Aluehallintovirastojen peruspalveluiden arviointi Lapsiasiainneuvottelukunnan kokous 2/

Transkriptio

1 Aluehallintovirastojen peruspalveluiden arviointi 2015 Lapsiasiainneuvottelukunnan kokous 2/

2 Vuoden 2015 peruspalveluiden arvioinnin toteutus Aluehallintovirastojen vuotta 2015 koskevan peruspalvelujen saatavuuden arvioinnin teemana ovat lapset ja nuoret Valtakunnallinen peruspalveluiden arviointiraportti julkaistiin Patiossa Aluehallintovirastojen alueelliset peruspalveluiden arviointiraportit julkaistaan Patiossa Arviointikohteet ovat ryhmitelty aluehallintovirastojen ydinprosessien mukaisesti: Tasa-arvoinen yhteiskunta oikeusturvaprosessit Hyvinvoiva yhteiskunta hyvinvointiprosessit Turvallinen yhteiskunta - turvallisuusprosessit 2

3 3

4 Peruspalveluiden arvioinnin vuotta 2015 koskevan toimintaympäristön kuvaus Yleisessä kuvauksessa tarkastellaan väestö- ja aluerakennetta sekä elinkeinorakennetta ja kuntien taloudellista tilannetta Arvioinnin teemaan liittyen lasten ja nuorten taustaindikaattorit ovat nuorten osuus väestöstä, lapsiperheiden pienituloisuus, itsemurhakuolleisuus, koulutuksen ulkopuolelle jäävät, nuorisotyöttömyys ja nuorten työkyvyttömyys. Lasten ja nuorten palveluja kuvataan seuraavilla indikaattoreilla: lapsiperheiden kotipalvelut, kasvatus- ja perheneuvonta, lapsiperheiden toimeentulotuki ja lastensuojelu Nuorten hyvinvoinnin indikaattoreita ovat: kokemus terveydentilasta, koulukiusaaminen, ystävyys, tupakointi, alkoholin käyttö ja huumekokeilut 4

5 Peruspalveluiden arviointikohteet vuonna 2015 Hyvinvoiva yhteiskunta Nuorten mielenterveys ja mielenterveyspalvelujen saatavuus opiskeluhuollossa Kulttuuripalvelujen tuottaminen ja taide- ja kulttuurilähtöiset hyvinvointipalvelut sosiaali- ja terveydenhuollossa Käyttömaksuja käyttövuoropolitiikan vaikutukset liikuntapaikkojen tasa-arvoiseen saavutettavuuteen Kunnallisen nuorisotyön saavutettavuus Kirjastopalvelut Tasa-arvoinen yhteiskunta Esiopetuksen toimeenpano Svenskspråkiga förskolan Perusopetuksen alueellinen saavutettavuus Grundläggande utbildning Toisen asteen koulutuksen alueellinen saavutettavuus Utbildning på andra stadiet Opettajien lomautukset (valtakunnallinen) Lastensuojelulain perusteella sijoitettujen lasten opetus (valtakunnallinen) Turvallinen yhteiskunta (Alueelliset raportit) Ennalta ehkäisevä työ ja nopean avun saanti Jarkko Yliruka, ylitarkastaja, Etelä-Suomen aluehallintovirasto

6 Arviointiasetelma: nuorten mielenterveys ja mielenterveyspalvelujen saatavuus opiskeluhuollossa Kriteerit Arviointikysymykset Indikaattorit Palvelutavoitteet /hyvä palvelutaso Opiskeluhuoltopal veluiden saatavuus Käytettävissä olevat opiskeluhuoltopalv elut ja niiden henkilöstömitoitus Millainen on nuorten mielenterveys ja miten he käyttävät opiskeluhuoltopalveluja ja kokevat niiden saavutettavuuden? Millainen on opiskeluhuollon palvelujen henkilöstön mitoitus? Vastasiko se valtakunnallisia suosituksia Kouluterveyskysely 2015: mm. mielialaa koskevat kysymykset, opiskeluhuollon palvelujen käynnit ja palveluihin pääsyn helppous TEAviisari käytettävissä olevat opiskeluterveydenhuoltopal velut ja niiden henkilöstömitoituksen tunnusluvut Oppilaat ja opiskelijat saavat tarvittaessa tukea opiskeluhuollon peruspalveluista Opiskeluhuollon opiskeluterveyden huollon henkilöstömitoitus toteutuu suositusten mukaisesti. Kuraattori- ja psykologipalveluj en toteutumista seurataan ja ne ovat helposti saatavilla. Tietolähteet Kouluterveyskysely lk nuoret n= lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijat n= ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijat n= Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen peruskouluissa Tiedonkeruu (N=2013, 80 %) Jarkko Yliruka, ylitarkastaja, Etelä-Suomen aluehallintovirasto

7 Johtopäätökset Esiopetuksen toimeenpano Suurin osa esiopetuksesta järjestetään edelleen päiväkotien yhteydessä. Päiväkotien yhteydessä annettavaan esiopetukseen osallistuu hiukan yli 80 prosenttia ja koulujen yhteydessä annettavaan esiopetukseen hiukan alle 20 prosenttia. Vuoden 2013 jälkeen esiopetuksen oppilasmäärät ovat lisääntyneet päiväkotien yhteydessä järjestettävässä esiopetuksessa ja vähentyneet koulujen yhteydessä. Esiopetuksen järjestämistapa vaihtelee jonkin verran maakunnittain. Esiopetukseen osallistumattomuuden yleisimmät syyt olivat: huoltaja haluaa huolehtia itse lapsen esiopetuksesta kotona, lapsi on huoltajien mukana ulkomailla ja huoltaja ei pidä järjestettyä esiopetusta tärkeänä. Vuorohoidossa olevien esiopetusikäisten määrä on vajaa oppilasta. Heistä esiopetukseen osallistuivat pääsääntöisesti lähes kaikki, vain noin kolme prosenttia ei osallistunut. Vuorohoito ei tuntunut olevan syynä esiopetukseen osallistumattomuuteen. 7

8 Perusopetuksen ja toisen asteen opetuksen saatavuus Johtopäätökset perusopetus Arvioinnin seuranta-aikana peruskoulujen lakkauttamien ja yhdistäminen toisiin kouluihin jatkui. Vuoden 2013 jälkeen tahti jopa kiihtyi. Kaikkiaan vuosina väheni 309 koulua ja kunnan omaa vuosiluokkien 7 9 opetusta antavaa koulua ei ollut enää 20 kunnassa. Lähes kaikki lakkautetut ja yhdistetyt koulut olivat 1 6-luokkien kouluja. Aikaisemmin lakkautettiin pieniä alle 50 oppilaan alakouluja useammin kuin suurempia kouluja, mutta viimeisen parin vuoden aikana ero on tasaantunut. Vuonna 2015 keskimäärin 91 prosenttia 7 12-vuotiaista ja 79 prosenttia vuotiaista asui enintään viiden kilometrin etäisyydellä ikäluokkansa perusopetusta antavasta koulusta. Vuosina 2011 ja 2013 vastaavat osuudet olivat 93 ja 80 prosenttia. Johtopäätökset toinen aste Lukiokoulutuksen maantieteellinen saavutettavuus oli edelleen melko hyvä. Itä-Suomen ja Lapin alueen nuorilla tilanne oli heikoin. Ammatillisen koulutuksen saavutettavuus pysyi ennallaan. Alueelliset erot olivat edelleen suuria ammatillisen koulutuksen saavutettavuudessa enintään 10 kilometrin etäisyydellä. Itäsuomalaisilla nuorilla oli huonoin tilanne. Lukiokoulutukseen haettiin enemmän kuin ammatilliseen koulutukseen. Ammatilliseen koulutukseen haki jälleen suuri joukko aiemmin kuin hakuvuonna peruskoulun suorittaneita. 8

9 Opettajien lomautukset Vuosina opettajia lomautti kaikkiaan 33 eri kuntaa. Koska seitsemässä kunnassa lomautuksia toteutettiin kahtena vuotena, niin lomauttaneita kuntia oli vuosina yhteensä 40. Lomautukset koskivat vuosina lähes perusopetuksen oppilasta ja yli lukiolaista. Erityisesti lukiolaisia lomautukset koskivat huomattavasti edellistä kolmivuotiskautta enemmän. Lomautuksia pyrittiin ajoittamaan sellaisiin ajankohtiin, jolloin niistä oli mahdollisimman vähän haittaa oppilaiden/opiskelijoiden koulunkäyntiin. 9

10 Sijoitettujen lasten opetus Suurimmat haasteet sijoituslasten opetuksen järjestämisessä johtuvat lasten vaativan erityisen tuen tarpeesta ja siitä, että heidän ongelmistaan ei saada vastaanottavan kunnan opetustoimeen riittävästi tietoa. Sijoituskunnan opetustoimi joutuu järjestämään opetuksen usein lyhyellä varoitusajalla kesken lukuvuoden, eikä sillä aina ole riittävästi resursseja yksilöllistä tukea tarvitsevien lasten opetuksellisen ja oppilashuollollisen tuen järjestämiseen. Manner-Suomessa oli vuonna 2015 kaikkiaan lasta sijoitettuna lastensuojelulaitoksiin ja perhekoteihin Vastanneista 238 kunnasta 217 ilmoitti järjestävänsä opetusta, 18 ei järjestänyt ja 3 vastasi, ettei tiennyt. Pääsyy siihen, ettei opetusta järjestetty, oli se, ettei kunnassa ollut sijoitettuja lapsia. Yhdessä tapauksessa oppilas kävi naapurikunnassa sijoitetuille lapsille järjestetyssä opetusryhmässä. Yhteistyö eri hallintokuntien välillä ei kuitenkaan aina toimi lasten edun mukaisella tavalla resurssipulan ja salassapitosäännösten tiukan tulkinnan vuoksi. Sen sijaan yhteistyö yksityisten lastensuojelulaitosten kanssa toimi yleensä hyvin. 10

11 Johtopäätökset Kulttuuri- ja kirjastopalvelut Enemmistöllä kunnista on käytössään järjestelmä lasten ja/tai nuorten kuulemiseksi suunniteltaessa kunnan kulttuuritoimintaa. Vaikuttamismahdollisuuksia ei kuitenkaan voi pitää riittävän monipuolisina, sillä vain pieni osa lapsista ja nuorista on tutkimusten mukaan kiinnostunut osallistumaan virallisten rakenteiden kautta eivätkä ne tavoita heikoimmassa asemassa olevia Valtaosassa kunnista koulut tarjoavat taide- ja kulttuurialan toimijoille tiloja järjestää lapsille ja nuorille harrastus- ja toimintamahdollisuuksia iltapäivisin. Toimintamallit ovat kunnittain vertailtuna kirjavia ja osin jäsentymättömiä Kirjastopalvelut ovat hyvin lasten ja nuorten saatavilla etenkin taajamissa. 75 % alle 16- vuotiaista asuu enintään reilun neljän kilometrin päässä kirjastosta. Kunnat ovat kuitenkin lakkauttaneet sekä kirjastoja että kirjastoautoja ja vähentäneet aukioloaikoja ja kirjastoautopysäkkien määrää. Kunnat eivät saa enää erillistä valtionavustusta kirjastoautojen hankintaan, kirjastojen rakentamiseen eikä peruskorjaukseen. Kannustavan valtionrahoituksen poistuminen voi jatkossa näkyä kuntien vähentyneenä halukkuutena investoida kirjastojen perustamishankkeisiin kuten kirjastoauton uusimiseen. 11

12 Nuorisotyö Kuntien nuorisotyöstä vastaavat viranhaltijat pitävät nuorisotyössä tärkeimpinä asioina nuoren kasvun ja hyvinvoinnin tukemista, elämän hallintaan liittyvien taitojen opettamista sekä nuorisolähtöisyyttä. Kunnallisen nuorisotyön lähtökohtien voidaan arvioida olevan nuorisolain tavoitteiden ja tarkoituksen mukaisia. Yli puolessa Suomen kunnista on saatavilla nuorisolain määrittämiä nuorisotyön palveluja monipuolisesti. Saatavuuden erot löydetään, kun tarkastellaan tuloksia kuntakoon mukaan. Suurimmat alueelliset ja kuntakokoon liittyvät erot ovat monikulttuurisen nuorisotyön palvelujen, kansainvälisen nuorisotyön palvelujen sekä katutyön saatavuudessa. Kunnat ovat resursoineet nuorisotyön palvelut hyvin vaihtelevasti. Pienten kuntien joukossa oli useita kuntia, joilla ei ollut joko lainkaan varattuna käyttömenoja nuorisotyön palveluihin, tai joilla ei ollut nuorisotyön henkilökuntaa tai nuorisotiloja. Muutenkin erityisesti pienten kuntien nuorisotyön resurssit vaihtelivat varsin paljon myös erittäin hyvin resursoituja pieniä kuntia löytyi. Resursointia voidaan pitää kunnan omana valintana. 12

13 Johtopäätökset Käyttömaksu- ja käyttövuoropolitiikan vaikutus liikuntapaikkojen tasa-arvoiseen saavutettavuuteen Kuntien liikuntapaikkojen käyttövuoroista jakoperusteista päätti yleisimmin liikuntaasioista vastaava lautakunta. Kunnista 58 prosenttia oli laatinut virallisesti hyväksytyt liikuntapaikkojen käyttövuorojen jakoperusteet. Käyttövuorojen jaossa keskeisimmät ongelmat olivat suuri kysyntä viikon ilta-ajoista ja sopivien tilojen puute. Suurinta kysyntä oli liikuntahalleista, liikuntasaleista ja jäähalleista. Kunnista runsaat puolet huomioi harrastekustannusten nousun maksupolitiikassaan pitämällä liikuntapaikkojen käyttövuorot ilmaisina lapsille ja nuorille. Käyttömaksut pysyvät nykyisenä lasten ja nuorten sekä soveltavan liikunnan ryhmissä 84 prosentissa kunnista. Kunnassa eniten käytettyjen liikuntapaikkojen, kuten uimahallien, kuntosalien, liikuntasalien ja jäähallien, käyttömaksut olivat pysyneet jäähalleja lukuun ottamatta lähes samana vuodesta 2007 vuoteen Jarkko Yliruka, ylitarkastaja, Etelä-Suomen aluehallintovirasto

14 Nuorten mielenterveys ja käytettävissä olevat opiskeluhuoltopalvelut Koulu- ja opiskeluikäisillä nuorilla erilaisten mielenterveysongelmien ja -oireiden esiintyminen on yleistä. Ahdistuneisuusoireilua on yli 10 prosentilla, tytöillä oireet ovat huomattavasti yleisempiä kuin pojilla. Ahdistuneisuusoireilevien nuorten määrä on pysynyt samana viime vuosien aikana. Nämä nuoret käyttävät opiskeluhuoltopalveluja selvästi keskimääräistä enemmän. Opiskeluhuollon palvelut ovat entistä paremmin käytettävissä peruskouluissa ja lukioissa, mutta ammatillisissa oppilaitoksissa terveydenhoitaja-, psykologi- ja kuraattoripalvelujen tilanne on mennyt seuranta-aikana huonompaan suuntaan. Tulos on huolestuttava, sillä ammatillisten oppilaitosten opiskelijoilla tiedetään olevan keskimääräistä enemmän terveys- ja hyvinvointiongelmia. Lisäksi koulujen ja oppilaitosten välillä on havaittavissa alueellisia eroja sekä käytettävissä olevissa opiskeluhuoltopalveluissa että henkilöstövoimavarojen suuruudessa. Tämä asettaa oppilaat ja opiskelijat eriarvoiseen asemaan eri puolilla maata. 14

15 Kohtalainen tai vaikea ahdistuneisuus ESAVIn toimialueella. Vakioimattomat prosenttiosuudet perusopetuksen 8. ja 9. luokan oppilaista sekä lukion ja ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoista vuonna

16 Kiitoksia! Aluehallintovirastojen peruspalveluiden arvioinnin vastuuhenkilöt Olli Aulaskari, kehittämispäällikkö, Pohjois-Suomen aluehallintovirasto (Valtakunnallinen arviointi) Seppo Suorsa, kehittämispäällikkö, Pohjois-Suomen aluehallintovirasto (Patio vastuuhenkilö) Jarkko Yliruka, ylitarkastaja, Etelä-Suomen aluehallintovirasto (Etelä-Suomen aluehallintoviraston peruspalveluiden arviointi) 16