TYÖELÄMÄYHTEISTYÖTÄ OPINTOJAKSOILLA - TOTEUTUSOPAS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TYÖELÄMÄYHTEISTYÖTÄ OPINTOJAKSOILLA - TOTEUTUSOPAS"

Transkriptio

1 TYÖELÄMÄYHTEISTYÖTÄ OPINTOJAKSOILLA - TOTEUTUSOPAS

2 Sisältö» ALUKSI 4» JOHDANTO 5» PALVELUTOIMINTAA OPINTOJAKSOILLA 8»TULEVAISUUDEN MAHDOLLISUUDET Karelia-ammattikorkeakoulu Luovan talouden keskus Tekijät: Mikko Matveinen Tarmo Alastalo Tämä julkaisu on tehty Karelia-ammattikorkeakoulun Nopea kokeileva kehittäminen palvelukokonaisuus -projektissa. Projekti on rahoitettu Manner-Suomen ESR-ohjelman Itä-Suomen suuralueosiosta. Projektin rahoituksesta ovat vastanneet Pohjois-Karjalan ELY-keskus ja Joensuun seudun kehittämisyhtiö Josek Oy.

3 Aluksi Johdanto Tämän oppaan tarkoituksena on kuvata Nopea kokeileva kehittäminen palvelukokonaisuus -projektissa kehitettyä ja testattua toimintamallia, jonka avulla Karelia-ammattikorkeakoulu voi toimia tulevaisuudessa entistä työelämäläheisemmin. Käytännössä toimintamallilla tarkoitetaan systemaattisempaa tapaa toteuttaa todellisia työelämän toimeksiantoja osana eri opintojaksojen toteutusta. Tässä oppaassa kuvattu työelämäyhteistyömalli on kehitetty erityisesti Sirkkalan Tehdas -oppimis- ja toimintaympäristössä toteutettavan yritysyhteistyömuotojen kehittämiseksi, mutta uskon, että sitä voidaan soveltaa myös laajemmin koko organisaation toiminnassa. Joensuussa Mikko Matveinen, projektipäällikkö Karelia-ammattikorkeakoulun strategian mukaisina keskeisinä kehittämiskohteina mainitaan muun muassa TKI-, opetus- ja palvelutoiminnan integraation mahdollistava opetussuunnitelmarakenne sekä maksullisen palvelutoiminnan vahvistaminen. Tehokas strategian toteuttaminen tarkoittaa käytännössä nykyisten toimintatapojen haastamista ja niiden systemaattista kehittämistä operatiivisentoiminnan jokaisella tasolla. Opintojaksoihin integroitava palvelutoiminnan kehittäminen on yksi osa-alue johon kehittämistoimia tulee suunnata. Tähän saakka opintojaksoilla tehtävä työelämäyhteistyö on ollut hyvin koulutusala- ja henkilöstösidonnaista. Tulevaisuudessa opintojaksoihin liittyviä työelämäyhteistyömahdollisuuksia tuleekin tarkastella systemaattisesti jo niiden toteutussuunnitelmia laadittaessa. Hyvin suunnitellut ja ennakoidut yhteistyömuodot rikastavat paikallista elinkeinoelämää sekä tukevat opiskelijoiden oppimista ja työllistymistä. Tämän oppaan tarkoituksena on kertoa jo olemassa olevista hyvistä käytänteistä ja näin helpottaa työelämäyhteistyön toteuttamista.» TYÖELÄMÄYHTEISTYÖ OPINNOISSA Perinteisesti opiskelijat ovat osallistuneet yritystoimeksiantojen tekemiseen projektiopintojen, työharjoittelun sekä opinnäytetöiden puitteissa. Tämän lisäksi yritysten yhteistyöpyyntöihin on pyritty vastaaman integroimalla yhteistyöprojekteja yksittäisiin opintojaksoihin. Tulevaisuudessa Karelia-ammattikorkeakoululla voisi olla entistä enemmän ns. tuotteistettuja opintojaksoja, joiden toteutussuunnitelmissa on huomioitu mahdollinen työelämäyhteistyö. Opintojaksojen tuotteistamisella tarkoitetaan systemaattista palvelumahdollisuuksien tunnistamista, niiden kuvaamista ja niistä viestimistä. Tuotteistamisen lähtökohtana tulee olla hyötyjen arviointi eri osapuolten näkökulmista, mukaan lukien opiskelijoiden ja elinkeinoelämän tarpeet. Tuotteistettujen opintojaksojen etuna verrattuna nykyisiin toimintatapoihin on parantunut ennakointi, jolloin kaikkien osapuolten tarpeet täyttyvät helpommin ja aikaavievä tapauskohtainen räätälöinti vähenee.» 4»» 5»

4 » PALVELUTOIMINNAN TUKIJÄRJESTELMÄT Karelia-ammattikorkeakoululla on käytössään kaksi eri tukijärjestelmää palveluiden markkinointiin ja toteutukseen liittyen: Palveluportaali ja CRM-järjestelmä. Tässä oppaassa esitelty opintojaksoilla toteutettavien palveluiden tuotteistamisprosessi tukeutuu juuri kyseisten järjestelmien hyödyntämiseen. Järjestelmien tarkoitus on ennen kaikkea tehdä palvelutoiminnan toteuttamisesta sujuvampaa ja ammattimaisempaa.» CASE-ESIMERKKI Seuraavassa on kuvattu esimerkkitoteutusta opintojaksoon integroidun palvelutoteutuksen osalta. Toteutuneen työelämäyhteistyöprojektin lähtökohtana oli ulkopuolisen toimeksiannon löytäminen muotoilun ja brändin johtaminen -opintojaksolle. Yhteistyökumppaniksi valikoitui Joensuun Sänkytehdas Oy, jolla oli tarvetta Unikeidas-tuotebrändinsä kehittämiselle. Kehitystyö aloitettiin toiminnallisella työpajalla, johon osallistuivat yrityksen edustajat ja opintojakson opettajat. Työpajan tavoitteena oli kuvata yrityksen nykytilaa ja kehittämistarpeita, jotka toimivat reunaehtoina palvelun toteutuksen seuraaville vaiheille. Työpajassa syntynyttä aineistoa jatkojalostettiin kansainvälisen kaupan ja muotoilun opiskelijoiden toimesta muotoilun ja brändin johtaminen -opintojaksolla. Opintojakson sisällä opiskelijat oli jaettu pienempiin työryhmiin, joista kukin työskenteli omana itsenäisenä yksikkönään. Toimeksiannon sisältö oli luonteeltaan tulevaisuutta visioivaa, jolloin varsinaisia välikatselmuksia ja palautetilaisuuksia yrityksen edustajien kanssa ei tarvittu. Tarvittaessa opiskelijat saivat olla suoraan yhteydessä yrityksen henkilökuntaan. Opintojakson konkreettisena lopputulemana syntyi kehitysehdotuksia Unikeidas-brändin kehittämiseksi. Kehitysehdotukset liittyivät brändin arvolupaukseen ja siihen liittyvään visuaalisen ilmeeseen. Lisäksi syntyi esimerkkejä brändiä tukevan visuaalisen ilmeen hyödyntämisestä eri viestintä- ja markkinointikanavissa. Syntyneet tulokset julkistettiin opintojaksojen päätteeksi järjestetyssä tilaisuudessa, joka toimi myös koulutuksellisena tilaisuutena sekä yritysten että opiskelijoiden näkökulmasta. Toteutuksen lopuksi pidettiin vielä päätöstyöpaja asiakasyrityksen edustajien kanssa, jonka tarkoituksena oli analysoida syntyneet kehitysideat ja pyrkiä tunnistamaan niistä toteutuskelpoisimmat.» 6»» 7»

5 Palvelutoimintaa opintojaksoilla Oheisessa kaaviossa on kuvattu opintojaksojen puitteissa tapahtuvan palvelutoiminnan toteuttamista kokonaisuudessaan palveluiden tunnistamistamisesta niiden toteutukseen saakka. Toteuttamisprosessi on jaettu kuuteen eri vaiheeseen, jotka ovat opintojakson toteutussuunnitelman teko, palvelukuvauksen teko, palveluista tiedottaminen, toteutuksesta sopiminen, palvelun toteutus sekä laskutus ja jälkimarkkinointi. Tämän oppaan seuraavissa kappaleissa käydään seikkaperäisemmin läpi näitä kyseisiä prosessinvaiheita. Opintojakson toteutussuunnitelman teko PALVELUPORTAALI Opintojakson toteutussuunnitelman laatiminen: Onko mahdollista toteuttaa ulkopuolisia toimeksiantoja? Palvelukuvauksen teko Palvelukuvauksen vieminen palveluportaaliin Opettaja: Lyhyt kuvaus opintojaksossa tehtävästä yritystoimeksiannosta Hinnoittelu Palvelusta tiedottaminen Markkinointitoimenpiteet Uutiskirje/ Alumnikirje (Viikot: 9/17/24/33/41) Toteutuksesta sopiminen Valitaan yhteistyöyritys opintojaksolle yhteydenottojen perusteella Kirjallisen sopimuksen tekeminen (yli 3000 ) Palvelun toteutus Opintojakson toteutus Laskutus ja jälkimarkkinointi Jatkotoimenpiteistä sopiminen Laskutus CRM Palvelukuvauksen tallentaminen ns. tuotteeksi yritysviestin tekeminen Yrityshaku yritysrekisteristä (toimialavalinnat) ja yritysviestin lähettäminen Vastausviestien käsittely Tilausvahvistuksen tekeminen (alle 3000 ) Vastanneiden yritysten tietojen päivitys ja mahdollinen muistutusviestin aktivointi tuleviin opintojaksoihin Tilausvahvistuksen muuttaminen laskulähetteeksi» 8»» 9»

6 ELINKEINOELÄMÄ» OPINTOJAKSON TOTEUTUSSUUNNITELMAN TEKO Yritysyhteistyön ja palvelumahdollisuuksien tarkastelu tulee aloitta jo kurssien toteutussuunnitelmia laadittaessa. Tässä yhteydessä Opetuksen ja TKI-toiminnan integraatio työryhmän rooli on avustaa palvelumahdollisuuksien tunnistamisessa. Työryhmän tehtävänä suunnitella lukuvuosittain toteutetaanko yksittäisen opintojakson puitteissa maksullista palvelutoimintaa, tutkimus- ja kehitystoimintaa (TKI) vai molempia. Suunnittelun keskiössä tulisi olla saavutettavien hyötyjen arviointi, mukaan lukien seuraavat näkökulmat: oppimistavoitteet, pedagogiikan kehittyminen, painoalojen kehittyminen, TKI-pisteet, kassavirrat, jne. Opetuksen, palvelu- ja tutkimus- ja kehitystoiminnan integraation suunnittelussa tulee harkita ainakin seuraavia aihealueita: Mitkä ovat opintojakson keskeiset oppimistavoitteet ja voidaanko niiden saavuttamista tukea yhteistyön avulla? Tuoko yhteistyö lisäarvoa oppimiseen? Kehittääkö yhteistyö pedagogisia toimintatapoja? Mitä hyötyjä yhteistyöstä on paikalliselle elinkeinoelämälle? Ketkä olisivat mahdolliset yhteistyötahot? Mitä yhteistyön toteuttaminen vaatii potentiaaliselta yhteystyötaholta? PALVELUTOIMINTA Yritystoimeksiannot TKI-TOIMINTA Yritysyhteistyö Opinnäytetyöt Työharjoittelut Miten yhteystyötaho osallistuu opintojakson toteutukseen? (tausta- ja lähtötietojen luovuttaminen, työpajat, välikatselmukset, palautteen saaminen) Mitä yhteistyön integroiminen opintojaksolle vaatii ohjausresursoinnilta? Pystyykö kurssin vastuuopettaja hoitamaan työn vai vaaditaanko toteutuksessa ulkopuolista tukea? Tarvitaanko yhteistyön toteuttamiseen liittyen erityisiä tiloja ja laitteita (oppimisympäristöt)? Tukeeko yhteistyö TKI-toiminnan tavoitteita ja valittujen painoalojen kehittymistä? Opetuksen ja TKI-toiminnan Integraatio työryhmä Tukeeko yhteistyö Karelia-ammattikorkeakoulun strategian toteuttamista? Painoala projektipäällikkö Yliopettaja(t) Opettajat OPINTOJAKSO» 10»» 11»

7 » PALVELUKUVAUKSEN TEKO Palvelukuvauksen teko toimii palvelun suunnittelun työkaluna, palvelun markkinoinnin ja TKI-toiminnan integraation tukena. Kirjallinen palvelukuvaus tulee myös liittää osaksi opintojakson toteutussuunnitelmaa. Palvelukuvauksesta tulisi käydä esille vähintään seuraavat tiedot: Palvelutuotteen nimi Kenelle palvelu on tarkoitettu? Mikäli palvelua on tarkoitus toteuttaa toistuvasti, esimerkiksi kerran lukuvuodessa, viedään tehty palvelukuvaus Karelia-ammattikorkeakoulun palveluportaaliin sekä tallennetaan CRM-järjestelmään ns. tuotteeksi. Jos kyseessä on kertaluontoinen palvelu riittää palvelukuvauksen tekeminen kohdennettuna CRM-yritysviestinä (katso kohta: Palvelusta tiedottaminen ja markkinointi).» PALVELUSTA TIEDOTTAMINEN JA MARKKINOINTI Palveluiden markkinointiin ja tiedottamiseen liittyen jokaisen Karelia-ammattikorkeakoulun keskuksen tulee sopia sisäisesti omista käytännöistään ja työnjaostaan. Esimerkiksi keskittyykö opintojakson vastuuopettaja ainoastaan palvelun toteutukseen sekä mikä on kk-päälliköiden, yliopettajien ja painoalakohtaisten projektipäälliköiden rooli palveluiden markkinoinnissa ja asiakkuuksien hallinnassa. Keskuskohtaisten markkinointitoimenpiteiden lisäksi Karelia-ammattikorkeakoulun työelämäpalvelut yhdessä tiedottajan kanssa lähettävät kootusti uutiskirjeitä/alumnikirjeitä yhteistyökumppaneille viisi kertaa vuodessa. Arvioidut lähetysajankohdat ovat viikot 9/17/24/33/41. Myös tässä yhteydessä voidaan nostaa esille, mikäli jonkin opintojakson toteutukseen liittyen haetaan yhteistyökumppaneita. Palvelun sisältö ja konkreettinen lopputulema Toteutustapa Toteutusaikataulu Palvelun hinta Yhteys-/vastuuhenkilö Käytössä oleva CRM-järjestelmä mahdolistaa kohdennettujen yritysviestien lähettämisen. Tällöin viestin vastaanottajiksi valitaan CRMjärjestelmän yritysrekisteristä vain niiden toimialojen yritykset, joille viesti halutaan kohdentaa. Alla esimerkki CRM-yritysviestistä. Tervehdys! Liiketoimintasuunnitelma -opintojakso etsii yhteistyöyrityksiä, joilla on tarvetta tehdä liiketoimintasuunnitelma tai päivittää nykyistä suunnitelmaa. Tradenomiopiskelijaryhmät tekevät/päivittävät liiketoimintasuunnitelman osana opintojaan. Opintojakson laajuus on 5op (opiskelijatyönä 135 h) ja se toteutetaan tammi - huhtikuussa Opintojakson sisällöstä antavat lisätietoja vastuuopettajat lehtori X (p ) ja yliopettaja X (p ). Ilmoittautuminen yhteistyöyritykseksi paluupostilla allekirjoittaneelle mennessä. Vastuuopettajat ottavat yhteyttä yhteistyöyrityksiin opintojakson toteuttamisesta tammikuun alkupuolella. Yhteistyöterveisin,» 12»» 13»

8 » TOTEUTUKSESTA SOPIMINEN Saatujen yhteydenottojen ja vastausten perusteella valitaan sopivimmat yhteistyökumppanit opintojaksolle. On tärkeää tiedottaa myös niitä tahoja, joita ei valittu mukaan toteutukseen. CRM-järjestelmää käytettäessä tulee järjestelmään päivittää kaikkien vastanneiden yritysten tiedot mahdollisia myöhempiä tarpeita varten. Palvelun toteutuksesta on hyvä sopia kirjallisesti asiakkaan sitouttamisen ja riskienhallinnan näkökulmista. Toimeksiannosta tehdään CRMjärjestelmässä kirjallinen tilausvahvistus. Mikäli kyseessä on yli 3000 euron suuruinen toimeksianto, tehdään toimeksiannosta kirjallinen sopimus. Olemassa olevista sopimusmalleista saat lisätietoja tutkimus- ja kansainvälistymispalveluista sekä työelämäpalveluista. Toimeksiannosta sovittaessa on tärkeää huomioida, kummankin osapuolen vastuut, immateriaalioikeudet ja maksettava korvaus. Tässä vaiheessa tulee mahdolliset sopimukset tallentaa myös CRM-järjestelmään. Ennen palvelun varsinaista toteutusta on hyvä laatia myös toteutussuunnitelma siitä, miten palveluntoteutus etenee käytännössä ja tiedottaa siitä myös tilaajaa. Tilaajan kanssa käytävä sähköpostikeskustelu tallennetaan soveltuvilta osin CRM-järjestelmään (huomioiden arkaluontoinen tieto). Toteutussuunnitelmasta tulisi käydä esille esimerkiksi toimeksiannon kannalta tärkeät päivämäärät, kuten alustavat tapaamisten ajankohdat. On myös hyvä määrittää toteutuksen muut yksityiskohdat, kuten pitävätkö opiskelijat yhteyttä suoraan yritykseen vai tapahtuuko kommunikointi opettajan välityksellä.» PALVELUN TOTEUTUS Palvelun toteutuksessa on suositeltavaa kiinnittää erityistä huomiota tiedonkulkuun toteutusprosessin aikana. Luonteva ja tarkoituksenmukainen tiedottaminen lisää kaikkien osapuolten sitoutumista toteutukseen. Etukäteen tehty toteutussuunnitelma (katso kohta: Toteutuksesta sopiminen) helpottaa ennakointia ja siten sujuvoittaa toteutuksen läpivientiä. Toteutuksen lopuksi on hyvä antaa kaikille osapuolille mahdollisuus palautteenantoon, kuten keskustella mahdollisista esiin tulleista ongelmista toteutuksen aikana. On myös hyvä arvioida yhdessä tilaajan kanssa toteutuivatko työlle asetetut alkuperäiset tavoitteet suhteessa lopputulemaan.» LASKUTUS JA JÄLKIMARKKINOINTI Toteutuneesta palvelusta tulee mennä tieto keskuksen laskutusta hoitavalle sihteerille. Tämä tapahtuu luomalla CRM-järjestelmässä tilausvahvistuksesta laskulähete. Sihteeri tekee kirjausmerkinnät ja toimittaa laskulähetteen laskentapalveluihin laskutettavaksi. Mukaan laskulähetteeseen tulee liittää tarvittavat tiedot, kuten sopimusdokumentit. Tässä vaiheessa viimeistään on suositeltavaa keskustella mahdollisista jatkotoimenpiteistä ja palvelumahdollisuuksista, joita voitaisiin toteuttaa esimerkiksi syntyneiden tuotosten edelleen kehittämisessä opiskelija- tai asiantuntijatyönä. Joidenkin palvelutoteutusten osalta voi jopa syntyä vuosittain toistuva yhteistyö, jossa yhteistyötaho hankkii palvelun säännöllisesti omaan tarpeeseensa.» 14»» 15»

9 Tulevaisuuden mahdollisuudet Opintojaksoihin liittyvien yhteistyömahdollisuuksien kuvaaminen ja niistä viestiminen on yksi konkreettinen esimerkki siitä, miten Karelia-ammattikorkeakoulu voi kehittää toimintaansa entistä työelämäläheisemmäksi. Lisäksi edellä esitelty toimintamallin tuo systemaattisuutta työelämäyhteistyöhön ja tehostaa sitä kautta organisaation sisäistä toimintaa. Tässä oppaassa esitelty opintojaksoilla tehtävän palvelutoiminnan toteutusprosessi on tarkoitettu ennen kaikkea käytännön työkaluksi Karelia-ammattikorkeakoulun henkilöstölle. Opetuksen, palvelu- ja tutkimus- ja kehitystoiminnan integroinnin toteutuksessa tulee ottaa huomioon myös mahdolliset rajoitteet ja olemassa olevat hyvät käytänteet. Seuraavassa on esitelty muutamia näkökulmia opintojaksoilla toteutettavan palvelutoiminnan edelleen kehittämiseksi.» SUJUVA TYÖNJAKO Karelia-ammattikorkeakoulun eri keskusten toimintatavat ja käytänteet voivat erota toisistaan. Tärkeää olisi, että työnjako ja eri toimijoiden roolit olisivat määritelty ja tehty näkyviksi organisaation jokaisella tasolla. Toisin sanoen oikeat tahot tekemään palvelutoiminnan sisällöntoteutusta, asiakkuuden hallintaa sekä markkinointia ja myyntiä.» MOTIVOINTI JA KANNUSTAMINEN Palvelutoiminnan ja yritysyhteistyön toteuttamisen kannalta olisi tärkeää kannustaa henkilöstöä toimimaan yhteisten tavoitteiden eteen. Nykyinen järjestelmä ei välttämättä kannusta tekemään palvelutoimintaa, mikäli se koetaan ylimääräisenä työnä olemassa olevien tehtävien lisäksi.» PALVELUIDEN MARKKINOINTI Yhteinen ymmärrys organisaatiomme tarjoamista yhteistyömahdollisuuksista ja yritysten tarpeista syntyy parhaiten konkreettisen toiminnan kautta. Tätä mahdollisuutta voitaisiin hyödyntää myös enemmän palveluiden markkinoinnissa. Työelämäpäivät, opettajien työelämäjaksot sekä kumppanuus- ja alumnitoiminta ovat vain muutamia esimerkkejä tämän kaltaisesta toiminnasta.» KESKUSTEN YHTEISET PALVELUTUOTTEET Yksi palvelutoiminnan tulevaisuuden tavoitteista voisi olla kehittää henkilökunnan, opiskelijoiden ja yritysten yhteistyö mahdollisimman tehokkaalle tasolle. Yhtenä vaihtoehtona olisi luoda modulaarisia palvelutuotteita, joissa eri koulutusalojen osaamista hyödynnetään yhdessä.» 16»» 17»

10 » YHTEYSTIEDOT KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULU Luovan talouden keskus Sirkkalantie 12A, FI Joensuu

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

LAPIN AMK MTI TYÖELÄMÄYHTEISTYÖ: Yhteiset pelisäännöt. Opetustoiminta:

LAPIN AMK MTI TYÖELÄMÄYHTEISTYÖ: Yhteiset pelisäännöt. Opetustoiminta: 23.9.2015 LAPIN AMK MTI TYÖELÄMÄYHTEISTYÖ: Yhteiset pelisäännöt Opetustoiminta: Vierailut - Henkilöstön ja opetusryhmien vierailut työelämän kohteissa - Oppilaitoksen mahdollista kustantaa tarjoilut ja

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos 15.5.2012 Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos 15.5.2012 Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos 15.5.2012 Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen TERVEYSALAN LAITOKSEN LAATUTYÖN KUVAUS 2012 Laatutyön tavoitteet Terveysalan laitoksen

Lisätiedot

Työssäoppimisen laajentaminen ja kehittäminen ongelmaperustaisen oppimisen pedagogiikan lähtökohtien mukaisesti. 1 Hankkeen tavoitteet...

Työssäoppimisen laajentaminen ja kehittäminen ongelmaperustaisen oppimisen pedagogiikan lähtökohtien mukaisesti. 1 Hankkeen tavoitteet... 1 (6) Päivämäärä: Osahankkeen nimi Suunnitelman laatija(t): Ritva Vartiainen Työssäoppimisen laajentaminen ja kehittäminen ongelmaperustaisen oppimisen pedagogiikan lähtökohtien mukaisesti Valtionavustus

Lisätiedot

UUSI PALVELUKOKONAISUUS ANTAA PK-YRITYKSILLE HYVÄT EVÄÄT ETEENPÄIN.

UUSI PALVELUKOKONAISUUS ANTAA PK-YRITYKSILLE HYVÄT EVÄÄT ETEENPÄIN. UUSI PALVELUKOKONAISUUS ANTAA PK-YRITYKSILLE HYVÄT EVÄÄT ETEENPÄIN. 1 Yritysten kehittämispalvelut ovat ELY-keskuksen tarjoamia konsultointi- ja koulutuspalveluja, joiden avulla tuetaan pk-yritysten kasvua,

Lisätiedot

Jatkoväylä sujuvasti ammatillisesta koulutuksesta ammattikorkeakouluun Aluekokeilu Pohjois-Karjala.

Jatkoväylä sujuvasti ammatillisesta koulutuksesta ammattikorkeakouluun Aluekokeilu Pohjois-Karjala. Jatkoväylä sujuvasti ammatillisesta koulutuksesta ammattikorkeakouluun Aluekokeilu Pohjois-Karjala www.xamk.fi/jatkovayla Väyläopintojen tausta Taustalla projektit: - Sujuva väylä ammatillisesta koulutuksesta

Lisätiedot

27.11.2009. Eila Mäkinen ja Ritva Vartiainen

27.11.2009. Eila Mäkinen ja Ritva Vartiainen 1 (6) Päivämäärä: Osahankkeen nimi Suunnitelman laatija(t): Eila Mäkinen ja Ritva Vartiainen Työssäoppimisen laajentaminen ja kehittäminen ongelmaperustaisen oppimisen pedagogiikan lähtökohtien mukaisesti

Lisätiedot

Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29)

Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29) Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29) Opetusharjoittelun aikana opettajaopiskelija osoittaa ammattipedagogisissa opinnoissa hankkimaansa osaamista. Tavoitteena on,

Lisätiedot

Pedagogisen johtamisen katselmus

Pedagogisen johtamisen katselmus Pedagogisen johtamisen katselmus Pedagogisen johtamisen katselmuksen lomakkeen täyttöohje: Pedagogista katselmusta käytetään pedagogisen johtamisen arvioinnin ja kehittämisen työkaluna. Arviointi on hyvä

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Työn opinnollistamisen vertaisarviointi

Työn opinnollistamisen vertaisarviointi Työn opinnollistamisen vertaisarviointi Alustavia tuloksia, Oamk 1 Etunimi Sukunimi Opinnollistamisen tavoitteiden toteutuminen Opinnollistamisen tarkoitus ja tavoitteet on joissakin ammattikorkeakouluissa

Lisätiedot

POLIISIAMMATTIKORKEAKOULUN PEDAGOGISET LINJAUKSET 2017

POLIISIAMMATTIKORKEAKOULUN PEDAGOGISET LINJAUKSET 2017 POLIISIAMMATTIKORKEAKOULUN PEDAGOGISET LINJAUKSET 07 Poliisiammattikorkeakoulun (Polamk) pedagogisten linjausten tavoitteena on varmistaa yhteinen käsitys opetuksesta ja oppimisesta, laadukas opetustoiminta

Lisätiedot

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla Leena Vainio, FUAS Virtuaalikampus työryhmän puheenjohtaja Antti Kauppi, FUAS liittouman projektijohtaja FUAS-virtuaalikampus rakenteilla FUAS Virtuaalikampus muodostaa vuonna 2015 yhteisen oppimisympäristön

Lisätiedot

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu 4. METSÄENERGIAFOORUMI Eväitä energiseen tulevaisuuteen 23.11.2010 Katse tulevaan, Itä-Suomen ammattikorkeakoulujen ja Itä-Suomen yliopiston yhteistyö metsäbioenergiassa.

Lisätiedot

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Juho Tiili, Markus Aho, Jarkko Peltonen ja Päivi Viitaharju n koulutusyksikössä opetusta toteutetaan siten, että saman opintokokonaisuuden opintojaksot

Lisätiedot

Laatusampo 2 - hankkeen käytänteitä. Laatuseminaari 7.12.2015

Laatusampo 2 - hankkeen käytänteitä. Laatuseminaari 7.12.2015 Laatusampo 2 - hankkeen käytänteitä Laatuseminaari 7.12.2015 Hankeverkosto Sammosta ammennetaan Hankkeen tavoitteet Kehittää toimintamalleja ja tietovarastoja, joilla vahvistetaan johdon roolia ja osallistumista

Lisätiedot

Kokonaisarviointi ja henkilökohtaisen peruspalkan määräytyminen (AVAINTES) case Kareliaammattikorkeakoulu

Kokonaisarviointi ja henkilökohtaisen peruspalkan määräytyminen (AVAINTES) case Kareliaammattikorkeakoulu Jaana Tolkki Jaana Tolkki on työskennellyt Karelia-ammattikorkeakoulun henkilöstöpäällikkönä kolme vuotta. Hän on työskennellyt samassa organisaatiossa myös lehtorina ja opetuksen kehittämispäällikkönä.

Lisätiedot

YAMK-KOULUTUS VAHVAKSI TKI-VAIKUTTAJAKSI. Projektipäällikkö Minttu Lampinen, KTT minttu.lampinen@hamk.fi

YAMK-KOULUTUS VAHVAKSI TKI-VAIKUTTAJAKSI. Projektipäällikkö Minttu Lampinen, KTT minttu.lampinen@hamk.fi YAMK-KOULUTUS VAHVAKSI TKI-VAIKUTTAJAKSI Projektipäällikkö Minttu Lampinen, KTT minttu.lampinen@hamk.fi Mukana Suomen kaikki ammattikorkeakoulut Hankkeen tavoitteena on: Uudistaa YAMK-toimintoja Profiloida

Lisätiedot

KÄYTÄNNÖN OSAAJIA. Työelämäyhteistyö liiketalouden koulutusohjelmassa

KÄYTÄNNÖN OSAAJIA. Työelämäyhteistyö liiketalouden koulutusohjelmassa KÄYTÄNNÖN OSAAJIA Työelämäyhteistyö liiketalouden koulutusohjelmassa HYVÄT TYYPIT PALVELUKSESSASI Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, tekee työelämälähtöistä tutkimus-

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 Ohjelman hallinto, verkostoituminen ja viestintä Reijo Keränen 22.1.2013 Aluksi Esitys keskittyy ohjelman hallintoon ml. verkostot ja viestintä Taustalla

Lisätiedot

Palvelumuotoilua Liaani-hankkeessa. Niina Pietilä & Juha Ainoa

Palvelumuotoilua Liaani-hankkeessa. Niina Pietilä & Juha Ainoa a Niina Pietilä & Juha Ainoa 1 Tavoitteet: Vahvistaa peruskoulun jälkeisessä nivelvaiheessa olevien nuorten sitoutumista opintoihin Lisätä nuorten osallisuutta ja vähentää eri taustoista johtuvaa eriytymistä

Lisätiedot

UUDESSA ASIAKKUUDESSA ALOITTAMINEN MARKKINOINNIN ALKEET

UUDESSA ASIAKKUUDESSA ALOITTAMINEN MARKKINOINNIN ALKEET UUDESSA ASIAKKUUDESSA ALOITTAMINEN MARKKINOINNIN ALKEET Tomi Grönfors THE GROENFORS METHOD 27/04/15 Brandfors Markkinointiosasto palveluna CHECK-LIST Hyvissä ajoin ennen aloittamista Ennen tapaamista Ensimmäisen

Lisätiedot

Verkkovirta Työn opinnollistamista verkostoyhteistyönä

Verkkovirta Työn opinnollistamista verkostoyhteistyönä Verkkovirta Työn opinnollistamista verkostoyhteistyönä 1 Tämänhetkisiä ongelmia työn ja opintojen integroinnissa Opiskelijoiden opintojen aikaista työssäkäyntiä ja siinä syntyvää osaamista ei riittävässä

Lisätiedot

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Lähtökohta. Integroinnin tavoitteet

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Lähtökohta. Integroinnin tavoitteet Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Integraation tavoitteita Lähtökohta Web-palvelut Asiakasrekisteri ERP, Tuotannon ohjaus Tuotanto Myynti Intranet Extranet? CRM Johdon tuki Henkilöstö Kirjanpito Palkanlaskenta

Lisätiedot

Urheiluakatemiaopinnot osana korkeakoulujen yhteistä opintotarjontaa case Itä-Suomi

Urheiluakatemiaopinnot osana korkeakoulujen yhteistä opintotarjontaa case Itä-Suomi Urheiluakatemiaopinnot osana korkeakoulujen yhteistä opintotarjontaa case Itä-Suomi Sisältö Miksi liikkeelle? Hyödyt Urheilijalle Oppilaitokselle Akatemialle Mitä onnistuminen edellyttää? Opintojaksot

Lisätiedot

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta 06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta on opettajan työssä? Peda-Forum 20.8.2013 Vararehtori Riitta Pyykkö, TY, Korkeakoulujen arviointineuvoston pj. Yliopettaja Sanna Nieminen, Jyväskylän AMK Pääsuunnittelija

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO Itä-Suomen koulu on oppilaistaan välittävä yhtenäinen suomalais-venäläinen kielikoulu - Monipuolisilla taidoilla ja avaralla asenteella maailmalle Tavoitteet

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

LIITE 2 HANKITTAVAT KOULUTUKSET POHJOIS-POHJANMAAN ELY-KESKUS Koulutuskuvauksen numero ja koulutuksen nimi Paikkakunta

LIITE 2 HANKITTAVAT KOULUTUKSET POHJOIS-POHJANMAAN ELY-KESKUS Koulutuskuvauksen numero ja koulutuksen nimi Paikkakunta Laajuus (otp) Ammattinumero LIITE 2 HANKITTAVAT KOULUTUKSET POHJOIS-POHJANMAAN ELY-KESKUS Koulutuskuvauksen numero ja koulutuksen nimi Paikkakunta Aloitusajankohta AMMATILLINEN KOULUTUS 2 Erityisasiantuntijat

Lisätiedot

Hankkeen viestintäsuunnitelma

Hankkeen viestintäsuunnitelma Ydinosaajat Suurhankkeiden osaamisverkosto Pohjois-Suomessa (S20136) 15. elokuuta 2016 / 1 Hankkeen viestintäsuunnitelma 1. Hankkeen kuvaus Ydinosaajat-hankkeessa luodaan malli koulutusorganisaatioiden

Lisätiedot

Vinkkejä hankeviestintään

Vinkkejä hankeviestintään Vinkkejä hankeviestintään Viestintä vs. tiedottaminen Tiedon siirto ja vaihdanta kokonaisuutena Kanavina esim. nettisivut, intrat, uutiskirjeet, esitteet ja logot, kokoukset ja tilaisuudet, sosiaalinen

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVAN OPISKELIJAN OHJAAMINEN TYÖELÄMÄÄN- TOIMINTAMALLI

ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVAN OPISKELIJAN OHJAAMINEN TYÖELÄMÄÄN- TOIMINTAMALLI ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVAN OPISKELIJAN OHJAAMINEN TYÖELÄMÄÄN- TOIMINTAMALLI Valmis -hanke Salon seudun ammattiopisto Toimintamalli Erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan ohjaaminen työelämään hotelli-,

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

HAAGA-HELIA amk TYÖPAIKKAOHJAAJAN OPAS

HAAGA-HELIA amk TYÖPAIKKAOHJAAJAN OPAS Korkeakoulutettujen oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus (Opetus- ja kulttuuriministeriö) Kasvuyrityksen johtaminen (KASVU V 30 opiskelijaa) ja Medialiiketoiminta ja konseptisuunnittelu (MEKON II 25

Lisätiedot

TOHTOS. Tohtorikoulutuksen työelämäyhteyksien kehittäminen. Projektipäällikkö Jukka Sysilampi Tampereen yliopisto

TOHTOS. Tohtorikoulutuksen työelämäyhteyksien kehittäminen. Projektipäällikkö Jukka Sysilampi Tampereen yliopisto TOHTOS Tohtorikoulutuksen työelämäyhteyksien kehittäminen Projektipäällikkö Tampereen yliopisto 5.10.2016 TOHTOS Tohtorikoulutuksen työelämäyhteyksien kehittäminen Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Vahvaa osaamista

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Vahvaa osaamista Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Vahvaa osaamista Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu pähkinänkuoressa Toiminta alkanut 1992 Vakinaistettu 1996 Opiskelijoita yli 4000 Henkilökuntaa yli 400 Koulutusaloja

Lisätiedot

Urheiluakatemiaopinnot osana korkeakoulujen yhteistä opintotarjontaa

Urheiluakatemiaopinnot osana korkeakoulujen yhteistä opintotarjontaa Urheiluakatemiaopinnot osana korkeakoulujen yhteistä opintotarjontaa Urheiluakatemia- ja oppilaitospäivät 11.5.2016 / Kuopio Anu Korhonen, Joensuun Urheiluakatemia Tuija Pasanen, Itä-Suomen yliopisto Mistä

Lisätiedot

Osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen työvälineet -teemaryhmä

Osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen työvälineet -teemaryhmä Osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen työvälineet -teemaryhmä Tervetuloa! Puheenjohtajina Annu Niskanen, Anturi-hankkeen projektipäällikkö, ammatillinen opettajakorkeakoulu ja Jouni Huotari, ohjelmistotekniikan

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa.

1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa. Vertaisarviointikriteerit Arviointialue: Kansainvälisyystoiminta ja strategia versio 1.0./13.9.2016 Kansainvälisen toiminnan suunnittelu 1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen

Lisätiedot

Kuinka hankkeiden hyvät kokemukset, toimintatavat ja tulokset hyötykäyttöön? Tiivistelmä ryhmien ajatuksista

Kuinka hankkeiden hyvät kokemukset, toimintatavat ja tulokset hyötykäyttöön? Tiivistelmä ryhmien ajatuksista Kuinka hankkeiden hyvät kokemukset, toimintatavat ja tulokset hyötykäyttöön? Tiivistelmä ryhmien ajatuksista Liike-seminaarin workshop 11.11.2015 Ryhmät: Mamk, Kyamk, TAMK Saimia, Mamk, Karelia, Oamk,

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto NUORTEN KOULUTUKSEN ENSIMMÄISEN VUODEN OPISKELIJOIDEN PALAUTE Huhtikuu 2015 Vastausprosentti: 49,9 % Vertailuryhmä: Kaikki koulutusalat kaikki oppilaitokset Lukuvuoden

Lisätiedot

Verkko-opetuksen laadun arvioinnin kehittäminen Kuopion yliopiston Avoimessa yliopistossa. 12.10.2006 Tiina Pyrstöjärvi

Verkko-opetuksen laadun arvioinnin kehittäminen Kuopion yliopiston Avoimessa yliopistossa. 12.10.2006 Tiina Pyrstöjärvi Verkko-opetuksen laadun arvioinnin kehittäminen Kuopion yliopiston Avoimessa yliopistossa 12.10.2006 Tiina Pyrstöjärvi Pilotin tavoitteena edistää opiskelijan oppimista verkko-opetuksen laadunhallintaa

Lisätiedot

Suunnitelmallisuus ja organisoituminen 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %

Suunnitelmallisuus ja organisoituminen 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Itsearviointi -9, toukokuu Suunnitelmallisuus ja organisoituminen % % % % % % % 7 % 8 % 9 % % Projektille on selkeästi osoitettavissa oleva tarve Projekti reagoi riittävän nopeasti toimintaympäristössä

Lisätiedot

Social media manager koulutus

Social media manager koulutus Social media manager koulutus Koulutus organisaation sosiaalisen median toiminnasta vastaaville henkilöille. 8.5.2012 klo 8:30-16:00 2.10.2012 klo 8:30-16:00 @ Mannerheimintie 8 0010 Helsinki Social media

Lisätiedot

OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA

OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA Mikkelin ammattikorkeakoulun pedagogisen strategian mukaan ohjauksen tavoitteena on edistää opiskelijoiden sitoutumista opiskeluunsa, tukea

Lisätiedot

TYÖN OPINNOLLISTAMINEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA

TYÖN OPINNOLLISTAMINEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA TYÖN OPINNOLLISTAMINEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA OPO-päivä 10.11.2016 Eeva-Leena Forma opetuksen kehittämispäällikkö Opiskelijalähtöinen Korkeakoululähtöinen työn opinnollistaminen Työpaikkalähtöinen OPISKELIJALÄHTÖINEN

Lisätiedot

LIITE 4 VASTAUSTEN JAKAANTUMINEN KRITEEREITTÄIN VERTAISARVIOINTI VERKKOVIRTA -HANKKEESSA OPINTOJEN AIKAISEN TYÖN OPINNOLLISTAMINEN

LIITE 4 VASTAUSTEN JAKAANTUMINEN KRITEEREITTÄIN VERTAISARVIOINTI VERKKOVIRTA -HANKKEESSA OPINTOJEN AIKAISEN TYÖN OPINNOLLISTAMINEN LIITE 4 VASTAUSTEN JAKAANTUMINEN KRITEEREITTÄIN VERTAISARVIOINTI VERKKOVIRTA -HANKKEESSA OPINTOJEN AIKAISEN TYÖN OPINNOLLISTAMINEN Vertaisarvioinnissa olivat mukana seuraavat koulutusorganisaatiot: - Centria

Lisätiedot

LähiSopu Sopiminen ja sopimukset lähiruokaverkostoissa

LähiSopu Sopiminen ja sopimukset lähiruokaverkostoissa LähiSopu Sopiminen ja sopimukset lähiruokaverkostoissa Lähiruokaohjelman seminaari Helsinki 11.6.2013 Lappeenrannan teknillinen yliopisto Tuotantotalouden tiedekunta Arvoverkostojen johtaminen TkT Petri

Lisätiedot

Opiskelijan tie fuksista asiantuntijaksi osaamisen itsearviointi osana koulutuksen laadun varmistusta

Opiskelijan tie fuksista asiantuntijaksi osaamisen itsearviointi osana koulutuksen laadun varmistusta Opiskelijan tie fuksista asiantuntijaksi osaamisen itsearviointi osana koulutuksen laadun varmistusta Jussi Myllärniemi Sanna Nokelainen Eila Pajarre TTY 21.8.2013 Taustaa Yliopisto-opetuksessa arvioinnin

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen henkilöstö Luotu :42

Varhaiskasvatuksen henkilöstö Luotu :42 Varhaiskasvatuksen henkilöstö 2017 Luotu 21.02.2017 15:42 Vastaajastatistiikat Nimi Arvioijat Vastaamassa Vastannut Kärkölä varkahenkilöstö 22 22 17 Yhteensä 22 22 17 Vastausprosentti 100% Lopettaneet

Lisätiedot

Opiskelijat ja työelämä O p e t t a j a t Koulutuspäälliköt

Opiskelijat ja työelämä O p e t t a j a t Koulutuspäälliköt Pedagoginen johtaminen ja opetuksen kehittäminen Salpauksessa - kaikki yhdessä tehtäviensä mukaisesti Opiskelijat ja työelämä O p e t t a j a t Koulutuspäälliköt Koulutusjohtajat Hankkeiden rahoitus Hannu

Lisätiedot

Kuntien ICT-muutostukiohjelma. Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen

Kuntien ICT-muutostukiohjelma. Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen Kuntien ICT-muutostukiohjelma Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen Ossi Korhonen 11.12.2014 ICT-muutostukiprojekteissa nyt mukana yhteensä 135 kuntaa ICT-muutostuki

Lisätiedot

LUC-palvelupiste. Käyttöönoton vaiheet ja tulevaisuuden tavoitteet Sakari Tarvainen

LUC-palvelupiste. Käyttöönoton vaiheet ja tulevaisuuden tavoitteet Sakari Tarvainen LUC-palvelupiste Käyttöönoton vaiheet ja tulevaisuuden tavoitteet Sakari Tarvainen Taustat - Konsernin strategiasta (2009) löytyy toiminta-ajatus Palvelut tuotettava pääosin yhdessä - Yhdeksi kehityskohteeksi

Lisätiedot

Opetuksen johdon foorumi

Opetuksen johdon foorumi Opetuksen johdon foorumi 6.6.2017 helenatompuri Oulun yliopisto Turun yliopisto Lapin yliopisto Aalto-yliopisto Tampereen teknillinen yliopisto Lappeenrannan teknillinen yliopisto www. t y y l i h a n

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

Kaivannais- ja energiateollisuuden TYKE-hanke Kai Ollila

Kaivannais- ja energiateollisuuden TYKE-hanke Kai Ollila Kaivannais- ja energiateollisuuden TYKE-hanke 2012 16.5.2013 Kai Ollila Mitä on TYKE-toiminta? Toiminnalla tarkoitetaan yrityksille ja julkisyhteisöille, erityisesti pienyrityksille tarjottavia osaamisen

Lisätiedot

ESIMERKKI ARVIOINNIN TYÖKALUSTA LUKUVUODELLE, JOKA SISÄLTÄÄ 5 JAKSOA.

ESIMERKKI ARVIOINNIN TYÖKALUSTA LUKUVUODELLE, JOKA SISÄLTÄÄ 5 JAKSOA. ESIMERKKI ARVIOINNIN TYÖKALUSTA LUKUVUODELLE, JOKA SISÄLTÄÄ 5 JAKSOA. Aloituspalaveri x.8.xxxx Käydään läpi opettajille muokatut tehtävä- ja tulostoimenkuvat. Keskustelu työelämälähtöisistä oppimisympäristöistä

Lisätiedot

Yhteiskunnan osaamistarpeet ja koulutuksen työelämäperusteisuus. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö

Yhteiskunnan osaamistarpeet ja koulutuksen työelämäperusteisuus. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Yhteiskunnan osaamistarpeet ja koulutuksen työelämäperusteisuus Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Mitä lähdettiin tavoittelemaan? Tavoitteena luoda uusi rakenne korkeakoulutettujen asiantuntijuuden kehittämiselle

Lisätiedot

Asiakkuusprosessi ja ohjauspalvelukuvaus/lupaus - yksilöohjaus Pirkko Kuhmonen Mia Jokinen Varsinais-Suomen OpinOvi

Asiakkuusprosessi ja ohjauspalvelukuvaus/lupaus - yksilöohjaus Pirkko Kuhmonen Mia Jokinen Varsinais-Suomen OpinOvi Asiakkuusprosessi ja ohjauspalvelukuvaus/lupaus - yksilöohjaus 22.3.2010 Pirkko Kuhmonen Mia Jokinen Varsinais-Suomen OpinOvi OpinOvi - asiakas OpinOven asiakas on jokainen aikuinen, joka haluaa kehittää

Lisätiedot

Ympärivuotisen opiskelun edistäminen keskustelutilaisuus Johtaja Hannu Sirén

Ympärivuotisen opiskelun edistäminen keskustelutilaisuus Johtaja Hannu Sirén Ympärivuotisen opiskelun edistäminen keskustelutilaisuus 17.4.2015 Johtaja Hannu Sirén Mitä ympärivuotisen opiskelun edistämisellä tarkoitetaan? Korkeakoulupoliittisena tavoitteena ollut jo pitkään, että

Lisätiedot

Stepit / Palveluiden tuotteistaminen. 28.3.2012 Sari.kurttila@oamk.fi Inka.marjoma@oamk.fi Sami.m.niemela@oamk.fi

Stepit / Palveluiden tuotteistaminen. 28.3.2012 Sari.kurttila@oamk.fi Inka.marjoma@oamk.fi Sami.m.niemela@oamk.fi Stepit / Palveluiden tuotteistaminen 28.3.2012 Sari.kurttila@oamk.fi Inka.marjoma@oamk.fi Sami.m.niemela@oamk.fi Osaprojektin lähtökohdat Tuotteistaminen? Tuotekehitys Markkina-analyysit Markkinointiviestintä

Lisätiedot

Uraohjaus korkeakouluopinnoissa Valtti-hanke

Uraohjaus korkeakouluopinnoissa Valtti-hanke Uraohjaus korkeakouluopinnoissa 10.11.2011 Valtti-hanke Tuutoroinnin tavoite: - Opintojen tehokas käynnistyminen - Opintojen sujuva eteneminen ja oppimisen syventäminen, tieteellisen ajattelun kehittyminen

Lisätiedot

PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALIPSYKIATRINEN SÄÄTIÖ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN OPPIMISYMPÄRISTÖNÄ 2015

PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALIPSYKIATRINEN SÄÄTIÖ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN OPPIMISYMPÄRISTÖNÄ 2015 PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALIPSYKIATRINEN SÄÄTIÖ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN OPPIMISYMPÄRISTÖNÄ 2015 1. YLEISTÄ Useita kymmeniä sosiaali- ja terveysalan opiskelijoita suorittaa joka vuosi käytännön harjoitteluja

Lisätiedot

Open House -hanke 2014 2015 27.10.2014 / AOll OHJEISTUS TYÖELÄMÄJAKSOON

Open House -hanke 2014 2015 27.10.2014 / AOll OHJEISTUS TYÖELÄMÄJAKSOON Open House -hanke 2014 2015 27.10.2014 / AOll OHJEISTUS TYÖELÄMÄJAKSOON Sisältö 1 Open House-hankkeen tavoite 2 Työelämäjakso Open House-hankkeessa 3 Työelämäjakson tavoite 4 Ajankohta 5 Pariopettajuus

Lisätiedot

Opetuksen ja TKI:n johtaminen ammattikorkeakouluissa

Opetuksen ja TKI:n johtaminen ammattikorkeakouluissa Opetuksen ja TKI:n johtaminen ammattikorkeakouluissa Ammattikorkeakoulujen ja ammatillisen koulutuksen tutkimuspäivät 9.10.11.2011 Laurea Vuokko Kohtamäki, Tampereen yliopisto/ Higher Education Group Lähtökohtia

Lisätiedot

Työelämälähtöistä oppimista ympäristötehokkuuspajassa. Susanna Vanhamäki Lahden ammattikorkeakoulu

Työelämälähtöistä oppimista ympäristötehokkuuspajassa. Susanna Vanhamäki Lahden ammattikorkeakoulu Työelämälähtöistä oppimista ympäristötehokkuuspajassa Susanna Vanhamäki Lahden ammattikorkeakoulu Esityksen rakenne EcoMill-ympäristötehokkuuspaja Koulutuksen arvot muutoksessa Työelämälähtöinen oppiminen

Lisätiedot

METSÄNHOITOYHDISTYSTEN TOIMINNANJOHTAJIEN JA JOHTORYHMIEN JÄSENTEN KOULUTUS Strategia toimimaan. Yhteistyössä:

METSÄNHOITOYHDISTYSTEN TOIMINNANJOHTAJIEN JA JOHTORYHMIEN JÄSENTEN KOULUTUS Strategia toimimaan. Yhteistyössä: METSÄNHOITOYHDISTYSTEN TOIMINNANJOHTAJIEN JA JOHTORYHMIEN JÄSENTEN KOULUTUS Strategia toimimaan Yhteistyössä: Mhy-johto johtamishaasteiden äärellä Metsänhoitoyhdistykset elävät suurta muutoksen aikaa.

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO VERSIONHALLINTA

SISÄLLYSLUETTELO VERSIONHALLINTA 1 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kansainvälisen toiminnan arvot ja visio... 3 3. Kansainvälisen toiminnan Strategiset tavoitteet... 3 4. Kansainvälinen toiminta... 5 4.1 Kansainvälisen toiminnan

Lisätiedot

3. Lyhyt kuvaus koulutuksen järjestäjän laadun arvioimisesta

3. Lyhyt kuvaus koulutuksen järjestäjän laadun arvioimisesta Oppimisympäristöhankkeet Itsearviointiraportti versio 28.2.2012 Arvioitava aihealue: Sosiaalisen median (some) käyttö tulevaisuuden oppimisympäristönä hanke. 1. Itsearvioinnin kohde ja yhteystiedot Arvioinnin

Lisätiedot

Sastamalan koulutuskuntayhtymä, aikuiskoulutusosasto. PYRY II -hanke. Parasta Yritystoimintaa Rakennetaan Yhteistyössä! www.aiko.

Sastamalan koulutuskuntayhtymä, aikuiskoulutusosasto. PYRY II -hanke. Parasta Yritystoimintaa Rakennetaan Yhteistyössä! www.aiko. Sastamalan koulutuskuntayhtymä, aikuiskoulutusosasto PYRY II -hanke Parasta Yritystoimintaa Rakennetaan Yhteistyössä! www.aiko.fi Rahoittajat: Länsi-Suomen lääninhallituksen sivistysosasto Euroopan sosiaalirahasto

Lisätiedot

Palveluiden strategista ja operatiivista ohjausta nykyaikaisia käytäntöjä ja innovatiivisia esimerkkejä

Palveluiden strategista ja operatiivista ohjausta nykyaikaisia käytäntöjä ja innovatiivisia esimerkkejä Palveluiden strategista ja operatiivista ohjausta nykyaikaisia käytäntöjä ja innovatiivisia esimerkkejä Pitkäjänteistä suunnittelua ja ketterää, ihmisläheistä toteutusta Sami Sulkko Osallistava strategiaprosessi

Lisätiedot

Pohjanmaan aluekokeilut hankkeessa

Pohjanmaan aluekokeilut hankkeessa Pohjanmaan aluekokeilut hankkeessa Hakemukseen kirjatut tavoitteet: 1. Lyhentää kokonaisopiskeluaikaa opintopolulla, joka koostuu ammatillisesta 2. asteen tutkinnosta ja ammattikorkeakoulututkinnosta 2.

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden laatupolku käytäntöä ja kulttuuria. Rakennusvalvonnan Tietopäivä 3.3.2015 Jani Kemppainen, TRT

Rakennusteollisuuden laatupolku käytäntöä ja kulttuuria. Rakennusvalvonnan Tietopäivä 3.3.2015 Jani Kemppainen, TRT Rakennusteollisuuden laatupolku käytäntöä ja kulttuuria Rakennusvalvonnan Tietopäivä 3.3.2015 Jani Kemppainen, TRT Laatu on moniulotteinen käsite ja sitä on käsiteltävä kokonaisvaltaisesti Rakentamisen

Lisätiedot

Ikäosaaminen Karelia-ammattikorkeakoulussa. Aluetta palveleva, laadukas ja työelämäläheinen

Ikäosaaminen Karelia-ammattikorkeakoulussa. Aluetta palveleva, laadukas ja työelämäläheinen 2 Ikäosaaminen Karelia-ammattikorkeakoulussa Aluetta palveleva, laadukas ja työelämäläheinen 3 Karelia-ammattikorkeakoulu - Ylläpitäjänä Karelia Ammattikorkeakoulu Oy - Kampukset: Sirkkala, Tikkarinne,

Lisätiedot

ECVETin toimeenpano ammatillisessa peruskoulutuksessa Osaamisperusteisuus ja osaamispisteet tutkinnon perusteissa

ECVETin toimeenpano ammatillisessa peruskoulutuksessa Osaamisperusteisuus ja osaamispisteet tutkinnon perusteissa ECVETin toimeenpano ammatillisessa peruskoulutuksessa Osaamisperusteisuus ja osaamispisteet tutkinnon perusteissa Sirkka-Liisa Kärki Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen peruskoulutus -yksikkö

Lisätiedot

Miten ideoidaan ja kehitetään uusia toimintatapoja? Juha Koivisto, THL

Miten ideoidaan ja kehitetään uusia toimintatapoja? Juha Koivisto, THL Miten ideoidaan ja kehitetään uusia toimintatapoja? Juha Koivisto, THL 1 Hankekohelluksesta ketterään ja kokeilevaan toimintatapojen kehittämiseen Hankesuunnittelu, -arviointi ja -raportointi on usein

Lisätiedot

Kehittämiskysely 2012. Tulokset

Kehittämiskysely 2012. Tulokset Kehittämiskysely 2012 Tulokset Tausta Kehittämiskysely toteutettiin eteläpohjalaisissa kaluste- ja asumisteollisuuden yrityksissä loka-marraskuussa 2012 Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa kohderyhmään

Lisätiedot

Koulutukseeni liittyvät työelämäsuhteet ovat tiiviit 1. KOULUTUSOHJELMA OPPIMISYMPÄRISTÖ JA TYÖSKETELYILMAPIIRI Tiedonkulku on toimivaa Opiskeluympäristö on viihtyisä ja toimiva Opiskelijoita kohdellaan

Lisätiedot

Kotona Suomessa -hanke

Kotona Suomessa -hanke Kotona Suomessa -hanke KOTONA SUOMESSA -hanke Uudenmaan ELY-keskuksen koordinaatiohanke HYVÄ ALKU -osahanke Kotoutumisen alkuvaiheen palvelukokonaisuuden ja palveluiden ulkopuolelle jääneiden kotoutumiskoulutuksen

Lisätiedot

Centria ammattikorkeakoulu www.centria.fi

Centria ammattikorkeakoulu www.centria.fi Hankkeen tiedot Projektin nimi: Keskipohjalainen koulutusväylä Kohdealue: Kokkolan ja Kaustisen seudut Päättymisaika: 6/2014 Toteuttaja: Centria ammattikorkeakoulu Osatoteuttajat: Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä

Lisätiedot

22 Minna Kamula 1 November 2012

22 Minna Kamula 1 November 2012 22 Minna Kamula 1 Organisaation ensiaskeleet kohti kestävää kehitystä Liiketalouden yksikkö 21.11.2012 Seminaarin ohjelma 12:30 13:00 Kahvitarjoilu 13:00 13:05 Tilaisuuden avaus, yksikönjohtaja Päivi Vesala

Lisätiedot

6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ.

6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ. Henkilöstöosasto 6.10.2015 ESIMIESTYÖN VAATIVUUSLUOKITUS Yleistä Esimiestyön vaativuuden arviointi perustuu vahvistettuun toimenkuvaukseen. Esimies toimii usein myös itse asiantuntijana, jolloin toimenkuvaukseen

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki 6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku 15.2.-12.4.17 Infotilaisuus 13.2, Helsinki Ohjelma 6Aika-strategian esittely ja kuutoskaupunkien odotukset ESRpilottihankkeille Asko Räsänen, Vantaan kaupunki

Lisätiedot

Vaikuttamispalvelun esittely. Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi

Vaikuttamispalvelun esittely. Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Vaikuttamispalvelun esittely Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Miksi nuorten vaikuttamispalvelu verkossa? Nuorten kiinnostuksen kohteet tulevat näkyviksi Mahdollistaa nuorten mielipiteiden kuulemisen Tuetaan

Lisätiedot

OPETUSHALLITUKSEN TERVEHDYS PIENKOULUILLE

OPETUSHALLITUKSEN TERVEHDYS PIENKOULUILLE OPETUSHALLITUKSEN TERVEHDYS PIENKOULUILLE Pieksämäki 7.10.2015 Pääjohtaja Aulis Pitkälä Hallituksen kärkihankkeet Uudet oppimisympäristöt ja digitaaliset materiaalit peruskouluihin Toisen asteen ammatillisen

Lisätiedot

FUAS ajankohtaisia asioita. Rehtoriterveiset Voimaa ja laatua kumppanuudesta seminaari 7.3.2012 Outi Kallioinen, LAMK

FUAS ajankohtaisia asioita. Rehtoriterveiset Voimaa ja laatua kumppanuudesta seminaari 7.3.2012 Outi Kallioinen, LAMK FUAS ajankohtaisia asioita Rehtoriterveiset Voimaa ja laatua kumppanuudesta seminaari 7.3.2012 Outi Kallioinen, LAMK FUASin vastaus OKM:lle 17.2.2011 HAMK, LAMK ja Laurea ovat muodostaneet strategisen

Lisätiedot

Ethical Leadership and Management symposium

Ethical Leadership and Management symposium www.laurea.fi Ethical Leadership and Management symposium Hyvinvointipalvelut ekosysteemien tietojen mallintaminen 6.10.2016 Dos. Jorma Jokela 2 3 MORFEUS hanke WORKSHOP työskentelyn taustalla yliopettaja

Lisätiedot

Osaamisen johtamisen toimintamalli TE-toimistoissa

Osaamisen johtamisen toimintamalli TE-toimistoissa Osaamisen johtamisen toimintamalli TE-toimistoissa (käyttöönotto osana hyvinvointiohjelmaa) TE-johdon ajakohtaisfoorumi 20.8.2014 Matti Hermunen Sisältö Mitä tapahtuu toimistoissa syksyllä 2014 => Miksi

Lisätiedot

Puitesopimuksen osapuolet ja soveltaminen

Puitesopimuksen osapuolet ja soveltaminen Puitesopimus Keski-Suomen työpajoilla tapahtuvaa nuorisoasteen koulutuksena toteutettavaa opetussuunnitelmaperusteisen koulutuksen opintojaksojen suorittamista koskien Puitesopimuksen osapuolet ja soveltaminen

Lisätiedot

Digiajan opettajan selviytymispaketti

Digiajan opettajan selviytymispaketti 10+ opepäivitystä odottaa. Aloita lataus nyt! Digiajan opettajan selviytymispaketti Saamelaisalueen koulutuskeskus virtuaalikoulu Ovatko verkko-opetustaitosi päivityksen tarpeessa? Ota askel eteenpäin

Lisätiedot

Varmista asiakastyytyväisyytesi. ValueFramelta tilitoimistojen oma toiminnanohjaus- ja asiakaspalvelujärjestelmä pilvipalveluna. Suuntaa menestykseen

Varmista asiakastyytyväisyytesi. ValueFramelta tilitoimistojen oma toiminnanohjaus- ja asiakaspalvelujärjestelmä pilvipalveluna. Suuntaa menestykseen Varmista asiakastyytyväisyytesi ValueFramelta tilitoimistojen oma toiminnanohjaus- ja asiakaspalvelujärjestelmä pilvipalveluna. Suuntaa menestykseen Haluatko kehittää toimintaasi? Me pystymme auttamaan.

Lisätiedot

Yritysten kehittämispalvelut Riikka Huhtanen, Hämeen ELY-keskus

Yritysten kehittämispalvelut Riikka Huhtanen, Hämeen ELY-keskus Yritysten kehittämispalvelut 22.5.2017 www.ely-keskus.fi/yritystenkehittamispalvelut Riikka Huhtanen, Hämeen ELY-keskus 1 Kohderyhmä on laaja Kehittämispalvelut on tarkoitettu toimiville PK yrityksille,

Lisätiedot

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia 2010-2015 Satakunnan YES-keskus Projektipäällikkö Jenni Rajahalme Miksi maakunnallinen strategia? - OKM:n linjaukset 2009 herättivät kysymyksen:

Lisätiedot