Henki-Fenn. Henki-Fennia Toimintakertomus ja tilinpäätös Henki-Fennia. Henki-Fennia. Fennia. Henki-Fennia

Transkriptio

1 Fennia F ia Henki-Fennia Henki-Fennia Henki-Fennia Toimintakertomus ja tilinpäätös 2011 i-fennia Henki-Fennia Henki-Fenn Fennia

2

3 Sisältö Henki-Fennia Henki-Fennian toimintakertomus ja tilinpäätös 2011 Toimitusjohtajan katsaus 4 Hallituksen toimintakertomus 5 Tilinpäätös 7 Tuloslaskelma 7 Tase 8 Emoyhtiön rahoituslaskelma 10 Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet 11 Tuloslaskelman ja taseen liitetiedot 14 Tilinpäätöksen tunnusluvut 26 Tunnuslukujen laskentakaavat 29 Riskit sekä riskien- ja vakavaraisuuden hallinta 30 Hallituksen ehdotus voiton käytöstä 38 Tilintarkastuskertomus 39 Henki-Fennian hallinto 40

4 Toimitusjohtajan katsaus Kaikkeen tottuu Viime vuonna totesin vastaavassa kirjoituksessa kliseemäisesti, että vuodesta 2011 on tulossa haasteellinen. Syynä olivat erilaiset talouden, ympäristön ja politiikan kriisit. Ja niinhän siinä sitten kävi. Heinäkuussa osakemarkkina romahti, ja syksyn aikana ei kuultu mitään uutta Euroopan rintamalta. Vuoden 2012 suunnittelua tehtiin kaikkialla todennäköiseen kriisiin tai taantumaan varautuen. Vuoden 2012 alku on kuitenkin ollut erikoinen. Uutiset maailmalta ovat yhtä huonoja kuin aikaisemminkin. Euroopan vakaus on edelleen uhattuna. Suomen kestävyysvajeen ongelmia ei ole ratkaistu ja BKT kasvu ei ole käynnistynyt. Tunnelma sijoitusmarkkinoilla on kuitenkin ollut positiivinen ja tukenut riskinottoa. Tuottotasot ovat nousseet. Vanhoihin ongelmiin on markkinoilla ehkä totuttu - jopa kyllästytty, ja talouden myrskystä on tullut se säätila, jossa eletään normaalia elämää. Valtion talouden sopeutustarve kasvaa miljardeiksi euroiksi. Eläketurvan kokonaisuus on myös tänä vuonna kiinnostuksen kohteena eikä vain hallitusohjelman työurien pidentämistavoitteen vuoksi. Kriisitietoisuudelle on vielä tilausta. Euroopan komissio julkaisi helmikuussa 2012 eläkkeitä koskevan valkoisen kirjan, jossa se tekee useita suosituksia jäsenmailleen eläkejärjestelmistä. Julkaisussa esitetään myös täydentävien eläkejärjestelmien kehittämistä muun muassa taloudellisten kannusteiden kautta. Olisiko Suomessa nyt oikea aika poistaa lainsäädännössä olevat esteet muun muassa kertamaksuisen sekä ei-verovähennyskelpoisen eläkesäästämisen toteuttamiselle? Sijoitustoiminnan haasteista huolimatta Henki-Fennian vuosi 2011 onnistui toiminnallisesti erittäin hyvin. Hallituksen toimintakertomuksen luvut kuvaavat toiminnan laajentumista strategian mukaisesti. Henkifennialaiset onnistuivat erinomaisesti myynnin, asiakaspalvelun ja kehitystyön haasteista. Kiitos hyvästä työstä! Fennian alueorganisaation vahva panos asiakkaiden henkilöriskien hallinnassa näkyy Henki-Fennialle kasvaneena henkivakuutuksen myyntinä. Tästä kiitos kuuluu niin kentän henkilökunnalle kuin myös kentän johdolle. Lokakuussa aloittanut oma varainhoitoyhtiö Fennia Varainhoito Oy täydentää Fennia-ryhmän palvelukokonaisuutta. Varainhoitoyhtiö antaa asiakkaillemme mahdollisuuden varallisuutensa kasvattamiseen ja antaa mahdollisuuden päästä kiinni samanlaiseen sijoittamiseen kuin miten itse Fennia sijoittaa. Ammattitaitoinen ja laaja kumppaniverkostomme niin sijoitussidonnaisten vakuutuksien sijoituskohteiden hoidon kuin myös varainhoitoratkaisujen rakentamisen osalta on ansainnut myös nöyrän kiitoksen yhteistyön erinomaisesta onnistumisesta. PK-yritysten ja -yrittäjien menestyminen ja palveleminen on meille tärkeää. Valtaosa viime vuoden kasvusta syntyi asiakkaidemme onnistumisesta omassa liiketoiminnassaan. Elämme samaa tahtia asiakkaidemme kanssa myös tänä vuonna. Kiitos luottamuksestanne. Seppo Rinta toimitusjohtaja 4

5 Hallituksen toimintakertomus 2011 Hallituksen toimintakertomus 2011 Vakuutusosakeyhtiö Henki-Fennian toimintavuosi oli kaksijakoinen. Yhtiön volyymi kasvoi voimakkaasti hyvän myynnin ja kannan lisääntyneen maksutulon kautta, mutta vaikean sijoitusympäristön vuoksi yhtiön liikevoitto aleni huomattavasti. Yhtiön vakavaraisuusasema säilyi kuitenkin hyvällä tasolla. Henki-Fennian omistavat Keskinäinen Vakuutusyhtiö Fennia 60 prosentin ja Keskinäinen vakuutusyhtiö Eläke-Fennia 40 prosentin osuuksin. Vakuutustoiminta Henki-Fennian maksutulo kasvoi 32 prosenttia 79,5 miljoonaan euroon (60,2 milj. euroa), kun puolestaan alan maksutulo laski 32 prosenttia Finanssialan Keskusliiton tilastojen mukaan. Yhtiön maksutulosta henkivakuutuksia oli 49,0 miljoonaa euroa (31,2 milj. euroa) ja eläkevakuutuksia 30,5 miljoonaa euroa (29,0 milj. euroa). Sijoitussidonnaisten vakuutusten maksutulo oli 37,8 miljoonaa euroa (23,5 milj. euroa) ja niiden osuus yhtiön maksutulosta oli 48 prosenttia (39 %). Maksutulo jatkuvamaksuisista vakuutuksista oli 47,4 miljoonaa euroa (44,2 milj. euroa) ja sen osuus kokonaismaksutulosta oli 60 prosenttia (73 %). Maksetut korvaukset kasvoivat 61,8 miljoonaan euroon (51,7 milj. euroa), josta takaisin-ostojen osuus oli 15,1 miljoonaa euroa (10,5 milj. euroa). Säästösummien takaisinmaksut olivat 4,8 miljoonaa euroa (4,0 milj. euroa). Eläkkeitä maksettiin 29,8 miljoonaa euroa (28,6 milj. euroa) ja kuolemantapaus- ja työkyvyttömyys summia 8,6 miljoonaa euroa (4,3 milj. euroa). Liikekulut kasvoivat 10,0 miljoonaan euroon (8,4 milj. euroa). Kulujen kasvu johtui pääosin tietojärjestelmien kehittämiseen ja ylläpitoon kohdistuneiden kulujen lisääntymisestä. Liikekustannussuhde heikkeni 116,0 prosenttiin (108,1 %). Palkkiotuotot (kickbacks) huomioon ottaen yhtiön liikekulusuhde olisi 104,7 prosenttia (99,7 %). Yhtiön tulokseen sidottujen vakuutussäästöjen kokonaistuottotaso vaihteli vuonna ,2-4,5 prosentin välillä riippuen vakuutuslajista ja vuosineljänneksestä. Myönnetyt asiakashyvitykset olivat 2,3 miljoonaa euroa, joista 1,4 miljoonaa euroa rahoitettiin aikaisemmin muodostunutta lisäetujen vastuuta käyttämällä. Alhaisen korkotason vuoksi lisäetujen vastuusta siirrettiin 2,9 miljoonaa euroa korkotäydennysvastuuseen. Lisäksi vastuuvelkaan tehtiin korkotäydennystä 3,0 miljoonaa euroa (8,0 milj. euroa). Sijoitustoiminta Yhtiön sijoitustoiminnan nettotuotto käyvin arvoin oli 6,8 miljoonaa euroa (43,1 milj. euroa). Sijoitustoiminnan nettotuotto sitoutuneelle pääomalle oli 1,1 prosenttia (7,2 %). Sijoitusomaisuus käyvin arvoin (sisältää kertyneet korot) oli vuoden lopussa 633 miljoonaa euroa (623 milj. euroa). Joukkolainojen ja pitkän koron rahastosijoitusten osuus sijoituskannasta oli 51 prosenttia sekä rahamarkkinasijoitusten ja talletusten osuus 12 prosenttia. Osakkeiden, osakerahastosijoitusten ja pääomarahastojen osuus oli 20 prosenttia ja kiinteistösijoitusten osuus 17 prosenttia. Lisäksi sijoitussidonnaisten vakuutusten katteena olevia varoja oli 272 miljoonaa euroa (302 milj. euroa) ja niiden nettotuotto oli -45,6 miljoonaa euroa (42,8 milj. euroa). Tulos ja vakavaraisuus Yhtiön liikevoitto oli 2,9 miljoonaa euroa (19,5 milj. euroa). Konsernin liikevoitto oli 1,7 miljoonaa euroa (18,9 milj. euroa). Yhtiön toimintapääoma oli 98,3 miljoonaa euroa (106,0 milj. euroa) ja vakavaraisuuspääoma 104,6 miljoonaa euroa (111,6 milj. euroa). Vastuuvelkaan suhteutettu vakavaraisuus on hyvällä tasolla, vakavaraisuusaste oli 17,4 prosenttia (18,5 %). Yritysjohto ja henkilöstö Kertomusvuonna Henki-Fennian hallitukseen kuuluivat jäseninä kauppaneuvos Eero Lehti (puheenjohtaja), filosofian tohtori Matti Ruohonen (varapuheenjohtaja), varatoimitusjohtaja Matti Carpén, johtaja Eeva Grannenfelt, toimitusjohtaja 5

6 Hallituksen toimintakertomus 2011 Henki-Fennia, emoyhtiö Sijoituskanta milj. euroa (623 milj. euroa) Muut rahoitusmarkkinavälineet 12,0 % (7,8 %) * 1,3% (1,7 %) Muut sijoitukset 0,6 % (2,0 %) * -3,4 % (-10,1 %) Kiinteistösijoitukset 17,2 % (15,0 %) * 8,7 % ( 7,4 %) Joukkovelkakirjalainat 50,5 % (53,8 %) * 3,4 % (5,5 %) Sijoitustoiminnan tuottoprosentti 1,1 % (7,2 %) * Tuottoprosentti sijoituslajeittain Osakkeet ja osuudet 19,7 % (21,4 %) * -8,3 % (18,6 %) Antti Kuljukka ja hallituksen puheenjohtaja Antti Vaahto sekä varajäseninä varatoimitusjohtaja Eero Eriksson ja toimitusjohtaja Olavi Nieminen. Yhtiön toimitusjohtajana on toiminut Seppo Rinta. Hallitus piti kertomusvuoden aikana yhteensä kolmetoista kokousta. Varsinaisten jäsenten läsnäoloprosentti oli 85 prosenttia ja varajäsenten 100 prosenttia. Yhtiön palveluksessa oli vuonna 2011 keskimäärin 47 henkilöä (42). Konsernirakenne Fennia-ryhmän palveluita päätettiin laajentaa Henki-Fennian tytäryhtiöksi perustettavalla sijoituspalveluyrityksellä. Fennia Varainhoito Oy:n perustamissopimus allekirjoitettiin Finanssivalvonta myönsi yhtiölle sijoituspalveluyrityksen toimiluvan. Lisäksi Henki-Fennian konserniin kuului tilikauden päättyessä kolmetoista yhtiön täysin omistamaa kiinteistöyhtiötä. Tilikauden aikana hankittiin Helsingissä sijaitseva Kiinteistö Oy Konalan Ristipellontie 25. Riskien- ja vakavaraisuudenhallinta Henki-Fennian riskienhallinnan perustana toimii Fennian konserniyhtiöiden hallituksissa vahvistetut riskien- ja vakavaraisuudenhallinnan periaatteet. Riskienhallintajärjestelmän ohjausmalli perustuu ns. kolmen puolustuslinjan malliin, jota on tarkemmin kuvattu riskienhallintaa koskevassa liitetiedossa. Riskien- ja vakavaraisuudenhallintaa koskevien tehtävien valmistelua, ohjaamista, koordinointia ja tiedon välittämistä varten on perustettu konsernin vakuutusyhtiöiden riskienhallintakomitea. Sijoitustoiminta perustuu yhtiön hallituksen hyväksymään sijoitussuunnitelmaan, jossa määritellään muun muassa sijoitusallokaatio ja sijoitustoiminnan käytännön toimijoiden vastuut ja valtuudet. Sijoitusallokaatiota määrättäessä otetaan huomioon yhtiön riskinkantokyky. Näkymät alkaneella tilikaudella Henki-Fennian liiketoimintaan vaikuttaa merkittävästi suomalaisten yrittäjien ja Pk-yritysten taloudellinen tilanne. Vuoden 2011 liiketoiminnan kasvu perustui osaltaan Pk-yritysten menestymiseen. Alkaneen tilikauden näkymät olivat vielä viime vuoden lopussa vaikeammat kuin mitä alkuvuosi on osoittanut. Tosin talouskasvua uhkaavaa taantumaa ei ole vielä voitettu monista positiivisista tapahtumista huolimatta ja sen vuoksi yhtiön toiminnassa on varauduttu myös mahdollisiin talouden takaiskuihin. Tämä näkyy erityisesti sijoitustoiminnan riskitason valinnassa. Toisaalta pyritään hyödyntämään markkinan liikkeet täysmääräisesti ja toisaalta olemaan valmiita nopeaan riskien vähentämiseen. Parhaillaan EU:ssa valmisteilla oleva ja tämän hetken arvioiden mukaan vuonna 2014 käyttöön otettava Solvenssi II -vakavaraisuusvalvontakehikko aiheuttaa runsaasti työtä yhtiössä erityisesti riskienhallinnan toteuttamisessa. Vakavaraisuuden laskentaperiaatteet uusiutuvat merkittävästi ja muuttavat myös henkivakuutusyhtiön riskinoton muotoja sijoitustoiminnassa. Uudet säännökset tulevat vaikuttamaan myös yhtiön vakuutustuotteiden tarjonnan painotuksiin. Vuoden 2011 loppupuolella toimiluvan saanut Fennia Varainhoito laajentaa Fennia-ryhmän palveluita asiakkaille ja antaa näin myös henkivakuutuksella toteutettavalle varainhoidolle uusia mahdollisuuksia. 6

7 Tuloslaskelma Konserni Konserni Emoyhtiö Emoyhtiö Liite Vakuutustekninen laskelma Vakuutusmaksutulo Vakuutusmaksutulo Jälleenvakuuttajien osuus Sijoitustoiminnan tuotot , 4 Sijoitusten arvonkorotus , 4 Korvauskulut Maksetut korvaukset Jälleenvakuuttajien osuus Korvausvastuun muutos Korvauskulut yhteensä Vakuutusmaksuvastuun muutos Vakuutusmaksuvastuun muutos Liikekulut Sijoitustoiminnan kulut , 4 Sijoitusten arvonkorotusten oikaisu , 4 Vakuutustekninen tulos Muu kuin vakuutustekninen laskelma Muut tuotot Sijoituspalvelutoiminnan tuotot 14 Muut kulut Sijoituspalvelutoiminnan kulut -843 Tuloverot varsinaisesta toiminnasta Tilikauden verot Aikaisempien tilikausien verot 5 5 Laskennalliset verot Voitto varsinaisesta toiminnasta Tilinpäätössiirrot Poistoeron muutos Tilikauden voitto

8 Tase Konserni Konserni Emoyhtiö Emoyhtiö Liite VASTAAVAA Aineettomat hyödykkeet Muut pitkävaikutteiset menot Ennakkomaksut Sijoitukset Kiinteistösijoitukset Kiinteistöt ja kiinteistöosakkeet Lainasaamiset saman konsernin yrityksiltä Lainasaamiset omistusyhteysyrityksiltä Sijoitukset saman konsernin yrityksissä Tytäryhitöosakkeet Muut sijoitukset Osakkeet ja osuudet Rahoitusmarkkinavälineet Kiinnelainasaamiset Muut lainasaamiset Talletukset Sijoitukset yhteensä Sijoitussidonnaisten vakuutusten katteena olevat sijoitukset Saamiset Ensivakuutustoiminnasta Vakuutuksenottajilta Jälleenvakuutustoiminnasta Muut saamiset Muu omaisuus Aineelliset hyödykkeet Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Rahat ja pankkisaamiset Siirtosaamiset Korot ja vuokrat Muut siirtosaamiset

9 Konserni Konserni Emoyhtiö Emoyhtiö Liite VASTATTAVAA Oma pääoma Osakepääoma Ylikurssirahasto Hallituksen käyttövarat Edellisten tilikausien voitto Tilikauden voitto Tilinpäätössiirtojen kertymä Poistoero Vakuutustekninen vastuuvelka Vakuutusmaksuvastuu Korvausvastuu Sijoitussidonnaisten vakuutusten vastuuvelka Vakuutustekninen vastuuvelka Velat Jälleenvakuutustoiminnasta Laskennalliset verovelat Muut velat Siirtovelat

10 Emoyhtiön rahoituslaskelma Liiketoiminnan rahavirta Voitto varsinaisesta toiminnasta ennen satunnaisia eriä Oikaisut: Vakuutusteknisen vastuuvelan muutos Sijoitusten arvonalentumiset ja arvonkorotukset Suunnitelman mukaiset poistot Muut oikaisut Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta Käyttöpääoman muutos Lyhytaikaisten korottomien liikesaamisten vähennys/lisäys Lyhytaikaisten korottomien velkojen lisäys Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja Maksetut korot ja maksut muista liiketoiminnan rahoituskuluista 2 3 Maksetut välittömät verot Liiketoiminnan rahavirta Investointien rahavirta Investoinnit sijoituksiin (pl. rahavarat) Luovutustulot sijoituksista (pl. rahavarat) Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden sekä muun omaisuuden investoinnit ja luovutustulot (netto) Investointien rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarat tilikauden alussa Rahavarat tilikauden lopussa

11 Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet Tilinpäätös on laadittu kirjanpito-, osakeyhtiö- ja vakuutusyhtiölakien sekä vakuutusyhtiöitä valvovien viranomaisten päätöksiä, määräyksiä ja ohjeita noudattaen. Sijoitusten kirjanpitoarvo Rakennukset ja rakennelmat esitetään taseessa suunnitelman mukaisilla poistoilla vähennetyn hankintamenon tai sitä alemman käyvän arvon määräisinä. Kiinteistöosakkeet sekä maa- ja vesialueet esitetään taseessa hankintamenon tai sitä alemman käyvän arvon määräisinä. Sijoitusomaisuusluonteiset osakkeet ja osuudet esitetään taseessa hankintamenon tai sitä alemman käyvän arvon määräisinä. Käyttöomaisuusluonteiset osakkeet ja osuudet kirjataan hankintamenoon tai sitä alempaan käypään arvoon, jos arvonalentumista pidetään pysyvänä. Hankintameno lasketaan keskihintaa käyttäen. Rahoitusmarkkinavälineet esitetään taseessa hankintamenon määräisinä. Niiden nimellisarvon ja hankintamenon erotus jaksotetaan korkotuotoiksi tai niiden vähennykseksi rahoitusmarkkinavälineen juoksuaikana. Vastaerä merkitään hankintamenon lisäykseksi tai vähennykseksi. Hankintameno lasketaan keskihintaa käyttäen. Korkotason vaihtelusta aiheutuvia arvonmuutoksia ei ole kirjattu. Liikkeeseenlaskijan luottokelpoisuuteen liittyvät arvonalentumiset kirjataan tulokseen. Lainasaamiset ja talletukset esitetään taseessa nimellisarvon tai tätä pysyvästi alemman todennäköisen arvon määräisenä. Sijoituksista aikaisemmin tehdyt arvonalennukset palautetaan tulosvaikutteisesti sijoitusten arvoon siltä osin kuin käypä arvo ylittää kirjanpitoarvon. Johdannaissopimuksia käytetään ensisijaisesti sijoitussalkkujen suojaukseen. Kirjanpidollisesti johdannaisia kuitenkin käsitellään ei-suojaavina. Tilikauden aikana sopimusten sulkemisesta ja raukeamisesta syntyneet voitot ja tappiot on kirjattu tilikauden tuotoksi tai kuluksi. Ei-suojaavasti käsitellyn johdannaissopimuksen käyvän arvon ja sitä korkeamman kirjanpitoarvon/sopimuskurssin negatiivinen erotus kirjataan kuluksi. Realisoitumattomia tuottoja ei kirjata. Sijoitussidonnaisten vakuutusten katteena olevat sijoitukset arvostetaan käypään arvoon. Muun omaisuuden kuin sijoitusten kirjanpitoarvo Muina pitkävaikutteisina menoina on aktivoitu huoneistojen perusparannusmenot sekä atk-järjestelmien suunnittelumenot. Ne ja kalusto esitetään taseessa suunnitelman mukaisilla poistoilla vähennetyn hankintamenon määräisinä. Vakuutusmaksusaamiset merkitään taseeseen todennäköiseen arvoon ja muut saamiset nimellisarvoon tai tätä pysyvästi alempaan todennäköiseen arvoon. Suunnitelman mukaiset poistot Suunnitelman mukaiset poistot lasketaan hankintamenosta arvioidun taloudellisen vaikutusajan mukaan tasapoistoin. Arvioidut poistoajat ovat keskimäärin seuraavat: Atk-ohjelmat 5 7 vuotta Atk-järjestelmien suunnittelumenot 5 7 vuotta Muut pitkävaikutteiset menot 5 10 vuotta Toimisto-, liike- ja teollisuusrakennukset vuotta Rakennusten ainesosat vuotta Kuljetusvälineet ja atk-laitteet 3 5 vuotta Konttorikoneet ja -kalusto 7 vuotta Sijoitusten arvonkorotukset Sijoitusomaisuusluonteisten sijoitusten ja sijoitussidonnaisten vakuutusten katteena olevien sijoitusten arvonkorotukset ja niiden oikaisut kirjataan tulosvaikutteisesti. Sijoitusten käypä arvo Kiinteistöjen käyvät arvot määritetään vuosittain kiinteistökohtaisesti yhtiön omien asiantuntijoiden laskelmien pohjalta. Tilinpäätöksessä on käytetty varovaista arvostusta. Ulkopuolisia arvioita kiinteistöjen käyvistä arvoista on teetetty tilanteissa, joissa on ollut tarvetta varmistaa varovaisen arvostuksen oikea taso. Arviot on tällöin laatinut valtakunnallinen, muun toimintansa ohella kiinteistöjen arvioimiseen erikoistunut yhtiö. Noteerattujen arvopapereiden sekä sellaisten arvopapereiden, joille on olemassa markkinat, käypänä arvona käytetään vuoden viimeisintä saatavilla olevaa jatkuvan kaupankäynnin kurssia tai sen puuttuessa viimeisintä kaupankäyntikurssia. Noteeraamattomien arvopapereiden käypänä arvona käytetään todennäköistä luovutushintaa, jäljellä olevaa hankintamenoa tai substanssiin pohjautuvaa arvoa. Pääomasijoitusrahastojen käypänä arvona on käytetty hankintamenoa tai hallinnointiyhtiön ilmoittamaa arvioita rahaston käyvästä arvosta. 11

12 Johdannaissopimukset arvostetaan tilinpäätöspäivän käypään arvoon. Toimintapääomasta vähennetään ei-suojaavien johdannaissopimusten mahdollinen enimmäistappio. Saamisten käypänä arvona käytetään nimellisarvoa tai sitä alempaa todennäköistä arvoa. Ulkomaanrahan määräiset erät Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat kirjataan tapahtumapäivän kurssiin. Tilinpäätöksessä ulkomaanrahan määräiset saamiset ja velat sekä sijoitusten käyvät arvot on muutettu euroiksi Euroopan keskuspankin noteeraamaan tilinpäätöspäivän kurssiin. Sekä tilikauden aikana että tilinpäätöksessä syntyneet kurssivoitot ja -tappiot kirjataan ao. tulojen ja menojen oikaisueriksi tai sijoitustoiminnan tuotoiksi ja kuluiksi, mikäli kurssierot liittyvät rahoitustapahtumiin. Henkilökunnan eläkejärjestelyt Henkilöstön eläketurva on järjestetty TyEL-vakuutuksilla Keskinäisessä vakuutusyhtiö Eläke-Fenniassa. Eläkevakuutusmaksut kirjataan tuloslaskelmaan suoriteperusteisesti. Yhtiön koko henkilöstö kuuluu lisäksi maksuperusteiseen lisäeläkevakuutukseen, joka on otettu Vakuutusosakeyhtiö Henki-Fenniasta. Tilinpäätössiirtojen kertymä ja laskennallisen veron käsittely Lainsäädännön perusteella on mahdollista kirjata suunnitelman ylittäviä poistoja ja vapaaehtoisia varauksia. Konserniyhtiöiden tilinpäätöksissä tilinpäätössiirtojen kertymästä, rahastoiduista arvonkorotuksista ja sijoitusten arvostuseroista ei vähennetä laskennallista verovelkaa. Tuloutetut arvonkorotukset ovat veronalaista tuloa. Kirjanpidon ja verotuksen jaksotuseroista aiheutuvia laskennallisia verosaamisia ei ole kirjattu konserniyhtiöiden tilinpäätöksissä. Vastaavia laskennallisia verovelkoja ei konserniyhtiöillä ole. Konsernitilinpäätöksessä on kirjattu yhdistelytoimenpiteistä aiheutuvat verovelat. Konsernitilinpäätöksessä kertynyt poistoero on jaettu laskennallisen verovelan muutokseen ja tilikauden tulokseen sekä laskennalliseen verovelkaan ja omaan pääomaan. Käytetty verokanta on 24,5 prosenttia (26 %). Vastuuvelka Vastuuvelkaa laskettaessa noudatetaan sekä vakuutusyhtiölain että sosiaali- ja terveysministeriön ja Finanssivalvonnan määräyksiä ja ohjeita. Sijoituksien arvonkehitykseen sidottuihin vakuutuksiin (sijoitussidonnaiset vakuutukset) ei liity laskuperustekorkoa. Muiden vakuutusten osalta vastuuvelka lasketaan vakuutuskohtaisesti ja käytettävä laskuperustekorko vaihtelee seuraavasti: yksilöllisessä henki- ja eläkevakuutuksessa ml. kapitalisaatiosopimukset käytettävä laskuperustekorko on ennen alkaneiden sopimusten osalta 4,5 prosenttia ja jälkeen alkaneiden osalta 3,5 prosenttia ja jälkeen alkaneiden osalta 2,5 prosenttia. Osassa kapitalisaatiosopimuksia laskuperustekorko on 2 prosenttia tai 1 prosentti. vapaamuotoisen ryhmäeläkevakuutuksen osalta laskuperustekorko on 3,5 prosenttia. Ennen kertyneen vastuuvelan osalta laskuperustekorkomuutoksen (4,25 %:sta 3,5 %:iin) vaikutus on aktivoitu vastuuvelkaan ja poistetaan tasaisesti 15 vuoden aikana jälkeen alkaneiden ryhmäeläkevakuutusten laskuperustekorko on 2 prosenttia. Eläke- ja säästövakuutusten 4,5 ja 3,5 prosentin korkovaatimuksen täyttämiseksi vastuuvelkaa on täydennetty sekä tilivuonna että aiemmissa tilinpäätöksissä. Korkotäydennysvastuu on noin 24,1 miljoonaa euroa. Korkotäydennys-vastuuta purkamalla vuotuinen laskuperustetuottovaatimus tälle kannalle on lähivuosina 3,2 prosenttia. Vakuutusmaksuvastuusta on vähennetty ennen alkaneiden yksilöllisen eläkevakuutuksen osalta aktivoitu hankintameno. Tämän ns. zillmeroinnin kuoletusaika määräytyy vakuutuskohtaisesti ja on enintään 7 vuotta. Zillmerointi on määrätty siten, että vakuutuksien vastaiset kuormitukset riittävät kuoletusten tekemiseen tulevaisuudessa. Kohtuusperiaate Vakuutusyhtiölain 13 luvun 2 :n mukaan henkivakuutusyhtiön on noudatettava ns. kohtuusperiaatetta sellaisten vakuutusten kohdalla, joilla on vakuutussopimuksen mukaan oikeus vakuutusten mahdollisesti tuottamien ylijäämien mukaan jaettaviin lisäetuihin. Tämä periaate edellyttää, että kohtuullinen osa näiden vakuutusten tuottamasta ylijäämästä tulee palauttaa lisäetuina kyseisille vakuutuksille, mikäli vakavaraisuusvaatimukset eivät tätä estä. Henki-Fennian tavoitteena on antaa ylijäämän jakoon oikeutettujen vakuutusten vakuutussäästöille pitkällä aikavälillä vähintään riskittömän koron mukainen bruttotuotto. Lisäetujen jakamisessa otetaan huomioon vakuutuksen kesto ja takaisinosto-oikeus. Annettava tuotto määräytyy yhtiön sijoitusten pitkäaikaisen nettotuoton perusteella. Vakuutuksen kokonaiskorolla tarkoitetaan vakuutussopimusten laskuperustekorkoa ja kyseiselle sopimukselle hyvitettävää lisäkorkoa. Vakuutukselle hyvitettävän lisäkoron määrässä otetaan huomioon sopimuksen laskuperustekoron taso. Kun yhtiön saama sijoitusten nettotuotto on matala, alennetaan lisäetujen tasoa. Alemman laskuperustekoron 12

13 omaavien vakuutusten kokonaiskorko voi jäädä silloin alle korkeimman laskuperustekoron. Kun sijoitusten nettotuotto on korkea, alemman laskuperustekoron vakuutukset voivat saada suurempaa kokonaiskorkoa kuin korkeamman laskuperustekoron vakuutukset. Lisäetujen tasossa pyritään jatkuvuuteen, minkä johdosta sijoitustuotoista syntynyttä ylijäämää voidaan jaksottaa annettavaksi lisäetuina kyseiselle vakuutettujen ryhmälle tulevina vuosina. Yhtiö pyrkii kilpailukykyisiin lisäetuihin suhteessa muihin vakuutusyhtiöihin ja muihin vähäriskisiin sijoitusmuotoihin. Lisäetujen tasoa rajoittavat omistajien asettamat pääoman tuottovaatimukset sekä yhtiön vakavaraisuustavoite. Vakavaraisuustavoite asetetaan sellaiseksi, että kaikki lainsäätäjän edellyttämät vakavaraisuusrajat ylittyvät ja että yhtiön on mahdollista ottaa riskiä sijoitustoiminnassa siinä määrin kuin sijoitussuunnitelma edellyttää vuosittain määritellyn tuottotavoitteen saavuttamiseksi. Henki-Fennian hallitus vahvistaa lisäkoron määrän neljännesvuosittain etukäteen. Tulevien lisäetujen määrää voidaan kuitenkin muuttaa myös kesken vuosineljänneksen, mikäli vakavaraisuus tai yleinen markkinatilanne sitä edellyttävät. Riskihenkivakuutuksissa kohtuusperiaatetta sovelletaan kuolemantapausturvien osalta nimetyille vakuutusryhmille korotettujen korvaussummien muodossa. Lisäetutavoitteet eivät ole sitovia, eivätkä ne ole osa yhtiön ja vakuutuksenottajan välistä vakuutussopimusta. Lisäetutavoitteet ovat voimassa toistaiseksi, ja yhtiö pidättää itsellään oikeuden lisäetutavoitteiden muuttamiseen. Korkotuottoisten vakuutusten kokonaiskorot 2011 Lasku- Yksilöllinen Yksilöllinen Ryhmä- Kapitaliperuste- säästö- eläke- eläke- saatiokorko vakuutus vakuutus vakuutus sopimus 4,50 % 4,50 % 4,50 % 3,50 % 3,65 % 3,95 % 3,95 % 3,50 % 2,50 % 3,63 % 3,95 % 3,43 % 2,00 % 3,95% 3,43 % 1,00 % 3,43 % Konsernitilinpäätös Henki-Fennian konsernitilinpäätökseen on yhdistelty kaikki sellaiset tytäryhtiöt, joissa emoyhtiöllä on suoraan tai välillisesti yli puolet äänivallasta. Vuonna 2011 perustettu Fennia Varainhoito Oy (omistusosuus 100 prosenttia) on uusi tytäryhtiö. Muut konserniin yhdistellyt kolmetoista tytäryhtiötä (17 vuonna 2010) ovat kaikki kiinteistöyhtiöitä. Konsernitilinpäätös on laadittu emoyhtiön ja tytäryhtiöiden tuloslaskelmien, taseiden ja liitetietojen yhdistelminä, joista on eliminoitu yhtiöiden väliset saamiset ja velat, tuotot ja kulut, voitonjako sekä keskinäinen osakeomistus. Keskinäinen osakeomistus on eliminoitu hankintamenomenetelmää käyttäen. Käyttöomaisuuserille kohdistettu konserniaktiiva poistetaan kyseisen käyttöomaisuuserän poistosuunnitelman mukaisesti. Kohdistamatta jäänyt konserniliikearvo on loppuun poistettu. Kohtuusperiaatteen toteutuminen vuonna 2011 Henki-Fennian antamat lisäedut vuonna 2011 vastaavat yhtiön kohtuusperiaatteessaan asettamia tavoitteita. Vakuutuksille annettava tuotto määräytyy yhtiön sijoitusten pitkäaikaisen nettotuoton perusteella. Lisäetujen tasossa pyritään jatkuvuuteen, minkä johdosta sijoitustuotoista syntynyttä ylijäämää voidaan jaksottaa annettavaksi lisäetuina kyseiselle vakuutettujen ryhmälle tulevina vuosina. Yhtiön saama sijoitustuotto jäi alhaiseksi vuonna Aikaisempina vuosina varattua lisäetujen vastuuta ja korkotäydennysvastuuta purkamalla vakuutuksille pystyttiin kuitenkin hyvittämään laskuperustekoron lisäksi myös lisäkorkoa vuonna Riskitön korko on pysynyt alhaalla sekä lyhyiden korkojen että pitkien valtion lainojen osalta vuodesta 2009 alkaen. Henki-Fennian hyvittämä kokonaiskorko on ylittänyt selvästi vastaavan sijoitusajan riskittömän koron vuosina Lisäetujen jakamisessa on otettu huomioon vakuutuksen kesto ja takaisinosto-oikeus. Tästä johtuen eläkevakuutuksille hyvitettävä kokonaiskorko on ollut hieman korkeampi kuin säästövakuutuksille hyvitettävä korko. Alla on taulukko Henki-Fennian hyvittämistä kokonaiskoroista vuonna 2011: Konserniyhtiöt Henki-Fennian konsernitilinpäätökseen sisältyvät uusina tytäryhtiöinä Fennia Varainhoito Oy Kiinteistö Oy Konalan Ristipellontie 25 Konsernitilinpäätökseen sisältyvät seuraavat tytäryhtiöt Kiinteistö Oy Kalevankatu 9 Kiinteistö Oy Teohypo Kiinteistö Oy Espoon Niittyrinne 1 Kiinteistö Oy Kaakkurin Liikekeskus Kiinteistö Oy Vaajakosken Varaslahdentie 6 Kiinteistö Oy Sellukatu 5 Kiinteistö Oy Vasaraperän Liikekeskus Kiinteistö Oy Koivuhaanportti 1-5 Kiinteistö Oy Mikkelin Hallituskatu 1 Kiinteistö Oy Vasaramestari Asunto Oy Jyväskylän Jontikka 2 Asunto Oy Tampereen Vuoreksen Puistokatu 76 13

14 Tuloslaskelman ja taseen liitetiedot Vakuutusmaksutulo Ensivakuutus Kotimaasta Jälleenvakuutus Vakuutusmaksutulo ennen jälleenvakuuttajien osuutta Vakuutusmaksutulosta vähennetyt erät Luottotappiot vakuutusmaksusaamisista Ensivakuutuksen vakuutusmaksutulo Henkivakuutus Sijoitussidonnainen yksilöllinen henkivakuutus Muu yksilöllinen henkivakuutus Sijoitussidonnainen kapitalisaatiosopimus Muu kapitalisaatiosopimus Työntekijäin ryhmähenkivakuutus Muu ryhmähenkivakuutus Eläkevakuutus Sijoitussidonnainen yksilöllinen eläkevakuutus Muu yksilöllinen eläkevakuutus Sijoitussidonnainen ryhmäeläkevakuutus Muu ryhmäeläkevakuutus Jatkuvat vakuutusmaksut Kertamaksut Vakuutusmaksut sopimuksista, jotka oikeuttavat hyvitykseen Vakuutusmaksut sijoitussidonnaisesta vakuutuksesta