EAKR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI

Transkriptio

1 EAKR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI Ohjelmakausi Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm Diaarinumero Käsittelijä Puhelinnumero Projektikoodi A30192 Tila Jätetty viranomaiskäsittelyyn 1. RAPORTOINTIKAUSI Raportointikausi PROJEKTIN PERUSTIEDOT Projektin nimi Varjakka 2020 Ohjelma Pohjois-Suomi Toimintalinja 3 : Alueiden saavutettavuuden ja toimintaympäristön parantaminen Projektityyppi Kehittämisprojekti Vastuuviranomainen Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Aloituspäivämäärä Päättymispäivämäärä PROJEKTIN TOTEUTTAJAN TIEDOT Toteuttajan nimi Oulunsalon kunta Projektin vastuuhenkilön nimi Jouko Leskinen Sähköpostiosoite jouko.leskinen@oulunsalo.fi Puhelinnumero LOMAKKEEN TÄYTTÄJÄN TIEDOT Täyttäjän nimi Ari Saine Sähköpostiosoite ari.saine@oulunsalo.fi Puhelinnumero PROJEKTIN LÄHTÖKOHTA, KOHDE JA TAVOITTEET Lähtökohta ja kohde Varjakan alue on rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokas, yksi maamme parhaiten säilyneitä saarisahayhdyskuntia. Oulun seudulla alue on ainutlaatuinen, koska vastaavaa ei ole. Varjakan saaren alue (Varjakan saari ja Pyydyskari) ja mantereen puoleinen Varjakan alue yhdessä ovat valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä. Varjakan saaresta muodostui höyrysahojen kulta-aikana yksi maamme suurimpia sahalaitoksia ja omaleimainen teollisuusyhdyskunta. Jokisuissa toimivat sahayhtiöt luopuivat 1920-luvun loppuun mennessä sahatavaran laatuun haitallisesti vaikuttaneesta uitosta merivedessä ja lakkauttivat saarissa toimivia laitoksiaan. Tähän liittyen päättyi myös Oy Uleå Ab:n toiminta Varjakassa vuonna 1929 sahan pääakselin katkeamiseen. Varjakan lyhyt mutta maineikas teollisuushistoria, sen erityisluonne työyhteisönä ja asuinpaikkana sekä näitä piirteitä ilmentävä nykyinen kulttuuriympäristö ovat edelleen nähtävissä laitoksen EURA JÄRJESTELMÄ 1/8

2 jäänteinä, infrastruktuurin rakenteina ja säilyneinä asuinrakennuksina. Alueeseen kuuluu myös Oulun kaupungin omistama Akion saari, jota kehitetään seudullisena virkistysalueena osana kokonaisuutta. Varjakka hanke on koko seudun kehittämishanke sijaintinsa ja historiansa vuoksi ja se vahvistaa koko Oulun seudun merellistä ulottuvuutta. Se on osa laajempaa asukkaan Oulun seutua (meriteitse Oulun keskustaan 3 km, maanteitse 15 km) ja Varjakasta alle 10 kilometrin etäisyydellä sijaitsevan Oulun lentoaseman välityksellä osa koko maailmaa. Varjakka hanke tukee Oulun kaupungin tavoitetta merellisyyden lisäämiseksi ja veneilymahdollisuuksien parantamiseksi. Alue tulee muodostamaan keskeisen osan kehitettävää Oulun seudun merellistä aluetta. Varjakka -hankkeen toteuttaminen tukee sekä Pohjois- Pohjanmaan matkailustrategiaa , seudun elinkeinojen kehittämisstrategiaa ja Oulun seudun matkailun Masterplan strategiaa. Varjakan alueen kehittämistä ovat aiemmin tukeneet Oulun lääninhallitus, Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus ja työvoimahallinto, joiden tuella saaren rakennusten peruskorjausta ja ympäristön hoitoa on tehty. Ulkopuolinen rahoitus hankkeen toteuttamiselle on välttämätön. Oulunsalon kunnan omat voimavarat eivät yksin riitä näin laajan seudullisen hankkeen toteuttamiseen ja ilman yhteiskunnan tukea mm. matkailun vaatimaa perusinfrastruktuuria ei pystytä rakentamaan. Tavoitteet Varjakka hankkeessa pyritään kehittämään kansallisesti uusi konsepti, jossa yhdistetään historiallinen vanha kulttuurimiljöö, kulttuuri-, luonto- ja vapaa-ajan matkailu, tapahtumatarjonta sekä ympärivuotinen ja vapaa-ajan asuminen. Vapaa-ajan asumisessa haetaan sekä vuokra- että omistusasuntomuotoja. Kehitettävä konsepti tukee elämys- ym. tapahtumatarjoajien yritystoimintaa alueella Oulun seudulla ja luo aivan uuden merellisen ympäristön sekä yrityksille että asukkaille. Tavoitteena on rakentaa Varjakasta sen historiaa kunnioittava, mutta rohkeasti tulevaisuuteen kurkottava alue, jossa kestävän kehityksen pohjalta toteutetaan matkailun, lomailun, yritystoiminnan ja asumisen merellinen ulottuvuus. Hankkeen tuloksena alueelle kehittyy mm. - majoitus-, ravintola-, elintarvikemyymälä- ja kioskitoimintaa, - vapaa-ajan välineiden vuokraustoimintaa, - kalan jatkojalostus - ja myyntitoimintaa sekä - muita vapaa-ajan virkistystoimintaa, kuten esimerkiksi sauna- ja vierasvenesatamatoimintoja, - tapahtuma- ja ohjelmapalvelutoimintoja. Voidaan arvioida, että alueen kehittäminen luo uutta ympärivuotista työpaikkaa ja vuosittain 20-30:lle kausityöpaikan. Hankkeen tavoitteena on vahvistaa Oulun seudun merellisyyttä ja luoda: EURA JÄRJESTELMÄ 2/8

3 a) seudun asukkaita palveleva merellinen vapaa-ajan ulottuvuus b) kilpailukykyinen merellinen lomailu- ja vapaa-ajankeskus c) merellinen asuinalue d) merellinen yritysympäristö Tavoitteena on luoda innovatiivinen ja kansainvälisesti kilpailukykyinen infrastruktuuri, missä on huomioitu kestävän kehityksen mukaiset ratkaisut. Hanke tukee myös Oulun lentoaseman kehittymistä kansainväliseksi lentoasemaksi ja se liittyy seudulliseen VIVA (Oulun kaupunkiseudun virkistys- ja vapaa-ajan alueiden suunnitelma) - verkostoon: Hailuodon Marjaniemi - Oulunsalon Varjakka - Haukiputaan Virpiniemi - Kiimingin Koiteli sekä Oulun seudun matkailun Masterplan strategiaan. Tavoitteena on löytää tutkimuksen ja kehittämisen kautta Varjakan alueelle toiminnallinen kehittämissuunnitelma, mikä pohjautuu kestävään kehitykseen. Samalla luodaan seudun matkailu- ja palveluyrityksille niiden vaatimaa perusinfrastruktuuria ja toimintaedellytyksiä. Hankkeen tavoitteet ovat pitkällä aikavälillä realistisesti asetettuja. Sen sijaan kehittämissuunnitelmavaiheen työllisyystavoitteet eivät ole näin lyhyellä aikavälillä realistisia. Työllisyystavoitteet on hankkeen liiketoimintasuunnitelmassa todettu realistisiksi, mutta ne voivat toteutua vasta alueen kaavoituksen edetessä ja investointien toteutuessa. Hankkeessa oli hakemusvaiheessa myös investointiosa, joka evättiin siihen saakka, kunnes kehittämissuunnitelmat ovat valmiit. Työllisyystavoitteet voivat toteutua vasta investointiosan myötä. 6. PROJEKTIN TOTEUTUKSEN JA YHTEISTYÖN ONNISTUNEISUUS Oulunsalon kunta on toteutanut hanketta osittain omana työnä (proejktipäällikkö) ja osittain alihankintana (asiantuntijatyöt). Hankkeen toteutus on sisältänyt hankesuunnitelman mukaisesti alueen kehittämissuunnitelmien, liiketoimintasuunnitelman ja taustaselvitysten tekemistä, vertailukohteisiin tutustumista, verkostoitumista, asukkaiden, käyttäjien ja yritysten osallistamista ja tiedottamista. Lisäksi hankkeesta on avattu Varjakka kotisivut ( Myös Varjan kehittämiseen liittyvät aiemmat suunnitelmat on huomioitu kehittämissuunnitelman laatimisessa. Hankkeessa toteutettu yhteistyö on sisältänyt Varjakan kehittämissuunnitelman sisältöön liittyvää palautteen keräämistä (työpajat, sidosryhmätapaamisen jne.), yhteistyöhankkeiden kartoitusta, yhteistyhankkeiden toteutusta, yhteistyökumppaneiden etsintää ja tutustumista muihin kohteisiin. Yhteistyössä ovat olleet mukana seuraavat organisaatiot (organisaation nimen jälkeen on mainittu pääasiallinen yhteistyömuoto): - Suomen veneilyliitto (ohjausryhmän jäsen), Varjakan vene ry ja Oulunsalon merenkävijät ry: Varjakan EURA JÄRJESTELMÄ 3/8

4 kehittäminen veneilyn näkökulmasta - Oulun yliopisto: arkkitehtuurin osasto (ohjausryhmän jäsen), koulutus- ja tutkimuspalvelut, maantieteen laitos ja tuotantotalouden osasto: tutkimus- ja kehittämishankkeiden kokoaminen ja Varjakan tarjoaminen pilottialustaksi - Oulun seudun ammattikorkeakoulu ja VTT: Varjakan tarjoaminen pilottialustaksi - Pohjois-Pohjanmaan liitto (ohjausryhmän jäsen): Varjakka osana maakunnallisten strategioiden toteuttamista - Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus (ohjausryhmän jäsen): Varjakka osana maakunnallisten ja valtakunnallisten strategioiden toteuttamista - Pohjois-Pohjanmaan museo (ohjausryhmän jäsen): Varjakan esittely tutkimus ja yhteistyöhankekohteena - Oulun seutu: Varjakka osana seudullisten strategioiden toteuttamista - Oulun seutu yrityspalvelut (ohjausryhmän jäsen): Varjakka osana sedun elinkeinojen toteuttamista ja yhteishankkeiden toteuttaminen ja kartoittaminen - Oulun kaupunki: keskushallinnon markkinointi ja innovaatiot ryhmä (ohjausryhmän jäsen) sekä talous- ja strategiaryhmä (ohjausryhmän jäsen), tekninen keskus ja tekninen liikelaitos: Varjakka osana Oulun kaupungin strategioita, yhteishankkeiden toteuttaminen ja kartoitus - Oulu 15 hanke: yhteistyö kulttuuritoiminnassa ja Varjakan esittely potentiaalisena kulttuurikohteena - Limingan kunta: yhteistyö ja tiedon vaihto - Iin kunta: yhteistyö ja tiedon vaihto - Virpiniemen liikuntaopisto: yhteishankkeiden kartoitus - Oulunsalon kehitysyhtiö Oy: hankeyhteistyö - Oulunsalon vesihuolto: hankeyhteistyö - Oulunsalon kulttuuri-instituutti: hankeyhteistyö - Oulunsalon ja Kempeleen luonnonsuojeluyhdistys: hankeyhteistyö - Metsähallitus: hankeyhteistyön kartoitus ja yhteistyön etsiminen - Yritykset (38 kpl): kehittämissuunnitelman esittely ja palautteen kuuleminen, jotta Varjakka olisi yrityksille optimaalinen paikka toimia ja alustava toimijakartoitus (kiinnostus toimia Varjakassa) Varsinaista kansainvälistä yhteistyötä hankkeessa ei ole ollut. Hankkeessa tehtiin kuintekin yhteistyössä tulevaisuuden asuinympäristöt hankkeen kanssa tutustumismatka kestävän kehityksen esimerkkikaupunkiin Freiburgiin Saksaan. 7. JULKISUUS JA TIEDOTTAMINEN Hankkeesta tiedottaminen on maksatuskaudella ollut aktiivista: - Sanomalehti Kalevassa julkaistiin perjantaina artikkeli "Varjakan suunnitelmat valmistuneet" - Sanomalehti Oulun seudussa julkaistiin koko sivun artikkeli "Varjakka hanke ratkaisevassa vaiheessa" - Järjestettävistä tilaisuuksista on julkaistu lehti-ilmoitukset sanomalehti Kalevassa, sanomalehti Oulun seudussa ja sanomalehti rantalakeudessa. - Varjakka kotisivuja on päivitetty tarpeen mukaan. EURA JÄRJESTELMÄ 4/8

5 7.1 Projektin mahdollinen internet-osoite 8. ONGELMAT JA SUOSITUKSET Ongelmat: Kehittämissuunnitelmavaiheen työllisyystavoitteet eivät ole näin lyhyellä aikavälillä realistisia. Työllisyystavoitteet on hankkeen liiketoimintasuunnitelmassa todettu realistisiksi, mutta ne voivat toteutua vasta alueen kaavoituksen edetessä ja investointien toteutuessa. Hankkeessa oli hakemusvaiheessa myös investointiosa, joka evättiin siihen saakka, kunnes kehittämissuunnitelmat ovat valmiit. Työllisyystavoitteet voivat toteutua vasta investointiosan myötä. Suositukset projektien toimeenpanon kehittämiseksi: 1. EU -hankkeet sisältävät erilaisia toteutuksen aikarajoja. EURA -järjestelmään olisi helppo integroida sellainen automaattinen järjestelmä, joka muistuttaisi projektipäällikköä ja jotakin toista vastuuhenkilöä kulloisenkin projektin tärkeistä aikarajoista. Järjestelmä voisi muistuttaa esimerkiksi kolmea, kahta ja viikkoa ennen kyseistä aikarajaa (seurannat, maksatukset jne.). Järjestelmä voisi lähettää tietoa myös tärkeimmistä muistettavista asioista lyhyesti. Tämä säästäisi huomattavasti jälkiselvittelyitä ja ylimääräistä paperityötä sekä lisäisi projektipäälliköiden henkistä hyvinvointia. Järjestelmällä saattaa parhaimmillaan olla työuria pidentävä merkitys. 9. PROJEKTIN TOIMINTA JA TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMINEN Hankkeen maksatuskaudella hankkeen toiminta on sisältänyt tutustumista vertailukohteisiin, verkostoitumista, asukkaiden ja käyttäjien osallistamista, taustaselvitysten tekemistä, tiedottamista, hallintoa ja suunnittelua. Tutustuminen vertailukohteisiin on sisältänyt tutustumismatkan kestävän kehityksen esimerkkikaupunkiin Freiburgiin Saksaan (matkat maksettiin toisesta hankkeesta, vain työaikaa käytettiin) ja vierailuja aiheeseen liittyvissä seminaareissa. Verkostoituminen ja tiedottaminen on sisältänyt erilaisia esittelyjä, sidosryhmä- ja hanketapaamisia tai hankkeiden työpajoja ja seminaareja. Lisäksi hankkeen kotisivuja on päivitetty tarpeen mukaan ( Osallistamisessa on kerätty laajaa palautetta Varjakan kehittämisestä. Näkemystä ja ideoita Varjakan kehittämiseksi on kerätty mm. yrityksiltä (maksatuskaudella useita yritystapaamisia), asukastilaisuuksissa (2.12. ja 28.1.) ja järjestöiltä. Hankkeessa on tehty Varjakan suunnitelmia tukevia taustaselvityksiä, joista on tuotettu raportit. Varjakan kehittämissuunnitelmat ovat valmistuneet ja ohjausryhmä on ne hyväksynyt. Hanketta on esitelty aktiivisesti kunnan päätöksentekoelimissä ja muilla foorumeilla. Synergiaetua on etsitty, Oulunsalon kehitys Oy:n toteuttaman, Asumisen osaamisklusteri esiselvitys -hankkeen kanssa, jossa Varjakka voi olla mahdollinen pilottikohde. Lisäksi on osallistuttu mm. Oulun seudun matkailun kehittämiseen ja retkiluistelun pilotointi - hankkeiden toimintoihin. Tavoitteena on, että Varjakka huomioidaan Oulun seudun matkailun kehittämisessä ja toimii pilotoitavien toimintojen kohteena (esim. retkiluistelurata). Yhteyttä on pidetty myös muihin mahdollisesti Varjakan kehittämistä tukeviin toimijoihin. Varjakka hankkeen hankesuunnitelman mukaiset toteutuneet toimenpiteet maksatuskaudella EURA JÄRJESTELMÄ 5/8

6 ovat seuraavat: 1. Projektipäällikkö on laatinut Varjakka hankkeen kolmannen väliraportin ja maksatushakemuksen. Kyseiset dokumentit kirjattiin EURA -järjestelmään ja toimitettiin rahoittajalle. Maksatushakemukset ovat käsittelyssä. 2. Varjakan kehittämissuunnitelma, Varjakka 2020 masterplan, on valmis. 3. Varjakka liiketoimintasuunnitelma on valmis. 4. Verkostoitumista on jatkettu. Pääpaino yritystapaamisissa, joita maksatuskaudella on ollut yli 20 kappaletta. 5. Kehittämis- ja liiketoimintasuunnitelmaa tukevia selvityksiä on valmistunut seuraavasti: 1) Oulunsalon Varjakan arkkitehtoninen ilme ja havainnekuvat ja 2) Kestävän kehityksen keinot matkailualueen kehittämisessä, esimerkkinä Oulunsalon Varjakka (lopullinen versio). Lisäksi taustatietoa on kerätty asukasja sidosryhmätilaisuuksissa. 6. Benchmarking näkökulmasta on tutustuttu seuraaviin kohteisiin: Freiburg, Saksa 7. Varjakka hankkeesta ja kehittämisalueesta on valmisteltu tausta- ja tiedotusmateriaalia. Hankkeen tiedottamista on tehty esittelemällä hanketta ja aluetta useissa eri tilaisuuksissa. Hankkeesta on julkaistu lehtiartikkeleita. 8. Varjakka hankkeen ohjausryhmä on kokoontunut , ja Muuta hankkeeseen liittyvää toimintaa 1. Oulunsalon kunta on jännänyt Varjakan osayleiskaavaluonnoksen julkisesti nähäville. Nähtävilläoloaika päättyi Kunta on laatinut osayleiskaavan omalla rahoituksellaan, ei hankkeessa. 2. Yhdessä Oulun kaupungin kanssa on valmisteltu Varjakan alueen saamista osaksi kansallista asumisen osaamisklusteriohjelmaa. 3. Retkiluisteluratatyöryhmän toiminta ja retkiluisteluradan suunnittelu vuodelle Osallistuminen Oulun seudun matkailukehittämiseen. Ohjausryhmä toteaa hankkeen toteutuneen maksatusjaksolla hankesuunnitelman mukaisesti. 10. PROJEKTIN INNOVATIIVISUUS Varjakan masterplanissä on esitelty seuraavia innovatiivisia kehittämistapoja ja tavoitteita alueen toteuttamiseksi: - Arvolähtöinen kehittäminen: Varjakka on erityinen alue historialtaan, luonnoltaa ja paikan hengeltään. Jotta erityisyys voidaan säilyttää kehitetään aluetta arvolähtöisesti kahdeksan arvon kautta: 1. ekologisesti, 2. kulttuurihistoria huomioiden, 3. esteettisesti, 4. osallistavasti, 5. laadukkaasti, 6. kokonaisvaltaisesti, 7. saavutettavuudesta huolehtien ja 8. uutta luovasti. Tavoitteena on tiivistää arvot ns. laatuohjelmiksi, jotka ohjaavat alueen toteuttamista. - Monikäyttöaluen konsepti: Varjakkaa kehitetään alusta saakka monikäyttöalueeksi, jossa yhdistyvät työ- ja oppiminen, virkistys- ja vapaa-aika sekä matkailu. Kehittäminen tapahtuu toisiaan tukevien kuuden teeman avulla. EURA JÄRJESTELMÄ 6/8

7 - Oppimisympäristöajattelu: Varjakan lukuisat kulttuurihistoriaan liittyvät sisällöt, alueen arvokas luonto, merellisyys ja kestävän kehityksen mukaiset ratkaisut pyritään tuomaan esille alueelle rakentuvan oppimisympäristön kautta, jota voivat hyödyntää päiväkodit, koulut, oppilaitokset, työyhteisöt, asukkaat ja matkailijat. 11. PROJEKTIN TASA-ARVOVAIKUTUKSET Projektilla ei ole tasa-arvovaikutuksia. 12. PROJEKTIN VAIKUTUKSET KESTÄVÄÄN KEHITYKSEEN Hankkeessa kestävän kehityksen kysymykset ovat olleet tärkeässä asemassa ja ne ovat sitä myös jatkossa aluetta toteutettaessa. Kestävän kehityksen konkretisoimiseksi Varjakassa hankkeessa laadittin asiantuntijatyönä raportti "Kestävän kehityksen keinot matkailualueen kehittämisessä - esimerkkinä Oulunsalon Varjakka", jossa kestävän kehityksen osa-alueita kokretisoitiin ja pohdittiin niiden toteuttamismahdollisuuksia Varjakassa. Raportti muodostaa pohjan kestävän kehityksen jatkosuunnittelulle alueella. Lisäksi raportin antia voidaan hyödyntää muussakin Oulunsalon kunnan ja Oulun seudun suunnittelussa. 13. HYVÄT KÄYTÄNNÖT - Jatkuvan asukas, käyttäjä ja sidosryhmäpalautteen kerääminen suunnittelun pohjaksi. - Arvolähtöinen kehittäminen: Varjakka on erityinen alue historialtaan, luonnoltaa ja paikan hengeltään. Jotta erityisyys voidaan säilyttää kehitetään aluetta arvolähtöisesti kahdeksan arvon kautta: 1. ekologisesti, 2. kulttuurihistoria huomioiden, 3. esteettisesti, 4. osallistavasti, 5. laadukkaasti, 6. kokonaisvaltaisesti, 7. saavutettavuudesta huolehtien ja 8. uutta luovasti. Tavoitteena on tiivistää arvot ns. laatuohjelmiksi, jotka ohjaavat alueen toteuttamista. - Kestävän kehityksen tavoitteen pilkkominen konkreettisiksi osatavoitteiksi. jolloin kestävä kehitys ei ole jäänyt pelkäksi strategiseksi korulauseeksi. Seuraava haaste on toteuttaa kestävän kehityksen askeleet konkreettisesti. 14. TOIMINNAN JATKUVUUS Varjakan aluetta ryhdytään kehittämään laaditun masterplanin mukaisesti. Oulunsalon kunta on varannut vuodelle euroa Varjakan kehittämiseen. Rahalla on tarkoitus hakea Varjakan alueen toteuttamiseen liittyvää hankerahoitusta eri lähteistä. Lisäksi osayleiskaavoituksessa siirrytään kaavaehdotusvaiheeseen, jonka jälkeen käynnistetään alueen asemakaavoitus. Alueen investointihankkeilla ryhdytään toteuttamaan matkailuyritysten vaatimia infrastruktuurirakenteita ja alueen kulttuuriympäristön peruskorjauksia. Alueelle kaavoitettuja tontteja ryhdytään markkinoimaan alueen kehittämisen lisärahoituksen keräämiseksi. Varjakan ensimmäinen vaihe on valmis vuonna 2015, jolloin alueella on ympärisvuotista loma-asutusta, peruskorjattu kulttuuriympäristö matkailuyritysten käytössä ja Oulun seudun toimivin vieras- ja pienvenesatama. Tämän jälkeen siirrytään kehittämisen kansalliseen vaiheeseen laadittujen suunnitelmien mukaisesti. EURA JÄRJESTELMÄ 7/8

8 Päiväys ja allekirjoitus Jouko Leskinen Tekninen johtaja EURA JÄRJESTELMÄ 8/8