IKÄÄNTYNEIDEN PALUUMUUTTAJIEN PALVELUT VANTAALLA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "IKÄÄNTYNEIDEN PALUUMUUTTAJIEN PALVELUT VANTAALLA"

Transkriptio

1 IKÄÄNTYNEIDEN PALUUMUUTTAJIEN PALVELUT VANTAALLA Haastattelututkimus entisen Neuvostoliiton alueelta tulleiden inkerinsuomalaisten ja muiden paluumuuttajien palveluiden käytöstä ja tarpeista Maarit Alaranta Opinnäytetyö, syksy 2003 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Helsingin yksikkö Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma Sosionomi (AMK)

2 TIIVISTELMÄ Alaranta, Maarit. Ikääntyneiden paluumuuttajien palvelut Vantaalla. Haastattelututkimus entisen Neuvostoliiton alueelta tulleiden inkerinsuomalaisten ja muiden paluumuuttajien palveluiden käytöstä ja tarpeista. Helsinki, syksy 2003, 47s. 3 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Helsingin yksikkö, Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma, sosionomi (AMK). Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää yli 65-vuotiaiden inkerinsuomalaisten paluumuuttajien kokemuksia Vantaan kaupungin palveluista ja niiden riittävyydestä jokapäiväisessä elämässä. Tutkimustuloksia tullaan käyttämään Vantaan kaupungin maahanmuuttajavanhusten palveluita kartoittavan työryhmän toiminnassa. Tutkimus on kvalitatiivinen ja suoritettiin käyttämällä puolistrukturoitua teemahaastattelumenetelmää. Teema-alueita olivat palveluiden käyttö, tieto palveluista, palveluiden saatavuus, suhteet viranomaisiin, kielitaito sekä palveluihin liittyvät toiveet ja kehittämisehdotukset. Teemahaastattelut suoritettiin seitsemälle inkerinsuomalaiselle paluumuuttajalle, ja kahdelle ei-inkerinsuomalaiselle paluumuuttajalle eri puolilla Vantaata. Tutkimushenkilöiden ikäjakauma oli vuoteen. Tutkimusaineisto analysoitiin teemoittelua käyttäen. Eniten käytettyjä palveluja olivat sosiaali- ja terveyspalvelut. Maahanmuuton alkuvaiheessa korostuivat Maahanmuuttajien yhteispalvelutoimiston antamat sosiaali- ja terveyspalvelut. Suurimmalla osalla paluumuuttajista riitti suomenkielentaito arjesta selviytymiseen. Huono luku- ja kirjoitustaito vaikeutti virallisten paperiasioiden hoitamista. Haastatteluissa korostui inkerinsuomalaisten paluumuuttajien venäjänkielisten puolisoiden vaikeus selviytyä itsenäisesti arkielämän toiminnoista. Monet heistä joutuivat turvautumaan omaisten tai tulkin apuun. Pääsääntöisesti paluumuuttajat olivat tyytyväisiä Vantaan kaupungin palveluihin. Venäjänkielisiä palveluja toivottiin enemmän sekä suomenkielen opetusta. Asiasanat: inkerinsuomalainen, paluumuutto, kuntalaiset, vanhukset, maahanmuuttajat

3 ABSTRACT Alaranta, Maarit. The Service Needs of the Elderly, from the Former Soviet Union Returning Finns., Helsinki, autumn 2003, Language: Finnish, 47 pages, 3 appendices. Diaconia Polytechnic, Helsinki Unit, Degree Programme in Diaconal Social Welfare, Health Care and Education The main purpose of the research was to find out if there are enough services offered in Vantaa in Finland for over 65 years old returning Finns from Ingermanland in the former Soviet Union. The results will be used by Multi-Service office for immigrants for development of immigrant services. The research is qualitative using half semi-structured theme interview. The themes were: Use of services, knowledge of services, availability of services, relationships between the authorities and the returning Finns, languages skills and development suggestions for services. Most of these people have lived all their life in the Soviet Union. The theme interviews were conducted with returning Finns living in Vantaa, seven of them were from Ingermanland and two from other parts of former Soviet Union. The ages of persons interviewed were between 61 and 77 years. The analysis method was content analysis. The results show that social and health services were most widely used among the interviewees. In the early phase of remigration the services from Multi-Service office for immigrants dominated. Most of the interviewed persons had enough Finnish language skills to manage in everyday situations. The situation was more difficult for the ones who didn t speak Finnish at all. In addition even the skills of Finnish speakers in writing and reading were insufficient. They needed help from their spouses or from interpreters even in everyday situations. The interviewees were mainly satisfied with the service supply. Still they hoped to get more services in the Russian language and more Finnish language lessons. Keywords: Ingermanland, remigration, services for elderly, immigrant

4 SISÄLTÖ JOHDANTO INKERINSUOMALAISET PALUUMUUTTAJAT Inkerinsuomalaisten paluumuuttoa koskevat säännökset Inkerinsuomalaisuus OPINNÄYTETYÖN NÄKÖKULMAT Ikääntyneen toimintakyky ja palveluiden tarve Ikääntyneen inkerinsuomalaisen paluumuuttajan oikeudellinen asema Ikääntyneet paluumuuttajat ja kunnalliset palvelut IKÄÄNTYNEIDEN MAAHANMUUTTAJIEN PALVELUT VANTAALLA Vantaan kaupungin monikulttuurisuusohjelma Vantaan kaupungin vanhusten palvelustrategia Vantaan kaupungin vanhus- ja maahanmuuttajapalvelut TUTKIMUKSEN TARKOITUS JA TUTKIMUSTEHTÄVÄ TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN Tutkimuksen menetelmälliset ratkaisut Tutkimushenkilöt Aineiston keruu Aineiston analysointi TUTKIMUSTULOKSET Palveluiden käyttö Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut Silkin Portin suomenkielenkurssit ja keskustelukerhot Seurakunnan palvelut Harrastus-, liikunta- ja kulttuuripalvelut Tieto palveluista, palveluiden saatavuus ja riittävyys Suomenkielentaito ja arjessa selviytyminen Kokemukset viranomaiskontakteista Kehittämisehdotukset ja toiveet palveluista... 32

5 6.6 Ennakoitu palveluiden tarve Kirpputorit JOHTOPÄÄTÖKSET POHDINTA KEHITTÄMISEHDOTUKSET LÄHTEET LIITTEET Liite 1. Teemat ja kysymykset Liite 2. Tutkimuslupa Liite 3. Haastattelulupa

6 JOHDANTO Vanhusten määrä on voimakkaassa kasvussa Vantaalla ja koko maassa. Vanhusväestön arvioidaan lisääntyvän Vantaalla 2951 henkilöllä ( 20 % ) vuoteen 2005 ja 7411 henkilöllä (50 % ) vuoteen 2010 mennessä. Osana tätä ikääntyvää väestöä ovat maahanmuuttajavanhukset. Ikääntyvien maahanmuuttajien kokonaismäärä on Suomessa jatkuvassa kasvusuunnassa, mukaanluettuina inkerinsuomalaiset paluumuuttajat. Pelkkä vanheneminen lisää 65 vuotta täyttäneiden ikääntyvien maahanmuuttajien määrää vuodessa noin 300 henkilöllä. Suurin osa inkerinsuomalaisista paluumuuttajista sijoittuu Uudenmaan alueella Helsinkiin ja Vantaalle. Vantaan kaupunki on halunnut lähteä kartoittamaan ikääntyvien maahanmuuttajien palvelujen tarvetta osana vanhuspoliittista toimintalinjaansa. Palveluiden kehittämiseksi tarvitaan uutta tietoa. Valtakunnallisissa ja aluetason vanhuspoliittisissa suunnitelmissa ei kovinkaan paljon ole huomioitu maahanmuuttajavanhuksia. Opinnäytetyön keskeisinä näkökulmina ovat ikääntyneiden toimintakyky ja palveluiden tarve, maahanmuuttajien oikeudet saada palveluita sekä kunnan velvollisuus järjestää sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut. Vantaan kaupungin monikulttuurisuusohjelman yhtenä tavoitteena on vanhuspalveluiden kehittäminen. Monikulttuurisuusohjelman valmistelun pohjalta perustettiin työryhmä, jonka tarkoitus on muun muassa kartoittaa maahanmuuttajavanhusten palveluita ja niihin liittyviä erityistarpeita. Tämä opinnäytetyö käynnistyi työryhmän aloitteesta. Opinnäytetyön toivottiin selvittävän yli 65-vuotiaiden inkerinsuomalaisten paluumuuttajien kokemuksia palveluista ja palvelujen tarpeista.

7 7 Aineistonkeruu toteutui puolistrukturoidun teemahaastattelumenetelmän avulla. Haastattelut tehtiin seitsemälle inkerinsuomalaiselle paluumuuttajalle ja kahdelle entisen Neuvostoliiton alueelta tulleelle, ei inkerinsuomalaiselle paluumuuttajalle. Haastattelujen keskeiset teemat olivat inkerinsuomalaisten paluumuuttajien palveluiden käyttö, palveluiden tarve ja kehittämistoiveet. Opinnäytetyötä tullaan hyödyntämään maahanmuuttajavanhusten palveluita kartoittavan työryhmän toiminnassa. Työryhmä esittelee työnsä tulokset monikulttuurisuusasiain neuvottelukunnalle.

8 8 1 INKERINSUOMALAISET PALUUMUUTTAJAT Paluumuuttajiksi kutsutaan henkilöitä, jotka palaavat takaisin lähtömaahansa. Inkerinsuomalaiset paluumuuttajat ovat entisen Neuvostoliiton kansalaisia, joilla on suomalainen syntyperä. Vuoden 2001 alussa Ulkomaalaisvirasto, Tilastokeskus ja työministeriö arvioivat maassa olevien inkerinsuomalaisten määräksi noin henkilöä. Heistä katsotaan yli puolen asuvan Uudellamaalla. 65 vuotta täyttäneiden ja viisi vuotta Suomessa asuneiden inkerinsuomalaisten määrän arvioidaan vuonna 2003 olevan noin (Sosiaali- ja terveysministeriön työryhmämuistioita 2001 :14.) 1.1 Inkerinsuomalaisten paluumuuttoa koskevat säännökset Inkerinsuomalaisten paluumuuton Suomeen käynnisti 1990-luvulla presidentti Koiviston antama lausunto jonka mukaan inkerinsuomalaiset voitiin rinnastaa paluumuuttajiin. (Seppälä 1996, 1-2.) Paluumuuton alkuvaiheessa riitti, että yksikin isovanhemmista oli suomalainen. Vuonna 1991 voimaan astuneen ulkomaalaislain mukaan paluumuuttoon ovat oikeutettuja henkilöt, joiden vanhemmista toinen tai neljästä isovanhemmasta kaksi ovat tai ovat olleet suomalaisia. Lokakuun ensimmäisenä päivänä 2003 astui voimaan uudistettu ulkomaalaislaki N:o 218/2003, jonka eduskunta hyväksyi Inkerinsuomalaisten osalta paluumuuton kriteerejä tiukennettiin. Uuden lain mukaan inkerinsuomalaiselta paluumuuttajalta edellytetään aikaisempien kriteerien lisäksi riittävää suomen- tai ruotsinkielen taitoa ja osallistumista lähtömaassa järjestettyyn paluumuuttovalmennukseen sekä kielikokeeseen. Lisäksi hakijalla tulee olla ennen Suomeen muuttoa asunto.

9 9 Poikkeuksen tästä muodostavat ne inkerinsuomalaiset paluumuuttajat, jotka ovat kuuluneet Inkerin siirtoväkeen vuosina tai ovat palvelleet Suomen armeijassa toisen maailmansodan aikana. Kielitaitovaatimuksen ulkopuolelle jäävät myös näiden paluumuuttajien perheenjäsenet (puoliso ja alaikäiset lapset) sekä asuntojonoissa olevat paluumuuttajat. (18a laki N:o 218/2003.) 1.2 Inkerinsuomalaisuus Maahanmuuttajien etninen identiteetti, samaistuminen tiettyyn etniseen ryhmään, perustuu tyypillisesti syntyperään, kieleen, uskontoon, asuinmaahan, kansallisuuteen tai vaikka kansalaisuuteen. Etninen identiteetti on kuitenkin muuttuva ilmiö, ja muutokseen vaikuttavat maahanmuuttajien omat elämäntilanteen muutokset. (Kyntäjä 1998, 32.) Inkerinsuomalaisilla on ollut mahdollisuus vasta lyhyen aikaa osoittaa ja vaalia suomalaista identiteettiään. Inkerinsuomalaiset eroavat muista ulkosuomalaisryhmistä siinä, että he ovat eläneet eristäytyneenä Suomesta erilaisessa yhteiskuntajärjestelmässä. Tämä on vaikuttanut muun muassa heidän suomenkielen taitoonsa ja tietoonsa suomalaisesta yhteiskunnasta. (Tuomiharju 1997, 13.) Suomenkieli on aina kuulunut vahvasti inkerinsuomalaisuuteen. Etenkin vanhukset, jotka puhuvat suomea kokevat suomenkielen tärkeänä osana inkerinsuomalaista identiteettiään. Vanhuksille suomenkielen hallinta on selkeä osoitus inkerinsuomalaisuudesta. He pitävät sitä eräänlaisena etnisen identiteetin mittana ja oikeuden osoituksena. Venäläistämispolitiikan myötä inkerinsuomalaisten suomen kielen taito on huonontunut, eikä nuorempi inkerinsuomalainen väestö enää osaa suomenkieltä. (Takalo & Juote 1995, 46.) Uskonnon ja luterilaisen kirkon vaikutus on näkynyt hyvin merkityksellisenä inkerinsuomalaisessa kyläkulttuurissa, elämässä ja identiteetissä. Uskonto on toiminut vuosikymmenien ajan erottavana tekijänä inkerinsuomalaisten ja venäläisten välillä. Luterilaisen uskonnon etiikka ja moraali ovat vaikuttaneet inkerinsuomalaisten elämänlaatuun ja kotikasvatukseen. (Kyntäjä 1998, 34; Takalo & Juote 1995, 48.)

10 10 Luterilainen kirkko ei toiminut Inkerinmaalla 1900-luvun alussa pelkästään inkerinsuomalaisten hengellisenä johtajana, vaan sen rooliin kuului myös toimia inkerinsuomalaisten alkeisoppilaitoksena rippikouluissa, kinkereillä ja kiertokouluissa. Inkerinsuomalainen väestö oppi tuolloin vähintään suomenkielen luku- ja kirjoitustaidon perusteet. (Takalo & Juote 1995, ) Neuvostoliiton ja Stalinismin vallan vahvistuessa venäjänkielestä tuli valtakieli, ja vuonna 1937 suomenkielen opetus kiellettiin kokonaan. Neuvostojärjestelmän myötä lakkautettiin myös vuonna 1938 seurakuntien toiminta sekä julkinen uskonnollinen elämä. (Takalo & Juote 1995, 20) 1980-luvulla Neuvostoliitossa tapahtunut murros mahdollisti inkerinsuomalaisten maineen palauttamisen ja inkerinsuomalaisten elämänkokemuksista puhumisen ääneen. Tällöin myös uskonnollinen elämä uudelleenkäynnistyi laajemmassa mittakaavassa. Karjalassa ilmestyneessä Punalippu-lehdessä 1987 tuotiin ensimmäistä kertaa vuosikymmeniin esiin inkerinsuomalaisten kohtalot. (Seppälä 1996, 1) 1980 luvulla kosketus inkerinsuomalaisten ja suomalaisten välillä lisääntyi ja tuli tiiviimmäksi. Monilla inkerinsuomalaisista oli sukulaisia Suomessa, joiden luona he vierailivat ennen Suomeen muuttoaan. (Takalo 1994, 11.) Yhdeksi tärkeimmäksi paluumuuton syyksi onkin noussut halu palata takaisin omille juurilleen. 2 OPINNÄYTETYÖN NÄKÖKULMAT 2.1 Ikääntyneen toimintakyky ja palveluiden tarve Ikääntyminen ja sen mukanaan tuomat toimintakyvyn muutokset lisäävät palveluiden tarvetta. Kokemukseen ikääntymisestä ja sen tuomista toimintakyvyn muutoksista vaikuttavat yksilöiden erilaiset henkiset, sosiaaliset ja kulttuuriset lähtökohdat.

11 11 Ikääntymisen mukanaan tuomat toimintakyvyn muutokset alkavat useimmiten näkyä vasta 75 ikävuoden jälkeen. Toimintakyvyn heikkenemistä aiheuttavat useimmiten erilaiset sairaudet, jotka heikentävät aistitoimintoja, liikuntakykyä ja henkisiä voimavaroja. Avun tarve ja riippuvuus muista ihmisistä lisääntyy selkeästi vasta 85 ikävuoden jälkeen. Toimintakyky jaotellaan yleisesti fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen toimintakykyyn. Toimintakyvyn eri puolien katsotaan olevan jatkuvassa vuorovaikutuksessa keskenään. Iäkäs ihminen joutuukin jatkuvasti arvioimaan arkipäivän toiminnoissaan omien fyysisten, psyykkisten ja sosiaalisten voimavarojensa riittävyyttä. (Ruoppila 2002, 121.) Fyysisellä toimintakyvyllä tarkoitetaan eri elinten ja elinjärjestelmien suorituskykyä, kuten verenkiertoelimistön tai tuki- ja liikuntaelimistön kuntoa. Psyykkisellä toimintakyvyllä tarkoitetaan psyykkisten perustoimintojen, kuten oppimisen, muistamisen ja suunnittelemisen onnistumista. Psyykkisessä toimintakyvyssä tapahtuu muutoksia vanhenemisen myötä. Muutoksiin ei ole pelkästään vaikuttamassa yksilön ominaisuudet, vaan kyseessä on vuorovaikutussuhde yksilön ja hänen elin- ja toimintaympäristönsä välillä. Psyykkinen toimintakyky on aina suhteessa ympäristöön ja sen asettamiin vaatimuksiin ja odotuksiin. Vanhusten psyykkistä toimintakykyä voidaankin parhaiten arvioida, kun tunnetaan hänen elämänsä puitteet, kuten asuin- ja elinympäristö ja sosiaaliset verkostot. (Ruoppila 2002, 121.) Sosiaalisella toimintakyvyllä viitataan ihmisen sosiaalisiin taitoihin, jotka ovat erilaisia ihmissuhdetaitoja, ihmistuntemusta, käyttäytymistä yhteisössä ja myös itsetuntemusta. Sosiaaliseen toimintakykyyn vaikuttavat erityisesti yhteisölliset tekijät ja ihmisen oma toiminta yhteisössä sekä hänen ihmissuhteensa. (Koskinen, Aalto, Hakonen & Päivärinta 1998, 100.) Vanhustyössä toimintakyvyllä tarkoitetaan useimmiten arkielämän toiminnoista suoriutumista. Vanhusten avun tarvetta määriteltäessä tulee selvittää, kuinka vanhukset suoriutuvat arkipäivän tehtävistä, kuten itsestä huolehtimisesta, työtoiminnoista ja

12 12 kuinka he viettävät vapaa-aikaansa. Arjen toiminnoissa nivoutuvat yhteen vanhusten eri toimintakyvyn puolet. Vanhukset itse kokevat selviytymisen päivittäisistä toiminnoista olevan heidän terveytensä tärkein mittari. (Koskinen ym. 1998, 101.) Omatoiminen selviytyminen ei kuitenkaan riipu yksistään toimintakyvystä, vaan siihen vaikuttavat myös elin- ja asuinympäristön fyysiset ja sosiaaliset ominaisuudet, esimerkiksi elinympäristön turvallisuus, tekniset apuvälineet sekä ympäristön ymmärtävä, suvaitseva ja kannustava suhtautuminen. (Laukkanen, Heikkinen & Ruoppila. 1992, 132.) Inkerinsuomalaisten vanhusten omatoimista selviytymistä arki-elämässä vaikeuttavat kulttuurierot Suomen ja lähtömaan välillä. Moni asia uudessa kotimaassa on muuttunut verrattuna aikaisempaan elämään. (Hiltunen 2001, 24.) Inkerinsuomalaisten voi olla vaikeuksia tunnistaa ympäristönsä tapahtumia, viestejä ja ilmiöitä sekä toimia niiden mukaan. Epävarmuus uudessa elinympäristössä aiheuttaa turvattomuuden ja yksinäisyyden tunnetta. Kommunikoiminen uudessa ympäristössä ja avun hakeminen vierailta ihmisiltä on suuri haaste ikääntyville paluumuuttajille. 2.2 Ikääntyneen inkerinsuomalaisen paluumuuttajan oikeudellinen asema Ulkomaalaislaki ja asetukset, sekä niiden nojalla annetut säännökset ja määräykset määrittelevät maahanmuuttajien maahan tuloa, maasta lähtöä, oleskelua ja työntekoa. Näin myös inkerinsuomalaisten paluumuuttajien kohdalla. Maahanmuuttopolitiikan tavoitteiksi Suomessa on asetettu yhteiskunnallinen tasa-arvo, oman kulttuurin ja etnisyyden tukeminen, kulttuurisen moniarvoisuuden hyväksyminen ja suvaitsevien asenteiden kehittäminen maahanmuuttajia kohtaan. Suomen perustuslaissa määritellään kaikille kuuluvat perusoikeudet. (6 Laki N:o 731/1999.) Erityisesti maahanmuuttajien aseman turvaamiseksi ja elinolojen parantamiseksi on säädetty Laki maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanottamisesta. (N:o 493/1999) Laki astui voimaan , ja sen piiriin kuuluvat ja sen jälkeen Suomeen muuttaneet maahanmuuttajat. Lain tavoitteena on edistää maa-

13 13 hanmuuttajien kotoutumista, tasa-arvoa ja valinnan vapautta sellaisilla toimenpiteillä, jotka tukevat yhteiskunnassa tarvittavien tietojen ja taitojen saavuttamista. Kotouttamislaissa säädetään kotouttamiseen liittyvästä hallinnosta ja viranomaisten vastuusta sen toteuttamisessa. Kotouttamispolitiikkaa toteutetaan kolmella eri tasolla. Valtakunnallisella tasolla päätetään maahanmuutto- ja pakolaispoliittisista linjauksista, kunnallisella tasolla laaditaan kotouttamisohjelma eri viranomaistahojen kesken ja yksilöllisellä tasolla kullekin maahanmuuttajalle laaditaan kotoutumissuunnitelma. Kotoutumissuunnitelmaan ovat oikeutettuja työttömät maahanmuuttajat tai ne, jotka saavat toimeentulotukea. Kotoutumissuunnitelmaan sisältyvät toimet maahanmuuttajan kotoutumisen tukemiseksi, esimerkiksi, miten ammatillinen opiskelu tai kielenopiskelu järjestetään. Kotoutumissuunnitelma laaditaan yhteistyössä maahanmuuttajan, kunnan viranomaisen tai työvoimatoimiston kanssa. Kotoutumissuunnitelman kesto on kolme vuotta, ja maahanmuuttajan on sitouduttava suunnitelmaan. Maahanmuuttajien kotoutumissuunnitelman tulee olla yksilöllinen. Suunnitelmassa tulee huomioida kunkin maahanmuuttajan elämäntilanne, ikä, terveys, perhesuhteet, kielitaito, aikaisemmat opinnot, työkokemus, toiveet ja kiinnostuksen kohteet. (Vantaan kaupungin kotouttamisohjelma 2000.) Ikääntyneiden maahanmuuttajien kotoutumissuunnitelmaan voidaan sisällyttää vanhustenhuollon palvelut sekä liittää yhteistyö seurakuntien ja järjestöjen kanssa. Se voi olla muodoltaan myös palvelusuunnitelma. Inkerinsuomalaisten paluumuuttajavanhusten kotoutumissuunnitelman vastuuhenkilöinä toimivat sosiaaliviranomaiset. Inkerinsuomalaisten, ja yleensä ikääntyvien maahanmuuttajien, kotoutumissuunnitelmassa on ilmennyt puutteita. On koettu, että kotoutumissuunnitelma ei riittävästi kartoita ikääntyneiden toimintakykyä ja palvelujen tarvetta. Tähän tulokseen ovat tulleet sosiaalityöntekijät, jotka työskentelevät inkerinsuomalaisten paluumuuttajien parissa. Kotoutumissuunnitelman puutteita on tuotu esiin myös valtakunnallisissa maahanmuuttajaseminaareissa. (Kuusi & Raitanen, )

14 14 Lappeenrannassa otettiin käyttöön selviytymiskartoituslomake, koska kotoutumissuunnitelma koettiin puutteelliseksi. Selviytymiskartoituslomakkeen avulla pyritään arvioimaan ikääntyneiden maahanmuuttajien toimintakykyä ja selviytymistä päivittäisistä elämän toiminnoista. Selviytymiskartoituslomake ja sen antamat tiedot auttavat viranomaisia laatimaan ikääntyville maahanmuuttajille yksilöllisemmän kotoutumissuunnitelman. (Hiltunen 2001, 6.) Uusi laki maahanmuuttajien erityistuesta (1992/2002) astui voimaan lokakuun ensimmäisenä päivänä Laki toi muutoksia myös inkerinsuomalaisten toimeentuloturvaan. Erityistuen saamisen ehtoina ovat viiden vuoden asuminen Suomessa, 65 vuoden ikä tai työkyvyttömyys. Erityistuella turvataan täysimääräisen kansaneläkkeen tasoinen toimeentulo niille maahanmuuttajille, jotka muuten olisivat pitkäaikaisen toimeentulotuen tarpeessa. Useimmilla iäkkäillä inkerinsuomalaisilla paluumuuttajilla ei ole ollut kansaneläkettä Suomessa. Täyden kansaneläkkeen saaminen on edellyttänyt 40 vuoden asumista Suomessa sekä Suomen kansalaisuutta. Suomen kansalaisuutta inkerinsuomalainen voi hakea, kun on asunut viisi vuotta Suomessa. Erityistuesta huolimatta, inkerinsuomalaisilta vanhuksilta puuttuvat mahdollisuudet saada eläkeläisalennuksia. Puuttuviin etuuksiin kuuluvat muun muassa matka-alennukset. 2.3 Ikääntyneet paluumuuttajat ja kunnalliset palvelut Kunnallisista palveluista nousevat ikääntyneiden paluumuuttajien kohdalla ensimmäiselle sijalle sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut. Paluumuuttajat, ja yleensä maahanmuuttajat, ovat oikeutettuja kunnallisiin palveluihin yhdessä muiden kunnan asukkaiden kanssa.

15 15 Kuntien tarjoamien sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen piiriin kuuluvat vanhuspalvelut. Vanhusten palveluista ei ole erityislakia. Esimerkiksi ikäihmisten kotona annettavan hoidon järjestämisestä säädetään monessa eri sosiaali- ja terveydenhuollon laissa. Monet kuntien tarjoamista palveluista ovat sidonnaisia kunnan niille varaamiin määrärahoihin. Lähtökohtana kuitenkin on, että palveluihin osoitetut voimavarat takaavat palveluiden käyttäjille tasavertaiset peruspalvelut asuinpaikasta, sosiaalisesta asemasta ja kielestä riippumatta. (Sosiaali- ja terveydenhuollon lakisääteiset palvelut 2001, 5.) Paluumuuttajat ovat haaste kunnallisille palveluille. Tasavertaisten palvelujen järjestäminen vaatii kunnilta lisää resursseja, henkilökuntaa ja rahaa. Palvelujen oikea kohdentaminen sinne, missä sitä eniten tarvitaan, vaatii tarkkaa suunnittelua. (Vantaan vanhuspalvelustrategia 2002, 9.) 3 IKÄÄNTYNEIDEN MAAHANMUUTTAJIEN PALVELUT VANTAALLA 3.1 Vantaan kaupungin monikulttuurisuusohjelma Vantaalla oli vuoden 2002 alussa noin 9700 ulkomaalaistaustaista asukasta, mikä on 5,4 % kaupungin asukkaista. Tämä määrä muodostuu noin 110 eri kansallisuudesta. Vuoden 2002 alussa suurin vieraskielisten ryhmä oli venäjänkieliset. Heitä oli noin 1920 henkilöä. Yli 65-vuotiaiden osuus ulkomaalaistaustaisista (syntynyt ulkomailla tai ulkomaan kansalainen) maahanmuuttajista oli 456 henkilöä. Tähän lukuun eivät sisälly ne, jotka ovat saaneet Suomen kansalaisuuden. (Vantaan kaupungin monikultturisuusohjelma 2002.) Vuosina Vantaalle muutti yli 65 vuotiaita inkerinsuomalaisia 13 henkilöä ja vuotiaita 21 henkilöä. (Paluumuutto entisen Neuvostoliiton alueelta )

16 16 Vantaan monikulttuurisuusohjelma 2002 päivittää aikaisemman, kaupunginhallituksen vuonna 2000 hyväksymän kotouttamisohjelman. Monikulttuurisuusohjelman perustana on vuonna 1999 hyväksytty laki maahanmuuttajien kotouttamisesta sekä hallituksen etnisen syrjinnän ja rasismin vastainen toimintaohjelma, Kohti etnistä yhdenvertaisuutta ja monimuotoisuutta vuodelta 2001, joka on osa YK:n vuoden 2001 rasismin vastaisen toimintaohjelman kansallista toteutusta. (Vantaan kaupungin monikulttuurisuusohjelma 2002.) Monikulttuurisuusohjelman tavoitteena on, että kaupungin palvelut ovat monikulttuurisesti osaavia ja tasokkaita. Vantaan kaupunki haluaa olla syrjinnästä vapaa, eettisesti korkeatasoisesti ja oikeudenmukaisesti väestöään palveleva kaupunki. Monikulttuurisuusohjelman taustalla vaikuttavat Vantaan kaupungin arvot: oikeudenmukaisuus, avoimuus, luovuus ja tuloksellisuus. (Vantaan kaupungin monikulttuurisuusohjelma 2002.) Monikulttuurisuusohjelma muodostuu kolmesta eri osasta, jotka ovat maahanmuuttajien kotouttaminen, kulttuurisen monimuotoisuuden kehittäminen ja rasismin ja etnisen syrjinnän vastainen toiminta. Ohjelma on luonteeltaan monia rajoja ylittävä toimenpideohjelma, joka pyrkii lisäämään yhteistyötä monikulttuurisuuskysymyksissä eri hallinnonalojen ja muiden yhteistyötahojen kesken. Samalla se pyrkii osoittamaan lähiajan tärkeimmät tehtävät ja tehtävien toteuttamisesta vastuulliset tahot. Lähiajan keskeisiksi tehtäviksi monikulttuurisuusohjelmassa on määritelty eri kieli- ja kulttuuritaustaisten asukkaiden ohjaus- ja neuvontapalveluiden parantaminen, alueellisten viranomaisten välisten verkostojen luominen sekä kaikkien kuntalaisten vuoropuhelua parantavien kohtaamispaikkojen luominen. (Vantaan kaupungin monikulttuurisuusohjelma 2002.) Vanhuspalveluiden kohdalla monikulttuurisuusohjelma pyrkii määrittelemään tarkemmin ne toimenpiteet, joilla tulevaisuudessa parannetaan maahanmuuttajataustaisten van-

17 17 husten palveluita. Ohjelman pohjalta perustettiin maahanmuuttajavanhusten palveluita kartoittava työryhmä. Työryhmän tehtäviin kuuluu kartoittaa, millaisia palveluja maahanmuuttajavanhukset tarvitsevat ja mitä erityispiirteitä niihin liittyy. Palveluita kartoittava työryhmä tekee ehdotuksia monikulttuurisuusasiain neuvottelukunnalle palveluiden parantamiseksi. Työryhmän tavoitteena on myös kiinnittää huomiota maahanmuuttajavanhusten tarpeisiin vanhuspoliittisia ohjelmia laadittaessa (Vantaan kaupungin monikulttuurisuusohjelma 2002, 46.) 3.2 Vantaan kaupungin vanhusten palvelustrategia Vantaan kaupunki on viime vuosina pyrkinyt aktiivisesti kehittämään vanhustenhuoltoaan strategisista päämääristä käytännön hankkeisiin. Maahanmuuttajavanhukset ovat yksi ryhmä vanhuksia, joiden palveluja kehitetään ja suunnitellaan Vantaan kaupungin vanhuspoliittisissa ohjelmissa. Vanhusten palvelustrategiassa maahanmuuttajavanhusten katsotaan tuovan haasteita vanhuspalvelujen kehittämisen suhteen. Vantaan kaupungin vanhuspalvelustrategia, joka laadittiin vuonna 2001, päivittää aikaisemmin vuonna 1999 laaditun Vantaan vanhustenhuollon nykytila ja kehittämissuunnitelman vuosille Vanhusten palvelustrategiaan sisältyvät vanhuspalvelut kokonaisuudessaan ja suunnitelmat niiden toteuttamisesta. Strategiat, joilla tavoitteet pyritään saavuttamaan, ovat osaava ja riittävä henkilökunta, omaisten tukeminen, osallisuuden tukeminen, toimivat palvelut, rahoituksen turvaaminen, hoito- ja turvateknologia, ikääntymisen huomioiva esteetön ympäristö, laadun hallinta ja eri toimijoiden yhteisvastuu. (Vantaan vanhusten palvelustrategia 2002, 1-8.) Vantaan vanhuspalvelustrategian laatimista tuki vuonna 2001 voimaan astunut STM:n ja kuntaliiton Ikäihmisten hoitoa ja palveluja koskeva laatusuositus. Laatusuosituksen mukaan jokaisessa kunnassa tuli olla poliittisen johdon hyväksymä vanhuspoliittinen strategia ja sitä tukeva toimenpideohjelma. Toimenpideohjelman tarkoitus on turvata ikääntyneiden sosiaaliset oikeudet. Strateginen suunnitelma tuli laatia 5-10 vuodeksi eteenpäin. (Ikäihmisten hoitoa ja palveluja koskeva laatusuositus 2001, 10.)

18 Vantaan kaupungin vanhus- ja maahanmuuttajapalvelut Vantaan vanhuspalveluihin ovat oikeutettuja 65 vuotta täyttäneet ja vanhuuseläkkeellä olevat vantaalaiset. Vanhuspalveluita tarjoavat vanhustenhuollon erityispalvelu (Verpa) ja alueiden sosiaali- ja terveysasemat. Palvelut pyritään pääsääntöisesti tarjoamaan asukkaiden omilla asuinalueilla. Vanhuspalveluihin kuuluvat muun muassa kotihoito, omaishoidon tuki, vanhainkodit, päivätoiminta, asumispalvelut, kuljetuspalvelut, vanhustenhuollon erityispalvelut sekä vanhusneuvosto (Sosiaali- ja terveydenhuolto Vantaalla 2001 esite) Vantaan kotipalvelu ja kotisairaanhoito on yhdistetty kotihoidoksi. Kotipalvelun palveluja vanhusten on mahdollisuus saada alentuneen toimintakyvyn perusteella. Kotisairaanhoidon palveluja vanhukset voivat saada silloin, kun he eivät tarvitse laitoshoitoa ja heidän ei ole palveluja tarvitessaan tarkoituksenmukaista käyttää terveyskeskuspalveluja. Kotihoito tarjoaa myös erilaisia tukipalveluja tukeakseen vanhusten kotona asumista mahdollisimman pitkään. Maahanmuuttajille tarkoitettuja palveluja tarjoaa Vantaan kaupungin Maahanmuuttajien yhteispalvelutoimisto. Toimisto palvelee pakolaisia ja sovitusti vastaanotettavia paluumuuttajia noin vuoden ajan. Tämän jälkeen maahanmuuttajat siirtyvät normaaliasiointiin alueiden palvelujen piiriin. Toimiston toiminta perustuu yhteispalvelusopimukseen Vantaan kaupungin ja valtion eri virastojen välillä. Näitä ovat kansaneläkelaitos, maistraatti, poliisilaitos, työvoimatoimisto ja verovirasto. Maahanmuuttajien yhteispalvelutoimiston keskeisiä palveluja ovat ohjaus- ja neuvontapalvelut, sosiaalipalvelut, terveyspalvelut, työvoimapalvelut. Palvelut toteutetaan yhteistyössä alueellisten sosiaali- ja terveyskeskusten kanssa. Maahanmuuttajien yhteispalvelutoimistossa annettaviin terveyspalveluihin kuuluvat terveyden- ja sairaanhoitajan alkuhaastattelut, lääkärintarkastukset, aikuisten rokotukset ja suuhygienistin hammastarkastukset. Sosiaalityöntekijät laativat maahanmuuttajien

19 19 kotoutumissuunnitelmat yhteistyössä työvoimatoimiston edustajan ja joissakin tapauksissa Maahanmuuttajien yhteispalvelutoimiston terveydenhoitajan kanssa. Kotoutumissuunnitelmaan kirjataan verkostot ja perheen yhteistyötahot, lähtötilanne sekä perheen omat toiveet ja tavoitteet, koulutus ja työnhakusuunnitelmat, sosiaali- ja terveyspalvelujen tarve ja lopuksi työntekijän arvio. Perheenjäsenille voidaan tehdä yksilökohtaiset suunnitelmat tai koko perheelle yhteinen kotoutumissuunnitelma. Kotoutumissuunnitelmaa tehdessä kirjataan ylös myös suunnitelman tarkastusajankohta. Asiakkaan siirtyessä aluepalvelujen piiriin, toteutuu siirto yhteistyössä sosiaalityöntekijän, asiakkaan ja alueen työntekijän välillä. Siirron yhteydessä käydään läpi kotoutumissuunnitelma. Vuosittain Vantaalle vastaanotettavien paluumuuttajien määrää säätelee heille osoitettavien asuntojen määrä. Paluumuuttajat ja pakolaiset saavat useimmiten ensiasunnon Maahanmuuttajien yhteispalvelutoimiston kautta. Maahanmuuton alkuvaiheessa asumiseen liittyvien asiakirjojen käsittely, ohjaus ja opastus annetaan Maahanmuuttajien yhteispalvelutoimistossa ohjaajien avustuksella. Erillinen asumisopastus ja ohjaus sisällytetään joissakin tapauksissa kotoutumissuunnitelmaan. Asumisopastus tapahtuu yhteistyössä VAV:n sosiaali-isännöitsijän kanssa. Yhteispalvelutoimistossa pyritään antamaan palveluja tulkin välityksellä, jollei työn-tekijä itse puhu hyvin asiakkaan äidinkieltä. Tulkkipalvelujen käyttöön viranomaisia velvoittavat eri lait, kuten esimerkiksi Kielilaki 148/22 Ulkomaalaislaki 378/91, Laki potilaan asemasta ja oikeuksista 785/92 sekä Sosiaalihuoltolaki 710/82. (Vantaan kotouttamisohjelma 2000, 5.) Maahanmuuttajien yhteispalvelutoimistossa on mahdollisuus saada venäjänkielistä palvelua ohjaajalta, sairaanhoitajalta ja vahtimestarilta. Toimiston palveluihin sisältyvät paluumuuttajien infotilaisuudet Silkin Portin toimintakeskuksessa. Infotilaisuudet ovat osa kotoutumissuunnitelmaa, joissa eri viranomaiset kertovat tulkin välityksellä omista palveluistaan. Silkin Portissa järjestetään myös suomenkielen opetusta ja keskustelukerhoja paluumuuttajille. (Vantaan kotouttamisohjelma

20 , 19.) Viime aikoina suomen kielen opetusta on annettu ikääntyville paluumuuttajille kahdessa eri tasoryhmässä. 4 TUTKIMUKSEN TARKOITUS JA TUTKIMUSTEHTÄVÄ Tutkimuksen tarkoitus on selvittää yli 65-vuotiaiden inkerinsuomalaisten paluumuuttajien kokemuksia palveluista ja palvelujen tarpeista Vantaalla. Tutkimustehtävät: 1. Saada selville, mitä palveluja inkerinsuomalaiset paluumuuttajat ovat käyttäneet ja onko heillä tietoa palveluista. 2. Kartoittaa inkerinsuomalaisten paluumuuttajien suomenkielen taidon ja palveluiden riittävyyttä arjessa selviytymisen kannalta. 3. Selvittää, millaisia kokemuksia inkerinsuomalaisilla on viranomaiskontakteista. 4. Saada tietoa inkerinsuomalaisten paluumuuttajien toiveista palvelujen kehittämisen suhteen. 5 TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN 5.1 Tutkimuksen menetelmälliset ratkaisut Tutkimus suoritettiin kvalitatiivisella eli laadullisella tutkimusotteella. Kvalitatiivisen tutkimusmenetelmän katsotaan sopivan silloin, kun halutaan saada tietoa ja aineistoa todellisesta elämäntilanteesta. (Hirsijärvi, Remes & Sajavaara 2000, 155.)

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP 7.6.2012 Tausta Kuusi haastateltavaa, joista viisi osallistui keskusteluun jollain tasolla Ikähaarukka 70-83 vuotiaita Aktiivisia ikäihmisiä, käyvät säännöllisesti ikäihmisille suunnatuissa toiminnoissa

Lisätiedot

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä?

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? TALOYHTIÖN VARAUTUMINEN ASUKKAIDEN IKÄÄNTYMISEEN -seminaari vanhustyön johtaja Oulun kaupunki Oulun

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

Kotoutumispalvelut ja kotouttamisen käytännöt. Heljä Siitari Johtava sosiaalityöntekijä Jyväskylän kaupunki Kotoutumispalvelut

Kotoutumispalvelut ja kotouttamisen käytännöt. Heljä Siitari Johtava sosiaalityöntekijä Jyväskylän kaupunki Kotoutumispalvelut Kotoutumispalvelut ja kotouttamisen käytännöt Heljä Siitari Johtava sosiaalityöntekijä Jyväskylän kaupunki Kotoutumispalvelut Maahanmuuttotilanne Jyväskylässä Ulkomaalaistaustaisia asukkaita Jyväskylässä

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista ( alkaen asteittain voimaan)

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista ( alkaen asteittain voimaan) Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (1.7.2013 alkaen asteittain voimaan) Vanhuslain toimeenpano Espoossa Story 16.9.2014 5 Kunnan tulee laatia

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn Vanhuspalvelulaki Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (980/2012) Voimaan 1.7.2013 Keskeisiä linjauksia Erillislaki Ei säädetä uusista palveluista

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia Satu Loippo 27.3.2013 Satu Loippo 1 Vanhuspalvelulain tarkoitus 1 Tuetaan ikääntyneen väestön

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet?

Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet? Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet? Kotona kokonainen elämä, Hyvinkää6.9.2013 Sirpa Andersson, erikoistutkija VTT, THL, ikäihmisten palvelut -yksikkö 1 Esittelen: vanhuspalvelulakia

Lisätiedot

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi?

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi? ASIAKASPALAUTE Tämän asiakaspalaute keskustelun tarkoituksena on asiakkaan saamien palveluiden kehittäminen. Kysymyksiin vastataan keskustelemalla asiakkaan (ja omaisen) kanssa. Kotihoidon työntekijä osallistuu

Lisätiedot

Alkuvaiheen palvelut Alkuvaiheen palveluihin kuuluvat perustieto, ohjaus ja neuvonta, alkukartoitus ja kotoutumissuunnitelma.

Alkuvaiheen palvelut Alkuvaiheen palveluihin kuuluvat perustieto, ohjaus ja neuvonta, alkukartoitus ja kotoutumissuunnitelma. Keskeiset käsitteet Alkukartoitus Työttömille työnhakijoille, toimeentulotuen saajille ja sitä pyytäville tehtävä kartoitus, jossa arvioidaan alustavasti työllistymis-, opiskelu- ja muut kotoutumisvalmiudet.

Lisätiedot

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet 24.2.2015 Rovaniemi Lakimies Timo Mutalahti Sininauhaliitto Asuminen ja päihteet Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

Sisäinen hanke/suunnitelma

Sisäinen hanke/suunnitelma Sisäinen hanke/suunnitelma 10.2.2015 Kansallisen omaishoidon kehittämisohjelman tavoitteena mm. ennaltaehkäisevän ja kuntouttavan toiminnan vahvistaminen, kotona asuminen mahdollisimman pitkään. Ohjelman

Lisätiedot

Saamelaisten toimintamallien juurruttaminen ja levittäminen

Saamelaisten toimintamallien juurruttaminen ja levittäminen Saamelaisten toimintamallien juurruttaminen ja levittäminen palveluissa Edellytykset yy ja haasteet Inari 20.9.2013 Mirja Laiti Työkalupakin arviointia Kokonaisuudessaan erinomainen työväline henkilöstön

Lisätiedot

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia Elina Hynninen ja Maria Kolehmainen Toimeksiantajat: Itä-Suomen

Lisätiedot

ENNALTAEHKÄISEVÄT KOTIKÄYNNIT UUDESSAKAUPUNGISSA v. 2008

ENNALTAEHKÄISEVÄT KOTIKÄYNNIT UUDESSAKAUPUNGISSA v. 2008 ENNALTAEHKÄISEVÄT KOTIKÄYNNIT UUDESSAKAUPUNGISSA v. 2008 2 Lea Mäkinen 12.12.2008 3 4 ENNALTAEHKÄISEVÄT KOTIKÄYNNIT 2008 Ennaltaehkäisevällä kotikäynnillä tarkoitetaan Uudenkaupungin kaupungin sosiaali-

Lisätiedot

Kotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet alkaen

Kotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet alkaen Kotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet 1.1.2014 alkaen Ikäihmisten lautakunta 17.12.2013 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Ateriapalvelu... 3 2. Kylvetyspalvelu... 4 3. Kauppapalvelu... 4 4. Päiväkeskustoiminta...

Lisätiedot

Kotoutujan alkuhaastattelu ja palvelutarpeen arviointi kunnassa

Kotoutujan alkuhaastattelu ja palvelutarpeen arviointi kunnassa Henkilö- ja yhteystiedot Nimi Henkilötunnus Osoite Kansalaisuus ja äidinkieli (-kielet) Puhelin Sähköposti Siviilisääty Maahantulopäivä Muutto pvm. tähän kuntaan Lähimmän omaisen nimi ja yhteystieto Oleskeluluvan

Lisätiedot

ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA

ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA 1 ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA Toimintaohjeen tarkoituksena on antaa tietoa Espoon vanhusten palvelujen kotihoidon toimintaperiaatteista kuntalaisille, kotihoidon asiakkaille

Lisätiedot

KUNNAN ROOLI ALKUVAIHEEN KOTOUTTAMISESSA. Jenni Lemercier Johtava sosiaalityöntekijä Espoon maahanmuuttajapalvelut

KUNNAN ROOLI ALKUVAIHEEN KOTOUTTAMISESSA. Jenni Lemercier Johtava sosiaalityöntekijä Espoon maahanmuuttajapalvelut KUNNAN ROOLI ALKUVAIHEEN KOTOUTTAMISESSA Jenni Lemercier Johtava sosiaalityöntekijä Espoon maahanmuuttajapalvelut Organisaatiokaavio (toiminnot) Maahanmuuttajapalvelut InEspoo Monikulttuurinen neuvonta

Lisätiedot

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10. VANHUSPALVELULAKI Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.2013 Lain tarkoitus ( 1 ) IKÄÄNTYNYTTÄ VÄESTÖÄ KOSKEVAT TAVOITTEET

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

Raportti kotoutumisesta Suomen ulkomaalaistaustaisen väestön työllisyys, terveys ja palvelujen käyttö

Raportti kotoutumisesta Suomen ulkomaalaistaustaisen väestön työllisyys, terveys ja palvelujen käyttö Raportti kotoutumisesta Suomen ulkomaalaistaustaisen väestön työllisyys, terveys ja palvelujen käyttö Hannamaria Kuusio, erikoistutkija, FT 1 Esityksen sisältö Ketä kotoutetaan Kotoutumisen tarkastelua

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011 lopussa

Lisätiedot

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009 Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

ETSIVÄ VANHUSTYÖ. koulutuskokonaisuus. Aika ja paikka Kouluttaja

ETSIVÄ VANHUSTYÖ. koulutuskokonaisuus. Aika ja paikka Kouluttaja ETSIVÄ VANHUSTYÖ koulutuskokonaisuus Aika ja paikka Kouluttaja Sisältö 1. Etsivä vanhustyö 2. Verkostoyhteistyö 3. Osallisuuden vahvistaminen Etsivä vanhustyö koulutuksen tavoite Laaditaan etsivän vanhustyön

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 49 vastaanottokeskuksessa

Lisätiedot

Etsivä vanhustyö, mitä se on? Anu Kuikka Suunnittelija Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Etsivä mieli projekti

Etsivä vanhustyö, mitä se on? Anu Kuikka Suunnittelija Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Etsivä mieli projekti Etsivä vanhustyö, mitä se on? Anu Kuikka Suunnittelija Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Etsivä mieli 2012-2016 -projekti Etsivä vanhustyö on Yhteisölähtöistä ja sosiaalista toimintaa, jolla tavoitetaan

Lisätiedot

Valtuutettu Ismo Soukolan valtuustoaloite maahanmuuton Hämeenlinnan kaupungille aiheuttamien kokonaiskustannusten selvittämisestä

Valtuutettu Ismo Soukolan valtuustoaloite maahanmuuton Hämeenlinnan kaupungille aiheuttamien kokonaiskustannusten selvittämisestä Valtuutettu Ismo Soukolan valtuustoaloite maahanmuuton Hämeenlinnan kaupungille aiheuttamien kokonaiskustannusten selvittämisestä KV 11.10.2010 18 Valtuutettu Ismo Soukola jätti valtuustolle, siitä ennen

Lisätiedot

Mistä ikääntyneet saavat apua?

Mistä ikääntyneet saavat apua? Mistä ikääntyneet saavat apua? Jenni Blomgren, erikoistutkija Kelan tutkimusosasto Kansallinen ikääntymisen foorumi 2011 Kela 23.11.2011 Tutkimusosasto Esityksen rakenne Määritelmiä Ikääntyneiden hoiva

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: IKÄIHMISTEN PALVELUT. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen. Anssi Mäkelä

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: IKÄIHMISTEN PALVELUT. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen. Anssi Mäkelä HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: IKÄIHMISTEN PALVELUT Tutkimusraportti 21.12.2011 Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä TUTKIMUKSESTA YLEENSÄ Tämä on Hämeenlinnan kaupungin strategisen

Lisätiedot

Kansalaiskysely 2014. Mäntsälä + kaikki

Kansalaiskysely 2014. Mäntsälä + kaikki Kansalaiskysely 2014 Mäntsälä + kaikki Vastaajamäärä Koko selvityksessä yhteensä 1421 vastaajaa Mäntsälästä 330 vastaajaa Tuhatta täysi-ikäistä asukasta kohden 22 vastaajaa 23 % kaikista vastaajista 2.

Lisätiedot

VASTUUHOITAJUUS KOTIHOIDOSSA HOITOTYÖNTEKIJÖIDEN NÄKÖKULMA opinnäyte osana kotihoidon kehittämistä

VASTUUHOITAJUUS KOTIHOIDOSSA HOITOTYÖNTEKIJÖIDEN NÄKÖKULMA opinnäyte osana kotihoidon kehittämistä VASTUUHOITAJUUS KOTIHOIDOSSA HOITOTYÖNTEKIJÖIDEN NÄKÖKULMA opinnäyte osana kotihoidon kehittämistä TUIJA HELANNE, sairaanhoitaja SARA HAIMI-LIIKKANEN, kehittämiskoordinaattori Tausta ja tarkoitus Kotkan

Lisätiedot

Liite 6, Rovaniemen kaupungin saamat pakolaiskorvaukset vuosina

Liite 6, Rovaniemen kaupungin saamat pakolaiskorvaukset vuosina 36 Liite 6, Rovaniemen kaupungin saamat pakolaiskorvaukset vuosina 2008-2012 Korvaus 2012 2011 2010 2009 2008 Laskennallinen 649 645 816 519 841 709 630 813 480 158 korvaus Toimeentulotuki 522 620 917

Lisätiedot

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa?

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Vastaa sen pohjalta, millaista Ruotsin paras vanhustenhoito sinun mielestäsi olisi. Yritä pohtia, miten haluaisit asioiden olevan

Lisätiedot

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS 2010 20.5.2010 Neuvotteleva virkamies Onko informaatio-ohjauksella tulevaisuutta? Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Kemin kaupunki/ pakolaistyö Hajautetun tukiasumisyksikön toimintasuunnitelma

Kemin kaupunki/ pakolaistyö Hajautetun tukiasumisyksikön toimintasuunnitelma 1(6) Kemin kaupunki/ pakolaistyö Hajautetun tukiasumisyksikön toimintasuunnitelma 2(6) Sisällys 1. Yleistä 2. Toiminta-ajatus ja arvot 3. Tilat ja ympäristö 4. Asiakkaat 5. Palvelut - sosiaalipalvelut

Lisätiedot

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET 1.1.2012 ALKAEN SISÄLLYSLUETTELO 1. Ateriapalvelu... 3 2. Kylvetyspalvelu... 4 3. Kauppapalvelu... 4 4. Päiväkeskustoiminta... 4 5. Kuljetuspalvelu...

Lisätiedot

Postinumero ja paikka:

Postinumero ja paikka: Nurmijärven kunta Vammaispalvelut Keskustie 2 A, 01900 Nurmijärvi VAMMAISPALVELULAIN MUKAINEN KULJETUSPALVELU- HAKEMUS 1 (6) 1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet: Henkilötunnus: Osoite: Puhelin

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti 21.10.2015 Sivu 1 / 1 4727/00.01.03/2014 96 Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti Valmistelijat / lisätiedot: Niina Savikko, puh. 043 825 3353 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT

1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sosiaali- ja terveysvirasto Vammaispalvelu Metsolantie 2, 04200 Kerava KULJETUSPALVELUHAKEMUS JA -ARVIOINTI 1 (8) 1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet: Henkilötunnus: Ammatti: Osoite: Postinumero:

Lisätiedot

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN Kehittämiskoordinaattori Tuula Ekholm Liittyminen KKE -hankekokonaisuuteen

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/ (8) Suomenkielisen työväenopiston jk ope/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/ (8) Suomenkielisen työväenopiston jk ope/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/2015 1 (8) 41 Lausuntopyyntö: Suomenkielisen työväenopiston johtokunnan lausunto kaupunginhallitukselle ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali-

Lisätiedot

Vanhuspalvelulaki tulee - mistä on kysymys? Päivi Voutilainen sosiaalineuvos, STM

Vanhuspalvelulaki tulee - mistä on kysymys? Päivi Voutilainen sosiaalineuvos, STM Vanhuspalvelulaki tulee - mistä on kysymys? Päivi Voutilainen sosiaalineuvos, STM Lisätietoa: www.stm.fi Tiedotteet Tiedote 66/2012 VALMISTELUN KONTEKSTI TAVOITTEENA VAIKUTTAVA OHJAUS Ikäihmisten palvelujen

Lisätiedot

Arjesta voimaa Lastensuojelun merkitys kotoutumisen tukemisessa

Arjesta voimaa Lastensuojelun merkitys kotoutumisen tukemisessa Arjesta voimaa Lastensuojelun merkitys kotoutumisen tukemisessa Pääkaupunkiseudun Lastensuojelupäivät Työryhmä: Osallistavaa ja monikulttuurista kohtaamista 30.9.2011 Esityksen sisältö Tutkimushankkeen

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia

Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia Arja Kurvinen & Arja Jolkkonen Karjalan tutkimuslaitos NÄKÖKULMIA OSALLISTAVAAN TYÖLLISYYSPOLITIIKKAAN JA SOSIAALITURVAAN - Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

TOTEUTTAAKO VANHUSPALVELULAKI VALTAA VANHUUS -LIIKKEEN TEEMOJA?

TOTEUTTAAKO VANHUSPALVELULAKI VALTAA VANHUUS -LIIKKEEN TEEMOJA? TOTEUTTAAKO VANHUSPALVELULAKI VALTAA VANHUUS -LIIKKEEN TEEMOJA? Senioriliikkeen kevätkokous 22.04.2013 Helsinki Aulikki Kananoja LAKI l l Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Hissillä kotiin Valtakunnallinen hissiseminaari, 8.5.2014, Lahti Ohjelmapäällikkö, FT Sari Hosionaho, ympäristöministeriö Ikääntyminen koskettaa yhteiskuntaa

Lisätiedot

Ohjaus ja monikulttuurisuus

Ohjaus ja monikulttuurisuus Ohjaus ja monikulttuurisuus ELO-foorumi 25.9.2014 Ohjaus Ohjaus on ihmisen normaaleissa elämäntilanteissa kohtaamien vaikeuksien käsittelyä, jossa yksilöä ei patologisoida eikä tukeuduta autoritaariseen

Lisätiedot

Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012

Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012 Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012 TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA -seminaari, projektikoordinaattori, th TtM Salon kaupungin vanhuspalvelut Vanhuspalveluiden palvelurakenteen

Lisätiedot

Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta. Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari

Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta. Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari Laaja 4-vuotistarkastus Opinnäytetyömme teoria pohjautuu laajaan 4- vuotistarkastukseen

Lisätiedot

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma 2016 Säkylän kunta Sisällysluettelo 1. Johdanto... 2 2. Asumispalveluiden laatusuositus... 2 3. Asumispalveluiden nykytilanne Säkylässä... 2 4. Suunnitelmissa/rakenteilla

Lisätiedot

Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet

Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet Hyvä ikääntyminen mahdollisuuksien Seinäjoella seminaari, 6.9.2010 Peruspalveluministeri Paula Risikko TAVOITTEET

Lisätiedot

Sosiaalinen hyvinvointi. Tutkimuspäällikkö Tuija Martelin, THL

Sosiaalinen hyvinvointi. Tutkimuspäällikkö Tuija Martelin, THL Sosiaalinen hyvinvointi Tutkimuspäällikkö Tuija Martelin, THL Sosiaalinen hyvinvointi: Osallistuminen: Järjestö- ja yhdistystoimintaan osallistuminen Suomen ja lähtömaan tapahtumien seuraaminen Äänestäminen

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

Valtion I kotouttamisohjelma

Valtion I kotouttamisohjelma Valtion I kotouttamisohjelma 7.6.2012 Lähtökohdat Maahanmuutto Suomeen kasvaa ja monipuolistuu: Nyt 170 000 ulkomaan kansalaista Vuonna 2020 Jo 330 000 ulkomaan kansalaista Yli puolet kaikista maahanmuuttajista

Lisätiedot

Järvenpäässä meitä kuullaan ja meillä on mahdollisuus vaikuttaa

Järvenpäässä meitä kuullaan ja meillä on mahdollisuus vaikuttaa Järvenpäässä meitä kuullaan ja meillä on mahdollisuus vaikuttaa Iltapäiväseminaari 5.4.2016 Johanna Sinkkonen koti- ja erityisasumisen johtaja Esimerkkejä lainsäädännöstä tulevasta kuulemisen ja vaikuttamismahdollisuuksien

Lisätiedot

S6. Verkosto- ja tietokysely (Ulla Salmelainen)

S6. Verkosto- ja tietokysely (Ulla Salmelainen) S6. Verkosto- ja tietokysely (Ulla Salmelainen) Verkostokysely (Digium-pohja) Seuraavassa on lueteltu eri organisaatioita ja yhteisöjä, jotka ovat mahdollisesti yhteystahojasi tässä hankkeessa. Arvioi

Lisätiedot

Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä

Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä Turvapaikanhakijan kotoutuminen ja hyvinvointi vapaaehtoinen rinnalla kulkijana Milla Mäkilä Stressiä aiheuttavia tekijöitä vastaanottokeskuksessa Epätietoisuus

Lisätiedot

Lähimmäisyys ja välittäminen, arvot ja käytännöt. Timo Pokki, Dila Diakonialaitos Lahti

Lähimmäisyys ja välittäminen, arvot ja käytännöt. Timo Pokki, Dila Diakonialaitos Lahti Lähimmäisyys ja välittäminen, arvot ja käytännöt Timo Pokki, Dila Diakonialaitos Lahti Lähimmäisyys merkitsee parhaimmillaan sitä, että meitä ympäröi ihmisten turvaverkko. Tarvittaessa se auttaa ja tukee

Lisätiedot

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET 1.6.2010 ALKAEN SISÄLLYSLUETTELO 1. Ateriapalvelu... 3 2. Saunapalvelu... 4 3. Kauppapalvelu... 4 4. Päiväkeskustoiminta... 4 5. Kuljetuspalvelu...

Lisätiedot

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja Henkilökohtaisen avun hakeminen Työpaja 10.10.2013 Vammaispalvelulaki - Henkilökohtainen apu liittyy vammaispalvelulakiin. - Vammaispalvelulaki uudistui 1.9.2009. - Vammaispalvelulakia muutettiin, jotta

Lisätiedot

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6. KOTOA KOTIIN - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.2015 Projektin taustat ja pilotti Tarkastelun kohteena ne asiakkaat, jotka

Lisätiedot

VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana. Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan?

VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana. Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan? VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan? Erilaisia maahanmuuttajia Työperäinen maahanmuutto sekundäärimaahanmuuttajat Pakolaiset Turvapaikanhakijat

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset

Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Vanhuspalvelulaki Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista 980/2012 - voimaan 1.7.2013 Kuntamarkkinat

Lisätiedot

Kotihoidon kriteerit alkaen

Kotihoidon kriteerit alkaen Kotihoidon kriteerit 1.1.2017 alkaen Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soite Kotihoidon kriteerit Toimintakyky Palvelun tarve Palvelun määrä Palvelun tavoite Asioiden hoitoon liittyvissä

Lisätiedot

Työntekijöiden ja asiakkaiden kohtaamiset asumisyksikössä

Työntekijöiden ja asiakkaiden kohtaamiset asumisyksikössä Työntekijöiden ja asiakkaiden kohtaamiset asumisyksikössä PAAVO KEVÄTSEMINAARI 2014 Teema: Tutkimus ja käytäntö vuoropuhelussa 21.3.2014 Tutkija Riikka Haahtela, Tampereen yliopisto Esityksessäni vastaan

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen

Lisätiedot

Kansainvälinen toimintakeskus Villa Victor

Kansainvälinen toimintakeskus Villa Victor Kansainvälinen toimintakeskus Villa Victor MAAHANMUUTTAJAT UUDESSA OULUSSA 2011 Vieraskieliset - suomalaisia, joiden äidinkieli ei ole suomi, ruotsi tai saame 5 013 henkilöä Ulkomaalaiset henkilöt, joilla

Lisätiedot

KEHITTÄJÄASIAKASTOIMINTA

KEHITTÄJÄASIAKASTOIMINTA KEHITTÄJÄASIAKASTOIMINTA Asiakkaiden osallisuuden lisääminen palvelujen toteutuksessa, suunnittelussa ja kehittämisessä Kehittäjäasiakkaat tuovat palvelujen suunnittelun omat kokemuksensa ja kehittämisehdotuksensa

Lisätiedot

Ikääntyvien köyhyys ja sen heijastumat hyvinvointiin

Ikääntyvien köyhyys ja sen heijastumat hyvinvointiin Ikääntyvien köyhyys ja sen heijastumat hyvinvointiin Lahden tiedepäivä 29.11.2011, Antti Karisto & Marjaana Seppänen 1.12.2011 1 Esityksessä tarkastellaan Miten köyhyys kohdentui ikääntyvän väestön keskuudessa

Lisätiedot

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.

Lisätiedot

PALAPELI2-PROJEKTI Alkukartoitus, alkuvaiheen koulutus ja ohjauspalvelut maahanmuuttajille

PALAPELI2-PROJEKTI Alkukartoitus, alkuvaiheen koulutus ja ohjauspalvelut maahanmuuttajille PALAPELI2-PROJEKTI 1.8.2008-31.12.2012 Alkukartoitus, alkuvaiheen koulutus ja ohjauspalvelut maahanmuuttajille Palapeli2-projektin tavoite saada hyvin ja tehokkaasti alkuun maahanmuuttajan kotoutumisja

Lisätiedot

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista Valitse kohde. 1 (13) 28.3.2014 Kysely kotona asuvien 15-35 -vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista A. Taustatiedot Syntymävuosi? Sukupuoli? nainen mies Äidinkieli? suomi ruotsi muu Postinumero?

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

Työssäoppimassa Tanskassa

Työssäoppimassa Tanskassa Työssäoppimassa Tanskassa Taustatietoja kohteesta: Herning- kaupunki sijaitsee Tanskassa Keski- Jyllannissa. Herningissä asukkaita on noin. 45 890. Soglimt koostuu yhteensä 50 hoitopaikasta. Soglimtissa

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tilannekatsaus

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tilannekatsaus Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tilannekatsaus Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman 2013-2017 väliseminaari, 16.12.2015, Finlandia talo, Helsinki ohjelmapäällikkö Sari Hosionaho, FT Taustaa

Lisätiedot

Toimeentulotuki Kelaan 2017 Haasteet ja mahdollisuudet

Toimeentulotuki Kelaan 2017 Haasteet ja mahdollisuudet Toimeentulotuki Kelaan 2017 Haasteet ja mahdollisuudet Riikka Kimpanpää Johtava sosiaalityöntekijä/projektipäällikkö Tampereen kaupunki 1 Toimeentulotuen tarkoitus ja oikeus sosiaaliturvaan Toimeentulotukilaki

Lisätiedot

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin n IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAVAN PÄIVÄTOIMINNAN MYÖNTÄMISPERUSTEET VUONNA 2016 Ikäihmisten kuntouttava päivätoiminta Ikäihmisten kuntouttavan päivätoiminnan Päivitetty: 14.12.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1 Ikäihmisten

Lisätiedot

Kotouttamisen ABC. Nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Emine Ehrström kokemukset ja hyvät käytänteet Aluekoordinaattori

Kotouttamisen ABC. Nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Emine Ehrström kokemukset ja hyvät käytänteet Aluekoordinaattori Kotouttamisen ABC Nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Emine Ehrström kokemukset ja hyvät käytänteet 11.5.2016 Aluekoordinaattori Seinäjoki Kotona Suomessa -hanke Käsitteet käyttöön Maahanmuuttaja

Lisätiedot

Vanhuksen vaikuttamismahdollisuudet ostopalvelusopimuksen perusteella hankituissa palveluissa

Vanhuksen vaikuttamismahdollisuudet ostopalvelusopimuksen perusteella hankituissa palveluissa Vanhuksen vaikuttamismahdollisuudet ostopalvelusopimuksen perusteella hankituissa palveluissa Esitys perustuu 9.11.2012 hyväksyttyyn väitöskirjaan Unohtuuko vanhus? Oikeustieteellinen tutkimus hallintosopimuksen

Lisätiedot

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan:

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan: 3.3.1 Miten eri maissa lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia edistävät palvelut tuotetaan eri hallintokuntien kuten sosiaali-, terveys- ja koulutoimen yhteistyöllä? Koko: 100 000 Aikajänne: 3/2016

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman valmistelu

Lisätiedot

Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää?

Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää? Tiedosta hyvinvointia KansalaisenParas 17.4.2008 Anu Muuri 1 Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää? Anu Muuri Kehittämispäällikkö Stakes/Sosiaalipalvelut Tiedosta hyvinvointia KansalaisParas 17.4.2008

Lisätiedot

Kodista palvelukotiin Palveluasumisen monet mahdollisuudet

Kodista palvelukotiin Palveluasumisen monet mahdollisuudet Kodista palvelukotiin Palveluasumisen monet mahdollisuudet Johanna Sinkkonen Koti- ja erityisasumisen johtaja Järvenpään kaupunki Kolme kokeilua menossa: 1. tyhjillään oleva liikehuoneisto muutetaan asumiskäyttöön

Lisätiedot

Kotona asumisen järjestäminen ja palveluohjaus. Rauha Heikkilä Kehittämispäällikkö, TtM Ikäihmisten palvelut -yksikkö Rovaniemi

Kotona asumisen järjestäminen ja palveluohjaus. Rauha Heikkilä Kehittämispäällikkö, TtM Ikäihmisten palvelut -yksikkö Rovaniemi Kotona asumisen järjestäminen ja palveluohjaus Rauha Heikkilä Kehittämispäällikkö, TtM Ikäihmisten palvelut -yksikkö Rovaniemi 16.11.2011 Jäsentely Ikääntyminen Suomessa Kotona asuminen Iäkkäiden kokemuksia

Lisätiedot

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arvioinnin kriteerit lainsäädännössä Erityisasiantuntija Marja Pajukoski, THL 29.3.2012 1 Yleiset tarpeen arvioinnin kriteerit

Lisätiedot

Kaikkien yhteinen Vantaa

Kaikkien yhteinen Vantaa Kaikkien yhteinen Vantaa Monikulttuurisuusohjelma 2014-2017, monikulttuurisuusasiain päällikkö 12.2.2014 Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta Sisältö 1. Ohjelman tausta - uusia väestötietoja - lähtökohdat

Lisätiedot

Vanhuus ja hoidon etiikka. Kuusankoski Irma Pahlman STM, ETENE, jäsen Tutkimus- ja verkostojohtaja, Kuopion yliopisto

Vanhuus ja hoidon etiikka. Kuusankoski Irma Pahlman STM, ETENE, jäsen Tutkimus- ja verkostojohtaja, Kuopion yliopisto Vanhuus ja hoidon etiikka Kuusankoski 19.11.2008 Irma Pahlman STM, ETENE, jäsen Tutkimus- ja verkostojohtaja, Kuopion yliopisto Valtakunnallinen terveydenhuollon eettinen neuvottelukunta (ETENE) käsittelee

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 107

Espoon kaupunki Pöytäkirja 107 13.11.2013 Sivu 1 / 1 4794/02.05.00/2013 107 13.11.2013 107 Kuninkaankallion asumispalveluyksikön asiakasmaksun tarkistaminen ja Väinöläkodin asumisyksikön asiakasmaksusta päättäminen Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

Laki. opintotukilain muuttamisesta

Laki. opintotukilain muuttamisesta EV 109/1999 vp - HE 73/1999 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi opintotukilain ja asumistukilain muuttamisesta Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys n:o 7311999 vp laeiksi opintotukilain

Lisätiedot

Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan

Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri, EMBA osastopäällikkö sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut 21.9.2015

Lisätiedot