Hyödykemarkkinoiden sääntelypuitteiden kilpailukyky Suomessa OECD:n sääntelyindikaattoreiden valossa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hyödykemarkkinoiden sääntelypuitteiden kilpailukyky Suomessa OECD:n sääntelyindikaattoreiden valossa"

Transkriptio

1 Kansantaloudellinen aikakauskirja 103. vsk. 4/2007 Hyödykemarkkinoiden sääntelypuitteiden kilpailukyky Suomessa OECD:n sääntelyindikaattoreiden valossa Petri Lehto Neuvotteleva virkamies, VTT kauppa ja teollisuusministeriö 1. Johdanto hyödykemarkkinoiden sääntely ja kilpailu h yödykemarkkinoita säännellään teollistuneissa maissa edelleen hyvin monella eri tavalla. Valtiot asettavat markkinoiden toiminnalle lainsäädännöllisin tai muun ohjauksen keinoin erilaisia ja erisuuruisia määräyksiä, jotka muuttavat markkinoiden toimintaa siitä, mitä se olisi ilman tällaista interventiota. yleensä tämä merkitsee valtion suoraa markkinaohjausta (mm. valtion yhtiöomistus, valtioyhtiöiden suosiminen, hintasääntely), yritystoiminnan harjoittamista koskevia lupajärjestelmiä, viranomaismääräysten kautta yrityksille koituvaa hallinnollista taakkaa, erilaisia lainsäädännöllisiä alalle tulon esteitä ja kansainvälistä kauppaa koskevia esteitä. Viime vuosikymmentenaikana teollistuneet maat ovat kiinnittäneet kasvavaa huomiota hyödykemarkkinoiden sääntelyn taloudellisiin vaikutuksiin talouden toimintaan. tämä johtuu lähinnä siitä, että tätä koskeva tutkimustieto on viitannut siihen, että sääntely heikentää aidosti talouden suorituskykyä. Vaikutuskanavan esitetään perustuvan siihen, että korkea sääntely heikentää markkinoiden luonnollista dynamiikkaa ja kilpailua, mikä heikentää resurssien allokoitumista ja innovaatiotoimintaa vaimentaen siten tuottavuuden kasvua. etupäässä 1980 luvulta lähtien teollisuusmaat ovatkin pyrkineet vähentämään markkinoiden sääntelyä ja saattamaan sitä yritys ja kilpailumyönteisempään suuntaan. liikenteen sääntelyn vapauttaminen oli kohteena ensimmäinen. siitä lähtien sääntelyn purkamista on ulotettu yhä laajempaan osaan taloutta, myös sellaisille sektoreille, joissa vielä joitakin vuosia sitten kilpailun toimivuuden mahdollisuuksia epäiltiinhyvin vahvasti. sääntelyn vapauttamisen tulokset ovatkin osoittautuneet sen verran vankoiksi, että suuntaus on voimistunut ja kattaa nykyisin kaikki teollisuusmaat. tämä ei tietenkään tarkoita sitä, että sääntelyn purkaminen merkitsisi sääntelystä täysin vapaata toimintaympäristöä, vaan pikemminkin pyrkimys 458

2 Petri Lehto tä toteuttaa sääntelyä tavalla, joka huomioi kilpailun ja yritystoiminnan merkityksen aiempaa paremmin. tästä syystä olisi useimmin syytä pikemminkin puhua paremmasta sääntelystä kuin sääntelyn poistamisesta tai vapauttamisesta. lähtökohtaisesti on hyvin vaikea arvioida, miten sääntely vaikuttaa talouteen, sillä kansalliset kontekstit eroavat toisistaan hyvin paljon ja sääntelyn laadussa on myös paljon käytännön eroavaisuutta. nyttemmin on kuitenkin tehty ensimmäisiä yrityksiä saattaa sääntely ympäristö mitattavaan ja vertailtavaan muotoon. ensimmäisenä tähän on ryhtynyt oecd keräämällä jäsenmaitaan koskevan ainutlaatuisen sääntelyindikaattoriaineiston. oecd on tilastoinut sääntelyyn liittyviä näkökohtia 1970 luvun puolivälistä alkaen. aluksi lähtökohtana oli talouden eri sektoreja koskeva sääntely ja sittemmin 1990 luvun lopulta lähtien laajempi koko taloutta koskeva sääntely. tämän artikkelin tarkoituksena on tarkastella oecd:n indikaattoriaineiston avulla hyödykemarkkinoiden sääntelyn laajuutta suomessa suhteessa muihin oecd maihin ja tehdä tätä koskevia johtopäätöksiä. artikkelin koko materiaali perustuu oecd:n kahteen indikaattoriaineistoon horisontaalista sääntelyä arvioiviin hyödykemarkkinoiden sääntelyindikaattoreihin ja ei teollisuuden sektorikohtaista sääntelyä arvioiviin sektorisääntelynindikaattoreihin. 1 horisontaalista sääntelyä käsitellään 1 Aineistoa on käsitelty viime vuosienkuluessa monissa eri OECD raporteissa. Hyvän kokonaiskuvan antavat esimerkiksi Conway,deRosa, Nicoletti ja Steiner (2006), Conway ja Nicoletti(2006), Conway,Janod ja Nicoletti (2005), Höj, Galasso, Nicoletti ja Dang (2006), Kongsrud ja Wanner (2005), Nicoletti ja Scarpetta (2005) ja OECD (2005, 2006). Varsinainen havaintoaineisto on saatavilla OECD:n wwwsivuilla. luvussa 2jasektorikohtaista luvussa 3. luvussa 4keskustellaan sääntelyn ja talouden suorituskyvyn välisistä yhteyksistä, edelleen oecd:n analyysien perusteella. luku 5käsittää johtopäätökset. 2. Hyödykemarkkinoiden horisontaalinen sääntely OECD-maissa 1998 ja OECD:n horisontaaliset sääntelyindikaattorit oecd:n laatimat hyödykemarkkinoiden sääntelyindikaattorit ( product market regulation (PMR) indicators) perustuvat laajaan oecdmaat kattavaan kyselyaineistoon. indikaattoreita on 140 kpl ja ne on muodostettu yli 800 kysymyksestä. indikaattorit laadittiin ensimmäistä kertaa vuonna Vuonna 2003 ne päivitettiin, ja aiotaan jälleen päivittää vuoden 2008 aikana. aineiston havaintojen ajankohdat ovat siis vuosilta 1998 ja 2003, eivätkä ne siten vielä muodosta kattavaa aikasarja aineistoa. sääntelyindikaattorit koskevat horisontaalista sääntelyä. tämän osalta indikaattorit kattavat valtion markkinaohjauksen, yrittäjyyden esteet sekä kansainvälisen kaupan ja investointien esteet. näistä kaksi ensimmäistä luokkaa kuvaavat kotimaisen toiminnan sääntelyä ja viimeinen ulkomaisen toiminnan sääntelyä. koska aineisto koostuu suuresta määrästä indikaattoreita, oecd on joutunut etsimään tapoja, joilla aineiston sanoma voidaan esittää helpohkolla tavalla. järjestö on turvautunut tässä komposiittimenetelmiin, joille on mm. ominaista se, että indikaattoreille voidaan määrätä esitysteknisesti erilaisia tasoja, joiden välillä indikaattoreita voidaan kätevästi tulkita, ja 459

3 KAK 4/2007 Kuvio 1. OECD:n hyödykemarkkinoiden horisontaalisen sääntelyn tarkastelukehikko lähde: oecd product Market regulation database. että indikaattorit mahdollistavat myös yhden ylätason kokonaisindikaattorin arvon laskennan, siis eräänlaisen sääntelyn yleiskuvan kokonaisindikaattorin määrittämisen. komposiittimenetelmässä on olennaista se, minkälaisia painoja alatason indikaattorit saavat, sillä nämä vaikuttavat lopulta siihen, minkälaisiksi keskitason indikaattorit ja myös ylätason lopullinen kokonaisindikaattori muotoutuvat. usein painojen muodostamisessa käytetään hyväksi pääkomponenttianalyysiä, jossa painot määräytyvät sen mukaan, kuinka paljon alatason varsinaiset indikaattorit selittävät eroja indikaattorien arvojen vaihtelussa. koska komposiittimenetelmässä ylätason kokonaisindikaattorin arvo riippuu alemman tason indikaattorien painoista, yleensä tällaisessa analyysissä tehdään myös herkkyys ja luotettavuustestauksia, joissa selvitetään, paljonko ylätason arvot muuttuvat painoja vaihdeltaessa. Myös oecd:n analyyseissä on toteutettu tällaista arviointia. 2 kuvio 1havainnollistaa oecd:n hyödykemarkkinoiden sääntelyn arviointikehikon. alinna ovat esillä varsinaisen kyselyaineiston tulokset. ne on saatettu indikaattorimuotoon seuraavalla tasolla (esim. hintasääntelyn määrä). nämä indikaattorit on vuorostaan yhdistetty korkeamman tason mittareiksi (esim. valtion yhtiöomistus), ja edelleen kolmeksi ylemmän tason luokaksi (esim.valtion markkinaohjaus), 2 OECD on myös analysoinut kokonaisindikaattorin luottamusväliä antamalla alatason varsinaisille yksittäisille indikaattoreille mielivaltaisia painoja välillä 0 1, ja katsomalla miten ylätason kokonaisindikaattorin arvo reagoi painojen muutoksiin. 90 %:n luottamusvälillä kokonaisindikaattorin vaihteluväli ei ole kovinkaan merkittävää, mikä viittaa siihen, että indikaattoreille annetut painot ovat suhteellisen oikeaan osuvia. Vaihtelu on erityisesti alhaista niissä maissa, joissa sääntely on suhteellisesti alhaista. 460

4 Petri Lehto jotka voidaan yhdistää vielä sisäisiksi ja ulkoisiksi politiikkatoimenpiteiksi. nämä yhdessä muodostavat lopulta ylimmän tason kokonaisindikaattorin arvon (kuviossa hyödykemarkkinoiden sääntely). indikaattorit on käytännössä skaalattu numeroasteikolle 0 6 siten, että maksimaalista sääntelyä kuvaa luku 6jasääntelystä tyystin vapaata tilannetta luku 0. lukujen tulkinta on tietysti aina sidoksissa yksittäiseen indikaattoriin, mutta korkeammat arvot siis indikoivat laajempaa tai tiukempaa hyödykemarkkinoiden sääntelyä OECD-maiden horisontaalinen sääntely vuosina 1998 ja Suomen sääntelyn tason lasku on tilastollisesti merkitsevää 90 %:n luottamustasolla. Lähes puolella OECD maista tilanne on samanlainen, painottuen kuitenkin aiemmin eiliberaaleihin maihin. Kuvio 2. Hyödykemarkkinoiden sääntely OECD maissa vuosina 1998 ja 2003 hyödykemarkkinoiden sääntely on muuttunut vuodesta 1998 vuoteen 2003 tultaessa selvästi kilpailumyönteisempään suuntaan (kuvio 2), mikä on nähtävissä huomattavasti alentuneessa keskiarvossa. sääntely on vähentynyt kautta linjan, sekä jo aiemmin sääntelyltään liberaaleissa maissa että myös markkinoiltaan tiukemmin säännellyissä maissa. sääntelyn taso suomessa on kuitenkin alentunut hieman enemmän kuin keskimäärin, ja kokonaistilanteessa olemme parantaneet sijoitustamme (sijalta 17 sijalle 10, kun luxemburgia ja slovakiaa ei lasketa mukaan vuoden 1998 tietojen puuttumisen vuoksi) 3.hyödykemarkkinoiden sääntely on vähentynyt eniten niissä maissa, joissa sitä on aiemmin esiintynyt eniten (puola, tsekki, korea, italia, turkki, kreikka), mikä merkitsee sitä, että sääntelyn taso on yhdenmukaistunut oecd maiden välillä ajan kuluessa. Mielenkiintoista myös on, että eu maissa sääntely on alentunut enemmän kuin eu:n ulkopuolisissa maissa. oecd on myös ryhmitellyt maat sääntelyn määrän mukaan kolmeen ryhmään: liberaalit, keskiryhmä ja ei liberaalit. suomi kuului vuonna 1998 liberaalien ja ei liberaalien maiden välimaastoon, keskiryhmään, eikä tilanne ole tästä muuttunut vuonna Vuosien 1998 ja 2003 välillä ryhmien koostumus ei ole muuttunut, vaikka ryhmien sisällä maat ovat suhteellisia asemiaan muuttaneetkin. iso Britannia, 461

5 KAK 4/2007 Kuvio 3. Hyödykemarkkinoiden sääntely kokonaisuudessaan ja sääntelyluokittain 1998 ja 2003 seuraavaksi hyödykemarkkinoiden sääntelyn muutosta tarkastellaan maittain kunkin säänteaineistolähde: oecd product Market regulation database. australia, yhdysvallat, irlanti, uusi seelanti, kanada, islanti ja tanska muodostavat liberaalien maiden ryhmän. Mielenkiintoista on, että anglosaksiset maat ja pohjoismaat edustavat yhdessä alhaisen sääntelyn maita, mitä vielä korostaa se, että ruotsi ja suomi ovat vuoteen 2003 tultaessa selvästi lähestyneet liberaalien maiden ryhmää. tarkasteltaessa sääntelyn luokkia havaitaan, että sääntely on vähentynyt selkeästi kussakin luokassa (kuvio 3). prosentuaalisesti selvimmin sääntely on laskenut valtion markkinaohjauksessa ja kansainvälisen kaupan ja investointien esteissä. kun sääntelyn alenemista tarkastellaan kunkin kolmen luokan sisällä, havaitaan sääntelyn muutoksen kuitenkin keskittyneen tiettyihin indikaattoreihin (kuvio 4). Valtion markkinaohjauksen osalta sääntelyn aleneminen johtuu etupäässä hintasääntelyn loppumisesta (lentoliikenteessä ja viestinnässä) sekä valtion yksityisiä yrityksiä koskevasta suorasta ohjauksesta. yrittäjyyden esteiden osalta selvästi merkittävin muutos koskee lupien saannin helpottumista. kansainvälisen kaupan ja investointien esteiden osalta sääntelyn väheneminen on ollut kauttaaltaan merkittävää. toisaalta muutoksen ovat aikaansaaneet etupäässä siirtymätalouksien joukkoon kuuluneet oecd maat, jotka ovat joutuneet mukautumaan kansainvälistä kauppaa ja investointeja koskeviin kansainvälisiin sopimuksiin Valtion markkinaohjaus -sääntelyluokka 462

6 Petri Lehto Kuvio 4. Sääntelyn muutoksen jakautuminen indikaattorien välillä suomen suhteellisen aseman kehitys tässä sääntelyluokassa on mielenkiintoista myös siksi, että se ilmentää olennaista sääntely ympäristön kehittämisen näkökohtaa: vaikka kansallisesti tehtäisiinkin merkittäviltä tuntuvia sääntelyn uudistamisratkaisuja, muut maat voivat tehdä samanaikaisesti yhtä merkittäviä tai jopa suurempia uudistuksia. tästä syystä voi käydä niin, että sääntelypuitteiden kilpailukyky uudis lyluokan puitteissa. Valtion markkinaohjauksen osalta havaitaan suurimman sääntelyn vähenemisen kohdistuvan aiemmin korkean sääntelyn maihin (kuvio 5). suomi oli tässä suhteessa vuonna 1998 heikoimmin suoriutuvien joukossa eikä tilanne ole sijoituksen osalta merkittävästi muuttunut, vaikka sääntely onkin prosentuaalisesti huomattavasti alentunut muut samassa ryhmässä olleet maat ovat vähentäneet valtion suoraa markkinaohjausta lähes samassa mittakaavassa kuin suomi. Vuonna 2003 suomi on tässä luokassa siten edelleen selvästi keskiarvon yläpuolella. 4 4 Voidaan tietysti kysyä, kuinka relevantti tekijä esimerkiksi valtion yhtiöomistus on markkinoiden toimivuuden kannalta. Suomessa on yleensä korostettu, että silloin kun valtion yhtiöomistukseen ei sisälly minkäänlaista suosituimmuusperiaatetta, kilpailutilannemarkkinoilla säilyy neutraalina. Näin voi olla kilpailuneutraliteetin kannalta. Jos kuitenkin valtion yhtiöomistus toimii jarruna esimerkiksi yritysjärjestelyjen kautta tapahtuville markkinoiden rakenteellisille muutoksille, kyse on markkinoiden luontaista dynamiikkaa heikentävästä tekijästä, joka on koko talouden toiminnan kannalta merkityksellistä. 463

7 KAK 4/2007 Kuvio 5. Valtion markkinaohjaus sääntelyluokka 1998 ja 2003 Kuvio6.Suomi suhteessa vertailumaihin valtion markkinaohjaussääntelyluokassa 1998 ja 2003 tuksista huolimatta jopa suhteellisesti heikkenee. tämä on havaittavissa kuviosta 6, jossa suomen asema ei ole parantunut millään tavalla vertailumaihin nähden kansallisista toimenpiteistä huolimatta. kansainvälinen vertailutieto on tästä syystä hyvin keskeinen näkökohta myös sääntelypuitteiden kansallisen kehittämisen kannalta. kun valtion markkinaohjausta tarkastellaan yksittäisten sääntelyindikaattorien avulla, havaitaan, että vuoden 1998 sääntelyn tasomme vaihteli merkittävästi indikaattorien välillä (kuvio 7). yhtäältä jo tuolloin esimerkiksi hintasääntelyämme oli merkittävästi purettu, mutta toisaalta erityisesti valtion yhtiöomistus oli edelleen laajaa suhteessa vertailumaihin. Vuoden 2003 kohdalle edettäessä havaitaan, ettei selvää muutosta suhteessa kilpailijamaihin ole havaittavissa: vaikka suomessa valtion markkinaohjaus on selvästi vähentynyt, näin on tapahtunut myös muualla. Vuoteen 2003 tultaessa suomessa edistyttiin kaikkien indikaattorien kohdalla, paitsi valtion yhtiöomistuksen toimialoittaisessa kattavuudessa. Muissa verrokkimaissa kehitys oli samansuuntainen. selvimmin suomi on parantanut sijoitustaan kannustinjärjestelmien käyttöönotossa sääntelyssä ja hintasääntelyn purkamisessa, joissa suomi on nyt selvästi oecd:n keskiarvon paremmalla puolella. Valtion markkinaohjausta koskevan sääntelyn kohdalla suomen keskeinen haaste liittyy valtion yhtiöomistukseen, joka indikaattorien valossa on hyvin laajaa ja omistusten myyntiin tarvitaan poliittista käsittelyä. 464

8 Petri Lehto Kuvio 7.Suomi suhteessa verrokkimaihin valtion markkinaohjaus sääntelyindikaattoreilla vuonna 1998 ja Yrittäjyyden esteet -sääntelyluokka yrittäjyyden esteiden osalta oecd maat ovat toteuttaneet merkittävää sääntelyn purkamista vuosien 1998 ja 2003 välillä (kuvio 8), mutta ei aivan yhtä suurta kuin kahdessa muussa sääntelyluokassa. kehityksestä huolimatta maiden välillä on uudistustenkin jälkeen selviä eroja. suomi on indikaattorien valossa ollut eräs eniten uudistuksia toteuttaneista maista, ja onkin parantanut selkeästi suhteellista asemaansa vuoteen 2003 tultaessa: aiemmin suomen sijoitus ylitti oecd keskiarvon, mutta vuonna 2003 päästiin jo selvästi sen alle. sääntelyindikaattoreilla arvioituna olimme vuonna 2003 jo oecd maiden kärkikaartia yrittäjyysmyönteisessä sääntelyssä. kun suomen tilannetta arvioidaan suhteessa kilpailijamaihin, edellä todettu tilanteen paraneminen saa vahvistuksen (kuvio 9). purettaessa sääntelyluokka indikaattorien tasolle havaitaan syitä suomen suhteellisen aseman kohenemiselle: suomi on erityisesti parantanut asemiaan lupajärjestelmiä ja hallinnollisia rasitteita koskevissa tekijöissä (kuvio 10). Valtio omisteisia yhtiöitä ei ole suosittu kilpailusäännöissä kumpaisenakaan tarkasteluvuotena. kun huomioidaan suhteellinen kehitys yrittäjyyttä koskevassa sääntelyssä, suomen haasteet liittyvät ennen muuta yritysten perustamisen helppouteen, erityisesti yksinyrittäjien osalta Kansainvälisen kaupan ja investointien esteet -sääntelyluokka kansainvälisen kaupan ja investointien esteet sääntelyluokka on kolmesta luokasta kaikkein 465

9 KAK 4/2007 Kuvio 8. Yrittäjyyden esteet sääntelyluokka 1998 ja 2003 aineistolähde: oecd productmarket regulation database. homogeenisin (kuvio 11). Vielä 1998 näkyvissä olleet erot, jotka johtuivat etupäässä kaupan esteistä siirtymätalouksissa ja kehittyvissä maissa, ovat vuoteen 2003 tultaessa pääosin poistuneet. Vuonna 2003 varsinaisia eroja maiden välille tuottaakin enää muutama maa, ja niistäkin osalle lähestymässä ollut eu jäsenyys oli sittemmin tasoittamassa eroja suhteessa muihin oecd maihin. suomi oli jo vuonna 1998 tässä sääntelyluokassa eturivin oecd maa, ja vuoteen 2003 siirryttäessä tilanne sen kuin vankistui. luokan kärjestä on löydettävissä pieniä eu maita, muutamin poikkeuksin. Kuvio 9. Suomi suhteessa verrokkimaihin yrittäjyyden esteet sääntelyluokassa 1998 ja 2003 yksittäisillä indikaattoreilla tarkasteltuna suomen suhteellinen asema on parantunut samaa vauhtia kilpailijamaiden kanssa, mutta parempi alkutilanne on ylläpitänyt etumatkaa muihin (kuvio 12). omistusrajoitusten osalta kaikki eu maat ovat edelleen eu:n ulkopuolelta tehtävien sijoitusten näkökulmasta osittain suljettu alue, sillä ulkopuolisten maiden korkein mahdollinen omistusosuus eurooppalaisista lentoyhtiöistä on edelleen 49 %. tullit ovat muuttuneet varsinkin eu maiden kohdalla hyvin yhdenmukaisesti. 3. Hyödykemarkkinoiden sektorikohtainen sääntely OECD-maissa OECD:n sektorisääntelyä koskevat indikaattorit oecd maiden hyödykemarkkinoiden sektorikohtaista sääntelyä arvioivaa indikaattoriaineistoa on kerätty huomattavan pitkään, vuosittain 466

10 Petri Lehto Kuvio 10. Suomi suhteessa verrokkimaihin yrittäjyyden esteet sääntelyindikaattoreilla vuonna 1998 ja 2003 jo vuodesta 1975 lukien. tämän aineiston tiedot eroavat hieman sektorista toiseen ja ovat muutenkin vähemmän kattavia kuin edellä läpikäyty horisontaalisen sääntelyn aineisto, joka siis koskee yrittäjyyden ja kilpailun yleisiä edellytyksiä sektorista riippumatta. siksi näitä aineistoja ei ole yhdistetty eikä niitä ole tässäkään syytä käsitellä yhdessä vaan erikseen. Vaikka sektorisääntelyn arviointi rajoittuu tiettyihin sektoreihin, siinä pyritään huomioimaan samoja kilpailun kannalta olennaisia tekijöitä kuten horisontaalisessakin sääntelyssä. näin ollen alalle tuloon ja valtion markkinaohjaukseen kiinnitetään runsasta huomiota. horisontaalisen sääntelyn arvioinnista poiketen sektorisääntelyn arvioinnissa tarkastellaan myös markkinarakennetta. oletuksena tässä on, että vahva keskittyminen ja vertikaalinen integraatio voivat heikentää kilpailun toimivuutta ollen siten sääntelynkin kannalta tärkeitä näkökulmia. sektorisääntelyn aineisto koskee yhdeksää oecd maiden ei teollista sektoria: maakaasu, sähkö, lentoliikenne, rautatieliikenne, maaliikenne, posti, televiestintä, vähittäiskauppa ja liike elämän palvelut. Viimeksi mainitun palvelualan kohdalla aineisto koskee asianajo, tilinpito, arkkitehti ja suunnittelupalveluja. tässä artikkelissa keskitytään vähittäiskaupan ja liike elämän palvelujen sektorikohtaisen sääntelyn kuvaamiseen (kappaleet 3.2 ja 3.3). Muihin sektoreihin tehdään hieman ylimalkai 467

11 KAK 4/2007 Kuvio 11. Sääntelyn muutos kansainvälisen kaupan ja investointien esteet sääntelyluokassa 1998 ja 2003 sempi katsaus (kappale 3.4). sektorikohtainen sääntely tulee kuitenkin uudelleen esiin artikkelin neljännessä luvussa, jossa selvitetään sääntelyn ja taloudellisen suorituskyvyn välistä yhteyttä Vähittäiskaupan sääntely Vaikka suomen vähittäiskaupan sääntelyä on viime vuosien kuluessa jonkin verran vähennetty,suomen suhteellinen asema oecd maiden joukossa ei ole merkittävästi muuttunut (kuvio 13). yleisesti voidaankin sanoa, että suomen vähittäiskauppa on edelleen melko voimakkaasti säännelty. pohjoismaidenkin keskiarvo on suomea selvästi parempi, vaikka mukana on norjan korkeaa sääntelyä kuvaavat luvut. pohjoismaiden keskiarvoa alentaa erityisesti ruotsi, jossa vähittäiskaupan sääntely on hyvin niukkaa, jopa oecd:n lievintä. tarkasteltaessa vähittäiskaupan sääntelyä yksittäisten indikaattorien avulla, huomataan suomen suhteellisia vahvuuksia olevan hintasääntelyn puuttuminen ja rekisteröinnin vaivattomuus (kuvio 14). Muilla sääntelyn alueilla aukioloajat, olemassa olevien yritysten suojelu, suuria yksiköitä koskevat rajoitukset ja lupajärjestelmä suomi sen sijaan menestyy yleisesti keskiarvoa heikommin. on myös huomioitavaa, että näistä tekijöistä sääntelyä on tarkastelujaksolla helpotettu vain yhdellä alueella olemassa olevien yritysten suojelussa. alaindikaattorien tasolla kaupan sääntelyssä suomessa on tapahtunut laskua vain kahdessa indikaattorissa. uuden toimipaikan rekisteröinnin tarve kaupparekisteriin elintarvikekaupan alalla on poistunut ja siten tätä koskeva indikaattori on laskenut nollaan. toinen muutos on olemassa olevien yritysten suojelua mittaavan indikaattorin arvon lasku. indikaattorilla mitataan mm. tiettyjen tuotteiden rajaamista laillisen monopolin yksinoikeudeksi. 5 kaupan suuryksiköiden sääntelyä kuvaava indikaattori on hyvin mielenkiintoinen. suur 5 Vuoden 1998 ja 2003 indikaattorien muodostamiseen käytettyjen vastausten tarkasteleminen paljastaa, että itse asiassa vuoden 1998 suurempi luku johtuu vastauksen puuttumisesta toiseen indikaattorin kysymykseen ovatko alan edustajat osallisena lupien myöntämisessä. Tämän perusteella on siis mahdollista, että indikaattorin mittaamissa sääntelyn muodoissa tapahtui käytännössä hyvin vähän muutoksia vuosien 1998 ja 2003 välillä. 468

12 Petri Lehto Kuvio 12. Suomi suhteessa verrokkimaihin kansainvälisen kaupan ja investointien esteet sääntelyindikaattoreilla vuosina 1998 ja 2003 Kuvio 13. Suomi suhteessa verrokkimaihin vähittäiskaupan sääntelyssä vuosina 1998 ja 2003 yksikkökysymystä on nimittäin pidetty tuottavuustutkimuksissa kaupan osalta hyvin tärkeänä yksittäisenä tekijänä, kuvaahan se helppoutta perustaa suuria liikepaikkoja, jotka voivat vaikuttaa merkittävästi tuottavuuteen mm. skaalatuottojen vuoksi. suuryksiköiden perustamista koskevaa sääntelyä on jopa tiukennettu suomessa tarkastelujakson aikana. 6 kauppojen aukioloaikojen sääntelyssä suomi kuuluu vahvimmin säänneltyjen maiden 6 Tältä osin olen korjannut OECD:n kyselyaineistoa siellä esiintyneen vuotta 1998 koskeneen virheen vuoksi: vuoden 1998 kohdalla Suomen vastaus osoitti suuryksiköiden sääntelyä rajoitetun jo vuonna 1998, vaikka tätä koskeva lakimuutos tuli voimaan vasta hieman myöhemmin. 469

13 KAK 4/2007 Kuvio 14. Suomi suhteessa verrokkimaihin vähittäiskaupan sääntelyindikaattoreilla vuosina 1998 ja 2003 joukkoon. indikaattorissa huomioidaan kolme tekijää: 1) säädelläänkö kauppojen aukioloaikoja, 2) millä tasolla sääntely tapahtuu (valtion tasolla indikaattori saa korkeamman arvon) ja 3) onko sääntely muuttunut joustavammaksi viimeisen viiden vuoden aikana. indikaattori ei kuitenkaan huomioi sääntelyn yksityiskohtia esimerkiksi siten, ettäseottaisi huomioon osittaiset aukiolomahdollisuudet, esimerkiksi sunnuntaisin tai vain osan vuotta kattavat rajoitukset. 7 hintasääntelyn indikaattorin perusteella suomi kuuluu selvästi vähäisimmän sääntelyn 7 Toisaalta useassa EU maassa tilanne sunnuntaiaukioloaikojen osalta on Suomen tavoin melko sekava. Asia on kattavasti raportoitu kauppa ja teollisuusministeriön asettaman kaupan työryhmän mietinnössä (KTM Julkaisuja 17/ 2005). maiden joukkoon. suomen indikaattorin arvo (1) johtuu lääkkeitä koskevista hintojen viranomaismääräyksistä. hintasääntelystä täysin vapaita maita aineistossa oli vuonna 2003 kuusi Liike-elämän palvelujen sääntely Vähittäiskauppaan verrattuna liike elämän palvelujen sääntely on suomessa hyvin kilpailukykyistä (kuvio 15). jo vuonna 1996 sääntely oli erittäin vähäistä suhteessa verrokkeihin, eikä tilanne ole siitä juurikaan muuttunut. 8 8 Liike elämän palvelujen sääntelyä arvioitiin jo vuonna 1996, mutta vähittäiskauppaa ensimmäistä kertaa vuonna

14 Petri Lehto Kuvio 15. Suomi suhteessa verrokkimaihin liike elämän palvelujen sääntelyssä vuosina 1996 ja 2003 kun liike elämän palveluja katsotaan tarkemmin toimialakohtaisesti, huomataan että vain tilinpitopalvelujen kohdalla olemme kes kimääräinen oecd maa sääntelyn määrässä (kuvio 16). arkkitehti, suunnittelu ja asianajopalveluissa sääntely on suomessa hyvin alhaista. huomionarvoista on myös sääntelyn hyvin pienet muutokset vertailumaaryhmien kesken tarkastelujaksolla. tilinpitopalvelujen kohdalla suomen muiden maiden tasolla olevat arvot johtuvat etupäässä koulutuksen pituudesta ja alalla vaadittavan harjoittelun kestosta, jotka ovat toisaalta hieman lyhentyneet tarkastelujakson aikana. insinööripalvelujen kohdalla kohonnut indikaattorin arvo johtuu tarkastelujakson aikana käyttöön otetusta lupajärjestelmästä. asianajopalvelujen kohdalla kohonnut arvo puolestaan johtuu alan joutumisesta mainontaa koskevan sääntelyn piiriin. Monissa muissa maissa tarvitaan useita lupia toiminnan harjoittamiseen ja jopa hintoja on säännelty. Kuvio 16. Suomi suhteessa verrokkimaihin liike elämän palvelualojen sääntelyssä vuosina 1996 ja

15 KAK 4/2007 Kuvio 17. OECD:n hyödykemarkkinoiden sektorisääntelyn arviointikehikko 3.4. Muu hyödykemarkkinoiden sektorikohtainen sääntely OECD:n hyödykemarkkinoiden sektorisääntelyn arvioinnin kehikko oecd:n hyödykemarkkinoiden sektorisääntelyn kehikko on nähtävissä kuviossa 17. tarkastellut sektorit eivät rajoitu palvelutoimialoihin, sillä mukana on myös sähkön ja maakaasun toimialat. kuten edellä jo todettiin, näkökulma on samantyyppinen kuin horisontaalisenkin sääntelyn arvioinnissa eli pyrkimyksenä on etsiä keskeiset kilpailuun vaikuttavat sektorin sääntelytekijät. alalle tulo, valtioomistus ja markkinarakenne ovat siten keskeisiä huomion kohteita. oecd:n sektorisääntelyn arviointi ei ole kuitenkaan aivan yhtä hienopiirteistä kuin edellä esitetyt uudemmat arviointikehikot, joten asiaan tehdään tässä vain lyhyt esittely. oecd:n sektorisääntelyn arvioinnin suurimpana vahvuutena on, että tarkastelua on tehty hyvin pitkään. nykyisin käytettävissä onkin jo pitkä sektorisääntelyn aikasarja. kuviosta 18 on nähtävissä, miten sektorisääntely on kehittynyt tarkastelujaksolla. Merkittävin taitekohta ajoittui 1980 luvun loppuun, jonka jälkeen sääntely on jokaisella sektorilla suhteellisen tasaisesti lieventynyt, kun oecd:ta katsotaan kokonaisuutena. nopeimmin on laskenut maaliikenteen sääntely. rautatieliikenteessä se on edelleen suhteellisen laajaa. suomen suhteellisen sektorisääntelyn kehitys ja nykytilanne on yllättävän monimuotoinen suhteessa muihin oecd maihin (ks. liite). Maakaasun ja rautatieliikenteen osalta sääntely on suomessa korkeaa ja selvästi oecd:n keskiarvoa suurempaa.maakaasunosaltaonlisäksi huomattavaa, että ehkäpä ainoana oecdmaana suomessa sääntelyn määrä ei tällä sektorilla ole indikaattorin mukaan lainkaan vähentynyt pitkän tarkastelujakson kuluessa. rautatieliikenteen osalta suomi on edelleen niiden muutamien euroopan maiden joukossa, jossamm. alalle tulon sääntely on edelleen korkeaa. Monet maat ovat tälläkin alalla selvästi edenneet. sähkön ja lentoliikenteen sektoreilla sääntelyä on runsaasti purettu suomessa, mutta samoin on tehty valtaosassa muitakin oecdmaita. silti olemme suhteellisesti oecd maiden keskiarvon edistyneemmällä puolella. 472

16 Petri Lehto Kuvio 18. Hyödykemarkkinoiden sääntely OECD maissa eräillä sektoreilla vuosina postin, televiestinnän ja maantieliikenteen sääntelyn purkamisessa suomi on selvästi oecd maiden kärkijoukossa sääntelyn lieventämisen osalta. toisaalta televiestintä ja maantieliikenne ovat sektoreita, joilla sääntelyn taso alkaa olla hyvin alhaisella tasolla kaikkialla eikä selviä eroja maiden välillä siten enää esiinny. postin osalta sääntelyn purkaminen ei ole edennyt näin pitkälle, mutta aiemmin vallinneet suuremmat erot sääntelyn tasossa ovat kuitenkin supistuneet. 9 Kuviossa on laskettu mukaan myös myöhemmässä vaiheessa OECD:hen liittyneiden maiden (esim. Turkki, Meksiko, Unkari) lukuja, jotka ovat yleensä selvästi vanhoja OECD maita korkeampia. Jos kuviossa siis olisi vain vanhojen OECD maiden arvot, sektorisääntelyn aleneminen olisi vielä esitettyäkin selvempää Hyödykemarkkinoiden sektorisääntelyn vaikutuksen arviointi sääntelyn muutosten seurannan lisäksi mielenkiintoinen sovelluskohde sektorisääntelyn indikaattoreille on sääntelyn vaikutusten ( regulation impact) arviointi. lähtökohtana tälle analyysille on se huomio, että yhden sektorin sääntely rajautuu hyvin harvoin pelkästään kyseiseen sektoriin. se ulottuu laajalle koko talouteen, kun säännellyn toimialan tuotosta käytetään välipanoksina muiden toimialojen tuotannossa. ääritapauksessa joidenkin toimialojen likimain koko tuotos voidaan käyttää panoksina muiden toimialojen tuotoksessa. jos esimerkiksi korkea sääntely merkitsee korkeaa hintatasoa jollakin toimialalla, tämä välittyy korkeina panoshintoina suoraan muille toimialoille. 473

17 KAK 4/2007 oecd on analysoinut sääntelyn vaikutusta 39 sektorille 21 oecd maassa samalle tarkastelujaksolle, jota sektorisääntelyn indikaattorit koskevat ( ). Mukana on myös kaupan ja liike elämän palvelujen sääntely, mutta vain niiltä kahdelta vuodelta, joilta aineistoa on kerätty.rahoitusalan sääntely,jota on käsitelty suppeahkosti muissa oecd:n tutkimuksissa, on myös liitetty mukaan. sektorisääntelyn vaikutuksen indikaattorit kootaan laskemalla vuosittaisten panos tuotosaineistojen avulla kunkin sektorin muilta sektoreilta panoksina välittyvän sääntelyn määrä. Mukana on siis myös tarkastellun sektorin oman sääntelyn määrä. koska sektorisääntelyn indikaattoreita ei ole kerätty jokaiselta sektorilta, sääntelyn määrä korostuu niillä sektoreilla, joilta aineistoa on kerätty. näin ollen voisi olettaa, että toimialojen välinen sääntelyvaikutusten vertailu on melko vaikeaa ja pikemminkin kannattaa keskittyä sääntelyvaikutusten seurantaan yhden sektorin osalta yli tarkastelujakson. Vertailu on joka tapauksessa hyvin vaikeaa sellaisten sektorien välillä, joilta aineistoa on kerätty ja joilta näin ei ole tehty. oecd:n sektorisääntelyn indikaattoreita voidaan käyttää sen arvioimiseksi, kuinka merkittäviä sääntelyn vaikutukset ovat suurimmillaan olleet ja kuinka paljon nämä ovat vuosien kuluessa lieventyneet. Maakohtaisia vertailuja voidaan tehdä, ottaen kuitenkin huomioon edellä mainitut puutteet. oecd:n sektorisääntelyn vaikutusten indikaattorit on laskettu siten, että ensin on paikallistettu sektori, joka saa korkeimman mahdollisen indikaattorin arvon. korkeimmat arvot saavutettiin vuonna korkein luku on tämän jälkeen skaalattu siten, että se saa arvon 1. seuraavaksi kukin sektori kunakin vuotena on Kuvio 19. Sektorisääntelyn kokonaisvaikutukset OECDmaissa 1975 ja 2003 skaalattu samalla arvolla vertailtavuuden säilyttämiseksi. kuviossa 19 on laskettu tarkastelujakson ääripäiden kohdalla kunkin maan sektoreiden sääntelyn kokonaisvaikutukset. tässä on siis laskettu yhteen kaikkien tarkastelun kohteena olleiden sektoreiden oma ja muualta panoksina tuleva sääntely. kuviosta voidaan nähdä, että sääntelyn vaikutukset ovat selvästi vähentyneet, mutta eivät suinkaan kokonaan poistuneet. eräät vielä 1975 korkean sektorisääntelyn maat, kuten iso Britannia, ovat kuitenkin onaineistolähde: oecd product Market regulation database. 474

18 Petri Lehto nistuneet puolittamaan sääntelyn vaikutukset, kun taas eräät aiemmin sääntelyltään vähäisemmät maat, kuten sveitsi ja kanada, eivät ole kyenneet alentamaan vaikutuksia kuin nimeksi. suomi on vertailussa keskitien kulkija, sillä sääntelyn vaikutukset ovat maassamme kumpanakin vuotena keskiluokkaa. huomionarvoista on ruotsin ja tanskan kuuluminen oecdmaiden ehdottomaan eliittiin vuonna Sääntelyn ja taloudellisen suorituskyvyn yhteydestä 4.1. Lähtökohtia sen lisäksi, että sääntelypuitteiden analysointi voi olla tärkeä itseisarvo, liittyyhän aihe kilpailun ja yleisemminkin hyödykemarkkinoiden toimivuuteen, oecd on pyrkinyt yhdistämään pmr indikaattorit talouden suorituskyvyn analyysiin. tavoitteena on ollut pyrkiä löytämään yhteyksiä sääntelyn ja tuottavuuden kasvun välillä. tässä suhteessa kyse on eräästä tärkeimmistä, mutta ytimeltään heikoimmin tunnetuista elinkeino ja talouspolitiikan alueista. sääntelyn ja suorituskyvyn välistä yhteyttä ei ole helppo analysoida muutenhan aihetta olisi kaluttu vaikka kuinka. perimmiltään aihe on tietysti haastava siinä mielessä, että jos näiden kahden asian välillä uskotaan esiintyvän riippuvaisuuksia, ne olisivat hypoteesin mukaan niin voimakkaita, että sääntelyn eroavaisuudet heijastuisivat eroina tuottavuudessa. tämä merkitsisi hyvin voimakasta yhteyttä. oecd:n sääntelyindikaattorien kannalta tilannetta mutkistaa se, että sääntelyindikaattorit mittaavat lopulta lähinnä määrällisiä eivätkä laadullisia tekijöitä. tällöin indikaattorit eivät sisällä kaikkia sellaisia sääntelyyn liittyviä näkökohtia, jotka voivat monessa suhteessa olla käytännössä käyttäytymiseen vaikuttavia. oma lukunsa mutkistavissa tekijöissä on lisäksi se, että kausaliteetteja ja tekijöiden välisiä mahdollisia takaisinkytkentöjä ei pyritäkään selvittämään. asiassa ikään kuin lähdetään siitä olettamuksesta, että sääntely määrää suorituskyvyn, eikä muita näkökohtia huomioida. seuraavassa tehdään lyhyt katsaus oecd:n keskeisiin löydöksiin sääntelyn ja suorituskyvyn välisistä yhteyksistä Hyödykemarkkinoiden sääntely ja tuottavuus Kokonaistuottavuus taloudellisen kasvun kannalta tärkein sääntelyn vaikutuskohde on tietysti tuottavuus. periaatteessa hyödykemarkkinoiden sääntelyn voidaan olettaa vaikuttavan talouden fundamentteihin, resurssien allokaatioon ja rakennemuutoksen nopeuteen. Mitään yleismaailmallista tutkimustulosta tästä ei kuitenkaan ole esittää, vaan tämä taloustieteilijöiden vallitseva kanta perustuu vuosien saatossa kertyneistä empiirisistä ja teoreettisista tutkimuksista syntyneeseen yleiskuvaan. nämä tulokset ovat myös oecd:n lähtökohtana sääntelyn taloudellisten vaikutusten analyysissä. eräs mielenkiintoisimmista järjestön tekemistä analyyseistä koskee sääntelyn ja kokonaistuottavuuden välistä yhteyttä luvulla huomattiin kokonaistuottavuuden alkavan kattaa aiempaa suuremman osan työvoiman tuottavuudesta eräissä maissa (ml. suomi), mikä liitettiin usein ict:n vaikutuksiin taloudessa ja yhteiskunnassa. kokonaistuottavuuden tulkittiin tässä yhteydessä liittyvän talouksien erilaisiin valmiuksiin saada hyötyjä ict:stä sekä investointien välityksellä että sen käytössä. kokonaistuottavuuden kasvun katsottiin siten 475

19 KAK 4/2007 Kuvio 20. Hyödykemarkkinoiden sääntely ja kokonaistuottavuuden kasvu kohtana on kokonaistuottavuuden kasvun muutoksen vertailukohtaan suhteutettuna hyvin myöhäinen ajankohta, mutta sitä voinee perustella sillä, että sääntelyssä pidemmälle edenneet maat ovat toteuttaneet hyödykemarkkinoiden reformejaan jo hyvän aikaa ennen vuotta kokonaistuottavuuden kasvun kiihtymisen osalta on todettu vuoden 1990 olleen selvimmän muutosajankohdan, mikä saattaa ilmentää ict investointien kasvun lisäksi myös hyödykemarkkinoiden sääntelyn reformeja, jotka esimerkiksi sektoritasolla alkoivat toden teolla 1980 luvun lopulla. huomioitavaa on myös, että sääntelyn osalta mukana on vain sisäinen sääntely (valtion markkinaohjaus ja yrittäjyyden esteet). kokonaistuottavuuden kasvun kiihtyminen ja hyödykemarkkinoiden sääntelyn purkaminen näyttäisivät olevan analyysin mukaan toilähde: nicoletti ja scarpetta (2005). liittyvän teknisen kehityksen, tehokkuuden ja uudistumiskyvyn voimistumiseen. lisäksi otaksuttiin, että mitä joustavammat hyödykemarkkinat tällaisessa tilanteessa ovat, sitä selvempiä vaikutukset ovat vaikutusten leviäminen taloudessa on tällöin nopeaa. ict:n hyödyt siten ikään kuin vahvistuivat alhaisen hyödykemarkkinoiden sääntelyn tilanteessa. kuviossa 20 esitetään tyypillinen järjestön käyttämä diagrammi sääntelyä koskevan politiikan ja tuottavuuden yhteydestä. sääntelyn ja tuottavuuden riippuvuuksien osalta ne ovat usein selvästi tarkoitushakuisia, mutta huomioituna analyysin edellä todettu haasteellisuus, tämä lienee ymmärrettävää. horisontaaliselle akselille on sijoitettu sääntelyn määrä vuonna 1998 ja vertikaaliselle akselille kokonaistuottavuuden kasvun muutos. Vuoden 1998 käyttäminen sääntelyn vertailu 476

20 Petri Lehto Kuvio 21. Hyödykemarkkinoiden sääntely ja työn tuottavuuden kasvun kiihtyminen lähde: Conway, derosa, nicoletti ja steiner (2006). siinsa yhteydessä, myös tilastollisesti merkitsevällä tavalla. kun katsoo mitkä maat ovat hyötyjien joukossa anglosaksiset maat ja pohjoismaat voinee päätellä, että alhainen sääntely on nopeuttanut kokonaistuottavuuden kasvua Työn tuottavuus seuraavassa korrelaatioanalyysissä on hyödynnetty kappaleessa 3.4 esitettyjä sektorisääntelyn indikaattoreita (kuvio 21). kuviossa on verrattu työn tuottavuuden kiihtymisessä tapahtunutta muutosta 1990 luvun puolivälistä lukien ja keskimääräistä sääntelyä niillä ei teollisilla toimialoilla, joita sektorisääntelyn indikaattorit koskevat. kuviossa löydetään jälleen vahva yhteys sääntelyn ja tuottavuuden välille. korrelaatio antaa muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta samanlaisen viestin kuin kokonaistuottavuuden tarkastelu: etupäässä anglosaksiset maat, joissa sääntely on ollut muita maita vähäisempää, ovat kyenneet kiihdyttämään työn tuottavuuden kasvuaan. Vertailuajankohta osuu suomen osalta lamavuosille, millä on vaikutuksensa suomen asemoitumiseen Tieto- ja viestintäteknologioiden diffuusio erilaisten sääntelyä koskevien analyysiensä joukossa suurinta huomiota oecd on toistaiseksi saanut sääntelyn vaikutuksia tieto ja viestintäteknologioiden (ict) diffuusioon selvittäneellä tutkimuksellaan. periaatteessa voitaisiin olettaa, että sääntelyllä on kilpailun välityksellä vaikutusta siihen, miten uudet (tuottavuutta 477

Elintarvikkeiden hintataso ja hintojen kehitys 12.9.2011

Elintarvikkeiden hintataso ja hintojen kehitys 12.9.2011 ja hintojen kehitys Elintarvikkeiden kuluttajahinnat Suhteessa maan yleiseen hintatasoon on elintarvikkeiden hinta Suomessa Euroopan alhaisimpia. Arvonlisäverottomilla hinnoilla laskettuna elintarvikkeiden

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Tarkastelen suomalaisen taloustieteen tutkimuksen tilaa erilaisten julkaisutietokantojen avulla. Käytän myös kerättyjä tietoja yliopistojen

Tarkastelen suomalaisen taloustieteen tutkimuksen tilaa erilaisten julkaisutietokantojen avulla. Käytän myös kerättyjä tietoja yliopistojen 1 2 3 Tarkastelen suomalaisen taloustieteen tutkimuksen tilaa erilaisten julkaisutietokantojen avulla. Käytän myös kerättyjä tietoja yliopistojen opettajien tutkimusalueista. 4 Kuviossa 1 esitetään kansantaloustieteen

Lisätiedot

Euroopan talouskriisi ja elinolot. Kansainvälinen palkkavertailu 11.3.2013

Euroopan talouskriisi ja elinolot. Kansainvälinen palkkavertailu 11.3.2013 Euroopan talouskriisi ja elinolot Kansainvälinen palkkavertailu 11.3.2013 Esityksen aiheita Suomalaisen palkansaajan asema on parantunut hieman Euroopassa talouskriisin aikana ja sitä seuraavina vuosina

Lisätiedot

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Mika Tuononen Suomalaisten koulutustaso on korkea vai onko näin sittenkään? Korkeakoulutuksen laajuudesta ja mahdollisesta ylimitoituksesta on keskusteltu

Lisätiedot

Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula?

Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula? Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula? Pääjohtaja Erkki Liikanen Kaupan päivä 23.1.2006 Marina Congress Center Talouden arvonlisäys, Euroalue 2004 Maatalous ja kalastus 3 % Rakennusala 5 % Teollisuus

Lisätiedot

Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen

Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen Suomen talous yskii Bruttokansantuote 2014 BKT kasvu, % Latvia Vuosimuutos, % Liettua Puola Ruotsi Iso-Britannia Luxemburg Romania Unkari

Lisätiedot

SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto

SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto SAIKA-tutkimusprojekti 1.11.2009-31.12.2011) Professori Pirjo Ståhle Tulevaisuuden tutkimuskeskus,

Lisätiedot

ICC Open Market Index 2013. Ennakkotiedot 10.5.2013 ICC OPEN MARKET 2013 INDEX

ICC Open Market Index 2013. Ennakkotiedot 10.5.2013 ICC OPEN MARKET 2013 INDEX ICC Open Market Index 2013 Ennakkotiedot 10.5.2013 ICC OPEN MARKET 2013 INDEX ICC OPEN MARKET INDEX INTRO ICC OPEN MARKET INDEX 2013 Tausta Talouden taantumassa yrityselämässä koettiin huolta markkinoilla

Lisätiedot

Yritykset ja yrittäjyys

Yritykset ja yrittäjyys Yritykset ja yrittäjyys Suomen Yrittäjät 5.10.2006 1 250 000 Yritysten määrän kehitys 240 000 230 000 220 000 210 000 200 000 218140 215799 211474 203358 213230 219273219515 222817224847226593 232305 228422

Lisätiedot

PUOLUEIDEN JÄSENMÄÄRÄT LASKEVAT EUROOPASSA UUDELLEEN- ARVIOINNIN PAIKKA

PUOLUEIDEN JÄSENMÄÄRÄT LASKEVAT EUROOPASSA UUDELLEEN- ARVIOINNIN PAIKKA 012 Peruste #1 2 2015 väki ja valta PUOLUEIDEN JÄSENMÄÄRÄT LASKEVAT EUROOPASSA UUDELLEEN- ARVIOINNIN PAIKKA Puoluejäsenyyksien määrä vaihtelee suuresti Euroopan maissa. Vaihtelusta huolimatta luvut ovat

Lisätiedot

Kuinka huono Suomen hintakilpailukyky oikein on? Pekka Sauramo. Vapaus Valita Toisin seminaari Helsinki 18.5. 2015 TUTKIMUSLAITOS PALKANSAAJIEN

Kuinka huono Suomen hintakilpailukyky oikein on? Pekka Sauramo. Vapaus Valita Toisin seminaari Helsinki 18.5. 2015 TUTKIMUSLAITOS PALKANSAAJIEN Kuinka huono Suomen hintakilpailukyky oikein on? Vapaus Valita Toisin seminaari Helsinki 18.5. 2015 Pekka Sauramo Alustuksen tarkoituksena on Kommentoida suomalaisen kilpailukykykeskustelun tiettyjä piirteitä:

Lisätiedot

Hyvinvointiyhteiskunta. mahdollinen yhtälö 1.1 5.2.2003

Hyvinvointiyhteiskunta. mahdollinen yhtälö 1.1 5.2.2003 1. HYVINVOINTIYHTEISKUNTA MAHDOLLINEN YHTÄLÖ BKT:n vuosimuutos 1988 21... 1.2 T&K-panosten osuus bruttokansantuotteesta... 1.3 T&K-toiminnan osuus BKT:sta eräissä maissa... 1.4 T&K-henkilöstön osuus työssäkäyvistä

Lisätiedot

VEROKIILAN OSIEN VAIKUTUS YRITYSTEN

VEROKIILAN OSIEN VAIKUTUS YRITYSTEN VEROKIILAN OSIEN VAIKUTUS YRITYSTEN KASVUMAHDOLLISUUKSIIN Mikko Martikainen Selvitys Palvelutyönantajien jäsenyritysten näkemyksistä työntekijän tuloverotuksen, työnantajan sosiaalivakuutusmaksujen ja

Lisätiedot

Miksi työsuhteet kestävät keskimäärin 10 vuotta?

Miksi työsuhteet kestävät keskimäärin 10 vuotta? Miksi työsuhteet kestävät keskimäärin 10 vuotta? Heikki Räisänen 1 Työsuhteet kestävät Suomessa keskimäärin 10 vuotta. Mutta miksi? Mitkä tekijät tähän vaikuttavat? Tässä kirjoituksessa käsitellään työsuhteen

Lisätiedot

Miten Suomen käy? Kansantaloutemme kilpailukyky nyt ja tulevaisuudessa

Miten Suomen käy? Kansantaloutemme kilpailukyky nyt ja tulevaisuudessa Miten Suomen käy? Kansantaloutemme kilpailukyky nyt ja tulevaisuudessa Matti Pohjola Kilpailukyky Yhteiskunnan kilpailukyky = kansalaisten hyvinvointi aineellinen elintaso = tulotaso = palkkataso työllisyys

Lisätiedot

Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla

Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla Tutkimus Marraskuu 2005 *connectedthinking Sisällysluettelo Yhteenveto... 3 Yleistä... 3 Kyselytutkimuksen tulokset... 3 Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla...

Lisätiedot

Verotus ja talouskasvu. Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009

Verotus ja talouskasvu. Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009 Verotus ja talouskasvu Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009 Johdantoa (1/2) Talouskasvua mitataan bruttokansantuotteen kasvulla. Pienetkin erot talouden BKT:n kasvuvauhdissa

Lisätiedot

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish)

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) ZA8 Flash Eurobarometer (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) FL - Companies engaged in online activities FIF A Myykö yrityksenne verkon kautta ja/tai käyttääkö

Lisätiedot

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011 Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 2 Jorma Turunen toimitusjohtaja 3 Globaali rakennemuutos siirtää työtä ja pääomia Aasiaan Teollisuustuotannon jakauma maailmassa 1950-2009

Lisätiedot

Aineeton pääoma avain menestykseen

Aineeton pääoma avain menestykseen TEKES projekti: Aineeton pääoma kansainvälisessä vertailussa, jatkoa INNODRIVE EU 7. puiteohjelma projektille Hannu Piekkola Aineeton pääoma avain menestykseen 10.11.2011 Tekes Seminaari AINEETON PÄÄOMA

Lisätiedot

ARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.2003

ARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.2003 TIEDOTE 27.5.24 ARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.23 Suomen Pankki kerää tietoa suomalaisten arvopaperisijoituksista 1 ulkomaille maksutasetilastointia varten. Suomalaisten sijoitukset ulkomaisiin

Lisätiedot

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi ICC - INFO Q 1-2014 Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi Maailmantalouden tila ja suunta - World Economic Survey 1 / 2014 Timo Vuori, maajohtaja, Kansainvälinen kauppakamari ICC Suomi 1 World Economic

Lisätiedot

POHJOISMAINEN TUTKIMUS ASUNTOKAUPAN AJANKOHTAISISTA ASIOISTA (=tulosten julkistaminen Suomen tulosten osalta)

POHJOISMAINEN TUTKIMUS ASUNTOKAUPAN AJANKOHTAISISTA ASIOISTA (=tulosten julkistaminen Suomen tulosten osalta) Jukka Malila Toimitusjohtaja KIINTEISTÖNVÄLITYSALAN KESKUSLIITTO RY POHJOISMAINEN TUTKIMUS ASUNTOKAUPAN AJANKOHTAISISTA ASIOISTA (=tulosten julkistaminen Suomen tulosten osalta) Helsinki 6.9.2011 ESITYKSEN

Lisätiedot

SEKTORITUTKIMUS / Alue ja yhdyskuntarakenne ja infrastuktuurit jaosto Tutkimusteema Monikeskuksinen aluerakenne ja alueiden toimivuus

SEKTORITUTKIMUS / Alue ja yhdyskuntarakenne ja infrastuktuurit jaosto Tutkimusteema Monikeskuksinen aluerakenne ja alueiden toimivuus SEKTORITUTKIMUS / Alue ja yhdyskuntarakenne ja infrastuktuurit jaosto Tutkimusteema Monikeskuksinen aluerakenne ja alueiden toimivuus Seppo Laakso (Kaupunkitutkimus TA) & Paavo Moilanen (Strafica) Yritystoiminnan

Lisätiedot

Työvoimakustannustaso eri maissa 2003 "10 kärjessä", teollisuuden työntekijät, euroa/tunti

Työvoimakustannustaso eri maissa 2003 10 kärjessä, teollisuuden työntekijät, euroa/tunti Työvoimakustannustaso eri maissa 2003 "10 kärjessä", teollisuuden työntekijät, euroa/tunti Norja Saksa (länsi) Tanska Sveitsi Belgia Alankomaat Itävalta Ruotsi Yhdysvallat 28,56 28,39 26,72 25,03 24,50

Lisätiedot

Osa 15 Talouskasvu ja tuottavuus

Osa 15 Talouskasvu ja tuottavuus Osa 15 Talouskasvu ja tuottavuus 1. Elintason kasvu 2. Kasvun mittaamisesta 3. Elintason osatekijät Suomessa 4. Elintason osatekijät OECD-maissa 5. Työn tuottavuuden kasvutekijät Tämä on pääosin Mankiw

Lisätiedot

Suomen hotelli- ja ravintolaalan työn tuottavuus kestää vertailun

Suomen hotelli- ja ravintolaalan työn tuottavuus kestää vertailun Kansantaloudellinen aikakauskirja 101. vsk. 4/2005 Toisin kuin valtioneuvoston selvitys väittää: Suomen hotelli- ja ravintolaalan työn tuottavuus kestää vertailun KATSAUKSIA JA KESKUSTELUA Heikki Lankinen

Lisätiedot

Kilpailu ja tuottavuus kommentti 1

Kilpailu ja tuottavuus kommentti 1 Kansantaloudellinen aikakauskirja 101. vsk. 2/2005 ESITELMIÄ Kilpailu ja tuottavuus kommentti 1 Pekka Ylä-Anttila Tutkimusjohtaja ETLA 1. USA vs. Eurooppa mistä tuottavuus- ja kilpailukykyerot johtuvat?

Lisätiedot

Suomen talouden näkymät

Suomen talouden näkymät Suomen talouden näkymät Vesa Vihriälä Kruununhaan Maneesi 11.4. 2013 Suomen tilanne Globaali kriisi iski Suomeen kovemmin kuin muihin EAmaihin, vahvat taseet suojasivat kerrannaisvaikutuksilta Toipuminen

Lisätiedot

Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa. Helmikuu 2015

Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa. Helmikuu 2015 Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa Helmikuu 2015 Sisältö 1. Elintarvikkeiden verotus Suomessa 2. Ruoan hintataso ja sen kehitys Suomessa Tausta Työn on laatinut Päivittäistavarakauppa ry:n

Lisätiedot

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2014

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2014 Kansainvälinen palkkaverovertailu 214 Selvityksessä yhteensä 18 maata Euroopasta Alankomaat Belgia Britannia Espanja Italia Itävalta Norja Ranska Saksa Sveitsi Tanska Viro Euroopan ulkopuolelta Australia

Lisätiedot

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Peruslähtökohtia EU:n ehdotuksissa Ehdollisuus - Muun maailman vaikutus

Lisätiedot

Liiketoimintojen kansainvälinen organisointi ja ulkoistaminen ulkomaille. - alustavia tuloksia. Samuli Rikama

Liiketoimintojen kansainvälinen organisointi ja ulkoistaminen ulkomaille. - alustavia tuloksia. Samuli Rikama Liiketoimintojen kansainvälinen organisointi ja ulkoistaminen ulkomaille - alustavia tuloksia Samuli Rikama Ilmiön taustaa Talouden rakennemuutos, globalisaatio Monikansalliset yritykset veturina Tietotekniikka

Lisätiedot

Työllisyysaste Pohjoismaissa

Työllisyysaste Pohjoismaissa BoF Online 2008 No. 8 Työllisyysaste Pohjoismaissa Seija Parviainen Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen Pankki Rahapolitiikka-

Lisätiedot

Segregaation eri ilmenemismuodot ja sukupuolten palkkaerot

Segregaation eri ilmenemismuodot ja sukupuolten palkkaerot Segregaation eri ilmenemismuodot ja sukupuolten palkkaerot Segregaatio ja sukupuolten väliset palkkaerot tutkimushankkeen päätösseminaari Valkoinen Sali, 25.04.2008 Reija Lilja (yhteistyössä Rita Asplundin,

Lisätiedot

Tj Leif Fagernäs: Työehdot Suomessa ja kilpailijamaissa. EK-elinkeinopäivä Jyväskylä 15.9.2005

Tj Leif Fagernäs: Työehdot Suomessa ja kilpailijamaissa. EK-elinkeinopäivä Jyväskylä 15.9.2005 Tj Leif Fagernäs: Työehdot Suomessa ja kilpailijamaissa EK-elinkeinopäivä Jyväskylä 15.9.2005 Työvoimakustannukset EU-maissa 2005 Teollisuuden työntekijät Tanska Saksa Belgia Suomi Alankomaat Ruotsi Itävalta

Lisätiedot

Suomen tulevaisuuden kilpailukykytekijät

Suomen tulevaisuuden kilpailukykytekijät Suomen tulevaisuuden kilpailukykytekijät Toimitusjohtaja Jyri Häkämies, Elinkeinoelämän keskusliitto EK SKOL:in konsulttipäivät 24.4.2013 Lähtötilanne Yleiskuva Investoinnit jäissä Työpaikat vähenevät

Lisätiedot

Asiakkaat arvostavat vakuutusyhtiöitä entistä enemmän

Asiakkaat arvostavat vakuutusyhtiöitä entistä enemmän Julkaisuvapaa maanantaina 11.11.2013, klo. 09.00 Asiakkaat arvostavat vakuutusyhtiöitä entistä enemmän - EPSI Rating vakuutusyhtiöiden asiakastyytyväisyystutkimus 2013 EPSI Rating tutkii vuosittain asiakkaiden

Lisätiedot

Suomen metsäsektorin tulevaisuus globaalissa kehityksessä

Suomen metsäsektorin tulevaisuus globaalissa kehityksessä Suomen metsäsektorin tulevaisuus globaalissa kehityksessä Kansantaloudellinen yhdistys ja Metsäekonomistiklubi Töölönkatu 11A 00100 Helsinki, Finland olli.haltia@indufor.fi www.indufor.fi Indufor Oy 2004

Lisätiedot

PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN?

PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN? PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN? Jouni Välijärvi, professori Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto EDUCA 2014 Helsinki 25.1.2014 30.1.2014 Suomalaisnuorten osaaminen

Lisätiedot

Työn murros ja suomalaisen työn tulevaisuus. Talousneuvosto 13.4.2016 Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK

Työn murros ja suomalaisen työn tulevaisuus. Talousneuvosto 13.4.2016 Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK Työn murros ja suomalaisen työn tulevaisuus Talousneuvosto Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK Megatrendit Globalisaatio Isoin myllerrys tapahtunut myös Suomen kannalta Maailman

Lisätiedot

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT)

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Kansantalouden kehityskuva Talouden rakenteet 211 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Suomen talous vuonna 21 euroalueen keskimääräiseen verrattuna Euroalue Suomi Työttömyys, % 12 1 8 6 4 Julkisen

Lisätiedot

talouskasvun lähteenä Matti Pohjola

talouskasvun lähteenä Matti Pohjola Työn tuottavuus talouskasvun lähteenä Matti Pohjola Tuottavuuden määritelmä Panokset: -työ - pääoma Yit Yritys tai kansantalous Tuotos: - tavarat - palvelut Tuottavuus = tuotos/panos - työn tuottavuus

Lisätiedot

Kansantalouden tilinpito

Kansantalouden tilinpito Kansantalouden tilinpito Konsultit 2HPO 1 Bruttokansantuotteen kehitys 1800 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 1926 = 100 0 Lähde: Tilastokeskus. 2 Maailmantalouden kasvun jakautuminen Lähde: OECD. 3

Lisätiedot

Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa

Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa 24.9.2013 Pääekonomisti Jukka Palokangas Maailmantalouden kasvunäkymät vuodelle 2014 (ennusteiden keskiarvot koottu syyskuussa

Lisätiedot

Suhteellisen edun periaate, kansainvälinen kauppa ja globalisaatio

Suhteellisen edun periaate, kansainvälinen kauppa ja globalisaatio Suhteellisen edun periaate, kansainvälinen kauppa ja globalisaatio Juha Tarkka Tieteiden yö 13.01.2005 Suhteellisen edun periaate ulkomaankaupassa Yksinkertainen väite: vapaan kilpailun oloissa kunkin

Lisätiedot

Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt

Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt Olli Savela Yritysten saamat voitot ovat kasvaneet työtuloja nopeammin viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana. Tuotannossa syntyneestä tulosta on voittojen osuus

Lisätiedot

Porotalouden tukipolitiikka Pohjoismaissa

Porotalouden tukipolitiikka Pohjoismaissa Porotalouden tukipolitiikka Pohjoismaissa Kaija Saarni Elinkeino- ja yhteiskuntatutkimus Porotalouden tuotannon ja markkinoinnin kehittäminen MTT taloustutkimus, RKTL Sisältö 1. Tukipolitiikan tavoitteet

Lisätiedot

Suomalaisen työpolitiikan linja

Suomalaisen työpolitiikan linja Suomalaisen työpolitiikan linja - Työmarkkinoiden muutostilanne ja haasteet - Suomalaisen työpolitiikan kokonaisuus ja tavoitteet - Suomen työmarkkinareformin lähtökohtia - Hallituksen periaatepäätös Työministeri

Lisätiedot

Suomen menestyksen edellytykset. Vesa Vihriälä Haikko 16.9.2005

Suomen menestyksen edellytykset. Vesa Vihriälä Haikko 16.9.2005 Suomen menestyksen edellytykset Vesa Vihriälä Haikko 16.9.2005 Suomen taloudellinen suoritus hyvä, muttei vastaa voimavaroja BKT/asukas : 15. maailmassa BKT/asukas ja kilpailukyky: Suomi alisuoriutuja

Lisätiedot

Kestävän kilpailupolitiikan elementit

Kestävän kilpailupolitiikan elementit Kestävän kilpailupolitiikan elementit Kilpailuviraston 20-vuotisjuhlaseminaari Finlandia-talo 7.10.2008 Matti Vuoria, toimitusjohtaja Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma Lähtökohta Esityksen lähtökohtana

Lisätiedot

Tilastotieteen johdantokurssin harjoitustyö. 1 Johdanto...2. 2 Aineiston kuvaus...3. 3 Riippuvuustarkastelut...4

Tilastotieteen johdantokurssin harjoitustyö. 1 Johdanto...2. 2 Aineiston kuvaus...3. 3 Riippuvuustarkastelut...4 TILTP1 Tilastotieteen johdantokurssin harjoitustyö Tampereen yliopisto 5.11.2007 Perttu Kaijansinkko (84813) perttu.kaijansinkko@uta.fi Pääaine matematiikka/tilastotiede Tarkastaja Tarja Siren 1 Johdanto...2

Lisätiedot

SEKTORITUTKIMUS / Alue ja yhdyskuntarakenne ja infrastuktuurit jaosto Tutkimusteema Monikeskuksinen aluerakenne ja alueiden toimivuus

SEKTORITUTKIMUS / Alue ja yhdyskuntarakenne ja infrastuktuurit jaosto Tutkimusteema Monikeskuksinen aluerakenne ja alueiden toimivuus SEKTORITUTKIMUS / Alue ja yhdyskuntarakenne ja infrastuktuurit jaosto Tutkimusteema Monikeskuksinen aluerakenne ja alueiden toimivuus Seppo Laakso (Kaupunkitutkimus TA) & Paavo Moilanen (Strafica) Yritystoiminnan

Lisätiedot

TUOTTAVUUSTUTKIMUKSEN TILA VUONNA 2011?

TUOTTAVUUSTUTKIMUKSEN TILA VUONNA 2011? 1 TUOTTAVUUSTUTKIMUKSEN TILA VUONNA 2011? Antti Lönnqvist Tampereen teknillinen yliopisto 2 3 Haasteita tutkimusalueen tilan kuvailulle Miten määritellään tuottavuus? Tuottavuus = tuotos / panos Tuottavuus

Lisätiedot

Suomalaisen kilpailukyvyn analyysi missä ollaan muualla edellä? Leena Mörttinen/EK 6.6.2013

Suomalaisen kilpailukyvyn analyysi missä ollaan muualla edellä? Leena Mörttinen/EK 6.6.2013 Suomalaisen kilpailukyvyn analyysi missä ollaan muualla edellä? Leena Mörttinen/EK 6.6.2013 Suomi on pieni avotalous, joka tarvitsee dynaamisen kilpailukykyisen yrityssektorin ja terveet kotimarkkinat

Lisätiedot

VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA. Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta

VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA. Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta Kieliympäristössä tapahtuneita muutoksia Englannin asema on vahvistunut,

Lisätiedot

koulutuksesta kuvaajia

koulutuksesta kuvaajia 3 25 2 15 1 5 22. Teknillisten korkeakoulujen ja tiedekuntien opiskelijamäärät opettajaa kohti (1981, 199 ja 2) Lähde: Opetusministeriön KOTA-tietokanta. TKK TTKK LTKK OY ÅA Perus- ja jatko-opiskelija/opetuksen

Lisätiedot

Julkisen talouden näkymät Eläketurva. Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus 17.11.2009

Julkisen talouden näkymät Eläketurva. Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus 17.11.2009 Julkisen talouden näkymät Eläketurva Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus 17.11.2009 Julkisen talouden tasapaino pitkällä aikavälillä Julkinen talous ei saa pitkällä aikavälillä

Lisätiedot

Ruokamenot kuluttajan arjessa

Ruokamenot kuluttajan arjessa Ruokamenot kuluttajan arjessa Tieteiden yö Rahamuseossa 13.1.2011 Jarkko Kivistö Ekonomisti Ruokamenot kuluttajan arjessa Ruokamenot Kuinka suuren osan tuloistaan kuluttajat käyttävät elintarvikkeisiin?

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014 Sisällysluettelo 1. Selvityksen yleistiedot... 3 1.1. Toimialat... 3 1.2. Taustatiedot... 4 2. Liikevaihto ja talousodotukset... 4 2.1. Liikevaihtoindeksit... 4

Lisätiedot

7.12.2010. Asiakastyytyväisyys pankki- ja vakuutusalalla 2010

7.12.2010. Asiakastyytyväisyys pankki- ja vakuutusalalla 2010 7.12.2010 Asiakastyytyväisyys pankki- ja vakuutusalalla 2010 1 ASIAKASTYYTYVÄISYYS PANKKI- JA VAKUUTUSALALLA 2010 Sisällys JOHDANTO... 3 PANKKIALA - YKSITYISASIAKKAAT... 4 Asiakastyytyväisyys... 4 Asiakasuskollisuus...

Lisätiedot

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2015

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2015 Julkaisuvapaa klo 4. Kansainvälinen palkkaverovertailu 215 Selvityksessä yhteensä 18 maata Euroopasta Alankomaat Belgia Britannia Espanja Italia Itävalta Norja Ranska Saksa Sveitsi Tanska Viro Euroopan

Lisätiedot

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2013

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2013 Kansainvälinen palkkaverovertailu 13 Selvityksessä yhteensä 18 maata Euroopasta Alankomaat Belgia Britannia Espanja Italia Itävalta Norja Ranska Saksa Sveitsi Tanska Viro Euroopan ulkopuolelta Australia

Lisätiedot

Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio

Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio Miten ruokaan käytettävät kulutusmenot jakautuvat elintarvikeketjussa? Lähestymistapa perustuu kotimaisten elintarvikkeiden,

Lisätiedot

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi ICC - INFO Q 3-2014 Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi Maailmantalouden tila ja suunta - World Economic Survey 3 / 2014 Maajohtaja Timo Vuori, Kansainvälinen kauppakamari ICC Suomi 1 Maailmantalouden

Lisätiedot

ICT (Matkaviestintä, laajakaista ja maksu-tv) - Asiakastyytyväisyystutkimus 2013

ICT (Matkaviestintä, laajakaista ja maksu-tv) - Asiakastyytyväisyystutkimus 2013 Julkaisuvapaa ma 28.10.2013 klo 06.00 Tyytyväisyys televiestintäpalveluihin nousee - Terveen kilpailutilanteen säilyttäminen on nyt ratkaiseva ICT (Matkaviestintä, laajakaista ja maksu-tv) - Asiakastyytyväisyystutkimus

Lisätiedot

Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla. Leena Mörttinen/EK 6.5.2014

Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla. Leena Mörttinen/EK 6.5.2014 Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla Leena Mörttinen/EK 6.5.2014 Suomen rakennemuutoksessa kasvun eväät luotava yhdessä uudestaan 1. Suomen tehtävä oma rankka rakennemuutoksensa samalla kun globalisoitunutta

Lisätiedot

Monikanavaisen rahoituksen vaikutuksia priorisoitumiselle? Markku Pekurinen, tutkimusprofessori Osastojohtaja - Palvelujärjestelmäosasto

Monikanavaisen rahoituksen vaikutuksia priorisoitumiselle? Markku Pekurinen, tutkimusprofessori Osastojohtaja - Palvelujärjestelmäosasto Monikanavaisen rahoituksen vaikutuksia priorisoitumiselle? Markku Pekurinen, tutkimusprofessori Osastojohtaja - Palvelujärjestelmäosasto Rahoituksen tarkastelussa kolme tasoa 1. Rahoitustapa Miten sosiaali-

Lisätiedot

Suomen logistinen kilpailukyky

Suomen logistinen kilpailukyky 1 Suomen logistinen kilpailukyky -Liikennepoliittisen selonteon selvitysmiesryhmä* ja Logistiikkaselvitys 2012 Väylät & Liikenne 2012 Erikoistutkija Tomi Solakivi 30.8.2012 *Jyrki Paavola (pj.), Antti

Lisätiedot

OECD Regions at a Glance. Katsaus OECD:n alueisiin. Lukijan opas. Summary in Finnish. Tiivistelmä suomeksi

OECD Regions at a Glance. Katsaus OECD:n alueisiin. Lukijan opas. Summary in Finnish. Tiivistelmä suomeksi OECD Regions at a Glance Summary in Finnish Katsaus OECD:n alueisiin Tiivistelmä suomeksi Lukijan opas Miksi OECD Regions at A Glance -raportti on laadittu? Viime vuosina alueiden kehittämiseen liittyvät

Lisätiedot

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi TYÖOLOJEN KEHITYS Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi % Palkansaajien koulutusrakenne Työolotutkimukset 1977-2013 100 90 10 13 14 20

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

Säästämmekö itsemme hengiltä?

Säästämmekö itsemme hengiltä? Säästämmekö itsemme hengiltä? Jaakko Kiander TSL 29.2.2012 Säästämmekö itsemme hengiltä? Julkinen velka meillä ja muualla Syyt julkisen talouden velkaantumiseen Miten talouspolitiikka reagoi velkaan? Säästötoimien

Lisätiedot

Suomi kyllä, mutta entäs muu maailma?

Suomi kyllä, mutta entäs muu maailma? Suomi kyllä, mutta entäs muu maailma? 18.5.2016 Sijoitusten jakaminen eri kohteisiin Korot? Osakkeet? Tämä on tärkein päätös! Tilanne nyt Perustilanne Perustilanne Tilanne nyt KOROT neutraalipaino OSAKKEET

Lisätiedot

Vaikuttaako kokonaiskysyntä tuottavuuteen?

Vaikuttaako kokonaiskysyntä tuottavuuteen? Vaikuttaako kokonaiskysyntä tuottavuuteen? Jussi Ahokas Itä-Suomen yliopisto Sayn laki 210 vuotta -juhlaseminaari Esityksen sisällys Mitä on tuottavuus? Tuottavuuden määritelmä Esimerkkejä tuottavuudesta

Lisätiedot

Alueiden taustatiedot Suomen lähialueiden taloudellista ja sosiodemografista vertailutietoa

Alueiden taustatiedot Suomen lähialueiden taloudellista ja sosiodemografista vertailutietoa Alueiden taustatiedot Suomen lähialueiden taloudellista ja sosiodemografista vertailutietoa Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy :: GSM +358 45 137 599 :: info@tak.fi :: www.tak.fi SISÄLLYSLUETTELO Alueiden

Lisätiedot

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2011

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2011 Kansainvälinen palkkaverovertailu 11 Tutkimuksessa yhteensä 18 maata Euroopasta Alankomaat Belgia Britannia Espanja Italia Itävalta Norja Ranska Ruotsi Saksa Sveitsi Tanska Viro Euroopan ulkopuolelta Australia

Lisätiedot

VR:n johdolla julkinen liikenne kasvattaa suosiotaan

VR:n johdolla julkinen liikenne kasvattaa suosiotaan VR:n johdolla julkinen liikenne kasvattaa suosiotaan Julkaisuvapaa 19.11.2012 klo. 06.00 - Rating julkisten palveluiden asiakastyytyväisyystutkimus 2012 Pääkohdat: Suomen julkinen liikenne, terveydenhuolto,

Lisätiedot

Voidaanko fiskaalisella devalvaatiolla tai sisäisellä devalvaatiolla parantaa Suomen talouden kilpailukykyä?

Voidaanko fiskaalisella devalvaatiolla tai sisäisellä devalvaatiolla parantaa Suomen talouden kilpailukykyä? Juha Kilponen Suomen Pankki Voidaanko fiskaalisella devalvaatiolla tai sisäisellä devalvaatiolla parantaa Suomen talouden kilpailukykyä? Helsinki, Economicum 30.11.2015 Mielipiteet ovat kirjoittajan omia

Lisätiedot

Ferratum-ryhmän Euroopan ja Kansainyhteisön maiden Joulubarometri 2015

Ferratum-ryhmän Euroopan ja Kansainyhteisön maiden Joulubarometri 2015 Ferratum-ryhmän Euroopan ja Kansainyhteisön maiden Joulubarometri 2015 Sivu 2 Joulun rahankulutus suhteessa kotitalouden käytössä oleviin tuloihin Euroopan ja kansainyhteisön maiden kulutus jouluna 2015:

Lisätiedot

Palkitsemisen tila ja muutos Suomessa 2008

Palkitsemisen tila ja muutos Suomessa 2008 Palkitsemisen tila ja muutos Suomessa 2008 Toteuttajat: Tutkijat Aino Salimäki & Tina Sweins Tutkimusassistentit Jouko Heiskanen & Antti Salimäki Ohjaajat: Professorit Matti Vartiainen & Tomi Laamanen

Lisätiedot

Pk yritysten toimintaympäristö. Pk toimintaympäristökysely & EK:n yrittäjävaltuuskuntakysely

Pk yritysten toimintaympäristö. Pk toimintaympäristökysely & EK:n yrittäjävaltuuskuntakysely Pk yritysten toimintaympäristö Pk toimintaympäristökysely & EK:n yrittäjävaltuuskuntakysely Työllistäminen helpommaksi ja yrittäjyyspolitiikka johdonmukaiseksi Osaamista pidetään suurimpana vahvuutena

Lisätiedot

PIDEMPÄÄN TYÖELÄMÄSSÄ HARMAANTUVASSA SUOMESSA. Erkki Pekkarinen

PIDEMPÄÄN TYÖELÄMÄSSÄ HARMAANTUVASSA SUOMESSA. Erkki Pekkarinen PIDEMPÄÄN TYÖELÄMÄSSÄ HARMAANTUVASSA SUOMESSA Erkki Pekkarinen Varma on keskinäinen ja itsenäinen Varma on keskinäinen eli asiakkaidensa omistama yhtiö Päätösvaltaa Varmassa käyttävät kaikki, jotka maksavat

Lisätiedot

KONKURSSIAALLOT RANTAUTUVAT MAAKUNTIIN ERI TAHDISSA

KONKURSSIAALLOT RANTAUTUVAT MAAKUNTIIN ERI TAHDISSA KONKURSSIAALLOT RANTAUTUVAT MAAKUNTIIN ERI TAHDISSA Kun Suomen talous lähti heikkenemään vuoden 2008 aikana, työttömyys lähti saman vuoden lopussa jyrkkään kasvuun lähes yhtä aikaa kaikissa maakunnissa.

Lisätiedot

Perhevapaiden käyttö ja suorat kustannukset yrityksille. Sami Napari (Etla) Perhevapaiden kustannukset seminaari, Helsinki 7.5.

Perhevapaiden käyttö ja suorat kustannukset yrityksille. Sami Napari (Etla) Perhevapaiden kustannukset seminaari, Helsinki 7.5. Perhevapaiden käyttö ja suorat kustannukset yrityksille Sami Napari (Etla) Perhevapaiden kustannukset seminaari, Helsinki 7..27 Taustaa Tutkimustieto perhevapaiden käytöstä ja kustannuksista yrityksille

Lisätiedot

Suorien sijoitusten pääoma

Suorien sijoitusten pääoma Suorien sijoitusten pääoma 16.3.2010 Topias Leino topias.leino@bof.fi maksutase@bof.fi SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 1 Suorat sijoitukset Suomeen ja Suomesta ulkomaille: SIJOITUSVIRRAT VUONNA

Lisätiedot

Hedelmällisyys ja talous

Hedelmällisyys ja talous Hedelmällisyys tuottamaan 7.10.2014 Toholampi Hedelmällisyys ja talous Juhani Taponen Helsingin yliopisto Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osasto Kotieläinten lisääntymistiede Hedelmällisyys heikentynyt

Lisätiedot

Lisää matalapalkkatyötä

Lisää matalapalkkatyötä Liite 1 Lisää matalapalkkatyötä Talousneuvosto 27.2.2013 Osmo Soininvaara Juhana Vartiainen Tausta Vlti Valtioneuvoston t kanslian tilaus kirjoittajilta, itt jilt sopimus 22.1.2013, 2013 määräaika 20.2.2013

Lisätiedot

Taloustieteen perusteet 31A00110 18.04.2016. Opiskelijanumero Nimi (painokirjaimin) Allekirjoitus

Taloustieteen perusteet 31A00110 18.04.2016. Opiskelijanumero Nimi (painokirjaimin) Allekirjoitus Taloustieteen perusteet 31A00110 18.04.2016 Opiskelijanumero Nimi (painokirjaimin) Allekirjoitus Pisteytys: 1 2 3 4 5 6 Yht Vastaukseen käytetään vain tätä vastauspaperia. Vastaa niin lyhyesti, että vastauksesi

Lisätiedot

Kuinka pitkälle ja nopeasti asuntomarkkinat yhdentyvät?

Kuinka pitkälle ja nopeasti asuntomarkkinat yhdentyvät? Kuinka pitkälle ja nopeasti asuntomarkkinat yhdentyvät? OP -kiinteistökeskusten 60-vuotisjuhlaseminaari 9.8.2006 Pentti Hakkarainen, johtokunnan jäsen, Suomen Pankki Asuntomarkkinoilla vahvoja kansallisia

Lisätiedot

Esityksen rakenne. Työn tuottavuudesta tukea kasvuun. Tuottavuuden mennyt kehitys. Tuottavuuskasvun mikrodynamiikka. Tuottavuuden tekijät

Esityksen rakenne. Työn tuottavuudesta tukea kasvuun. Tuottavuuden mennyt kehitys. Tuottavuuskasvun mikrodynamiikka. Tuottavuuden tekijät Työn tuottavuudesta tukea kasvuun Mika Maliranta (ETLA) Yrittäminen ja työelämä -seminaari, Helsinki, 21.8.2008 Esityksen rakenne Tuottavuuden mennyt kehitys Tuottavuuskasvun mikrodynamiikka Tuottavuuden

Lisätiedot

Työtaistelutilasto 2012

Työtaistelutilasto 2012 Työtaistelutilasto 2012 Työtaistelutilasto 2012 Sisältö Esipuhe 3 EK:n jäsenyrityksissä 91 työtaistelua vuonna 2012 4 Lähes kaikki lakot laittomia 5 Työtaisteluita eniten teollisuudessa 6 Työtaistelujen

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK

Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK 125 120 Bruttokansantuote Vol.indeksi 2005=100, kausitas. Hidas kasvu: - työttömyys -

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä. 80 % Suomen koko elinkeinoelämän t&k investoinneista. Alan yritykset työllistävät suoraan noin 290 000 ihmistä, välillinen

Lisätiedot

Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos

Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Maailmantalouden kehitystrendit! Lyhyen ajan muutokset Talouden suhdanteet Makrotalouden epätasapainot!

Lisätiedot

Maapallon kehitystrendejä (1972=100)

Maapallon kehitystrendejä (1972=100) Maapallon kehitystrendejä (1972=1) Reaalinen BKT Materiaalien kulutus Väestön määrä Hiilidioksidipäästöt Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä

Lisätiedot

Ohjelmistoyrityskartoitus 2007. Demo Oy. Yrityskohtainen vastausanalyysi Ohjelmistoyrityskartoitus 2007

Ohjelmistoyrityskartoitus 2007. Demo Oy. Yrityskohtainen vastausanalyysi Ohjelmistoyrityskartoitus 2007 52 Yrityskohtainen vastausanalyysi Ohjelmistoyrityskartoitus 2007 Ohjelmistoyrityskartoitus on vuosittain toteutettava ohjelmistoalaa mittaava kansallinen tutkimus. Vuonna 2007 tutkimukseen vastasi yhteensä

Lisätiedot