alueelta tulleiden inkerinsuomalaisten ja muiden paluumuuttajien palveluiden käytöstä ja tarpeista. Helsinki, syksy 2003, 47s. 3 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Helsingin yksikkö, Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma, sosionomi (AMK). Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää yli 65-vuotiaiden inkerinsuomalaisten paluumuuttajien kokemuksia Vantaan kaupungin palveluista ja niiden riittävyydestä jokapäiväisessä elämässä. Tutkimustuloksia tullaan käyttämään Vantaan kaupungin maahanmuuttajavanhusten palveluita kartoittavan työryhmän toiminnassa. Tutkimus on kvalitatiivinen ja suoritettiin käyttämällä puolistrukturoitua teemahaastattelumenetelmää. Teema-alueita olivat palveluiden käyttö, tieto palveluista, palveluiden saatavuus, suhteet viranomaisiin, kielitaito sekä palveluihin liittyvät toiveet ja kehittämisehdotukset. Teemahaastattelut suoritettiin seitsemälle inkerinsuomalaiselle paluumuuttajalle, ja kahdelle ei-inkerinsuomalaiselle paluumuuttajalle eri puolilla Vantaata. Tutkimushenkilöiden ikäjakauma oli vuoteen. Tutkimusaineisto analysoitiin teemoittelua käyttäen. Eniten käytettyjä palveluja olivat sosiaali- ja terveyspalvelut. Maahanmuuton alkuvaiheessa korostuivat Maahanmuuttajien yhteispalvelutoimiston antamat sosiaali- ja terveyspalvelut. Suurimmalla osalla paluumuuttajista riitti suomenkielentaito arjesta selviytymiseen. Huono luku- ja kirjoitustaito vaikeutti virallisten paperiasioiden hoitamista. Haastatteluissa korostui inkerinsuomalaisten paluumuuttajien venäjänkielisten puolisoiden vaikeus selviytyä itsenäisesti arkielämän toiminnoista. Monet heistä joutuivat turvautumaan omaisten tai tulkin apuun. Pääsääntöisesti paluumuuttajat olivat tyytyväisiä Vantaan kaupungin palveluihin. Venäjänkielisiä palveluja toivottiin enemmän sekä suomenkielen opetusta. Asiasanat: inkerinsuomalainen, paluumuutto, kuntalaiset, vanhukset, maahanmuuttajat

3 ABSTRACT Alaranta, Maarit. The Service Needs of the Elderly, from the Former Soviet Union Returning Finns., Helsinki, autumn 2003, Language: Finnish, 47 pages, 3 appendices. Diaconia Polytechnic, Helsinki Unit, Degree Programme in Diaconal Social Welfare, Health Care and Education The main purpose of the research was to find out if there are enough services offered in Vantaa in Finland for over 65 years old returning Finns from Ingermanland in the former Soviet Union. The results will be used by Multi-Service office for immigrants for development of immigrant services. The research is qualitative using half semi-structured theme interview. The themes were: Use of services, knowledge of services, availability of services, relationships between the authorities and the returning Finns, languages skills and development suggestions for services. Most of these people have lived all their life in the Soviet Union. The theme interviews were conducted with returning Finns living in Vantaa, seven of them were from Ingermanland and two from other parts of former Soviet Union. The ages of persons interviewed were between 61 and 77 years. The analysis method was content analysis. The results show that social and health services were most widely used among the interviewees. In the early phase of remigration the services from Multi-Service office for immigrants dominated. Most of the interviewed persons had enough Finnish language skills to manage in everyday situations. The situation was more difficult for the ones who didn t speak Finnish at all. In addition even the skills of Finnish speakers in writing and reading were insufficient. They needed help from their spouses or from interpreters even in everyday situations. The interviewees were mainly satisfied with the service supply. Still they hoped to get more services in the Russian language and more Finnish language lessons. Keywords: Ingermanland, remigration, services for elderly, immigrant

4 SISÄLTÖ JOHDANTO INKERINSUOMALAISET PALUUMUUTTAJAT Inkerinsuomalaisten paluumuuttoa koskevat säännökset Inkerinsuomalaisuus OPINNÄYTETYÖN NÄKÖKULMAT Ikääntyneen toimintakyky ja palveluiden tarve Ikääntyneen inkerinsuomalaisen paluumuuttajan oikeudellinen asema Ikääntyneet paluumuuttajat ja kunnalliset palvelut IKÄÄNTYNEIDEN MAAHANMUUTTAJIEN PALVELUT VANTAALLA Vantaan kaupungin monikulttuurisuusohjelma Vantaan kaupungin vanhusten palvelustrategia Vantaan kaupungin vanhus- ja maahanmuuttajapalvelut TUTKIMUKSEN TARKOITUS JA TUTKIMUSTEHTÄVÄ TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN Tutkimuksen menetelmälliset ratkaisut Tutkimushenkilöt Aineiston keruu Aineiston analysointi TUTKIMUSTULOKSET Palveluiden käyttö Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut Silkin Portin suomenkielenkurssit ja keskustelukerhot Seurakunnan palvelut Harrastus-, liikunta- ja kulttuuripalvelut Tieto palveluista, palveluiden saatavuus ja riittävyys Suomenkielentaito ja arjessa selviytyminen Kokemukset viranomaiskontakteista Kehittämisehdotukset ja toiveet palveluista... 32

5 6.6 Ennakoitu palveluiden tarve Kirpputorit JOHTOPÄÄTÖKSET POHDINTA KEHITTÄMISEHDOTUKSET LÄHTEET LIITTEET Liite 1. Teemat ja kysymykset Liite 2. Tutkimuslupa Liite 3. Haastattelulupa

6 JOHDANTO Vanhusten määrä on voimakkaassa kasvussa Vantaalla ja koko maassa. Vanhusväestön arvioidaan lisääntyvän Vantaalla 2951 henkilöllä ( 20 % ) vuoteen 2005 ja 7411 henkilöllä (50 % ) vuoteen 2010 mennessä. Osana tätä ikääntyvää väestöä ovat maahanmuuttajavanhukset. Ikääntyvien maahanmuuttajien kokonaismäärä on Suomessa jatkuvassa kasvusuunnassa, mukaanluettuina inkerinsuomalaiset paluumuuttajat. Pelkkä vanheneminen lisää 65 vuotta täyttäneiden ikääntyvien maahanmuuttajien määrää vuodessa noin 300 henkilöllä. Suurin osa inkerinsuomalaisista paluumuuttajista sijoittuu Uudenmaan alueella Helsinkiin ja Vantaalle. Vantaan kaupunki on halunnut lähteä kartoittamaan ikääntyvien maahanmuuttajien palvelujen tarvetta osana vanhuspoliittista toimintalinjaansa. Palveluiden kehittämiseksi tarvitaan uutta tietoa. Valtakunnallisissa ja aluetason vanhuspoliittisissa suunnitelmissa ei kovinkaan paljon ole huomioitu maahanmuuttajavanhuksia. Opinnäytetyön keskeisinä näkökulmina ovat ikääntyneiden toimintakyky ja palveluiden tarve, maahanmuuttajien oikeudet saada palveluita sekä kunnan velvollisuus järjestää sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut. Vantaan kaupungin monikulttuurisuusohjelman yhtenä tavoitteena on vanhuspalveluiden kehittäminen. Monikulttuurisuusohjelman valmistelun pohjalta perustettiin työryhmä, jonka tarkoitus on muun muassa kartoittaa maahanmuuttajavanhusten palveluita ja niihin liittyviä erityistarpeita. Tämä opinnäytetyö käynnistyi työryhmän aloitteesta. Opinnäytetyön toivottiin selvittävän yli 65-vuotiaiden inkerinsuomalaisten paluumuuttajien kokemuksia palveluista ja palvelujen tarpeista.

7 7 Aineistonkeruu toteutui puolistrukturoidun teemahaastattelumenetelmän avulla. Haastattelut tehtiin seitsemälle inkerinsuomalaiselle paluumuuttajalle ja kahdelle entisen Neuvostoliiton alueelta tulleelle, ei inkerinsuomalaiselle paluumuuttajalle. Haastattelujen keskeiset teemat olivat inkerinsuomalaisten paluumuuttajien palveluiden käyttö, palveluiden tarve ja kehittämistoiveet. Opinnäytetyötä tullaan hyödyntämään maahanmuuttajavanhusten palveluita kartoittavan työryhmän toiminnassa. Työryhmä esittelee työnsä tulokset monikulttuurisuusasiain neuvottelukunnalle.

8 8 1 INKERINSUOMALAISET PALUUMUUTTAJAT Paluumuuttajiksi kutsutaan henkilöitä, jotka palaavat takaisin lähtömaahansa. Inkerinsuomalaiset paluumuuttajat ovat entisen Neuvostoliiton kansalaisia, joilla on suomalainen syntyperä. Vuoden 2001 alussa Ulkomaalaisvirasto, Tilastokeskus ja työministeriö arvioivat maassa olevien inkerinsuomalaisten määräksi noin henkilöä. Heistä katsotaan yli puolen asuvan Uudellamaalla. 65 vuotta täyttäneiden ja viisi vuotta Suomessa asuneiden inkerinsuomalaisten määrän arvioidaan vuonna 2003 olevan noin (Sosiaali- ja terveysministeriön työryhmämuistioita 2001 :14.) 1.1 Inkerinsuomalaisten paluumuuttoa koskevat säännökset Inkerinsuomalaisten paluumuuton Suomeen käynnisti 1990-luvulla presidentti Koiviston antama lausunto jonka mukaan inkerinsuomalaiset voitiin rinnastaa paluumuuttajiin. (Seppälä 1996, 1-2.) Paluumuuton alkuvaiheessa riitti, että yksikin isovanhemmista oli suomalainen. Vuonna 1991 voimaan astuneen ulkomaalaislain mukaan paluumuuttoon ovat oikeutettuja henkilöt, joiden vanhemmista toinen tai neljästä isovanhemmasta kaksi ovat tai ovat olleet suomalaisia. Lokakuun ensimmäisenä päivänä 2003 astui voimaan uudistettu ulkomaalaislaki N:o 218/2003, jonka eduskunta hyväksyi Inkerinsuomalaisten osalta paluumuuton kriteerejä tiukennettiin. Uuden lain mukaan inkerinsuomalaiselta paluumuuttajalta edellytetään aikaisempien kriteerien lisäksi riittävää suomen- tai ruotsinkielen taitoa ja osallistumista lähtömaassa järjestettyyn paluumuuttovalmennukseen sekä kielikokeeseen. Lisäksi hakijalla tulee olla ennen Suomeen muuttoa asunto.

9 9 Poikkeuksen tästä muodostavat ne inkerinsuomalaiset paluumuuttajat, jotka ovat kuuluneet Inkerin siirtoväkeen vuosina tai ovat palvelleet Suomen armeijassa toisen maailmansodan aikana. Kielitaitovaatimuksen ulkopuolelle jäävät myös näiden paluumuuttajien perheenjäsenet (puoliso ja alaikäiset lapset) sekä asuntojonoissa olevat paluumuuttajat. (18a laki N:o 218/2003.) 1.2 Inkerinsuomalaisuus Maahanmuuttajien etninen identiteetti, samaistuminen tiettyyn etniseen ryhmään, perustuu tyypillisesti syntyperään, kieleen, uskontoon, asuinmaahan, kansallisuuteen tai vaikka kansalaisuuteen. Etninen identiteetti on kuitenkin muuttuva ilmiö, ja muutokseen vaikuttavat maahanmuuttajien omat elämäntilanteen muutokset. (Kyntäjä 1998, 32.) Inkerinsuomalaisilla on ollut mahdollisuus vasta lyhyen aikaa osoittaa ja vaalia suomalaista identiteettiään. Inkerinsuomalaiset eroavat muista ulkosuomalaisryhmistä siinä, että he ovat eläneet eristäytyneenä Suomesta erilaisessa yhteiskuntajärjestelmässä. Tämä on vaikuttanut muun muassa heidän suomenkielen taitoonsa ja tietoonsa suomalaisesta yhteiskunnasta. (Tuomiharju 1997, 13.) Suomenkieli on aina kuulunut vahvasti inkerinsuomalaisuuteen. Etenkin vanhukset, jotka puhuvat suomea kokevat suomenkielen tärkeänä osana inkerinsuomalaista identiteettiään. Vanhuksille suomenkielen hallinta on selkeä osoitus inkerinsuomalaisuudesta. He pitävät sitä eräänlaisena etnisen identiteetin mittana ja oikeuden osoituksena. Venäläistämispolitiikan myötä inkerinsuomalaisten suomen kielen taito on huonontunut, eikä nuorempi inkerinsuomalainen väestö enää osaa suomenkieltä. (Takalo & Juote 1995, 46.) Uskonnon ja luterilaisen kirkon vaikutus on näkynyt hyvin merkityksellisenä inkerinsuomalaisessa kyläkulttuurissa, elämässä ja identiteetissä. Uskonto on toiminut vuosikymmenien ajan erottavana tekijänä inkerinsuomalaisten ja venäläisten välillä. Luterilaisen uskonnon etiikka ja moraali ovat vaikuttaneet inkerinsuomalaisten elämänlaatuun ja kotikasvatukseen. (Kyntäjä 1998, 34; Takalo & Juote 1995, 48.)

10 10 Luterilainen kirkko ei toiminut Inkerinmaalla 1900-luvun alussa pelkästään inkerinsuomalaisten hengellisenä johtajana, vaan sen rooliin kuului myös toimia inkerinsuomalaisten alkeisoppilaitoksena rippikouluissa, kinkereillä ja kiertokouluissa. Inkerinsuomalainen väestö oppi tuolloin vähintään suomenkielen luku- ja kirjoitustaidon perusteet. (Takalo & Juote 1995, ) Neuvostoliiton ja Stalinismin vallan vahvistuessa venäjänkielestä tuli valtakieli, ja vuonna 1937 suomenkielen opetus kiellettiin kokonaan. Neuvostojärjestelmän myötä lakkautettiin myös vuonna 1938 seurakuntien toiminta sekä julkinen uskonnollinen elämä. (Takalo & Juote 1995, 20) 1980-luvulla Neuvostoliitossa tapahtunut murros mahdollisti inkerinsuomalaisten maineen palauttamisen ja inkerinsuomalaisten elämänkokemuksista puhumisen ääneen. Tällöin myös uskonnollinen elämä uudelleenkäynnistyi laajemmassa mittakaavassa. Karjalassa ilmestyneessä Punalippu-lehdessä 1987 tuotiin ensimmäistä kertaa vuosikymmeniin esiin inkerinsuomalaisten kohtalot. (Seppälä 1996, 1) 1980 luvulla kosketus inkerinsuomalaisten ja suomalaisten välillä lisääntyi ja tuli tiiviimmäksi. Monilla inkerinsuomalaisista oli sukulaisia Suomessa, joiden luona he vierailivat ennen Suomeen muuttoaan. (Takalo 1994, 11.) Yhdeksi tärkeimmäksi paluumuuton syyksi onkin noussut halu palata takaisin omille juurilleen. 2 OPINNÄYTETYÖN NÄKÖKULMAT 2.1 Ikääntyneen toimintakyky ja palveluiden tarve Ikääntyminen ja sen mukanaan tuomat toimintakyvyn muutokset lisäävät palveluiden tarvetta. Kokemukseen ikääntymisestä ja sen tuomista toimintakyvyn muutoksista vaikuttavat yksilöiden erilaiset henkiset, sosiaaliset ja kulttuuriset lähtökohdat.

11 11 Ikääntymisen mukanaan tuomat toimintakyvyn muutokset alkavat useimmiten näkyä vasta 75 ikävuoden jälkeen. Toimintakyvyn heikkenemistä aiheuttavat useimmiten erilaiset sairaudet, jotka heikentävät aistitoimintoja, liikuntakykyä ja henkisiä voimavaroja. Avun tarve ja riippuvuus muista ihmisistä lisääntyy selkeästi vasta 85 ikävuoden jälkeen. Toimintakyky jaotellaan yleisesti fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen toimintakykyyn. Toimintakyvyn eri puolien katsotaan olevan jatkuvassa vuorovaikutuksessa keskenään. Iäkäs ihminen joutuukin jatkuvasti arvioimaan arkipäivän toiminnoissaan omien fyysisten, psyykkisten ja sosiaalisten voimavarojensa riittävyyttä. (Ruoppila 2002, 121.) Fyysisellä toimintakyvyllä tarkoitetaan eri elinten ja elinjärjestelmien suorituskykyä, kuten verenkiertoelimistön tai tuki- ja liikuntaelimistön kuntoa. Psyykkisellä toimintakyvyllä tarkoitetaan psyykkisten perustoimintojen, kuten oppimisen, muistamisen ja suunnittelemisen onnistumista. Psyykkisessä toimintakyvyssä tapahtuu muutoksia vanhenemisen myötä. Muutoksiin ei ole pelkästään vaikuttamassa yksilön ominaisuudet, vaan kyseessä on vuorovaikutussuhde yksilön ja hänen elin- ja toimintaympäristönsä välillä. Psyykkinen toimintakyky on aina suhteessa ympäristöön ja sen asettamiin vaatimuksiin ja odotuksiin. Vanhusten psyykkistä toimintakykyä voidaankin parhaiten arvioida, kun tunnetaan hänen elämänsä puitteet, kuten asuin- ja elinympäristö ja sosiaaliset verkostot. (Ruoppila 2002, 121.) Sosiaalisella toimintakyvyllä viitataan ihmisen sosiaalisiin taitoihin, jotka ovat erilaisia ihmissuhdetaitoja, ihmistuntemusta, käyttäytymistä yhteisössä ja myös itsetuntemusta. Sosiaaliseen toimintakykyyn vaikuttavat erityisesti yhteisölliset tekijät ja ihmisen oma toiminta yhteisössä sekä hänen ihmissuhteensa. (Koskinen, Aalto, Hakonen & Päivärinta 1998, 100.) Vanhustyössä toimintakyvyllä tarkoitetaan useimmiten arkielämän toiminnoista suoriutumista. Vanhusten avun tarvetta määriteltäessä tulee selvittää, kuinka vanhukset suoriutuvat arkipäivän tehtävistä, kuten itsestä huolehtimisesta, työtoiminnoista ja

12 12 kuinka he viettävät vapaa-aikaansa. Arjen toiminnoissa nivoutuvat yhteen vanhusten eri toimintakyvyn puolet. Vanhukset itse kokevat selviytymisen päivittäisistä toiminnoista olevan heidän terveytensä tärkein mittari. (Koskinen ym. 1998, 101.) Omatoiminen selviytyminen ei kuitenkaan riipu yksistään toimintakyvystä, vaan siihen vaikuttavat myös elin- ja asuinympäristön fyysiset ja sosiaaliset ominaisuudet, esimerkiksi elinympäristön turvallisuus, tekniset apuvälineet sekä ympäristön ymmärtävä, suvaitseva ja kannustava suhtautuminen. (Laukkanen, Heikkinen & Ruoppila. 1992, 132.) Inkerinsuomalaisten vanhusten omatoimista selviytymistä arki-elämässä vaikeuttavat kulttuurierot Suomen ja lähtömaan välillä. Moni asia uudessa kotimaassa on muuttunut verrattuna aikaisempaan elämään. (Hiltunen 2001, 24.) Inkerinsuomalaisten voi olla vaikeuksia tunnistaa ympäristönsä tapahtumia, viestejä ja ilmiöitä sekä toimia niiden mukaan. Epävarmuus uudessa elinympäristössä aiheuttaa turvattomuuden ja yksinäisyyden tunnetta. Kommunikoiminen uudessa ympäristössä ja avun hakeminen vierailta ihmisiltä on suuri haaste ikääntyville paluumuuttajille. 2.2 Ikääntyneen inkerinsuomalaisen paluumuuttajan oikeudellinen asema Ulkomaalaislaki ja asetukset, sekä niiden nojalla annetut säännökset ja määräykset määrittelevät maahanmuuttajien maahan tuloa, maasta lähtöä, oleskelua ja työntekoa. Näin myös inkerinsuomalaisten paluumuuttajien kohdalla. Maahanmuuttopolitiikan tavoitteiksi Suomessa on asetettu yhteiskunnallinen tasa-arvo, oman kulttuurin ja etnisyyden tukeminen, kulttuurisen moniarvoisuuden hyväksyminen ja suvaitsevien asenteiden kehittäminen maahanmuuttajia kohtaan. Suomen perustuslaissa määritellään kaikille kuuluvat perusoikeudet. (6 Laki N:o 731/1999.) Erityisesti maahanmuuttajien aseman turvaamiseksi ja elinolojen parantamiseksi on säädetty Laki maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanottamisesta. (N:o 493/1999) Laki astui voimaan , ja sen piiriin kuuluvat ja sen jälkeen Suomeen muuttaneet maahanmuuttajat. Lain tavoitteena on edistää maa-

13 13 hanmuuttajien kotoutumista, tasa-arvoa ja valinnan vapautta sellaisilla toimenpiteillä, jotka tukevat yhteiskunnassa tarvittavien tietojen ja taitojen saavuttamista. Kotouttamislaissa säädetään kotouttamiseen liittyvästä hallinnosta ja viranomaisten vastuusta sen toteuttamisessa. Kotouttamispolitiikkaa toteutetaan kolmella eri tasolla. Valtakunnallisella tasolla päätetään maahanmuutto- ja pakolaispoliittisista linjauksista, kunnallisella tasolla laaditaan kotouttamisohjelma eri viranomaistahojen kesken ja yksilöllisellä tasolla kullekin maahanmuuttajalle laaditaan kotoutumissuunnitelma. Kotoutumissuunnitelmaan ovat oikeutettuja työttömät maahanmuuttajat tai ne, jotka saavat toimeentulotukea. Kotoutumissuunnitelmaan sisältyvät toimet maahanmuuttajan kotoutumisen tukemiseksi, esimerkiksi, miten ammatillinen opiskelu tai kielenopiskelu järjestetään. Kotoutumissuunnitelma laaditaan yhteistyössä maahanmuuttajan, kunnan viranomaisen tai työvoimatoimiston kanssa. Kotoutumissuunnitelman kesto on kolme vuotta, ja maahanmuuttajan on sitouduttava suunnitelmaan. Maahanmuuttajien kotoutumissuunnitelman tulee olla yksilöllinen. Suunnitelmassa tulee huomioida kunkin maahanmuuttajan elämäntilanne, ikä, terveys, perhesuhteet, kielitaito, aikaisemmat opinnot, työkokemus, toiveet ja kiinnostuksen kohteet. (Vantaan kaupungin kotouttamisohjelma 2000.) Ikääntyneiden maahanmuuttajien kotoutumissuunnitelmaan voidaan sisällyttää vanhustenhuollon palvelut sekä liittää yhteistyö seurakuntien ja järjestöjen kanssa. Se voi olla muodoltaan myös palvelusuunnitelma. Inkerinsuomalaisten paluumuuttajavanhusten kotoutumissuunnitelman vastuuhenkilöinä toimivat sosiaaliviranomaiset. Inkerinsuomalaisten, ja yleensä ikääntyvien maahanmuuttajien, kotoutumissuunnitelmassa on ilmennyt puutteita. On koettu, että kotoutumissuunnitelma ei riittävästi kartoita ikääntyneiden toimintakykyä ja palvelujen tarvetta. Tähän tulokseen ovat tulleet sosiaalityöntekijät, jotka työskentelevät inkerinsuomalaisten paluumuuttajien parissa. Kotoutumissuunnitelman puutteita on tuotu esiin myös valtakunnallisissa maahanmuuttajaseminaareissa. (Kuusi & Raitanen, )

14 14 Lappeenrannassa otettiin käyttöön selviytymiskartoituslomake, koska kotoutumissuunnitelma koettiin puutteelliseksi. Selviytymiskartoituslomakkeen avulla pyritään arvioimaan ikääntyneiden maahanmuuttajien toimintakykyä ja selviytymistä päivittäisistä elämän toiminnoista. Selviytymiskartoituslomake ja sen antamat tiedot auttavat viranomaisia laatimaan ikääntyville maahanmuuttajille yksilöllisemmän kotoutumissuunnitelman. (Hiltunen 2001, 6.) Uusi laki maahanmuuttajien erityistuesta (1992/2002) astui voimaan lokakuun ensimmäisenä päivänä Laki toi muutoksia myös inkerinsuomalaisten toimeentuloturvaan. Erityistuen saamisen ehtoina ovat viiden vuoden asuminen Suomessa, 65 vuoden ikä tai työkyvyttömyys. Erityistuella turvataan täysimääräisen kansaneläkkeen tasoinen toimeentulo niille maahanmuuttajille, jotka muuten olisivat pitkäaikaisen toimeentulotuen tarpeessa. Useimmilla iäkkäillä inkerinsuomalaisilla paluumuuttajilla ei ole ollut kansaneläkettä Suomessa. Täyden kansaneläkkeen saaminen on edellyttänyt 40 vuoden asumista Suomessa sekä Suomen kansalaisuutta. Suomen kansalaisuutta inkerinsuomalainen voi hakea, kun on asunut viisi vuotta Suomessa. Erityistuesta huolimatta, inkerinsuomalaisilta vanhuksilta puuttuvat mahdollisuudet saada eläkeläisalennuksia. Puuttuviin etuuksiin kuuluvat muun muassa matka-alennukset. 2.3 Ikääntyneet paluumuuttajat ja kunnalliset palvelut Kunnallisista palveluista nousevat ikääntyneiden paluumuuttajien kohdalla ensimmäiselle sijalle sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut. Paluumuuttajat, ja yleensä maahanmuuttajat, ovat oikeutettuja kunnallisiin palveluihin yhdessä muiden kunnan asukkaiden kanssa.

15 15 Kuntien tarjoamien sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen piiriin kuuluvat vanhuspalvelut. Vanhusten palveluista ei ole erityislakia. Esimerkiksi ikäihmisten kotona annettavan hoidon järjestämisestä säädetään monessa eri sosiaali- ja terveydenhuollon laissa. Monet kuntien tarjoamista palveluista ovat sidonnaisia kunnan niille varaamiin määrärahoihin. Lähtökohtana kuitenkin on, että palveluihin osoitetut voimavarat takaavat palveluiden käyttäjille tasavertaiset peruspalvelut asuinpaikasta, sosiaalisesta asemasta ja kielestä riippumatta. (Sosiaali- ja terveydenhuollon lakisääteiset palvelut 2001, 5.) Paluumuuttajat ovat haaste kunnallisille palveluille. Tasavertaisten palvelujen järjestäminen vaatii kunnilta lisää resursseja, henkilökuntaa ja rahaa. Palvelujen oikea kohdentaminen sinne, missä sitä eniten tarvitaan, vaatii tarkkaa suunnittelua. (Vantaan vanhuspalvelustrategia 2002, 9.) 3 IKÄÄNTYNEIDEN MAAHANMUUTTAJIEN PALVELUT VANTAALLA 3.1 Vantaan kaupungin monikulttuurisuusohjelma Vantaalla oli vuoden 2002 alussa noin 9700 ulkomaalaistaustaista asukasta, mikä on 5,4 % kaupungin asukkaista. Tämä määrä muodostuu noin 110 eri kansallisuudesta. Vuoden 2002 alussa suurin vieraskielisten ryhmä oli venäjänkieliset. Heitä oli noin 1920 henkilöä. Yli 65-vuotiaiden osuus ulkomaalaistaustaisista (syntynyt ulkomailla tai ulkomaan kansalainen) maahanmuuttajista oli 456 henkilöä. Tähän lukuun eivät sisälly ne, jotka ovat saaneet Suomen kansalaisuuden. (Vantaan kaupungin monikultturisuusohjelma 2002.) Vuosina Vantaalle muutti yli 65 vuotiaita inkerinsuomalaisia 13 henkilöä ja vuotiaita 21 henkilöä. (Paluumuutto entisen Neuvostoliiton alueelta )

16 16 Vantaan monikulttuurisuusohjelma 2002 päivittää aikaisemman, kaupunginhallituksen vuonna 2000 hyväksymän kotouttamisohjelman. Monikulttuurisuusohjelman perustana on vuonna 1999 hyväksytty laki maahanmuuttajien kotouttamisesta sekä hallituksen etnisen syrjinnän ja rasismin vastainen toimintaohjelma, Kohti etnistä yhdenvertaisuutta ja monimuotoisuutta vuodelta 2001, joka on osa YK:n vuoden 2001 rasismin vastaisen toimintaohjelman kansallista toteutusta. (Vantaan kaupungin monikulttuurisuusohjelma 2002.) Monikulttuurisuusohjelman tavoitteena on, että kaupungin palvelut ovat monikulttuurisesti osaavia ja tasokkaita. Vantaan kaupunki haluaa olla syrjinnästä vapaa, eettisesti korkeatasoisesti ja oikeudenmukaisesti väestöään palveleva kaupunki. Monikulttuurisuusohjelman taustalla vaikuttavat Vantaan kaupungin arvot: oikeudenmukaisuus, avoimuus, luovuus ja tuloksellisuus. (Vantaan kaupungin monikulttuurisuusohjelma 2002.) Monikulttuurisuusohjelma muodostuu kolmesta eri osasta, jotka ovat maahanmuuttajien kotouttaminen, kulttuurisen monimuotoisuuden kehittäminen ja rasismin ja etnisen syrjinnän vastainen toiminta. Ohjelma on luonteeltaan monia rajoja ylittävä toimenpideohjelma, joka pyrkii lisäämään yhteistyötä monikulttuurisuuskysymyksissä eri hallinnonalojen ja muiden yhteistyötahojen kesken. Samalla se pyrkii osoittamaan lähiajan tärkeimmät tehtävät ja tehtävien toteuttamisesta vastuulliset tahot. Lähiajan keskeisiksi tehtäviksi monikulttuurisuusohjelmassa on määritelty eri kieli- ja kulttuuritaustaisten asukkaiden ohjaus- ja neuvontapalveluiden parantaminen, alueellisten viranomaisten välisten verkostojen luominen sekä kaikkien kuntalaisten vuoropuhelua parantavien kohtaamispaikkojen luominen. (Vantaan kaupungin monikulttuurisuusohjelma 2002.) Vanhuspalveluiden kohdalla monikulttuurisuusohjelma pyrkii määrittelemään tarkemmin ne toimenpiteet, joilla tulevaisuudessa parannetaan maahanmuuttajataustaisten van-

17 17 husten palveluita. Ohjelman pohjalta perustettiin maahanmuuttajavanhusten palveluita kartoittava työryhmä. Työryhmän tehtäviin kuuluu kartoittaa, millaisia palveluja maahanmuuttajavanhukset tarvitsevat ja mitä erityispiirteitä niihin liittyy. Palveluita kartoittava työryhmä tekee ehdotuksia monikulttuurisuusasiain neuvottelukunnalle palveluiden parantamiseksi. Työryhmän tavoitteena on myös kiinnittää huomiota maahanmuuttajavanhusten tarpeisiin vanhuspoliittisia ohjelmia laadittaessa (Vantaan kaupungin monikulttuurisuusohjelma 2002, 46.) 3.2 Vantaan kaupungin vanhusten palvelustrategia Vantaan kaupunki on viime vuosina pyrkinyt aktiivisesti kehittämään vanhustenhuoltoaan strategisista päämääristä käytännön hankkeisiin. Maahanmuuttajavanhukset ovat yksi ryhmä vanhuksia, joiden palveluja kehitetään ja suunnitellaan Vantaan kaupungin vanhuspoliittisissa ohjelmissa. Vanhusten palvelustrategiassa maahanmuuttajavanhusten katsotaan tuovan haasteita vanhuspalvelujen kehittämisen suhteen. Vantaan kaupungin vanhuspalvelustrategia, joka laadittiin vuonna 2001, päivittää aikaisemmin vuonna 1999 laaditun Vantaan vanhustenhuollon nykytila ja kehittämissuunnitelman vuosille Vanhusten palvelustrategiaan sisältyvät vanhuspalvelut kokonaisuudessaan ja suunnitelmat niiden toteuttamisesta. Strategiat, joilla tavoitteet pyritään saavuttamaan, ovat osaava ja riittävä henkilökunta, omaisten tukeminen, osallisuuden tukeminen, toimivat palvelut, rahoituksen turvaaminen, hoito- ja turvateknologia, ikääntymisen huomioiva esteetön ympäristö, laadun hallinta ja eri toimijoiden yhteisvastuu. (Vantaan vanhusten palvelustrategia 2002, 1-8.) Vantaan vanhuspalvelustrategian laatimista tuki vuonna 2001 voimaan astunut STM:n ja kuntaliiton Ikäihmisten hoitoa ja palveluja koskeva laatusuositus. Laatusuosituksen mukaan jokaisessa kunnassa tuli olla poliittisen johdon hyväksymä vanhuspoliittinen strategia ja sitä tukeva toimenpideohjelma. Toimenpideohjelman tarkoitus on turvata ikääntyneiden sosiaaliset oikeudet. Strateginen suunnitelma tuli laatia 5-10 vuodeksi eteenpäin. (Ikäihmisten hoitoa ja palveluja koskeva laatusuositus 2001, 10.)

18 Vantaan kaupungin vanhus- ja maahanmuuttajapalvelut Vantaan vanhuspalveluihin ovat oikeutettuja 65 vuotta täyttäneet ja vanhuuseläkkeellä olevat vantaalaiset. Vanhuspalveluita tarjoavat vanhustenhuollon erityispalvelu (Verpa) ja alueiden sosiaali- ja terveysasemat. Palvelut pyritään pääsääntöisesti tarjoamaan asukkaiden omilla asuinalueilla. Vanhuspalveluihin kuuluvat muun muassa kotihoito, omaishoidon tuki, vanhainkodit, päivätoiminta, asumispalvelut, kuljetuspalvelut, vanhustenhuollon erityispalvelut sekä vanhusneuvosto (Sosiaali- ja terveydenhuolto Vantaalla 2001 esite) Vantaan kotipalvelu ja kotisairaanhoito on yhdistetty kotihoidoksi. Kotipalvelun palveluja vanhusten on mahdollisuus saada alentuneen toimintakyvyn perusteella. Kotisairaanhoidon palveluja vanhukset voivat saada silloin, kun he eivät tarvitse laitoshoitoa ja heidän ei ole palveluja tarvitessaan tarkoituksenmukaista käyttää terveyskeskuspalveluja. Kotihoito tarjoaa myös erilaisia tukipalveluja tukeakseen vanhusten kotona asumista mahdollisimman pitkään. Maahanmuuttajille tarkoitettuja palveluja tarjoaa Vantaan kaupungin Maahanmuuttajien yhteispalvelutoimisto. Toimisto palvelee pakolaisia ja sovitusti vastaanotettavia paluumuuttajia noin vuoden ajan. Tämän jälkeen maahanmuuttajat siirtyvät normaaliasiointiin alueiden palvelujen piiriin. Toimiston toiminta perustuu yhteispalvelusopimukseen Vantaan kaupungin ja valtion eri virastojen välillä. Näitä ovat kansaneläkelaitos, maistraatti, poliisilaitos, työvoimatoimisto ja verovirasto. Maahanmuuttajien yhteispalvelutoimiston keskeisiä palveluja ovat ohjaus- ja neuvontapalvelut, sosiaalipalvelut, terveyspalvelut, työvoimapalvelut. Palvelut toteutetaan yhteistyössä alueellisten sosiaali- ja terveyskeskusten kanssa. Maahanmuuttajien yhteispalvelutoimistossa annettaviin terveyspalveluihin kuuluvat terveyden- ja sairaanhoitajan alkuhaastattelut, lääkärintarkastukset, aikuisten rokotukset ja suuhygienistin hammastarkastukset. Sosiaalityöntekijät laativat maahanmuuttajien

19 19 kotoutumissuunnitelmat yhteistyössä työvoimatoimiston edustajan ja joissakin tapauksissa Maahanmuuttajien yhteispalvelutoimiston terveydenhoitajan kanssa. Kotoutumissuunnitelmaan kirjataan verkostot ja perheen yhteistyötahot, lähtötilanne sekä perheen omat toiveet ja tavoitteet, koulutus ja työnhakusuunnitelmat, sosiaali- ja terveyspalvelujen tarve ja lopuksi työntekijän arvio. Perheenjäsenille voidaan tehdä yksilökohtaiset suunnitelmat tai koko perheelle yhteinen kotoutumissuunnitelma. Kotoutumissuunnitelmaa tehdessä kirjataan ylös myös suunnitelman tarkastusajankohta. Asiakkaan siirtyessä aluepalvelujen piiriin, toteutuu siirto yhteistyössä sosiaalityöntekijän, asiakkaan ja alueen työntekijän välillä. Siirron yhteydessä käydään läpi kotoutumissuunnitelma. Vuosittain Vantaalle vastaanotettavien paluumuuttajien määrää säätelee heille osoitettavien asuntojen määrä. Paluumuuttajat ja pakolaiset saavat useimmiten ensiasunnon Maahanmuuttajien yhteispalvelutoimiston kautta. Maahanmuuton alkuvaiheessa asumiseen liittyvien asiakirjojen käsittely, ohjaus ja opastus annetaan Maahanmuuttajien yhteispalvelutoimistossa ohjaajien avustuksella. Erillinen asumisopastus ja ohjaus sisällytetään joissakin tapauksissa kotoutumissuunnitelmaan. Asumisopastus tapahtuu yhteistyössä VAV:n sosiaali-isännöitsijän kanssa. Yhteispalvelutoimistossa pyritään antamaan palveluja tulkin välityksellä, jollei työn-tekijä itse puhu hyvin asiakkaan äidinkieltä. Tulkkipalvelujen käyttöön viranomaisia velvoittavat eri lait, kuten esimerkiksi Kielilaki 148/22 Ulkomaalaislaki 378/91, Laki potilaan asemasta ja oikeuksista 785/92 sekä Sosiaalihuoltolaki 710/82. (Vantaan kotouttamisohjelma 2000, 5.) Maahanmuuttajien yhteispalvelutoimistossa on mahdollisuus saada venäjänkielistä palvelua ohjaajalta, sairaanhoitajalta ja vahtimestarilta. Toimiston palveluihin sisältyvät paluumuuttajien infotilaisuudet Silkin Portin toimintakeskuksessa. Infotilaisuudet ovat osa kotoutumissuunnitelmaa, joissa eri viranomaiset kertovat tulkin välityksellä omista palveluistaan. Silkin Portissa järjestetään myös suomenkielen opetusta ja keskustelukerhoja paluumuuttajille. (Vantaan kotouttamisohjelma

20 , 19.) Viime aikoina suomen kielen opetusta on annettu ikääntyville paluumuuttajille kahdessa eri tasoryhmässä. 4 TUTKIMUKSEN TARKOITUS JA TUTKIMUSTEHTÄVÄ Tutkimuksen tarkoitus on selvittää yli 65-vuotiaiden inkerinsuomalaisten paluumuuttajien kokemuksia palveluista ja palvelujen tarpeista Vantaalla. Tutkimustehtävät: 1. Saada selville, mitä palveluja inkerinsuomalaiset paluumuuttajat ovat käyttäneet ja onko heillä tietoa palveluista. 2. Kartoittaa inkerinsuomalaisten paluumuuttajien suomenkielen taidon ja palveluiden riittävyyttä arjessa selviytymisen kannalta. 3. Selvittää, millaisia kokemuksia inkerinsuomalaisilla on viranomaiskontakteista. 4. Saada tietoa inkerinsuomalaisten paluumuuttajien toiveista palvelujen kehittämisen suhteen. 5 TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN 5.1 Tutkimuksen menetelmälliset ratkaisut Tutkimus suoritettiin kvalitatiivisella eli laadullisella tutkimusotteella. Kvalitatiivisen tutkimusmenetelmän katsotaan sopivan silloin, kun halutaan saada tietoa ja aineistoa todellisesta elämäntilanteesta. (Hirsijärvi, Remes & Sajavaara 2000, 155.)

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Inkeriläisten alkuperäinen asuinalue sijaitsee nykyään Pietaria ympäröivällä Leningradin alueella Luoteis-Venäjällä. Savosta, Jääskestä, Lappeelta ja Viipurista tulleita

Lisätiedot

Kotoutumispalvelut ja kotouttamisen käytännöt. Heljä Siitari Johtava sosiaalityöntekijä Jyväskylän kaupunki Kotoutumispalvelut

Kotoutumispalvelut ja kotouttamisen käytännöt. Heljä Siitari Johtava sosiaalityöntekijä Jyväskylän kaupunki Kotoutumispalvelut Kotoutumispalvelut ja kotouttamisen käytännöt Heljä Siitari Johtava sosiaalityöntekijä Jyväskylän kaupunki Kotoutumispalvelut Maahanmuuttotilanne Jyväskylässä Ulkomaalaistaustaisia asukkaita Jyväskylässä

Lisätiedot

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Lapsen kotoutumissuunnitelma on suunnattu kaikille alle 17 vuotiaille maahanmuuttajalapsille heidän kotoutumisensa tueksi ja tarvittavien tietojen siirtymiseksi.

Lisätiedot

Uudet suomalaiset vuokralaisina - vuokrasuhteisiin liittyvä lainsäädäntö. Timo Mutalahti Konsernilakimies Y-Säätiö

Uudet suomalaiset vuokralaisina - vuokrasuhteisiin liittyvä lainsäädäntö. Timo Mutalahti Konsernilakimies Y-Säätiö Uudet suomalaiset vuokralaisina - vuokrasuhteisiin liittyvä lainsäädäntö Timo Mutalahti Konsernilakimies Y-Säätiö 1 Ketä ovat suomalaiset? Suomen kansalaisuus voi perustua kansalaisuuslain mukaan vanhemman

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia Satu Loippo 27.3.2013 Satu Loippo 1 Vanhuspalvelulain tarkoitus 1 Tuetaan ikääntyneen väestön

Lisätiedot

Alkuvaiheen palvelut Alkuvaiheen palveluihin kuuluvat perustieto, ohjaus ja neuvonta, alkukartoitus ja kotoutumissuunnitelma.

Alkuvaiheen palvelut Alkuvaiheen palveluihin kuuluvat perustieto, ohjaus ja neuvonta, alkukartoitus ja kotoutumissuunnitelma. Keskeiset käsitteet Alkukartoitus Työttömille työnhakijoille, toimeentulotuen saajille ja sitä pyytäville tehtävä kartoitus, jossa arvioidaan alustavasti työllistymis-, opiskelu- ja muut kotoutumisvalmiudet.

Lisätiedot

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 Lähihoitajan tutkinto, suuntautuminen kuntoutukseen Kyky itsenäiseen ja aktiiviseen työskentelyyn Omaa hyvät

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen

Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori KASTE / Kotona kokonainen elämä / Etelä-Kymenlaakson osakokonaisuus

Lisätiedot

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Ikäihmisten palveluiden tulevaisuuden visio Osallistava ja turvallinen Osallistava ja turvallinen kunta, joka tarjoaa ikäihmisille

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Väestöennusteet, seinäjokisten ikäihmisten odotuksia ja mielipiteitä hyvinvoinnin kehittymisestä ja elämän odotuksista

Väestöennusteet, seinäjokisten ikäihmisten odotuksia ja mielipiteitä hyvinvoinnin kehittymisestä ja elämän odotuksista Väestöennusteet, seinäjokisten ikäihmisten odotuksia ja mielipiteitä hyvinvoinnin kehittymisestä ja elämän odotuksista Projektipäällikkö Erna Hilli erna.hilli@etela-pohjanmaa.fi http://www.epliitto.fi

Lisätiedot

Palvelusetelit raportti käyttäjä- ja käyttötarpeista. Eija Seppänen Fountain Park 22.10.2009

Palvelusetelit raportti käyttäjä- ja käyttötarpeista. Eija Seppänen Fountain Park 22.10.2009 Palvelusetelit raportti käyttäjä- ja käyttötarpeista Eija Seppänen Fountain Park 22.10.2009 Tavoitteena osallistaa kansalaiset palvelusetelin kehittämiseen Facebook/palveluseteli 1226 fania (2.10) Twitter/palveluseteli

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Minna-Liisa Luoma 1 Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä

Lisätiedot

Oletteko osallistunut oman hoito- ja palvelusuunnitelmanne tekemiseen? riittävästi liian vähän en lainkaan, miksi

Oletteko osallistunut oman hoito- ja palvelusuunnitelmanne tekemiseen? riittävästi liian vähän en lainkaan, miksi OSALLISUUS OMAN ARJEN SUUNNITTELUUN Oletteko osallistunut oman hoito- ja palvelusuunnitelmanne tekemiseen?, miksi Onko hoito- ja palvelusuunnitelmanne tavoitteet määritelty yhdessä teidän kanssanne? lainkaan

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia Elina Hynninen ja Maria Kolehmainen Toimeksiantajat: Itä-Suomen

Lisätiedot

Tasa-arvoa terveyteen

Tasa-arvoa terveyteen Tasa-arvoa terveyteen Perusterveydenhoito tarvitsee lisää voimavaroja. Sosialidemokraattien tavoitteena on satsaaminen terveyteen ennen kuin sairaudet syntyvät. Terveydellisten haittojen ennaltaehkäisyn

Lisätiedot

VANHUSEMPATIAA & ASIOIDEN HOITOA

VANHUSEMPATIAA & ASIOIDEN HOITOA VANHUSEMPATIAA & ASIOIDEN HOITOA - Ikääntyneiden näkemyksiä vastuutyöntekijyydestä Sari Mutka Helsingin yliopisto Sosiaalityön käytäntötutkimus Helmikuu 2015 Tutkimustehtävä: Miten vastuutyöntekijä voi

Lisätiedot

Hämeenlinnan vanhusneuvosto

Hämeenlinnan vanhusneuvosto Hämeenlinnan vanhusneuvosto 1 n toiminta lakisääteistä Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaalija terveyspalveluista, 28.12.2012/980 http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2012/20120980

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET 1 ASIAKKAAKSI TULEMINEN Päivätoimintaan tullaan palvelutarpeenarvioinnin kautta, jolloin kartoitetaan kokonaisvaltaisesti asiakkaan selviytyminen päivittäiseistä

Lisätiedot

Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille

Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille 1. Vastaajan tiedot / Taustamuuttujaosio Vastaajaa koskeva tieto 1.1. sukupuoli mies nainen 1.2. ikä alle 20 vuotta 20 30 vuotta 31 40 vuotta yli 40 vuotta 1.3.

Lisätiedot

MIKKELIN SEUDUN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI MAAHANMUUTTAJATYÖ

MIKKELIN SEUDUN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI MAAHANMUUTTAJATYÖ MIKKELIN SEUDUN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI MAAHANMUUTTAJATYÖ 24.5.2013 Maahanmuuttotoimisto 1 Maahanmuuttoon liittyviä käsitteitä Maahanmuuttaja - Suomeen muuttanut henkilö, joka oleskelee maassa muuta

Lisätiedot

Maahanmuuttajapalvelut. Pakolaistaustaisten asiakkaiden vastaanotto ja palvelut 16.6.2014 Elina Hienola

Maahanmuuttajapalvelut. Pakolaistaustaisten asiakkaiden vastaanotto ja palvelut 16.6.2014 Elina Hienola Maahanmuuttajapalvelut Pakolaistaustaisten asiakkaiden vastaanotto ja palvelut 16.6.2014 Elina Hienola 17.6.2014 Pakolaisen polku - UNHCR:n rooli UNHCR YK:n pakolaisasiain päävaltuutettu. Vastaa pakolaisten

Lisätiedot

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella?

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Perusterveydenhuollon kuntoutussuunnitelman perusteet ja kuntoutussuunnitelmaopas Koulutuspäivä 17.9.2010 Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Miia Palo Ylilääkäri, avovastaanottotoiminta, Rovaniemen kaupunki

Lisätiedot

ENNALTAEHKÄISEVÄT KOTIKÄYNNIT UUDESSAKAUPUNGISSA v. 2008

ENNALTAEHKÄISEVÄT KOTIKÄYNNIT UUDESSAKAUPUNGISSA v. 2008 ENNALTAEHKÄISEVÄT KOTIKÄYNNIT UUDESSAKAUPUNGISSA v. 2008 2 Lea Mäkinen 12.12.2008 3 4 ENNALTAEHKÄISEVÄT KOTIKÄYNNIT 2008 Ennaltaehkäisevällä kotikäynnillä tarkoitetaan Uudenkaupungin kaupungin sosiaali-

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

Terveyspalvelut ja kuntoutus. Tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki, THL

Terveyspalvelut ja kuntoutus. Tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki, THL Terveyspalvelut ja kuntoutus Tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki, THL Esityksen rakenne Terveystarkastukset ja seulontatutkimukset Avosairaanhoito ja lääkärikäynnit Tyytyväisyys terveyspalveluihin Hoidon

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT 2014 SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT SUONENJOEN KAUPUNGIN PÄIVÄKESKUKSEN TOIMINTA-AJATUS: Iloa ja eloa ikääntyneen arkeen. Omien voimavarojen mukaan, yhdessä ja yksilöllisesti. PÄIVÄKESKUS JOHDANTO

Lisätiedot

Tietoa Borlängen kunnan vanhustenhuollosta

Tietoa Borlängen kunnan vanhustenhuollosta Tietoa Borlängen kunnan vanhustenhuollosta Borlänge kommun 781 81 Borlänge Tel: 0243-740 00 kommun@borlange.se www.borlange.se Kun tarvitset apua tai tukea Kun tarvitset apua arkiaskareisiin voit hakea

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen. voimavarojen käyttöä ja päätöksentekoa kotihoidossa.

Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen. voimavarojen käyttöä ja päätöksentekoa kotihoidossa. Kotihoidon id myöntämisen perusteet 1.4.2014 alkaen - Rovaniemi Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen kohdentumista t (oikea-aikaisuus, i saavutettavuus), tt varattujen voimavarojen

Lisätiedot

Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta

Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta. 1 Ikääntymisen ennakointi Vanhuuteen varautumisen keinot: Jos sairastun vakavasti enkä

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen

Lisätiedot

Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle

Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Kirjallinen kannanotto ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta Viite: Kutsunne

Lisätiedot

Maalaus Päivi Eronen, 2014 Valokuva Hilja Mustonen KIRSIKODIN 2015-2020

Maalaus Päivi Eronen, 2014 Valokuva Hilja Mustonen KIRSIKODIN 2015-2020 Maalaus Päivi Eronen, 2014 Valokuva Hilja Mustonen KIRSIKODIN Strateginen suunnitelma 2015-2020 Hilja Mustonen SISÄLLYSLUETTELO 1. Toiminta-ajatus 2. Arvot 3. Menestysidea 4. Päämäärät 1. TOIMINTA-AJATUS

Lisätiedot

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt Helsingin sosiaalivirasto Vammaisten sosiaalityö 26.1.2010 www.hel.fi Sosiaalityö ja palveluohjaus Sosiaaliturvaa

Lisätiedot

Osallisuus ja palvelusuunnittelu

Osallisuus ja palvelusuunnittelu Vammaispalvelujen kehittämishanke 2 Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke 2012-2013 Osallisuus ja palvelusuunnittelu Vammaispalvelulaki VpL:n tarkoituksena on edistää vammaisen henkilön edellytyksiä

Lisätiedot

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014 Augustkodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014 2 SISÄLTÖ 1 TYYTYVÄISYYSKYSELYN SUORITTAMINEN 2 AUGUSTKODIN ASUKKAIDEN OMAISTEN TYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 21 FYYSISET JA AINEELLISET OLOSUHTEET

Lisätiedot

Lapsille sopiva Jyväskylä Jyväskylän lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma 2007. Lapsen oikeudet nyt ja huomenna Iltapäiväseminaari 19.11.

Lapsille sopiva Jyväskylä Jyväskylän lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma 2007. Lapsen oikeudet nyt ja huomenna Iltapäiväseminaari 19.11. Lapsille sopiva Jyväskylä Jyväskylän lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma 2007 Lapsen oikeudet nyt ja huomenna Iltapäiväseminaari 19.11.2007 Jyväskylän kaupunginhallitus päätti huhtikuussa 2005 sosiaali-

Lisätiedot

Turvallisuutta - asukkaille ja asukkaiden kanssa kaupungissa

Turvallisuutta - asukkaille ja asukkaiden kanssa kaupungissa Turvallisuutta - asukkaille ja asukkaiden kanssa kaupungissa Turvallinen ja eheä Suomi seminaari 24.-25.1.2012 Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@ulapland.fi Liipola Pääosin 1970-luvulla rakennettu selvärajainen

Lisätiedot

Somalien ja venäläisten näkökulma

Somalien ja venäläisten näkökulma Mistä on maahanmuuttajien asumiskeskittymät tehty? - Somalien ja venäläisten näkökulma Maahanmuuttajat metropolissa -seminaari 19.8.2010 Hanna Dhalmann HY/Geotieteiden ja maantieteen laitos Somalinkielisten

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

Valtuutettu Ismo Soukolan valtuustoaloite maahanmuuton Hämeenlinnan kaupungille aiheuttamien kokonaiskustannusten selvittämisestä

Valtuutettu Ismo Soukolan valtuustoaloite maahanmuuton Hämeenlinnan kaupungille aiheuttamien kokonaiskustannusten selvittämisestä Valtuutettu Ismo Soukolan valtuustoaloite maahanmuuton Hämeenlinnan kaupungille aiheuttamien kokonaiskustannusten selvittämisestä KV 11.10.2010 18 Valtuutettu Ismo Soukola jätti valtuustolle, siitä ennen

Lisätiedot

26.9.2013 Iin työikäisten kokemuksia hyvinvoinnistaan ja siihen liittyvistä palveluista Anitta Koistinen & Pirkko Sandelin

26.9.2013 Iin työikäisten kokemuksia hyvinvoinnistaan ja siihen liittyvistä palveluista Anitta Koistinen & Pirkko Sandelin Sosiaali-, terveys-, liikunta- ja kulttuurialan palvelut tehostuvat kokemustiedolla ja yhteistyöllä 26.9.2013 Iin työikäisten kokemuksia hyvinvoinnistaan ja siihen liittyvistä palveluista Anitta Koistinen

Lisätiedot

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

Lisätiedot

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009 Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3

Lisätiedot

Kehittämishanke vanhuspalvelujen strategisen johtamisen tukena

Kehittämishanke vanhuspalvelujen strategisen johtamisen tukena Kehittämishanke vanhuspalvelujen strategisen johtamisen tukena Case: Muutosvoimaa vanhustyön osaamiseen/ Vantaa Matti Lyytikäinen Vanhus- ja vammaispalvelujen johtaja, Vantaa 16.3.2011 Hankkeen lähtökohdat

Lisätiedot

Yleistä maahanmuutosta. suurimmat Suomeen muuton syyt: rakkaus työ tai opiskelu humanitaariset syyt. (turvapaikanhakijat, kiintiöpakolaiset)

Yleistä maahanmuutosta. suurimmat Suomeen muuton syyt: rakkaus työ tai opiskelu humanitaariset syyt. (turvapaikanhakijat, kiintiöpakolaiset) Yleistä maahanmuutosta suurimmat Suomeen muuton syyt: rakkaus työ tai opiskelu humanitaariset syyt (turvapaikanhakijat, kiintiöpakolaiset) Suomen väestöstä ulkomaalaisia vuonna 2012 oli n.4 % (195 511henk.)

Lisätiedot

Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen

Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen 1 Sosiaali- ja terveystoimiala Koti- ja laitoshoidon palvelut Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen Sosiaali- ja terveyslautakunta 16.4.2014 36 2 Ikäihmisten päivätoiminnan tarkoitus

Lisätiedot

PERHEEN MERKITYS KOTOUTUMISESSA

PERHEEN MERKITYS KOTOUTUMISESSA PERHEEN MERKITYS KOTOUTUMISESSA MONIKULTTUURISET PERHEET - 50.000 perhettä, joissa vähintään toinen puolisoista tai ainoa vanhempi puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea (v.2005) -

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

ASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ

ASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ ASIAKASOHJAUS PROSESSI PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ 16.4.2014 PALVELUOHJAUS - MITÄ, KENELLE, MITEN? 16.4.2014 2 Palveluohjaus perustuu Asiakkaan ja hänen palveluohjaajansa

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2010 lopussa Suositus, 2008 Asui

Lisätiedot

PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI

PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI Asiakasohjauspäällikkö Kaisa Taimi Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen/ Tilaajaryhmä/ Tampereen kaupunki LAKI IKÄÄNTYNEEN VÄESTÖN TOIMINTAKYVYN TUKEMISESTA SEKÄ

Lisätiedot

Sukunimi ja etunimet Henkilötunnus. Osoite Puhelin. Osoite. Pystyttekö käyttämään julkisia liikennevälineitä?

Sukunimi ja etunimet Henkilötunnus. Osoite Puhelin. Osoite. Pystyttekö käyttämään julkisia liikennevälineitä? HAMINAN KAUPUNKI Ikäihmisten palvelut Kotihoitokeskus Pikkuympyräkatu 3 49400 HAMINA P. 0400 801 831 KULJETUSPALVELUHAKEMUS Sosiaalihuoltolain mukainen kuljetuspalvelu Saap.pv Dnro HAKIJA Sukunimi ja etunimet

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: IKÄIHMISTEN PALVELUT. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen. Anssi Mäkelä

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: IKÄIHMISTEN PALVELUT. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen. Anssi Mäkelä HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: IKÄIHMISTEN PALVELUT Tutkimusraportti 21.12.2011 Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä TUTKIMUKSESTA YLEENSÄ Tämä on Hämeenlinnan kaupungin strategisen

Lisätiedot

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta SUUNNITELMATYÖN TILANNEKATSAUS 03.05.07/ Mari Mikkola Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden

Lisätiedot

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella?

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Maisema-seminaari 23.04.2009 Helsinki Tilaajapäällikkö Eeva Päivärinta Ikäihmisten palvelujen ydinprosessi Tampereen kaupunki

Lisätiedot

Moninaisuus avain ikääntyneiden hoidon laadun kehittämiseen

Moninaisuus avain ikääntyneiden hoidon laadun kehittämiseen Moninaisuus avain ikääntyneiden hoidon laadun kehittämiseen ARVOKAS VANHUUS:MONINAISUUS NÄKYVÄKSI SEMINAARI 5.11.201, HELSINKI KÄÄNNÖS PUHEEVUOROSTA FRÉDÉRIC LAUSCHER, DIRECTOR OF THE BOARD ASSOCIATION

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kielelliset oikeudet kuuluvat yksilön perusoikeuksiin. Omakielinen sosiaali- ja terveydenhuolto on tärkeä osa ihmisen perusturvallisuutta kaikissa elämän vaiheissa.

Lisätiedot

Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012

Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012 Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012 TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA -seminaari, projektikoordinaattori, th TtM Salon kaupungin vanhuspalvelut Vanhuspalveluiden palvelurakenteen

Lisätiedot

Vähemmistökieliohjelma Haaparanta

Vähemmistökieliohjelma Haaparanta Vähemmistökieliohjelma Haaparanta Hiukka Haaparannan olosuhteiden erityisyydestä sekä ohjelman teosta ja seurannasta Ohjelman sosiaalialaa koskeva puoli Vanhus- ja vammaishuolto Yksilö- ja perhehuolto

Lisätiedot

Kansalaiskysely 2014. Mäntsälä + kaikki

Kansalaiskysely 2014. Mäntsälä + kaikki Kansalaiskysely 2014 Mäntsälä + kaikki Vastaajamäärä Koko selvityksessä yhteensä 1421 vastaajaa Mäntsälästä 330 vastaajaa Tuhatta täysi-ikäistä asukasta kohden 22 vastaajaa 23 % kaikista vastaajista 2.

Lisätiedot

Koko kunta ikääntyneen asialla

Koko kunta ikääntyneen asialla 1 Kuka hoitaa ikäihmiset tulevaisuudessa? 21.9.2010 Rita Oinas palvelujohtaja Vanhuspalvelut Oulun kaupunki Koko kunta ikääntyneen asialla 2 Oulun kaupungin vanhustyötä ohjaa kaupungin strateginen tavoite,

Lisätiedot

Maahanmuuttajien terveys- ja hyvinvointitutkimus. Tutkimusprofessori Seppo Koskinen, THL

Maahanmuuttajien terveys- ja hyvinvointitutkimus. Tutkimusprofessori Seppo Koskinen, THL Maahanmuuttajien terveys- ja hyvinvointitutkimus Tutkimusprofessori Seppo Koskinen, THL Ulkomaalaistaustaisten suomalaisten määrä kasvaa nopeasti 1990 2011 Ulkomailla syntyneitä 65 000 266 000 (5 %) Vieraskielisiä

Lisätiedot

Asiakas oman elämänsä asiantuntijana

Asiakas oman elämänsä asiantuntijana Asiakas oman elämänsä asiantuntijana RAI -seminaari 29.3.212 28.3.212 Teija Hammar / IIPA Teija Hammar, erikoistutkija, Ikäihmisten palvelut -yksikkö, THL 1 Esityksen sisältö: Asiakkaan äänen voimistuminen

Lisätiedot

Voimaa Vanhuuteen toimintaohjelma JIK :kyssä. ENSIO-projekti, Ensiote ikääntymiseen Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja

Voimaa Vanhuuteen toimintaohjelma JIK :kyssä. ENSIO-projekti, Ensiote ikääntymiseen Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja Voimaa Vanhuuteen toimintaohjelma JIK :kyssä ENSIO-projekti, Ensiote ikääntymiseen Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja Keskeisimmät toimintamuodot Hyvinvointi -75 päivät Kunnon

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

Anitta Mikkola, kotihoidon osastonhoitaja, Ikäihminen toimijana kehittämisjakson vetäjä Sodankylän hyvinvointisuunnitelman laatija

Anitta Mikkola, kotihoidon osastonhoitaja, Ikäihminen toimijana kehittämisjakson vetäjä Sodankylän hyvinvointisuunnitelman laatija Anitta Mikkola, kotihoidon osastonhoitaja, Ikäihminen toimijana kehittämisjakson vetäjä Sodankylän hyvinvointisuunnitelman laatija Väestökehitys - painopiste ennaltaehkäisevään työhön, hyviä vuosia kotona

Lisätiedot

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto.

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto. Kyselylomakkeen palautus 2.6.2003 mennessä osoitteeseen: OAMK/ Hoitotyön osasto/ Salla Seppänen Kuntotie 2 86300 Oulainen TIETOA KOHTI AKTIIVISTA VANHUUTTA KYSELYLOMAKKEESTA Kohti aktiivista vanhuutta

Lisätiedot

Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta. Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari

Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta. Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari Laaja 4-vuotistarkastus Opinnäytetyömme teoria pohjautuu laajaan 4- vuotistarkastukseen

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

YHTÄ SELVIYTYMISTÄ PÄIVÄSTÄ TOISEEN

YHTÄ SELVIYTYMISTÄ PÄIVÄSTÄ TOISEEN YHTÄ SELVIYTYMISTÄ PÄIVÄSTÄ TOISEEN Nuorten asunnottomuusilmiö Lahdessa Mari Hannikainen, Emma Peltonen & Marjo Kallas Opinnäytetyön rakenne tiivistelmä ja johdanto tutkimuksen tausta; paavot, nuorten

Lisätiedot

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Vammaisohjelma 2009-2011 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän vammaisohjelma Johdanto Seurakuntayhtymän vammaisohjelma pohjautuu vammaistyöstä saatuihin kokemuksiin. Vammaistyön

Lisätiedot

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kuntoutus Kartanonväessä Hyvään hoitoon kuuluu aina kuntoutus Huonokuntoisellakin avuttomalla vanhuksella

Lisätiedot

Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito

Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito RAI-seminaari 24.3.2011 Kirsi Kiviniemi TtT, kehittämispäällikkö Sisältö Ihmislähtöisen asumisen sekä hoidon ja huolenpidon yhdistäminen Iäkäs ihminen Asuminen

Lisätiedot

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Suomen väestöllinen huoltosuhde vuosina 1970-2040 Lähde: valtiovarainministeriö Osaamista katoaa valtava määrä Työvoima 2,5

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Hissillä kotiin Valtakunnallinen hissiseminaari, 8.5.2014, Lahti Ohjelmapäällikkö, FT Sari Hosionaho, ympäristöministeriö Ikääntyminen koskettaa yhteiskuntaa

Lisätiedot

TAVOITTEET. Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää. vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisina

TAVOITTEET. Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää. vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisina 2015 LAKI Vammaispalvelulaissa on määritelty ne palvelut ja taloudelliset tukitoimet, joita kunnan sosiaalitoimi järjestää Vammaisille henkilöille. Lain tarkoituksena on edistää vammaisten henkilöiden

Lisätiedot

HE 52/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sotilasvammalain 6 e :n muuttamisesta

HE 52/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sotilasvammalain 6 e :n muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sotilasvammalain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sotilasvammalakia siten, että kunnan järjestämistä kotipalveluista

Lisätiedot

Uudelle polulle. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Närståendevårdare och Vänner Förbundet rf

Uudelle polulle. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Närståendevårdare och Vänner Förbundet rf Uudelle polulle Omaishoitajako. Kuka hän on? Mitä hän tekee? Hän nostaa, kantaa, pesee, pukee, syöttää, juottaa. Touhuaa päivät, valvoo yöt. Hän itkee, rukoilee, nauraa, laulaa. Hän väsyy tiuskii, komentaa.

Lisätiedot

TOIMIA-suositukset tukevat ikäpalvelulain toimeenpanoa

TOIMIA-suositukset tukevat ikäpalvelulain toimeenpanoa TOIMIA-suositukset tukevat ikäpalvelulain toimeenpanoa Matti Mäkelä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos TOIMIA-seminaari TOIMIA Ikäpalvelulain tukena Suositus iäkkään henkilön palvelutarpeen arviointiin Toimintakyvyn

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015

Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015 Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015 Evijärvi, Kauhava, Lappajärvi Ikääntyminen voimavarana seminaari SYO, Kauhava 3.5.2011 Ikäpoliittinen ohjelma v. 2011-2015 Visio:

Lisätiedot

PAAVO Verkostonkehittäjät Uudistuva ammatillisuus Asunto ensin: arjen haasteet asumispalveluissa. Yksikönjohtaja Heli Alkila ja ohjaaja Juha Soivio

PAAVO Verkostonkehittäjät Uudistuva ammatillisuus Asunto ensin: arjen haasteet asumispalveluissa. Yksikönjohtaja Heli Alkila ja ohjaaja Juha Soivio PAAVO Verkostonkehittäjät Uudistuva ammatillisuus Asunto ensin: arjen haasteet asumispalveluissa Yksikönjohtaja Heli Alkila ja ohjaaja Juha Soivio Helsingin Diakonissalaitos Heli Alkila Pohdittavaksi kuinka

Lisätiedot

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma perustuu ns. Vanhuspalvelulain 5 : Kunnan on laadittava suunnitelma ja se on osa kaupungin/kunnan

Lisätiedot

Maahanmuuttajasta kuntalaiseksi

Maahanmuuttajasta kuntalaiseksi Maahanmuuttajasta kuntalaiseksi Osallisena Suomessa Pudasjärvi Kuntamarkkinat 12.9.2012 Virpi Harilahti-Juola Pudasjärven kuntasuunnitelma uusi ja elinvoimainen Pudasjärvi Maahanmuutto yksi Pudasjärven

Lisätiedot

Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä

Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä Turvapaikanhakijan kotoutuminen ja hyvinvointi vapaaehtoinen rinnalla kulkijana Milla Mäkilä Stressiä aiheuttavia tekijöitä vastaanottokeskuksessa Epätietoisuus

Lisätiedot

Vanhuspalvelut vastuutyöntekijä

Vanhuspalvelut vastuutyöntekijä Vanhuspalvelut vastuutyöntekijä Toimintaohje 1.1.2015 Palvelutuotantolautakunta xx.xx.2015 Sisältö 1. VASTUUTYÖNTEKIJÄ VANHUSPALVELULAKI 17 3 2. VASTUUTYÖNTEKIJÄ OULUNKAARELLA 4 2.1 Vastuutyöntekijän tarpeen

Lisätiedot

Kansainvälinen toimintakeskus Villa Victor

Kansainvälinen toimintakeskus Villa Victor Kansainvälinen toimintakeskus Villa Victor MAAHANMUUTTAJAT UUDESSA OULUSSA 2011 Vieraskieliset - suomalaisia, joiden äidinkieli ei ole suomi, ruotsi tai saame 5 013 henkilöä Ulkomaalaiset henkilöt, joilla

Lisätiedot

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa?

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Vastaa sen pohjalta, millaista Ruotsin paras vanhustenhoito sinun mielestäsi olisi. Yritä pohtia, miten haluaisit asioiden olevan

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:4. Palveluseteli. ohjeita käyttäjälle SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:4. Palveluseteli. ohjeita käyttäjälle SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:4 Palveluseteli ohjeita käyttäjälle SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1505-1 Painosmäärä: 10.000 kpl Taitto: AT-Julkaisutoimisto

Lisätiedot

Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut

Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut SELKOESITE Tervetuloa asiakkaaksi Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalveluihin! Maahanmuuttopalveluiden työtä on ohjata ja neuvoa sen asiakkaita, eli maahanmuuttajia.

Lisätiedot

Kotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija

Kotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija , Monikulttuurisuuden asiantuntija SUOMESSA ON Monikulttuurisuus koulussa Noin 50 000 maahanmuuttajataustaista perhettä (4%) Yli 30 000 maahanmuuttajataustaista nuorta PERHEET Maahanmuuttajia Maahanmuuttotaustaisia

Lisätiedot