Suomalaisten hyväksi vastuuta maailmasta

Transkriptio

1 Puhelin keskus tai päivystys 24 h Postiosoite Ulkoministeriö, PL 176, Valtioneuvosto Käyntiosoite Merikasarmi: Laivastokatu 22, Merikasarminkatu 5 F Sähköposti kirjaamo.um@formin.fi etunimi.sukunimi@formin.fi Verkkosivut Valokuvat: Ulkoministeriö Tasavallan presidentin kanslia Museovirasto Lehtikuva Etyj, YK Petri Krook, Rauli Virtanen, Janne Suhonen/VNK, JKMM Arkkitehdit Ulkoasu: Pekka Kouhia Suomalaisten hyväksi vastuuta maailmasta

2 Ulkoministeriön tavoitteena on Työtä kolmen ministerin kanssa vaikutusvaltainen Suomi kansainvälisessä yhteisössä turvallisuutta luova kansainvälinen yhteisö oikeudenmukainen maailma menestyvä Suomi avoin ja palveleva ulkoministeriö Ulkoministeriö edistää Suomen ja suomalaisten turvallisuutta ja hyvinvointia. Se toimii turvallisen ja oikeudenmukaisen maailman hyväksi. Ministeriö ja sen liki sata edustustoa eri mantereilla työskentelevät suomalaisten ja suomalaisen yhteiskunnan ja talouselämän hyväksi. Ulkoministeriö palvelee tasavallan johtoa, eduskuntaa ja muita ministeriöitä. Ulkoministeri Erkki Tuomiojan vastuulle kuuluvat ulko- ja turvallisuuspolitiikka ja yleiset ulkoasiainhallintoa koskevat asiat. Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Alexander Stubb vastaa ulkoministeriössä kauppapolitiikasta ja lähialueyhteistyöstä sekä toimii pohjoismaisena yhteistyöministerinä. Kehitysministeri Heidi Hautala käsittelee ulkoministeriön kehitysyhteistyötä koskevat asiat. Ylimpänä virkamiehenä, ministeriön kansliapäällikkönä, toimii valtiosihteeri Pertti Torstila.

3 Ulkoministeriö lyhyesti Organisaatio 2011 Suunnittelu ja tutkimus Sisäinen tarkastus ja arviointi Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Ulkoasiainministeri Valtiosihteeri kansliapäällikkönä Kehitysministeri henkilöstöä Suomessa 972 kokonaisbudjetti 1 268,4 miljoonaa euroa, josta toimintamenot 200,4 miljoonaa euroa kehitysyhteistyö 844,2 miljoonaa euroa kriisinhallinta 76,7 miljoonaa euroa Ulkoministeriö on mukana kansainvälisten sopimusten neuvotteluissa. Kansallinen turvallisuusviranomainen (NSA) Alivaltiosihteeri Alivaltiosihteeri Alivaltiosihteeri Alivaltiosihteeri lähialueyhteistyö 16,0 miljoonaa euroa (luvut vuodelta 2011) Viestintä- ja kulttuuriosasto Kehityspoliittinen osasto Afrikan ja Lähi-idän osasto Kauppapoliittinen osasto Amerikan ja Aasian osasto Poliittinen osasto Oikeuspalvelu Talous Eurooppaosasto Kansalaispalvelut Hallintopalvelut Itäosasto Protokollapalvelut Suomi toimii vuorollaan puheenjohtajana eri järjestöissä, kuten 2008 Euroopan turvallisuusja yhteistyöjärjestössä Etyjissä. Georgian kriisin aikana puheenjohtaja tapasi pakolaisia. Kansainväliset kokoukset ovat ulkoministeriöläisten perustyötä. Ministeriön sanomakeskus välittää tietoa maailmalta Suomeen ja Suomesta maailmalle 24 tuntia vuorokaudessa. Kriisitilanteissa avataan puhelinpäivystys omaistiedusteluja varten.

4 Suomen silmät, korvat ja suu maailmalla Suomen kuva Suomen brändi Suomen edustustoverkko palveluineen on koko suomalaisen yhteiskunnan ja kaikkien suomalaisten käytettävissä. Eri maissa sijaitsevien suurlähetystöjen, konsulaattien ja muiden toimipisteiden lisäksi Suomella on edustustoja kansainvälisissä järjestöissä. Työn kirjo ulottuu valtioiden välisten suhteiden hoidosta yksittäisten kansalaisten avustamiseen. Edustustot edustavat Suomen valtiota siinä maassa, jossa ne sijaitsevat, ja toisinaan myös lähimaissa. Poliittisten, kaupallis-taloudellisten ja kehitysyhteistyöhön liittyvien tehtävien lisäksi Suomen tunnetuksi tekeminen ja Suomi-tietouden lisääminen kuuluu edustustojen perustehtäviin. Matkailun lisääntymisen vuoksi konsuli-, passi- ja viisumipalvelut vievät yhä suuremman osan edustustojen työajasta. Edustustot ovat verkostoitumisen asiantuntijoita. Ne tuntevat sekä suomalaiset että paikalliset olot ja tavat, ja niiden työ on monesti tiedon ja neuvojen jakamista sekä yhteyksien solmimisessa auttamista. Edustustot avustavat esimerkiksi yrityksiä uusien vientimahdollisuuksien Ulkomailla asuvat tai lomailevat suomalaiset voivat äänestää edustustoissa. Edustustot käsittelivät vuonna 2008 yli ulkomaalaisten viisumihakemusta. Moni ulkomaalainen saa ensikosketuksen Suomeen edustustojen tukemissa kulttuuritapahtumissa. Mitä paremmin Suomi maailmalla tunnetaan, sitä helpommin taloudelliset ja poliittiset tavoitteet on mahdollista saavuttaa. Vahvasta Suomen brändistä hyötyy jokainen suomalainen olipa kyseessä yritys, yhteisö tai yksittäinen kansalainen. Se on onnistuneen julkisuusdiplomatian perusta. Vastuu Suomen maakuvan kehittämisestä kuuluu ulkoministeriölle ja edustustoille. löytämisessä tai kulttuuritahoja erilaisten kulttuuritapahtumien järjestämisessä. Se tapahtuu laajassa yhteistyössä julkisen ja yksityissektorin kanssa.

5 Edustustokartta toimipistettä lisäksi Helsingistä käsin toimii neljä kiertävää suurlähettilästä 568 Suomesta lähetettyä työntekijää edustustoissa noin 1192 paikalta palkattua työntekijää edustustoissa noin 400 palkattomasti työskentelevää kunniakonsulia Suurlähetystöt Pysyvät edustustot ja erityisedustustot Pääkonsulaatit ja konsulaatit Muut toimipisteet, joissa Suomesta lähetettyä henkilökuntaa (luvut vuodelta 2011) Edustustot Reykjavik Lissabon Euroopassa Dublin Vatikaanin kaupunki Pristina Rooma Ateena Murmansk Petroskoi Oslo Tukholma Pietari Tallinna Riika Moskova Kööpenhamina Vilna Hampuri Minsk Lontoo Haag Berliini Varsova Bryssel Bryssel EU ja NATO Praha Kiova Luxemburg Pariisi Strasbourg EN Wien Bratislava Pariisi OECD Bern Wien ETYJ Budapest Geneve YK Ljubljana Zagreb Belgrad Bukarest Madrid Sofia Nikosia Ankara Ottawa Washington New York / YK Los Angeles Mexico D. F. Managua Lima Brasília Las Palmas Rabat Alger Abuja Tunis Windhoek Pretoria Damaskos Teheran Tel Aviv Kairo Bagdad Ramallah Lusaka Riad Addis Abeba Nairobi Dar es Salaam Maputo Abu Dhabi Astana Kabul Islamabad New Delhi Kathmandu Hanoi Bangkok Kuala Lumpur Peking Singapore Kanton Hongkong Jakarta Soul Shanghai Manila Tokio Santiago de Chile Buenos Aires Sydney Canberra

6 Vastuuta Suomesta ja maailmasta EU vahvistaa Suomen kauppapoliittista asemaa Suomen tuella kestävää kehitystä Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan tavoite on maan Kauppapolitiikalla tähdätään Suomen ulkoisen kilpailukyvyn Suomen kehityspolitiikan tärkein tavoite on köyhyyden poistaminen ja luonnontaloudellisesti, Suomen kehitysyhteistyömäärärahat 2011 turvallisuuden ja kansainvälisen vaikutusvallan vahvistaminen sekä Suomen ja suomalaisten etujen edistäminen. Suomi kantaa parantamiseen. Suomi kannattaa laajoja kansainvälisiä sopimuksia, joilla tavaroiden ja palveluiden kauppaa helpotetaan. yhteiskunnallisesti ja taloudellisesti kestävän kehityksen edistäminen vuosituhattavoitteiden mukaisesti miljoonaa euroa myös oman osansa maailmanlaajuisesta vastuusta. Ulko- ja turvallisuuspolitiikan perustana ovat hyvät kahdenväliset Edunvalvonta hoidetaan merkittäviltä osin vaikuttamalla Euroopan unionin yhteiseen kauppapolitiikkaan. Ulkoministeriö kokoaa Suomen Suomi korostaa erityisesti ilmasto- ja ympäristökysymyksiä, kriisien ennaltaehkäisyä ja rauhanprosessien tukemista sekä yksityissektorin ja tuotannollisen toiminnan tukemista. 0,58 % bruttokansantulosta tavoitteena 0,7 % bktl:sta vuoteen 2015 mennessä suhteet muihin maihin, vaikuttaminen EU:n yhteisessä ulko- ja kannan yhteistyössä talouselämän ja muun valtionhallinnon kanssa ja Kehitysyhteistyötä tehdään kahdenvälisesti maittain tai alueittain sekä turvallisuuspolitiikassa, monenkeskinen yhteistyö kansainvälisissä ajaa sitä työryhmissä ja muissa EU-rakenteissa. EU:n neuvotteluvoima monenkeskisesti kansainvälisten järjestöjen kautta. Työtä täydentää järjestöissä ja uskottava maanpuolustus. on vahvistanut Suomen kauppapoliittista asemaa suhteessa unionin suomalaisten kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyö. Lisäksi Suomi antaa ulkopuolisiin maihin. humanitaarista apua konfliktien ja luonnonkatastrofien uhreille. Suomi Haasteena ovat uudenlaiset turvallisuusuhat, esimerkiksi osallistuu aktiivisesti Euroopan unionin kehityspolitiikan muovaamiseen. terrorismi ja ympäristövahingot, jotka vaikuttavat laajalti ja joiden Suomi vaikuttaa myös kansallisesti. Keinoihin kuuluvat muun Kehitysyhteistyöstä noin viidennes kanavoidaan EU:n kautta. hallinta vaatii perinteisten keinojen rinnalle uusia menetelmiä. muassa vienninedistämismatkat, investointisuojasopimukset sekä kaupanesteisiin puuttuminen kahdenkeskisin neuvotteluin. Suomen kahdenvälisen kehitysyhteistyön pitkäaikaiset yhteistyömaat ovat Etiopia, Kenia, Mosambik, Sambia, Tansania, Nepal, Vietnam ja Nicaragua

7 Apua maailmalla Vaikuttamista, arvovaltaa, tietoa Ulkoministeriö ja Suomen edustustot palvelevat maailmalla matkaavia suomalaisia erilaisissa vahinko-, onnettomuus- ja kriisitilanteissa sekä passi- ja konsuliasioissa. Palvelut ovat neuvontaa ja käytännön asioiden hoidossa avustamista. Matkustajan kuluja edustustot eivät sen sijaan kustanna. Ulkoministeriö julkaisee matkustusturvallisuuteen liittyviä Kadonneen passin tilalle edustustosta voi saada uuden. Edustustoista saa myös notaaripalveluja, ja esimerkiksi allekirjoitus voidaan todistaa oikeaksi. Ulkoministeriön viennin ja kansainvälistymisen edistämispalveluita eli VKE-palveluita voivat käyttää kaikki kansainvälistymään pyrkivät yritykset. VKE-palvelut koostuvat toimintaympäristöön vaikuttamisesta, promootiotoiminnasta ja tietopalveluista. tiedotteita. Lisäksi ministeriöllä on matkapuhelimessa Toimintaympäristöä parannetaan raivaamalla toimivia palveluita matkustajille. vientimarkkinoilta kaupan ja investointien esteitä. Matkustustiedotteisiin kannattaa tutustua ennen matkaa. Konsulikomennuskunnat ovat kaiken aikaa valmiit lähtemään kriisitilannetta hoitavan edustuston avuksi. Ulkoministeriö viestii Suomen vahvuuksista ulkomailla yhteistyössä kumppaneidensa kanssa. Kirnu-paviljonki Shanghain maailmannäyttelyssä avaa ikkunan taloudellisesti ja kulttuurisesti kiinnostavaan Suomeen, joka houkuttelee kumppanuuteen. Promootiotoiminta tukee yritysten yhteyksiä asemamaan viranomaisiin ja yrityskenttään. Edustustot raportoivat maidensa liiketoimintaympäristön tarjoamista mahdollisuuksista ja uhkista.

8 Protokolla näkyy myös katukuvassa Perustehtävät säilyneet samoina Katajanokan kärjessä New Yorkin pääkonsulaatti palveli 1920-luvulla Pohjois-Amerikan lähes puolimiljoonaista suomalaissiirtokuntaa. Ulkoministeriö perustettiin kesäkuussa Ensimmäiseksi ulkoministeriksi ulkoasiain senaattoriksi nimitettiin pankinjohtaja Otto Stenroth. Alusta asti perustehtäviin kuuluivat Suomen poliittisten suhteiden rakentaminen, valtiosopimusten solmiminen, suomalaisten avustaminen maailmalla ja Suomen tunnetuksi tekeminen. Ulkoministeriö toimii Helsingin Katajanokalla useassa toimipisteessä. Suuri osa ministeriöläisistä työskentelee Merikasarmissa. Carl Ludvig Engelin suunnittelema päärakennus valmistui , ja tilat olivat pitkään sotilas- ja telakkakäytössä. Ulkoministeriön muutto Katajanokan kärkeen alkoi Ulkoministeriön protokollapalvelut näkyvät korkean tason kansainvälisten vierailujen ja Suomen omien valtiollisten tilaisuuksien yhteydessä. Ohjelmat, saattamis- ja vastaanottojärjestelyt, autosaattueet, ateriat ja lahjat on suunniteltu etukäteen juuri "protokollassa". Ulkoministeriön protokolla palvelee myös Suomessa olevia ulkomaiden edustustoja. Ensimmäinen ulkoministeri Otto Stenroth oli organisointikyvyistään tunnettu pankinjohtaja. Professori Erik Kråkström yhdisti nykypäivän ja alueen historian Merikasarmin kolmessa vanhassa ja kolmessa uudessa rakennuksessa