Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tila ja peruspalveluiden arviointi

Transkriptio

1 Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tila ja peruspalveluiden arviointi Ehkäisevän päihdetyön, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ja lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisemisen yhteistyöpäivä Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan toimijoille, Kouvolassa

2 Ajankohtaista Raportti: Terveyden ja hyvinvoinnin tila ja terveyden edistäminen Etelä-Suomessa Aluehallintovirastojen vuoden 2015 peruspalveluiden arviointiraportit valmistuivat Raportteihin voi tutustua sivustolta Valtakunnallisessa ja aluehallintovirastojen alueellisissa toimintaympäristön kuvauksiin on koottu tietoa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä. ESAVIn on perustettu Opetus- ja kulttuuritoimen -vastuualueen vetämä poikkihallinnollinen (terveydenhuoltoyksikkö ja Pelastus ja varautuminen -vastuualue) hyvinvoinnin edistämisen yhteistyöryhmä 2

3 Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen 3

4 Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen valvonta Terveydenhuoltolain 12 mukaan kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista sekä toteutetuista toimenpiteistä on raportoitava valtuustolle vuosittain, minkä lisäksi valtuustolle on kerran valtuustokaudessa valmisteltava laajempi hyvinvointikertomus. Kunnan on asetettava terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen tavoitteet ja määriteltävä niitä tukevat toimenpiteet. Kunnan on nimettävä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen vastuutaho Aluehallintovirastot toteuttivat hyvinvointikertomusten valvonnan yhteistyössä Valviran ja THL:n kanssa vuosina Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen valvonnan tiedot perustuvat THL:n kuntajohdon kyselyyn vuodelta 2015 ja aluehallintovirastojen toimialueiden kuntien hyvinvointikertomuksiin 4

5 Terveydenedistämisaktiivisuus Etelä-Suomen aluehallintoviraston toimialueella (THL/TEAviisari) 1. Kunnan laaja hyvinvointikertomus 2. Kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen vastuutaho 3. Kunnan laajan hyvinvointikertomuksen tavoitteissa huomioidut kansanterveyshaasteet 4. Kunnan laajan hyvinvointikertomuksen tavoitteissa huomioidut väestöryhmät 5. Valtuustolle vuonna 2014 raportoidut väestön hyvinvoinnin ja terveyden tilan muutokset tai niihin vaikuttavat tekijät 5

6 Terveydenedistämisaktiivisuus Kymenlaakso HVK Hytevastuutaho Kansanterveyshaasteet Väestöryhmät Valtuustolle raportointi Ravitsemus Liikunta Savuttomuus Alkoholi ja huumeet Mielenterveys Tapaturmat Väkivalta ja turvallisuus Ympäristö ja ilmasto Lapset ja nuoret Työikäiset Iäkkäät Työttömät Maahanmuuttajat Vammaiset Sairastavuus Elinympäristön terveellisyys Elinoloja Elintapoja Elämänhallintaa Väestöryhmien välisiä terveyseroja Hamina Lasten ja nuorten sekä lapsiperheiden hyvinvointiraportt i Kotka Kouvola Miehikkälä Virolahti Iitti Kunnan johtoryhmän vastuulle Muun johtavan viranhaltijan vastuulle Muun johtoryhmän vastuulle Kunnan johtoryhmän vastuulle Kunnan johtoryhmän vastuulle

7 Terveydenedistämisaktiivisuus Etelä-Karjala HVK Hytevastuutaho Kansanterveyshaasteet Väestöryhmät Valtuustolle raportointi Ravitsemus Liikunta Savuttomuus Alkoholi ja huumeet Mielenterveys Tapaturmat Väkivalta ja turvallisuus Ympäristö ja ilmasto Lapset ja nuoret Työikäiset Iäkkäät Työttömät Maahanmuuttaj at Vammaiset Sairastavuus Elinympäristön terveellisyys Elinoloja Elintapoja Elämänhallinta a Väestöryhmien välisiä terveyseroja Imatra Lappeenranta Luumäki Parikkala Rautjärvi Usean eri viranhaltijan vastuulle Kunnan johtoryhmän vastuulle Muun johtoryhmän vastuulle Kunnan johtoryhmän vastuulle Kunnan johtoryhmän vastuulla Ruokolahti Savitaipale Taipalsaari Lemi Kunnan johtoryhmän vastuulle Muun johtoryhmän vastuulle Muun johtoryhmän vastuulle

8 Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen valvonta ja ohjaus (Valvira & AVIt) Valvonta 1. Kunnassa on laadittu laaja hyvinvointikertomus, jonka kunnanvaltuusto on hyväksynyt Minimikriteerit Kertomus laadittu ja valtuusto hyväksynyt 2. Kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista on raportoitu valtuustolle (sairastavuus, elinympäristö ja terveellisyys, elinolot, elintavat, elämänhallinta, väestöryhmien väliset terveyserot) Ohjaus Raportoitu 3 4 asiakokonaisuudesta 3. Kunnassa on nimetty hyvinvoinnin edistämisen vastuutaho Yksi vastuutaho tulee olla mainittuna 4. Laajassa hyvinvointikertomuksessa on huomioitu eri väestöryhmät (lapset ja nuoret, työikäiset, iäkkäät, työttömät, maahanmuuttajat, vammaiset) Lapset ja nuoret Työikäiset Ikäihmiset 5. Kunta on asettanut terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen tavoitteet ja niitä tukevat toimenpiteet (ravitsemus, liikunta, savuttomuus, alkoholi ja huumeet, mielenterveys, tapaturmat, väkivalta ja turvallisuus, ympäristö ja ilmasto) 3-4 tavoitetta sekä niille toimenpiteet Jarkko Yliruka, ylitarkastaja, terveydenhuolto/ Pol-vastuualueen johdon tuki, Etelä-Suomen AVI

9 Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Etelä-Suomen aluehallintoviraston toimialueella ESAVI 64 kuntaa kuntaa 2016 Hyvinvointikertomus laadittu ja valtuusto hyväksynyt (lähde: Teaviisari & AVI) *Valtuustolle on raportoitu 3 4 hyvinvoinnin ja terveyden asiakokonaisuudesta* (Lähde: TEAviisari) Kunnassa on nimetty hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen vastuutaho (Lähde: TEAViisari) Laajassa hyvinvointikertom uksessa on huomioitu eri väestöryhmät (Lähde: TEAviisari) *Kunta on asettanut 3 4 terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen tavoitetta ja niitä tukevia toimenpiteitä (Lähde:TEAviisari) Toiminta kriteereiden mukaista Asian toteutus osittain puutteellinen Puutteita * Hyte asiakokonaisuus: sairastavuus, elinympäristön terveellisyys, elinoloja, elintapoja, elämänhallinta, väestöryhmien väliset terveyserot * Hyte tavoitteet: ravitsemus, liikunta, savuttomuus, alkoholi ja huumeet, mielenterveys, tapaturmat, väkivalta ja turvallisuus, ympäristö ja ilmasto Jarkko Yliruka, ylitarkastaja, Etelä-Suomen aluehallintovirasto

10 Hyvinvointitiedolla johtaminen (1/4) Esimerkkinä hyvinvointikompassi - Elinolot 10

11 Hyvinvointitiedolla johtaminen (2/4) Esimerkkinä hyvinvointikompassi - Elintavat 11

12 Hyvinvointitiedolla johtaminen (3/4) Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus ATH Ravitsemus 12

13 Hyvinvointitiedolla johtaminen (4/4) Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus ATH Liikunta 13

14 Aluehallintovirastojen peruspalveluiden arviointi Aluehallintovirastoista annetun lain (896/2009) 4 :n 2 mom: aluehallintovirastojen tehtävänä on 1 momentissa säädettyjen tehtävien lisäksi peruspalvelujen alueellisen saatavuuden arviointi 14

15 Peruspalveluiden arviointi 15

16 Peruspalveluiden arviointikohteet vuonna 2015 Esiopetuksen toimeenpano Svenskspråkiga förskolan Perusopetuksen alueellinen saatavuus Utvärdering gällande grundläggande utbildning Toisen asteen koulutuksen alueellinen saatavuus Utvärdering av tillgängligheten till svenskspråkig utbildning på andra stadiet Kuntien kulttuuripalvelujen tuottaminen sekä taide- ja kulttuurilähtöiset hyvinvointipalvelut sosiaali- ja terveydenhuollossa Käyttömaksu- ja käyttövuoropolitiikan vaikutus liikuntapaikkojen tasa-arvoiseen saavutettavuuteen Kunnallisen nuorisotyö saatavuus Kirjastopalvelujen saatavuus Nuorten mielenterveys ja käytettävissä olevat opiskeluhuoltopalvelut Pelastustoimi, ennalta estävä työ Pelastustoimi, nopean avun saanti 16

17 Arviointiasetelma: nuorten mielenterveys ja käytettävissä olevat opiskeluhuoltopalvelut Kriteerit Arviointikysymykset Indikaattorit Palvelutavoiteet/ hyvä palvelutaso Nuorten ahdistuneisuusoireilu Opiskeluhuoltopalvelui den saatavuus Millainen on nuorten mielenterveys ja miten he käyttävät opiskeluhuoltopalveluja ja kokevat niiden saavutettavuuden? Kouluterveyskysely 2015: mm. mielialaa koskevat kysymykset, opiskeluhuollon palvelujen käynnit ja palveluihin pääsyn helppous Oppilaat ja opiskelijat saavat tarvittaessa tukea opiskeluhuollon peruspalveluista Tietolähteet - GAD-7 mittari Kouluterveyskysely lk. nuoret - Lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijat - Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijat Käytettävissä olevat opiskeluhuoltopalvelut ja niiden henkilöstömitoitus Millainen on opiskeluhuollon palvelujen henkilöstön mitoitus? Vastasiko se valtakunnallisia suosituksia? TEAviisari käytettävissä olevat opiskeluterveydenh uoltopalvelut ja niiden henkilöstömitoitukse n tunnusluvut Opiskeluterveydenhuollo n henkilöstömitoitus toteutuu suositusten mukaisesti. Kuraattori- ja psykologipalvelujen toteutumista seurataan ja ne ovat helposti saatavilla. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen peruskouluissa 2015 Tiedonkeruu (N=2013, 8) 17

18 Opiskeluhuoltopalveluiden saatavuuden arviointi Terveydenhoitajalla/lääkärillä/kuraattorilla/psykologilla käynnit, muuten kuin terveystarkastuksessa ESAVIn alueella. Perusopetuksen 8. ja 9. luokan oppilaista sekä lukion ja ammatillisen oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoista 2015 (vastausvaihtoehdot: 1. En, ei ole tarvetta 2.En, yritin enkä päässyt 3. Kyllä, 1 2 kertaa 4. Kyllä, 3 kertaa tai useammin) Terveydenhoitajalle/lääkärille/kuraattorille/psykologille pääsyn helppous ESAVIn alueella. Perusopetuksen 8. ja 9. luokan oppilaista sekä lukion ja ammatillisen oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoista (vastausvaihtoehdot: 1. En, ei ole tarvetta 2. En, yritin enkä päässyt 3. Kyllä, 1 2 kertaa 4. Kyllä, 3 kertaa tai useammin) Jarkko Yliruka, ylitarkastaja, terveydenhuolto/ Pol-vastuualueen johdon tuki, Etelä-Suomen AVI

19 Käytettävissä olevat opiskeluhuoltopalvelut ESAVIn alueella (1/3) Peruskoulun käytettävissä olevat opiskeluhuoltopalvelut maakunnittain lukuvuonna Kyllä Ei tietoa Ei lainkaan Uusimaa 96% 2% 3% Kouluterveyden hoitaja Kuraattori Psykologi Päijät-Häme Kymenlaakso KantaHäme Etelä-Karjala Uusimaa Päijät-Häme Kymenlaakso KantaHäme Etelä-Karjala Uusimaa Päijät-Häme Kymenlaakso KantaHäme Etelä-Karjala 99% 73% 94% 86% 96% 99% 94% 8 98% 99% 10 98% 10 98% 15% 5% 1% 12% 6% 14% 3% 1% 6% 15% 2% 1% 2% 2% Koululääkäri Uusimaa Päijät-Häme Kymenlaakso KantaHäme Etelä-Karjala 87% 9 86% 95% 82% 12% 2% 1 14% 3% 2% 18% 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Lähde: TEAviisari Jarkko Yliruka, ylitarkastaja, terveydenhuolto/ Pol-vastuualueen johdon tuki, Etelä-Suomen AVI

20 Käytettävissä olevat opiskeluhuoltopalvelut ESAVIn alueella (2/3) Ammatillisten oppilaitosten käytettävissä olevat opiskeluhuoltopalvelut maakunnittain lukuvuonna Kyllä Ei tietoa Ei lainkaan Lääkäri Terveydenhoitaja Kuraattori Psykologi Uusimaa Päijät-Häme Kymenlaakso Kanta-Häme Etelä-Karjala Uusimaa Päijät-Häme Kymenlaakso Kanta-Häme Etelä-Karjala Uusimaa Päijät-Häme Kymenlaakso Kanta-Häme Etelä-Karjala Uusimaa Päijät-Häme Kymenlaakso Kanta-Häme Etelä-Karjala 25% 25% 43% % 75% 75% 8 4% % % 9% 52% % 25% 25% 26% 2 4% Lähde: TEAviisari 20

21 Käytettävissä olevat opiskeluhuoltopalvelut ESAVIn alueella (3/3) Lukioiden käytettävissä olevat opiskeluhuoltopalvelut maakunnittain lukuvuonna Kyllä Ei tietoa Ei lainkaan Uusimaa 9 3% 7% Terveydenhoitaj a Kuraattori Psykologi Päijät-Häme Kymenlaakso Kanta-Häme Etelä-Karjala Uusimaa Päijät-Häme Kymenlaakso Kanta-Häme Etelä-Karjala Uusimaa Päijät-Häme Kymenlaakso Kanta-Häme Etelä-Karjala 29% 33% 5 63% 67% 71% 86% 43% 91% 22% % 5 44% 29% 33% 29% 14% 13% 9% Uusimaa 84% 1 6% Lääkäri Päijät-Häme Kymenlaakso Kanta-Häme 57% 57% 10 14% 43% 29% Etelä-Karjala Lähde: TEAviisari Jarkko Yliruka, ylitarkastaja, terveydenhuolto/ Pol-vastuualueen johdon tuki, Etelä-Suomen AVI

22 Johtopäätökset (1/2) Nuorten mielenterveys ja käytettävissä olevat opiskeluhuoltopalvelut Etelä-Suomen aluehallintoviraston toimialueella kohtalaista tai vaikeaa ahdistuneisuutta esiintyy noin 12 %:lla nuorista, ja ahdistuneisuus on tytöillä lähes kolme kertaa yleisempää kuin pojilla. Ero tyttöjen ja poikien välillä esiintyy kaikilla koulutusasteilla. Ahdistuneisuusoireista kärsivät nuoret käyttävät muita enemmän kaikkia opiskeluhuoltopalveluja ja kokivat myös palveluihin pääsyn vaikeammaksi kuin muut opiskelijat. Nuorten ahdistuneisuus on Etelä-Suomen aluehallintoviraston alueella samalla tasolla kuin Suomessa keskimäärin. Suurin osa nuorista pääsee koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palveluihin helposti, mutta n. 4 % kokee terveydenhoitajalle ja lääkärille pääsyn erittäin vaikeaksi. Kaikilla koulutusasteilla käytettävissä olevat terveydenhoitajien palvelut ovat hyvällä tasolla. 22

23 Nuorten ahdistuneisuusmittari (GAD-7) Nuorten ahdistuneisuutta arvioidaan tässä arvioinnissa Generalized Anxiety Disorder (GAD-7) -mittarilla. Mittari sisältää seitsemän väittämää, joissa kysytään kuinka usein (saaden arvot 0 3) erilaiset ahdistusoireet ovat vaivanneet nuorta lomakkeen täyttöä edeltäneen kahden viikon aikana (Spitzer ym. 2006, Kroenke ym. 2007, Löwe ym. 2008). GAD-7 mittari 1. Ahdistuneisuuden tunteet 2. Murehtimistaipumus 3. Liiallinen huolestuneisuus 4. Rentoutumisvaikeus 5. Levottomuus 6. Ärtyneisyys 7. Katastrofiajattelu 23

24 Nuorten kohtalainen tai vaikea ahdistuneisuus Etelä-Suomen aluehallintoviraston toimialueella Ahdistuneisuusmittari (GAD-7) 25 Uusimaa Kanta-Häme Päijät-Häme Kymenlaakso Etelä-Karjala Peruskoulu 8.9. luokat (pojat) Peruskoulu 8.9. luokat (tytöt) Lukion 1. ja 2. vuoden (pojat) Lukion 1. ja 2. vuoden (tytöt) Ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden (pojat) Ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden (tytöt) Lähde: Kouluterveyskysely 2015 Jarkko Yliruka, ylitarkastaja, terveydenhuolto/ Pol-vastuualueen johdon tuki, Etelä-Suomen AVI

25 Johtopäätökset (2/2) Nuorten mielenterveys ja käytettävissä olevat opiskeluhuoltopalvelut Suurin osa nuorista pääsee opiskeluhuollon kuraattorin ja psykologin palveluihin kohtuullisen helposti. Kuitenkin vastanneista peruskoululaisista 3 % sekä lukiolaisista ja ammattioppilaitoksen opiskelijoista 2 % koki kuraattorille pääsyn vaikeaksi. Vastaavasti psykologille pääsyn koki erittäin vaikeaksi peruskoululaisista 4 %; lukiolaisista ja ammattioppilaitoksen opiskelijoista 3 % Kuraattori- ja psykologipalveluiden kattavuus on asteittain parantunut peruskouluissa ja lukioissa. Hyvästä kehityssuunnasta huolimatta opiskeluhuoltopalveluja on tarjolla edelleen liian vähän. Ammatillisissa oppilaitoksissa lääkäri- ja kuraattoripalvelut ovat heikentyneet ja psykologipalvelut ovat pysyneet ennallaan. Kehitettävää on kuraattori- ja psykologipalveluissa ja osittain lääkäripalveluissa etenkin ammatillisissa oppilaitoksissa. Jarkko Yliruka, ylitarkastaja, terveydenhuolto/ Pol-vastuualueen johdon tuki, Etelä-Suomen AVI

26 Toimenpide-ehdotukset (1/2) Nuorten mielenterveys ja käytettävissä olevat opiskeluhuoltopalvelut Kuntien ja kuntayhtymien oppilaitosten on kiinnitettävä erityistä huomiota nuorten ahdistuneisuuden ehkäisemiseen ja sukupuolieroihin ahdistuneisuusoireilussa. Kuntien ja kuntayhtymien on järjestettävä opiskelijalle mahdollisuus keskustella henkilökohtaisesti opiskeluhuollon psykologin tai kuraattorin kanssa viimeistään seitsemäntenä oppilaitoksen työpäivänä sen jälkeen kun opiskelija on tätä pyytänyt (oppilas- ja opiskeluhuoltolain 15 :n mukaisesti). Erityisesti ammatillisissa oppilaitoksissa kuraattori- ja psykologipalveluita on kehitettävä. Kuntien ja kuntayhtymien on tuotettava koulu- ja opiskeluterveydenhuoltopalvelut säännösten mukaisesti ja yhdenvertaisesti kaikilla kouluasteilla. Jarkko Yliruka, ylitarkastaja, terveydenhuolto/ Pol-vastuualueen johdon tuki, Etelä-Suomen AVI

27 Toimenpide-ehdotukset (2/2) Nuorten mielenterveys ja käytettävissä olevat opiskeluhuoltopalvelut Tällä hetkellä toimintatietojen saatavuudessa on puutteita. Oppilas- ja opiskelijahuollon toimijoiden on kirjattava toimintatiedot tietojärjestelmiin kattavasti, jotta tietoa voidaan hyödyntää toiminnan arvioinnissa, kehittämisessä, seurannassa ja johtamisessa. Aluehallintovirasto kiinnittää kuntiin tehtävien ohjauskäyntien yhteydessä erityistä huomiota opiskeluhuollon toteutumiseen kunnan alueella. Aluehallintovirasto tukee informaatio-ohjauksella lasten ja nuorten mielenterveyspalveluiden kehittämistä mm. järjestämällä alueellisia yhteistyökokouksia Jarkko Yliruka, ylitarkastaja, terveydenhuolto/ Pol-vastuualueen johdon tuki, Etelä-Suomen AVI

28 Kiitoksia ja oikein hyvää joulunalusaikaa kaikille!