ARVIOINTIKERTOMUS Valtuuston asettamien taloudellisten ja toiminnallisten. tavoitteiden toteutuminen

Transkriptio

1 TYRNÄVÄN KUNTA Tarkastuslautakunta xx.x.2014 LUONNOS ARVIOINTIKERTOMUS 2013 Valtuuston asettamien taloudellisten ja toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen

2 1 TARKASTUSLAUTAKUNNAN TOIMINTA 1.1 Tehtävät, toiminnan tarkoitus ja tavoitteet Tarkastuslautakunta huolehtii kunnan hallinnon ja talouden tarkastuksen järjestämisestä. Kuntalain 71 :n mukaan tarkastuslautakunnan tehtävänä on: valmistella valtuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat; arvioida, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet; huolehtia kunnan ja sen tytäryhteisöjen tarkastuksen yhteensovittamisesta; ja mikäli kunnan taseessa on kattamatonta alijäämää, tarkastuslautakunnan on arvioitava talouden tasapainotuksen toteutumista tilikaudella sekä voimassa olevan taloussuunnitelman ja toimenpideohjelman riittävyyttä. n kunnan hallintosäännön 40 :n mukaan tarkastuslautakunnan on: seurattava tilintarkastajan tarkastussuunnitelman toteutumista sekä muutoinkin seurattava tilintarkastajan tehtävien suorittamista ja tehtävä tarpeen mukaan esityksiä tilintarkastuksen kehittämiseksi; huolehdittava siitä, että tilintarkastusta varten on tarpeelliset voimavarat, jotka mahdollistavat tilintarkastuksen suorittamisen hyvän tilintarkastustavan edellyttämässä laajuudessa; sekä tehtävä aloitteita ja esityksiä lautakunnan, tilintarkastajan ja sisäisen valvonnan tehtävien yhteensovittamisesta mahdollisimman tarkoituksenmukaisella tavalla. 1.2 Kokoonpano Valtuusto on valinnut toimikaudeksi tarkastuslautakunnan, joka on arviointivuoden ajan toiminut seuraavassa kokoonpanossa: Jäsenet: Tapio Nuorala pj Leila Ikonen vpj Elina Kokkonen Kalevi Pelkonen Timo Uusi-Illikainen Varajäsenet: Antti Kemppainen Anita Junttila Taina Härmä Seppo Laikari Lauri Sainio Kuntalain 71 :n mukaan tarkastuslautakunnan puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja ovat valtuutettuja. Lautakunnan sihteerinä ja pöytäkirjanpitäjänä ovat toimineet palvelusihteeri Eeva Näreaho saakka ja sen jälkeen asianhallintavastaava Johanna Visuri. Päätökset lautakunnassa on tehty puheenjohtajan esittelystä.

3 1.3 Tilintarkastaja Valtuustokauden tarkastuslautakunta valmisteli n kunnan tilintarkastajan valinnan valtuustokaudelle Valtuusto valitsi /37 valtuustokauden tilintarkastusyhteisöksi PwC Julkistarkastus Oy:n. Vastuullisena tilintarkastajana on toiminut JHTT, HTM Outi Kirvesoja ja avustavana tilintarkastajana Paula Malinen. Kuntalain 73 :n mukaan tilintarkastajan on tarkastettava: onko kunnan hallintoa hoidettu lain ja valtuuston päätösten mukaisesti; onko kunnan tilinpäätös ja siihen kuuluva konsernitilinpäätös laadittu tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten ja määräysten mukaisesti sekä antavatko ne oikeat ja riittävät tiedot tilikauden toiminnasta, taloudesta, taloudellisesta kehityksestä ja taloudellisista vastuista; ovatko valtionosuuksien perusteista ja käytöstä annetut tiedot oikeita; sekä onko kunnan sisäinen valvonta ja konsernivalvonta järjestetty asianmukaisesti. Vuoden 2013 tilintarkastus on sisältänyt 12 tarkastuspäivää. Tilintarkastaja JHTT, HTM Outi Kirvesoja on osallistunut vuoden 2013 arviointia koskeviin kokouksiin. Tilintarkastuksesta tehdyn sopimuksen mukaisesti tilintarkastaja on raportoinut lautakunnalle tilintarkastusohjelman toteutumisesta ja keskeisimmistä tarkastushavainnoista. 1.4 Toimintamuodot Valtuustokauden tarkastuslautakunta kokoontui viisi kertaa vuoden 2013 aikana. Lisäksi vuoden 2013 arviointia on tehty xxx kokouksessa vuonna Lautakunta noudatti työnjakoa, jonka mukaan kukin lautakunnan jäsen seurasi oman vastuualueensa toimintaa. Lautakunnan työnjako on ollut seuraava: toimielin valtuusto kunnanhallitus osasto hallinto- ja kehittämisosasto sivistysosasto sosiaali- ja terveysosasto ympäristö- ja tekninen osasto tarkastuslautakunnan jäsen kaikki Kalevi Pelkonen Leila Ikonen Timo Uusi-Illikainen Tapio Nuorala Elina Kokkonen Tarkastuslautakunnan arviointisuunnitelma noudattelee tilintarkastussuunnitelmaa ja sen painopistealueita. Vuonna 2013 painopistealueena on ollut Sosiaali- ja terveysosaston terveyspalvelut. Tarkastuslautakunta tutustui yleishallintoon esittelijöinä toimivat vs. kunnanjohtaja Eeva Vanhanen ja vs. hallintojohtaja Tuula Marttinen. Tarkastuslautakunta tutustui hammashoitolan laajennukseen. Johtava lääkäri Maarit Matinolli ja johtava hammaslääkäri Oili Yliraasakka kertoivat terveyspalveluiden tilanteesta ja ajankohtaisista asioista. Perusturvajohtaja Eliisa Tornberg ja vanhustyönjohtaja Teija Eskola vierailivat tarkastuslautakunnan kokouksessa kertomassa omien vastuualueidensa tavoitteiden toteutumisesta sekä muista ajankohtaisista asioista.

4 2 VUODEN 2012 ARVIOINTIKERTOMUKSEN KÄSITTELY Valtuusto käsitteli vuoden 2012 arviointikertomuksen /. Valtuusto ei edellyttänyt hallitukselta yksilöityjä toimenpiteitä vuoden 2012 arviointikertomuksen johdosta. Kunnanhallitus on valtuuston täytäntöönpanopäätöksen yhteydessä /134 todennut, että kertomus lähetetään hallintokunnille, kertomuksen havainnot otetaan huomioon laadittaessa talousarviota ja toimintasuunnitelmaa. 3 TAVOITTEIDEN TOTEUTUMISEN ARVIOINTI 3.1 Yleistä Talousarviossa määriteltyjen tavoitteiden ja toimintakertomuksessa esitettyjen tavoitteiden toteutumisen esittäminen vaihtelee osastoittain. Tarkastuslautakunta toivoo, että esittämistapaa yhtenäistettäisiin niin, että strategiset ja operatiiviset tavoitteet esitettäisiin selkeästi erillään. Lisäksi tavoitteiden toteutumisen raportoinnissa tarkastuslautakunta toivoo erityisesti niiden tavoitteiden ja toteutumien analysointia, joissa asetettuihin tavoitteisiin ei ole päästy. Lisäksi prosentuaalisissa tavoitteissa voisi selvemmin ilmaista, tavoitellaanko tasoa enintään vai vähintään, jolloin olisi mahdollista arvioida tavoitteen toteutumisen tasoa. Vuosi 2013 oli vaalikauden ensimmäinen toimintavuosi, jolloin uudet luottamushenkilöt valittiin kunnanhallitukseen ja lautakuntiin sekä toimikuntiin. Vaalikauden vaihtumisen lisäksi n kunnalle valittiin uusi kunnanjohtaja, joka aloitti työskentelyn vuoden 2014 puolella. Vuotta 2013 leimaa valtionhallinnon taholta käynnistettyihin rakenteellisiin hankkeisiin liittyvien lausuntojen ja kyselyiden valmistelu. Kuntajakoselvitysten ja sosiaali- ja terveyspalveluihin liittyvä valmistelu on tuonut epävarmuutta tulevaisuudesta. n kunnan valtuusto päätti kokouksessaan /71, että osallistuu Oulun kaupunkiseudun kuntien ja Iin kunnan kuntajakoselvityksen toteuttamiseen. 3.2 Strategiset tavoitteet n kunnan vuonna 2009 laaditussa strategiassa menestysalueiksi on nimetty asuminen ja ympäristö, yrittäjyys, lähipalvelut ja terve kuntatalous. Talousarviossa 2013 on esitetty osastoittain strategiasta johdetut kriittiset menestystekijät, mittarit ja tavoitteet vuodelle Lisäksi talousarviossa on esitetty päämäärät ja toimenpiteet. Kunnan toimintaympäristö on muuttunut edellisen kuntastrategian laatimisen jälkeen. Valtiovalta on halunnut ottaa enemmän roolia kuntarakenteen muodostumiseen ja palveluiden järjestämisvastuun määrittelyyn. Uuden kuntastrategian päivitys on aloitettu vuoden 2014 puolella uuden kunnanjohtajan vetämänä.

5 3.3 Toiminnalliset tavoitteet Hallinto- ja kehittämisosasto Tarkastuslautakunta kiinnittää huomiota työttömyysasteen kehitykseen n kunnassa, etenkin nuorten ja yli 50 -vuotiaiden työttömyysasteeseen. Tarkastuslautakunta pitää tärkeänä työpaikkaomavaraisuuden kasvattamista ja elinkeinojen kehittämistä. Kunnan markkinoinnissa tulisi korostaa n sijaintia Oulun lähialueella sekä hyviä liikenneyhteyksiä. Kaavoitusprosessissa on annettu kuntalaisille ja asianosaisille useita mahdollisuuksia osallistua kaavan laatimiseen ja mielipiteiden esittämiseen lakisääteisten kuulemisten lisäksi. Tarkastuslautakunta pitää hyvänä, että kaavoituksessa käytetään kuntalaisia osallistavia menettelyitä, jolloin kaavoitukseen liittyviä ehdotuksia voidaan tehdä myös muulla tavoin kuin muistutusten kautta. Kuntien välistä yhteistyötä on tehty palo- ja pelastustoimessa, ympäristönsuojelussa, jätehuollossa, joukkoliikenteessä sekä maaseutuviranomaistyössä. Sopimusperusteinen yhteistyö on ollut n kunnan kuntastrategian mukaista Sosiaali- ja terveysosasto Sosiaali- ja terveysosastolla on ollut useita hankkeita käynnissä vuoden 2013 aikana, joista osa on valtakunnallisia. Tarkastuslautakunta pitää tärkeänä Terveempi Lakeuden osahanketta, jossa keskeinen teema on kunnan hyvinvointijohtaminen. Hyvinvointikertomuksen avulla myös luottamushenkilöt saavat arvokasta vertailutietoa eri osa-alueilta käytettäväksi päätöksenteon tukena. Sosiaalipalveluiden, vammaispalveluiden ja vanhuspalveluiden vastuualueille myönnettiin lisämäärärahoja yhteensä euroa. Sosiaalipalveluissa on osittain pyritty siirtymään ostopalveluista omaan toimintaan. Vammaispalveluissa käytetään ostopalveluita. Tarkastuslautakunta pitää tärkeänä, että ostopalvelujen hintatasoa seurataan ja tehdään vertailulaskelmia oman tuotannon ja ostopalvelujen kustannuksista. Lääkärin vastaanoton jonoja on purettu vuoden 2013 aikana iltavastaanottojen avulla. Toimintakertomuksen mukaan hoitotakuu on toteutunut vastaanoton, hammashuollon ja mielenterveystyön osalta. Tarkastuslautakunnan käsityksen mukaan jonotilanne on vaihdellut vuoden aikana. Tarkastuslautakunta toivoo, että toimintakertomuksessa raportoitaisiin myös mahdolliset ajoittaiset hoitotakuuajan ylitykset. Hammashoitolan laajennus aiheutti toiminnassa järjestelyitä. Laajennus valmistui syksyllä Laajennuksen myötä myös hoitovälineistöä uusittiin. Aikuisväestön osalta hoitojonoa on purettu, mutta hoitoaikoja ei ole ollut riittävästi johtuen henkilökunta vajeesta. Tarkastuslautakunta pitää tärkeänä, että myös aikuisilla olisi mahdollisuus hammashoitoon terveyskeskuksessa Sivistysosasto n kunnassa on kaikille päivähoitopaikkaa tarvitseville voitu tarjota hoitopaikka. Kunta tuottaa 70 % päivähoitopalveluista ja yksityiset 30 %. Lisäksi kotihoidon tuella on lapsia lähes saman verran kuin kunnallisessa päivähoidossa. Tarkastuslautakunta pitää tärkeänä, että yksityisen ja kunnallisen päivähoidon kustannusrakennetta seurataan.

6 Peruskoulun päättäneistä oppilaista kaikki ovat saaneet jatko-opiskelupaikan. Haasteena ovat opiskelunsa keskeyttäneet opiskelijat. Etsivällä nuorisotyöllä pyritään löytämään nämä keskeyttäneet ja heille pyritään järjestämään Paja toimintaa. Tarkastuslautakunta pitää Paja toimintaa tärkeänä syrjäytymisen ehkäisemisessä. Tarkastuslautakunnan mielestä Meijerialueen suunnitelmalliseen kehittämiseen tulee kiinnittää huomiota. Nuoriso- ja vapaa-aikatoimessa tehdään yhteistyötä yhdistysten ja seurakunnan kanssa. Tarkastuslautakunnan mielestä yhteistyö mahdollistaa resurssien tehokkaan käytön ja monipuolisen toiminnan tarjonnan Ympäristö- ja tekninen osasto Liikenneväylien osalta on tavoitteeksi asetettu liikennesuunnitelma ja liikenneturvallisuuden lisääminen. Toimintakertomuksessa on kerrottu liikenneväylien osalta toteutuneet rakentamis- ja kunnossapito toimet, mutta ei liikennesuunnitelmaan ja liikenneturvallisuuteen liittyviä toimia. Tarkastuslautakunta toivoo, että talousarviossa asetettuihin tavoitteisiin liittyvät toimenpiteet raportoitaisiin toimintakertomuksessa ja mikäli toimenpiteitä ei ole tehty, niin myös siitä raportoitaisiin. Tarkastuslautakunta kiinnittää huomiota Kirkkoristeyksen liikenneturvallisuuden kehittämiseen. Kunnan omistamia metsiä on hoidettu metsäsuunnitelman mukaisesti. Metsäsuunnitelman päivittäminen on asetettu yhdeksi tavoitteeksi, mutta sen toteutumisesta ei ole raportoitu. Ruoka- ja siivouspalveluiden osalta on tehty asiakaspalvelukysely. Tarkastuslautakunta pitää tärkeänä, että henkilökuntaa on koulutettu ravitsemusasioissa. Ravitsemusasioiden merkitys on suuri etenkin vanhuspalveluissa. 3.4 Taloudelliset tavoitteet n kunnan talouden strategiseksi tavoitteeksi on asetettu: - palvelut järjestetään kustannustehokkaasti nostamatta verorasitusta maakunnan keskiarvoa korkeammaksi - konsernilainat enintään 2000 /asukas - eri tunnuslukujen pysyminen keskimääräisessä tasossa - käyttötalousmenot ovat hallinnassa o Käyttötalousmenoissa maksimissaan viiden prosentin menojen kasvu/vuosi - hallittu ja pitkäjänteinen investointipolitiikka Tuloveroprosentti on n kunnassa 20,50 %. n kunnissa veroprosentti on keskimäärin 20,36 % ja koko maassa 19,74 %. Konsernilainoja oli vuoden 2013 lopussa 3299 euroa/asukas. Tästä summasta on tytäryhtiön osuus 113 euroa/asukas ja kuntayhtymien osuus 398 euroa/asukas. n kunnalla oli lainaa 2787 euroa/asukas. Lainamäärässä ei ole pysytty kuntastrategiassa asetetussa tavoitteessa. Seuraavassa taulukossa on esitetty vertailutietona Suomen ja n taloudellisia tunnuslukuja:

7 Ennakkotieto Ennakkotieto Toimintakate /as Vuosikate /as Investointien tulorahoitus % ,6 119,5 Lainat /as Konsernilainat /as Kertynyt ylijäämä /as Taloudellisissa tavoitteissa ei ole määritelty, missä tunnusluvuissa tavoite on asetettu keskimääräiselle tasolle. Vuoden 2013 vertailutietoja ei vielä ole saatavilla, mutta vuosikate/asukas on hieman alle Suomen ennakkotiedon tunnuslukua. Käyttötalousmenojen kasvu 3,7 % alittaa koko kunnan tasolla tavoitteeksi asetetun viiden prosentin kasvun. Seuraavassa taulukossa on verotulojen ja valtionosuuksien määrä/asukas sekä vertailutietoina Suomen ja n vastaavat tiedot: Ennakkotieto Ennakkotieto Verotulot /asukas Valtionosuudet /as n kunnan saama verorahoitus (verotulot ja valtionosuudet) ylittää asukasta kohti laskettuna maakunnan tason (ennakkotieto) vuonna Kuntien vuoden 2013 verotulojen määrään vaikutti verotilityskäytännön muutos, josta aiheutuu se, etteivät verotulojen tiedot ole suoraan vertailukelpoisia edelliseen vuoteen. Vuoden 2013 talousarvio laadittiin euroa alijäämäiseksi. Talousarviossa arvioitiin, että nettomenot kasvaisivat 5,1 %. Talousarvion käyttötalousosaan myönnettiin lisämäärärahaa Lisämäärärahat kohdistuivat pääosin sosiaali- ja terveyslautakunnan tulosalueille. Sivistyslautakunnan Opetuspalvelujen tulosalueelle myönnettiin lisämäärärahaa Lisämäärärahojen myöntämisen jälkeen talousarvio oli alijäämäinen. Talousarvioon ja sen muutoksiin verrattuna toimintamenot ylittyivät ,08 ja toimintatulot ylittyivät ,12, joten talousarvion toimintakate toteutui ,04 pienempänä kuin arvioitu. Verotulojen ja valtionosuuksien toteutuessa talousarviossa arvioitua positiivisemmin sekä satunnaisten rahoitustuottojen ja lainojen korkokehityksen ollessa arvioitua pienempi, tilikauden tulokseksi muodostui ylijäämää. Lisäksi tuloutettiin poistoeroa 9 328, jolloin tilikauden ylijäämäksi muodostui

8 Toimintamenojen kasvu edelliseen vuoteen verrattuna oli 3,7 %. Kustannuslajeista suhteellisesti eniten kasvoivat avustukset 9,6 %. Euromääräisesti suurin kasvu on henkilöstömenoissa Palvelujen suhteellinen osuus toimintamenoista on 43,2 % (43,6 %) ja henkilöstökulujen suhteellinen osuus 44,1 % (44,5 %). Toimintatuotot pienenivät suhteellisesti 4,1 %, euromääräinen vähennys edelliseen vuoteen verrattuna oli Verotulojen kasvu edelliseen vuoteen verrattuna oli 4,6 % ja valtionosuuksien kasvu 6,4 %. Verotulojen vertailua vaikeuttaa tilityskäytäntöjen muutos. Tarkastuslautakunta pitää n kunnan talouden kannalta hyvänä kehityksenä, että toimintamenot eivät ole kasvaneet nopeammin kuin verotulot ja valtionosuudet. Valtionosuudet muodostavat 42,1 % (44,9 %) ja verotulot 41,1 % (44,5 %) käyttötalouden tuotoista. Toimintatuottojen osuus on 9,1 % (10,6 %). n kunta otti uutta pitkäaikaista lainaa 2,9 milj., samaan aikaan maksettiin lainojen lyhennyksiä 2,5 milj.. Pitkäaikaisten lainojen kasvoi pieneni 0,4 milj.. n kunnan lainanhoitokate on 0,75. Jos tunnusluvun arvo on yksi tai suurempi, riittää tulorahoitus lainojen hoitoon. Tarkastuslautakunnan mielestä tulee huolehtia, ettei kunnan lainarasitus kasva liian suureksi. Investoinnit vuonna 2013 olivat Suunnitelman mukaiset poistot ja kolmen vuoden poistonalaisten investointien keskiarvon ero on 25 % johtuen investointisuunnitelmaan sisältyvien uusinvestointien määrästä. 4 HENKILÖSTÖ Henkilöstön määrä väheni vuonna 2013 yhteensä 7 henkilöllä. Vähennykset tapahtuivat sosiaali- ja terveysosastolla ja ympäristö- ja teknisellä osastolla. Lisäystä henkilöstössä oli sivistysosastolla. Henkilöstökulujen määrä kasvoi 2,7 %. Henkilöstökuluja vähentää saadut sairausvakuutus- ja tapaturmavakuutuskorvaukset Lomapalkkavarausta tehtiin lisää yhteensä Henkilöstön sairauspoissaolojen kokonaismäärä kasvoi edelleen edellisestä vuodesta yli 30 prosentilla, myös vuonna 2012 kasvu oli edelliseen vuoteen verrattuna yli 30 %. Tarkastuslautakunta pitää tärkeänä, että varhaisen tuen toimenpiteitä kehitetään aktiivisesti niin, että sairauspoissaolojen määrä saataisiin laskuun. Kehityskeskustelut on ohjeistettu käytäväksi kaikkien kanssa alkuvuodesta. Kehityskeskustelujen käymisestä ei ole seurantatietoa. Tarkastuslautakunta pitää tärkeänä, että työnantaja seuraa, noudatetaanko ohjetta. Kehityskeskustelut ovat yksi keino parantaa työviihtyvyyttä ja lisätä henkilöstön vaikutusmahdollisuuksia.

9 5 KUNTAKONSERNILLE ASETETTUJEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN n kunnan konserniin kuuluu tytäryhteisönä n Vesihuolto Oy (68 %) ja osakkuusyrityksenä Hirsijärven Vesi Oy (suora omistus 40 % ja kertautuva omistus 46,8 %). Lisäksi konsernitilinpäätökseen yhdistellään ne kuntayhtymät, joissa n kunta on jäsenenä. Kuntakonsernia ohjataan konserniohjeiden avulla. n konserniohjeet on hyväksytty valtuustossa / 4. Talousarviossa ei ole asetettu n Vesihuolto Oy:lle erityisiä talousarviovuotta koskevia tavoitteita. Toimintakertomuksessa on esitetty selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä. Tytäryhtiön hallituksessa on kunnanhallituksen ja kunnan johdon edustus, jolloin konserniohjaus toimii suoraan. n Vesihuolto Oy:tä tarkastaa konserniohjeen mukaisesti kunnan tilintarkastaja. Konserniin kuuluvista kuntayhtymistä Oulun seudun koulutuskuntayhtymä palautti aikaisempien vuosien ylijäämää yhteensä ,69 euroa, jolla summalla merkittiin yhtiöitetyn ammattikorkeakoulun osakkeita. n sairaanhoitopiiri alensi peruspääomaa euroa Reisjärven irtauduttua kuntayhtymästä. 6 MUUT HAVAINNOT Hyvinvointikertomus valmistellaan kunnassa tai alueellisesti hyvinvointipolitiikan suunnittelun, arvioinnin ja raportoinnin työvälineeksi. Hyvinvointikertomus on tiivis kuvaus johtopäätöksineen kunnan toteuttamasta hyvinvointipolitiikasta väestön terveydestä ja hyvinvoinnista terveyteen ja hyvinvointiin vaikuttavien tekijöiden muutoksista palvelujärjestelmän toimivuudesta ja kyvystä vastata hyvinvointitarpeisiin sekä ehkäisevän työn kustannuksista ja mahdollisista vaikutuksista. Hyvinvointikertomus on hyvinvointijohtamisen työväline. Se toimii strategiatyön sekä vuotuisen kuntasuunnittelun ja seurannan välineenä. Kertomus valmistellaan kerran valtuustokaudessa ja päivitetään vuosittain osana kuntasuunnittelua. Uusi terveydenhuoltolaki (1326/2010, 12) velvoittaa kunnat valmistelemaan hyvinvointikertomuksen kerran valtuustokaudessa. Vuodelta 2013 on laadittu hyvinvointikatsaus, jossa raportoidaan tapahtumat vuosilta ja esitetään suunnitelma vuodelle Hyvinvointikatsaus on käsitelty valtuustossa vuonna Tarkastuslautakunnan mielestä hyvinvointikertomus katsauksineen toimii hyvin strategiatyön pohjantietona ja jatkossa myös toiminnan kehittämisen välineenä.

10 7 YHTEENVETO Vuoden 2013 tilinpäätöksessä tarkastuslautakunta kiinnitti erityisesti huomiota henkilöstön sairauspoissaolojen määrän voimakkaan kasvun jatkumiseen. Tarkastuslautakunnan mielestä henkilöstön työssä jaksamisen ja viihtymisen sekä varhaisen tuen toimien kehittäminen on tärkeää, koska henkilöstökustannukset muodostavat merkittävän osan n kunnan menoista. Taloudessa n kunnan haasteet tulevat olemaan toimintamenojen kasvun suhteuttamisessa toimintatuottojen, verotulojen ja valtionosuuksien kasvuun etenkin, kun palvelujen tarve kasvaa väestön kasvun myötä sekä lainamäärän hallitsemisessa tulevien investointien rahoittamisessa. llä xx. päivänä huhtikuuta 2014 Tapio Nuorala Leila Ikonen Elina Kokkonen puheenjohtaja varapuheenjohtaja jäsen Kalevi Pelkonen jäsen Timo Uusi-Illikainen jäsen