LAPIN SOTE-MALLI selvityshanke

Transkriptio

1 LAPIN SOTE-MALLI selvityshanke

2 2 LAPIN HYVINVOINTIOHJELMA Lapin hyvinvointiohjelmassa yhdeksi keskeiseksi kehittämishankkeeksi asetettiin palvelurakenteiden kehittäminen Lapissa siten, että turvataan palvelut koko maakunnan alueella ja rakennetaan Lappiin oma harvaan asutun alueen palvelumalli, jossa huomioidaan myös valtakunnan rajat ylittävä yhteistyö. Hyvinvointipalveluiden kehittämiseen strategiksi tavoitteiksi asetettiin hyvinvointiohjelmassa: palvelujen saatavuuden varmistaminen koko maakunnan väestölle, syrjäytymisen tehokas ehkäiseminen ja väestön kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistäminen. Hyvinvointipalvelujen tulisi pohjautua julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin yhteistyöhön ja asiakaslähtöiseen palveluprosessien kehittämiseen. Tavoitteena on laatia Lapin kunnille yhteistyösopimukset palveluiden tuottamisesta asiakaslähtöisesti ja peruspalveluiden tuottaminen kuntarajattomasti.

3 3 LAPIN HYVINVOINTIOHJELMA Saamelaisväestön kielellisten ja kulttuuristen oikeuksien toteuttamiseksi Lapin hyvinvointiohjelmassa tavoitteeksi on asetettu, että hyvinvointipalvelut tulee järjestää saamelaisten kulttuuri-itsehallinnon perusteella saamelaisten omalla äidinkielellä, suunnitella saamelaisten omista lähtökohdista saamelainen kulttuuritausta, perinteiset arvot sekä elämänmuoto ja ajattelutapa huomioiden. Lapissa kaikilla on yhdenvertaiset ja turvatut mahdollisuudet tasapainoiseen, rikkaaseen ja turvalliseen elämään. Lappi antaa elämänvoimaa. (Lapin hyvinvointiohjelma )

4 4 LAPIN SOTE-MALLI Lapissa on koettu sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän väliraportissa esitetyn maakunnan keskuskaupungin pohjalle rakentuvan vastuukuntamallilla toteutettavan sosiaali- ja terveydenhuollon alueen soveltuvan huonosti laajaan ja harvaan asuttuun maakuntaan, jossa on kaksi maakuntakeskusta ja erot aluerakenteessa ovat suuria. Ikä- ja väestörakenteen muutos ja kiristyvä kuntatalous edellyttävät kuitenkin maakunnan omista lähtökohdista nousevia toimenpiteitä. tienhaara: Eihän se mittään hyövää / Tehemmäkö pois

5 Vaiheistus 5 Nykytilan kuvaus Tulevaisuuden trendit Karttapohjainen kuvaus Palvelutarve Tahtotila Järjestäminen Talouden arviointia Organisointi Lepojärvi Tommi 2013 Tukipalvelut Palveluprosessit Tavoite

6 LAPIN SOTE-MALLI Mitä Lapin Sote-mallin selvitys on - mitä muuta pitäisi tehdä?: Tavoitteena on rakentaa karttamallille pohjautuva aineistolähtöinen visio siitä mitkä Lapin sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut tuotetaan lähipalveluina, alueellisina ja mitkä erikoispalvelut tulisi tuottaa keskitettyinä. Hallintomallien tarkastelu jätetään tämän työn ulkopuolelle. Aineistosta tavoitteena silti pystyä tekemään loogisia johtopäätöksiä yhteisen tahtotilan muodostamiseksi. Kyseessä ei ole järjestämisen selvitys, vaan palveluiden selvitys nykytila ja tarpeet 10 v. päästä karttapohjaisesti kuvattuna. Kyseessä ei ole palveluprosessien yksityiskohtainen avaaminen koko Lapin laajuisesti. Prosessien laihduttaminen, raja-aitojen madaltaminen ja asiakasvirtauksien kuvaaminen on vuosien työ, jossa yksikin muutos vaikuttaa moneen muuhun asiaan ja toimijaan. Se on silti tärkeää tehdä organisaatiomuutosten yhteydessä, jotta hyödyt muutoksista on yleensä saatavissa. Sote-palveluista on runsaasti erilaista tilastoaineistoa. Niiden hyödynnettävyys voisi olla parempikin. Kuntapalveluista on selvästi vähemmän paikkatietoa kuin valtion palveluista. Tietojärjestelmien, ICT- palveluiden, talous- ja palkkahallinnon ym. tukipalveluiden yhteensopivuus on onnistuneen ja kustannustehokkaan organisaatiomuutoksen edellytys. Ennen suurten palvelualueiden yhteistyötä ja yhdistymisiä tulisi perustus olla kunnossa; toimivat ja yhteensopivat tukipalvelut! 6

7 7

8 LAPIN SOTE-MALLI Sosiaali- ja terveydenhuollon sektorijaotteluun perustuvan mallin nykytilakuvauksen pilotit ovat seuraavat (suuria kustannuseriä, kehittämisen tarvetta, muutospaineita ): Ikäihmisten palvelut (kotiin annettavat palvelut, omaishoidon tuki, geriatriset palvelut, palveluasuminen, neuvontapalvelut) Lasten ja nuorten palvelut (neuvolat, koulu- ja opiskelija terveydenhuolto, perheneuvola, perhetyö etc.) Kiireellinen hoito päivystykset (perusterveydenhuolto, suun th, esh, sosiaalipäiv.) Erikoissairaanhoito (valittujen trendien ja ennusteiden vaikutus erikoissairaanhoidon palvelutarpeeseen) Päihde- ja mielenterveyspalvelut 8

9 9

10 10 LAPIN SOTE-MALLI Maakunnan tuntoja / soteselvitys-barometri: Pienten organisaatioiden hyvä paikallis- ja asiakastuntemus, toiminta ketterää ja joustavaa, mutta haavoittuvaa (saatavuus joko 100 tai 0%). Käytännöt ja kustannustehokkuus sekä erityisosaamisen saatavuus vaihtelevat. Virtuaalipalveluiden hyödyntäminen vielä liian vähäistä. Suurissa organisaatiossa monenlaista erityisosaamista, mutta asiakasvastuun kannalta kokonaisuus voi sirpaloitua. Lisäksi selkeä paisutustaudin vaara. Integraation ja kustannushyötyjen saavuttaminen mahdollista, jos poliittista tahtoa, operatiivista kykyä ja moniammatillista osaamista. Pelkoina palveluiden liiallinen harmonisointi, jolloin mm. tiukka sektorijaottelu voi tuhota toimivia käytäntöjä. Kokemukset ensihoidosta ja pelastustoimesta luoneet epäluuloja yhteistoiminnan kustannusten hallinnasta. Kustannusten jakamisen ja kiinteistöjen omistuksen skenaariot. Kuntaliitosten tavoin järjestämisvastuussa Vallan keskittymisen problematiikka; valta, raha, palvelut ja asukkaat

11 11 LAPIN SOTE-MALLI Maakunnan tuntoja / soteselvitys-barometri: Sairaanhoitopiireillä kokemusta laajojen alueiden ja väestömäärien palveluista. Erikoissairaanhoidon kustannukset eivät kenenkään hanskassa, mittavat investointitarpeet kyseenalaistettu, sairaanhoitopiirien välistä yhteistyötä pidetään liian vähäisenä. Omistajaohjauksen mahdollisuuksia pidetään liian vähäisinä. Sote-uudistaminen halutaan pitää suoraan kuntien omissa käsissä. PTH:n ja ESH:n rajapinnat, työnjako ja integraatio olennaisia kustannusten hallinnan kannalta. Sosiaalitoimi uhkaa jäädä terveydenhoidon jalkoihin: Sosiaalipalveluissa kohdataan ihminen, hänen läheis-, työ- ja yhteisösuhteensa ja elämänhistoriansa ongelmakimppuina, joiden selvittämiseen ei ole käypiä hoito-suosituksia, tilanteiden ratkomisessa on paljon ainutkertaisuutta. Miten yhdistää pienten organisaatioiden ketteryys ja paikallistuntemus sekä suurten organisaatioiden laaja erityisosaamisen tarjonta ja mahdollisuudet integraation syventämiseen sekä skaalaetuihin? Miten päästä haavoittuvuudesta eroon ja välttää paisutustauti? Sote-investointien ja rakennemuutosten kannattavuusarviot ja vaikutukset yksikköhintoihin jäävät liian usein tekemättä tai liian pinnallisiksi.

12 LAPIN SOTE-MALLI Rakennelähtöisyys vanhanaikaista (prof. Harisalo: Organisaatioteoriat).

13 LAPIN SOTE-MALLI Epäluulot ja pelot valtasuhteiden muuttumisesta: Mary Follett 1925 On tuskin toista sanaa, jota olisi käsitelty yhtä huolimattomasti ja, joka tarvitsisi yhtä paljon analyyttistä huomiota kuin valta. Vallan käyttö liittyy KAIKKEEN PÄÄTÖKSENTEKOON. Myös tekemättömät päätökset ovat vallankäyttöä ja vaikuttavat tehtyihin päätöksiin. Mielikuvat vallan käytöstä ovat usein negatiivisia, mutta valta on kuitenkin lähtökohtaisesti neutraali. Valtasuhteet vaihtelevat henkilöiden, tilanteiden ja asioiden ympärillä. Vallan käyttäjän vastuu, vallan kuluminen ja vastavallan intentiot? Kuntayhteisön moninaisista suhteista keskeisimpänä ovat valtasuhteet. Vallankäyttäjän aikomukset voi kiteyttää neljään eri intentioon: 1. Halut 2. Velvollisuudet 3. Kyvyt 4. Tilaisuudet Kaikki johtajat ovat potentiaalisia vallankäyttäjiä, mutta kaikki vallankäyttäjät eivät ole johtajia. Valta on johtamisen energiaa, joka saa aikaan toimintaa. Valta kuuluu johtamiseen ja tekee sen näkyväksi. Ydinkysymys on mihin valta kohdistuu? Vallan rajojen tunnistaminen on tärkeää, muutoin vaarana voi olla vallan väärinkäyttö. Ulkoisilla vallankäyttäjillä voi olla implisiittistä valtaa enemmän kuin sisäisillä vaikuttajilla (valtio, media, puolueet, ay-liike, elinkeinoelämä ja järjestöt, seurakunnat ).

14 LAPIN SOTE-MALLI Pirullinen ongelma (wicked problems) kompleksisuus-teoriassa: Pirullisia ongelmia esiintyy erityisesti julkisen sektorin organisaatioissa. Terveydenhuolto ei tee tästä poikkeusta, sillä monimuotoiset organisaatiot, jossa yhdistyvät ammattijohtaminen, vahvat professiot ja poliittiset tekijät, muovaavat alan toiminnoista kaoottisia ja kompleksisia. Tällaiset toiminnot muokkaavat myös terveydenhuollon organisaatioiden ongelmia kompleksisiksi. Kaoottisuus ja kompleksisuus muodostavat otolliset olosuhteet pirullisten ongelmien synnylle (Lindell J.). Vaikea tunnistaa, ymmärtää ja hyväksyä Ratkaisut eivät yksiselitteisesti oikeita tai vääriä. Monissa eri vaihtoehdoissa on omat puolensa niistä ei kuitenkaan saa aikaan yhtä päätöstä, joka ratkaisisi kaikki ongelmat. Ei mustavalkoisia ratkaisuja. Lisäksi alueelliset erot ja sovellukset. Ongelma ei poistu sillä, ettei sitä ratkaista (Pääministeri Katainen Aalto-yliopiston työpajan jälkeen).