TYÖELÄMÄYHTEISTYÖTÄ OPINTOJAKSOILLA - TOTEUTUSOPAS
|
|
- Riitta-Liisa Hänninen
- 10 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 TYÖELÄMÄYHTEISTYÖTÄ OPINTOJAKSOILLA - TOTEUTUSOPAS
2 Sisältö» ALUKSI 4» JOHDANTO 5» PALVELUTOIMINTAA OPINTOJAKSOILLA 8»TULEVAISUUDEN MAHDOLLISUUDET Karelia-ammattikorkeakoulu Luovan talouden keskus Tekijät: Mikko Matveinen Tarmo Alastalo Tämä julkaisu on tehty Karelia-ammattikorkeakoulun Nopea kokeileva kehittäminen palvelukokonaisuus -projektissa. Projekti on rahoitettu Manner-Suomen ESR-ohjelman Itä-Suomen suuralueosiosta. Projektin rahoituksesta ovat vastanneet Pohjois-Karjalan ELY-keskus ja Joensuun seudun kehittämisyhtiö Josek Oy.
3 Aluksi Johdanto Tämän oppaan tarkoituksena on kuvata Nopea kokeileva kehittäminen palvelukokonaisuus -projektissa kehitettyä ja testattua toimintamallia, jonka avulla Karelia-ammattikorkeakoulu voi toimia tulevaisuudessa entistä työelämäläheisemmin. Käytännössä toimintamallilla tarkoitetaan systemaattisempaa tapaa toteuttaa todellisia työelämän toimeksiantoja osana eri opintojaksojen toteutusta. Tässä oppaassa kuvattu työelämäyhteistyömalli on kehitetty erityisesti Sirkkalan Tehdas -oppimis- ja toimintaympäristössä toteutettavan yritysyhteistyömuotojen kehittämiseksi, mutta uskon, että sitä voidaan soveltaa myös laajemmin koko organisaation toiminnassa. Joensuussa Mikko Matveinen, projektipäällikkö Karelia-ammattikorkeakoulun strategian mukaisina keskeisinä kehittämiskohteina mainitaan muun muassa TKI-, opetus- ja palvelutoiminnan integraation mahdollistava opetussuunnitelmarakenne sekä maksullisen palvelutoiminnan vahvistaminen. Tehokas strategian toteuttaminen tarkoittaa käytännössä nykyisten toimintatapojen haastamista ja niiden systemaattista kehittämistä operatiivisentoiminnan jokaisella tasolla. Opintojaksoihin integroitava palvelutoiminnan kehittäminen on yksi osa-alue johon kehittämistoimia tulee suunnata. Tähän saakka opintojaksoilla tehtävä työelämäyhteistyö on ollut hyvin koulutusala- ja henkilöstösidonnaista. Tulevaisuudessa opintojaksoihin liittyviä työelämäyhteistyömahdollisuuksia tuleekin tarkastella systemaattisesti jo niiden toteutussuunnitelmia laadittaessa. Hyvin suunnitellut ja ennakoidut yhteistyömuodot rikastavat paikallista elinkeinoelämää sekä tukevat opiskelijoiden oppimista ja työllistymistä. Tämän oppaan tarkoituksena on kertoa jo olemassa olevista hyvistä käytänteistä ja näin helpottaa työelämäyhteistyön toteuttamista.» TYÖELÄMÄYHTEISTYÖ OPINNOISSA Perinteisesti opiskelijat ovat osallistuneet yritystoimeksiantojen tekemiseen projektiopintojen, työharjoittelun sekä opinnäytetöiden puitteissa. Tämän lisäksi yritysten yhteistyöpyyntöihin on pyritty vastaaman integroimalla yhteistyöprojekteja yksittäisiin opintojaksoihin. Tulevaisuudessa Karelia-ammattikorkeakoululla voisi olla entistä enemmän ns. tuotteistettuja opintojaksoja, joiden toteutussuunnitelmissa on huomioitu mahdollinen työelämäyhteistyö. Opintojaksojen tuotteistamisella tarkoitetaan systemaattista palvelumahdollisuuksien tunnistamista, niiden kuvaamista ja niistä viestimistä. Tuotteistamisen lähtökohtana tulee olla hyötyjen arviointi eri osapuolten näkökulmista, mukaan lukien opiskelijoiden ja elinkeinoelämän tarpeet. Tuotteistettujen opintojaksojen etuna verrattuna nykyisiin toimintatapoihin on parantunut ennakointi, jolloin kaikkien osapuolten tarpeet täyttyvät helpommin ja aikaavievä tapauskohtainen räätälöinti vähenee.» 4»» 5»
4 » PALVELUTOIMINNAN TUKIJÄRJESTELMÄT Karelia-ammattikorkeakoululla on käytössään kaksi eri tukijärjestelmää palveluiden markkinointiin ja toteutukseen liittyen: Palveluportaali ja CRM-järjestelmä. Tässä oppaassa esitelty opintojaksoilla toteutettavien palveluiden tuotteistamisprosessi tukeutuu juuri kyseisten järjestelmien hyödyntämiseen. Järjestelmien tarkoitus on ennen kaikkea tehdä palvelutoiminnan toteuttamisesta sujuvampaa ja ammattimaisempaa.» CASE-ESIMERKKI Seuraavassa on kuvattu esimerkkitoteutusta opintojaksoon integroidun palvelutoteutuksen osalta. Toteutuneen työelämäyhteistyöprojektin lähtökohtana oli ulkopuolisen toimeksiannon löytäminen muotoilun ja brändin johtaminen -opintojaksolle. Yhteistyökumppaniksi valikoitui Joensuun Sänkytehdas Oy, jolla oli tarvetta Unikeidas-tuotebrändinsä kehittämiselle. Kehitystyö aloitettiin toiminnallisella työpajalla, johon osallistuivat yrityksen edustajat ja opintojakson opettajat. Työpajan tavoitteena oli kuvata yrityksen nykytilaa ja kehittämistarpeita, jotka toimivat reunaehtoina palvelun toteutuksen seuraaville vaiheille. Työpajassa syntynyttä aineistoa jatkojalostettiin kansainvälisen kaupan ja muotoilun opiskelijoiden toimesta muotoilun ja brändin johtaminen -opintojaksolla. Opintojakson sisällä opiskelijat oli jaettu pienempiin työryhmiin, joista kukin työskenteli omana itsenäisenä yksikkönään. Toimeksiannon sisältö oli luonteeltaan tulevaisuutta visioivaa, jolloin varsinaisia välikatselmuksia ja palautetilaisuuksia yrityksen edustajien kanssa ei tarvittu. Tarvittaessa opiskelijat saivat olla suoraan yhteydessä yrityksen henkilökuntaan. Opintojakson konkreettisena lopputulemana syntyi kehitysehdotuksia Unikeidas-brändin kehittämiseksi. Kehitysehdotukset liittyivät brändin arvolupaukseen ja siihen liittyvään visuaalisen ilmeeseen. Lisäksi syntyi esimerkkejä brändiä tukevan visuaalisen ilmeen hyödyntämisestä eri viestintä- ja markkinointikanavissa. Syntyneet tulokset julkistettiin opintojaksojen päätteeksi järjestetyssä tilaisuudessa, joka toimi myös koulutuksellisena tilaisuutena sekä yritysten että opiskelijoiden näkökulmasta. Toteutuksen lopuksi pidettiin vielä päätöstyöpaja asiakasyrityksen edustajien kanssa, jonka tarkoituksena oli analysoida syntyneet kehitysideat ja pyrkiä tunnistamaan niistä toteutuskelpoisimmat.» 6»» 7»
5 Palvelutoimintaa opintojaksoilla Oheisessa kaaviossa on kuvattu opintojaksojen puitteissa tapahtuvan palvelutoiminnan toteuttamista kokonaisuudessaan palveluiden tunnistamistamisesta niiden toteutukseen saakka. Toteuttamisprosessi on jaettu kuuteen eri vaiheeseen, jotka ovat opintojakson toteutussuunnitelman teko, palvelukuvauksen teko, palveluista tiedottaminen, toteutuksesta sopiminen, palvelun toteutus sekä laskutus ja jälkimarkkinointi. Tämän oppaan seuraavissa kappaleissa käydään seikkaperäisemmin läpi näitä kyseisiä prosessinvaiheita. Opintojakson toteutussuunnitelman teko PALVELUPORTAALI Opintojakson toteutussuunnitelman laatiminen: Onko mahdollista toteuttaa ulkopuolisia toimeksiantoja? Palvelukuvauksen teko Palvelukuvauksen vieminen palveluportaaliin Opettaja: Lyhyt kuvaus opintojaksossa tehtävästä yritystoimeksiannosta Hinnoittelu Palvelusta tiedottaminen Markkinointitoimenpiteet Uutiskirje/ Alumnikirje (Viikot: 9/17/24/33/41) Toteutuksesta sopiminen Valitaan yhteistyöyritys opintojaksolle yhteydenottojen perusteella Kirjallisen sopimuksen tekeminen (yli 3000 ) Palvelun toteutus Opintojakson toteutus Laskutus ja jälkimarkkinointi Jatkotoimenpiteistä sopiminen Laskutus CRM Palvelukuvauksen tallentaminen ns. tuotteeksi yritysviestin tekeminen Yrityshaku yritysrekisteristä (toimialavalinnat) ja yritysviestin lähettäminen Vastausviestien käsittely Tilausvahvistuksen tekeminen (alle 3000 ) Vastanneiden yritysten tietojen päivitys ja mahdollinen muistutusviestin aktivointi tuleviin opintojaksoihin Tilausvahvistuksen muuttaminen laskulähetteeksi» 8»» 9»
6 ELINKEINOELÄMÄ» OPINTOJAKSON TOTEUTUSSUUNNITELMAN TEKO Yritysyhteistyön ja palvelumahdollisuuksien tarkastelu tulee aloitta jo kurssien toteutussuunnitelmia laadittaessa. Tässä yhteydessä Opetuksen ja TKI-toiminnan integraatio työryhmän rooli on avustaa palvelumahdollisuuksien tunnistamisessa. Työryhmän tehtävänä suunnitella lukuvuosittain toteutetaanko yksittäisen opintojakson puitteissa maksullista palvelutoimintaa, tutkimus- ja kehitystoimintaa (TKI) vai molempia. Suunnittelun keskiössä tulisi olla saavutettavien hyötyjen arviointi, mukaan lukien seuraavat näkökulmat: oppimistavoitteet, pedagogiikan kehittyminen, painoalojen kehittyminen, TKI-pisteet, kassavirrat, jne. Opetuksen, palvelu- ja tutkimus- ja kehitystoiminnan integraation suunnittelussa tulee harkita ainakin seuraavia aihealueita: Mitkä ovat opintojakson keskeiset oppimistavoitteet ja voidaanko niiden saavuttamista tukea yhteistyön avulla? Tuoko yhteistyö lisäarvoa oppimiseen? Kehittääkö yhteistyö pedagogisia toimintatapoja? Mitä hyötyjä yhteistyöstä on paikalliselle elinkeinoelämälle? Ketkä olisivat mahdolliset yhteistyötahot? Mitä yhteistyön toteuttaminen vaatii potentiaaliselta yhteystyötaholta? PALVELUTOIMINTA Yritystoimeksiannot TKI-TOIMINTA Yritysyhteistyö Opinnäytetyöt Työharjoittelut Miten yhteystyötaho osallistuu opintojakson toteutukseen? (tausta- ja lähtötietojen luovuttaminen, työpajat, välikatselmukset, palautteen saaminen) Mitä yhteistyön integroiminen opintojaksolle vaatii ohjausresursoinnilta? Pystyykö kurssin vastuuopettaja hoitamaan työn vai vaaditaanko toteutuksessa ulkopuolista tukea? Tarvitaanko yhteistyön toteuttamiseen liittyen erityisiä tiloja ja laitteita (oppimisympäristöt)? Tukeeko yhteistyö TKI-toiminnan tavoitteita ja valittujen painoalojen kehittymistä? Opetuksen ja TKI-toiminnan Integraatio työryhmä Tukeeko yhteistyö Karelia-ammattikorkeakoulun strategian toteuttamista? Painoala projektipäällikkö Yliopettaja(t) Opettajat OPINTOJAKSO» 10»» 11»
7 » PALVELUKUVAUKSEN TEKO Palvelukuvauksen teko toimii palvelun suunnittelun työkaluna, palvelun markkinoinnin ja TKI-toiminnan integraation tukena. Kirjallinen palvelukuvaus tulee myös liittää osaksi opintojakson toteutussuunnitelmaa. Palvelukuvauksesta tulisi käydä esille vähintään seuraavat tiedot: Palvelutuotteen nimi Kenelle palvelu on tarkoitettu? Mikäli palvelua on tarkoitus toteuttaa toistuvasti, esimerkiksi kerran lukuvuodessa, viedään tehty palvelukuvaus Karelia-ammattikorkeakoulun palveluportaaliin sekä tallennetaan CRM-järjestelmään ns. tuotteeksi. Jos kyseessä on kertaluontoinen palvelu riittää palvelukuvauksen tekeminen kohdennettuna CRM-yritysviestinä (katso kohta: Palvelusta tiedottaminen ja markkinointi).» PALVELUSTA TIEDOTTAMINEN JA MARKKINOINTI Palveluiden markkinointiin ja tiedottamiseen liittyen jokaisen Karelia-ammattikorkeakoulun keskuksen tulee sopia sisäisesti omista käytännöistään ja työnjaostaan. Esimerkiksi keskittyykö opintojakson vastuuopettaja ainoastaan palvelun toteutukseen sekä mikä on kk-päälliköiden, yliopettajien ja painoalakohtaisten projektipäälliköiden rooli palveluiden markkinoinnissa ja asiakkuuksien hallinnassa. Keskuskohtaisten markkinointitoimenpiteiden lisäksi Karelia-ammattikorkeakoulun työelämäpalvelut yhdessä tiedottajan kanssa lähettävät kootusti uutiskirjeitä/alumnikirjeitä yhteistyökumppaneille viisi kertaa vuodessa. Arvioidut lähetysajankohdat ovat viikot 9/17/24/33/41. Myös tässä yhteydessä voidaan nostaa esille, mikäli jonkin opintojakson toteutukseen liittyen haetaan yhteistyökumppaneita. Palvelun sisältö ja konkreettinen lopputulema Toteutustapa Toteutusaikataulu Palvelun hinta Yhteys-/vastuuhenkilö Käytössä oleva CRM-järjestelmä mahdolistaa kohdennettujen yritysviestien lähettämisen. Tällöin viestin vastaanottajiksi valitaan CRMjärjestelmän yritysrekisteristä vain niiden toimialojen yritykset, joille viesti halutaan kohdentaa. Alla esimerkki CRM-yritysviestistä. Tervehdys! Liiketoimintasuunnitelma -opintojakso etsii yhteistyöyrityksiä, joilla on tarvetta tehdä liiketoimintasuunnitelma tai päivittää nykyistä suunnitelmaa. Tradenomiopiskelijaryhmät tekevät/päivittävät liiketoimintasuunnitelman osana opintojaan. Opintojakson laajuus on 5op (opiskelijatyönä 135 h) ja se toteutetaan tammi - huhtikuussa Opintojakson sisällöstä antavat lisätietoja vastuuopettajat lehtori X (p ) ja yliopettaja X (p ). Ilmoittautuminen yhteistyöyritykseksi paluupostilla allekirjoittaneelle mennessä. Vastuuopettajat ottavat yhteyttä yhteistyöyrityksiin opintojakson toteuttamisesta tammikuun alkupuolella. Yhteistyöterveisin,» 12»» 13»
8 » TOTEUTUKSESTA SOPIMINEN Saatujen yhteydenottojen ja vastausten perusteella valitaan sopivimmat yhteistyökumppanit opintojaksolle. On tärkeää tiedottaa myös niitä tahoja, joita ei valittu mukaan toteutukseen. CRM-järjestelmää käytettäessä tulee järjestelmään päivittää kaikkien vastanneiden yritysten tiedot mahdollisia myöhempiä tarpeita varten. Palvelun toteutuksesta on hyvä sopia kirjallisesti asiakkaan sitouttamisen ja riskienhallinnan näkökulmista. Toimeksiannosta tehdään CRMjärjestelmässä kirjallinen tilausvahvistus. Mikäli kyseessä on yli 3000 euron suuruinen toimeksianto, tehdään toimeksiannosta kirjallinen sopimus. Olemassa olevista sopimusmalleista saat lisätietoja tutkimus- ja kansainvälistymispalveluista sekä työelämäpalveluista. Toimeksiannosta sovittaessa on tärkeää huomioida, kummankin osapuolen vastuut, immateriaalioikeudet ja maksettava korvaus. Tässä vaiheessa tulee mahdolliset sopimukset tallentaa myös CRM-järjestelmään. Ennen palvelun varsinaista toteutusta on hyvä laatia myös toteutussuunnitelma siitä, miten palveluntoteutus etenee käytännössä ja tiedottaa siitä myös tilaajaa. Tilaajan kanssa käytävä sähköpostikeskustelu tallennetaan soveltuvilta osin CRM-järjestelmään (huomioiden arkaluontoinen tieto). Toteutussuunnitelmasta tulisi käydä esille esimerkiksi toimeksiannon kannalta tärkeät päivämäärät, kuten alustavat tapaamisten ajankohdat. On myös hyvä määrittää toteutuksen muut yksityiskohdat, kuten pitävätkö opiskelijat yhteyttä suoraan yritykseen vai tapahtuuko kommunikointi opettajan välityksellä.» PALVELUN TOTEUTUS Palvelun toteutuksessa on suositeltavaa kiinnittää erityistä huomiota tiedonkulkuun toteutusprosessin aikana. Luonteva ja tarkoituksenmukainen tiedottaminen lisää kaikkien osapuolten sitoutumista toteutukseen. Etukäteen tehty toteutussuunnitelma (katso kohta: Toteutuksesta sopiminen) helpottaa ennakointia ja siten sujuvoittaa toteutuksen läpivientiä. Toteutuksen lopuksi on hyvä antaa kaikille osapuolille mahdollisuus palautteenantoon, kuten keskustella mahdollisista esiin tulleista ongelmista toteutuksen aikana. On myös hyvä arvioida yhdessä tilaajan kanssa toteutuivatko työlle asetetut alkuperäiset tavoitteet suhteessa lopputulemaan.» LASKUTUS JA JÄLKIMARKKINOINTI Toteutuneesta palvelusta tulee mennä tieto keskuksen laskutusta hoitavalle sihteerille. Tämä tapahtuu luomalla CRM-järjestelmässä tilausvahvistuksesta laskulähete. Sihteeri tekee kirjausmerkinnät ja toimittaa laskulähetteen laskentapalveluihin laskutettavaksi. Mukaan laskulähetteeseen tulee liittää tarvittavat tiedot, kuten sopimusdokumentit. Tässä vaiheessa viimeistään on suositeltavaa keskustella mahdollisista jatkotoimenpiteistä ja palvelumahdollisuuksista, joita voitaisiin toteuttaa esimerkiksi syntyneiden tuotosten edelleen kehittämisessä opiskelija- tai asiantuntijatyönä. Joidenkin palvelutoteutusten osalta voi jopa syntyä vuosittain toistuva yhteistyö, jossa yhteistyötaho hankkii palvelun säännöllisesti omaan tarpeeseensa.» 14»» 15»
9 Tulevaisuuden mahdollisuudet Opintojaksoihin liittyvien yhteistyömahdollisuuksien kuvaaminen ja niistä viestiminen on yksi konkreettinen esimerkki siitä, miten Karelia-ammattikorkeakoulu voi kehittää toimintaansa entistä työelämäläheisemmäksi. Lisäksi edellä esitelty toimintamallin tuo systemaattisuutta työelämäyhteistyöhön ja tehostaa sitä kautta organisaation sisäistä toimintaa. Tässä oppaassa esitelty opintojaksoilla tehtävän palvelutoiminnan toteutusprosessi on tarkoitettu ennen kaikkea käytännön työkaluksi Karelia-ammattikorkeakoulun henkilöstölle. Opetuksen, palvelu- ja tutkimus- ja kehitystoiminnan integroinnin toteutuksessa tulee ottaa huomioon myös mahdolliset rajoitteet ja olemassa olevat hyvät käytänteet. Seuraavassa on esitelty muutamia näkökulmia opintojaksoilla toteutettavan palvelutoiminnan edelleen kehittämiseksi.» SUJUVA TYÖNJAKO Karelia-ammattikorkeakoulun eri keskusten toimintatavat ja käytänteet voivat erota toisistaan. Tärkeää olisi, että työnjako ja eri toimijoiden roolit olisivat määritelty ja tehty näkyviksi organisaation jokaisella tasolla. Toisin sanoen oikeat tahot tekemään palvelutoiminnan sisällöntoteutusta, asiakkuuden hallintaa sekä markkinointia ja myyntiä.» MOTIVOINTI JA KANNUSTAMINEN Palvelutoiminnan ja yritysyhteistyön toteuttamisen kannalta olisi tärkeää kannustaa henkilöstöä toimimaan yhteisten tavoitteiden eteen. Nykyinen järjestelmä ei välttämättä kannusta tekemään palvelutoimintaa, mikäli se koetaan ylimääräisenä työnä olemassa olevien tehtävien lisäksi.» PALVELUIDEN MARKKINOINTI Yhteinen ymmärrys organisaatiomme tarjoamista yhteistyömahdollisuuksista ja yritysten tarpeista syntyy parhaiten konkreettisen toiminnan kautta. Tätä mahdollisuutta voitaisiin hyödyntää myös enemmän palveluiden markkinoinnissa. Työelämäpäivät, opettajien työelämäjaksot sekä kumppanuus- ja alumnitoiminta ovat vain muutamia esimerkkejä tämän kaltaisesta toiminnasta.» KESKUSTEN YHTEISET PALVELUTUOTTEET Yksi palvelutoiminnan tulevaisuuden tavoitteista voisi olla kehittää henkilökunnan, opiskelijoiden ja yritysten yhteistyö mahdollisimman tehokkaalle tasolle. Yhtenä vaihtoehtona olisi luoda modulaarisia palvelutuotteita, joissa eri koulutusalojen osaamista hyödynnetään yhdessä.» 16»» 17»
10 » YHTEYSTIEDOT KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULU Luovan talouden keskus Sirkkalantie 12A, FI Joensuu
LAPIN AMK MTI TYÖELÄMÄYHTEISTYÖ: Yhteiset pelisäännöt. Opetustoiminta:
23.9.2015 LAPIN AMK MTI TYÖELÄMÄYHTEISTYÖ: Yhteiset pelisäännöt Opetustoiminta: Vierailut - Henkilöstön ja opetusryhmien vierailut työelämän kohteissa - Oppilaitoksen mahdollista kustantaa tarjoilut ja
Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa
Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena
Työssäoppimisen laajentaminen ja kehittäminen ongelmaperustaisen oppimisen pedagogiikan lähtökohtien mukaisesti. 1 Hankkeen tavoitteet...
1 (6) Päivämäärä: Osahankkeen nimi Suunnitelman laatija(t): Ritva Vartiainen Työssäoppimisen laajentaminen ja kehittäminen ongelmaperustaisen oppimisen pedagogiikan lähtökohtien mukaisesti Valtionavustus
LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty
Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29)
Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29) Opetusharjoittelun aikana opettajaopiskelija osoittaa ammattipedagogisissa opinnoissa hankkimaansa osaamista. Tavoitteena on,
27.11.2009. Eila Mäkinen ja Ritva Vartiainen
1 (6) Päivämäärä: Osahankkeen nimi Suunnitelman laatija(t): Eila Mäkinen ja Ritva Vartiainen Työssäoppimisen laajentaminen ja kehittäminen ongelmaperustaisen oppimisen pedagogiikan lähtökohtien mukaisesti
MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos 15.5.2012 Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen
MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos 15.5.2012 Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen TERVEYSALAN LAITOKSEN LAATUTYÖN KUVAUS 2012 Laatutyön tavoitteet Terveysalan laitoksen
Työn opinnollistamisen vertaisarviointi
Työn opinnollistamisen vertaisarviointi Alustavia tuloksia, Oamk 1 Etunimi Sukunimi Opinnollistamisen tavoitteiden toteutuminen Opinnollistamisen tarkoitus ja tavoitteet on joissakin ammattikorkeakouluissa
FUAS-virtuaalikampus rakenteilla
Leena Vainio, FUAS Virtuaalikampus työryhmän puheenjohtaja Antti Kauppi, FUAS liittouman projektijohtaja FUAS-virtuaalikampus rakenteilla FUAS Virtuaalikampus muodostaa vuonna 2015 yhteisen oppimisympäristön
Jatkoväylä sujuvasti ammatillisesta koulutuksesta ammattikorkeakouluun Aluekokeilu Pohjois-Karjala.
Jatkoväylä sujuvasti ammatillisesta koulutuksesta ammattikorkeakouluun Aluekokeilu Pohjois-Karjala www.xamk.fi/jatkovayla Väyläopintojen tausta Taustalla projektit: - Sujuva väylä ammatillisesta koulutuksesta
POLIISIAMMATTIKORKEAKOULUN PEDAGOGISET LINJAUKSET 2017
POLIISIAMMATTIKORKEAKOULUN PEDAGOGISET LINJAUKSET 07 Poliisiammattikorkeakoulun (Polamk) pedagogisten linjausten tavoitteena on varmistaa yhteinen käsitys opetuksesta ja oppimisesta, laadukas opetustoiminta
Pedagogisen johtamisen katselmus
Pedagogisen johtamisen katselmus Pedagogisen johtamisen katselmuksen lomakkeen täyttöohje: Pedagogista katselmusta käytetään pedagogisen johtamisen arvioinnin ja kehittämisen työkaluna. Arviointi on hyvä
Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä
Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Juho Tiili, Markus Aho, Jarkko Peltonen ja Päivi Viitaharju n koulutusyksikössä opetusta toteutetaan siten, että saman opintokokonaisuuden opintojaksot
UUSI PALVELUKOKONAISUUS ANTAA PK-YRITYKSILLE HYVÄT EVÄÄT ETEENPÄIN.
UUSI PALVELUKOKONAISUUS ANTAA PK-YRITYKSILLE HYVÄT EVÄÄT ETEENPÄIN. 1 Yritysten kehittämispalvelut ovat ELY-keskuksen tarjoamia konsultointi- ja koulutuspalveluja, joiden avulla tuetaan pk-yritysten kasvua,
TYÖPAIKALLA TAPAHTUVAN OPPIMISEN LAATUKRITEERIT
TYÖPAIKALLA TAPAHTUVAN OPPIMISEN LAATUKRITEERIT Tavoitteet Työpaikalla tapahtuvan oppimisen laatukriteerit on suunniteltu työpaikan ja oppilaitoksen yhteiseksi kehittämisen työkaluksi. Niiden avulla työpaikkaohjaaja
Kokemuksia ja havaintoja työelämäläheisyydestä korkeakouluissa
Kokemuksia ja havaintoja työelämäläheisyydestä korkeakouluissa Peda Forum-päivät Turussa 15.-16.8.2018 Jenni Koponen Metropolia AMK & Eetu Heikkinen Oulun yliopisto Esityksen runko Ketä me ollaan? Mitä
KÄYTÄNNÖN OSAAJIA. Työelämäyhteistyö liiketalouden koulutusohjelmassa
KÄYTÄNNÖN OSAAJIA Työelämäyhteistyö liiketalouden koulutusohjelmassa HYVÄT TYYPIT PALVELUKSESSASI Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, tekee työelämälähtöistä tutkimus-
OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty
Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön
Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.
Laatusampo 2 - hankkeen käytänteitä. Laatuseminaari 7.12.2015
Laatusampo 2 - hankkeen käytänteitä Laatuseminaari 7.12.2015 Hankeverkosto Sammosta ammennetaan Hankkeen tavoitteet Kehittää toimintamalleja ja tietovarastoja, joilla vahvistetaan johdon roolia ja osallistumista
OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA
OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA Mikkelin ammattikorkeakoulun pedagogisen strategian mukaan ohjauksen tavoitteena on edistää opiskelijoiden sitoutumista opiskeluunsa, tukea
Kokonaisarviointi ja henkilökohtaisen peruspalkan määräytyminen (AVAINTES) case Kareliaammattikorkeakoulu
Jaana Tolkki Jaana Tolkki on työskennellyt Karelia-ammattikorkeakoulun henkilöstöpäällikkönä kolme vuotta. Hän on työskennellyt samassa organisaatiossa myös lehtorina ja opetuksen kehittämispäällikkönä.
Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu
Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu 4. METSÄENERGIAFOORUMI Eväitä energiseen tulevaisuuteen 23.11.2010 Katse tulevaan, Itä-Suomen ammattikorkeakoulujen ja Itä-Suomen yliopiston yhteistyö metsäbioenergiassa.
TYÖPAJA: Työelämätaitojen opetuksen tukeminen
TYÖPAJA: Työelämätaitojen opetuksen tukeminen Matti Lappalainen (TY), Eila Pajarre (TTY), Virve Pekkarinen (Aalto), Tytti Tenhula (OY), Paula Vaskuri (OY) & Terhi Virkki-Hatakka (LUT) Oulun yliopisto Turun
Suunnitelmallisuus ja organisoituminen 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %
Itsearviointi -9, toukokuu Suunnitelmallisuus ja organisoituminen % % % % % % % 7 % 8 % 9 % % Projektille on selkeästi osoitettavissa oleva tarve Projekti reagoi riittävän nopeasti toimintaympäristössä
Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013
Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 Ohjelman hallinto, verkostoituminen ja viestintä Reijo Keränen 22.1.2013 Aluksi Esitys keskittyy ohjelman hallintoon ml. verkostot ja viestintä Taustalla
6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ.
Henkilöstöosasto 6.10.2015 ESIMIESTYÖN VAATIVUUSLUOKITUS Yleistä Esimiestyön vaativuuden arviointi perustuu vahvistettuun toimenkuvaukseen. Esimies toimii usein myös itse asiantuntijana, jolloin toimenkuvaukseen
YAMK-KOULUTUS VAHVAKSI TKI-VAIKUTTAJAKSI. Projektipäällikkö Minttu Lampinen, KTT minttu.lampinen@hamk.fi
YAMK-KOULUTUS VAHVAKSI TKI-VAIKUTTAJAKSI Projektipäällikkö Minttu Lampinen, KTT minttu.lampinen@hamk.fi Mukana Suomen kaikki ammattikorkeakoulut Hankkeen tavoitteena on: Uudistaa YAMK-toimintoja Profiloida
Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset
Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:
Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Lähtökohta. Integroinnin tavoitteet
Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Integraation tavoitteita Lähtökohta Web-palvelut Asiakasrekisteri ERP, Tuotannon ohjaus Tuotanto Myynti Intranet Extranet? CRM Johdon tuki Henkilöstö Kirjanpito Palkanlaskenta
Verkkovirta Työn opinnollistamista verkostoyhteistyönä
Verkkovirta Työn opinnollistamista verkostoyhteistyönä 1 Tämänhetkisiä ongelmia työn ja opintojen integroinnissa Opiskelijoiden opintojen aikaista työssäkäyntiä ja siinä syntyvää osaamista ei riittävässä
Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto
Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto NUORTEN KOULUTUKSEN ENSIMMÄISEN VUODEN OPISKELIJOIDEN PALAUTE Huhtikuu 2015 Vastausprosentti: 49,9 % Vertailuryhmä: Kaikki koulutusalat kaikki oppilaitokset Lukuvuoden
06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta
06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta on opettajan työssä? Peda-Forum 20.8.2013 Vararehtori Riitta Pyykkö, TY, Korkeakoulujen arviointineuvoston pj. Yliopettaja Sanna Nieminen, Jyväskylän AMK Pääsuunnittelija
Urheiluakatemiaopinnot osana korkeakoulujen yhteistä opintotarjontaa case Itä-Suomi
Urheiluakatemiaopinnot osana korkeakoulujen yhteistä opintotarjontaa case Itä-Suomi Sisältö Miksi liikkeelle? Hyödyt Urheilijalle Oppilaitokselle Akatemialle Mitä onnistuminen edellyttää? Opintojaksot
Työelämälähtöistä oppimista ympäristötehokkuuspajassa. Susanna Vanhamäki Lahden ammattikorkeakoulu
Työelämälähtöistä oppimista ympäristötehokkuuspajassa Susanna Vanhamäki Lahden ammattikorkeakoulu Esityksen rakenne EcoMill-ympäristötehokkuuspaja Koulutuksen arvot muutoksessa Työelämälähtöinen oppiminen
ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO
ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO Itä-Suomen koulu on oppilaistaan välittävä yhtenäinen suomalais-venäläinen kielikoulu - Monipuolisilla taidoilla ja avaralla asenteella maailmalle Tavoitteet
POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS
AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty
Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa
Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko
HYVINVOINNIN TOIMEENPANOSUUNNITELMA VUOSILLE Hyvinvoinnin johtoryhmä
HYVINVOINNIN TOIMEENPANOSUUNNITELMA VUOSILLE 2018-2021 Hyvinvoinnin johtoryhmä JOHDANTO Hyvinvointipalvelut tuottaa palveluja kaikille kuntalaisille. Palvelut pidetään houkuttelevina ja luotettavina. Palvelutoiminnan
TYÖN OPINNOLLISTAMINEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA
TYÖN OPINNOLLISTAMINEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA OPO-päivä 10.11.2016 Eeva-Leena Forma opetuksen kehittämispäällikkö Opiskelijalähtöinen Korkeakoululähtöinen työn opinnollistaminen Työpaikkalähtöinen OPISKELIJALÄHTÖINEN
ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVAN OPISKELIJAN OHJAAMINEN TYÖELÄMÄÄN- TOIMINTAMALLI
ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVAN OPISKELIJAN OHJAAMINEN TYÖELÄMÄÄN- TOIMINTAMALLI Valmis -hanke Salon seudun ammattiopisto Toimintamalli Erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan ohjaaminen työelämään hotelli-,
Mistä on kyse? Kehittämiskouluverkosto MAJAKKA. Tarvitsemme konkreettisia tekoja, innovaatioita ja kokeiluja koulussa ja koululta.
Mistä on kyse? Opetuksen järjestämistä ohjataan erilaisilla normeilla ja asiakirjoilla, kuten lainsäädännöllä, opetussuunnitelmien perusteilla, suosituksilla, strategioilla ja suunnitelmilla. Jotta valtakunnalliset
Hankkeen viestintäsuunnitelma
Ydinosaajat Suurhankkeiden osaamisverkosto Pohjois-Suomessa (S20136) 15. elokuuta 2016 / 1 Hankkeen viestintäsuunnitelma 1. Hankkeen kuvaus Ydinosaajat-hankkeessa luodaan malli koulutusorganisaatioiden
LUC-palvelupiste. Käyttöönoton vaiheet ja tulevaisuuden tavoitteet Sakari Tarvainen
LUC-palvelupiste Käyttöönoton vaiheet ja tulevaisuuden tavoitteet Sakari Tarvainen Taustat - Konsernin strategiasta (2009) löytyy toiminta-ajatus Palvelut tuotettava pääosin yhdessä - Yhdeksi kehityskohteeksi
Opiskelijat ja työelämä O p e t t a j a t Koulutuspäälliköt
Pedagoginen johtaminen ja opetuksen kehittäminen Salpauksessa - kaikki yhdessä tehtäviensä mukaisesti Opiskelijat ja työelämä O p e t t a j a t Koulutuspäälliköt Koulutusjohtajat Hankkeiden rahoitus Hannu
TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ
TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,
Osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen työvälineet -teemaryhmä
Osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen työvälineet -teemaryhmä Tervetuloa! Puheenjohtajina Annu Niskanen, Anturi-hankkeen projektipäällikkö, ammatillinen opettajakorkeakoulu ja Jouni Huotari, ohjelmistotekniikan
Vinkkejä hankeviestintään
Vinkkejä hankeviestintään Viestintä vs. tiedottaminen Tiedon siirto ja vaihdanta kokonaisuutena Kanavina esim. nettisivut, intrat, uutiskirjeet, esitteet ja logot, kokoukset ja tilaisuudet, sosiaalinen
Talotekniikan projektitoimisto
Talotekniikan projektitoimisto Toimintaa vuodesta 2014 Talotekniikan koulutuksessa toimii viidettä vuotta opiskeluympäristö, jota kutsutaan Talotekniikan projektitoimistoksi. Projektitoimistossa opiskelijat
TOHTOS. Tohtorikoulutuksen työelämäyhteyksien kehittäminen. Projektipäällikkö Jukka Sysilampi Tampereen yliopisto
TOHTOS Tohtorikoulutuksen työelämäyhteyksien kehittäminen Projektipäällikkö Tampereen yliopisto 5.10.2016 TOHTOS Tohtorikoulutuksen työelämäyhteyksien kehittäminen Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman
Urheiluakatemiaopinnot osana korkeakoulujen yhteistä opintotarjontaa
Urheiluakatemiaopinnot osana korkeakoulujen yhteistä opintotarjontaa Urheiluakatemia- ja oppilaitospäivät 11.5.2016 / Kuopio Anu Korhonen, Joensuun Urheiluakatemia Tuija Pasanen, Itä-Suomen yliopisto Mistä
UUDESSA ASIAKKUUDESSA ALOITTAMINEN MARKKINOINNIN ALKEET
UUDESSA ASIAKKUUDESSA ALOITTAMINEN MARKKINOINNIN ALKEET Tomi Grönfors THE GROENFORS METHOD 27/04/15 Brandfors Markkinointiosasto palveluna CHECK-LIST Hyvissä ajoin ennen aloittamista Ennen tapaamista Ensimmäisen
Digiajan opettajan selviytymispaketti
10+ opepäivitystä odottaa. Aloita lataus nyt! Digiajan opettajan selviytymispaketti Saamelaisalueen koulutuskeskus virtuaalikoulu Ovatko verkko-opetustaitosi päivityksen tarpeessa? Ota askel eteenpäin
Open House -hanke 2014 2015 27.10.2014 / AOll OHJEISTUS TYÖELÄMÄJAKSOON
Open House -hanke 2014 2015 27.10.2014 / AOll OHJEISTUS TYÖELÄMÄJAKSOON Sisältö 1 Open House-hankkeen tavoite 2 Työelämäjakso Open House-hankkeessa 3 Työelämäjakson tavoite 4 Ajankohta 5 Pariopettajuus
Big Room -toiminta tutkimuksen näkökulmasta. Sari Koskelo, Vison Oy
? Big Room -toiminta tutkimuksen näkökulmasta Sari Koskelo, Vison Oy 16.3.2018 Sisältö Big Room konseptin moniulotteisuus Tavoitteet Johtaminen Big Room toiminta kehitys- ja toteutusvaiheissa Big Room
PM Club Jyväskylä Jatkuva uudistuminen osaamista ja kokemusta jakamalla
PM Club Jyväskylä 10.6.2015 Jatkuva uudistuminen osaamista ja kokemusta jakamalla Tilaisuuden tavoite Jakaa ajatuksia ja kokemuksia projektipäällikön roolista Saada vertaistukea omaan työhön tai oman organisaation
LIITE 4 VASTAUSTEN JAKAANTUMINEN KRITEEREITTÄIN VERTAISARVIOINTI VERKKOVIRTA -HANKKEESSA OPINTOJEN AIKAISEN TYÖN OPINNOLLISTAMINEN
LIITE 4 VASTAUSTEN JAKAANTUMINEN KRITEEREITTÄIN VERTAISARVIOINTI VERKKOVIRTA -HANKKEESSA OPINTOJEN AIKAISEN TYÖN OPINNOLLISTAMINEN Vertaisarvioinnissa olivat mukana seuraavat koulutusorganisaatiot: - Centria
1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa.
Vertaisarviointikriteerit Arviointialue: Kansainvälisyystoiminta ja strategia versio 1.0./13.9.2016 Kansainvälisen toiminnan suunnittelu 1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen
Palvelumuotoilua Liaani-hankkeessa. Niina Pietilä & Juha Ainoa
a Niina Pietilä & Juha Ainoa 1 Tavoitteet: Vahvistaa peruskoulun jälkeisessä nivelvaiheessa olevien nuorten sitoutumista opintoihin Lisätä nuorten osallisuutta ja vähentää eri taustoista johtuvaa eriytymistä
Verkko-opetuksen laadun arvioinnin kehittäminen Kuopion yliopiston Avoimessa yliopistossa. 12.10.2006 Tiina Pyrstöjärvi
Verkko-opetuksen laadun arvioinnin kehittäminen Kuopion yliopiston Avoimessa yliopistossa 12.10.2006 Tiina Pyrstöjärvi Pilotin tavoitteena edistää opiskelijan oppimista verkko-opetuksen laadunhallintaa
Vapaaehtoiset Green Deal - sopimukset. Rakentamisen kiertotalouden ajankohtaispäivät , ympäristöministeriö Asiantuntija Leena-Kaisa Piekkari
Vapaaehtoiset Green Deal - sopimukset Rakentamisen kiertotalouden ajankohtaispäivät 7.11.2018, ympäristöministeriö Asiantuntija Leena-Kaisa Piekkari Mikä on Green Deal? Green Deal on vapaaehtoinen sopimus
Kehittämiskysely 2012. Tulokset
Kehittämiskysely 2012 Tulokset Tausta Kehittämiskysely toteutettiin eteläpohjalaisissa kaluste- ja asumisteollisuuden yrityksissä loka-marraskuussa 2012 Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa kohderyhmään
Yritysyhteistyö opintojen osana. Jari Olli, osaamisaluepäällikkö Puhtaat teknologiat, sähkö- ja automaatiotekniikka
Yritysyhteistyö opintojen osana Jari Olli, osaamisaluepäällikkö Puhtaat teknologiat, sähkö- ja automaatiotekniikka Mitä tavoittelemme Kasvatamme/täsmäkoulutamme uudentyyppisiä asiantuntijoita työelämään
Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia
Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia 2010-2015 Satakunnan YES-keskus Projektipäällikkö Jenni Rajahalme Miksi maakunnallinen strategia? - OKM:n linjaukset 2009 herättivät kysymyksen:
Social media manager koulutus
Social media manager koulutus Koulutus organisaation sosiaalisen median toiminnasta vastaaville henkilöille. 8.5.2012 klo 8:30-16:00 2.10.2012 klo 8:30-16:00 @ Mannerheimintie 8 0010 Helsinki Social media
LIITE 2 HANKITTAVAT KOULUTUKSET POHJOIS-POHJANMAAN ELY-KESKUS Koulutuskuvauksen numero ja koulutuksen nimi Paikkakunta
Laajuus (otp) Ammattinumero LIITE 2 HANKITTAVAT KOULUTUKSET POHJOIS-POHJANMAAN ELY-KESKUS Koulutuskuvauksen numero ja koulutuksen nimi Paikkakunta Aloitusajankohta AMMATILLINEN KOULUTUS 2 Erityisasiantuntijat
Tiedolla johtamisen työkaluja ja toimintamalleja. OPH:n Laatua laineilla Taina Kivioja WinNova
Tiedolla johtamisen työkaluja ja toimintamalleja OPH:n Laatua laineilla 6.-7.9.2018 Taina Kivioja WinNova Tiedepuiston uusi kampus 2 Lähtökohtana strategiakauden 2018-2021 kehittämisohjelmat Johtaminen
Yrittäjyysvalmennukset Koulutuskeskus Salpauksessa. Hanna Salminen Projektipäällikkö Rocket 2020 Rohkeasti Amis
Yrittäjyysvalmennukset Koulutuskeskus Salpauksessa Hanna Salminen Projektipäällikkö Rocket 2020 Rohkeasti Amis Rocket 2020 Rohkeasti Amis TAVOITE 1 Yli tutkintorajojen ja koulutusmuotojen välisen joustavuuden
Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset
Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä
Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille
Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista
Tyyli-hanketyö ja pilotti: Työn opinnollistaminen Oulun yliopisto, terveystieteet
Tyyli-hanketyö ja pilotti: Työn opinnollistaminen Oulun yliopisto, terveystieteet Prof. Maria Kääriäinen, lokakuu 2017 Oulun yliopisto Turun yliopisto Lapin yliopisto Aalto-yliopisto Tampereen teknillinen
ESIMERKKI ARVIOINNIN TYÖKALUSTA LUKUVUODELLE, JOKA SISÄLTÄÄ 5 JAKSOA.
ESIMERKKI ARVIOINNIN TYÖKALUSTA LUKUVUODELLE, JOKA SISÄLTÄÄ 5 JAKSOA. Aloituspalaveri x.8.xxxx Käydään läpi opettajille muokatut tehtävä- ja tulostoimenkuvat. Keskustelu työelämälähtöisistä oppimisympäristöistä
Varhaiskasvatuksen henkilöstö Luotu :42
Varhaiskasvatuksen henkilöstö 2017 Luotu 21.02.2017 15:42 Vastaajastatistiikat Nimi Arvioijat Vastaamassa Vastannut Kärkölä varkahenkilöstö 22 22 17 Yhteensä 22 22 17 Vastausprosentti 100% Lopettaneet
Puitesopimuksen osapuolet ja soveltaminen
Puitesopimus Keski-Suomen työpajoilla tapahtuvaa nuorisoasteen koulutuksena toteutettavaa opetussuunnitelmaperusteisen koulutuksen opintojaksojen suorittamista koskien Puitesopimuksen osapuolet ja soveltaminen
Opinnollistamisen edellytyksiä insinööriopinnoissa Kahdeksan edellytystä sujuvaan opinnollistamiseen
Työelämäyhteydet uudistuvassa korkeakoulutuksessa seminaari 10.10.2016 Opinnollistamisen edellytyksiä insinööriopinnoissa Kahdeksan edellytystä sujuvaan opinnollistamiseen, HAMK 1 Insinööriopinnoissa työn
Kuntien ICT-muutostukiohjelma. Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen
Kuntien ICT-muutostukiohjelma Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen Ossi Korhonen 11.12.2014 ICT-muutostukiprojekteissa nyt mukana yhteensä 135 kuntaa ICT-muutostuki
Asiakkuusprosessi ja ohjauspalvelukuvaus/lupaus - yksilöohjaus Pirkko Kuhmonen Mia Jokinen Varsinais-Suomen OpinOvi
Asiakkuusprosessi ja ohjauspalvelukuvaus/lupaus - yksilöohjaus 22.3.2010 Pirkko Kuhmonen Mia Jokinen Varsinais-Suomen OpinOvi OpinOvi - asiakas OpinOven asiakas on jokainen aikuinen, joka haluaa kehittää
Kaivannais- ja energiateollisuuden TYKE-hanke Kai Ollila
Kaivannais- ja energiateollisuuden TYKE-hanke 2012 16.5.2013 Kai Ollila Mitä on TYKE-toiminta? Toiminnalla tarkoitetaan yrityksille ja julkisyhteisöille, erityisesti pienyrityksille tarjottavia osaamisen
Uraohjaus korkeakouluopinnoissa Valtti-hanke
Uraohjaus korkeakouluopinnoissa 10.11.2011 Valtti-hanke Tuutoroinnin tavoite: - Opintojen tehokas käynnistyminen - Opintojen sujuva eteneminen ja oppimisen syventäminen, tieteellisen ajattelun kehittyminen
ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008
ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö
Luotettavaa kumppanuutta koulutuksen ja opetuksen edistämisessä. KOTA-seminaari Stina Westman, CSC
Luotettavaa kumppanuutta koulutuksen ja opetuksen edistämisessä KOTA-seminaari 2018 29.8.2018 Stina Westman, CSC CSC Finnish expertise in ICT for research, education, culture and public administration
Stepit / Palveluiden tuotteistaminen. 28.3.2012 Sari.kurttila@oamk.fi Inka.marjoma@oamk.fi Sami.m.niemela@oamk.fi
Stepit / Palveluiden tuotteistaminen 28.3.2012 Sari.kurttila@oamk.fi Inka.marjoma@oamk.fi Sami.m.niemela@oamk.fi Osaprojektin lähtökohdat Tuotteistaminen? Tuotekehitys Markkina-analyysit Markkinointiviestintä
Taide ja kulttuuri, valinnainen. Ilmaistutaidon työpaja (YV9TK1)
Kuvaukset 1 (6) Taide ja kulttuuri, valinnainen Ilmaistutaidon työpaja (YV9TK1) Tavoitteet Opiskelija kehittää luovuuttaan, yhteistyökykyään ja viestintätaitojaan rohkaistuu ilmaisemaan itseään itseilmaisun
HAAGA-HELIA amk TYÖPAIKKAOHJAAJAN OPAS
Korkeakoulutettujen oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus (Opetus- ja kulttuuriministeriö) Kasvuyrityksen johtaminen (KASVU V 30 opiskelijaa) ja Medialiiketoiminta ja konseptisuunnittelu (MEKON II 25
Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen
Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Tavoite Oppia menetelmä, jonka avulla työyhteisöt voivat yhdessä kehittää työkäytäntöjään. Milloin työkäytäntöjä kannattaa kehittää? Työkäytäntöjä
Integratiivinen pedagogiikka HAMK:ssa. Seija Mahlamäki-Kultanen vararehtori, johtaja HAMK AOKK
Integratiivinen pedagogiikka HAMK:ssa Seija Mahlamäki-Kultanen vararehtori, johtaja HAMK AOKK 2 HAMK Koulutusstrategia 2010-2015 Koulutustoiminnan visio /// Koulutukset suunnitellaan ja toteutetaan yhteistyössä
Varmista asiakastyytyväisyytesi. ValueFramelta tilitoimistojen oma toiminnanohjaus- ja asiakaspalvelujärjestelmä pilvipalveluna. Suuntaa menestykseen
Varmista asiakastyytyväisyytesi ValueFramelta tilitoimistojen oma toiminnanohjaus- ja asiakaspalvelujärjestelmä pilvipalveluna. Suuntaa menestykseen Haluatko kehittää toimintaasi? Me pystymme auttamaan.
TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (1-6 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS
1/4 Koulu: Yhteisön osaamisen kehittäminen Tämä kysely on työyhteisön työkalu osaamisen kehittämistarpeiden yksilöimiseen työyhteisön tasolla ja kouluttautumisen yhteisölliseen suunnitteluun. Valtakunnallisen
Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Vahvaa osaamista
Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Vahvaa osaamista Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu pähkinänkuoressa Toiminta alkanut 1992 Vakinaistettu 1996 Opiskelijoita yli 4000 Henkilökuntaa yli 400 Koulutusaloja
Opetusmenetelmien valinnan perusteita. Strateginen rasti Markku Ihonen
Opetusmenetelmien valinnan perusteita Strateginen rasti 26.1.2012 Markku Ihonen Alustuksen osaamistavoitteita Alustuksen jälkeen osallistuja tunnistaa ja osaa eritellä keskeiset opetusmenetelmien valintaan
Kuinka hankkeiden hyvät kokemukset, toimintatavat ja tulokset hyötykäyttöön? Tiivistelmä ryhmien ajatuksista
Kuinka hankkeiden hyvät kokemukset, toimintatavat ja tulokset hyötykäyttöön? Tiivistelmä ryhmien ajatuksista Liike-seminaarin workshop 11.11.2015 Ryhmät: Mamk, Kyamk, TAMK Saimia, Mamk, Karelia, Oamk,
YRKK18A Agrologi (ylempi AMK), Ruokaketjun kehittäminen, Ylempi AMK-tutkinto
Seinäjoen Ammattikorkeakoulu Oy YRKK18A Agrologi (ylempi AMK), Ruokaketjun kehittäminen, Ylempi AMK-tutkinto Ruokaketjun kehittämisen koulutuksen opinnot on tarkoitettu asiantuntijoille, jotka tarvitsevat
Lähiökorjaamisen teemaseminaari 10.04.2014
Tavoitteena kohtuuhintainen elinkaarikorjaaminen Kerrostalojen kohtuuhintainen korjaaminen -klinikka Lähiökorjaamisen teemaseminaari 10.04.2014 Ilpo Peltonen, RAKLI ry Asuinalueiden ja kerrostalojen uudistaminen
KOULUTUKSEN LAATU JA OPINTOJAKSOMALLIT. Asiantuntija Mia Valanne, Opintokeskus Sivis
KOULUTUKSEN LAATU JA OPINTOJAKSOMALLIT Asiantuntija Mia Valanne, Opintokeskus Sivis MIKÄ ON OPINTOJAKSOMALLI? Kyse on järjestön koulutuksesta, jonka osaamistavoitteet, sisältö ja laajuus ovat samat toteuttajasta
HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku. Hyvä hakemus
HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku Hyvä hakemus Hyvän hakemuksen piirteitä Ohjelman ja haun mukainen Selkeästi kirjoitettu; mitä tavoitellaan mitä tehdään tavoitteiden saavuttamiseksi mitä tuloksia saadaan
Löydämme tiet huomiseen
Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan
Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke
Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke 2 Pedagoginen kehittäminen Ilmiöperusteinen oppiminen Learnig by doing tekemällä oppiminen Kokemuksellinen oppiminen 3 Toteuttajataho
Palveluiden strategista ja operatiivista ohjausta nykyaikaisia käytäntöjä ja innovatiivisia esimerkkejä
Palveluiden strategista ja operatiivista ohjausta nykyaikaisia käytäntöjä ja innovatiivisia esimerkkejä Pitkäjänteistä suunnittelua ja ketterää, ihmisläheistä toteutusta Sami Sulkko Osallistava strategiaprosessi
Opetuksen ja TKI:n johtaminen ammattikorkeakouluissa
Opetuksen ja TKI:n johtaminen ammattikorkeakouluissa Ammattikorkeakoulujen ja ammatillisen koulutuksen tutkimuspäivät 9.10.11.2011 Laurea Vuokko Kohtamäki, Tampereen yliopisto/ Higher Education Group Lähtökohtia
työpaikkaohjaajan opas
työpaikkaohjaajan opas LUKIJALLE Tähän oppaaseen on koottu ohjauksessa huomioitavat ydinasiat, jotka antavat vinkkejä työssä tapahtuvan oppimisen suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin. Paljon lisämateriaalia