Nitoja-hankkeen opetuksen ja ohjauksen projektit

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Nitoja-hankkeen opetuksen ja ohjauksen projektit"

Transkriptio

1 Nitoja-hankkeen opetuksen ja ohjauksen projektit 1

2 Nitoja-hankkeen opetuksen ja ohjauksen projektit Toimitus: Kirjoittajat: Julkaisija: Rahoittaja: Kansi: Marja Riitta Lygdman ja Päivi Saari Outi Grönberg, Vuokko Halonen, Jaana Jaakkola, Terhi Kokkonen, Jari Laurila, Mari Lähteenmäki, Sanna Ranta-Nilkku, Tuija Saarimaa ja Mirja Vallisaari Nitoja-hanke, Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia Euroopan sosiaalirahasto Opetushallitus Laura Lahtiluoma Painopaikka ja taitto: Tornion Kirjapaino, 2010

3 Nitoja-hankkeen opetuksen ja ohjauksen projektit Nitoja oli Euroopan sosiaalirahaston ja Opetushallituksen rahoittama hanke, jossa hallinnoijana on toiminut Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia. Hankkeen toiminta-aika on ollut Nitojan toiminnasta tarkemmin Omnian julkaisusarjassa C10 Nitoja-hanke. Nivelvaihe, toiminta ja jatko työelämään Yhtenä hankkeen kokonaisuutena on ollut opettajien opetus- ja ohjausmenetelmien kehittäminen. Työryhmässä toimineet opettajat ovat kahden lukuvuoden aikana kokeilleet itselleen uusia opetus- ja ohjausmenetelmiä. Tässä julkaisussa heidän kokeilunsa/projektinsa on koottu yhteen. Kiitos innostuneille opettajille ja benchmarkaus on sallittu! Marja Riitta Lygdman Nitojan projektipäällikkö SISÄLLYS: Grönberg Outi: Viikkopähkinä... 4 Halonen Vuokko: Ensiavun alkeet kouluikäisille Jaakkola Jaana: Kuninkaantie & välimerenmaat Kokkonen Terhi, Saarimaa Tuija ja Vallisaari Mirja: Amiksesta amkkiin. Toisen asteen ammatillisen tutkinnon suorittaneiden opiskelijoiden jatko-opintovalmius ammattikorkeakoulussa Laurila Jari: Positiivinen kierre Ranta-Nilkku Sanna: Authentic practices to teach English as a foreign language at secondary level business schools Grönberg Outi: Draaman ja videoinnin mahdollisuudet opetuksessa Halonen Vuokko: Lasten hoitotyön opetuksen integrointi käytäntöön Lähteenmäki Mari: Catering-kemia keittiöön Ranta-Nilkku Sanna, Saarimaa Tuija, Vallisaari Mirja: ATTO-aineiden yhteisprojekti

4 Outi Grönberg Omnian ammattiopisto Lukuvuonna Viikkopähkinä 1. Kokeiltava menetelmä: Viikon pähkinä (viikkokilpailu) Viikoittainen pähkinä purtavaksi eli ammattiin liittyvä kilpailutehtävä. Kysymykset / tehtävät aihealueittain, esim. lääkehoito, hoitotyö, ensiapu. Valmiit vastauslomakkeet, jotka saa palauttaa palautuslaatikkoon. Perjantaisin (tai torstai-iltapäivänä) arvottiin palkintoja osallistujien kesken. Edellisen viikon oikea vastaus ja voittajien nimet olivat näkyvissä seuraavan viikon ajan. Palkinnot jaettiin opettajien / ryhmänohjaajien kautta voittajille. 2. Kokeilun tavoitteita Lisätä yhteisöllisyyden tunnetta lähihoitajaopiskelijoiden keskuudessa meidän juttu yhteinen puheenaihe, kilpailuun osallistumisen mahdollisuus, vastausten pohtiminen ja tarkistaminen kannustaa hakemaan tietoja eri aihealueilta Vahvistaa ammatti-identiteettiä viikoittaiset kysymykset herättävät ajattelemaan opintoihin ja ammattiin liittyviä asioita ja hakemaan lisää tietoa välitunneillakin voi viritä keskustelua lähihoitajan työstä ja alan opiskelusta Lisätä sitoutumista opiskeluun lähihoitajan ammatin arvostus ammattiin liittyvän osaamisen ja tiedon tärkeyden esille tuominen selkeä tavoite mielessä: opintojen eteneminen, ammattiin valmistuminen Kohderyhmä: Omnian ammattiopiston lähihoitajaopiskelijat Avainsanat: Yhteisöllisyys, ammatti-identiteetti, sitoutuminen, viikkokilpailu 3. Kilpailun markkinointi Viikkopähkinää markkinoitiin opiskelijoille kahdessa vaiheessa. Viikolla 47 (marraskuussa 2009) laitettiin iloisen värisiä kysymyksiä sekä pähkinän kuvia esille (kuva 1). Näistä ei kuitenkaan käynyt ilmi tarkemmin mistä on kyse. Kuvat laitettiin seinälle samaan paikkaan kuin myöhemmin kilpailun säännöt ja kilpailukysymyksetkin. Tavoitteena oli herättää uteliaisuutta ja keskustelua. Kuva 1. Kilpailun esimarkkinointia viikolla 47. Mistähän tässä on kyse? Viikon 47 perjantaina kilpailun kuvaus (kuva 2) sekä kuvakollaasi palkinnoista (kuva 3) laitettiin samaan paikkaan esille. Myös ensimmäisen viikon kysymykset sekä vastauslaatikko asetettiin paikoilleen. Ryhmänohjaajille ja muille opettajille lähetettiin sähköpostia viikolla 47. Näin opettajat tiesivät etukäteen mistä oli kyse. Viikko 48 oli sitten ensimmäinen kilpailuviikko. Jotkut opettajat myös markkinoivat opiskelijoille kilpailua ja kannustivat osallistumaan siihen. 4

5 mykset vaihtuivat joka viikko siten, että seuraavan viikon kysymykset laitettiin esille perjantaina (joskus aikataulusyistä jo torstai-iltapäivänä). Kysymysten vaihdon vaatimaa lyhyttä aikaa lukuun ottamatta kilpailuun pystyi osallistumaan kaikkina viikonpäivinä ja kellonaikoina (koulun auki ollessa). Vastauslaatikko pysyi paikoillaan koko kilpailun ajan (kuva 4). Kilpailu toteutettiin kaksikielisenä (suomi ja englanti), koska osa lähihoitajaryhmistä opiskelee englanninkielellä. Kaikille opiskelijoille ja ryhmille haluttiin tarjota tasavertainen mahdollisuus osallistua kilpailuun. Englanninkielisiä vastauslomakkeita käyttivät myös jotkut maahanmuuttajataustaiset opiskelijat, vaikka opiskelevatkin suomenkielellä. Kuva 2. Viikkokilpailun säännöt. Viikkokilpailu toteutettiin kaksikielisenä. Markkinointi, kilpailun säännöt ja kilpailukysymykset oli laadittu sekä suomeksi että englanniksi. Osallistuminen oli näin mahdollistettu kaikille kohderyhmän opiskelijoille. Kuvakokoelma kilpailun palkinnoista toi myös osaltaan väriä koulun seinälle ja ehkä innosti osallistumaan itse kilpailuun. Palkintoja lahjoittaneiden sponsoreiden logot olivat siten myös esillä koko kilpailun ajan (15 kalenteriviikkoa). Kilpailun kysymykset laadittiin siten, että ne käsittelivät perusopintojen asioita. Lähihoitajien opinnoissa kaksi ensimmäistä vuotta ovat ns. perusopintoja, minkä jälkeen kolmantena vuonna valitaan johonkin osa-alueeseen syventävät opinnot. Kilpailukysymyksissä ei haluttu mennä eri alojen yksityiskohtaiseen osaamiseen, koska tämä olisi voinut rajata osallistumismahdollisuuksia. Kysymykset olivat myös sellaisia, että opintojen vaiheesta riippumatta vastauksia oli mahdollista löytää esim. netistä tai kirjastosta (kts. sivut 8 11). Kilpailun kysymykset suunniteltiin myös niin, että ne sopivat ajankohtaisiin asioihin. Esimerkiksi ammattijärjestöjä käsitteleviä kysymyksiä oli esillä sillä viikolla, kun ammattijärjestöjen edustajia oli koululla esittelemässä toimintaa. 112-päivän teemoihin liittyen viikkokilpailun kysymykset koskivat ensiapua. Omnian ammattiopisto muuttui savuttomaksi oppilaitokseksi vuoden 2010 alusta, mikä oli myös huomioitu viikkokilpailun kysymyksissä vuoden vaihteessa. Palkintoja arvottiin 3-4 joka viikko. Vastausaikaa oli torstaihin asti ja palkinnot arvottiin torstai-iltapäivänä tai perjantaina. Palkinnot toimitettiin voittajille ryhmänohjaajien tai aineopettajien välityksellä. Palkinnot otettiin yleisesti ottaen ilolla vastaan. Palkinnot olivat sponsoreilta saatuja tuotepalkintoja. Oriolalta oli tuotepaketteja, joissa oli mm. pesunestettä, vitamiineja ja kosteusvoidetta. Superin T-paita, stressisydän ja musta, pieni laukku olivat myös viikoittaisia palkintoja. JHL lahjoitti mm. muistitikkuja ja penaaleja. Tehy puolestaan lahjoitti mm. rannelompakoita ja pastillirasioita. Palkinnot kannustivat opiskelijoita osallistumaan. Kuva 3. Kuvakollaasi palkinnoista ja sponsoreiden logot. 4. Kilpailun toteutus Viikkokilpailua toteutettiin yhteensä 12 viikon ajan, 15 kalenteriviikon aikana (joululoma ja hiihtoloma katkaisivat ajanjakson). Kilpailu aloitettiin syyslukukauden lopulla ja sitä ehdittiin toteuttaa neljä viikkoa ennen joululomaa. Joulun jälkeen kilpailu jatkui vielä 8 viikkoa (kts. sivut 8-11). Kilpailukysy- 5. Seuranta ja arviointi Viikkokilpailukokeilua seurattiin mm. laskemalla viikoittaisten vastausten määrät. Lisäksi viikoittain kilpailun vastauslomakkeessa oli kartoitettu kysymysten vaikeusastetta sekä vastauksen löytymistä. Viimeisellä kilpailuviikolla kilpailuun pääsi osallistumaan vastaamalla kilpailua koskevaan kyselyyn, jolla kartoitettiin tar- 5

6 Kilpailu tavoitti siis hyvin useimmat perusopintoryhmät, mutta vain muutamasta koulutusohjelmasta oli osallistujia. Opiskelijamäärään nähden osallistujia oli viikoittain melko vähän. Toisaalta opiskelijat eivät aina ole koululla, jatkuvasti on ryhmiä työssäoppimassa, opintokäynneillä, projekteissa yms. Erityisesti koulutusohjelmissa ollaan paljon työssäoppimassa. Kilpailukysymykset oli laadittu perusopintoja käsitteleviksi, mikä on osaltaan voinut vaikuttaa koulutusohjelmien opiskelijoiden vastausinnokkuuteen. Vastausten lukumäärään tuntui myös vaikuttavan kysymysten vaikeusaste. Kyselyn (n=14, kaavio 1) mukaan vastaajat osallistuivat viikkokilpailuun 12 kilpailuviikon aikana useimmiten 1-4 kertaa. Jotkut olivat osallistuneet 5-8 kertaa, yksi vastaaja kertoi osallistuneensa 9-12 kertaa. Näin ollen kilpailuun eivät osallistuneet joka viikko samat opiskelijat. Kuva 4. Kilpailun toteutusta. kemmin vastaajien mielipiteitä ja toimintaa. Kyselyyn osallistuneiden kesken arvottiin viimeiset viikkopalkinnot, mutta kyselyyn oli myös mahdollista osallistua anonyymisti. Vastauksia kyselyyn tuli vain 6, joten kyselyä jatkettiin vielä parin viikon ajan. Lopulta kyselyyn saatiin vastauksia yhteensä Kilpailuun osallistuminen Viikkokilpailuun saatiin vastauksia 12 kilpailuviikon aikana yhteensä 140, keskimäärin noin 12 / vko. Vastauksia saatiin vaihtelevasti 4-19 / viikko, useimmiten kuitenkin (taulukko 1). Kaavio 1. Viikkokilpailuun osallistuminen 12 kilpailuviikon aikana. viikko (52-53) (8) 9 vastauksia Taulukko 1. Vastausten lukumäärä viikoittain. Kilpailuun osallistui Omnian ammattiopiston (Lehtimäentien) lähihoitajaopiskelijoita yhteensä 17 ryhmästä, näistä 14 ryhmää oli perusopintoja suorittavia ja 3 koulutusohjelman ryhmiä. Lehtimäentiellä on lukuvuonna 2009/10 lähihoitajaopiskelijoita perusopinnoissa 19 ryhmää sekä koulutusohjelmissa 12 ryhmää (taulukko 2). Perusopinnot Koulutusohjelmat Opiskelijaryhmät yhteensä Kilpailuun osallistui ryhmiä 14 3 Taulukko 2. Kilpailuun osallistuvia opiskelijaryhmiä Kysymysten vaikeusaste ja vastauksen löytyminen Kilpailu toteutettiin 12 kalenteriviikon ajan. 11:sta viikon kysymyslomakkeessa oli kysytty seuraavat kysymykset koskien kilpailua: Olivatko kysymykset mielestäsi a) liian helppoja b) sopivia c) liian vaikeita Miten päädyit oikeaan vastaukseen? a) tiesin b) arvasin c) kysyin kaverilta d) etsin kirjoista, netistä tms. 6

7 Yleisesti ottaen kysymykset olivat vastaajien mielestä sopivia (kaavio 2). Vain viiden vastauksen mukaan kysymyksen olivat liian vaikeita. Liian helppoja oli vastattu 24 kertaa ja sopivaksi kysymykset oli arvioitu 118:ssa tapauksessa. Kaavio 4. Keskustelitko viikkokilpailusta kavereiden tai opettajien kanssa? Kaavio 2. Kysymysten vaikeusaste Oikeaan vastaukseen päädyttiin useimmiten tietämällä asia ennestään, näin oli vastattu 98 kertaa (kaavio 3). Oikea vastausvaihtoehto oli arvattu 55 kertaa. Kaverilta oli kysytty seitsemässä tapauksessa oikeaa vastausta. 11 tapauksessa opiskelija oli etsinyt tietoa kirjoista, netistä tms. Sen sijaan oikeat vastaukset viikkokilpailun kysymyksiin oli tarkistanut jälkikäteen vain muutama vastaaja (4). Toisaalta kysymykset oli koettu yleisesti ottaen melko helpoiksi ja useimmat olivat vastanneet niihin oikein. Ehkä monet osallistujista eivät kokeneet tarvetta tarkistaa vastauksiaan (kaavio 5). Kaavio 5. Tarkistitko oikean vastauksen jälkikäteen? Kaavio 3. Oikeaan vastaukseen päätyminen. Suurin osa vastaajista siis ilmoitti tienneensä oikean vastauksen, mutta valtaosa piti samalla kysymyksiä sopivina, vain joidenkin mielestä kysymykset olivat liian helppoja. Tästä voisi päätellä, että opiskelijat mielellään vastaavat helpolta tuntuviin kysymyksiin. Liian vaikeat kysymykset olisivat ehkä vähentäneet vastaajien määrää. Ilahduttavaa oli, että vastauksia oli myös kyselty kavereilta ja etsitty kirjoista tms. lähteistä (kaavio 4). Viikoilla 1, 5 ja 7 kilpailuun oli osallistunut keskimääräistä vähemmän opiskelijoita (taulukko 1). Näillä viikoilla myös oikeaan vastaukseen päätyminen oli tapahtunut keskimääräistä useammin arvaamalla. Kysymysten vaikeusaste näyttäisi siis olevan yhteydessä osallistumisaktiivisuuteen Viikkokilpailusta keskusteleminen ja vastausten tarkistaminen Useimmat kyselyyn (n=14) vastanneet (9) olivat keskustelleet viikkokilpailusta kavereiden tai opettajien kanssa. Osa vastaajista (5) ei ollut keskustellut aiheista lainkaan. Yleisesti ottaen voidaan siis todeta, että keskustelua viikkokilpailusta ja sen aiheista oli kuitenkin virinnyt Opinnot ja lähihoitajan työ Kyselyyn vastanneista (n=14) kahdeksan oli kilpailuun liittyen pohtinut opintojaan, niiden eri aihealueita tai lähihoitajan työtä yleensä. Kuusi vastanneista ei ollut tässä yhteydessä pohtinut näitä asioita (kaavio 6). Kaavio 6. Saivatko kysymykset sinut pohtimaan opintojasi, eri aihealueita tai lähihoitajan työtä yleensä? 7

8 5.5. Opiskelijoiden toiveita jatkossa Kyselyssä kartoitettiin myös, toivoisivatko opiskelijat tämän tyyppistä toimintaa kouluun useamminkin. Lisäksi avoimena kysymyksenä oli kysytty millainen toiminta koulussa tukisi opintoja ja/tai ammatillista kasvua. Lähes kaikki (14) vastaajat toivoivat tämäntyyppistä kilpailutoimintaa kouluun useammin. Vain yksi kyselyyn osallistuneista vastasi kielteisesti. Opintoja ja/tai ammatillista kasvua tukevaksi toiminnaksi opiskelijat mainitsivat viikkokilpailut sekä erityisluennot ja erilaiset opintokäynnit. Lisäksi oli toivottu enemmän psykologiaa ja vähemmän lasten kanssa toimimista. 6. Pohdinta Yleisesti ottaen opiskelijat tuntuivat toivovan viikkokilpailun tyyppistä toimintaa kouluun. Kilpailukysymysten vaikeusaste näytti olevan yhteydessä osallistumisinnokkuuteen. Opiskelijat tuntuivat mieluummin vastaavan helppoihin kysymyksiin, vaikeisiin ei saatu yhtä paljon vastauksia. Oikeita vastauksia ei kovin innokkaasti myöskään käyty tarkistelemassa, vaikka ne olivat näkyvillä koko seuraavan viikon. Ilahduttavaa kuitenkin oli, että vastauksia oli myös kyselty kavereilta ja etsitty kirjoista tms. lähteistä. Yleisestikin kysymyksistä oli keskusteltu jonkin verran kavereiden ja opettajien kanssa. Näiltä osin saavutettiin ainakin kohtuullisissa määrin kokeilulle asetetutuja tavoitteita. Kilpailukysymykset oli laadittu perusopintoja käsitteleviksi ja perusopintojen opiskelijat kilpailu myös tavoitti hyvin. Toisaalta kysymysten asettelu on voinut osaltaan vaikuttaa koulutusohjelmien opiskelijoiden vastausinnokkuuteen, mikä jäi vähäisemmäksi. Jatkossa voisi ajatella, että koulutusohjelmille suunnattaisiin omia kilpailuja tms. toimintaa. Opiskelijat kokivat myös, että tämän tyyppinen toiminta osaltaan tukee opiskelua ja ammatillista kasvua. Tämän tyyppistä toimintaa toivottiin kouluun jatkossakin. Toisaalta opiskelijamääriin nähden osallistuminen viikkokilpailuihin ei ollut kovin aktiivista. Myös osallistujat vaihtelivat eli vain harva opiskelija osallistui joka viikko kilpailuun. Näyttäisi sitä, että tällainen toiminta kiinnostaa vain joitakin opiskelijoita, mutta he kokevat kilpailun mielekkääksi ja kannustavaksi. Myös tämä vastasi kokeilulle asetettuja tavoitteita. Lisäksi jotkut opiskelijat toivoivat mm. erityisluentoja tukemaan opiskelua ja ammatillista kasvua. Olisikin hyvä pohtia, mitä muita keinoja olisi opiskelijoiden kannustamiseksi, ammatti-identiteetin vahvistamiseksi ym. Opiskeluun sitoutuminen on opintojen etenemisen kannalta tärkeää. Olisi hyvä kartoittaa jatkossa opiskelijoiden käsityksiä siitä, mikä saisi heidät sitoutumaan ja motivoitumaan opiskeluun entistäkin paremmin. Olisi arvokasta tietää millaisella toiminnalla ja panostuksella koulu voisi tukea opiskelijoita. Viikkokilpailun toteuttaminen on myös aikaa vievää. Jos koulussa halutaan tällaiseen panostaa, tulisi siihen varata riittävästi resursseja. Kokeilun puitteissa palkintoja kilpailuun pyydettiin eri tahoilta ja niitä saatiinkin ihan kiitettävästi. Mikäli toiminta olisi jatkuvaa, ei palkintojen hankkimista ehkä voisi laskea pelkästään innokkaiden sponsorien varaan. Toisaalta voisi myös ajatella, että esim. viikkokilpailua toteutettaisiin vain osan aikaa lukuvuodesta ja muina aikoina olisi ehkä jotain muuta toimintaa. Viikkokilpailun kokeilu toteutettiin vain yhden ammattiryhmän opiskelijoiden keskuudessa. Se on kuitenkin helposti siirrettävissä myös muille aloille. Jokainen ammattiaineen opettaja osaa varmasti laatia eri osa-alueisiin liittyviä kysymyksiä tai tehtäviä. Kysymykset voisivat toki olla myös työssäoppimiseen, työelämään tai yleisaineisiin liittyviä. Kaiken kaikkiaan voisi todeta, että kokeilu oli mielenkiintoinen. Sen puitteissa mm. otettiin kantaa ajankohtaisiin asioihin, viritettiin keskustelua opiskeluun ja lähihoitajan työhön liittyviin kysymyksiin sekä kannustettiin omatoimiseen tiedonhakuun. Liite 1a VIIKON PÄHKINÄ vko 48 Aihealueet: Anatomia, aseptiikka 1. Miksi ihonhoito on terveyden kannalta tärkeää? a) Terveyden ja kauneuden vuoksi. b) Iho suojaa elimistöä mikrobien hyökkäyksiltä. c) Hyvin hoidettua ihoa on ilo meikata. d) Hyvä ihonhoito estää ihmistä vanhenemasta. 2. Mitkä seuraavista kuvaavat Sebamed pesunestettä? a) Se puhdistaa ihoa tehokkaasti. b) Se värjää ihon punaiseksi. c) Se sisältää paljon kalsiumia. d) Se auttaa säilyttämään ihon luonnollisen, happaman suojan. 3. Olivatko kysymykset mielestäsi a) liian helppoja b) sopivia c) liian vaikeita 4. Miten päädyit oikeaan vastaukseen? a) tiesin b) arvasin c) kysyin kaverilta d) etsin kirjoista, netistä tms. 8

9 Liite 1b VIIKON PÄHKINÄ vko 49 Aihealue: Ammattijärjestöt 1. Mitkä seuraavista ovat ammattijärjestöjä, joihin lähihoitajat ja alan opiskelijat voivat liittyä? a) JHL b) Tehy c) S-pankki d) Super 2. Opiskelijana voi a) kuulua useampaan ammattijärjestöön samanaikaisesti b) joutua osallistumaan mielenosoitukseen, joka koskee eläkeiän nostamista c) saada jäsenetuja, kuten liiton lehden tai vapaa-ajan vakuutuksen d) muuttua vihreäksi, jos ei tunnista alan ammattijärjestöjä 3. Olivatko kysymykset mielestäsi a) liian helppoja b) sopivia c) liian vaikeita 4. Miten päädyit oikeaan vastaukseen? a) tiesin b) arvasin c) kysyin kaverilta d) etsin kirjoista, netistä tms. Liite 1d VIIKON PÄHKINÄ vko 51 Aihealue: Ensiapu 1. Löydät tajuttoman ihmisen. Mitä teet ensimmäiseksi? a) soitat 112 b) kokeilet pulssi c) tarkistat hengittääkö hän d) et välitä tilanteesta 2. Ystävältäsi nyrjähtää nilkka. Mitä teet? a) nostan jalan koholle b) laitan jotain kylmää nilkan päälle c) käännän ystäväni kylkiasentoon d) puristan nilkkaa tai laitan tukevan siteen siihen 3. Olivatko kysymykset mielestäsi a) liian helppoja b) sopivia c) liian vaikeita 4. Miten päädyit oikeaan vastaukseen? a) tiesin b) arvasin c) kysyin kaverilta d) etsin kirjoista, netistä tms. Liite 1c VIIKON PÄHKINÄ vko 50 Aihealueet: Kansantaudit, terveyskasvatus 1. Mitä terveyshaittoja tupakointi voi aiheuttaa? a) erilaisia syöpäsairauksia, kuten keuhkosyöpä ja haimasyöpä b) sydän- ja verenkiertoelimistön sairauksia, kuten sepelvaltimotauti, aivoinfarkti, katkokävely c) impotenssia d) iho-ongelmia 2. Tiesitkö tupakoinnista, että a) Omnian ammattiopisto on savuton oppilaitos vuoden 2010 alusta alkaen b) Tupakoinnin lopettaminen on vaikeaa c) Tupakointi on kallista d) Tupakointi on kielletty alle 18-vuotialta Siis kuka Toope enää viitsii tupakoida täällä?!? 3. Olivatko kysymykset mielestäsi a) liian helppoja b) sopivia c) liian vaikeita 4. Miten päädyit oikeaan vastaukseen? a) tiesin b) arvasin c) kysyin kaverilta d) etsin kirjoista, netistä tms. Liite 1e VIIKON PÄHKINÄ vko 1 Aihealue: Lääkehoito 1. Mitä mittayksiköitä lääkkeiden annostelussa käytetään? a) ky b) mg c) ml d) km 2. Rouva Huun verensokeri Toimit lähihoitajana Lehtimäen vuodeosastolla. Eräänä päivänä sähkömies on asentamassa osastolle uusia kattolamppuja. Hän kertoo sinulle, että huoneessa 4 rouva Huun verensokeri on alhainen. Lääkäri pyysi antamaan rouvalle insuliinia 5 ml. Tarkkana hoitajana huomasit heti, että nyt ei jokin täsmää! Etsi tarinasta 4 virhettä! a) b) c) d) 3. Olivatko kysymykset mielestäsi a) liian helppoja b) sopivia c) liian vaikeita 4. Miten päädyit oikeaan vastaukseen? a) tiesin b) arvasin c) kysyin kaverilta d) etsin kirjoista, netistä tms. Liite 1f VIIKON PÄHKINÄ vko 2 Aihealue: Super 1. Mistä Super on lyhenne a) Suomen peruskoululaiset b) Suomen lähi- ja perushoitajaliitto c) Sumopainijoiden erikoisjoukko 9

10 2. Superin jäsenkortilla saa Instrumentariumin työkengistä alennusta a) 10 % b) 20 % c) 25 % 3. Jo opiskeluaikana voi kerryttää työhistoriaviikkoja SuPerin työttömyyskassaan a) maksutta b) 20 euron vuosimaksulla c) 100 euron vuosimaksulla 3. Olivatko kysymykset mielestäsi a) liian helppoja b) sopivia c) liian vaikeita 4. Miten päädyit oikeaan vastaukseen? a) tiesin b) arvasin c) kysyin kaverilta d) etsin kirjoista, netistä tms. Liite 1g VIIKON PÄHKINÄ vko 3 Aihealue: Vanhustenhoito 1. Vanhustenhoitoon erikoistunut lääketieteen ala on nimeltään a) Zediatria b) Pediatria c) Geriatria 2. Lonkkamurtumat a) ovat yleisempiä naisilla kuin miehillä b) ovat yleisiä pienillä lapsilla c) lisäävät vanhusten kuolleisuutta, jos kuntoutus ei ole tehokasta 3. Ikääntymisen vaikutukset muistin toimintaan näkyvät vahvimmin seuraavissa a) työmuisti (heikkenee) b) tapahtumamuisti (hidastuu) c) lapsuuden muistot (unohtuu) 4. Olivatko kysymykset mielestäsi a) liian helppoja b) sopivia c) liian vaikeita 5. Miten päädyit oikeaan vastaukseen? a) tiesin b) arvasin c) kysyin kaverilta d) etsin kirjoista, netistä tms. Liite 1h VIIKON PÄHKINÄ vko 4 Aihealue: Hoitotyö / lastenhoito 1. Lapsiin erikoistunut lääketieteen ala on nimeltään a) Zediatria b) Pediatria c) Geriatria 2. Lapsella (2v.) on lämpöä 39,6 C. Mitä teet? a) en mitään, kuume on lapsilla yleistä b) vähennän vaatteita, jotta lapsen ei olisi niin kuuma c) annan kuumetta alentavaa lääkettä 3. Neljävuotias lapsi oksentelee ja ripuloi rajusti. Mitä teet? a) annan lapselle mehua b) annan lapselle ripulijuomaa (esim. Osmosal ) c) vien lapsen lääkäriin, jos hän väsähtää 4. Olivatko kysymykset mielestäsi a) liian helppoja b) sopivia c) liian vaikeita 5. Miten päädyit oikeaan vastaukseen? a) tiesin b) arvasin c) kysyin kaverilta d) etsin kirjoista, netistä tms. Liite 1i VIIKON PÄHKINÄ vko 5 Aihealueet: Kliininen hoitotyö 1. T.ax tarkoittaa a) Taxiautoilijoita b) Turhaa äksyilyä c) Aksillaarilämpöä 2. Potilas tarvitsee lepoa ja unta, koska a) Se auttaa paranemisessa/palautumisessa b) On mukavaa nukkua silloin tällöin c) Kaikki tarvitsevat unta 3. Oikeanlainen ravitsemus on tärkeää, koska a) Se auttaa paranemisessa/palautumisessa b) Pitää sinut terveenä c) Ruoka on hyvän makuista 4. Olivatko kysymykset mielestäsi a) liian helppoja b) sopivia c) liian vaikeita 5. Miten päädyit oikeaan vastaukseen? a) tiesin b) arvasin c) kysyin kaverilta d) etsin kirjoista, netistä tms. Liite 1j VIIKON PÄHKINÄ vko 6 Aihealue: Ensiapu 1. Diabeetikkolla on heikko olo, hän tärisee ja on kylmän hikinen. Mitä teet? a) soitat ystävällesi b) kokeilet pulssia c) annat hänelle insuliinia d) annat hänelle jotain syötävää 2. Potilaalla on hengitysvaikeuksia. Mikä olisi hyvä asento? a) kylkiasento b) makuulla, jalat koholla 10

11 c) istuva tai puoli-istuva d) tanssiminen 3. Olivatko kysymykset mielestäsi a) liian helppoja b) sopivia c) liian vaikeita 4. Miten päädyit oikeaan vastaukseen? a) tiesin b) arvasin c) kysyin kaverilta d) etsin kirjoista, netistä tms. Liite 1k VIIKON PÄHKINÄ vko 7 Aihealueet: Anatomia, kansantaudit 1. Sydämen ja verenkiertoelimistön terveyden kannalta on tärkeää a) syödä hedelmiä ja vihanneksia b) välttää liian rasvaista ja suolaista ruokaa c) rakastua palavasti vähintään kerran vuodessa d) liikkua säännöllisesti 1. Sydän a) voidaan helposti vaihtaa b) on lihaskudosta c) tarvitsee happea d) sijaitsee kehon oikealla puolella 3. Olivatko kysymykset mielestäsi a) liian helppoja b) sopivia c) liian vaikeita 4. Miten päädyit oikeaan vastaukseen? a) tiesin b) arvasin c) kysyin kaverilta d) etsin kirjoista, netistä tms. LIITE 1l VIIKON PÄHKINÄ vko 9 Kysely Kaikki alkaa ja loppu joskus. Viikkopähkinä on kestänyt 12 viikon ajan. Nyt on aika selvittää mitä siitä opimme Vastaa alla oleviin kysymyksiin. Kirjoita myös nimesi ja ryhmä, jos haluat osallistua palkintojen arvontaan tälläkin viikolla! Kuinka monta kertaa osallistuit viikkokilpailuun? a) 1 4 kertaa b) 5 8 kertaa c) 9 12 kertaa Saivatko kysymykset sinut pohtimaan opintojasi, eri aihealueita tai lähihoitajan työtä yleensä? a) Kyllä b) Ei Toivoisitko tämän tyyppistä toimintaa kouluun useammin? a) Kyllä b) Ei Millainen toiminta koulussa tukisi opintojasi ja / tai ammatillista kasvua? Kiitos vastauksestasi! Liite 2 VIIKON PÄHKINÄ Kysely Kaikki alkaa ja loppu joskus. Viikkopähkinä on kestänyt 12 viikon ajan. Nyt on aika selvittää mitä siitä opimme Kuinka monta kertaa osallistuit viikkokilpailuun? b) 1 4 kertaa b) 5 8 kertaa c) 9 12 kertaa a. Keskustelitko viikkokikilpailusta kavereiden tai opettajien kanssa? b) Kyllä b) Ei b. Tarkistitko oikeian vastauksen jälkikäteen (esim. oli nähtävissä seuraavalla viikolla)? b) Kyllä b) Ei Saivatko kysymykset sinut pohtimaan opintojasi, eri aihealueita tai lähihoitajan työtä yleensä? b) Kyllä b) Ei Toivoisitko tämän tyyppistä toimintaa kouluun useammin? b) Kyllä b) Ei Millainen toiminta koulussa tukisi opintojasi ja / tai ammatillista kasvua? Kiitos vastauksestasi! a. Keskustelitko viikkokikilpailusta kavereiden tai opettajien kanssa? a) Kyllä b) Ei Tarkistitko oikeian vastauksen jälkikäteen (esim. oli nähtävissä seuraavalla viikolla)? a) Kyllä b) Ei 11

12 Vuokko Halonen Omnian ammattiopisto Lukuvuonna Ensiavun alkeet kouluikäisille 1. Projektin taustaa Nitoja-hankkeen opetusmenetelmällisessä työryhmässä on toteutettu erilaisia opetusmenetelmäkokeiluja jo viime vuonna, ja erilaisten projektien merkeissä on jatkettu myös lukuvuonna Tämä projekti oli hankkeseen liittyvä opetusmenetelmällinen kokeilu, jossa yhdistettiin lähihoitajaopiskelijoiden ensiavun opiskelu ja ohjaus- /opetustilanteen harjoittelu toisiinsa. Opetusmenetelmäkokeiluna pidetyn kurssin tavoitteena oli syventää opiskelijoiden ensiaputietoutta ja harjaannuttaa pedagogisia taitoja. Sekä ensiapu, että erilaiset ohjaustilanteet ovat lähihoitajan työssä tarvittavaa keskeistä osaamista. Kurssi järjestettiin vapaasti valittavina opintoina ja oli laajuudeltaan yhden opintoviikon pituinen. Kurssille osallistui viisi lähihoitajaopiskelijaa Omnian ammattiopiston Kirkkonummen toimipisteestä, ryhmästä LAHP08SAK. He ovat edenneet kaksivuotisten perusopintojen loppuvaiheeseen, johon kuuluu 10 opintoviikkoa vapaasti valittavia opintoja. Suuri osa ryhmän opiskelijoista oli saanut hyväksiluvun opinnoista, tai suoritti ne työelämässä, mistä syystä kurssin osallistujamäärä oli näin vähäinen. Pienestä osallistujamäärästä huolimatta kurssi päätettiin kuitenkin pitää, jotta opiskelijat saisivat suoritettua ainakin osan vapaasti valittavista opinnoista Kirkkonummella. 2. Projektin suunnittelu ja toteutus Projektin suunnittelu alkoi vierailupaikkojen hankinnalla. Tämän opettaja teki jo ennen varsinaista kurssin alkua, jotta voitiin olla varmoja että ohjausharjoittelut pystyttiin pitämään. Kun kohteet oli valittu, sovittiin aikatauluista ja muista käytännön järjestelyistä. Tämän jälkeen opettaja suunnitteli alustavasti kurssin aikataulun ja sisällön, mutta päävastuu toteutuksen suunnittelusta jäisi opiskelijoille itselleen. Kurssin aluksi opiskelijat kertasivat EA1-kurssilla opittuja taitoja koulussa. Kaikki lähihoitajaopiskelijat olivat suorittaneet jo aiemmin SPR:n EA1-koulutuksen perusopinnoissaan, mutta kurssista oli aikaa yli vuosi. Kertaukseen sisältyi hätäensiaputaitojen (tajuttoman ensiapu, elvytys, painesiteen sitominen ja sokin ensiapu) toiminnalliset harjoitukset, lisäksi kerrattiin muun muassa haavojen ja ruhjeiden ensiapua. Kertaustuntien jälkeen opiskelijat jakautuivat kahteen ryhmään, joissa he suunnittelivat tulevia opetustilanteita. Suunnittelussa piti ottaa huomioon mm. opetettavat aiheet/sisällöt ja niihin perehtyminen, opetusmenetelmät, käytettävissä oleva aika, kohderyhmä ja ympäristö sekä tarvittavat välineet. Opetettaviksi aiheiksi opiskelijat valitsivat mahdollisimman arkisia tilanteita, mutta myös hieman haasteellisempia tehtäviä. Pienistä verenvuodoista, haavoista ja niiden ensiavusta siirryttiin painesiteen sitomiseen, lisäksi käsiteltäisiin nenäverenvuoto, kolhut ja mustelmat sekä kolmen koon hoito (koho, kylmä, kompressio), pyörtyminen ja tajuttoman ensiapu. Ensimmäinen vierailu tehtiin Kirkkonummelle Keskuspuiston ammattiopistoon, jossa opiskelee noin kaksikymmentä erityisohjausta tarvitsevaa kehitysvammaista nuorta. Projektiryhmän opiskelijoista osa oli sairaana kyseisenä päivänä, joten kaikki Omnian opiskelijat pitivät yhteisen tilanteen koko Keskuspuiston ammattiopiston väelle. Heidän kanssaan oli aiemmin käsitelty joitakin ensiapuun liittyviä asioita, kuten hätänumeroon soittaminen, mutta erityisesti heidän opettajansa toivoi, että painottaisimme kuinka tärkeää on kyetä toimimaan ensiaputilanteessa, eikä pelästyä ja mennä piiloon (esim. tulipalossa). Tästä lähihoitajaopiskelijat muistuttivatkin monessa yhteydessä, ja lopulta tilanne oli niin mielenkiintoinen, että henkilökunnan suunnittelema palaveri peruuntui ja hekin olivat mukana kertaamassa ensiaputaitojaan. Keskuspuiston opiskelijat olivat innokkaita osallistumaan niin potilaina kuin ensiavun antajinakin, ja palaute oli suoraa ja välitöntä. Heidän opettajansa seurasivat jopa liikuttuneina, kuinka moni opiskelija ylitti omia rajojaan niin fyysisesti kuin henkisesti. Tunnin jälkeen opiskelijamme saivat kiitosta sekä opiskelijoilta, että henkilökunnalta. Toinen vierailupaikkamme oli Gesterbyn koulu Kirkkonummella, jossa käytiin Opiskelijat pitivät kahdessa rastipisteessä ensiapukoulutusta noin kuudellekymmenelle kolmasluokkalaiselle. Koululaiset oi jaettu kuuteen noin kymmenen oppilaan ryhmiin, aikaa oli varattu kaksikymmentä minuuttia / ryhmä. Oppilaat olivat innolla mukana ja halusivat kokeilla itse muiden muassa Kolmen Koon hoitoa (kuva 1), haavojen sitomista sekä pyörtyneen ensiapua. Suurelle ryhmälle opettaminen lyhyen ajan puitteissa vaati todella tiukkaa aikataulussa pysymistä ja sujuvaa siirtymistä paikasta toiseen. Tämä onnistui hyvin, koska koululla oltiin organisoitu ryhmien järjestäytyminen tehokkaasti. Myös meidän opiskelijamme selvisivät haasteesta hyvin, mutta aamupäivän jälkeen heillä oli omien sanojensa mukaan takki tyhjänä. Kurssin viimeisillä tunneilla ryhmäläiset suunnittelivat ja toteuttivat vielä samoissa kokoonpanoissa toisilleen esityksen erilaisista tapaturmista, järjestivät niihin liittyen ensiapuharjoitukset ja arvioivat toistensa suorituksia. Opiskelijat saivat 12

13 käyttää luovuuttaan niin suunnittelussa kuin toteutuksessakin; mielikuvituksella ei ollut rajoja kun pohdittiin erilaisia onnettomuus- ja tapaturmatilanteita, maskeerausvälineitä ja näyttelijäntaitoja käytettiin innolla. 3. Projektin arviointi Opetus-/ ohjaustilanteen pitäminen muissa kuin omassa oppilaitoksessa on lähihoitajakoulutuksessa vähäistä. Pakollisissa opinnoissa tätä voi olla vaikeampi toteuttaa ajanpuutteen vuoksi, mutta vapaasti valittavien opintojen toteutus ei ole menetelmällisesti tai sisällöllisesti niin tarkkaan määriteltyä. Tästä syystä yhden opintoviikon mittaisen kurssin järjestäminen tällä tavoin oli mahdollista. Ensiapu sopii aiheiltaan erinomaisesti toiminnalliseen pedagogiseen harjoitteluun. Opiskelijat saattavat usein jännittää esiintymistä, ja etenkin luennon pitäminen voi olla monelle lähes ylivoimaista. Myös tästä ryhmästä osa opiskelijoista kertoi jännittävänsä esiintymistä, mutta aihe, toteutustapa ja kohderyhmät edesauttoivat siinä, että esiintymiset sujuivat kaikkien osalta hyvin. Opiskelijoiden esiintymisvarmuus kasvoi esitysten edetessä ja opetettavat asiat sisäistettiin paremmin, kun samaa asiaa toistettiin usealle eri ryhmälle. Lisäksi opiskelijoiden keskinäinen yhteistyö sujui varsinkin loppua kohden esimerkillisesti, ja he tukivat hyvin toisiaan esitysten aikana. Kolmen K:n ensiapu auttaa nyrjähdyksen lisäksi myös revähdyksiin ja mustelmien ehkäisyyn 1K = kompressio eli puristus Purista käsilläsi kipukohtaa. Puristus estää verenvuotoa ja vähentää turvotusta. 2K = kohoasento Pidä raajaa koholla. Kohoasento vähentää välittömästi sisäistä verenvuotoa, kun verenpaine verisuonistossa pienenee. Kurssin jälkeen opettaja keräsi palautetta ryhmältä. Palautteessa pyydettiin arvioimaan kurssin mielekkyyttä, oppimistuloksia ja toteuttamistapaa. Kaikissa vastauksissa tuli esille se, että oppimismenetelmänä opettaminen on todella tehokas. Lisäksi opiskelijoiden mielestä kurssin toteuttamistapa oli onnistunut ja kurssi oli koettu mielekkääksi. Mielekkyyttä lisäsi se, että opiskelijat pääsivät alusta alkaen itse suunnittelemaan ja päättämään esityksiinsä liittyvistä asioista. Tästä puhuu puolestaan myös yhden opiskelijan toteamus: eikö voitais pitää vielä toinen opintoviikko tähän perään tätä samaa? Opettajan näkökulmasta kurssi onnistui jopa odotettua paremmin. Epävarmuustekijäksi osoittautui kuitenkin ryhmän pienuus. Osallistujia oli vain viisi, ja jo kahden opiskelijan poissaolo aiheutti sen, että suunnitelmia jouduttiin muuttamaan niin esittäjien, kuin kohderyhmänkin osalta. Positiivinen yllätys oli se, kuinka kysyttyä ja haluttua ensiapuopetus on jo peruskoulun alaluokilla. Kun tiedustelin voisimmeko tulla pitämään pienen ensiaputuokion jollekin luokista 3-6, innostus oli valtava. Rehtori ilmoitti, että kaikki kyseisten luokkien opettajat haluaisivat opetusta omalle ryhmälleen! Valittelin, että rajallisesta ajasta ja pienestä opiskelijamäärästä johtuen emme voi ottaa kuin yhden vuosiluokan, joka oli kurssilaisten toivomuksesta kolmasluokka. Koulun rehtori toivotti vielä vierailumme jälkeen meidät uudelleen tervetulleeksi, milloin vain. Jatkossa on tarkoitus pitää vastaavanlainen kurssi ensi kevään valinnaisryhmille. Toivomuksena on, että ryhmästä saataisiin silloin vähän isompi. Pohdittavana on myös mahdollisuus laajentaa kurssi kahden opintoviikon mittaiseksi. Lopuksi vielä suuri kiitos osallistujille: Annika, Mikko, Noora, Saaga ja Sanna. Onnistunut oppikurssi vaatii opettajan työpanoksen lisäksi yhtälailla opiskelijoiden sitoutumista ja työpanosta, siltä osin tämä ryhmä oli täysillä mukana. Opettajalle tämä opetusmenetelmäkokeilu oli mielekäs ja voimaannuttava kokemus! 3K = kylmä Laita kipukohtaan jotakin kylmää. Kylmä supistaa verisuonia ja vähentää siten sisäistä verenvuotoa. Jääpussi, lumi tai mikä tahansa vamma-aluetta vasten painettava kylmä auttaa. Kääri ideaaliside tai muu joustava side nivelen tueksi. Nilkan nyrjähdyksen jälkeen kylmähoitoa kannattaa toistaa ensimmäisen vuorokauden ajan 1-2 tunnin välein noin 20 minuuttia kerrallaan. Nyrjähdys alkaa parantua 1-2 vuorokauden kuluessa, jolloin kudoksen sisäinen verenvuoto lakkaa. Kuva 1 Lähde: SPR Ensiapuopas 13

14 Jaana Jaakkola Omnian ammattiopisto Lukuvuonna Kuninkaantie & välimerenmaat 1. JOHDANTO Kuninkaantien aihe lähti liikkeelle monen eri idean summana. Olimme muutamien opettajien kanssa keskustelleet, että olisi kiva kokeilla useamman luokan yhteistyötä. Atria otti yhteyttä ja tarjosi kulttuuriviikoille laatulihaa edullisemmalla hinnalla. Saimme itse valita ajan kohdan, jolloin toteutamme heidän raaka-aineista sopivan kulttuuriviikon. Opettajien kes ken valitsimme ajankohdan ja aika nopeasti aiheeksi saatiin oma lähialue. Suoma lainen ruokaperinne kuuluu opetusohjelmaan ja keittokirjoja on tehty lähinnä kartanokult tuuriin. Kun tutkittiin keittokirjoissa olleita kartanoita ja laittoi ne kartalle, huomattiin, että kartanot sijaitsevat Kuninkaantien varressa. Reseptiikan vuoksi aiheena Espoo oli liian suppea. Päädyimme Kuninkaantiehen, jonka läheisyydessä myös Lehtimäen toimipiste sijaitsee. Valitsimme toteutusviikoksi itsenäisyysviikon. Itsenäisyyspäivää juhlimme keskiviikkona, silloin päädyimme Marsalkka Mannerheimin mieliruokaan Sianlihaleikkeeseen. Näin saimme myös siitä päivästä juhlavan koko asiakaskunnallemme. Salin koristeluun mietimme erilaisia vaihtoehtoja. 2. KUNINKAANTIEN PROJEKTIN TOTEUTTAJAT Ryhmä SKOP08SAA oli joulukuussa suurkeittiöllä, joten siitä luokasta tuli ruoanvalmistaja. Ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoilla on catering-alan asiakaspalvelua, joten luonnollisesti he tulivat tarjoilemaan. Toinen ryhmistä oli yleistavoitteinen ja toinen osittain mukau tettua opetussuunnitelmaa toteuttava ryhmä. Päävastuu oli SKOP08SAAn opettajalla Jaana Jaakkolalla. Lisäksi ensimmäisen vuosi kurssin opettajana toimivat Paula Kanerva SKOE09SAA, ja Kaija Sulkava Räsänen SKOP09SAA. Taide- ja kulttuurin opettaja Marika Karttunen toteutti SKOP- 08SAAn kanssa osan materiaalista. 3. Oppimisprosessi SKOP09SAA Keittiötyöskentely, tilaus- ja teemaruoat, opettajana Jaana Jaakkola vanhojen ohjeiden etsiminen ja testaus (maku, määrä, raaka-aine) ruokaohjeet kirjoitettiin uudelleen tämän päivän raakaaineilla ja mittayksikkönä käytettiin painomittoja äänestettiin kolme parasta ohjetta. Jotkut maut olivat hyvin eksoottisia tämän päivän makutottumuksiin verrattuna. Lopullinen suurkeittiöruoka olikin sitten jo toteutus, enää ei ollut mahdollisuutta testata reseptin toimivuutta, luotimme ammattitaitoomme Lautasannosten tekeminen ja koristelu Alan atk-pohjaiset ohjelmat, opettajana Jaana Jaakkola Ohjeista luotiin Jamix-ruokaohjelmalla reseptiikka 100 hengelle Suomalainen ruokakulttuuri, opettajana Jaana Jaakkola Etsittiin tietoa eri elintarvikkeiden saapumisesta suomeen ja niiden käyttö, missä, milloin ja kuka raaka-ainetta käytti. Ajanjakso oli vuodet Taide ja kulttuuri, opettajana Marika Karttunen perehtyminen 1800-luvun kattauksiin, pukeutumiseen ja sisustukseen sekä ruoanvalmistusvälineisiin 14

15 YHTEISTYÖLUOKAT SKOP09SAA Catering-alan asiakaspalvelu, opettajana Kaija Sulkava-Räsänen SKOE09SAA Catering-alan asiakaspalvelu, opettajana Paula Kanerva Pöytien liinottaminen, lautasliinojen valinta ja taittaminen Pöytien kattaminen, astioiden ja ruokailuvälineiden valinta Tilojen somistaminen somistaminen teemaan liittyvällä tavalla Ruokaohjeisiin tutustuminen ja ruokalistojen tarkistaminen Juomien kaataminen ja pöytiin tarjoilu lautasannoksina Asiakaspalvelu ja rahastaminen Perehtyminen luvun ruokakulttuuriin, ruokailutapoihin ja palveluhenkilökunnan rooliin Maanantai Ruoanvalmistusprosessi maanantailta. Työn suunnittelua 4. TOTEUTUS ALKURUOKA Alkuruokaleipien sulatus Sienisalaatin valmistus leivän päälle Kolmen toteutettavan päivän ruokalista. 15

16 Leipä lähikuvassa Marskin maksapihvien paisto suurkeittiön paistinpannulla Pihvit lähdössä uuniin Maistui kuulemma hyvälle PÄÄRUOKA Sipulia pihvien päälle Maksapihvin leivitys maustetussa vehnäjauhossa. 16

17 Vadelmakiisseli Tarjoilu alkaa. Ruokasali ennen asiakkaita Annoksia tehdään Koristeet pöydissä Asiakkaat 17

18 OPISKELIJOIDEN PALAUTE KOLMESTA PÄIVÄSTÄ Palautteen kerääminen oli mielenkiintoista. Yksi ryhmä päätyi arvioimaan toisia ryhmiä ja opettajia. Palaute oli sen verran asiatonta, että palautin palautteet takaisin ja pyysin ne uudelleen. Luokan kanssa käytiin läpi palautteen antamisen merkitys ja miksi palautetta yleensä kerätään ja annetaan ja kuinka annetaan rakentava palaute. Sen keskustelun jälkeen palautteet olivat asiallisia ja toimintaa kehittäviä. Tähän olen koonnut tärkeimpiä palautteita suorina lainauksina kirjoitusvirheineen. Millaiselta tuntui tehdä toisen luokan kanssa yhteistyötä opettaja oppilaat? - yhteistyö tuntui mukavalta - toiseen luokkaan tutustuminen oli mukavaa - asiakkaatkin saivat erilaista palvelua - aluksi tuntui rankalta ja oli hirveä kiire, mutta kuitenkin mukava kokemus - olisi kiva, jos tehtäisiin enemmänkin yhteistyötä - kun oli eri ihmisiä, ei yhteistyö mennyt täysin sujuvasti, varsinkaan kun ei muistanut kaikkien nimiä - opettaja oli mukava - oli mukava tehdä välillä toisten oppilaiden ja opettajan kanssa yhteistyötä, vähän vaihtelua - toiset oppilaat olivat apuna parhaansa mukaan ja opettajat olivat kannustavia - hieman jännitti - toisen ryhmän oppilaat olivat mukavia Mitä opit näiden päivien aikana? - järjestelmällisyyttä - sarjatyötä - yhteistyötä, ryhmätyötä - uusia vanhanajan ruokia - tekemään annoksia - tarjoilua, huolellisempaa tarjoilua - oppi tekemään asioita kiireessä - kommunikointia asiakkaiden kanssa - onnistumista - huolellisuutta - paineen ja kiireen alla työskentelyä ja sen, että juhlien järjestämisessä tarvitaan paljon alku- ja lopputyötä - opin kuinka rankkaa työelämässä voi olla - kun olin tarjoilija, ihmiset olivat kilttejä ja auttoivat - asiakkaat osasivat kysyä asioita ja sanoivat, että kiitos, oli hyvää SEURAUSTA PALAUTTEESTA Tutustuimme opiskelijoiden antamaan palautteeseen osastolla samalla opettajaporukalla, joka oli toteuttanut projektin. Palautteessa kiinnitimme huomiota siihen, että opiskelijat halusivat tehdä yhteistyötä keskenään. Ensimmäisen vuoden opiskelijat seurasivat kunnioituksella toisen vuoden opiskelijoiden toimintaa. Opiskelijoiden ammattitaito karttui huomattavasti ja he ottivat vastuuta työskentelystään. Palautteessa olevat kommentit olivat sinänsä mielenkiintoisia, sillä ne kuvastavat suoraan kokin ammattitaitoa. Opiskelijat olivat siis itse oivaltaneet, mitä heidän pitäisi osata. Ensimmäisen vuoden opiskelijoille päivät olivat jännittäviä ja vähän raskaita. Tarjoilutilanne oli useimmille aivan uutta. Päädyimme jatkamaan kokeilua niin, että SKOP08 eli toisen vuoden oppilaat menevät saliin tarjoilemaan asiakkaille ja SKOP09 eli ensimmäisen vuoden opiskelijat menevät opettajansa johdolla keittiöön. Toisen vuoden opiskelijat eivät olleet tehneet näin mittavaa tarjoilutapahtumaa aikaisemmin, joten heille taas tuli tärkeäksi näyttää, että kyllä mekin osataan. Välimerenmaat; Italia, Kreikka ja Espanja tammikuu 2010 Päädyimme siis kokeilemaan toiset kolme päivää kansainvälisiä ruokia. Juuri nämä maat valitsimme sen vuoksi, että siellä noudatetaan nk. terveellistä välimeren ruokavaliota. Hankimme käyttöömme mahdollisimman hyvät oliiviöljyt jne. SKOP08saan luokan opettaja Jaana Jaakkola jakoi kolmeen ryhmään. Kunkin ryhmän tehtävänä oli suunnitella arvonnassa tulleen maan ruokakulttuuri, terveys ja kulttuurillinen ympäristö. Kerättyjen tietojen perusteella he suunnittelivat ruokasalin kattauksen ja tekivät materiaalin pöytiin (jokaisen ryhmän piti tehdä pöytäbanderolli) sekä seinille. SKOP09saan opettaja Kaija Sulkava-Räsänen suunnitteli yhdessä opiskelijoiden kanssa ruokalistaa näille viikoille. Mitä positiivista ja mukavaa tapahtui työskentelyssäsi? - tutustui uusiin oppilaisiin - kun ykköset uskalsivat kysyä ja käydä myös keittiön puolella - työnteko oli rennompaa - kahden ryhmän yhteinen nopeus - tarjoileminen - ilmapiiri oli mukava - sain asiakkailta kiitosta ja päivän jälkeen oli tyytyväinen olo VIELÄ KERRAN PALAUTE, NYT ASIAKKAILTA Tästä kokeilusta ei ole kuvia, mutta asiakkailta kerättiin laaja palaute. Palautteessa pyydettiin arvioimaan ruoan ulkonäkö, ruoan maku, annoskoko, tarjoilun nopeus, tarjoilijan ammattitaito, tarjoilijan pukeutuminen, kattaus ja koristelu periaatteella kiitettävä, hyvä ja tyydyttävä. Palautteen antoi 68 henkilöä. Palautteessa pyydettiin myös kommentoimaan omia huomioita. Kommentteja tuli mukavasti. 18

19 Palaute oli keskimäärin joko kiitettävää tai hyvää. Kiitettävästi oli asiakkaiden mielestä mennyt tarjoilun nopeus, tarjoilijan pukeutuminen, kattaus ja koristelu. Hyvin oli mennyt ruoan ulkonäkö, annoskoko ja tarjoilijan ammattitaito. 1-6 rastia oli eri osa-alueittain kohdassa tyydyttävä. Tarjoilun nopeuden totesi kiitettäväksi 52 asiakasta ja tarjoilijan pukeutuminen oli 48 asiakkaan mielestä kiitettävää. Ruoan maku ja tarjoilijan ammattitaito oli 38 asiakkaan mielestä hyvää. Myös ruoan annoskoko oli 34 asiakkaan mielestä hyvä. Eniten tyydyttäviä rasteja (6 kpl) oli ruoan ulkonäön kohdalla. Sanalliset palautteet - juomalasit olivat likaisia - salaatti tapaksessa saisi olla tomaattinen. Kiitos. - Jotkut ruoat alkuviikosta olisivat kaivanneet lisää mausteita - alkuruoka viipyi - nuori miestarjoilija söi purkkaa - paella oli mössöä = mättöä - tarjoilu tapahtui väärässä järjestyksessä - tarjoilijalla punainen lohkeillut kynsilakka - ruokailutilan koko siisteyteen kannattaa kiinnittää huomiota - olisin toivonut salaattia enemmän - hyvä mausteinen maku jäi suuhun paellasta - teema-ajattelu on tosi hyvä. Pöytiin tarjoilu tekee juhlavan olon. Kiitos teille - voisi puhua vähän kovempaa - annoskokojen tasaisuuteen voisi kiinnittää huomiota - espanjaruoka paras maultaan - oikein hyvä kokonaisuus - todella mukava, kun on tällaisia teemoja. Tarjoiltuna tulee ruokatauosta rauhallinen ja miellyttävä. Kiitos! - valkoviini oli hiukan laimeaa - jälkiruoka oli erinomaista. Kiitos! - mukava rento henki ja tunnelma - kiitos useamminkin tällaisia - Kiitos paljon koko porukalle - Kiitos! Koska taas samanlaista? - Hymyileviä nuoria! Kiitos ja hyvää jatkoa! - Kaikin puolin upea kokonaisuus! Kiitos! - Kaikki erinomaisen hyvää, iloista ja rentoa. Kiitos! - rypäleet pöydässä olisivat voineet olla aitoja. rohkeutta tarjoiluun hyviä teistä tulee. - kiva, kun järjestetään erikoispäiviä. Erittäin onnistunut kokonaisuus - ihanaa hyvää ruokaa. Kiitos keittiö. Erinomainen juttu. Hyvät tarjoilijat, hyvä palvelu, hienosti toimi! - kyllä olitte nähneet paljon vaivaa - keittiölle terveisiä, ihania 1-vuoden opiskelijoita! Oikein taitavia! Tarjoilijat ihan ystävällisiä! HAASTEET OSASTOLLA JA OPETTAJIEN TYÖSKENTELYSSÄ - suunnittelu vaati vähän enemmän aikaa, opettajien välistä yhteistyötä ja yhteistä aikaa - keskustelu yhteisten pelisääntöjen luomisesta, kun ne on kerran koottu, keväällä homma meni helposti samalla sapluunalla - työ vaatii myös sellaista suunnitelmallista ajankäyttöä pitkälle aikavälille huomioiden opiskelijoille opetettavat aiheet ja annetut tehtävät. Opiskelijat tarvitsevat aikaa sisäistää asioita. - toimintakulttuurissa on ihmisiä, jotka haluavat tehdä asioita turvallisella tavalla. Asiakkailta ja opiskelijoita tullut palaute kannustaa luottamaan myös opiskelijoihin, antamaan heille vastuuta, mahdollisuutta sisäiseen yrittäjyyteen ja oman ammattitaidon kehittämiseen sekä sen näyttämiseen. - Työssäoppimispaikoilla ei välttämättä opiskelija pääse kovin haasteellisiin tehtäviin, joten opettajien kannattaa miettiä, mitä rutiinista poikkeavaa voidaan kokeilla ja tehdä opiskelijoiden ammattitaidon kartuttamiseksi myös oppilaitoksessa TYÖNJAKO OPETTAJIEN JA OPISKELIJOIDEN KESKEN - yhteistä keskustelua ruokalistasta ja vinkkejä jaettiin keskenämme - muutoin kukin opettaja vastasi omastaan, eli salin opettaja suunnitteli salin ja koristelut ja keittiön opettaja suunnittelu ruoat, tilasi tavarat ym normaalit päivittäiset keittiötyöskentelyyn kuuluvat työt. 19

20 Terhi Kokkonen Tuija Saarimaa Mirja Vallisaari Omnian ammattiopisto Amiksesta amkkiin Toisen asteen ammatillisen tutkinnon suorittaneiden opiskelijoiden jatko-opintokelpoisuus ammattikorkeakoulussa 1. JOHDANTO Tämä selvitys on laadittu osana Euroopan sosiaalirahaston rahoittamaa ja Omnian ammattiopiston hallinnoimaa Nitojahanketta. Nitoja-hankkeen tavoitteena on mm. ehkäistä nuorten syrjäytymistä sekä kehittää verkostotyötä liittyen opintojen nivelvaiheisiin. Vaikka Nitojan päätavoitteena onkin edistää siirtymistä opintojen kautta työelämään, on syytä pitää mielessä, että ammattitutkinnon suorittaneet henkilöt voivat siirtyä ensin jatko-opintoihin esimerkiksi ammattikorkeakouluihin ja vasta sitten työelämään; tai oltuaan muutaman vuoden työelämässä, haluta täydentää osaamistaan hankkimalla ylemmän asteen tutkinnon. Yksi tärkeä näkökulma syrjäytymisen ehkäisyssä onkin se, ettei nuorten oppimispolkuihin tule umpiperiä eli tilanteita, joissa he eivät pysty enää jatkamaan opintojaan pidemmälle, vaikka haluaisivat. Vaikka jatko-opintoväylät on periaatteellisella tasolla taattu, aitojen jatko-opintovalmiuksien takaaminen on kuitenkin monitahoisempi asia. Miksi tämä selvitys tehtiin? Tarve tämän selvityksen tekemiseen syntyi toisen asteen uusiin opetussuunnitelmiin liittyvistä kysymyksistä. Opetushallitus on vuosina uudistanut kaikkien ammatillisten tutkintojen perusteet. Omnian ammattiopisto, kuten muutkin koulutuksen järjestäjät, ottaa käyttöön uudistetut, perusteiden mukaisesti tarkistetut opetussuunnitelmat viimeistään alkavissa koulutuksissa. Opetussuunnitelmien kehittämisprosessin myötä on keskusteltu paljon mm. tutkintojen tavoitteista ja vaatimustasosta, näyttöjen ja niihin valmistavien opintojen roolista, opiskelijoiden yksilöllisistä oppimispoluista sekä ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien eli yhteisten aineiden merkityksestä. Selvityksen tavoitteet Tämän selvityksen tavoitteena on pohtia seuraavia kysymyksiä: Toivovatko ammattiopiston opiskelijat jatkavansa opintojaan ammattikorkeakouluissa valmistumisensa jälkeen? Mitä he ajattelevat omista jatko-opintovalmiuksistaan? Ovatko ns. ammatillista väylää ammattikorkeakouluun siirtyneet opiskelijat menestyneet opinnoissaan yhtä hyvin kuin ylioppilastaustaiset? Mitkä osaamisalueet ja oppimisvalmiudet ovat tärkeimpiä ammattikorkeakoulussa menestymisen kannalta? Kuinka ne voitaisiin ottaa huomioon toisen asteen ammattitutkinnoissa? Miten ammatillisiin tutkintoihin voitaisiin rakentaa opintopolkuja, jotka takaisivat hyvän jatko-opintokelpoisuuden? Tämän selvityksen tavoitteena on tuottaa tietoa hyödynnettäväksi uusien opetussuunnitelmien käyttöönottovaiheessa. Toiveena on, että kerättyjen näkemysten ja keskustelujen pohjalta on helpompi suunnitella ammattiopiston opiskelijoille yksilöllisiä opintopolkuja, jotka mahdollistavat niitä haluaville jatko-opintoihin hakeutumisen sekä niissä menestymisen. 2. SELVITYKSESSÄ KÄYTETYT LÄHTEET, AINEISTOT JA MENETELMÄT Omnian opiskelijoiden ajatuksia jatko-opinnoista selvitettiin kyselylomakkeen avulla (liite 3). Lomake pyrittiin pitämään mahdollisimman yksinkertaisena. Pääasiana oli saada näkemys ammattiopiston opiskelijoiden kiinnostuksesta jatkoopintoja kohtaan. Muuten aineisto kerättiin puolistrukturoitujen teemahaastattelujen avulla. Viitteelliset haastattelurungot löytyvät liitteistä 1 ja 2. Haastattelukysymyksiä kuitenkin muotoiltiin vapaamuotoisesti haastattelutilanteissa. Kussakin asiantuntijahaastattelussa oli mukana 2 3 haastattelijaa. Opiskelijahaastattelut tehtiin tilanteesta riippuen 1 3 haastattelijan voimin. Haastatteluja ei nauhoitettu, vaan vastaukset kirjattiin muistiinpanoihin. Asiantuntijahaastattelut Asiantuntijahaastateltavat ammattikorkeakouluista löytyivät henkilökohtaisten kontaktiverkostojen avulla. Pyrkimyksenä oli saada sellaisia haastateltavia, joilla olisi laaja-alainen näkemys ammattikorkeakouluopiskelijoiden taustoista, valmiuksista ja ammattikorkeakouluopintoihin liittyvistä haasteista. 20

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 1. Mistä sait tietoa Helsingin Konservatorion ammatillisesta koulutuksesta? 2. Miksi hait Helsingin Konservatorion ammatilliseen koulutukseen? (tärkeimmät syyt) Vastaajien

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 2003 SAADUSTA PALAUTTEESTA

YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 2003 SAADUSTA PALAUTTEESTA 1 Itä-Suomen virtuaaliyliopisto YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 23 SAADUSTA PALAUTTEESTA Henkilöstökoulutushankkeessa järjestettiin Verkko-opetuksen perusteet (VOP)

Lisätiedot

Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta

Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta 30-60 minuuttia valmentajan aikaa, ja Harjoituslomake ja kynä noin 1-2 viikkoa oman työn tarkkailuun. Tavoitteet Harjoite on kokonaisvaltainen

Lisätiedot

MUSIIKKIALAN PERUSTUTKINTO

MUSIIKKIALAN PERUSTUTKINTO MUSIIKKIALAN PERUSTUTKINTO Yhteenveto ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista ja niiden toteuttamistavoista lukuvuosina 5 Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Johdanto Ammatillisen peruskoulutuksen kansallinen

Lisätiedot

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi 1 Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi AMMATTIKORKEAKOULUOPINTOJEN HARJOITTELU OPISKELIJAN SILMIN "Harjoittelun tavoitteena

Lisätiedot

TEKSTIILI- JA VAATETUSALAN PERUSTUTKINTO

TEKSTIILI- JA VAATETUSALAN PERUSTUTKINTO TEKSTIILI- JA VAATETUSALAN PERUSTUTKINTO Yhteenveto ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista ja niiden toteuttamistavoista lukuvuosina 0 05 Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Johdanto Ammatillisen peruskoulutuksen

Lisätiedot

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6.

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6. OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat Raportti 1.6.2010 Mittarityöryhmä Jorma Honkanen Heikki Likitalo Tuula Peura TeWa LiKu TeKu

Lisätiedot

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Tiedotustilaisuus 12.12.2008 Elisabet Kinnunen ja Anne Huhtala Osaamisen ja sivistyksen asialla LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN SISÄLTÖ Johdanto

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN PERUSTUTKINTO

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN PERUSTUTKINTO TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN PERUSTUTKINTO Yhteenveto ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista ja niiden toteuttamistavoista lukuvuosina 1 15 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä Johdanto Ammatillisen peruskoulutuksen

Lisätiedot

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Tiedotustilaisuus 19.11.2008 Marja Hollo ja Hanna Ketonen Osaamisen ja sivistyksen asialla KÄSI- JA TAIDETEOLLISUUSALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

Moniammatillinen tiimityön valmennus, Mikkelin ammattikorkeakoulun oppimisympäristössä

Moniammatillinen tiimityön valmennus, Mikkelin ammattikorkeakoulun oppimisympäristössä Moniammatillinen tiimityön valmennus, Mikkelin ammattikorkeakoulun oppimisympäristössä Etelä-Savon RAMPE osahankkeessa toteutettiin moniammatillisen tiimityön valmennusta simulaatio oppimisympäristössä

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 2016 Degerby skola

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 2016 Degerby skola Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 0 toteutti perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakyselyn lapsille ja huoltajille huhtikuussa 0. Vuoden 0 seurantaan liittyvä kysely

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 31.08.2010 Diaarinumero EPOELY/336/04.00.05.00/2010 Käsittelijä Tuija Nikkari Puhelinnumero 040-551 9844 Projektikoodi

Lisätiedot

Demokratiakasvatusselvityksen tuloksia. Kristina Kaihari opetusneuvos YL 17.4.2012

Demokratiakasvatusselvityksen tuloksia. Kristina Kaihari opetusneuvos YL 17.4.2012 Demokratiakasvatusselvityksen tuloksia Kristina Kaihari opetusneuvos YL 17.4.2012 Demokratiakasvatusselvityksen (PK, LU, AM) tavoitteet saada konkreettista tietoa koulujen ja oppilaitosten osallistumista

Lisätiedot

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8. Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.2014 10:31:45 2014 TULOKSET N=18, vastausprosentti keskimäärin 60,

Lisätiedot

Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä. Pirjo Koivula Opetusneuvos

Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä. Pirjo Koivula Opetusneuvos Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä Pirjo Koivula Opetusneuvos 12 Sanallinen arviointi 2 Arviointi lukuvuoden päättyessä Opintojen aikainen arviointi sisältää myös oppimisprosessin

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Ammattitaitoista työvoimaa yhteistyöllä -projekti

Ammattitaitoista työvoimaa yhteistyöllä -projekti YHDEKSÄN N + 1 KYSYMYSTÄ YSEILLE Pohjois-Karjalan kauppakamari ja Pohjois-Karjalan Aikuisopisto toteuttivat 13.-24.11.2006 Yhdeksän + 1 kysymystä yseille internetkyselyn Pohjois-Karjalan peruskoulujen

Lisätiedot

VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA. Lokakuu 2016 Koonnut Irma Kettunen

VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA. Lokakuu 2016 Koonnut Irma Kettunen VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA Lokakuu 216 Koonnut Irma Kettunen Sisällys 1. Opiskelu peruskoulussa... 3 2. Opiskelu lukiossa... 4 3. Opiskelu ammattioppilaitoksessa ja ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

Nuorten vaikuttamismahdollisuudet Helsingissä

Nuorten vaikuttamismahdollisuudet Helsingissä Nuorten vaikuttamismahdollisuudet Helsingissä 25.11.2013 1 Nuoret Helsingissä Vuoden 2013 alussa 15 29-vuotiaita oli Helsingissä 135 528 eli 22 % koko Helsingin väestöstä ja 14 % koko maan samanikäisistä

Lisätiedot

OPI kurssin sisältö ja toteutus

OPI kurssin sisältö ja toteutus OPI kurssin sisältö ja toteutus tiedotustilaisuus palveluntuottajille 4.2.2015 Irja Kiisseli Suunnittelija Kuntoutusryhmä 2 Esitys sisältää OPI-kurssien taustaa Hankevaiheesta pysyvään toimintaan Tietoa

Lisätiedot

Työelämän asiantuntijoiden suorittama arviointi. w w w. h a m k. f i. Marjatta Kariniemi 25.2.2013

Työelämän asiantuntijoiden suorittama arviointi. w w w. h a m k. f i. Marjatta Kariniemi 25.2.2013 Koulutuksen työelämävastaavuus ja TKI-toiminnan hyödyntäminen opetuksessa Hämeen ammattikorkeakoulussa Pääkaupunkiseudun ammattikorkeakoulujen laatuvastaavien tapaaminen 25.2.2014 Työelämän asiantuntijoiden

Lisätiedot

Seloste 1 (9) Versio Näyttötutkinnot 30.12.2013 5. opiskelijapalautekyselyä.

Seloste 1 (9) Versio Näyttötutkinnot 30.12.2013 5. opiskelijapalautekyselyä. Seloste 1 (9) AIPAL näyttötutkintojen opiskelijapalaute 1.1.2014 alkaen Yleistä Rovaniemen koulutuskuntayhtymän (REDU) Lapin ammattiopistossa, Lapin matkailuopistossa ja Lapin urheiluopistossa käytetään

Lisätiedot

Perusopetuskysely Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014

Perusopetuskysely Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014 Perusopetuskysely 2016 Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014 Taustatietoja Kysely toteutettiin toukokuun lopulla 2016 Linkki kyselyyn lähetettiin Helmin kautta 4099 oppilaan 7966:lle huoltajalle

Lisätiedot

VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT. Liiketalouden perustutkinto

VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT. Liiketalouden perustutkinto VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT Liiketalouden perustutkinto Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä Haapajärven ammattiopisto Hyväksytty: 2 Sisällys JOHDANTO... 3 4. VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT...

Lisätiedot

Osahankkeen nimi Työssäoppimisen laajentaminen kokeilumallilla Hankkeen tavoitteet Kohderyhmät ja hyödynsaajat...

Osahankkeen nimi Työssäoppimisen laajentaminen kokeilumallilla Hankkeen tavoitteet Kohderyhmät ja hyödynsaajat... 1 (5) Päivämäärä: Suunnitelman laatija(t): Salme Lehtinen Osahankkeen nimi Työssäoppimisen laajentaminen kokeilumallilla 2 + 1 Valtionavustus 346/422/2008 13.10.2008 Hankkeen hallinnointi, kustannuspaikka,

Lisätiedot

PERUSTEIDEN TOIMEENPANON SEURANTA: KYSELY KAIKILLE AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN JÄRJESTÄJILLE 1

PERUSTEIDEN TOIMEENPANON SEURANTA: KYSELY KAIKILLE AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN JÄRJESTÄJILLE 1 JÄRJESTÄJILLE 1 Taustatiedot Koulutuksen järjestäjä Koulutuksen järjestäjätyyppi Kunta Kuntayhtymä Muu taustayhteisö Vastaajan nimi Vastaajan asema organisaatiossa Vastaajan sähköpostiosoite Vastaajan

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen Futurex Helmikuu 2011 Tuire Palonen Missio! Korkea-asteen täydennyskoulutuksen tehtävänä on yhdessä työympäristöjen oman toiminnan kanssa pitää huolta siitä että koulutus, tutkimus ja työelämässä hankittu

Lisätiedot

RAPORTTI TUUTOROINNIN PALAUTEKYSELYSTÄ 2010 Helena Collin

RAPORTTI TUUTOROINNIN PALAUTEKYSELYSTÄ 2010 Helena Collin RAPORTTI TUUTOROINNIN PALAUTEKYSELYSTÄ 2010 Helena Collin Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Miksi tuutoriksi hakeuduttiin?... 4 3. Tuutorin tehtävien arvioiminen... 5 4. Väittämien toteutuminen... 7 5. Miten

Lisätiedot

JUPINAVIIKOT Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Kulttuuriala. Julkinen Raportti ei sisällä nimi- eikä tunnistetietoja.

JUPINAVIIKOT Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Kulttuuriala. Julkinen Raportti ei sisällä nimi- eikä tunnistetietoja. JUPINAVIIKOT 2016 Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Kulttuuriala Julkinen Raportti ei sisällä nimi- eikä tunnistetietoja Tuomas Kallinki Opiskelijakunta JAMKO SISÄLLYSLUETTELO Sisällys SISÄLLYSLUETTELO...

Lisätiedot

THASO12 - Ravitsemus Janne Rautiainen TH11K. Hoitotyön koulutusohjelma

THASO12 - Ravitsemus Janne Rautiainen TH11K. Hoitotyön koulutusohjelma THASO12 - Ravitsemus 25.10.2011 Janne Rautiainen TH11K Hoitotyön koulutusohjelma THASO12 - Ravitsemus 2 / 7 5.9.2012 Sisältö 1 Johdanto... 3 2 Ensimmäinen ohjauskerta... 4 2.1 Ravintoanamneesi... 4 2.2

Lisätiedot

MILLAISTA TIETOA ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ TUOTTAA?

MILLAISTA TIETOA ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ TUOTTAA? MILLAISTA TIETOA ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ TUOTTAA? RAKENNUS- JA METSÄALAN PETUSTUTKINTOJEN OPPIMISTULOKSET 12.11.2012, OPH NÄYTÖISTÄ KOOTUT TIEDOT 1. Koulutuksen järjestäjän nimi, oppilaitoksen/toimintayksikön

Lisätiedot

Virtuaaliammattikorkeakouluopintojen. Sari Mettiäinen

Virtuaaliammattikorkeakouluopintojen. Sari Mettiäinen Virtuaaliammattikorkeakouluopintojen keskeyttäminen Sari Mettiäinen 6.5.009 Miksi tällainen kysely? Arviolta noin 9 % VirtuaaliAMK:n opintojaksoille vuonna 008 hyväksytyistä opiskelijoista jäi ilman opintosuoritusta

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi OPAS- TUSTA Työpaikoille Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi MITÄ OVAT AMMATTI- OSAAMISEN NÄYTÖT koulutuksen järjestäjän ja työelämän yhdessä suunnittelemia, toteuttamia ja arvioimia työtehtäviä työssäoppimispaikassa

Lisätiedot

VALMAKSI LÄHIPÄIVÄ Aulatoiminnan järjestelyistä

VALMAKSI LÄHIPÄIVÄ Aulatoiminnan järjestelyistä VALMAKSI LÄHIPÄIVÄ Aulatoiminnan järjestelyistä 7.4.2016 Validia ammattiopistossa järjestettiin Valmaksi projektin lähipäivä 7.4.2016. Tämän päivän järjestelyihin pyydettiin mukaan Telma ryhmien pyörittämää

Lisätiedot

Opiskelijan arviointi ja todistukset ammattistartissa

Opiskelijan arviointi ja todistukset ammattistartissa Opiskelijan arviointi ja todistukset ammattistartissa Verkostoseminaari 24.-25.11.2010 Helsinki Ulla Aunola, opetusneuvos, Ammattikoulutus/Tutkinnot Opiskelijan arviointi opsin luku 4. Oppimisen arviointi

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov

Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov Anu Hultqvist OSAO, Koulutuspäällikkö TtM, Työelämäpedagogi, NTM Perustutkintojen tutkinnonperusteiden uudistuminen ja ammatillisen

Lisätiedot

Projektioppiminen. Materiaalitekniikan sohvaprojekti

Projektioppiminen. Materiaalitekniikan sohvaprojekti Projektioppiminen Materiaalitekniikan sohvaprojekti Lea Heikinheimo, yliopettaja, LAMK Pirkko Järvelä, yliopettaja, LAMK Ilkka Tarvainen, lehtori, LAMK Materiaalitekniikan koulutusohjelma Lahden ammattikorkeakoulun

Lisätiedot

OPPISOPIMUSFOORUMI 21.11.2013

OPPISOPIMUSFOORUMI 21.11.2013 OPPISOPIMUSFOORUMI 21.11.2013 1. 2+1 TOTEUTUKSEN KRITEERIT 2. 2+1 MALLIN TOTEUTUS RAKENNUSALALLA 3. OPPIMISPOLKUJA 4. POSITIIVISTA / POHDITTAVAA Oppisopimusfoorumi Hannu Rinne TUTKINNON TAVOITTEET KOLMELLE

Lisätiedot

AMMATINVALINTAA SELKIYTTÄVÄN JA VAHVISTAVAN RYHMÄN TOIMINTA AMMATTISTARTTILAISTEN JA KYMPPILUOKKALAISTEN AMMATINVALINNAN TUKENA

AMMATINVALINTAA SELKIYTTÄVÄN JA VAHVISTAVAN RYHMÄN TOIMINTA AMMATTISTARTTILAISTEN JA KYMPPILUOKKALAISTEN AMMATINVALINNAN TUKENA AMMATINVALINTAA SELKIYTTÄVÄN JA VAHVISTAVAN RYHMÄN TOIMINTA AMMATTISTARTTILAISTEN JA KYMPPILUOKKALAISTEN AMMATINVALINNAN TUKENA 9.5.2013 Jenni Kiiskilä 1. Ammatinvalintaa selkiyttävän ja vahvistavan ryhmän

Lisätiedot

ISÄ-LAPSITOIMINTA Toiminnan määrittely Isä-lapsitoiminta 13.2.2008 27.5.2009

ISÄ-LAPSITOIMINTA Toiminnan määrittely Isä-lapsitoiminta 13.2.2008 27.5.2009 ISÄ-LAPSITOIMINTA Toiminnan määrittely Isä-lapsitoiminta on tarkoitettu kaikille alle kouluikäisten lasten isien ja lasten yhteiseksi kohtaamispaikaksi. Tapaamiset antavat mahdollisuuden tutustua muihin

Lisätiedot

Kysely Välkky-projektissa syksyllä 2011 toteutetuista MUUTOS! -koulutuksista

Kysely Välkky-projektissa syksyllä 2011 toteutetuista MUUTOS! -koulutuksista Kysely Välkky-projektissa syksyllä 2011 toteutetuista MUUTOS! -koulutuksista 1. Osallistuin MUUTOS 16! - Viesti ymmärrettävästi! Selkokieli oman työn apuvälineenä - koulutukseen: Vastaajien määrä: 24 Kyllä

Lisätiedot

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Tiedotustilaisuus 24.11.2008 Pirkko Laurila ja Raili Laasonen Osaamisen ja sivistyksen asialla LABORATORIOALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN SISÄLTÖ Johdanto

Lisätiedot

NUKO Yleiskysely ja sijoittumiskysely 2013

NUKO Yleiskysely ja sijoittumiskysely 2013 NUKO Yleiskysely ja sijoittumiskysely 2013 1. Y1 OPPILAITOS -Toimiala / yksikkö 2. Y2. Ikä 3. S0 Valmistutko tänä kevään? 4. S 1a Millaisen arvioit elämäntilanteesi olevan 4 kuukauden kuluttua valmistumisesi

Lisätiedot

Opiskelijapalaute 2014 (terveys-ja sosiaaliala)

Opiskelijapalaute 2014 (terveys-ja sosiaaliala) Opiskelijapalaute 2014 (terveys-ja sosiaaliala) Opiskelijoiden vastauksia PKSSK:n toimintaan liittyen: 14. Tukiko PKSSK:ssa järjestetty alkuperehdytys ja vastaanotto harjoitteluun tuloasi? 15. Oliko harjoitteluyksikössä

Lisätiedot

Opetussuunnitelma alkaen

Opetussuunnitelma alkaen Opetussuunnitelma 1.8.2015 alkaen Ennen 1.8.2015 aloittaneet siirtyvät opiskelemaan 1.8.2015 jälkeen uusien tutkinnon perusteiden mukaan. Muutosta ohjaavat lainsäädäntö ja asetusmuutokset sekä Opetushallituksen

Lisätiedot

KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT

KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT Opiskelijan nimi Maija-Kerttu Sarvas Sähköpostiosoite maikku@iki.f Opiskelumuoto 1 vuosi Helsinki Tehtävä (merkitse myös suoritusvaihtoehto A tai B) KAS 3A osa II Tehtävän

Lisätiedot

SÄHKÖ- JA AUTOMAATIOTEKNIIKAN PERUSTUTKINTO

SÄHKÖ- JA AUTOMAATIOTEKNIIKAN PERUSTUTKINTO 1. JOHDANTO... 2 2. KANSALLISET OPPIMISTULOKSET... 2 3. OPPILAITOSKOHTAISET OPPIMISTULOKSET... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. 3.1 Rakennusalan perustutkinto... 3 4. ERITYISOPISKELIJOIDEN OPPIMISTULOKSET...

Lisätiedot

HIUSALAN PERUSTUTKINTO

HIUSALAN PERUSTUTKINTO 1. JOHDANTO... 2 2. KANSALLISET OPPIMISTULOKSET... 2 3. OPPILAITOSKOHTAISET OPPIMISTULOKSET... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. 3.1 Rakennusalan perustutkinto... 4 4. ERITYISOPISKELIJOIDEN OPPIMISTULOKSET...

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen 2011 Opiskelijan arvioinnin kokonaisuus uusissa perustutkinnon perusteissa arvioinnin tehtävät ja tavoitteet arvioinnista tiedottaminen osaamisen tunnistaminen

Lisätiedot

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma 19.3.2009 Pirkko Laurila Osaamisen ja sivistyksen asialla Tutkinnon perusteiden ja koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman hierarkia Laki ja asetukset Ammatillisen

Lisätiedot

Raportti: Sosiaali- ja terveydenhuollon opiskelijoiden tietotaidoista seksuaalirikoksen uhrin kohtaamisessa ja hoidossa (2014)

Raportti: Sosiaali- ja terveydenhuollon opiskelijoiden tietotaidoista seksuaalirikoksen uhrin kohtaamisessa ja hoidossa (2014) Raportti: Sosiaali- ja terveydenhuollon opiskelijoiden tietotaidoista seksuaalirikoksen uhrin kohtaamisessa ja hoidossa (2014) 1 Tukinainen kartoitti kyselyllään sosiaali- ja terveydenhuollon oppilaitoksessa

Lisätiedot

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko

Lisätiedot

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa Anna-Leena Ruotsalainen AHOT:lla eli aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisella ja tunnustamisella tarkoitetaan opiskelijan

Lisätiedot

Taidelaitokset opettajan työn näkökulmasta

Taidelaitokset opettajan työn näkökulmasta Taidelaitokset opettajan työn näkökulmasta TAIKA-hanke Anu-Liisa Rönkä Palmenian tutkijaseminaari 27.8.2010 Taustaa Kulttuurimessut lahtelaisille peruskoulunopettajille 21. 25.9.2009. Lahden kaupungin

Lisätiedot

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Urapalvelut/ Susan Blomberg Yliopisto tukee opiskelijoidensa työharjoittelua myöntämällä harjoittelutukea tutkintoon sisällytettävään

Lisätiedot

Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset

Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset Työssäoppimisen valmistelu ja suunnittelu Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset ver 21.11.2013 Taustamuuttujina opiskelijatiedoissa ovat mm. tutkinnon nimi, työssäoppimispaikan nimi, suoritetaanko

Lisätiedot

Tarvekyselyraportti: Suomenkieliset palvelut Karlskogan kunnassa

Tarvekyselyraportti: Suomenkieliset palvelut Karlskogan kunnassa Tarvekyselyraportti: Suomenkieliset palvelut Karlskogan kunnassa Anne Ågren Suomen kielen hallintoalueen kehittäjä Heinäkuu 2014 Sisällysluettelo Tausta, tarkoitus ja toteutus Vastausprosentti Toiminnat

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit n kriteerit 1. Oman opetus- ja ohjausosaamisen jatkuva kehittäminen Erinomaisuus näkyy mm. siten, että opettaja arvioi ja kehittää systemaattisesti opettamiseen ja ohjaukseen liittyvää omaa toimintaansa

Lisätiedot

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study).

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 1 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa 1994-1 WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Pääjohtaja Aulis Pitkälä Tiedotustilaisuus 8.8.12, Opetushallitus Osaamisen

Lisätiedot

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Juho Tiili, Markus Aho, Jarkko Peltonen ja Päivi Viitaharju n koulutusyksikössä opetusta toteutetaan siten, että saman opintokokonaisuuden opintojaksot

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

KYSELY AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN OPISKELIJOILLE TYÖSSÄOPPIMISESTA

KYSELY AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN OPISKELIJOILLE TYÖSSÄOPPIMISESTA KYSELY AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN OPISKELIJOILLE TYÖSSÄOPPIMISESTA Hyvä vastaaja! Kysely on osa kartoitustyötä, jolla keräämme tietoa työssäoppimisesta toisen asteen ammatillisen perustutkinnon opiskelijoilta.

Lisätiedot

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Tiedotustilaisuus 12.12.2008 Merja Lahdenkauppi, Riitta Karusaari & Tuula Junttila Osaamisen ja sivistyksen asialla MATKAILUALAN/ HOTELLI-, RAVINTOLA-

Lisätiedot

AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN PERUSTEET 2015 TURVALLISUUSALAN PERUSTUTKINTO. Seppo Valio

AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN PERUSTEET 2015 TURVALLISUUSALAN PERUSTUTKINTO. Seppo Valio AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN PERUSTEET 2015 TURVALLISUUSALAN PERUSTUTKINTO Seppo Valio seppo.valio@oph.fi www.oph.fi OSAAMISPERUSTEISUUDEN VAHVISTAMINEN Opetuskeskeisestä ajattelusta oppimiskeskeiseen

Lisätiedot

MAOL 17.11.2012. Ajankohtaiskatsaus Koulutusjohtaja Heljä Misukka

MAOL 17.11.2012. Ajankohtaiskatsaus Koulutusjohtaja Heljä Misukka MAOL 17.11.2012 Ajankohtaiskatsaus Koulutusjohtaja Heljä Misukka Yleissivistävä koulutus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö 2012-2017 2012 2013 2014 2015 2016 Esi-, 2017 perus- ja lisäopetuksen opsin perusteet

Lisätiedot

AMMATTISTARTIN ALOITTAVAT. Syksyn 2010 valtakunnallinen kysely. Yhteenvetoraportti, N=742, Julkaistu: 9.9.2010. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat

AMMATTISTARTIN ALOITTAVAT. Syksyn 2010 valtakunnallinen kysely. Yhteenvetoraportti, N=742, Julkaistu: 9.9.2010. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat AMMATTISTARTIN ALOITTAVAT. Syksyn 2010 valtakunnallinen kysely. Yhteenvetoraportti, N=742, Julkaistu: 9.9.2010 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Oletko? Nainen 431 58,09% Mies 311 41,91% 742 100% Ikäsi?

Lisätiedot

SÄHKÖ- JA AUTOMAATIOTEKNIIKAN PERUSTUTKINTO

SÄHKÖ- JA AUTOMAATIOTEKNIIKAN PERUSTUTKINTO 1. JOHDANTO... 2 2. KANSALLISET OPPIMISTULOKSET... 2 3. OPPILAITOSKOHTAISET OPPIMISTULOKSET... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. 3.1 Rakennusalan perustutkinto... 3 4. ERITYISOPISKELIJOIDEN OPPIMISTULOKSET...

Lisätiedot

Kysely Kouluruokadiplomin suorittaneille kouluille

Kysely Kouluruokadiplomin suorittaneille kouluille Kysely Kouluruokadiplomin suorittaneille kouluille Arvostusta ammattikeittiöille -hanke 2015-2016 Projektipäällikkö Virpi Kulomaa Ammattikeittiöosaajat ry 1.4.2016 Kysely Kouluruokadiplomin suorittaneille

Lisätiedot

AMMATILLISET PERUSTUTKINNOT Huippu-urheiluväylä

AMMATILLISET PERUSTUTKINNOT Huippu-urheiluväylä Suunnitelman laadinta Pvm 15/2 2013 Rakenteen tarkistus Pvm 21/3 2013 Muodollinen tarkistus Pvm 28/3 2013 Suunnitelman hyväksyntä Pvm 17/4 2013 Hyväksytty toisen asteen koulutuslautakunnan jaostossa Pvm

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M.Lahdenkauppi

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M.Lahdenkauppi Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen 6.2.2013 M.Lahdenkauppi Opiskelijan arvioinnin kokonaisuus perustutkinnon perusteissa arvioinnin tehtävät ja tavoitteet arvioinnista tiedottaminen osaamisen tunnistaminen

Lisätiedot

O H J A U S H E N K I L Ö S T Ö L L E klo Omnia Sampola rehtori Maija Aaltola

O H J A U S H E N K I L Ö S T Ö L L E klo Omnia Sampola rehtori Maija Aaltola O M N I A N I N F O O H J A U S H E N K I L Ö S T Ö L L E 23.9.2016 klo 11.30-15.00 Omnia Sampola rehtori Maija Aaltola OHJELMA Uudistuva Omnia, yksi oppilaitos Opiskelijatilanne syksyllä 2016 Ammatilliset

Lisätiedot

AIKAISEMPIEN OPINTOJEN TUNNUSTAMINEN YLEISET HAKUOHJEET

AIKAISEMPIEN OPINTOJEN TUNNUSTAMINEN YLEISET HAKUOHJEET 1 AIKAISEMPIEN OPINTOJEN TUNNUSTAMINEN YLEISET HAKUOHJEET Opiskelija täyttää itse hakemansa opintojakson tiedot eli mitä opintojaksoa tai opintojakson osaa hän hakee tunnustettavaksi. Samoin opiskelija

Lisätiedot

HIUSALAN PERUSTUTKINTO

HIUSALAN PERUSTUTKINTO 1. JOHDANTO... 2 2. KANSALLISET OPPIMISTULOKSET... 2 3. OPPILAITOSKOHTAISET OPPIMISTULOKSET... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. 3.1 Rakennusalan perustutkinto... 4 4. ERITYISOPISKELIJOIDEN OPPIMISTULOKSET...

Lisätiedot

Opiskelijatutkimus 2014. Yhteenveto Lääkäriliiton opiskelijakyselyn tuloksista Tiedot on kerätty lokakuussa 2014

Opiskelijatutkimus 2014. Yhteenveto Lääkäriliiton opiskelijakyselyn tuloksista Tiedot on kerätty lokakuussa 2014 Opiskelijatutkimus 2014 Yhteenveto Lääkäriliiton opiskelijakyselyn tuloksista Tiedot on kerätty lokakuussa 2014 Opiskelijatutkimuksen taustatiedot Tutkimuksen aihealueet: lääketieteen perusopetuksen laatu

Lisätiedot

Lukio ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikka selvitys 2014

Lukio ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikka selvitys 2014 Lukio ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikka selvitys 2014 Kurt Torsell Kartoituksen toteutus Suomen Kuntaliitto toteutti syksyllä 2013 ensimmäistä kertaa kouluille suunnatun

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

LähiTapiola vuonna 2020 miten menestymme?

LähiTapiola vuonna 2020 miten menestymme? LähiTapiola vuonna 2020 miten menestymme? LähiTapiola vuonna 2020 Palautekysely 22.8.2014 miten menestymme? Palautekysely 22.8.2014 Vastasiko asiaosuus odotuksianne? 4,96 1 1,5 2 2,5 3 3,5 4 4,5 5 5,5

Lisätiedot

Kieltenopettajien hankekokemuskyselyn tulokset

Kieltenopettajien hankekokemuskyselyn tulokset Kieltenopettajien hankekokemuskyselyn tulokset AMK- kielten ja -viestinnän asiantuntijatiimi Tarmo Ahvenainen Credits for the background picture: Kirsi McKenzie AMK- kielten ja -viestinnän asiantuntijatiimi

Lisätiedot

Taiteen perusopetuksen kyselyjen alustavia tuloksia Oppilaiden ja huoltajien kysely Avoin verkkokysely keväällä 2016

Taiteen perusopetuksen kyselyjen alustavia tuloksia Oppilaiden ja huoltajien kysely Avoin verkkokysely keväällä 2016 Taiteen perusopetuksen kyselyjen alustavia tuloksia Oppilaiden ja huoltajien kysely Avoin verkkokysely keväällä 2016 Taiteen perusopetuksen seminaari15.4.2016 Minna Harmanen Jan Hellgren Matti Pietilä

Lisätiedot

Ajatuksia Maakunnallisesta Lasten Parlamentista sekä Nuorisofoorumista

Ajatuksia Maakunnallisesta Lasten Parlamentista sekä Nuorisofoorumista Ajatuksia Maakunnallisesta Lasten Parlamentista sekä Nuorisofoorumista Lasten ajatuksia osallisuudesta Oppilaat saavat vaikuttaa asioihin ja tapahtumiin suhteellisen hyvin, mutta osallistamista pitäisi

Lisätiedot

HELMI LIIKETALOUSOPISTO TOIMI-hankkeen tuloksia Eliisa Kolttola & Anniina Mälkiä

HELMI LIIKETALOUSOPISTO TOIMI-hankkeen tuloksia Eliisa Kolttola & Anniina Mälkiä HELMI LIIKETALOUSOPISTO TOIMI-hankkeen tuloksia Eliisa Kolttola & Anniina Mälkiä Mitkä ovat hankkeen tavoitteet? Kehittää ammattimatematiikan opiskeluun hyvin jäsennetty yksilöllisen matematiikan oppimisen

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen 5.2.2015 M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Osaamisen tunnistaminen Aikaisemmin hankittua osaamista verrataan perustutkinnon perusteissa määriteltyihin ammattitaitovaatimuksiin

Lisätiedot

Lausunto liiketalouden perustutkinnon perusteiden luonnoksesta

Lausunto liiketalouden perustutkinnon perusteiden luonnoksesta Lausunto 1(5) Opetushallitus PL 380 (Kumpulantie 3) 00531 Helsinki Viite Opetushallituksen lausuntopyyntö 17/421/2008 Lausunto liiketalouden perustutkinnon perusteiden luonnoksesta Pyydettynä lausuntona

Lisätiedot

oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu?

oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu? Oppimispäiväkirjablogi Hannu Hämäläinen oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu? Parhaimmillaan oppimispäiväkirja toimii oppilaan oppimisen arvioinnin työkaluna. Pahimmillaan se tekee

Lisätiedot

Digitarinat. Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamat Nopso-hankkeet 2014 2015 Etelä-Kymenlaakson ammattiopistossa: Oppiminen on yhteispeliä

Digitarinat. Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamat Nopso-hankkeet 2014 2015 Etelä-Kymenlaakson ammattiopistossa: Oppiminen on yhteispeliä Digitarinat Oppiminen on yhteispeliä Qr-koodi Youtube soittolistaan: Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamat Nopso-hankkeet 2014 2015 Etelä-Kymenlaakson ammattiopistossa: TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUS

Lisätiedot

Tehtävät. ravintoon liittyvät tehtävät 1 4. Opiskelijaelämä ja ruokailu. Oma ruokarytmini. Minkä haluaisin olevan toisin? Oletko tunnesyöjä?

Tehtävät. ravintoon liittyvät tehtävät 1 4. Opiskelijaelämä ja ruokailu. Oma ruokarytmini. Minkä haluaisin olevan toisin? Oletko tunnesyöjä? Tehtävät 1 ravintoon liittyvät tehtävät 1 4 Opiskelijaelämä ja ruokailu Pohdi, miten ruokailusi on muuttunut opintojen aloittamisen jälkeen. 2 Oma ruokarytmini Millainen on oma ruokarytmisi? Oletko huomannut

Lisätiedot

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.

Lisätiedot

Vastuu- ja tehtäväalueet sekä tiedonvälitys OSCu-kursseilla

Vastuu- ja tehtäväalueet sekä tiedonvälitys OSCu-kursseilla Vastuu- ja tehtäväalueet sekä tiedonvälitys OSCu-kursseilla Johdanto... 2 1. Opetushenkilökunnan tehtävät... 2 1.1. Kurssin vastuuopettaja... 2 1.2. Kurssimestarit ja assistentit... 3 1.2.1. Vastuuyliopiston

Lisätiedot

Opinto-ohjaajan koulutus. JAMK/ammatillinen opettajakorkeakoulu. Emmi Matikainen JOENSUUN KONSERVATORION OPINTO-OHJAUSSUUNNITELMA.

Opinto-ohjaajan koulutus. JAMK/ammatillinen opettajakorkeakoulu. Emmi Matikainen JOENSUUN KONSERVATORION OPINTO-OHJAUSSUUNNITELMA. Opinto-ohjaajan koulutus JAMK/ammatillinen opettajakorkeakoulu Emmi Matikainen JOENSUUN KONSERVATORION OPINTO-OHJAUSSUUNNITELMA Johdanto Tämä artikkeli on tehty osana Jyväskylän ammattikorkeakoulun ammatillisen

Lisätiedot

Numeeriset arviot. Opintojaksolla vallinnut ilmapiiri loi hyvät puitteet oppimiselle. Saavutin opintojaksolle määritellyt osaamistavoitteet

Numeeriset arviot. Opintojaksolla vallinnut ilmapiiri loi hyvät puitteet oppimiselle. Saavutin opintojaksolle määritellyt osaamistavoitteet Tämä asiakirja sisältää opiskelijoiden antaman palautteen opettajan Metropoliassa vuoteen 2014 mennessä opettamista kursseista. Palautteet on kerätty Metropolian anonyymin sähköisen palautejärjestelmän

Lisätiedot

Lapsi- ja perhetyön perustutkinnon perusteiden muutokset 1.8.2015. Opetusneuvos Ulla Aunola Ammatillinen peruskoulutus

Lapsi- ja perhetyön perustutkinnon perusteiden muutokset 1.8.2015. Opetusneuvos Ulla Aunola Ammatillinen peruskoulutus Lapsi- ja perhetyön perustutkinnon perusteiden muutokset 1.8.2015 Opetusneuvos Ulla Aunola Ammatillinen peruskoulutus Lait ja asetukset, tutkintojen perusteet ja muut määräykset voimaan 1.8.2015 koskien

Lisätiedot

Ranska, Chamonix TAMMIKUU

Ranska, Chamonix TAMMIKUU Ranska, Chamonix TAMMIKUU Tulin Ranskaan 2.1.2013 Riitan & Katjan kanssa. Oltiin hotelilla, joskus 9 jälkeen illalla. Sain oman huoneen ja näytettiin pikaisesti missä on suihkut ja vessat. Ensimmäisenä

Lisätiedot

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Kulttuuria kaikille -palvelu 4.1.2017 2 / 6 Johdanto Tapahtumia kaikille! Opas saavutettavan kulttuurifestivaalin järjestämiseen on Kulttuuria

Lisätiedot