SYMPOSIUM KOUVOLAN UPSEERIKERHOLLA LISÄÄ KILPAILUKYKYÄ MONIKIELISEN VUOROVAIKUTUKSEN UUSILLA RATKAISUILLA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SYMPOSIUM KOUVOLAN UPSEERIKERHOLLA 23.-24.10. 2008 LISÄÄ KILPAILUKYKYÄ MONIKIELISEN VUOROVAIKUTUKSEN UUSILLA RATKAISUILLA"

Transkriptio

1 1 SYMPOSIUM KOUVOLASSA F R A N K G I L B A N E C L I V E T H O M A S K L A U S O E S C H K I M M O R O S S I L A U R I C A R L S O N N I C K O L A Y V A S I L I E V A N D R Z E J S T Y R C Z K A I J A P Ö Y S T I SYMPOSIUM KOUVOLAN UPSEERIKERHOLLA W E N X U E C H U N LISÄÄ KILPAILUKYKYÄ MONIKIELISEN VUOROVAIKUTUKSEN UUSILLA RATKAISUILLA E S A N O R H O M A A K I M M O K O S K E N N I E M I

2 2 SYMPOSIUM KOUVOLASSA SISÄLLYSLUETTELO TERVETULOA KOUVOLAN SEUDULLE 2 SYMPOSIUMIN PUHUJAT 3 KITES ALOITTI RIVAKASTI 4 EU:N ROOLI MONIKIELISESSÄ SISÄLTÖTEKNOLOGIASSA 6 GILBANE PUHUU KEHITYKSESTÄ 7 KITES-TEEMARYHMÄ 2 8 KITES-INFO 9 OHJELMA YMMÄRTÄMISEN TEKNOLOGIA 12 MONIKIELISEN VIESTINNÄN TYÖPÖYTÄ 13 TOIMIALAN KASVUHAASTEET 14 KIELIOPIN STANDARDOINTI 16 KYMIDESIGN&BUSINESS 18 Kouvola tunnetaan tänään monilla kansainvälisillä yritysmaailman kentillä aina Kiinassa saakka. Vuoden 2009 alussa käynnistyvä uusi Kouvola Kymijoen kaupunki tulee olemaan entistä näkyvämmässä asemassa niiden kaupunkien joukossa, jotka rakentavat kansainvälisiä, erityisesti yritystoimintaa tukevia yhteyksiään niin itään, etelään kuin länteenkin. Painopisteinä eli kehittämisklustereina ovat logistiikka, erityisesti rautatieyhteydet ja osaaminen, metsä, uusiutuva energia ja ympäristö, vapaa-aika ja matkailu sekä digitaaliset sisällöt. Tällä hetkellä Digitaalisten sisältöjen klusterissa Kouvolan seudulla on 210 yritystä, joissa työskentelee lähes 900 työntekijää. Koko maassa digibusiness-yrityksiä on yli Klusterin ytimessä toimivien monikielisen viestinnän ja sisällönhallinnan osaamiskeskusohjelman sekä valtakunnallisen Kites ry:n avulla mukaan kansallisen tason yhteistyöhön on liittynyt mukaan useita kymmeniä alan keskeisiä yrityksiä, tutkimuslaitoksia sekä rahoittajia. Kansainvälisen liiketoimintaosaamisen perustuksena kaikilla toimialoilla on monikielinen ja kulttuurinen vuorovaikutuskyky, joka on paljon enemmän kuin pelkkä kielitaito. Toimialojen liiketoiminnassa tarvittavan asiantuntijuuden lisäksi edellytetään monikanavaisuutta hyödyntäviä viestintävalmiuksia sekä ennen muuta kykyä käyttää moderneja tietotekniikan välineitä ja teknologioita. Uudenlaisesta moniosaamisesta on kysymys niin toimijoiden kuin niiden asiakkaidenkin keskuudessa. Kouvolan kansallisena kehitystehtävänä on avata suomalaisille yrityksille ja muille organisaatiolle syvällistä tietoisuutta kansainvälisen vuorovaikutuskyvyn merkityksestä kilpailukyvylle ja tarjota sen lisäämiseksi verkostojensa avulla eri toimialoilla sovellettavia ratkaisuja, koulutusta sekä teknologioita. Kouvolan Seudun Osaamiskeskuksen ja Kites-yhdistyksen yhdessä järjestämä kolmas kansainvälinen Kites-symposium antaa mainion läpileikkauksen tämänhetkisestä yleistilanteesta sekä osaamisalan toimijoiden että asiakkaiden kannalta. Se tarjoaa myös monipuolisen katsauksen siitä, mitä markkinoilla lähitulevaisuudessa tapahtuu ja mihin meidän suomalaisten pitäisi seuraavaksi ryhtyä. Tervetuloa Kouvolaan ja Kites-symposiumiin! Aimo Ahti Kouvolan kaupunginjohtaja Uusi Kouvola panostaa kansainvälisyyteen Kouvolan Seudun Osaamiskeskus Vartiotie 4, Kouvola (05) Julkaisija: Kouvolan Seudun Osaamiskeskus / Kites-toimenpidekokonaisuus Painopaikka: Painokotka Oy, Kotka Toimitus: Markku Saari (päätoimittaja), Kirsi Laakso (toimitussihteeri), Risto Wallin (sisältökoordinaattori). Taitto: Kirsi Laakso (kannen suunnittelu KYAMK, KymiDesign, Riina Laihomäki 2007) Monikielisen viestinnän ja sisällönhallinnan kansallinen yhdistys

3 3 SYMPOSIUM KOUVOLASSA Symposium-puhujia Klaus Oesch, FT Pitkän yrittäjän uransa jälkeen Oesch on työskennellyt mm. Tekesin Fenix-teknologiaohjelman koordinaattorina. Klaus Oesch on väitellyt tohtoriksi Tampereen yliopistossa vuonna 2007 tutkimuskohteenaan tietoajan toimintakäytännöt. Juha Pyötsiä, johtaja, Kemianteollisuus ry Juha Pyötsiä työskentelee Kemianteollisuus ry:n Ympäristö, terveys ja turvallisuus -sektorilla vastuualueenaan EU:n kemikaaliasetuksen, REACH:in täytäntöönpano ja kemikaalivalvontaan liittyvät tehtävät. Pyötsiä oli myös keskeinen virkamies valmisteltaessa REACH-asetusta. Reijo Heinämäki, johtaja, Metso-konserni Metso Paper kehittää yhteistyökumppaniensa kanssa digitaalista sisällöntuotanomenetelmää, joka perustuu toiminnan tallentamiseen. Johtaja Reijo Heinämäki vastaa Metso Paperin asiakkaiden koulutuksesta. Koulutuksen määrään ja laatuun vaikuttavat muun muassa kulttuurierot. Juha-Matti Arola, johtaja, Kone-konserni Juha-Matti Arola vastaa eoppimisen ja yhteistoiminnallisuuden kehittämisestä Kone-konsernissa maailmanlaajuisesti. Hänen vastuullaan on virtuaalisen kokous- ja koulutusvälineen käyyttöönotto sekä uusien, etenkin sosiaaliseen mediaan ja web 2.0:n teknologiaan pohjautuvien menetelmien ja työkalujen etsintä, kokeilu ja käyttöönotto. Frank Gilbane, analyytikko, Gilbane Group Inc., USA Monikielisen viestinnän ja sisällönhallinnan johtava yhdysvaltalainen analyytikko, jonka mielipiteitä seurataan maailmanlaajuisesti. Gilbane on aiemmin vaikuttanut yhtiöiden Publishing Technology Management, Techno Forum SARL ja Documentation Conferences perustajana ja toimii nyt toimitusjohtajana yhtiössä Gilbane Report- Gilbane Group. Clive Thomas, varapääjohtaja, SDL, UK Maailman suurimpiin kuuluvan käännös- ja kielitoimiston SDL:n varapääjohtaja. Andrzej Styrcz, aluejohtaja, Sanako-konserni Kielipalvelujen kysyntä Venäjällä spesifioituu. Kaija Pöysti, partneri, Blue White Venture Kaija Pöysti tunnetaan Trantexin ja Bitwitin perustajana. Nykyisin Pöysti toimii partnerina Blue White Venturessa. Yritys toimii Kalifornian Piilaaksossa sekä Helsingissä ja auttaa suomalaisyrityksiä liiketoiminnan viemisessä Yhdysvaltoihin. Pöysti on mm. kuulunut YLE:n hallintoneuvostoon ja hän oli jäsen myös kansallisen innovaatiostrategian laatineessa työryhmässä, joka työskenteli Sitran yliasiamies Esko Ahon johdolla ja jätti esityksensä työ- ja elinkeinoministeriölle kesäkuussa Kimmo Rossi, yksikön apulaispäällikkö, Euroopan komissio Kimmo Rossi työskentelee Euroopan komissiossa mm. EuroMatrixhankkeen parissa. EuroMatrix on eurooppalainen kieliteknologiaprojekti, jonka haasteena on inventoida eurooppalaisten kieliparien kieliteknologiaresurssit. Kehitystyö kohdentuu kielipareihin, joilla ei vielä ole toimivaa konekäännösjärjestelmää. Kimmo Koskenniemi, professori, Helsingin yliopisto Kimmo Koskenniemen tunnetuin työ on kaksitaso-morfologian ja siihen liittyvien algoritmien kehittäminen. Työtä hyödynnetään mm. Microsoftin tekstinkäsittelyohjelmistojen oikolukusovelluksissa. Koskenniemi on myös johtanut mm. kieliteknologiaan liittyviä kursseja ja myös Koskenniemen väitöskirjan aiheena on kieliteknologia. Hän on toiminut mm. Suomen Akatemian tutkijana. Merja Tuomarila, kehitysjohtaja Fintra Projects Ltd Oy Merja Tuomarilan vastuualueena Fintrassa on uusien pk-yrityksille suunnattujen palvelujen kehittäminen. Suomalaisen elinkeinoelämän omistama Fintra auttaa suomalaisyrityksiä vastaamaan globaalin liiketoiminnan kasvaviin haasteisiin. Nickolay Vasiliev, kansainvälisen kaupan johtaja, Promt Ltd, Venäjä Nickolay Vasiliev kertaa ajankohtaisia kieliteknologiahankkeita venäläisen toimijan näkökulmasta. Wen Xuechun, päätoimittaja, Commercial Press, Kiina Kansainvälisestä julkaisutoiminnasta tunnetun CP:n päätoimittaja käsittelee osaamisalan tilannetta kiinassa. CP julkaisee muun muassa kaksikielistä lehteä, jonka tarkoituksena on laventaa tietämystä kiinankielestä ja kulttuurista. Lehti ilmestyy kiinaksi ja englanniksi. Lauri Carlson, professori, Helsingin yliopisto Lauri Carlson on osallistunut useisiin kansallisiin ja EU:n tutkimushankkeisiin ja johtaa keväällä 2008 alkanutta Tekesin rahoittamaa ContentFactory-hanketta. Mika Aalto, toimitusjohtaja, Brandwind Oy Brandwind on Suomen johtava markkinoinnin resurssienhallinnan ja digitaalisen aineiston hallinnoinnin ratkaisuja tarjoava yritys. Aiemmin Mika Aalto on toiminut toimitusjohtajana ja osakkaana Nominator Solutions Oy:ssä. Aalto on työskennellyt myös yrityksissä Bearing- Point Finland Oy ja Arthur Andersen Business Consulting.

4 4 SYMPOSIUM KOUVOLASSA Valtakunnallinen Kites ry aloitti rivakasti Kesäkuussa 2007 perustettu valtakunnallinen monikielisen viestinnän ja sisällönhallinnan kites-yhdistys on toteuttanut aktiivisesti ensimmäisessä syyskokouksessaan hyväksyttyä toimintasuunnitelmaa. Yleistavoitteet Tietoisuuden yhdistyksestä ja sen tarjoamasta lisäarvosta on tavoitettava monikielisen viestinnän ja sisällönhallinnan klusterin ja sen lähialojen toimijat, asiakkaat ja tukiorganisaatiot sekä Suomessa että kansainvälisissä yhteyksissä. Yhdistyksen jäseniksi on saatava Suomen eri seutukunnilta monikielisen viestinnän ja sisällönhallinnan keskeiset toimijat, asiakkaat ja avainhenkilöt, jotka edustavat osaamisalan koko arvoketjua: tutkimusta tuotekehitystä koulutusta tuotantoa markkinointia tukipalveluita. Yhdistyksen jäsenet ovat saaneet käyttöönsä jatkuvasti päivittyvät tiedot osaamisalan ajankohtaisesta markkinatilanteesta sekä tarpeellisia yritystietokantoja suomalaisista toimijoista. Jäsenmäärän on kasvettava riittävän suureksi, jotta syntyy kansallinen uskottavuus sekä yhdistyksen toiminnalle riittävä taloudellinen perusta ja aktiivisten toimijoiden määrä. Yhdistyksellä on oltava koko ajan meneillään sellaisia aktiviteetteja (hankkeita), joiden avulla toteutetaan yhdistyksen tarkoitusta, kehitetään jäsenistön sitoutuneisuutta sekä luodaan taloudellisia resursseja, jotta yhdistys voi toimia itsenäisesti.yhdistyksen kautta Kouvolan Seudun Osaamiskeskuksen johtamaan monikielisen viestinnän ja sisällönhallinnan osaamiskeskusohjelman toteuttamiseen sitoutuu lisää merkittäviä uusia toimijoita. Kites ry:n perustavaan kokoukseen osallistui 24 perustajajäsentä. Toimintamalli Yhdistyksen toiminnan ytimen muodostavat markkinatarpeiden pohjalta määriteltävät kites-teemaryhmät (Special Interest Groups), jotka tuottavat jäsenistölle selvityksiä, strategioita, hankeaihioita, ongelmanratkaisuja ja suosituksia jäsenistön hyödyn- Toiminnan painopisteet vuonna 2008 nettäväksi ja toimivat samalla jäsenistön verkottumisfoorumeina. Kites-symposium ja kites-työpajat ovat yhdistyksen merkkituotteita yhteistyössä monikielisen viestinnän ja sisällönhallinnan osaamiskeskusohjelman kanssa. 1) Toiminnan käynnistäminen teemaryhmien avulla 2) Perustajajäsenten edustamien verkostojen integrointi yhdistyksen toimintaan 3) Jäsenistölle, asiakkaille ja tukiorganisaatioille yhdistyksen tarjoaman lisäarvon selkeyttäminen ja promovointi 4) Jäsenmarkkinointi (erityishuomio viestinnän palvelutuottajiin ja niiden asiakkaisiin) 5) Toiminnan käynnistyksen tueksi oman kehittämishankkeen perustaminen. Teemaryhmät kootaan seuraavilta aihealueilta: - Asiakasetu ja sen markkinointi - Monikanavaisen viestinnän, kielipalveluiden sekä teknologianhallinnan toimijoiden operatiivinen integrointi yhteistyöhön - Tutkimuslaitosten ja yritysten välisen yhteistyön kehittäminen - Kansainvälinen selvillä olo ja verkostoituminen Jokaiselle teemaryhmälle valitaan jäsenistön keskuudesta käynnistäjä, joka määrittää aihealueeltaan käsiteltävän ajankohtaisen kohteen, kokoaa ja kutsuu asiamiehen avustamana oman ryhmänsä koolle.

5 5 SYMPOSIUM KOUVOLASSA Yhteistyö osaamiskeskusohjelman kanssa Yhteiseen missioon ja strategisiin tavoitteisiin tähtäävä yhteistyösopimus on allekirjoitettu Kouvolan Seudun Osaamiskeskuksen johtaman osaamiskeskusohjelman (Kouvolan seudun kuntayhtymän) kanssa: yhdistyksen Kites-teemaryhmät ja Kitessymposiumit tuottavat markkinaehtoisia hankeaihioita, joita valmistetaan hankkeiksi osaamiskeskusohjelman valmistelurahoituksen tuella. Yhdistyksen omat internet-sivut on avattu osoitteessa ja ryhdytty kehittämään muun muassa niiden avulla sisäistä ja ulkoista viestintää. Promovointi ja jäsenmarkkinointi Kites ry:n tiedottajaksi valittu medianomi Kirsi Laakso on aloittanut työnsä Yhdistyksen jäsenistölle tarjottavan lisäarvon esittely ja jäsenmarkkinointi aloitettu Kites-symposiumin markkinoinnin merkeissä. Yhdistyksessä on tällä hetkellä ( ) 50 jäsentä, joista puolet on henkilöjäseniä ja puolet yritys- ja yhteisöjäseniä. Vuodelle 2008 asetettu tavoite on sadan jäsenen määrä. Käynnistyksen tueksi oma hanke Kaakkois-Suomen TE-keskuksen ja Kites ry:n jäsenten rahoittama kehittämishanke on käynnistynyt jatkuen saakka. Kokonaisbudjetti on euroa. Oman hankkeen avulla kehitetään Kitesteemaryhmien ja Kites-symposiumien toimintaa sekä yhdistyksen sisäistä ja ulkoista viestintää. Hallitus kokoontunut kuusi kertaa Kites ry:n hallitus on toiminut aktiivisesti kuluneen ensimmäisen toimintavuoden aikana. Kokouskertoja on ollut kuusi. Hallituksen kokouksiin osallistuvat aina sekä varsinaiset että varajäsenet. Hallituksen varsinaiset jäsenet Toimitusjohtaja Arto Leinonen, Kielikone Oy, puheenjohtaja Professori Jouni Isoaho (henkilöjäsenten edustaja), varapuheenjohtaja Toimitusjohtaja Janne Nevasuo, AAC Global Oy Toimitusjohtaja Seppo Laaksonen, Posito Oy Projektipäällikkö Matti Sihto, TEKES Konsultti Markku Saari, Markku Saari Ky / Kouvolan Seudun Osaamiskeskus KITES-TEEMARYHMÄT 2008 Asiakasetu ja sen markkinointi Ryhmän vetäjä markkinointijohtaja Ari Nyfors (Lingsoft Oy) Neljä istuntoa, 20 osallistujaa seitsemästä organisaatiosta. Tähänastisena tuloksena erillisinä hankkeina sisällöntuotannot myyjän ja ostajan oppaisiin, jotka julkistetaan Kites-symposiumissa Monikanavaisen viestinnän, kielipalveluiden sekä teknologian hallinnan toimijoiden operatiivinen integrointi yhteistyöhön (ks. myös sivu 8) Ryhmän vetäjä toimitusjohtaja Seppo Laaksonen (Posito Oy). Työvaliokunnalla/pilottiryhmällä seitsemän istuntoa. Kymmenen osallistujaa seitsemästä organisaatiosta. Tähänastisenä tuloksena konsulttitoimeksiantona pilottiryhmän avulla toteutettu ja testattu mallinnus yhteistarjoomasta (yhteistyön eri vaiheisiin sijoittuvien toimintamallien kuvaukset ja sopimuspohjat). Tutkimuslaitosten ja yritysten välisen yhteistyön kehittäminen Ryhmän käynnistäjä professori Jouni Isoaho (Turun yliopisto) Kolme istuntoa, 15 henkeä yhdeksästä organisaatiosta Ensimmäinen yhteinen hankevalmistelu käynnistynyt Kansainvälinen selvillä olo ja verkostoituminen Ryhmän käynnistäjä toimitusjohtaja Janne Nevasuo (AAC Global Oy), joka on laatinut ryhmälle alustavan strategian ja toimintasuunnitelman. Toimitusjohtaja Esa Norhomaa (henkilöjäsenten edustaja) Varsinaisten jäsenten henkilökohtaiset varajäsenet Markkinointijohtaja Ari Nyfors, Lingsoft Oy (Arto Leinonen) Kehitysjohtaja Lassi Tolonen, WSOY Pro (Janne Nevasuo) Suunnittelija Anna Sahanen, HY / Palmenia (Seppo Laaksonen) Projektipäällikkö Klaus Oesch (Matti Sihto) Varatoimitusjohtaja Antti Villanen, Nitro FX Oy (Markku Saari) Toimitusjohtaja Harri Arnola, Sunda Oy (Esa Norhomaa) Dosentti Markku Turunen (Jouni Isoaho) Yhdistyksen asiamiehenä toimii Markku Saari.

6 6 SYMPOSIUM KOUVOLASSA Ihmiset kohtaavat nyt ja tulevaisuudessa globaalistuvassa taloudessa ja verkoissa yhä kasvavan määrän erikielistä tietoa ja palveluita. On erittäin tärkeää, että kansalaiset voivat päästä käsiksi ja käyttää tietoa ja palveluja yli kansallisten kielimuurien, internetin ja muiden mobiililaitteiden välityksellä. EU:n toimenpiteet ja politiikka monikielisessä sisältöteknologiassa Ihmiset kohtaavat globaalistuvassa taloudessa ja verkoissa yhä kasvavan määrän erikielistä tietoa ja palveluita. On erittäin tärkeää, että kansalaiset voivat päästä käsiksi ja käyttää tietoa ja palveluja yli kansallisten kielimuurien, internetin ja mobiililaitteiden välityksellä. Tieto- ja viestintätekniikan (TVT) tulee edistää sisällön tuottamista useilla kielillä sekä tarjota käytännöllisiä ja helppokäyttöisiä ratkaisuja rakentamaan siltaa kielimuurien yli. Tätä kokonaistavoitetta tukee tietoyhteiskuntastrategia i2010. Yksi sen tavoitteista on luoda yhtenäinen eurooppalainen tietoalue, jossa mediasisältö ja TVT-palvelut ovat helposti kaikkien käytettävissä ja olosuhteet monikielisen sisällön kehittämiselle ovat otolliset. Tätä strategiaa toteuttavat eurooppalaiset teknologiaohjelmat (7. tutkimuspuiteohjelma, econtentplus-ohjelma sekä kilpailukykyä ja innovointia koskeva ohjelma), joiden avulla suunnataan rahoitusta sellaiseen tutkimukseen ja teknologiaan, joka auttaa kielimuurien poistamisessa. Kimmo Rossi, yksikön apulaispäällikkö, Euroopan komissio. Tietoyhteiskunnan ja median pääosasto (INFSO). Osasto E digitaalinen sisältö ja kognitiiviset järjestelmät, Yksikkö E1- kieliteknologiat, konekääntäminen. Yksi tietoyhteiskunnan suurimmista muutoksista on globaalistuminen ja internetin kielellisen ja kulttuurisen moninaisuuden korostuminen. Toisaalta internet on tullut pääkanavaksi kaikessa kommunikaatiossa, ja myös pääasialliseksi yritysten käyttämäksi mediaksi kun ne pyrkivät saavuttamaan asiakkaansa. Internet muuttuu koko ajan monikielisemmäksi, ja englanninkielisten sivustojen osuus vähenee. Samalla kun internetin käyttäjillä on käytettävissään yhä monipuolisempi valikoima sisältöä ja palveluita, he joutuvat yhä useammin vastatusten kielimuurien kanssa. Jos näitä tiedon kulun esteitä ei poisteta, käyttökelpoisen sisällön ja palvelujen määrä rajoittuu käyttäjän kielitaidon mukaan. Kielimuurien voittaminen paitsi helpottaa tiedon ja palvelujen saantia, myös rohkaisee kielelliseen moniarvoisuuteen ja rikkaamman sisällön tuottamiseen. Tämä on yksi Web 2.0:n käyttäjälähtöisen sisällöntuotannon perusedellytyksiä. Riittävän laadukkaiden konekäännösohjelmien ja järjestelmien laajamittaisemmalle käytölle on siis hyvin suuri tarve web-ympäristössä. Tämä vaatii kieliteknologiatyökaluja ja muuta kielellistä TVT-infrastruktuuria, joilla tuetaan webin sisällön ja palveluiden monikielisyyttä. Vaikka Eurooppa on monikielisyyden etulinjassa, tyydyttäviä kieliresursseja on saatavilla vain noin kolmasosalle EU:n 23 virallisesta kielestä. Tämä on yksi Euroopan teknologiaohjelmien suurista haasteista. Koska ohjelmat voivat kuitenkin vain ohjata tutkimus- ja kehitystyötä tiettyyn suuntaan ja osoittaa kehitystyöhön varoja, on tärkeää, että kaikki monikielisen viestinnän toimijat sisällöntuottajat, teknologian toimittajat, tutkijat, lokalisoijat, käyttäjät ja verkkosisällön ja palvelujen kuluttajat osallistuvat tähän yhteiseen ponnistukseen madaltaa kielimuureja. Euromatrix (www.euromatrix.net) on esimerkki eurooppalaisesta kieliteknologiaprojektista, jota rahoitetaan EU:n teknologiaohjelman välityksellä. Sen ensimmäisenä haasteena on luetteloida kattavasti kaikkien EU-kielten kieliresurssit, ja sen jälkeen kehittää näiden resurssien (rinnakkaisten kielikorpusten) avulla uudenlaisia tilastollisia konekäännösjärjestelmiä. Kehitystyö keskittyy kielipareihin, joilla ei ole vielä toimivaa konekäännösjärjestelmää. Sen lisäksi Euromatrix tutkii olemassa olevien konekäännösjärjestelmien suorituskyvyn ja laadun parantamista ja selvittää tiettyjen kielten erityispiirteistä johtuvia ongelmia konekääntämisessä.

7 7 SYMPOSIUM KOUVOLASSA Kieliteknologian tarjoamat palvelut ja teknologiat ovat tulossa kiinteäksi osaksi sisällönhallinnan ja viestinnän kehitystä. Prosessin tulokset eivät välttämättä ole käytettävissämme kovinkaan nopeasti mutta itse muutos on käynnissä koko ajan ja väistämätöntä, koska monikielisyyden asettamat vaatimukset koskevat toimintatapojamme, niiden tehokkuutta ja tarkoituksenmukaisuutta. Kielen ja kommunikaation suhteen monoliittisen maailmankuvan puolesta toimineet ja sitä ennustaneet tahot joutuvat epäilemättä miettimään asennoitumisensa uudestaan. Jopa Yhdysvalloissa, jossa perinteisesti suurin osa väestöstä ei ole edustanut monikielistä kulttuuria, ovat asenteet laajalti muuttumassa, ja näin erityisesti, kun puhumme yrityskulttuurista ja muista organisatorisista toimijoista. Sama kehityssuunta tulee jatkumaan, koska erityisesti yritystoiminnan kiinnostavimmat haasteet ovat vuosi vuodelta yhä enemmän ymmärrettävissä globalisaatiokehityksen kautta. Näin ei ole ollut koskaan aikaisemmin. Lisäksi internet tarjoaa entistä edullisemmin tuotteiden maailmanlaajuisen julkisuuden, mahdollistaa asiakkaiden saavutettavuuden kauempaa sekä edesauttaa myös pienten ja keskisuurten yritysten pääsyä globaaleille markkinoille. Tämän johdosta palvelun monikielisyysvaatimukset ovat yhä tärkeämmässä asemassa myös pienille ja keskisuurille yrityksille. Näistä syistä johtuen markkinoiden monikielisyydelle asettamat vaatimukset eivät tule täytetyksi ilman että monikielisyyspalvelut ja teknologiat integroituvat osaksi nykyisiä sisällönhallinnan ja viestinnän teknologioita. Vaikka kieliteknologiat eivät ole uusia ja prosessit käännöksen hoitamiseksi ja lokalisoimiseksi ovat jo hyvin vakiintuneita, on vielä haastetta siinä, miten yhdistää kieltä ja muita viestintä- ja tietotekniikkoja. Ensiksi niiden organisaatioiden ja toimijoiden lukumäärä, joilla on asiantuntemusta käännösprosesseista ja teknologioista organisaatioiden sisällä on vielä suhteellisen pieni. Toiseksi niin palvelutarjoajien markkinoilla, asiakasorganisaatioiden sisällä kuin myös sisällöntuotantoketjussa on fragmentaarisuutta, aukkoja ja katkoksia, jotka edelleen ylläpitävät hi- gilbane Teknologinen yhteensopivuus haastaa kehityksen Analyytikko Frank Gilbane, Gilbane Group Inc., USA taampaa kasvua. Kolmanneksi kaikkien tietoja viestintäteknologioiden kehitys vain kiihtyy, mikä haastaa jopa isojen yritysten IT-sektorin resurssit. Organisaatioissa tulisi niin laajassa mitassa kuin mahdollista nyt ymmärtää, miten ja millaista kieliteknologiaa käytetään nyt, miten kieliteknologiat yhdistyvät muihin teknologioihin ja sovelluksiin, ja miten tulevaisuuden kieli- ja tietoteknologiat vaikuttavat esimerkiksi mainostamiseen ja tiedonjakamisen strategioihin. Monikielisiin sovelluksiin suoraan liittyvä tiedonhallintateknologia on sisällönhallintateknologia, joka sitältää kirjoittamisen, editoinnin, kustannusalan, tiedonhaun ja sisällönhallinnan. Kieli- ja sisältöteknologioiden käytöstä kokemusta omaavien organisaatioiden kertoman perusteella sisällönhallinnan, lokalisoinnin sekä käännös- ja kustannusalan ongelmana on yhteensopimattomuus eri ohjelmien välillä. Nykykontekstissa on kuitenkin jo olemassa paljon hyviä esimerkkejä, kuinka eri organisaatiot ovat onnistuneesti tiedostaneet ohjelmistojen asettamia rajoja ja välttäneet niitä. Kieli- ja semanttiset teknologiat kasvavat vauhdilla. Pienien asiantuntijayhtiöiden lisäksi hyvin suuret kehittäjäorganisaatiot kuten Google ja Microsoft investoivat voimakkaasti kieliteknologioihin. Konekääntäminen on hyvä esimerkki uudesta nopeasti kehittyvästä osaamisesta. Kuitenkin saavuttaakseen varsinaisen tavoitteensa monikielisen teknologian täytyy päästä yksittäisten ohjelmistosovelluksien integroinnin tasolta laajempien käyttöjärjestelmäsovellusten yhteensopivuuteen. Teknologian yhteensopivuuden haasteet eivät ole markkinoiden kasvun ainoa este, mutta mitä enemmän näitä teknologioita yhteen sovitetaan, sitä helpommaksi tulee toteuttaa monikielisiä ratkaisuja, ja ne ovat vähemmän kalliita, helppokäyttöisempiä ja hankinta tulee yksinkertaisemmaksi. gilbane

8 8 SYMPOSIUM KOUVOLASSA Language management ja brandinhallinta Kites-teemaryhmä 2 Kulttuurien ja vieraiden kielten hallinta on yksi kansainvälisen liiketoiminnan keskeisiä asioita. Samaa voi sanoa brandinhallinnasta. Kansainvälisille brandeille on viestintään liittyvän kielenhallinnan koordinointi yksi keskeisimmistä asioista. Mikäli asiat on hoidettu huonosti on tuloksena sekä korkeat kustannukset että rapautuva brandistrategia. Mikäli brandin rakentaminen perustuu voimakkaasti puhuttuun ja kirjoitettuun kieleen (BtoB, asiantuntijapalvelut, jne.) sen tärkeämpää kieliasujen yhdenmukaisuus brandille on. Kustannussyistä tyydytään usein pelkän englannin käyttöön markkinointiviestinnässä. Hyvin hoidettu kieliprosessi voi kuitenkin tuoda merkittävää kilpailuetua kun asiakkaita voidaan kustannustehokkaasti lähestyä heidän omalla kielellään. Parhaimmillaan on kieliasiat integroitu sulavasti markkinoinnin ja viestinnän prosesseihin hyödyntäen nykyaikaista teknologiaa.

9 9 SYMPOSIUM KOUVOLASSA info Ilmoittaudu symposiumiin osoitteessa: Esityskielet suomi ja englanti, rajoitettu tulkkauspalvelu. Ilmoittautumiset ja varaukset viimeistään klo 16. Jos tilaat majoituksen, ilmoittaudu mennessä. Symposiumin osallistumismaksut: 1 päivä 200 euroa, 2 päivää 300 euroa. Opiskelijat puoleen hintaan. Kites ry:n jäsenet -15 %. Hintaan sisältyy ohjelma, aamukahvi, lounas, päiväkahvi ja buffet-illallinen. Osallistujilla on mahdollisuus edulliseen bussikuljetukseen sekä hotellimajoitukseen. Varaukset tehdään ilmoittautumisen yhteydessä. Kuljetuksen meno-paluu maksaa 25 euroa / henkilö. Lisätietoja: Sisältökoordinaattori Risto Wallin, , Risto.Wallin(at)kouvolaregion.fi Kirsi Laakso, , Kirsi.Laakso(at) kouvolaregion.fi Tiina Heinikainen , Tiina. Heinikainen(at)kouvolaregion.fi. KIELITEOLLISUUDEN VIENTIÄ VENÄJÄLLE VUODESTA 2005

10 LISÄÄ torstai KILPAILUKYKYÄ monikielisen vuorovaikutuksen Bussikuljetus Helsingistä Lähtö Kiasman edestä Ilmoittautuminen ja aamupala uusilla ratkaisuilla Tervetuloa, Kouvolan kaupunginjohtaja Aimo Ahti Kites ry ja kansallinen monikielisen viestinnän ja sisällönhallinnan osaamiskeskusohjelma. Kites ry:n puheenjohtaja Arto Leinonen ja ohjelmapäällikkö Markku Saari Ymmärtämisen teknologiat, tohtori Klaus Oesch LISÄÄ KILPAILUKYKYÄ monikielisen vuorovaikutuksen uusilla ratkaisuilla Kites-klusterin vuoden 2008 toiminnan esittely. Klaus Oesch nostaa digibusiness-klusterissa kielen ja viestinnän kaikkien muiden asioiden ymmärtämisen lähtökohdaksi REACH EU:n uusi kemikaaliasetus monikielisyysongelmana, johtaja Juha Pyötsiä, Kemianteollisuus ry Metso Aasiassa, johtaja Reijo Heinämäki, Metso-konserni Virtuaalinen liiketoimintajohtaminen monikielisessä toimintaympäristössä, Juha-Matti Arola, Kone-konserni PANEELI I MONIKIELISYYSPALVELUIDEN JA TEKNOLOGIOIDEN TARVE Lounas Monikielisen viestinnän palveluiden ja markkinoiden kehityksen analyysi. Analyytikko Frank Gilbane, Gilbane Group Inc., USA Miksi globaali sisällönhallinta on avainkysymys, varapääjohtaja Clive Thomas, SDL, UK Kahvi Promtin kieliteknologia, kansainvälisen kaupan johtaja Nickolay Vasiliev, Promt Ltd, Venäjä Kielipalvelusektorin kehitys Kiinassa, yhteistyömahdollisuudet suomalaisten yritysten kanssa. Päätoimittaja Wen Xuechun, Commercial Press, Kiina Venäjän kielipalvelumarkkinoiden kasvu, Andrzej Styrcz, Sanako-konserni Monikielinen sosiaalinen media, partneri Kaija Pöysti, Blue White Venture PANEELI II MONIKIELISYYSPALVELUT JA UUDET TEKNOLOGIAT Valtioneuvoston tervehdys, johtaja Anssi Paasivirta, työ- ja elinkeinoministeriö Kemianteollisuuden REACH-järjestelmä on laaja monikielisen sisällön- ja laadunhallinnan prosessi. Metso toimii Aasiassa monikielisessä asiakasympäristössä. Koneen liiketoiminnassa globaali toimintaympäristö on suuri haaste kielen ja kulttuurin näkökulmasta. Virtuaalinen liiketoimintajohtaminen mahdollistaa osaltaan operaatioiden keskitettyä hallintaa. Monikielisen viestinnän tarve kasvaa. Paneelissa Klaus Oesch (pj.), Reijo Heinämäki, Juha-Matti Arola, Markku Saari, ja Arto Leinonen keskustelevat aiheesta ja vastaavat kysymyksiin. Alan johtava yhdysvaltalainen analyytikko ennustaa monikielisen viestinnän palveluiden ja teknologioiden kehitysnäkymiä. SDL:n näkemys tulevasta kehityksestä. Englantilainen SDL on yksi maailman suurimmista yrityksistä monikielisen viestinnän ja kielipalveluiden alalla. Venäjän johtavan kieliteknologiayrityksen puheenvuoro. Puhe luotaa ajankohtaisimpia hankkeita venäläisen toimijan näkökulmasta. Kansainvälisestä julkaisutoiminnastaan tunnetun Commercial Pressin päätoimittaja käsittelee osaamisalan tilannetta Kiinassa. Venäjän markkinat spesifioituvat. Sosiaalinen media monikielisyyden näkökulmasta. Miten uudet palvelut ja teknologiat pystyvät vastaamaan globaalin ympäristön luomiin tarpeisiin? Asiantuntijat keskustelevat aiheesta ja vastaavat yleisön kysymyksiin. Paneelissa Frank Gilbane, Kaija Pöysti (pj.), Clive Thomas, Andrzej Styrcz, Nickolay Vasiliev ja Wen Xuechun. Osaamiskeskusohjelma alueellisen ja kansainvälisen tason liiketoiminnan edistäjänä Illallinen

11 LISÄÄ KILPAILUKYKYÄ perjantai UUDET HANKKEET tieteen ja teknologian vastaus monikielisen vuorovaikutuksen Aamiainen monikulttuurisuuteen uusilla ratkaisuilla EuroMatrix, EuroMatrix on Euroopan komission rahoittama hanke, Kimmo Rossi, Euroopan komissio jonka tavoitteena on konekääntämisen kehitystyö kaikille Clarin, professori Kimmo Koskenniemi, Helsingin yliopisto Euroopan Unionin kielille. Clarin on tilastollisia kielenkääntämisohjelmia kehittävän Euroopan laajuisen tutkijaverkoston hanke Pk-yritysten valmiudet monikielisessä toimintaympäristössä, kehitysjohtaja Merja Tuomarila, Fintra Projects Ltd Oy Content Factory, Collaborative Terminology Tools, professori Lauri Carlson, Helsingin yliopisto Brandin rakentaminen monikielisessä asiakasympäristössä, toimitusjohtaja Mika Aalto, Brandwind Oy Lounas Myös pienet ja keskisuuret yritykset kohtaavat monikielisen liiketoimintaympäristön haasteet. Termitehdas tuo monikielisten sisältöjen käsittelyyn kustannustehokkuutta lisäävät menetelmät ja välineet. Brandin rakentamisessa monikielisyyden vaatimukset on huomioitava uudella tavalla. Haaste perinteiselle liiketoimintakonseptin rakentamiselle KIELITEKNOLOGIATUOTTEIDEN JA PALVELUIDEN JULKISTAMINEN Työryhmät Teemaryhmät esittelevät vuoden 2008 toimintaansa Työryhmä I: Asiakasetu, markkinointi ja yritysten integrointi yhteistyöhön Markkinointijohtaja Ari Nyfors, Lingsoft Oy ja toimitusjohtaja Seppo Laaksonen, Posito Oy. Kahvi Työryhmä II: Tutkimuksen, opetuksen ja yritysten yhteistyö kansainvälisessä ympäristössä Toimitusjohtaja Janne Nevasuo, AAC Global Oy, professori Jouni Isoaho, Turun yliopisto Työryhmä III: Viestintä kunnallisen ja alueellisen integraation laatukysymyksenä Viestintäyhtiö Pohjoisrannan ja Kouvolan seudun viestimien edustajat keskustelevat yhdessä kaupungin edustajien kanssa viestinnän roolista kunnallisessa palvelutuotannossa Ymmärtämisen klusteri, Klaus Oesch ja Esa Norhomaa, toimitusjohtaja, Ente Consulting Oy Tilaisuus päättyy Teemaryhmätoiminta osana kites-klusteria. Tavoitteet ja toiminta vuonna Bussikuljetus Helsinkiin

12 12 SYMPOSIUM KOUVOLASSA FT Klaus Oesch Ymmärtämisen teknologiasta voidaan luoda tietämystalouden menestystarina KITES-symposiumin Ymmärtämisen teknologia esitys ja työpaja käsittelevät mediateknologian kehityksen sekä kulttuurien välisen viestinnän näkökulmasta monikielisen viestinnän ja sisällönhallinnan klusterin uusia mahdollisuuksia. Tietoajan oppimisen ja tietämyksenhallinnan tietokäytännöt perustuvat teknologiainfrastruktuurin innovatiiviseen hyödyntämiseen. Virtuaalisessa tietoteknisessä toimintaavaruudessa ja avoimessa innovaatioympäristössä kehittyvät, hajautettuun, dynaamisen kognitioon perustuvat toimintamallit ja käytännöt avaavat uusia tutkimus- ja liiketoimintamahdollisuuksia. Niitä soveltaen ja oikein organisoituna ymmärtämisen teknologiasta voidaan luoda tietämystalouden menestystarina. Kieliteknologian lisäksi vuorovaikutteinen tietotekniikka sekä digitaalisen median sisältö- ja palvelukehitys tehostavat kulttuurien välistä viestintää. Eksponentiaalisesti kehittyvän mediateknologian kasvun vaikutus yhteisöllisen, osallistuvan, vuorovaikutteisen viestinnän sekä tietämyksen luonnin tietokäytäntöihin tarjoaa lisäarvoa nykyisille kieliteollisuuden tutkimusyksiköille sekä kansainvälisessä markkinassa toimiville yrityksille. Fenix-teknologiaohjelman tuloksena syntyneen kites-klusterin tavoitteena on pidemmällä tähtäyksellä teollisuutemme veturisegmenttien tuella ymmärtämisen avainteknologioiden yhdistäminen monitieteisellä tietoliikennetestausalustalla. Ymmärtämisen lisäarvo luodaan käyttäjien toimesta yhteisöllisenä prosessina. Laajimmillaan on kyse vertikaaliseksi integroitujen arvoketjujen kehittyminen monikulttuurisen viestinnän ja ymmärtämisen ekosysteemiksi, jossa arvoketjujen eri osia (myynti ja jakelu, tuotteiden ja palvelujen kokoaminen ja paketointi, tuotteiden kehittäminen, tuotanto jne.) hoitavat eri tutkimusyksiköt, yritykset sekä käyttäjien betatestausyhteisö koordinoidusti. Liity nyt! Monikielisen viestinnän ja sisällönhallinnan yhdistys Kites ry Liittyä voit osoitteessa

13 13 SYMPOSIUM KOUVOLASSA Kommunikoinnista ymmärtämiseen Voidakseen selviytyä tehtävistään, tulee ammattilaisten kyetä tuottamaan ja ymmärtämään monikielistä ja -kulttuurista sisältöä täsmällisesti tilanteen, kohderyhmän ja toiminnan reunaehtojen mukaisesti. Organisaatioiden monikielisen vuorovaikutuksen ratkaisujen täytyy tavoittaa kaikki organisaatiotasot ja soveltua erilaisten liiketoiminta-alueiden jatkuvasti muuttuviin vaatimuksiin. Tämä edellyttää apuvälineiltä joustavaa luonnollisten kielten käyttöä sekä prosesseihin ja erilaisiin käyttöliittymiin lokalisoitavissa olevia työkaluja ja ajan tasalla olevaa organisaatioterminologiaa. AAC Global Oy, Kielikone Oy ja Lingsoft Oy ovat yhteistyössä kehittäneet uutta monikielisen vuorovaikutuksen konseptia ja sitä tukevia työkaluja. Yritysten missiona on kehittää organisaatioiden monikielisen vuorovaikutuksen tueksi konsepti ja työkalut, jotka hyödyntävät uusinta teknologiaa. Mission periaatteena on neljä aksioomaa: - riittävän hyvä on päivittäisessä työskentelyssä tärkeämpää kuin täydellinen - vuorovaikutus on hyödytöntä, ellei se johda ymmärtämiseen - monikielinen vuorovaikutus on yrityksille strateginen asia, ei hallinnolle delegoitu tukitoiminto - monikielisen ymmärtämisen kehitys on voitava aloittaa heti, mutta kasvaminen ymmärtäväksi organisaatioksi vaatii kärsivällisiä investointeja teknologiaan ja organisaatioiden toimintatapojen muuttamiseen. Innovatiivisen monikielityöpöydän (Multilingual Workbench - MLWB) konsepti on suunniteltu näiden aksioomien varaan. Se tuottaa organisaatioiden käyttöön: - kielityökalut kaikilla luonnollisilla ja rajoitetuilla liiketoimintakielillä tapahtuvaan sisällön tuottamiseen, ymmärtämiseen ja hakemiseen. - yleisiin sanakirjoihin liitettävät organisaatio-, toimiala- ja henkilökohtaiset terminologiat sekä niiden monikieliset tulkinnat. - yleisillä teknologioilla toteutetun runkoratkaisun, joka avoimien rajapintojen kautta mahdollistetaan kaikkien kielityökalujen ja inhimillisten kielipalvelujen liitännät. Suurissa organisaatioissa jo vaatimattomatkin monikielistä vuorovaikutusta helpottavat työkalut voivat johtaa merkittäviin kustannussäästöihin. Kaikissa organisaatioissa taas sujuvampi monikielinen vuorovaikutus avaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia sekä vahvistaa nykyistä toimintaa ja pienentää riskejä. Poikkeuksellisen kehityshankkeen ensimmäiset pilottitoimitukset Suomessa toteutuvat syksyn 2008 aikana. Myös kansainvälisiä pilotointeja valmistellaan. Monikielityöpöydän kaupallisiin toimituksiin päästään vuoden 2009 ensimmäisellä neljänneksellä. Esa Norhomaa, toimitusjohtaja, Ente Consulting Oy Kirjoittaja on toiminut kehityshankkeen ja kehityskonsortion takapiruna tuotekehitystä edeltäneestä strategiaprosessista lähtien ja uskoo vahvasti sen kansainväliseen menestykseen.

14 14 SYMPOSIUM KOUVOLASSA Monikielisen viestinnän palveluita tarjoavat yritykset muodostavat toimialan, jonka toimialakohtaisten palvelukokonaisuuksien vakiintuminen on vasta alkutekijöissä. Palveluita ostavat yritykset kyselevätkin peruspalveluiden laatustandardien ja yhteisten palvelunimikkeiden perään. Tiina Gefwert AAC Global Oy Monikielisen viestinnän palvelut ja nopeasti kehittyvän toimialan kasvuhaasteet Kun laajeneva kansainvälinen toiminta on luonut tarpeen yrityksen viestinnän tehostamiselle ja yritysten lisäksi myös työntekijät ovat tilanteessa, jossa päivittäin täytyy ymmärtää tai tuottaa oman alansa vieraskielistä tekstiä, ovat yritykset lisääntyvässä määrin etsimässä ratkaisuja monikielisyysongelmien selvittämiseksi. Etenkin suuret yritykset ovat heränneet kieliongelmien aiheuttamien pullonkaulojen ja sitä kautta piilokustannusten laajuuteen. Vaikka tarpeeseen vastaavien monikielisen viestinnän palveluita tarjoavien yritysten määrä on viime vuosina vakiintunut, palveluiden sisältö, niiden määrittely ja nimikkeet ovat edelleen osittain toimittajakohtaisia.pääsääntöisesti monikielisen viestinnän palvelut rakentuvat kielikoulutuksen, monikielisen dokumentoinnin sekä käännös- ja lokalisointipalvelujen kokonaisuuksista. Lisäksi on vielä lukematon määrä oheispalveluita jotka vaihtelevat toimittajakohtaisesti. Jatkuu seuraavalla sivulla

15 15 SYMPOSIUM KOUVOLASSA Koulutuskeskus Sinoa Ostajalle palveluiden sekava kenttä ja läpinäkymättömyys voi aiheuttaa lisätyötä. Ensimmäisiin haasteisiin ostaja törmää jo tarjouspyyntöä laatiessaan, sillä harva monikielisen viestinnän palveluita tarjoava yritys tarjoaa tarvittavaa palvelupakettia kokonaisuutena. Ensimmäinen pohdittava asia onkin, haetaanko palveluihin kokonaisratkaisua vai ostetaanko ne palasina eri toimittajilta. Yhä useammin yritykset päätyvät yhteen toimittajaan jo palveluiden päällekkäisyyksiä välttääkseen. Alan suurimmat toimijat ovat myös edelläkävijöitä palveluiden laatustandardien käyttöönotossa ja pystyvät tarjoamaan konsultointiapua monikielisyystarpeiden kartoittamiseen. KIINAN KIELEEN JA KULTTUURIIN LIITTYVIÄ ASIANTUNTIJAPALVELUJA Tarjouksissa käytettävien palveluiden nimikkeiden eroavaisuudet voivat tehdä vertailusta hankalaa. Eri toimittajien palvelut ovat usein eri nimillä tai jopa samanniminen palvelu voi olla täysin poikkeava sisällöltään. Alalla vaikuttavat myös useat eri teknologiaratkaisut, joiden hyötyjä ja kustannussäästöjä on vaikea arvioida pelkkien tarjousten perusteella. Ostajalla siis riittää työtä selvittäessä, mitä palvelut pitävät sisällään ja mikä on toimittajan palveluiden todellinen laatutaso. Monikielisen viestinnän palveluiden ostaminen ei siis aina ole helppoa. Pientä helpotusta ongelmaan on kuitenkin tulossa. Kites-yhdistys on valmistelemassa opasta sekä monikielisten palveluiden ostajille että myyjille. Oppaan tarkoituksena on lisätä asiantuntemusta ja ymmärrystä ostamisen helpottamiseksi. Opas perustuu suurilta osin vallitseviin standardeihin ja on tervetullut apu koko alalle - niin myyjille kuin ostajillekin. Ihmiset, organisaatiot ja koko yhteiskunta uudistuvat oppimisen kautta. Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenian Kouvolan yksikkö tarjoaa monipuolisia koulutusja kehittämispalveluita. Toimintamme perusta on Suomen suurin ja monialaisin yliopisto, Helsingin yliopisto. Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia, Kouvola ,

16 16 SYMPOSIUM KOUVOLASSA Lauri Carlson professori, Helsingin yliopisto Ensimmäisellä kuulemallani kielitieteen oppitunnilla vuonna 1971 USA:sta maahan muuttanut assistenttimme kertoi, että kielitiede on terminologian vidakko (kyllä, yksi i-kirjain). Tämän olen oppinut tuntemaan. Kieliopin standardointi Kielitieteen käsitteistö ulottuu silminkantamattomiin, on tuhansia vuosia vanha ja muodostuu lukemattomista sedimenteistä. Ydinterminologia löytyy Platonilta ja Aristoteleelta (teema, reema, kategoria, sija) ja kreikkalaisesta kieliopin ja retoriikan traditioista (grammatiikka, syntaksi, sanaluokka), sittemmin roomalaisten latinaksi kääntämänä ja täydentämänä (konsonantti, vokaali, substantiivi, verbi, partikkeli, subjekti, predikaatti, objekti, aktiivi, passiivi ). Käsitteitä ja termejä on lainattu myös Intian kielioppitraditiosta (sandhi, dvandva) luvun filologia ja 1900-luvun yleinen kielitiede rikastuttivat sanastoa uusilla kerrostumilla (fonologia: labiaali, dentaali, velaari;morfologia: morfeemi, paradigma, reduplikaatio, syntaksi: konstituentti, dependentti, agentti, patientti). Tavoitteena ei ole vain ihmisten välisen yhteisymmärryksen parantaminen, vaan viestinnän automaatio. Merkityksen ja käytön tutkimukseen on saatu vuosituhannen vaihteessa aineksia filosofiasta ja logiikasta (semantiikka: kvanttori, modaliteetti; pragmatiikka: puheakti, evidentiaali) sekä matematiikasta ja tietojenkäsittelytieteestä (rekursio, transformaatio). Eri kielten ja kulttuurien omat kielioppitraditiot ovat tahoillaan tehneet termejä omiin tarpeisiinsa. Kielitieteen pikku kuppi- ja koulukunnat keksivät vielä omat terminsä uusille käsitevariaatioille, joilla ne pyrkivät erottumaan toisistaan ja valtaamaan kaistaleveyttä. Termien standardointiin ei kielitieteessä ole ollut suurta painetta. Alan luonteeseen kuuluu käsitteiden hionta ja teorioiden kehittely. Kielitieteilijät suorastaan rakastavat uusia termejä ja teorioita. Nimikkeitä vaihdetaan kuin paitaa. Standardointi vaikuttaa

17 17 SYMPOSIUM KOUVOLASSA monesta ennenaikaiselta, kun ei ole sovittu, miten ilmiöt on oikein ymmärrettävä. On kuitenkin joitakin alueita, joissa termien kiinnittämisellä on kysyntää. Kielitypologiassa on vaikea vertailla kieliä, jos kielet on kuvattu keskenään yhteismitattomilla käsitteillä. Toinen alue, jossa harmonisointi voisi viedä asioita eteenpäin, on monikielinen kieliteknologia. Elektroninen viestintä, internet ja viimeisimpänä villityksenä semanttinen web on lisännyt kiinnostusta viestinnän käsitteiden standardointiin. Tavoitteena ei ole vain ihmisten välisen yhteisymmärryksen parantaminen, vaan viestinnän automaatio. Jotta tietokoneet voisivat viestiä keskenään omin nokkineen ilman ihmiskeskusteluille tyypillistä merkitysten neuvottelua, täytyy niille määritellä tarkat kiinteät käsitteistöt ja protokollat. Ihmisten puhumien eli luonnollisten kielten kuvauksen standardoinnin voi hyvin käsittää helpottavan kieliteknologian ohjelmistojen rakentamista ja ohjelmistojen välistä yhteentoimivuutta. Olisihan se kätevää, jos vaikkapa eri kielten sanakirjoja voisi yhdistellä tai käännöksiä ketjuttaa tuosta vain. Kieliteknologian ja teollisuuden alalla on olemassa monenlaisia standardeja ja standardiehdotuksia, valtaosa kuitenkin sellaisia, joilla on kielten kuvauksen kannalta avustava tai perifeerinen rooli. edu/resourcepages/ltstandards/chart/ LanguageTechnologyStandards.htm Varsinaisesti kieltä kuvaavia standardeja on ehdotettu sekä kieliteknologiaohjelmien sanaston kuvaukseen että jäsennettyjen tekstiaineistojen merkintään. Valtakielten, ennen kaikkea englannin, kuvaukseen on eräitten suurten tekstiaineistojen eli korpusten sananmuotojen ja osaksi lauserakenteenkin kuvaukseen olemassa de facto-standardin omaisia merkintätapoja eli tagsettejä (British National Corpus, Penn Treebank). Viime vuosikymmenen puolivälissä Euroopan yhteisön EAGLES (Expert Advisory Group on Language Engineering Standards) teki yrityksen standardoida kieliteknologian tarvitsemia leksikkokuvauksia ilc.cnr.it/eagles/clwg.html. Työtä on jatkettu myöhemmissä EU-hankkeissa PARO- LE/SIMPLE ( ), ISLE (2002) pyunc8u2/. Viimeisin yritys on econtenthanke LIRICS Vain näkyvimpiä mainitakseni, hankkeita on leegio. Metamallit,rekisterit, konversiot, työkalut Standardien luonne on muuttunut ajan kuluessa. Kieliteknologia- tai webistandardin leviämiseen ei riitä yhdestä paikasta saatavilla oleva, auktorisoitu ihmisten luettava kuvaus aiotusta formaatista. Standardille pitää olla toimivia sovelluksia: ohjelmistotukea ja kellokkaita, jotka levittävät standardia omaksumalla sen omiin tuotteisiinsa. Standardi ei välttämättä ole yksi yhteisesti hyväksy monoliittinen dokumentti. Siinä voi olla useita abstraktiotasoja. Uloinna voi olla jonkinlainen abstrakti metamalli, jota instantioi yksi tai useampi konkreettisempi syntaksi. Standardi ei välttämättä kiinnitä Esimerkkejä yksittäisiä datakategorioita, mutta säännöstelee sitä, miten käyttäjät voivat soveltaa standardia ja tiedottaa muita käyttäjiä keksimistään laajennuksista. Suosittu ajatusmalli on verkkopalveluna toimiva rekisteri tai repositorio, jossa laajennukset julkistetaan. Toinen tuore ajatus on tullut esiin mietittäessä miten verkkosivustot voivat välittää toisilleen tietoa formaateista riippumatta. GRDDL-standardi (Gleaning Resource Descriptions from Dialects of Languages) ei määrittele verkkosivuille yhteistä metatietojen tallennusformaattia, vaan protokollan, jolla sivusto voi tiedottaa asiakkailleen reseptin (sivuston tekijän takaaman XSLT-konversioohjelman), jolla tieto saadaan sivusta poimittua määrämuotoon. Eräänlainen meta-standardointihanke on myös EU:n CLARIN-hanke, jossa tavoitteena on levittää kieliteknologian tutkijoiden ja soveltajien yhteiskäyttöön helposti saatavia kieliteknologian resursseja ja avoimen lähdekoodin työkaluja. ISLE-hankkeen toivelistalla oli monikielinen leksikkoformaatti MILE, rekisteri datakategorioista, repositorio valmiita leksikko-objekteja, ja leksikografin työasema. LIRICS:in oli määrä tuoda ISO:n ratifioitavaksi kokonainen paketti standardeja, muun muassa leksikkoesityksille sekä muoto- ja lauseopin merkinnöille. OLIF Open Lexicon Interchange Format on SAPin johtaman kieliteollisuusyritysten konsortion kehittämä kieliteknologiasovellusten leksikon siirtoon tarkoitettu XML-formaatti. ISO:n termityöryhmä TC-37 on julkaissut koko joukon terminologian (erikoiskielten käsitelähtöisen sanastotyön) standardeja. Uusin on LISA:n kehittämä terminologian siirtoon tarkoitettu XML-kielinen TBX-standardi. Siihen liittyy uusi ISOcat-rekisteripalvelin lux12.mpi.nl/isocat/, jossa eri tahot voivat julkistaa käyttämiään datakategorioita. Uudessa Helsingin yliopiston johtamassa ContentFactory-hankkeessa käytetään semanttisen webin ontologiakieliä (RDF, OWL) terminologisen ja kieliteknologisen tiedon tallennukseen ja jakamiseen verkossa. Koska koneiden välittämästä (ja välisestä) viestinnästä on kysymys, koetamme noudattaa myös edellä kuvattuja kieliteknologian standardeja mahdollisuuksien mukaan. Hankkeesta enemmän KITES-symposiumissa.

18 18 SYMPOSIUM KOUVOLASSA KymiDesign&Business elinkeinotoimintaa edistämässä Pasi Tulkki, tutkimusjohtaja Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Elokuun alussa 2006 Kymenlaakson ammattikorkeakoulun muotoilun ja viestinnän toimialat yhdistyivät uudeksi kansainvälisen kaupan ja kulttuurin toimialaksi. Osana yhdistymistä molemmilla toimialoilla harjoitettu tutkimus- ja kehitystoiminta koottiin uuden KymiDesign&Business -yksikön puitteisiin. Uuden yksikön rakentamisessa on panostettu toimintojen edelleen kehittämiseen. Verrattuna aiempaan KymiDesign&Business korostaa toiminnassaan tutkimus- ja kehittämistoiminnan vahvempaa ankkuroimista ammattikorkeakoulun opetustoimintaan. Kehittämistoiminnan kantavana ajatuksena on sulauttaa opetus sekä tutkimus- ja kehittämistoiminta yhdeksi jakamattomaksi kokonaisuudeksi. Viestinnän osaaminen on perinteisesti ollut KDB:n toiminnan keskiössä. Tästä kertovat mm. useat toteutetut ja suunnitellut ESRja Tekes-rahoitteiset hankkeet. Oppimis- ja innovaatioympäristönä KDB:n toiminta on monialaista ja hyödyntää Kymenlaakson ammattikorkeakoulun osaamista ja verkostoitumisen kautta saatuja yhteistyökumppaneita. KymiDesign&Business yksikön taustalla olleiden T&K-yksiköiden käytännön toiminta on aina ollut volyymiltaan hyvin oppilasvetoista. Niiden tuottamia opetuspalveluita ovat työharjoittelun muodossa käyttäneet sadat opiskelijat ja niiden tuottamista yritysyhteyksistä. Projekteihin ja hankkeisiin kiinnittyneistä oppimistehtävistä on koulutusohjelmissa tapahtuvan oppimisen kautta päässyt hyötymään satoihin kohoava opiskelijajoukko. Toimintatapa Tyypillisesti Kymidesign&Busineksessä työskentelevä opiskelija on siellä työharjoittelussa tai tekemässä opinnäytetyötään. Hänelle tarjotaan yksiköistä oma työpiste ja niissä sovelletaan normaaleja työelämän käytäntöjä toki oppimista korostaen. Yksikköihin ei ilmoittauduta, vaan sinne päästään ja sinne tullaan valituksi. Hankkeiden ja projektien rakentaminen etenee siten, että ensin KymiDesign&Business -yhteisön henkilökunta yhdessä opetushenkilökunnan kanssa neuvottelee yritysten kanssa yhteistyöstä ja hankkeistaa yhteiset tavoitteet projekteiksi. Kaikki KDB:ssä tehtäväksi sovitut toimet perustuvat yhteistyöyritykselle esitettyyn ja sen hyväksymään tarjoukseen tai sopimukseen. Vuonna 2007 KDByksiköillä oli sopimusperusteista yhteistoimintaa puolentoista sadan yrityksen kanssa. KDB-yhteisön henkilökunta vastaa prosessien etenemisestä sekä niiden asiantuntijuudesta ja yhteydenpidosta yrityksien vastuuhenkilöihin. Aihealueiden opettajat sitoutuvat prosesseissa opiskelijan ammatillisiksi ohjaajiksi. KymiDesign&Businesksen henkilökunta koostuu vastaisuudessa tutkimusjohtajasta, tutkimuspäälliköistä ja projektipäälliköstä. Osa väestä työskentelee KDB:n ohella opettajina. Näiden lisäksi on vierailevia, usein ulkomaisia tutkijoita ja opiskelijoita.

19 19 SYMPOSIUM KOUVOLASSA Uusi osaamisalan peruskoulutusohjelma alkaa Kymenlaakson ammattikorkeakoulussa alkaa tammikuussa 2009 Kouvolassa uusi koulutusohjelma, johdon assistenttityön ja kielten koulutusohjelma. Koulutusohjelmasta valmistuu tradenomeja kielten ja kulttuurien sekä yritys- ja yhteisöviestinnän asiantuntijoiksi. Tutkinto on korkeakoulututkinto. Koulutusohjelman painopistealueita ovat laajapohjainen liiketalouden perusosaaminen, ammatillinen kielitaito ja kulttuuritietous sekä viestintäosaaminen. Myös MovIT-hankkeella on käynnistynyt syyskuussa täydennyskoulutus. Kouvolan seudun kunnat Anjalankoski, Elimäki, Jaala, Kouvola, Kuusankoski ja Valkeala yhdistyvät uudeksi Kouvolan kaupungiksi Uudessa Kouvolassa on noin asukasta ja se on Suomen 10. suurin kaupunki.

20 AAC_Global_184x237.pdf 8/29/08 9:23:55 AM 20 SYMPOSIUM KOUVOLASSA AAC Globalin asiakkaat saavat kaikki monikieliseen viestintään liittyvät palvelut samasta paikasta. AAC tuottaa asiakkailleen seuraavia synergiahyötyjä: C M Y CM MY CY CMY K Monikielisen viestinnän asiantuntija Tarjoamme kattavan valikoiman kansainvälistymisen tukipalveluita. Näitä ovat esimerkiksi: W T P www

CIMO. Elinikäisen oppimisen ohjelma LLP POIKITTAISOHJELMAT

CIMO. Elinikäisen oppimisen ohjelma LLP POIKITTAISOHJELMAT Elinikäisen oppimisen ohjelma LLP POIKITTAISOHJELMAT Comenius Kouluopetus n. 15 % Elinikäisen oppimisen ohjelma Lifelong learning programme LLP Erasmus Korkea-asteen koulutus n. 45 % Leonardo da Vinci

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman keskeiset tulokset Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelma 2004 2009 TRIO on ollut Suomen suurin toimialakohtainen kehitysohjelma teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Käyttöohjeet: Eteen- ja taaksepäin pääset nuolinäppäimillä. Poistuminen esc-näppäimellä.

Käyttöohjeet: Eteen- ja taaksepäin pääset nuolinäppäimillä. Poistuminen esc-näppäimellä. Käyttöohjeet: Eteen- ja taaksepäin pääset nuolinäppäimillä. Poistuminen esc-näppäimellä. Teknologia- ja innovaatiopuisto INNOMARE INNOMARE Tutkimus ja kehitys INNOMARE Koulutuspalvelut Visio 2008 Kymenlaakson

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla Leena Vainio, FUAS Virtuaalikampus työryhmän puheenjohtaja Antti Kauppi, FUAS liittouman projektijohtaja FUAS-virtuaalikampus rakenteilla FUAS Virtuaalikampus muodostaa vuonna 2015 yhteisen oppimisympäristön

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto

Lisätiedot

Euroopan unioni ja monikielisyys Verkkojen Eurooppa Automaattinen käännösalusta. Kimmo Rossi European Commission, CNECT.G3

Euroopan unioni ja monikielisyys Verkkojen Eurooppa Automaattinen käännösalusta. Kimmo Rossi European Commission, CNECT.G3 Euroopan unioni ja monikielisyys Verkkojen Eurooppa Automaattinen käännösalusta Kimmo Rossi European Commission, CNECT.G3 Euroopan unioni ja monikielisyys EU on monikielinen 24 virallista EU-kieltä noin

Lisätiedot

TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta Janne Känkänen

TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta Janne Känkänen TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille 2014 2016 Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta 22.1.2014 Janne Känkänen Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittäminen 2014-2016

Lisätiedot

It-Peda - verkosto TieVie - Turku. Lauri.Saarinen

It-Peda - verkosto TieVie - Turku. Lauri.Saarinen It-Peda - verkosto 6.9.2002 TieVie - Turku Lauri.Saarinen Lauri.Saarinen@hkkk.fi Mikä IT-Peda? IT-Peda -verkosto on Suomen yliopistojen opetusteknologiayksikköjen (tai vastaavien) verkosto, joka on aloittanut

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Kauppakamarien yritysjohtajakysely digitalisaatiosta. Syyskuu 2014

Kauppakamarien yritysjohtajakysely digitalisaatiosta. Syyskuu 2014 Kauppakamarien yritysjohtajakysely digitalisaatiosta Syyskuu 2014 Kyselystä Kauppakamarien yritysjohtajakysely kartoitti digitalisaatioon liittyviä haasteita ja tavoitteita yrityksissä. Toteutettiin 8.9.

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 05 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 5 5 Palvelut 0 7 Muut 0 0 0 0 0 50 0 70 0 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin Lähde: Pk-yritysbarometri,

Lisätiedot

Ethical Leadership and Management symposium

Ethical Leadership and Management symposium www.laurea.fi Ethical Leadership and Management symposium Hyvinvointipalvelut ekosysteemien tietojen mallintaminen 6.10.2016 Dos. Jorma Jokela 2 3 MORFEUS hanke WORKSHOP työskentelyn taustalla yliopettaja

Lisätiedot

- Big Data Forum Finland Jari Salo, TIEKE

- Big Data Forum Finland Jari Salo, TIEKE - Big Data Forum Finland 30.8.2016 Jari Salo, TIEKE Suomessa Big Data Forum Finland BiFF Big Data Forum Finland (BiFF) tuottaa ja välittää Big Dataosaamista yritysten-, tutkimus- ja oppilaitosten välillä

Lisätiedot

Kokeiluilla yli esteiden Autetaan asiakkaita digitaalisten palveluiden käyttäjiksi

Kokeiluilla yli esteiden Autetaan asiakkaita digitaalisten palveluiden käyttäjiksi Kokeiluilla yli esteiden Autetaan asiakkaita digitaalisten palveluiden käyttäjiksi AUTA-hankkeen seminaari 8.2.2017 Sami Kivivasara, projektiryhmän PJ AUTA-hanke - Mitä sillä tavoitellaan? - Mihin se liittyy?

Lisätiedot

Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet

Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet Frami to 9.4.2015 (tietoja päivitetty asetusmuutoksen johdosta 1.5.2015) Kehittämishankkeet - tuensaaja Kehittämishankkeet tuen saaja - julkisoikeudelliset yhteisöt -

Lisätiedot

Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration

Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration 1 of 5 8.6.2010 12:39 Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa?

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Valtuustoseminaari 23.3.2015 ----------------------------------- Kari Hakari johtaja, HT Tampereen kaupunki, tilaajaryhmä

Lisätiedot

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration Yrittäjyyden ja

Lisätiedot

Opintohallinnon ja tietohallinnon yhteistyö. Valmistelevan työryhmän ehdotus. Pekka Linna,

Opintohallinnon ja tietohallinnon yhteistyö. Valmistelevan työryhmän ehdotus. Pekka Linna, Opintohallinnon ja tietohallinnon yhteistyö. Valmistelevan työryhmän ehdotus Pekka Linna, 3.6.2014 Yhteistyöryhmän perustaminen Perustetaan yhteistyöryhmä tukemaan opintohallinnon ja tietohallinnon vastuualueita

Lisätiedot

Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen

Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen 1 Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen Ohjelman valmistelu Maakunnan kehittämisrahahanke Ramboll Management Consulting työn toteuttajana Ohjelmatyötä valmisteltu työpajasarjalla. Ensimmäisessä

Lisätiedot

Eeran emergenssimalli: Verkostomalli ja yhteistyöalusta suomalaisten cleantech-yritysten kansainvälistymiselle

Eeran emergenssimalli: Verkostomalli ja yhteistyöalusta suomalaisten cleantech-yritysten kansainvälistymiselle Eeran emergenssimalli: Verkostomalli ja yhteistyöalusta suomalaisten cleantech-yritysten kansainvälistymiselle 2013 Eera kehittää alustaa suomalaisen cleantech-osaamisen verkostoimiseksi ja viemiseksi

Lisätiedot

Ohjelma, perjantai klo

Ohjelma, perjantai klo Ohjelma, perjantai 9.12. klo 8.30-15.00 Valmentajat: Marikka Heikkilä ja Hilkka Halla, Turun kauppakorkeakoulu, Timo Makkonen, Koneyrittäjien liitto. 8.30 Mikä on tärkeää metsäalan liiketoiminnassa? Osallistujien

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op TAMK EDU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto tutkintoon johtavan

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR)

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014-2020, PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) Tavoitteena luoda yritystoiminnalle paras mahdollinen toimintaympäristö Tuetaan yritysten kasvua, kilpailukykyä ja uusiutumista

Lisätiedot

ROVAPOLUT - monikulttuuriset mahdollisuudet osaamisen kehittämiseen ja työllistymiseen Rovaseudulla 1.11.2008 31.10.2012

ROVAPOLUT - monikulttuuriset mahdollisuudet osaamisen kehittämiseen ja työllistymiseen Rovaseudulla 1.11.2008 31.10.2012 ROVAPOLUT - monikulttuuriset mahdollisuudet osaamisen kehittämiseen ja työllistymiseen Rovaseudulla 1.11.2008 31.10.2012 Projektin hallinnoija Rovaniemen koulutuskuntayhtymä/ Lapin ammattiopisto Rahoittaja

Lisätiedot

MATKAILUALAN KOULUTUS

MATKAILUALAN KOULUTUS Master s Degree Programme in Tourism MATKAILUALAN KOULUTUS 90 op OPINTOSUUNNITELMA 2014 2016 Opintojen lähtökohdat Työelämän toimintaympäristön nopeat muutokset, toimintojen kansainvälistyminen sekä taloutemme

Lisätiedot

Yhteisöllinen tapa työskennellä

Yhteisöllinen tapa työskennellä Yhteisöllinen tapa työskennellä Pilvipalvelu mahdollistaa uudenlaisten työtapojen täysipainoisen hyödyntämisen yrityksissä Digitalisoituminen ei ainoastaan muuta tapaamme työskennellä. Se muuttaa meitä

Lisätiedot

Oulun ammattikorkeakoulu LIIKETALOUDEN AMK-TUTKINNOT, KEVÄÄN 2017 YHTEISHAKU

Oulun ammattikorkeakoulu LIIKETALOUDEN AMK-TUTKINNOT, KEVÄÄN 2017 YHTEISHAKU Oulun ammattikorkeakoulu LIIKETALOUDEN AMK-TUTKINNOT, KEVÄÄN 2017 YHTEISHAKU AMK-tutkintoon johtava koulutus Kulttuurialan Medianomi (AMK) Musiikkipedagogi (AMK) Tanssinopettaja (AMK) Luonnonvara-alan

Lisätiedot

Luovan talouden kehittämishaasteet

Luovan talouden kehittämishaasteet Luovan talouden kehittämishaasteet RYSÄ goes Luova Suomi 16.10.2012, Mikkeli Taustaa luovan talouden kehittämisessä Suomessa tehty 1990-luvulta saakka luovan talouden kehittämiseen tähtäävää työtä (kulttuuri-

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9. Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.2013 Tampere on kansallinen koordinaattori INKA-ohjelmaan kuuluvassa

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

Teknologiateollisuus ry:n Team Finland-kyselyn tulokset. Markku Ihonen,

Teknologiateollisuus ry:n Team Finland-kyselyn tulokset. Markku Ihonen, Teknologiateollisuus ry:n Team Finland-kyselyn tulokset Markku Ihonen, 23.3.16 Team Finland-kyselyn tausta Tammikuussa 16 Teknologiateollisuuden 16 jäsenyrityksen toimitusjohtajalle, saatu 1 vastausta

Lisätiedot

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Fiksu kaupunki 2013-2017 8/2013 Virpi Mikkonen Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Miksi ohjelma? Kaupungistuminen jatkuu globaalisti Kaupungit kasvavat, kutistuvat ja muuttuvat Älykkäiden

Lisätiedot

Valmistelevan työryhmän ehdotus ja 3.6. käydyt keskustelut. Pekka Linna,

Valmistelevan työryhmän ehdotus ja 3.6. käydyt keskustelut. Pekka Linna, Valmistelevan työryhmän ehdotus ja 3.6. käydyt keskustelut Pekka Linna, 2.9.2014 Yhteistyöryhmän perustaminen Opintohallinnon ja tietohallinnon verkostot päättivät 3.6.2014 perustaa yhteistyöryhmän tukemaan

Lisätiedot

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman jatko Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-toiminta jatkuu vaikka ohjelma päättyy Kansallisesti tarkasteltuna kehittymisen ja sen tukemisen tarve

Lisätiedot

Tekesin rooli teollisuuden palveluliiketoiminnan uudistamisessa

Tekesin rooli teollisuuden palveluliiketoiminnan uudistamisessa Tekesin rooli teollisuuden palveluliiketoiminnan uudistamisessa Lauri Ala-Opas Tekes 21.3.2013 Rahoituspäätökset teollisuuteen ja palveluihin Miljoonaa euroa 200 Palvelut 150 Teollisuus 100 Muut toimialat

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus code name 1 2 3 sum YAKJA16XPROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 45 YAKJA16XYKJ05-1000 Toimintaympäristön muutoksiin varautuminen

Lisätiedot

Venäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen

Venäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen Venäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen Kalafoorumi 11.9.2014 Kalatalousneuvos Risto Lampinen Maa- ja metsätalousministeriö Venäjän pakotteiden vaikutukset kalatalouteen Suorat vaikutukset Kalan vientikiellolla

Lisätiedot

Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä / Ylä-Savon ammattiopisto. Kari Puumalainen Kuntayhtymän johtaja / rehtori

Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä / Ylä-Savon ammattiopisto. Kari Puumalainen Kuntayhtymän johtaja / rehtori Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä / Ylä-Savon ammattiopisto Kari Puumalainen Kuntayhtymän johtaja / rehtori Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä Omistajakuntien maantieteellinen pinta-ala: 9310 km2 (vrt. Uusimaa

Lisätiedot

ICT- Go Global. Pk-yritysten kansainvälistymisen valmennusohjelma / SKa

ICT- Go Global. Pk-yritysten kansainvälistymisen valmennusohjelma / SKa ICT- Go Global Pk-yritysten kansainvälistymisen valmennusohjelma 2011 24.2.2011 / SKa Finpro oikea partneri kansainväliseen menestykseen Finpro on kansallinen konsulttiorganisaatio, joka nopeuttaa suomalaisten

Lisätiedot

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki 2013-2017 5/2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki Suomi on edelläkävijä älykkäissä ympäristöissä. Fiksun kaupungin sujuva arki syntyy käyttäjätarpeiden sekä erilaisten osaamisten

Lisätiedot

KIELITIVOLI Tavoitteet ja toimintatavat. Uusien koordinaattorien tapaaminen Helsingissä

KIELITIVOLI Tavoitteet ja toimintatavat. Uusien koordinaattorien tapaaminen Helsingissä KIELITIVOLI Tavoitteet ja toimintatavat Uusien koordinaattorien tapaaminen Helsingissä 3.11.2010 Toiminnan tavoitteet Tavoitteena on turvata nykyistä useammalle oppilaalle mahdollisuus opiskella englannin

Lisätiedot

Kouluopetuksen avaintaitoja käsittelevä eurooppalainen verkosto http://keyconet.eun.org Yleistä KeyCoNet-projektista KeyCoNet (2012 2014) on eurooppalainen verkosto, jonka tarkoituksena on tunnistaa ja

Lisätiedot

Rakentamisen koulutus (YARKAI15A3)

Rakentamisen koulutus (YARKAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Rakentamisen koulutus (YARKAI15A3) code name 1 2 sum YARKA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 80 YARKA15AYRK01-1000 Rakentamistalous 20 YRK0101 Strateginen johtaminen ja talous 5 5

Lisätiedot

VELI - verkottuva liiketoiminta -hanke

VELI - verkottuva liiketoiminta -hanke VELI - verkottuva liiketoiminta -hanke 1.9.2006-31.10.2007 Savonia yrityspalvelut Kasvua ja tehokkuutta verkostoitumalla - ratkaisuja pk-yritysten haasteisiin -seminaari 30.5.2007 Liiketalous, Iisalmi

Lisätiedot

Kaivosvesiverkosto. Sulfator Oy. Kaisa Turunen

Kaivosvesiverkosto. Sulfator Oy. Kaisa Turunen Kaivosvesiverkosto Sulfator Oy Kaivosvesiverkosto, tarve Kaivosvedet ovat laaja kokonaisuus, joiden hallintaan liittyvä osaaminen ja tieto on hajautunutta Kaivokset ja kaivosprojektit joutuvat etsimään

Lisätiedot

Yrityksen tiimin täydentäminen kokeneella neuvonantajalla. Innovation Scout -seminaari Tapani Nevanpää,

Yrityksen tiimin täydentäminen kokeneella neuvonantajalla. Innovation Scout -seminaari Tapani Nevanpää, Yrityksen tiimin täydentäminen kokeneella neuvonantajalla Innovation Scout -seminaari Tapani Nevanpää, 8.6.2016 Neuvonantaja osaksi yrityksen tiimiä Yrityksen tiimi = operatiivinen tiimi + hallitus + neuvonantajat

Lisätiedot

Pöllöparlamentti Saarijärvi Jukka Valkonen.

Pöllöparlamentti Saarijärvi Jukka Valkonen. Digipolku @ Pöllöparlamentti Saarijärvi 20170112 Jukka Valkonen www.jyu.fi/digipolku Digitalisaatio kuuluu kaikille vaikuttaa jo nyt jokaiseen voi olla yritykselle kasvupolku 2 Maaseudun yritystoiminnan

Lisätiedot

ERP auttaa kustannustehokkuuteen 2009

ERP auttaa kustannustehokkuuteen 2009 ERP auttaa kustannustehokkuuteen 2009 18.3.2009 Martti From TIEKE TIEKEn visio, strategia ja strategiset tavoitteet Suomi kilpailukykyiseksi ja ihmisläheiseksi tietoyhteiskunnaksi Missio Kansalaiset Strategia

Lisätiedot

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design - Lähialueyhteistyöhanke Rahoitus TEMin lähialueyhteistyövaroista Finatex ry:n koordinoima Suomalais-venäläisen

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 16.4.2013 Tekniikka&Talous 5.4.2013 ManufacturingNet 4/17/201 Tekes uudistamassa digitaalista liiketoimintaa Käynnissä olevia ohjelmia:

Lisätiedot

Mitä kansainvälisten ohjelmien arvioinnista voidaan oppia?

Mitä kansainvälisten ohjelmien arvioinnista voidaan oppia? Mitä kansainvälisten ohjelmien arvioinnista voidaan oppia? Keskustelun tavoitteet Todetaan arvioinnissa saatu kuva kansainvälisten ohjelmien nykytilasta Mietitään, mikä tavoitetilan tulisi olla Pohditaan,

Lisätiedot

LOGISTIIKKAKLUSTERIN UUDET AVAUKSET

LOGISTIIKKAKLUSTERIN UUDET AVAUKSET LOGISTIIKKAKLUSTERIN UUDET AVAUKSET KYMENLAAKSON KAUPPAKAMARIN LOGISTIIKKAPÄIVÄ KOTKASSA 21.5.2008 JAAKKO KILPELÄINEN www.arktos-group.com ARKTOS GROUP Ltd Oy (Anaika Group) perustettu 2004 Omistajat:

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Fintech-yritykset tuovat markkinoille uudenlaisia rahoituspalveluita 3 BLOGI Fintech-yritykset tuovat markkinoille uudenlaisia rahoituspalveluita

Lisätiedot

SPL Keski-Suomen piirin viestintäsuunnitelma

SPL Keski-Suomen piirin viestintäsuunnitelma SPL Keski-Suomen piirin viestintäsuunnitelma Piirihallituksen hyväksymä _16._2_.2004 Taustaa Tässä viestintäsuunnitelmassa kuvataan SPL Keski-Suomen piirin tiedottamisen menettelyt. Yhdistyksen säännöissä

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

Insinöörikoulutuksen kehitystarpeet Kymenlaakson alueella

Insinöörikoulutuksen kehitystarpeet Kymenlaakson alueella Insinöörikoulutuksen kehitystarpeet Kymenlaakson alueella Jouko Lehtoranta, toimitusjohtaja, DI Sisältö: Lähtökohdat: Työpaikat Kymenlaaksossa AMK:sta valmistuneet insinöörit Toimintaympäristö ja sen muutokset

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

FUAS Kielet ja viestintä. Taina Juurakko-Paavola & Sari Saarinen HAMK Kielikoulutuskeskus & Laurea

FUAS Kielet ja viestintä. Taina Juurakko-Paavola & Sari Saarinen HAMK Kielikoulutuskeskus & Laurea FUAS Kielet ja viestintä Taina Juurakko-Paavola & Sari Saarinen HAMK Kielikoulutuskeskus & Laurea 2 Mikä on FUAS? Hämeen ammattikorkeakoulun, Lahden ammattikorkeakoulun ja Laureaammattikorkeakoulun muodostama

Lisätiedot

Sporttimerkonomi - koulutus -

Sporttimerkonomi - koulutus - Tuntuuko sinusta, että tarvitset lisää osaamista tulevaisuuden haasteisiin infotilaisuus 20.5.2013 klo 17-19 Sporttimerkonomi - koulutus - Koulutusohjelma tähtää liiketalouden perustutkinnon, merkonomi,

Lisätiedot

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Pohjoinen kasvukäytävä TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä kä ällä seminaari Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

Koulutus ja tietoyhteiskunta vuoteen 2020 mennessä

Koulutus ja tietoyhteiskunta vuoteen 2020 mennessä Koulutus ja tietoyhteiskunta vuoteen 2020 mennessä Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät Valtiosihteeri Heljä Misukka 8.12.2010 Helsinki Tuottava ja uudistuva Suomi- Digitaalinen agenda vv. 2011-2020

Lisätiedot

Valmistavan teollisuuden tulevaisuus Pirkanmaalla?

Valmistavan teollisuuden tulevaisuus Pirkanmaalla? Valmistavan teollisuuden tulevaisuus Pirkanmaalla? Suomessa toimii monipuolinen, globaaleja markkinoita ymmärtävä ja jatkuvasti uudistuva teollisuus, joka tuottaa korkeaa arvonlisää Suomeen Teollisuuden

Lisätiedot

Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke

Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke - Miksi - Tavoitteet - Toimenpiteet Lasse Ala-Kojola, Mervi Karikorpi, Pirkko Pitkäpaasi, Birgitta Ruuti, Anne-Mari Tiilikka Erinomainen valinta! Uusia ammattiosaajia,

Lisätiedot

Eurooppa: Kölnin, Granadan, Jyväskylän ja Newcastlen yliopistot. ITTA Amsterdam.

Eurooppa: Kölnin, Granadan, Jyväskylän ja Newcastlen yliopistot. ITTA Amsterdam. test_eu_speak_fi EU-Speak2 Euroopan komissio rahoittaa tätä projektia. Arvoisa opetusalan toimija Kutsumme sinut osallistumaan uuteen, kiinnostavaan projektiin, jossa kehitetään verkossa tapahtuvaa opettajankoulutusta

Lisätiedot

Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt. Pepe Vilpas

Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt. Pepe Vilpas Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt Pepe Vilpas Digitalisaatiolla tarkoitetaan laajasti toimintatapojen uudistamista ja prosessien ja palveluiden sähköistämistä

Lisätiedot

KESTÄVÄ SEINÄJOEN SEUTU

KESTÄVÄ SEINÄJOEN SEUTU KESTÄVÄ SEINÄJOEN SEUTU - SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA - hankkeen toimenpiteiden toteuttaminen (kunnat, yritykset, kuluttajat) Mika Yli-Petäys projektipäällikkö, Lapuan kaupunki Toimitusjohtaja, Thermopolis

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla?

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 12.3.2013 Digitaalisuus palvelujen ja tuotannon uudistajana Perustelut Organisaatioiden kokonaisvaltainen uudistaminen prosesseja

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKKA

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKKA JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKKA SISÄLTÖ Kielipolitiikka yliopiston kansainvälisyyden tukena ja vauhdittajana...1 1 Yliopisto työympäristönä...3 2 Yliopisto opiskeluympäristönä...4 3 Yliopisto yhteiskunnallisena

Lisätiedot

Näkökulmia kansallisen yhteistyön tärkeydestä Tekesin Green Growth ohjelman kokemuksia

Näkökulmia kansallisen yhteistyön tärkeydestä Tekesin Green Growth ohjelman kokemuksia Näkökulmia kansallisen yhteistyön tärkeydestä Tekesin Green Growth ohjelman kokemuksia Suomen kestävän kehityksen toimikunta 6.6.2012 Kimmo Kanto yksikön johtaja ympäristötieto ja avaruussovellukset Tekes

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 216 Alueraportti, 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 4 7 Rakentaminen Kauppa 13 1 1 16 Palvelut 61 68 Muut 1 2 3 4 6 7 8 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin 2 2:

Lisätiedot

liiketoimintamahdollisuuksia Automaatiolla tuottavuutta ja koneenrakennukseen ELKOM 07 ECT Forum FIMA pääsihteeri Antti Sirén Governed by

liiketoimintamahdollisuuksia Automaatiolla tuottavuutta ja koneenrakennukseen ELKOM 07 ECT Forum FIMA pääsihteeri Antti Sirén Governed by ELKOM 07 ECT Forum 6.9.2007 Antti Sirén FIMA pääsihteeri Automaatiolla tuottavuutta ja liiketoimintamahdollisuuksia koneenrakennukseen Miksi lisää automaatiota työkoneisiin? Automaation hyödyt asiakkaalle

Lisätiedot

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015 Tampereen kaupunki 28.3.2013 TAMPERE Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 1 PAIKKATIETO JA PAIKKATIETOINFRASTRUKTUURI KÄSITTEENÄ Paikkatiedolla tarkoitetaan

Lisätiedot

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK VisitFinland ensisijaisia tehtäviä: Suomen maabrändin luominen ja sitä

Lisätiedot

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth

Lisätiedot

Muotoilun koulutus (YAMK) ja Media-alan koulutus (YAMK) 15S

Muotoilun koulutus (YAMK) ja Media-alan koulutus (YAMK) 15S Lahden Ammattikorkeakoulu 2015-2016 23.12.2015 Muotoilun koulutus (YAMK) ja Media-alan koulutus (YAMK) 15S Tunnus Nimi 1 v 2 v Op yht MIYMUM15-1000 YDINOSAAMINEN 50 MIYMUM15-1001 SYVENTÄVÄT AMMATTIOPINNOT

Lisätiedot

BIOTALOUDEN KÄRJET SUOMEN HALLITUSOHJELMASSA. Liisa Saarenmaa MMM SIÑAL 2016 tiedotustilaisuus

BIOTALOUDEN KÄRJET SUOMEN HALLITUSOHJELMASSA. Liisa Saarenmaa MMM SIÑAL 2016 tiedotustilaisuus BIOTALOUDEN KÄRJET SUOMEN HALLITUSOHJELMASSA Liisa Saarenmaa MMM 23.11.2015 SIÑAL 2016 tiedotustilaisuus Sipilän hallitusohjelman toimintasuunnitelma Muutosohjelma, jonka tavoitteena nostaa Suomen talous

Lisätiedot

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Liite Kansallinen vaativuustaso / eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen taso Taso1 Tutkinnot, oppimäärät ja

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Socom

Toimintasuunnitelma. Socom Toimintasuunnitelma 2011 Kaakkois-Suomen sosiaalialan 1 osaamiskeskus Oy Socom 1 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä- Karjalan maakunnissa. Socomin

Lisätiedot

Projektipäällikkö Olli Vesterinen

Projektipäällikkö Olli Vesterinen Projektipäällikkö Olli Vesterinen OSAAMISEN JA KOULUTUKSEN KÄRKIHANKE 1 Uusi peruskoulu -ohjelma on osa Uudet oppimisympäristöt ja digitaaliset materiaalit peruskouluihin -kärkihanketta Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Aasian ja Afrikan kielet tulivat lukion opsperusteisiin. Mitä muita muutoksia päivitys tuo mukanaan?

Aasian ja Afrikan kielet tulivat lukion opsperusteisiin. Mitä muita muutoksia päivitys tuo mukanaan? Aasian ja Afrikan kielet tulivat lukion opsperusteisiin. Mitä muita muutoksia päivitys tuo mukanaan? Paula Mattila, opetusneuvos (Anu Halvaria mukaillen) Opetushallitus Mitä tässä esityksessä: Miten tähän

Lisätiedot

Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto

Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto LISÄÄ TURVALLISUUTTA JA TERVEYTTÄ SEKÄ TUOTTAVUUTTA TYÖPAIKOILLE EUROOPASSA Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto FI Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto Tervetuloa virastoon Työturvallisuus

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes palveluksessasi Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on innovaatiotoiminnan asiantuntija, jonka tavoitteena on edistää yritysten

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3)

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) code name 1 2 3 sum YAKJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 90 YAKJA15AYKJ01-1000 Toimintaympäristön muutos

Lisätiedot

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta Keski-Suomeen 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/eulehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

Lisätiedot

JHS-järjestelmä ja avoimet teknologiat. Tommi Karttaavi

JHS-järjestelmä ja avoimet teknologiat. Tommi Karttaavi JHS-järjestelmä ja avoimet teknologiat Tommi Karttaavi 13.5.2008 JHS-järjestelmä (historiaa) Valtioneuvoston päätös valtionhallinnon sisäisistä standardeista 7.9.1977 Valtiovarainministeriö vahvisti valtionhallinnon

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2012

Toimintasuunnitelma 2012 Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

Liity mukaan. Liity siis mukaan! EU:n laajuiseen WeDOkumppanuusohjelmaan!

Liity mukaan. Liity siis mukaan! EU:n laajuiseen WeDOkumppanuusohjelmaan! Liity mukaan EU:n laajuiseen WeDOkumppanuusohjelmaan! Hyödy yhteisöstä, joka on sitoutunut hoidon, hoivan ja avun tarpeessa olevien ikäihmisten hyvinvoinnin ja arvokkuuden edistämiseen Yhdessä voimme saavuttaa

Lisätiedot

KA2 Yhteistyöhankkeet Strategiset kumppanuushankkeet. Hakukierros 2017

KA2 Yhteistyöhankkeet Strategiset kumppanuushankkeet. Hakukierros 2017 KA2 Yhteistyöhankkeet Strategiset kumppanuushankkeet Hakukierros 2017 Erasmus + -ohjelman päätoiminnot (Key Actions) KA1 Liikkuvuus (Learning Mobility of Individuals) KA2 Yhteistyöhankkeet (Cooperation

Lisätiedot

Sosiaalisena innovaationa

Sosiaalisena innovaationa FUAS-tulevaisuusseminaari 30 31.1.2014 Långvik Leena Treuthardt PUHEENVUORONI KÄSITTELEE FUASIA Sosiaalisena innovaationa 1 Innovaatio ja sosiaalinen innovaatio? Innovaatioista on tavallisesti puhuttu

Lisätiedot