Kulttuurivuoden henki ei saa sammua. 8 Arabikevät ja sosiaalisen median voima. 20 Rehtorin pitkä linja Aurora 1

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kulttuurivuoden henki ei saa sammua. 8 Arabikevät ja sosiaalisen median voima. 20 Rehtorin pitkä linja Aurora 1"

Transkriptio

1 Aurora2/ Kulttuurivuoden henki ei saa sammua 8 Arabikevät ja sosiaalisen median voima 20 Rehtorin pitkä linja Aurora 1

2 Kauppakorkeakoulu elvytti maisteripromootion Turun yliopiston kauppakorkeakoulu vietti toukokuun lopussa juhlallista maisteripromootiota, jossa vihittiin 147 maisteria, kahdeksan riemumaisteria ja yksi kunniatohtori. Juhlallisuuksiin kuului muun muassa kulkue konserttitalolta Turun tuomiokirkkoon. Edellisen kerran Turun kauppakorkeakoulu promovoi maistereitaan 50 vuotta sitten. 2 Aurora kuva: esko keski-oja

3 Aurora 2/ SISÄLLYS 4 Tiedetarjotin 6 Pääkirjoitus: Maailmojen kohtaaminen 7 Dokumenttielokuva tekee todellisuutta 8 Arabikevät sosiaalisen median kansannousut? 12 Kulttuurivuoden hyvinvointia luovaa henkeä vaalittava 14 Uutta luova Logomo kulttuurin koti vuosiksi eteenpäin 15 Turku on kompakti kongressikaupunki 16 Kolumni: Kulttuurivuosi toi tieteen ihmisten arkeen 17 Kirjat 18 Kesäinen kävely Turun ja Euroopan historiaan 20 Rehtorin pitkä linja 24 KiVa Koulu -ohjelmasta kansainvälinen vientituote 26 Alumni: Lintuharrastus säilyttää lumonsa 28 Lyhyet 30 Väitös: Suomen maanjäristykset loivat hyviä kaivonpaikkoja toimitukselta Askel parempaan arkeen? Turun yliopistossa tehdyn selvityksen mukaan kulttuuripääkaupunkivuosi oli taloudellisesti mitaten kiistaton menestys. Mutta kuten tutkijat painottavat, vuoden aikana saavutettu luovien alojen noste on nyt saatava säilymään ja vahvistumaan entisestään. Parhaimmillaan vireä kulttuurielämä siivittää alueen asukkaiden sosiaalista ja taloudellista hyvinvointia. Kulttuurivuosi saattoikin olla askel parempaan arkeen. Vuosi 2011 toi myös turkulaisen tiedemaailman entistä vahvemmin osaksi kaupunkilaisten elämänmenoa. Myös tätä kehityskulkua on vaalittava, ja etsikkoaika on nyt. Aurora-lehti toivottaa lukijoilleen rentouttavaa kulttuurikesää 2012! Jussi Matikainen AURORA on Turun yliopiston sidosryhmälehti, joka ilmestyy neljästi vuodessa. päätoimittaja Anne Paasi, toimitussihteeri Jussi Matikainen, toimituksen yhteystiedot Turun yliopiston viestintäyksikkö, Turun yliopisto, tilaukset, osoitteenmuutokset ja ilmoitukset ilmoitushinnat 1/1-sivu 1000 e, 1/2-sivu 500 e, takakansi 1200 e (ilmoitushintoihin lisätään ALV 23 %) taitto Hanna Oksanen kannen kuva Sarah Reid (http://creativecommons.org/licenses/by/2.0/) paino Suomen Yliopistopaino Oy Uniprint painos kpl ISSN

4 tiede tarjotin koonnut: jussi matikainen kuvat: virpi lummaa, cobalt lisää tiedeuutisia osoitteessa Ihmisen evoluutio jatkuu Suomalaisiin kirkonkirjoihin ja 1800-luvuilta perustuva tutkimus osoittaa, että kehittynyt maatalousyhteiskunta ja yksiavioisuus eivät ole estäneet ihmisen evoluutiota. Tulokset osoittavat virheelliseksi yleisen ajattelutavan, jonka mukaan luonnonvalinta ei enää vaikuttaisi ihmiskuntaan ja ihminen ei olisi muuttunut biologisesti vuosituhansiin. Turun, Helsingin ja Sheffieldin yliopistojen sekä Väestöliiton yhteistutkimus selvitti, miten paljon luonnonvalinta ja seksuaalivalinta saattoivat vaikuttaa esiteollisen ajan suomalaisiin. Tutkimuksessa käytettiin aineistoa, joka sisälsi lähes 6000 vuosina syntyneen ihmisen elämänkaaren; syntymän, avioliitot, lapset, ammatin ja kuoleman. Suomalaiset kirkonkirjat ovat kattavuudeltaan maailmanlaajuisesti ainutlaatuisia, toteaa tutkimusryhmän jäsen Jenni Pettay Turun yliopiston biologian laitokselta. Kirkonkirjojen avulla voitiin arvioida neljän erilaisen elämän käännekohdan vaikutusta luonnonvalinnan voimakkuuteen eli siihen, miten yksilöiden väliset erot jälkeläisten määrässä saattavat johtaa tiettyjen geenikopioiden yleistymiseen tai katoamiseen. Näitä biologisesti merkittäviä ja mitattavissa olevia käännekohtia olivat selviäminen aikuiseksi, ensimmäisen avioliiton solmiminen, avioliittojen lukumäärä, ja lasten lukumäärä avioliittoa kohden. Koska vielä ja 1800-luvuilla lapsikuolleisuus oli suurta, selviäminen aikuisikään ja lasten lukumäärä selittivät suurimman osan yksilöiden välisestä vaihtelusta biologisessa kelpoisuudessa eli elinaikaisessa jälkeläisten määrässä. Yhteiskunta oli tiukan yksiavioinen, ja uudelleenavioituminen oli mahdollista vain leskeksi jäämisen jälkeen. Proceedings of the National Academy of Science of The United States of America -tiedesarjassa julkaistun tutkimuksen laativat Alexandre Courtiol, Jenni Pettay, Markus Jokela, Anna Rotkirch ja Virpi Lummaa. Porin Puuvillan historia ja nykyisyys verkossa Porin puuvillatehtaan valokuvista on julkaistu nettisivusto. Sivulla esitellään nykyisin Porin Puuvillana tunnettua rakennusryhmää uusin ja vanhoin kuvin. Porin puuvillatehdas perustettiin vuonna Vuonna 1937 tehtaan tuotantotilat ja puuvillakankaiden hiljattain modernisoitu tuotantoprosessi dokumentoitiin valokuva-albumiksi, jolla tehdas esitteli toimintaansa kansainvälisille ja kotimaisille sidosryhmilleen. Albumin 52 kuvaa ovat olleet nettisivuprojektin lähtökohta. The past and the present of the Pori Cotton factory -projektissa kuvattiin muutos, joka tehtaan tiloissa on 75 vuodessa tapahtunut; teollisesta tuotantolaitoksesta on tullut informaatioyhteiskunnan tietotuotantotilaa. Hanke tehtiin Turun yliopiston European Heritage, Digital Media and Information Society -maisteriohjelman ja kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen koulutusohjelman yhteistyönä. >> 4 Aurora Suomi on logistiikkaystävällinen maa Maailmanpankin julkaisema Logistics Performance Index (LPI) listaa 155 maata niiden logistisen toimivuuden perusteella. Indeksissä mitataan ja vertaillaan eri valtioiden ulkomaankaupan logistista suoriutumista monipuolisella mittaristolla. LPI mittaa, kuinka helppo tai vaikea maan logistinen toimintaympäristö on erityisesti ulkomaankaupan kannalta, kertoo indeksin kehittänyt professori Lauri Ojala Turun yliopiston kauppakorkeakoulusta. Suomi sijoittui nyt 155 maan joukossa kolmanneksi. Suomen edelle sijoittuivat Singapore ja Saksa, jossa ulkomaankaupan logistiikka toimii indeksin mukaan parhaiten maailman maista. Edellisessä raportissa vuodelta 2010 Suomen sijoitus oli 12. Vuonna 2007 mukana oli 150 maata, joista Suomi oli sijalla 15. Maailmanpankin lisäksi kaikki keskeiset kehityspankit sekä monenkeskiset järjestöt kuten YK käyttävät tuloksia erityisesti kehittyvien maiden kanssa toimiessaan. LPI-indeksin myötä ulkomaankaupan toimivuutta on näissä maissa havahduttu parantamaan laaja-alaisesti yksittäisten toimien sijaan. Useat alhaisen ja keskitulotason maat ovatkin ottaneet indeksin yhdeksi maansa kehittymistä kuvaavista pääindikaattoreista, Ojala kertoo. >>

5 Pienketjut mylläävät katsastusbisnestä Turun yliopiston kauppakorkeakoulussa on tutkittu katsastusalan markkinoiden uusjakoa. Suomeen on viimeisen neljän vuoden aikana perustettu 90 uutta katsastusasemaa. Näistä yrittäjien tai pienten ketjujen perustamat yli 60 asemaa ovat vallanneet lähes neljänneksen markkinoista. Tuorein ilmiö alalla ovat ketterät pienketjut, jotka aktiivisesti haastavat vanhoja toimijoita uusilla toimintatavoilla ja aggressiivisella hintakilpailulla. Tämä on pakottanut vakiintuneet katsastustoimijat reagoimaan lisäämällä omia asemiaan ja uudistamalla hinnoitteluaan, tutkimuksen toteuttaneen kauppakorkeakoulun CCR Tutkimuspalveluiden tutkijat kertovat. Uusien toimijoiden myötä kuntakohtainen katsastusasemavaihtoehtojen määrä on kasvanut keskimäärin kuudesta kahdeksaan, mikä on laskenut alan keskittyneisyyttä. Kilpailutilanteen muuttuminen on alkanut heijastua myös toteutuneisiin kevyen kaluston hintoihin. Viime vuonna koko maan tasolla kuluttajat maksoivat määräaikaiskatsastuksesta keskimäärin 46 euroa. Päästömittausten hinta oli 33 euroa. Katsastusalan kilpailun perusluonteeseen kuuluu alueellisten markkinoiden muodostuminen työssäkäyntialueiden ja liikennevirtojen perusteella. Kilpailuvaikutukset ovat osoittautuneet voimakkaimmaksi alueilla, joille on tullut yrittäjävetoisia tai pienketjujen asemia. Maakuntien välillä on suuret hintaerot. Kalleinta katsastus on Lapissa, Kainuussa ja Pohjanmaalla, edullisinta Pohjois-Karjalassa, Pohjois-Savossa, Pirkanmaalla ja Varsinais-Suomessa, tutkijat kertovat. Lapsuuden altistus tupakansavulle aikaansaa pysyvän vahingon Valtimotautien kehittyminen alkaa jo lapsuudessa. Tuore tutkimus osoittaa, että passiivisen tupakoinnin ja valtimomuutosten yhteys säilyy aikuisuuteen saakka ja että verisuonille aiheutuneet vahingot ovat ilmeisesti pysyviä. Varhaislapsuudessa alkaneen sydän- ja verisuonisairastavuuden ehkäisyyn liittyvässä laajassa LASERI-tutkimusprojektissa on jo aikaisemmin osoitettu lapsilla yhteys tupakansavulle altistumisen ja valtimomuutosten välillä. Tuoreessa tutkimuksessa on tarkasteltu näiden muutosten pysyvyyttä ja havaittu, että lapsen altistuminen tupakansavulle varhaislapsuudessa näkyy valtimomuutoksina vielä aikuisenakin. Tutkimuksen tulokset julkaistiin American Heart Associationin kustantamassa Arteriosclerosis, Thrombosis and Vascular Biology -lehdessä. Kaikki toimet, joilla vähennetään lasten passiivista tupakointia sekä kotona että julkisilla paikoilla ovat tärkeitä, painottaa akatemiaprofessori Olli Raitakari Turun yliopiston sydäntutkimuskeskuksesta. Uusia suuntia eturauhassyövän lääkekehitykseen Turun yliopiston ja VTT:n professori Johanna Ivaskan tutkimusryhmä on seulonut kymmeniä eturauhassyöpiä ja löytänyt geenihiljennyksiä, jotka estävät syöpäsolujen leviämistä elimistössä. Tutkimus osoittaa, että laboratoriossa helposti mitattavissa oleva syöpäsolujen aktiivisuus on suoraan kytköksissä kyseisten syöpäsolujen kykyyn muodostaa etäpesäkkeitä. Tämän johdosta seulomalla eturauhassyöpäsolujen aktiivisuutta sääteleviä tekijöitä voidaan löytää uusia lääkekehityskohteita. Journal of Cell Science -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa käytettiin VTT:n kehittämää solusiruseulontamenetelmää, joka mahdollistaa koko genomin kaikkien geenien vaikutusten tutkimisen vain yhdellä koejärjestelyllä. Tunteet tahdistavat aivot Turun yliopiston PET-keskuksen ja Aalto-yliopiston tutkijat ovat paljastaneet magneettikuvauksen avulla, että voimakkaiden tunteiden kokeminen muuttaa eri ihmisten aivotoiminnot samantahtisiksi. Erityisesti kielteisten tunteiden kokeminen saa eri henkilöiden aivojen otsalohkon ja keskiosien tunteita käsittelevät verkostot synkronoitumaan. Tunteet tarttuvat helposti ihmisestä toiseen. Iloisesti hymyilevät kasvot virittävät meissä itsessämme usein automaattisesti vastaavan tunnereaktion. Kun kaikille ryhmän jäsenille tarttuu samanlainen tunnetila, heidän aivonsa ja kehonsa käsittelevät ympäristöä keskenään samalla tavalla. Tunteiden tarttumisen johdosta meille syntyy automaattisesti aivoihin ja kehoon viitekehys, jonka avulla voimme melko vaivattomasti tulkita toisten ihmisten aikomuksia ja tavoitteita. Synkronoimalla ihmisten aivotoimintoja tunteet edistävät siis ihmisten välistä viestintää ja kanssakäymistä, dosentti Lauri Nummenmaa kertoo. Tulokset julkaistiin tiedejulkaisussa Proceedings of The National Academy of Sciences of The United States of America. Aurora 5

6 pääkirjoitus Maailmojen kohtaaminen Kuva: Hanna Oksanen Yksi kädessäsi olevan Auroran kesänumeron teemoista on Turun kulttuuripääkaupunkivuoden 2011 anti. Nyt on luonteva aika summata, mitä vuodesta jäi käteen ja miten vuoden aikana syntyneet oivallukset saadaan jalostettua tulevaisuuden menestystarinoiksi. Turun kulttuuripääkaupunkivuoden 2011 ohjelmassa oli mukana useita hankkeita myös Turun yliopistolta. Bongaa Turun murkut oli yksi niistä. Hankkeen aikana maailmat kohtasivat muurahaiset ja ihmiset, tutkija ja yhteiskunta. On vaikea sanoin kuvailla sitä innostusta mikä syntyy kesken kirjastoreissun, kun huomataan vitriinissä olevan elävien muurahaisten pesiä ja hei, tuo mieshän ruokkii niitä! Kesän 2011 aikana hankkeen muurahaisnäyttelyihin ja luontopolkuihin tutustui kolmisenkymmentätuhatta ihmistä. Lisäksi lukematon määrä seurasi julkiseen tilaan sijoitettua taiteilija Anni Rapinojan videotaideteosta Työläiset sekä netin kautta webbikameralla kuvattua muurahaisten elämää yliopiston muurahaisterraariossa. Juttusilla kävi väkeä vauvasta vaariin. Mikä, miten, miksi, milloin, onko totta? Keskusteluissa kysymysten määrä ja kirjo oli valtava. Se kertoo omalta osaltaan siitä tiedon tarpeesta, jota yliopisto on omiaan täyttämään. Yhteiskuntavuorovaikutushan on tutkimuksen ja opetuksen lisäksi yliopiston kolmas tehtävä. Itse tutkijana sain runsaasti kokemusta toimimisesta yhteistyössä taiteilijan, julkishallinnon organisaatioiden ja yritysten kanssa. Koko hankkeesta jäi kokemusten lisäksi hyvä fiilis. Turun yliopistolle kulttuuripääkaupunkivuosi tarjosi mahdollisuuden luontevaan vuorovaikutukseen yhteiskunnan muiden toimijoiden kanssa. Yhteiskuntavuorovaikutusta Turun yliopistossa harjoitetaan monin eri toimin. Yksi niistä on kiinnostavista tutkimustuloksista tiedottaminen medialle ja sitä kautta suurelle yleisölle. Aivan erityinen vuorovaikutuksen muoto on Lasten yliopisto, jonka suosio on ollut valtaisa vuodesta toiseen niin lasten, heidän vanhempiensa kuin myös yliopistoväen parissa. Pelkkä tiedon jakaminen ei sinänsä tee autuaaksi, on hyvä myös kuunnella ja ottaa vastaan palautetta. Se mikä tutkijoista on kiinnostavaa, ei välttämättä olekaan niin valtavan kiinnostavaa suuren yleisön mielestä. Ihmisiä askarruttavat kysymykset voivat toisinaan olla jopa täysin tutkimattomia ja ansaitsevat tulla tutkituiksi. Tulokset voivat olla tieteellisesti hyvinkin kutkuttavia. Yhteiskuntavuorovaikutuksen voisi mieltää vaikka joukkuepeliksi, jossa syötellen kuljetetaan pelivälinettä eteenpäin. Kulttuuripääkaupunkivuoden aikana kahden maailman välinen kuvitteellinen rajavyöhyke oli normaalia helpompi ylittää. Oli voimassa jonkinlainen viisumivapaus, jota itseasiassa ei ole kumottu. Näillä maailmoilla tarkoitan nyt tietysti yliopistomaailmaa ja yhteiskuntaa. Muurahaisyhteiskuntaan ei viisumivapautta ole. Muurahaisten touhuja saa katsella, mutta yhteiskunnan sisälle pyrkijöitä pysäyttelee kiukkuinen kuusijalkainen tullinainen. Jouni Sorvari Kirjoittaja on dosentti, joka työskentelee erikoistutkijana Turun yliopiston biologian laitoksella. Millaista kulttuuria kuuluu kesääsi? Mirva Matikka, Lääketieteen opiskelija Matti Helanko Kirjaston neuvoja kuvat: iida kuusela koonneet: minna erholahti ja liisa reunanen Karoliina Kehusmaa Geologian opiskelija 6 Aurora Kesääni kuuluu ainakin kesäteatteria, konsertteja ja puistokulttuuria. Vielä en tiedä sen tarkemmin, kulttuuririentoni ovat yleensä aika ex-tempore-reissuja. Toivottavasti pääsen kesän aikana nauttimaan kulttuurista myös ulkomailla. Kesääni kuuluu kesämökkeilyä ja lomailua. Aiotaan käydä myös Savonlinnassa katsomassa Taikahuilua, on ollut jo kauan tarkoituksena nähdä Punkaharju ja Savonlinna. Lähden kesätöihin Sallaan malmia kaivamaan, joten kesäni menee jossain tuolla susirajalla. En vielä tiedä kuinka paljon siellä on kulttuuritapahtumia tarjolla, ehkä täytyy viedä jotain kulttuuria mukanaan.

7 teksti: saara uotila kuva: hanna oksanen Dokumenttielokuva tekee todellisuutta Dokumenttielokuvalla on mahdollisuus haastaa arkijärki ja katsojan arvot, mediatutkija Ilona Hongisto sanoo. Hongisto itse kyseenalaistaa käsityksen dokumentin ja totuuden yksisuuntaisesta suhteesta. Hän ei tyydy kysymään, miten uskollisesti dokumenttielokuva kuvaa sitä todellisemmaksi ymmärretyn maailman tapahtumat. Todellisuus ja elokuvailmaisu ovat erottamattomasti sidoksissa toisiinsa. Dokumentti osallistuu todellisuuteen, jäsentää ja luo sitä. Positiiviset mahdollisuudet sisältävät myös eettistä vastuuta. Myös tutkijalla on Hongiston mukaan velvoittavia mahdollisuuksia haastaa valtavirran ajattelua ja olemassa olevia kategorioita. Keskustelu ei rikastu eikä ymmärrys lisäänny pelkällä asioiden toistelemisella. Hongisto on väitöskirjassaan Soul of the Documentary. Expression and the Capture of the Real tutkinut dokumenttielokuvien etiikkaa ja estetiikkaa. Valitsin tutkimuskohteekseni muun muassa sellaisia kiinnostavia suomalaisia 90-luvulla ja sen jälkeen tehtyjä dokumenttielokuvia, joita halusin nostaa kansainväliseen tietoisuuteen. Hongiston tutkimus on merkittävä kontribuutio dokumenttielokuvan teoriaa muovaavaan keskusteluun. Hongisto välttää määrittelemästä genrelle yleispätevää ydintä; väitöskirjan otsikossa mainittu sielu tarkoittaa kunkin yksittäisen dokumenttielokuvan tapaa olla olemassa. Ymmärrän sielun elokuvalle ominaiseksi kyvyksi toimia ja toteuttaa itseään. Tutkimissani teoksissa tämä tarkoittaa kykyä kuvitella, tarinoida tai vaikuttaa katsojaan affektiivisesti. Humanistinen tiedekunta valitsi Hongiston vuoden 2011 humanistitohtoriksi. Aurora 7

8 8 Aurora Tunisialainen vihanneskauppias Mohamed Bouazizi sytytti itsensä tuleen joulukuussa 2010 protestina poliisin mielivallalle. Hän ei tiennyt sytyttävänsä samalla ison osan arabimaailmaa. Bouazizin protestia pidetään alkusysäyksenä arabikevääksi kutsutulle kansannousujen jaksolle, jossa sosiaalisella medialla oli suuri rooli.

9 teksti: hannu aaltonen kuvat: beacon radio, hossam el-hamalawy, lokha, nasser nouri, omarroberthamilton, oxfamnovib, RamyRaoof, hannu aaltonen Arabikevät sosiaalisen median kansannousut? Arabikevään koittaessa suomalainen valtamedia oli pimennossa. Tilanne oli varsin poikkeuksellinen, sillä arabikevään alkumyllerryksissä paikalla ei ollut yhtään kirjeenvaihtajaa suomalaisista mediataloista. Toimittaja Hanna Nikkasen mukaan tämä johtui käynnissä olevasta oravanpyörästä: netti johtaa lehtien ilmoitustulojen laskuun, joka johtaa toimitusten supistamiseen, joka johtaa journalistisen tason laskuun, joka johtaa ilmoitustulojen laskuun. Al-Jazeera nosti Twitterin uutisiin Heikko ulkomaantoimitusten tilanne ei koskenut vain suomalaista mediaa, vaan oli maailmanlaajuinen ilmiö. Arabikevään alkaessa tiedonvälityksen tyhjiö täyttyi kuitenkin nopeasti. Nikkasen mukaan qatarilainen televisioyhtiö Al-Jazeera oli arabikevään yksi voittajista vanhojen mediajättiläisten ajautuessa kriisiin. Länsimaiset mediatalot olivat jo pidempään supistaneet ulkomaantoimituksiaan, mutta Al-Jazeera oli kulkenut vastavirtaan: se oli palkannut muun muassa BBC:stä irtisanottuja toimittajia. Al-Jazeera kulki vastavirtaan myös suhtautumisessa sosiaaliseen mediaan. Kanava otti ennakkoluulottomasti muun muassa mikro- blogipalvelu Twitterin sisältöjä uutisiinsa, kun muissa mediataloissa se oli vielä kiellettyä. Koska Twitter oli yksi kansannousujen järjestäytymisen kanavista, Al-Jazeera pystyi tarjoamaan tietoa nopeammin kuin muut mediatalot. Se osaltaan painosti vanhoja toimijoita muuttamaan suhtautumistaan sosiaaliseen mediaan. Youtuben mellakkavideot hillitsivät hallinnon voimankäyttöä Kairossa kaikki tallentui kameroille: mielenosoittajilla oli kännykkäkamerat mukanaan, ja mellakoita kuvattiin asuntojen ikkunoista. Sosiaalinen media oli tulvillaan kuvamateriaalia, jota Al-Jazeera ja myöhemmin myös muut kanavat näyttivät lähetyksissään. Nikkasen mukaan tilanne oli aivan uusi koviinkin otteisiin tottuneelle hallinnolle: viranomaiset tiesivät, että jokainen yksittäinen teko voi mahdollisesti näkyä sosiaalisessa mediassa ja sitä kautta TV-uutisissa ympäri maailman. Tilanne oli hankala myös vallankumouksen kannattajille: he tiesivät, ettei maailmanlaajuinen medianäkyvyys kestäisi pitkään. Kun kansainvälinen media kääntäisi katseensa toisaalle, ei vallankumous olisi enää mahdollinen. Siksi mielenosoittajien täytyi saada vallankumouksen ensimmäinen vaihe aikaan kiireellä. Kairon mielenosoitusten jatkuessa nettikahviloihin oli muodostunut tilapäisiä mediakeskuksia ja kaupunki vilisi toimittajia. Kun Japanin tsunami valloitti median maaliskuussa 2011, Kairon mediakeskukset tyhjenivät päivässä. Nikkanen pohtiikin, jäikö mediahuomio liian lyhytaikaiseksi, jotta todellinen vallanvaihdos olisi ollut mahdollinen. Uuden hallinnon johtopaikat täyttyivät pitkälti samoista henkilöistä, jotka olivat istuneet Hosni Mubarakin hallinnossakin. Toimittaja Hanna Nikkanen luennoi arabikeväästä Turun yliopiston poliittisen historian oppiaineessa Nikkanen on toiminut muun muassa STT:n ulkomaantoimituksessa ja työskennellyt Pohjois-Afrikassa ja Lähi-idässä. Nikkanen on saanut Tiedonjulkistamisen valtionpalkinnon vuonna 2011 tutkivana journalistina. Aurora 9

10 Vallankumoukset eivät alkaneet sosiaalisesta mediasta, vaan jostain ihan muualta. Louis Clercin mukaan meillä länsimaissa on pyrkimys selittää länsimaiden ulkopuolisia ilmiöitä tavoilla, jotka tuntuvat meistä tutuilta. Siksi yritämme pakkomielteisesti selittää asioita myös sosiaalisella medialla. Lisääkö sosiaalinen media demokratiaa maailmassa? Arabikevään tapahtumista on käytetty nimitystä sosiaalisen median vallankumoukset. Politiikan tutkimuksen laitoksen yliopistonlehtori Louis Clercin mukaan on kuitenkin illuusiota ajatella, että sosiaalinen media toisi mekaanisesti yhteiskuntiin lisää demokratiaa ja lisäisi kansanvaltaa. Arabikeväässä oli liikehdintöjä, jotka nähtiin sosiaalisessa mediassa. Vallankumoukset eivät kuitenkaan alkaneet sosiaalisesta mediasta, vaan jostain ihan muualta, Clerc sanoo. Hän muistuttaa, ettei digitaalinen viestintä ollut Pohjois-Afrikassa arabikevään aikana mitään uutta. Jo 90-luvulla, paljon ennen Facebookia, ranskalaisten nuorisokanavien blogit olivat suosittuja esimerkiksi tunisialaisten, algerialaisten ja marokkolaisten keskuudessa. He toivat jo silloin blogeissaan esille myös poliittisia näkemyksiään. Tunisiassa hallinnon edustajat ponnistelivat 90-luvulta lähtien aktiivisesti, jotta he saisivat tuotua internetin kansalaisen ulottuville. Taustalla oli ajatus, että internetin avulla ihmiset kouluttautuisivat ja heidät saataisiin pysymään poissa kaduilta. Ajatus kääntyikin hallintoa vastaan; lopulta kansa alkoi käyttää internetiä horjuttamaan hallintoa. Clercin mukaan internet on tuonut poliittiseen ja sosiaaliseen kamppailuun vain yhden ulottuvuuden lisää. Sosiaalinen media tai uudet teknologiat eivät ole mitään taikasauvoja, jotka kaatavat hallituksia ei sen enempää kuin painetut kirjat aikoinaan. Iranissa käytettiin sosiaalista mediaa enemmän kuin Tunisiassa koordinoimaan hallinnon vastaista liikettä, mutta vallankumous ei toiminut. Usein hallinnot käyttävät sosiaalista mediaa huomattavasti suuremmilla resursseilla kuin erilaiset kansanliikkeet. Tämä nähtiin selkeästi Syyrian tapauksessa. Hallinnot pystyvät myös valvomaan tehokkaasti verkon liikennettä. Esimerkiksi Myanmarissa on vain muutamia isoja servereitä, joiden kautta kulkee lähes kaikki dataliikenne ja joita hallinnon on mahdollista kontrolloida. Tällaisissa tilanteissa sosiaalisella medialla ei ole paljonkaan voimaa. Siitä huolimatta esimerkiksi opposition Aung San Suu Kyi onnistui saamaan viestinsä läpi, ja tilanne on kehittymässä siellä hieman avoimemmaksi. 10 Aurora

11 Sosiaalisen median avulla julkisuuteen pystyttiin tuomaan sellaisia väkivallan kokemuksia, joita ei ollut aiemmin haluttu mediassa julkaista. Sosiaalisen median myötä on alkanut uudelleen keskustelu siitä, että internet olisi vallankumouksellinen, kertoo Niko Hatakka. Yhteiskunnan valtasuhteet toistuvat myös internetissä Kun internet alkoi yleistyä länsimaisissa yhteiskunnissa, esitettiin voimakkaita näkemyksiä, joiden mukaan verkko mullistaisi yhteiskunnan valtasuhteet. Ne joilla ei ole valtaa, saisivat vihdoin äänensä kuuluviin. Uudelle vuosituhannelle tultaessa kaikkein innokkaimmat puheenvuorot alkoivat laantua. Havaittiin, että yksisuuntaisessa netissä yhteiskunnan valtasuhteet toistuvat: ne joilla on jo valmiiksi valtaa, saavat eniten näkyvyyttä myös verkossa. Eduskuntatutkimuksen keskuksen tutkimusassistentti Niko Hatakka on tutkinut journalismin ja sosiaalisen median suhdetta. Hänen mukaansa sosiaalisen median myötä alkoi jälleen sama keskustelu siitä, että internet olisi vallankumouksellinen. Sosiaalisen median myötä valtamedialla on edelleen keskeinen rooli, sillä se määrittää pitkälti sosiaalisessa mediassa käytävien keskustelujen aiheet. Hatakan mukaan sosiaalisessa mediassa ihmiset voivat kuitenkin kehystää valtamedian määrittämät puheenaiheet eri tavoin. Riippuen siitä, millä foorumeilla aihetta käsitellään, ihmiset voivat määrittää mikä jutussa on tärkeää ja tulkitsevat niitä oman näkökulmansa kautta. Esimerkiksi Hommaforumilla voidaan keskustella valtamedian määrittämistä maahanmuuttoa sivuavista aiheista, mutta täysin erilaisin kehystyksin ja näkökulmin mitä valtamediassa. Väline ei selitä vallankumousta Sosiaalisen median myötä yhteiskunnan sanotaan olevan avoimempi. Esimerkiksi Wikileaks tai kotimainen VRLeaks ovat esimerkkejä siitä, miten julkisuuteen on tuotu vaikkapa asiakirjoja. Sosiaalisen median avulla julkisuuteen pystyttiin tuomaan Egyptin mellakoista sellaisia väkivallan kokemuksia, joita ei ollut aiemmin haluttu mediassa julkaista. Tämä saattaa vähentää autoritaaristen valtioiden mahdollisuuksia kohdella kansalaisiaan kaltoin. Hatakka näkee sosiaalisen median kuitenkin vain välineenä muiden medioiden joukossa, ei vallankumousten aiheuttajana. Kansan tyytymättömyyden on täytynyt kummuta jostain ihan muualta. Asioita on kuitenkin houkutus selittää välineen kautta. Kun talebanit saavuttivat valtaa Afganistanissa, heillä oli mukanaan kasettimankkoja. He levittivät sanomaa viemällä nauhoitettuja saarnoja kylästä toiseen. Joku voisi yhtä vakuuttavasti väittää, että kyseessä oli C-kasettivallankumous. Aurora 11

12 teksti: tuomas koivula kuva: hanna oksanen Kulttuurivuoden hyvinvointia luovaa henkeä vaalittava Selvimmin mitattavissa oleva kulttuurivuoden vaikutus on 260 miljoonan euron lisäys alueen tuotantoon. Vuoden taloudellisia vaikutuksia selvittäneet tutkijat painottavat, että jos alue haluaa jatkossakin kulttuurin luovan hyvää, pitää kulttuurivuonna syntynyt noste saada säilymään. Toimenpiteisiin on mieluusti ryhdyttävä heti. 12 Aurora

13 Kulttuuripääkaupunkivuoden areenana toiminut Logomo on Ulla Hakalan, Aki Koposen ja Elias Oikarisen mukaan avainasemassa luovien alojen toimintamahdollisuuksien synnyttämisessä Turkuun. Liekö syynä turkulainen Ei sul mittä tikui olis? -mentaliteetti, jossa varaudutaan henkisesti pettymykseen jo ennalta, kulttuuripääkaupunkivuoteen suhtautuminen ei ollut paikkakunnalla alkuun aivan varauksetonta. Tämän saattoi lukea vaikkapa lehtien yleisönosastoista, joiden kirjoituksissa kulttuuriin syydettyjä rahamääriä verrattiin terveydenhoitoon budjetoituihin summiin. Pikkuhiljaa asenneilmasto kuitenkin muuttui. Ensin tulivat avajaiset ja niitä parinkymmenen asteen pakkasessa seurannut päinen yleisö, sitten laajasti alueen asukkaita sekä tekijöinä että katsojina keränneet menestysesitykset Logomossa. Monipuolinen kesäohjelmisto sai jälleen väen liikkeelle ja kulttuuri näkyi katukuvassa myös Vähätori saatiin vihdoin arvoiseensa kuntoon. Tämä kaikki yhteensä, kulttuurivuoden hyvä henki, näkyi varmasti myös ulospäin ja sai turistit liikkeelle. Täytyy kuitenkin muistaa, että kulttuurivuosi ei ollut vain sarja tapahtumia. Se loi samalla mahdollisuuden uuden elinkeinoelämän tukijalan, luovien alojen, synnyttämiseen Turkuun, Turun kauppakorkeakoulun CCR Tutkimuspalvelut -yksikön johtaja Aki Koponen sanoo. Oli kulttuurista tai sen juhlavuodesta mitä mieltä tahansa, vuoden 2011 taloudelliset vaikutukset ovat kiistattomat Turun seudulle. CCR:n julkistamasta selvityksestä käy ilmi, että vuosi toi Turkuun ja Varsinais-Suomeen yhteensä 260 miljoonan euron tuotantovaikutukset. Luku on reilun prosentin luokkaa koko Varsinais-Suomen bruttokansantuotteesta siis merkittävä kasvu taloudellisesti hyvin haastavana aikana, selvitykseen laskennallisen osuuden tehnyt dosentti Elias Oikarinen painottaa. Koponen vertaa kulttuurivuoden aikaansaaman henkilötyövuosimäärän kasvua STX:n telakan alkuvuonna saamaan laivatilaukseen. Suuren matkustajalaivan rakentamisen vaikutus alueelle on 2600 henkilötyövuotta. Kulttuuripääkaupunkivuoden vastaava luku oli Karkeasti arvioiden 80 prosenttia vaikutuksista jäi Turun seudulle ja 20 prosenttia muualle Varsinais-Suomeen. Valtaosa tuotanto- ja työllisyysvai- " Kulttuurivuoden tuottama hyvä saadaan muutettua pitkän aikavälin myönteisiksi hyvinvointivaikutuksiksi vain nopealla päätöksenteolla." Aurora 13

14 kutuksista muodostui lisääntyneestä matkailusta. Selvityksessä otettiin huomioon vain sellainen kotimaan matkailu, joka kohdistui Turkuun kulttuuripääkaupunkivuoden takia. Luvuissa ei ole siis edes mukana kansainvälisen matkailun tietoja, Oikarinen sanoo. Liiketoiminta-ajattelua kulttuuriin CCR laati selvityksen Turku säätiön tilaamana. Säätiön hallituksen puheenjohtaja Christoffer Taxell sanoi tutkimuksen julkistustilaisuudessa toukokuussa, että Turun esimerkki osoittaa vahvan kulttuurin ja menestyvän talouden yhteyden. Tutkijat painottavat, että kulttuurivuoden tuottama hyvä saadaan muutettua pitkän aikavälin myönteisiksi hyvinvointivaikutuksiksi vain nopealla päätöksenteolla. Tarvitaan sekä strategiatyötä että konkreettisia toimenpiteitä. Sanansa tutkijat osoittavat yhtälailla sekä kaupungin asioista päättäville että kulttuuriorganisaa- tioille. Koponen toivoo, että Logomosta kasvaisi jatkossa luovien alojen toimijoiden keskus, joka osaltaan synnyttäisi alueelle uutta yritystoimintaa. Strategiatyö on luovien alojen yritysten houkuttelun kannalta merkittävää. Jos asenneilmasto vaikuttaa kovin sumuiselta, voivat yritykset valita jonkin toisenkin kaupungin. Jos nyt kuntavaalien jälkeisenä aikana ei saada kirjattua edes tavoitteita paperille, alkaa momentum olla mennyttä. Liiketoiminta-ajattelun tunkeutuminen kulttuurin alueelle koetaan joskus vesittävän alkuperäisen idean. Tässä tapauksessa se luo edellytyksiä uuden luomiselle, Oikarinen lisää. Koposen mukaan alueen perinteinen teollisuus voi hyötyä luovista aloista. Esimerkiksi täällä rakennettavat loistoristeilijät ovat pullollaan erilaista kulttuuria sisältöjä, joille pitää löytää tekijöitä. Telakkojen yhteyteen voitaisiin rakentaa myös uudenlaista turismia. Elintarviketeollisuudessakin olisi varmasti saavutettavissa kilpailuetua tuotteisiin liittyvillä luovilla ratkaisuilla. Vireän kulttuurielämän tiedetään kasvattavan kaupungin vetovoimaisuutta ja imagoa. Sillä on vaikutuksensa myös asukkaiden sosiaaliseen ja taloudelliseen hyvinvointiin. Ajatellaanpa esimerkiksi aiempaa kulttuuripääkaupunki Liverpoolia. Millainen olisi kaupungin imago ilman Beatlesia tai menestyvää jalkapallojoukkuetta kaikkine siihen liittyvine alakulttuurin muotoineen, Oikarinen kysyy. Yliopisto mukana talkoissa Turun yliopisto osallistui kulttuuripääkaupunkivuoteen yli 50 tapahtumalla ja tutkimuksella. Sadat yliopistolaiset osallistuivat asiantuntijoina ja työryhmän jäseninä erilaisiin kulttuuriprojekteihin ja -tapahtumiin. Lähes kaikki tutkimushankkeet jatkuvat vielä vuoden jälkeenkin. Tutkijat sanovatkin, että yliopisto voi monin tavoin toimia myös jatkossa mukana, jos alueelle todella halutaan synnyttää uutta ja merkittävää, luoviin aloihin pohjautuvaa elinkeinoa. Monialaisesta yliopistosta löytyy esimerkiksi eri tieteenalojen osaamista pitkälle tulevaisuuteen menevien vaikutusten tutkimiseen. Toisaalta palvelututkimuksilla voidaan vastata nopeastikin haastavien asioiden selvittämiseen. Yrityskehityslaboratorion toiminnassa myös tutkija osallistuu itse hankkeen toteuttamiseen aktiivisesti, Koponen luettelee. Nopeita vaikutuksia voidaan saada aikaan esimerkiksi erilaisilla yrityksille suunnatuilla täsmäkoulutuksilla. Yliopistolla on myös melkoinen vaikutus alueen asenneilmapiiriin täällä koulutettujen lukuisten asiantuntijoiden kautta, Oikarinen sanoo. Alueen kehittyminen pitäisi tutkijoiden mukaan olla yliopistossakin sydämen asia. Ja kun ollaan mukana jonkin uuden kehittämisessä, opitaan myös yliopistossa jotain uutta, Koponen hymyilee. Uutta luova Logomo kulttuurin koti vuosiksi eteenpäin Kulttuuripääkaupunkius ei ole vain yksi vuosi, vaan kyseessä on pitkä, kolmivaiheinen prosessi. Kuten millä tahansa tapahtumalla, myös kulttuuripääkaupunkivuodella on vaiheet ennen, aikana ja jälkeen. Erityisen merkittävä on kolmas eli jälkeen-vaihe. Kulttuuripääkaupunki-status voi toimia kaupungin ja alueen tunnettuuden ja toiminnallisuuden edistäjänä vuosia eteenpäin, jos ja kun päätökset ja toimenpiteet ennen ja aikana on tehty tulevaisuutta ajatellen. Yksi merkittävistä päätöksistä Turun kulttuuripääkaupunkivuoden osalta oli löytää vuodelle tukikohta koti. Historiallisen taustansa ja keskeisen sijaintinsa ansiosta Logomo soveltui hyvin tapahtumien pääareenaksi, ihmisten kokoontumispaikaksi ja kutsuvierastilaksi. Välittömästi kulttuuripääkaupunkivuoden päätyttyä Logomo lunasti paikkansa Voice of Finland -kilpa-areenana saavuttaen laajaa kansallista näkyvyyttä. Vaikka kodin puitteet ovat materiaalisia, kotiin liittyy paljon aineettomia elementtejä. Ja samalla tavalla kuin koti muuttaa merkitystään ihmisten eri elämänvaiheissa, myös Logomon rooli muuttuu nyt, kun vuosi 2011 on saatu onnistuneesti päätökseen. Ajatus profiloitumisesta uutta luovana ympäristönä ja suunnitelma saada muotoilu-, IT-, peli-, elokuva-, musiikki-, media-, markkinointi- ja taloushallinnon yritykset törmäytymään (Turun Sanomat ) juuri remontoitavissa 3500 neliön tiloissa toimii kansainvälisenkin tason esimerkkinä siitä, mikä merkitys kulttuuripääkaupunkivuoden kodilla on ja miten se saadaan elämään vuosiksi eteenpäin. Kulttuuripääkaupunki-ilmiö kiinnostaa paikan markkinoinnin tutkijoita ympäri maailmaa. Tutkimuksissa on tullut esiin, miten ratkaisevaa vuoden onnistumiselle on löytää jokin sellainen erityispiirre, jota aiemmilla vastaavan statuksen saavuttaneilla kaupungeilla ei ole ollut. Turku 2011:n osalta tällainen erityispiirre on oman paikan, kodin, merkityksen esiin nostaminen. Ulla Hakala Kirjoittaja toimii yliopistonlehtorina Turun kauppakorkeakoulun markkinoinnin laitoksella. Hän on tutkinut Logomoa paikan brändäyksen näkökulmasta. 14 Aurora

15 teksti: minna erholahti kuva: hanna oksanen Turku on kompakti kongressikaupunki Turun kaupungin kongressiyksikkö ja Turun yliopiston kongressitoimisto hoitavat tehtävänsä omilla tonteillaan toisiaan täydentäen. Turun kaupungin kongressiyksikkö perustettiin vuonna 2002 markkinoimaan Turkua oivana kongressipaikkana. Olemme päihittäneet jopa Lontoon ja Dubain, kertoo Turun kaupungin ja Turku Touringin kongressipäällikkö Sari Ruusumo. Kaupungin kongressiyksikkö tukee tieteellisiä asiantuntijoita kongressin hakuvaiheessa, suunnittelussa ja markkinointityössä. Käytännön järjestelyissä pallo siirtyy muille toimijoille. Useimmiten toimeen tarttuu kahdenkymmenen vuoden kokemuksella Turun yliopiston kongressitoimisto, jossa on työskennelty jo 250 kongressin ja delegaatin parissa. Voimme hoitaa kaiken muun paitsi tieteellisen sisällön, yliopiston kongressitoimiston päällikkö Jaana Lindgren toteaa. Tieteellinen sisältö on kongressin perusta, mutta hyvin suunniteltu oheisohjelma tuo tapahtumaan oman mausteensa. Vuonna 2007 yli tuhat kongressiosallistujaa kuljetettiin 14 aluksen voimin Airistolle risteilemään ja alus kerrallaan nauttimaan saaristoillallista Loistokarille, Ruusumo kertaa huippuhetkiä. Turkulaisten järjestäjien ammattitaito on kerännyt kongressivierailta kehuja. Meillä aikataulut pitävät ja kysymyksiin vastataan heti. Kansainväliset vieraat ovat kiitelleet myös kommunikaation helppoutta, kun lähes kaikki turkulaiset puhuvat englantia, Lindgren summaa. Loppukesä on sesonkiaikaa Vuonna 2011 Turku sijoittui kansainvälisessä kongressikaupunkien listauksessa sijalle kaksi, heti Helsingin jälkeen. Ansioituneen tiedemaailman ja toimivien järjestelyjen lisäksi Turun suuri valttikortti kongressikaupunkina on Turku itsessään. Ehdoton vahvuus on kaupungin käveltävyys ja varsinkin kesäaikaan viehättävä jokiranta. Suurimmat hotellit ja ravintolat ovat kävelymatkan päässä toisistaan. Turussa voi siis järjestää todellisesti ympäristöystävällisen kongressin, Ruusumo muistuttaa. Kulttuuripääkaupunkivuosi toi Turkuun uuden ja täysin modernin tapahtumapaikan Logomon. Sen lisäksi vanhempien kohteiden remontointi tekee Turusta vielä houkuttelevamman kongressipaikan. Kongressivieraat ovat työmatkalaisia, jotka vaativat tiettyä tasoa kaikessa. Kaupungissa täytyy siis pitää nurkat kunnossa, Ruusumo toteaa. Monet turistikohteet sulkevat ovensa suomalaisten lomakauden päätyttyä. Kongressipäälliköt toivovatkin, että elo- ja syyskuulle riittäisi vielä runsaasti matkailullista nähtävää, koska loppukesä on sesonkiaikaa kongresseille. Tulevaisuudessa kaikki turkulaiset voisivat auttaa kongressikaupunkia käyttämällä omilla matkoillaan mahdollisimman paljon Turun omaa lentokenttää, niin saamme pitää hyvät, suorat yhteytemme ulkomaille, Ruusumo toivoo. Sari Ruusumo (kuvassa vas.) ja Jaana Lindgren tekevät työssään välillä aikamoisia sirkustemppuja. Kongressivieraille on vuokrattu moottoripyörää, ostettu silitysrautaa ja hommattu lapsenvahtia, Lindgren kertoo. Aurora 15

16 utkimust attikorkeakoulujen s Kulttuuri tekee hyvää -kokona isten hyvinvoinnin lisääminen kulttuuri menestystä kuvaavat luvut ovat isoja ja ne ovat m tettuja tavoitteita selvästi suuremm tumissa oli yli kaksi miljoonaa kä en tekijöitä oli yli ja heistä 000. Myös taloudellisesti vuosi ol den tuotantovaikutus oli vähintää euroa ja työllisyyden lisäys 3300 h kolumni Turun kulttuuripääkaupunkivuosi oli monenlaisilla mittareilla arvioiden menestys. Myös kulttuurivuoden yhteys tieteeseen ja yliopistoihin oli laajempi kuin missään Euroopan kulttuuripääkaupungissa aikaisemmin. Turku tutkimusohjelman otsikko oli Tieteen palosta. Ohjelmaan kuului 12 yliopistollista tutkimushanketta, 14 tieteitä ja taiteita yhdistänyttä kulttuurituotantoa sekä Turku arviointiohjelma. Lisäksi toteutettiin valtakunnallinen kyselytutkimusten sarja ja Turku säätiö tuki joukkoa yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen opinnäytetöitä. Yliopisto oli merkittävästi mukana myös Kulttuuri tekee hyvää -kokonaisuudessa, jossa tavoitteena oli ja on ihmisten hyvinvoinnin lisääminen kulttuurin avulla. Kulttuurivuoden menestystä kuvaavat luvut ovat isoja ja ne ovat myös etukäteen asetettuja tavoitteita selvästi suuremmat. Vuoden tapahtumissa oli yli kaksi miljoonaa kävijää, ja ohjelmien tekijöitä oli yli ja heistä vapaaehtoisia Myös taloudellisesti vuosi oli menestys. Vuoden tuotantovaikutus oli vähintään 260 miljoonaa euroa ja työllisyyden lisäys 3300 henkilötyövuotta. Yliopiston kannalta tärkeimpiä olivat epäilemättä kulttuurivuoden hankkeet, jotka avasivat uusia yhteistyökuvioita ja uudenlaisia näkökulmia kulttuuriin ja tieteen ja taiteen kohtaamiseen. Useissa hankkeissa itse Turku kaupunkina ja ihmisten tilana oli tärkeässä asemassa. Kerrottu ja koettu Turku tarkasteli Aurajokea ja naisten kaupunkia, Turku 2011 päältä katsoen kohdistui ympäristötaiteeseen ja Aikavaellus rakensi Turusta Tuorlaan 13,7 kilometrin ulkoilureitin, joka kuvastaa maailmankaikkeuden 13,7 miljardia vuotta. ERI-klubeissa rakennettiin yhteyttä tieteen ja tanssin välille ja myös Aboagorassa kohteena oli tieteen ja taiteen dialogi. Quantum Circuksessa taas yhdistettiin sirkustaidetta ja kvanttifysiikkaa. kannalta tärkeimpiä olivat epä vuoden hankkeet, jotka avasivat ioi- ta ja uudenlaisia näkökulmia ku aiteen kohtaami- seen. Useissa hankkeissa itse Tur misten tilana oli tärkeässä asemassa. Kerrottu ja koet urajokea ja naisten kaupunkia, Turku 2011 päältä päristötaiteeseen ja Aikavaellus rakensi Turusta Tuo n ulkoilureitin, joka kuvastaa maailmankaikkeuden. ERI-klubeissa rakennettiin yhteyttä tieteen ja tanssi kohteena oli tieteen ja taiteen dialogi. Quan aidetta ja kvanttifysiikkaa. ikuttavimmista oli epäi market, joka k 16 Aurora kuva: Hanna Oksanen Kulttuurivuosi toi tieteen ihmisten arkeen Yksittäisenä tapahtumana yksi vaikuttavimmista oli epäilemättä saksalais-suomalaisena yhteistyönä toteutettu Blackmarket, joka kokosi 52 tieteiden, taiteiden ja yhteiskuntavaikuttamisen asiantuntijaa keskustelemaan hiljaisuudesta ja vaikenemisesta. Turun VPK:n sali pimeydessä tuikkivine keskustelupöytineen oli mieleenpainuva näky. Nämä ovat vain esimerkkejä siitä, miten yliopisto ja tiedeyhteisö olivat mukana kulttuurivuoden 2011 toteuttamisessa. Ne kertovat, että vuoden aikana avattiin tieteen ja taiteen ja myös yliopiston ja kaupungin välille monia sellaisia ovia, jotka muuten olisivat helposti jääneet kiinni. Nyt meidän tehtävämme on pitää huoli siitä, eivät nuo ovet eivät sulkeudu uudelleen, ja että 2011 aikana käynnistynyt keskustelu jatkuu. Yliopiston on tärkeä mennä mukaan esimerkiksi Aurajokiverkostoon, joka jatkaa vuoden 2011 tapahtumatyötä. Nyt tiedämme, että lähes kaikki Tieteen palosta -hankkeen kontaktit ja verkostot jatkavat. Samoin jatkavat monet yksittäiset hankkeet niin kuin esimerkiksi Aboagora. Ne antavat meille uskoa, että Turun kulttuuripääkaupunkivuosi ei yliopistojenkaan näkökulmasta ollut pelkästään hieno, mutta kertaluontoinen tapahtumakokonaisuus, vaan se oli oleellinen käänne sekä Turun historiassa että yliopistojen ja ympäröivän yhteiskunnan keskustelulle ja yhteistyölle. Kari Immonen Kirjoittaja on Turun yliopiston kulttuurihistorian emeritusprofessori.

17 kirjat teksti: timo niitemaa Historia on tutkijan silmässä Kulttuurihistorian metodiopas Tulkinnan polkuja avaa tutkimuksen ydinongelmia laajemmallekin yleisölle. Historiankirjoitus ei ole tiedettä, ellei se perustu faktoihin. Mutta se ei ole myöskään tiedettä, ellei se tukeudu teoriaan, harrasta yleistyksiä ja tee johtopäätöksiä. Avainkäsitteeksi muodostuu tulkinta. Miten tutkija tulkitsee faktat, minkälaisia menetelmiä hän tutkimuksessaan käyttää. Eri tutkimusaiheet ja näkökulmat edellyttävät erilaisia menetelmiä ja voivat tuottaa toisilleen vastakkaisiakin tuloksia. Kirjan tekijöiden mielestä historian tutkimus on loputon prosessi: lopullista totuutta ei koskaan saavuteta, mutta menneisyyden avulla voimme alati oppia uutta meistä itsestämme ja käyttämiemme menetelmien rajoituksista. Kirjan tekijät vertaavat historian tutkimista luonnontieteisiin. Jälkimmäisessä faktat ovat mitattavia ja objektiiviisia, edellisessä niiden merkityksen ratkaisee tutkija. Historiantutkimusta ja -tutkijaa voisi kaiketi toisaalta verrata kvanttifysiikan mittaukseen, jossa itse mittaus ja mittari vaikuttavat havainnoitavaan ilmiöön. Tulkinnan polkuja. Kulttuurihistorian tutkimusmenetelmiä Asko Nivala ja Rami Mähkä (toim.) k&h, kulttuurihistoria, Turun yliopisto 2012 Uutta kotirintamalta Maailmansodan sotatapahtumat on varsin hyvin kartoitettu. Sen sijaan sodan vaikutuksia ihmisten arjessa ja erilaisilla kotirintaman elämänalueilla on tutkittu yllättävän vähän. Ns. uusi sotahistoria on viime vuosikymmenen aikana paikannut puutteita. Sotahistorian piirin on noussut aiheita, joiden avoin käsittely ei ole aiemmin ollut suotavaa tai sopivaa. Sankaruuden ja urotekojen ohella tutkijoiden katse on kiinnittynyt sotaajan arjen ilmiöihin. Suomen historian oppiaine tuo oman lisänsä sota-arjen historiaan kirjallaan Häkäpöntöistä nurkkatansseihin. Kirja tarjoaa kahdeksan näkökulmaa sotaa käyvän yhteiskunnan arkeen. Kattava kirjan tarjoama kuva ei suinkaan ole, mutta avaa kyllä ikkunaa siihen, miten suomalaiset kokivat nuo ankarat pelon, säännöstelyn ja yhteisen kohtalontunnun vuodet. Tutkijoilla on vielä paljon tehtävää, sillä monet sota-ajan siviiliyhteiskunnan ilmiöt alkaen perustavista taloudellisista järjestelyistä ovat jääneet vähälle tutkimukselle. Parempi kokonaiskuva sodasta auttaa ymmärtämään myös monia suomalaisen nyky-yhteiskunnan piirteitä ja ilmiöitä. Häkäpöntöistä nurkkatansseihin. Arjen ilmiöitä sota-aikana Jarkko Keskinen, Suvianna Seppälä ja Kari Teräs (toim.) Suomen historian julkaisuja, Turun yliopisto 2012 Kansakunnan pelastajat Kirsi Vainio-Korhosen kirja Ujostelemattomat alkaa dramaattisella kuvauksella Tukholman kuninkaanlinnasta 1682, kun kuningatar Ulrika Eleonoran toinen synnytys on ovella. Tulevan Kaarle XII:n auttaa onnellisesti maailmaan hovikätilöksi palkattu Catharina Went. Kätilöt olivat ensimmäinen virallinen ammattikunta, johon naiset ja vain naiset kelpuutettiin. He olivat hyvin arvostettuja, olihan heidän käsissään tärkeältä osin sotien, tautien ja suuren lapsikuolleisuuden rasittaman kansakunnan tulevaisuus. Myös heidän taloudellinen asemansa oli vahva. Kätilöt olivat myös jo 1500-luvulta alkaen sekä käytännönläheisesti että tietopuolisesti koulutettuja. Heihin luotettiin jopa enemmän kuin lääkäreihin, joiden ominta aluetta olivat silmämääräiset havainnot sairaista ja abstraktit pohdinnat ihmisruumiin sisällä vaikuttavista voimista. Vakiintuneet muodot valtakunnan kätilökoulutus sai 1700-luvun alussa Tukholmassa. Sieltä haki oppia myös moni suomalaisnainen. Vainio-Korhonen on koonnut kirjansa loppuun kätilömatrikkelin, jossa on tiedot kaikkiaan 89 Suomessa toimineesta kätilöstä vuoteen 1808 mennessä. Ujostelemattomat. Kätilöiden, synnytysten ja arjen historiaa Kirsi Vainio-Korhonen WSOY 2012 Fiktiosta tuli faktaa Turkulaiset opiskelijat esittävät aina maaliskuussa näytelmää Pyhästä Urhosta, joka tulee ja pelastaa muinaisten suomalaisten viinirypälesadon heinäsirkoilta. Kalevalan sankareiden joukosta tai pyhimyskalenterista ei Pyhää Urhoa löydy, mutta folkloristiikan oppiaineen tuoreessa teoksessa paneudutaan tämän kahdella mantereella vaikuttavan keksityn sankarin taustoihin ja merkitykseen. Pyhän Urhon perinne luotiin 1950-luvulla alun perin amerikansuomalaisten leikkimieliseksi vastareaktioksi amerikanirlantilaisten St. Patrickin päivän vietolle. Vuosikymmenten kuluessa St Urho s Day sta on muodostunut yksi tärkeimpiä amerikansuomalaisten vuosittaisia juhlaperinteitä. 80-luvulla turkulaiset opiskelijat päättivät kotiuttaa Urhon Suomeen ja siitä tuli osa turkulaista opiskelijaperinnettä. Vaikka akateemisia perinteitä on tutkittu jonkin verran, on opiskelijaperinteiden tutkimus Suomessa vähäistä. Näin ollen teos tarjoaa samalla harvinaisen mahdollisuuden tutustua yhteen elävän opiskelijaperinteen muotoon. Pyhä Urho. Fakeloresta folkloreksi Anne Heimo, Tuomas Hovi ja Maria Vasenkari (toim.) Folkloristiikan julkaisuja, Turun yliopisto 2012 Aurora 17

18 Kruununprinssi Bernadotte (Severi Saarinen) ja keisari Aleksanteri I (Mika Kujala) neuvottelevat Turussa elokuussa 1812 molempia osapuolia kiinnostavista kysymyksistä Vallan valoja Aleksanteri I:n ja kruununprinssi Bernadotten tapaaminen oli Suomen ja Turun historian merkittävimpiä hetkiä. Elokuun 24. ja 25. päivinä Vähätorilla nähtävä komedia vie katsojan suoraan vallankäytön ytimeen. Vallan valoja 1812 esitys on osa historiallisen tapahtuman ympärille rakennettua juhlaviikonloppua. Tuntia ennen esitystä jokirannassa nähdään maksuton yleisötapahtuma, jossa Bernadotte saapuu laivalla Turkuun. Esitykseen osallistuu Venäjältä autenttisiin 1800-luvun sotilasasuihin sonnustautunut ryhmä, joka pystyttää leirinsä Turun keskusta-alueelle juhlaviikon ajaksi. Näytelmän rooleissa mm. Kirsi Tarvainen, Mika Kujala ja Severi Saarinen. Esitys on yhteistyöproduktio, jonka tuottajina ovat Turun Kaupunginteatteri ja Aurajoki-verkosto.

19 teksti: timo niitemaa kuva: otto väätäinen, turun kaupungin pressipankki Kesäinen kävely Turun ja Euroopan historiaan Historialliset kaupunkikävelyt vanhassa keskustassa ovat jo vakiintuneet Turussa vierailevien kesäiseen ohjelmaan. Tänä kesänä muistetaan lisäksi 200 vuoden takaisia elokuun päiviä, jolloin Turku toimi eurooppalaisen valtapolitiikan näyttämönä. Turun yliopisto aloitti kesällä 2008 suositut Akateemiset kävelykierrokset, joilla tutustutaan paikkoihin, henkilöihin ja tarinoihin, jotka liittyvät suomalaiseen oppineisuuden historiaan. Kierroksella nähdään, missä sijaitsi Suomen ensimmäinen koulu, vieraillaan historiallisesti harvinaisessa Akatemian juhlasalissa sekä tutustutaan useisiin keskeisiin turkulaisiin veistoksiin. Kierroksen suosio kannusti avaamaan uuden kävelykierroksen Turun vanhat torit kertovat. Kierroksella sukelletaan kolmen Suomen vanhimman torin, Akatemiatorin, Suurtorin ja Vähätorin ympäristöissä kaupungin menneisiin vaiheisiin aina keskiajalta nykyaikaan asti. Keskiaikamarkkinoilla kierros saa oman aikaan sidotun lisävivahteensa. Turun yliopisto järjestää Keskiaikaisilla markkinoilla myös Lasten yliopiston ilmaisen luennon "Eriskummallinen keskiaika magiaa, ihmeitä ja legendoja" vuotiaille suunnattu luento pidetään Suurtorin Vanhassa Raatihuoneessa 1.7. Ilmoittautuminen luennolle osoitteessa Turussa tapahtuu 1812 Tasan 200 vuotta sitten Turussa tehtiin Euroopan historiaa. Napoleon oli aloittanut alkuun voittoisan idänretkensä. Ruotsi oli vastikään menettänyt Suomen Venäjälle, mutta monet niin Tukholmassa kuin Turussakin haikailivat vanhaa yhteyttä takaisin. Keisari Aleksanteri riensi sotanäyttämöltä Turkuun tapaamaan Ruotsin kruununprinssi Karl Johania varmistaakseen selustansa Ruotsin suunnalta. Korkeat herrat pääsivät sopimukseen elokuun päivinä Seipelin salissa Vähätorin varrella. Vuoden 1812 tapahtumia muistellaan Turussa järjestettävässä kokonaisuudessa, johon kuuluu tapaamisesta kertova näytelmä Vallan valoja, jokirantojen yleisöspektaakkeli, näyttely, yleisöluentoja sekä tieteellinen seminaari. Tapahtumakokonaisuuteen liittyen Turun yliopisto tarjoaa elokuussa 1812 tapaamiseen räätälöityjä Turun vanhat torit kertovat -kävelykierroksia. Aleksanteri asui tuolloin Raatihuoneen torin varrella Brinkkalan talossa ja odotti kärsimättömästi myrskyn viivyttämän Karl Johanin saapumista. Aleksanteri oli edellisenä vuonna lisännyt tuntuvasti Turun Akatemian rahoitusta ja jatkanut uuden akatemiatalon rakennustöitä. Tästä Turussa iloittiin, mutta vakava ryppy turkulaisten alamaiseen rakkauteen oli syntynyt samana keväänä Aleksanterin päätettyä tehdä Helsingistä pääkaupungin. Kun Karl Johan vihdoin saapui purrellaan residenssiinsä Maaherran virkataloon jokirannassa, sai hän turkulaisilta lämpimämmän vastaanoton kuin keisari. Turun vanhat torit kertovat Kierros lähtee Maaherran makasiinilta, Henrikinkatu 10. Kesäkuu To klo 16:00-17:30 Heinäkuu Ti klo 14:00-15:30 To klo 16:00-17:30 Elokuu Ti klo 14:00-15:30 To klo 16:00-17:30 Lisätietoja 1812 juhlavuoden tapahtumista: Teemakierros (kesto 2h) Opastuksella tutustutaan siihen, miten Aleksanteri I:n ja Ruotsin kruununprinssi Bernadotten tapaaminen Turussa elokuussa 1812 vaikutti Suomen kohtaloon. Elokuussa Ti klo 14:00-16:00 Akateeminen kävely Kierros lähtee Agricolan patsaalta, Tuomiokirkon kupeesta. Kesäkuu Ti klo 16:00-17:30 Heinäkuu Ke klo 14:00-15:30 To klo 16:00-18:00 Elokuu Ke klo 16:00-17:30 (ei Akatemiasalia 22.8) kierroksia voi tilata myös ryhmille. Aurora 19

20 Historian valossa yliopistojen täydellinen autonomia on aina ollut haave, utopia. Avajaiset Aurora

Tutkija, maailma tarvitsee sinua!

Tutkija, maailma tarvitsee sinua! Tutkija, maailma tarvitsee sinua! Yleistajuistamisen perusteet VNK-SELVITYSTOIMINNAN VIESTINTÄ- JA HYÖDYNTÄJÄDIALOGIN KOULUTUSTYÖPAJA 17.11. LIISA MAYOW, KASKAS MEDIA Mitä jos maailman kaikki ongelmat

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE

VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE Joulukuu 2015 Mira Matilainen LÄHTÖKOHDAT Kohderyhmät: Rahoittajat, tutkijakollegat, muut sosiaalisen median tutkimuksesta ja hankkeesta kiinnostuneet

Lisätiedot

Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomen 100 vuotta. Suomi nyt. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät

Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomen 100 vuotta. Suomi nyt. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät Yhdessä 2017 Suomen 100 vuotta Suomi nyt Suomi tulevaisuudessa Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät 2 Alhaalta ylöspäin Ehdotus juhlavuoden ohjelmaksi. Sisältö, tekijät ja budjetti. Avoin haku verkossa:

Lisätiedot

Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville?

Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville? Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville? Mikä on tutkimusohjelman tai hankkeen tulos? Tutkijoille työtä, opinnäytteitä, meriittejä

Lisätiedot

ANTTI ISOKANGAS & RIKU VASSINEN

ANTTI ISOKANGAS & RIKU VASSINEN ANTTI ISOKANGAS & RIKU VASSINEN Me kirjoittajat tapasimme toisemme ensimmäisen kerran alkuvuodesta 2008 haastattelun merkeissä. Riku oli juuri aloittanut tuolloin maailman suosituimman verkkoyhteisön,

Lisätiedot

TIEDEKULMA 2017 MEDIA CORNER TAUSTAMATERIAALIA

TIEDEKULMA 2017 MEDIA CORNER TAUSTAMATERIAALIA TIEDEKULMA 2017 MEDIA CORNER TAUSTAMATERIAALIA MEDIA CORNER TIEDESISÄLTÖJEN KV- NÄKYVYYDEN MAKSIMOINTI MEDIA CORNER Media Cornerista löydät apua ja työvälineitä tiedesisältöjen omatoimiseen tuottamiseen

Lisätiedot

LAHDEN KAUPUNGINTEATTERIN PILOTTISEMINAARI. 6.9.2010, Muistiinpanot

LAHDEN KAUPUNGINTEATTERIN PILOTTISEMINAARI. 6.9.2010, Muistiinpanot LAHDEN KAUPUNGINTEATTERIN PILOTTISEMINAARI 6.9.2010, Muistiinpanot Tampereen yliopisto Tutkivan teatterityön keskus Ylös Ammattiteattereiden yleisötyön kehittäminen Anna-Mari Tuovinen 24.11.2010 Lahden

Lisätiedot

Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työterveyslaitos www.ttl.fi

Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työterveyslaitos www.ttl.fi Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työhyvinvointia edistäviä verkostoja 2014-2015 Työterveyslaitoksen koordinoimat verkostot Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto TTL:n koordinoimat

Lisätiedot

Digittääkö Lieksa/6. Lieksan kulttuuriseminaari

Digittääkö Lieksa/6. Lieksan kulttuuriseminaari Digittääkö Lieksa/6. Lieksan kulttuuriseminaari Arvoisat Lieksan kuudenteen kulttuuriseminaariin osallistujat, Minulla on miellyttävä kunnia pitää puheenvuoro Lieksan kaupungin puolesta tässä Digittääkö

Lisätiedot

Sisällyttävä vastaanotto Partnerskap Skåne

Sisällyttävä vastaanotto Partnerskap Skåne Sisällyttävä vastaanotto Partnerskap Skåne Tervetuloa! Partnerskap Skåne on moottori, joka tuo yhteen Skoonen hyvät voimat toteuttamaan maahantulijoiden vastaanottoa mahdollisimman sisällyttävällä tavalla.

Lisätiedot

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke SOS-LAPSIKYLÄ RY Vuonna 1962 perustettu SOS-Lapsikylä ry on osa maailmanlaajuista SOS Children

Lisätiedot

Miksi tiedottaa (median kautta)?

Miksi tiedottaa (median kautta)? Eväitä hankkeesta tiedottamiselle Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Miksi tiedottaa (median kautta)? Tulosten levittäminen on osa hanketta Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti

Lisätiedot

Huomisen tiennäyttäjä

Huomisen tiennäyttäjä Huomisen tiennäyttäjä 75 huomisen tiennäyttäjä HUOMISEN TIENNÄYTTÄJÄ SKAL on jäsentensä näköinen ja arvostat niitä. Järjestömme valvoo kokoinen, maanteiden tavaraliikenteessä toimivien yritysten ja kuljetusyrittäminen

Lisätiedot

Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO

Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki 15.9.2016 Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Miksi tiedottaa? Tulosten levittäminen on osa hanketta Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti

Lisätiedot

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin!

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015 Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Hienoa nähdä täällä näin paljon osanottajia. Päivän teemana on Kuohuntaa

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

Mikä ihmeen brändi? Mitä brändäämisellä tarkoitetaan? Miten erottautua? Entä kannattaako brändäys yksin?

Mikä ihmeen brändi? Mitä brändäämisellä tarkoitetaan? Miten erottautua? Entä kannattaako brändäys yksin? KTT, dosentti Saila Saraniemi, Oulun yliopisto, markkinoinnin laitos Rokua 24.8.2013 Mikä ihmeen brändi Mitä brändäämisellä tarkoitetaan Miten erottautua Entä kannattaako brändäys yksin 1 2 Jokainen tuo

Lisätiedot

Monialaista yhteistyötä kannattaa tehdä vain laadukkaasti. MYK-hankkeessa selvisi miten. Monialaisen yhteistyön foorumi Tieteiden talolla

Monialaista yhteistyötä kannattaa tehdä vain laadukkaasti. MYK-hankkeessa selvisi miten. Monialaisen yhteistyön foorumi Tieteiden talolla Monialaista yhteistyötä kannattaa tehdä vain laadukkaasti. MYK-hankkeessa selvisi miten. Monialaisen yhteistyön foorumi Tieteiden talolla 26.11.2013 Anu Gretschel Nuorisotutkimusseura & -verkosto Laadukkaan

Lisätiedot

Puheiden lähteet Turun yliopisto

Puheiden lähteet Turun yliopisto Puheiden lähteet Turun yliopisto Puheet Rehtori vuosi na 1922-1924 Virkkunen, A.H. 1925-1928 Kosken-niemi, V. A. 1929 Puheiden nimet Lähde Turun yliopiston lukuvuoden avajaiset 5. IX.1929. Rehtorin avajaispuhe.

Lisätiedot

Viestinnän kohdentaminen ja viestintä häiriötilanteissa. 29.10.2015 Anna-Maria Maunu

Viestinnän kohdentaminen ja viestintä häiriötilanteissa. 29.10.2015 Anna-Maria Maunu Viestinnän kohdentaminen ja viestintä häiriötilanteissa 29.10.2015 Anna-Maria Maunu Viranomaisviestintä? 28.1.2015 Anna-Maria Maunu Viestintä kohdentuu kun on: kiinnostava viesti selkeä kieli osattu käyttää

Lisätiedot

Inspiraatiota hankeviestintään! Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO

Inspiraatiota hankeviestintään! Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Inspiraatiota hankeviestintään! Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Sopimukselliset velvoitteet velvoite tiedottaa hankkeesta ja sen saamasta rahoituksesta tarkoituksenmukaisesti, avoimesti ja

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

PROFESSORILUENTO. Professori Leila Koivunen. Humanistinen tiedekunta. Yleinen historia

PROFESSORILUENTO. Professori Leila Koivunen. Humanistinen tiedekunta. Yleinen historia PROFESSORILUENTO Professori Leila Koivunen Yleinen historia Humanistinen tiedekunta 16.12.2015 Professori Leila Koivunen pitää professoriluentonsa Educariumin Edu 1 -salissa, Assistentinkatu 5 16. joulukuuta

Lisätiedot

TIEDEKULMA 2017 PALVELULUPAUS

TIEDEKULMA 2017 PALVELULUPAUS TIEDEKULMA 017 PALVELULUPAUS Helsingin kansainvälisin ja aktiivisin tieteen ystävien verkosto, jossa kohtaat kiinnostavia ihmisiä sekä tiedemaailman sisä- että ulkopuolelta. Aktiivinen yhteisöllisen kehittämisen

Lisätiedot

Karoliina Jarenko Karoliina Jarenko on modernin työelämän palavasydäminen punkkari, tutkija ja Filosofian Akatemian toimitusjohtaja. Johtaminen on Kar

Karoliina Jarenko Karoliina Jarenko on modernin työelämän palavasydäminen punkkari, tutkija ja Filosofian Akatemian toimitusjohtaja. Johtaminen on Kar Esko Valtaoja Esko Valtaoja on arvostettu tieteentekijä ja kiitetty tieteellisen tiedon popularisoija. Hänet valittiinkin vuonna 2013 merkittävimmäksi elossa olevaksi suomalaiseksi tieteentekijäksi Tieteen

Lisätiedot

Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro

Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro 30.1.09 Kari Laitinen Poliisiammattikorkeakoulu kari.m.laitinen@poliisi.fi 5.2.2009 sisällys Turvallisuuden luonne Strategian luonne Tutkimustyön

Lisätiedot

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta 2/2013 Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta lappi Lisätietoja antaa Projektipäällikkö Virpi Vaarala Lapin ELY-keskus, Rovaniemi virpi.vaarala@ely-keskus.fi +358 295 037

Lisätiedot

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14 Global Mindedness kysely Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere 13.5. May- 14 Mistä olikaan kyse? GM mittaa, kuinka vastaajat suhtautuvat erilaisen kohtaamiseen ja muuttuuko

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Kati Sulin. Kannen suunnittelu toteutus: Ea Söderberg Sisuksen suunnittelu ja taitto: Ana Mitrunen

Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Kati Sulin. Kannen suunnittelu toteutus: Ea Söderberg Sisuksen suunnittelu ja taitto: Ana Mitrunen Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Kati Sulin Kannen suunnittelu toteutus: Ea Söderberg Sisuksen suunnittelu ja taitto: Ana Mitrunen ISBN: 978-952-14-1731-3 ISBN: 978-952-14-1732-0 (sähkökirja) BALTO

Lisätiedot

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Sinut ry:n lehti 2014 Testaa tietosi Sinuista Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Mikä tää on? Hyppysissäsi oleva lehti on sijaisperheiden nuorille suunnattu Sinutlehti. Suomen Sijaiskotinuorten

Lisätiedot

PR, mediasuhteet ja journalismi. Timo Pihlajamäki HUMAK INNOverkko 2012

PR, mediasuhteet ja journalismi. Timo Pihlajamäki HUMAK INNOverkko 2012 PR, mediasuhteet ja journalismi Timo Pihlajamäki HUMAK INNOverkko 2012 Viestinnän ja markkinoinnin integraatio Imago Brandi Maine Yksinkertainen viestinnän perusasetelma Lähde: Karvonen, E. Suomalainen

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 9-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas tunnistaa omaa kemian osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti T3 Oppilas ymmärtää kemian osaamisen

Lisätiedot

Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto

Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto Jani Koivula, 21.11.2010 Kuka on se oikea? 23.11.2010 TULe urheiluseuraan liikkumaan 2 Ovatko sidosryhmänne sosiaalisessa mediassa? Oletteko te? Sosiaalisen

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

Esittely Oikotie.fi Työpaikat 2011. a Sanoma company

Esittely Oikotie.fi Työpaikat 2011. a Sanoma company Esittely Oikotie.fi Työpaikat 2011 Suomen johtava kaupallinen verkon työpaikkapalvelu Ilmoittajalle Oikea mediaympäristö tavoittaa parhaimmat työnhakijat. Yhteistyöverkostomme kautta tavoitat monipuolisesti

Lisätiedot

VIESTINTÄÄ RYTMIHÄIRIÖN MAAILMASSA!

VIESTINTÄÄ RYTMIHÄIRIÖN MAAILMASSA! VIESTINTÄÄ RYTMIHÄIRIÖN MAAILMASSA! OLIPA KERRAN MAAILMA Se oli suoraviivainen. Tekojen vaikutukset olivat selkeitä. Se oli ennustettava. Organisaatiot luottivat pitkän aikavälin suunnitelmiin. SIINÄ

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus

Terveyspalvelujen tulevaisuus Terveyspalvelujen tulevaisuus Kansalaisten parissa toteutetun tutkimuksen tulokset Lasipalatsi 10.12.2014 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen kansalaisten parissa koskien terveyspalvelujen

Lisätiedot

Nimi: Syntymäaika: Kotikunta: Sähköpostiosoite: Toisen vaiheen tehtävien maksimipisteet (älä tee merkintöjä taulukkoon)

Nimi: Syntymäaika: Kotikunta: Sähköpostiosoite: Toisen vaiheen tehtävien maksimipisteet (älä tee merkintöjä taulukkoon) Täytä selkeällä käsialalla: Nimi: Syntymäaika: Kotikunta: Sähköpostiosoite: @ Tarkista, että sinulla on neljä erikseen nidottua tehtävää (tehtävät 1 4, 9 sivua), kaksi liitettä sekä konseptipaperi. Mikäli

Lisätiedot

Näin kohtaat onnistuneesti median

Näin kohtaat onnistuneesti median Näin kohtaat onnistuneesti median 29.9.2016 Luennon aiheet: Antaa eväitä tilanteisiin, joissa toimittaja lähestyy tutkijaa tai joissa tutkija haluaa lähestyä toimittajaa ja itse tarjota juttuideaa Käydään

Lisätiedot

Mielipiteitä meistä ja vesivoimasta. Sidosryhmätutkimus 2015

Mielipiteitä meistä ja vesivoimasta. Sidosryhmätutkimus 2015 Mielipiteitä meistä ja vesivoimasta Sidosryhmätutkimus 2015 1 Sisältö Tutkimuksen taustaa ja tavoitteita Tietoa vastaajista Tutkimuksen tulokset 2 Tutkimuksen taustaa ja tavoitteita Tutkimuksen tavoitteena

Lisätiedot

Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen

Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Toimijat Kansanmusiikin ja - tanssin alan toimijat voidaan jakaa kolmeen suurempaan kategoriaan, yksityiset toimijat,

Lisätiedot

Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1

Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1 VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1 VIESTINTÄ Sanomien lähettämistä ja vastaanottamista Yhteisöjen välistä monimuotoista

Lisätiedot

Arvoisa kansleri, rehtori, vararehtori ja kaikki muutkin LUMA-ystävät!

Arvoisa kansleri, rehtori, vararehtori ja kaikki muutkin LUMA-ystävät! PUHE 10.12.2012/Maija Aksela Arvoisa kansleri, rehtori, vararehtori ja kaikki muutkin LUMA-ystävät! Tänään on meille suuri päivä. Sydämellinen KIITOS yliopistolle tästä hienosta tunnustuksesta omasta sekä

Lisätiedot

Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku.

Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku. Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku. KT Merja Paksuniemi Verkostotutkija Siirtolaisuusinstituutti Yliopistonlehtori Lapin yliopisto Lapsuuden

Lisätiedot

Matkailutoimijoiden toiveita museoille Raija Sierman

Matkailutoimijoiden toiveita museoille Raija Sierman Matkailutoimijoiden toiveita museoille 1 Matkailun toimiala Matkailuelinkeinoa on vaikea määritellä tarkasti, sillä useat alat ovat siihen yhteydessä. Matkailu kytkeytyy eri elinkeinoihin ja yhteiskuntaan.

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

II Elämän tarkoituksettomuuskokemuksen taustaa

II Elämän tarkoituksettomuuskokemuksen taustaa Sisältö Alkusanat... 11 I Sattuma vai tarkoitus? Elämä on mutta mitä?... 17 Kirjan rakenne ja lukuohje.... 23 Kaksi uudistamisen ja itsekasvatuksen tapaa... 28 Sydämen ajattelu... 31 II Elämän tarkoituksettomuuskokemuksen

Lisätiedot

Tyhjän tilan hallintaa

Tyhjän tilan hallintaa Teoksesta Vieraana pohjoisen valossa. 2009. Rovaniemi: Lapin yliopisto. Toimitus: Olli Tiuraniemi ja Marjo Laukkanen Kuvatoimitus: Pirjo Puurunen Graafinen suunnittelu: Annika Hanhivaara Tyhjän tilan hallintaa

Lisätiedot

Miten julkinen hallinto voi hyödyntää sosiaalista mediaa? Pekka Sauri Keva päivä

Miten julkinen hallinto voi hyödyntää sosiaalista mediaa? Pekka Sauri Keva päivä Miten julkinen hallinto voi hyödyntää sosiaalista mediaa? Pekka Sauri Keva päivä 17.3.2016 Maailman olennaiset muutokset 1: Tieto kaikkien saatavilla Jokaisella kansalaisella on taskussaan kaikki maailmassa

Lisätiedot

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely LOPPURAPORTTI 18.12.2015 Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely Tausta Liikenneviraston Kansallinen kävelyn ja pyöräilyn tietopankki, Kulkulaari on perustettu vuonna 2013. Sivusto perustettiin

Lisätiedot

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / 24.4. muistio Parasta ja hyödyllistä hankkeessa on ollut Tapaamiset. On tutustuttu toisiimme ja eri kaupunkien matkailutiloihin. Muiden tekemisen peilaaminen omaan toimintaan

Lisätiedot

Kulttuuriperinnöstä eväitä tähän päivään ja tulevaan. Etelä-Savon maakuntapäivä 14.5.2012 Savonlinna Projektipäällikkö Pia Puntanen

Kulttuuriperinnöstä eväitä tähän päivään ja tulevaan. Etelä-Savon maakuntapäivä 14.5.2012 Savonlinna Projektipäällikkö Pia Puntanen Kulttuuriperinnöstä eväitä tähän päivään ja tulevaan Etelä-Savon maakuntapäivä 14.5.2012 Savonlinna Projektipäällikkö Pia Puntanen Mikkelin seudun kulttuuriperintöohjelma -hanke Vetovoimainen kasvukeskus

Lisätiedot

Kestävän kehityksen asiantuntijapaneelin viestit

Kestävän kehityksen asiantuntijapaneelin viestit Kestävän kehityksen asiantuntijapaneelin viestit Ilmastonmuutokseen sopeutuminen sosiaalisena ja yhteiskuntaa läpäisevänä tehtävänä Jukka Noponen ja Juho Saari 22.4.2014 Asiantuntijapaneeli kokoontunut

Lisätiedot

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA ASIAOSAAMISEEN KESKITTYMINEN ON VÄÄRÄ FOKUS. ETSI ASENNETTA. Uuden työntekijän sopeutuminen uusiin tehtäviin voi viedä jopa

Lisätiedot

Asuntopolitiikan tutkimus ja julkinen keskustelu

Asuntopolitiikan tutkimus ja julkinen keskustelu Asuntopolitiikan tutkimus ja julkinen keskustelu ASU-vuosiseminaari, Lahti 23.-24.10.2014 Asuntopolitiikka muutoksessa konsortio Hanna Kettunen (sekä Tuula Laukkanen ja Christer Bengs) Konsortion hankkeiden

Lisätiedot

Aamunavaus alakoululaisille

Aamunavaus alakoululaisille Aamunavaus alakoululaisille Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka antavat sille mahdollisuuden

Lisätiedot

Moni-ilmeinen vanhenemisen tutkimus - tutkimuskavalkadi. J.P. Roosin Suomalainen elämä (1987)

Moni-ilmeinen vanhenemisen tutkimus - tutkimuskavalkadi. J.P. Roosin Suomalainen elämä (1987) Vanhenemisen tutkimuksen johdantokurssi 8.11.2016 Moni-ilmeinen vanhenemisen tutkimus - tutkimuskavalkadi J.P. Roosin Suomalainen elämä (1987) toi sukupolvet suomalaiseen yhteiskuntatutkimukseen Aineistona

Lisätiedot

Otsikko RESERVILÄISLIITTO JÄRJESTÖKUVATUTKIMUS 2008

Otsikko RESERVILÄISLIITTO JÄRJESTÖKUVATUTKIMUS 2008 Otsikko RESERVILÄISLIITTO JÄRJESTÖKUVATUTKIMUS 2008 Otsikko Tutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa kuvaa Reserviläisliitosta, sekä jäsenten että ulkopuolisten silmin Esim. mitä toimintaa jäsenet pitävät

Lisätiedot

Pekka Puustinen VAIHDANTA- Finanssipalvelun uusi logiikka

Pekka Puustinen VAIHDANTA- Finanssipalvelun uusi logiikka Pekka Puustinen VAIHDANTA- Finanssipalvelun uusi logiikka Talentum Helsinki 2013 Kirjoittajasta Kauppatieteiden tohtori Pekka Puustinen toimii vakuutustieteen yliopistonlehtorina Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulussa.

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 8-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas asettaa itselleen tavoitteita sekä työskentelee pitkäjänteisesti. Oppilas kuvaamaan omaa osaamistaan. T3 Oppilas ymmärtää alkuaineiden ja niistä muodostuvien

Lisätiedot

Perhe- varallisuus- oikeus. Aulis Aarnio Urpo Kangas

Perhe- varallisuus- oikeus. Aulis Aarnio Urpo Kangas Perhe- varallisuus- oikeus Aulis Aarnio Urpo Kangas TALENTUM Helsinki 2010 2010 Talentum Media Oy ja Urpo Kangas Kannen suunnittelu: Mika Petäjä Kannen toteutus: Outi Pallari Taitto: NotePad ISBN 978-952-14-1512-8

Lisätiedot

Täyden kympin vapaa-aika

Täyden kympin vapaa-aika Täyden kympin vapaa-aika Miten kuvata hyvinvointia nuorilähtöisesti? Anna Anttila 18.1.2016 Muistele itseäsi noin 10- vuotiaana. Mitä useimmiten halusit tehdä, mikä toi sinulle eniten iloa? Tuottaako tekemisen

Lisätiedot

Koht dialogia? Organisaation toimintaympäristön teemojen hallinta dynaamisessa julkisuudessa tarkastelussa toiminta sosiaalisessa mediassa

Koht dialogia? Organisaation toimintaympäristön teemojen hallinta dynaamisessa julkisuudessa tarkastelussa toiminta sosiaalisessa mediassa Kohtdialogia? Organisaationtoimintaympäristönteemojenhallinta dynaamisessajulkisuudessatarkastelussatoiminta sosiaalisessamediassa SatuMariaPusa Helsinginyliopisto Valtiotieteellinentiedekunta Sosiaalitieteidenlaitos

Lisätiedot

KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN

KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN,,, Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako -työryhmä 18.11.2009 Pirkko Pohjakallio

Lisätiedot

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Dosentti Elina Kontu Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos,

Lisätiedot

PROFESSORILIITON STRATEGIA VUOTEEN 2022

PROFESSORILIITON STRATEGIA VUOTEEN 2022 HYVÄKSYTTY VALTUUSTOSSA 25.11.2016 TIEDOSSA TULEVAISUUS www.professoriliitto.fi Professoriliiton tehtävät Professoriliiton sääntöjen mukaan liitto toimii yliopistolain tarkoittamien yliopistojen, Maanpuolustuskorkeakoulun

Lisätiedot

Talousjohtaja strategiavaikuttajana: Kohti dialogista johtamista? Eero Vaara

Talousjohtaja strategiavaikuttajana: Kohti dialogista johtamista? Eero Vaara Talousjohtaja strategiavaikuttajana: Kohti dialogista johtamista? Eero Vaara http://www.hanken.fi/staff/vaara Strategisen johtamisen ongelmia» Toiminnallistamisen ( implementointi, jalkauttaminen ) vaikeudet»

Lisätiedot

Oppiminen taidekasvatuksen kautta Taikalampun monipuoliset työkalut opettajan apuna Saara Vesikansa 11.9.2013 Kuntamarkkinat

Oppiminen taidekasvatuksen kautta Taikalampun monipuoliset työkalut opettajan apuna Saara Vesikansa 11.9.2013 Kuntamarkkinat Oppiminen taidekasvatuksen kautta Taikalampun monipuoliset työkalut opettajan apuna Saara Vesikansa 11.9.2013 Kuntamarkkinat Mikä on Taikalamppu? Lasten- ja nuortenkulttuurikeskusten verkosto Perustettu

Lisätiedot

TEKSTIÄ YLEISÖLLE - tarina viestinnässä

TEKSTIÄ YLEISÖLLE - tarina viestinnässä TEKSTIÄ YLEISÖLLE - tarina viestinnässä Lionspiirin viestintäkoulutus Erkki Hujanen, Oulu 8.10.2015 WWW.KALEVA.FI KALEVA-KONSERNI Pohjois-Suomen suurin media-alan konserni, joka tarjoaa asiakkailleen tuoreita

Lisätiedot

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Pauli Kettunen Helsingin yliopisto Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos Kestävä hyvinvointi -seminaari Helsingin yliopisto 10.4.2013 Halusimme

Lisätiedot

JARKKO KURVINEN LAURI SIPILÄ VOITTAJAN RESEPTI TOIMIALASI VALLOITUKSEEN

JARKKO KURVINEN LAURI SIPILÄ VOITTAJAN RESEPTI TOIMIALASI VALLOITUKSEEN JARKKO KURVINEN LAURI SIPILÄ VOITTAJAN RESEPTI TOIMIALASI VALLOITUKSEEN Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Samuli Alapuranen Taitto:

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA LAPIN MUOTOILUOHJELMAN VALMISTELUHANKE 2009-2010

VIESTINTÄSUUNNITELMA LAPIN MUOTOILUOHJELMAN VALMISTELUHANKE 2009-2010 LAPIN MUOTOILUOHJELMAN VALMISTELUHANKE 2009-2010 Lapin muotoiluohjelman valmistelu Viestinnän tavoite INNOVATIIVISTA MUOTOILUA LAPPILAISILLE HYVINVOINTIA - varmistaa Lapin muotoiluohjelman tunnettuus -

Lisätiedot

OPEN ACCESS JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO AVOIN TIETEENTEKIJÄ

OPEN ACCESS JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO AVOIN TIETEENTEKIJÄ OPEN ACCESS JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO AVOIN TIETEENTEKIJÄ OPEN ACCESS eli tieteen avoin saatavuus on tiedemaailman ajankohtainen tavoite. Tutkimus halutaan saada näkyville ja hyödyksi niin laajasti kuin mahdollista.

Lisätiedot

Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä

Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä elina.kataja@lempaala.fi Kasvatuksen ydinkysymykset Millaisia lapsia haluamme kasvattaa?

Lisätiedot

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9. Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.2013 Tampere on kansallinen koordinaattori INKA-ohjelmaan kuuluvassa

Lisätiedot

OU! Kirjaston yö taiteissa

OU! Kirjaston yö taiteissa OU! Kirjaston yö taiteissa Taiteiden yön toinen juhlajulkaisu 22.8.2013 1 Pääkirjoitus Taidetta ja remonttia K eskellä pääkirjaston remonttia vietettiin uuden Oulun kaupungin juhlavuoden taiteiden yötä.

Lisätiedot

Ilo kasvaa liikkuen - varhaiskasvatuksen liikkumis- ja. hyvinvointiohjelma

Ilo kasvaa liikkuen - varhaiskasvatuksen liikkumis- ja. hyvinvointiohjelma Ilo kasvaa liikkuen - varhaiskasvatuksen liikkumis- ja hyvinvointiohjelma Lasten liikuntapiirakka päiväkodissa klo 8.00-12.00 10,00% 1. Matala istuminen, kynän käyttö, syöminen jne.) 33,80% 56,10% 2. Kohtuullinen

Lisätiedot

Sukupuolijakauma. Työllisyys KOULUTUSPALAUTTEET. Sukupuoli. Työllisyys

Sukupuolijakauma. Työllisyys KOULUTUSPALAUTTEET. Sukupuoli. Työllisyys KOULUTUSPALAUTTEET Koulutus Osallistujia Palautteita Elintapamuutokseen sitoutuminen 2.8.215 48 25 Miestyön abc 1.9.215 62 4 Syömishäiriöt 19.11.215 94 49 Poikatyö 14.1.216 5 9 Ikääntyneen ravitsemushoito

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Maakunnallinen kulttuuriyhteistyö Maria Helo

Maakunnallinen kulttuuriyhteistyö Maria Helo Maakunnallinen kulttuuriyhteistyö Maria Helo Lähtökohdat Toimijat etäällä toisistaan, maakunnallisen toiminnan lisääminen - ) eri toimijoiden kohtaamisia ja voimavarojen tehokkaampaa yhdistämistä Tahto

Lisätiedot

Lukiolaisen opas Sallan lukio (75 kurssia = lukiotutkinto)

Lukiolaisen opas Sallan lukio (75 kurssia = lukiotutkinto) Lukiolaisen opas Sallan lukio (75 kurssia = lukiotutkinto) Kurssien nimet 2016 2017 uusi OPS ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi äidinkielenä 1. Tekstit ja vuorovaikutus (ÄI01)

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA VARSINAIS-SUOMEN SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUS

VIESTINTÄSUUNNITELMA VARSINAIS-SUOMEN SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUS VIESTINTÄSUUNNITELMA VARSINAIS-SUOMEN SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUS VIESTINTÄSUUNNITELMA VARSINAIS-SUOMEN SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUS 2016 Maakunnan viestintäryhmä Varsinais-Suomen liitto YDINVIESTIT Suodatamme

Lisätiedot

Rajatonta yhteistoimintaa - Kuntarakennemuutoksen vaikutukset Varsinais-Suomen kylätoimintaan

Rajatonta yhteistoimintaa - Kuntarakennemuutoksen vaikutukset Varsinais-Suomen kylätoimintaan Rajatonta yhteistoimintaa - Kuntarakennemuutoksen vaikutukset Varsinais-Suomen kylätoimintaan Varsinais-Suomen Kylät ry:n 15-vuotisjuhlaseminaari 3.12.2015 Kuva-Tähti, Vehmaa FM, Niina Koskihaara Kansatiede,

Lisätiedot

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisessa Työntekijän oma vastuu Rooli työyhteisössä Työyhteisön voima Tulevaisuuden haasteet Minäminäminäminäminäminäminäminä

Lisätiedot

Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus. Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto

Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus. Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto Tuotteita käyttävistä ihmisistä on tullut parempia mainoksia, kuin perinteisistä medioista Miksi näin on? 3

Lisätiedot

Esimiestyö muutoksessa - oppimisverkosto

Esimiestyö muutoksessa - oppimisverkosto Esimiestyö Kevan Kaari-työpaja & Kunteko2020 14.4.2016 Helsinki, Paasitorni Oppimisverkosto Open space työskentelyn tulokset Kokemuksia verkostoista: olen ollut Hyödyllisissä verkostoissa Hyödyttömissä

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen esiopetuksessa Tätä opasta on työstetty Lahden koulukuraattori- ja psykologipalveluissa vuosien 2009-2010 aikana kokemuksellisen

Lisätiedot

KIRSI PIHA RYTMI- HÄIRIÖ

KIRSI PIHA RYTMI- HÄIRIÖ KIRSI PIHA RYTMI- HÄIRIÖ TARTU MAHDOLLISUUKSIIN TAI KUOLE TALENTUM PRO HELSINKI 2015 3 Copyright 2015 Talentum Media ja Kirsi Piha Kansi ja ulkoasu: Pertti Immonen, Ellun Kanat Taitto: Maria Mitrunen 978-952-14-2660-5

Lisätiedot

Esipuhe. Esipuhe. Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu?

Esipuhe. Esipuhe. Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu? 11 Esipuhe Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu? (Nalle Puh) Paula Määtän kirjoittama Perhe asiantuntijana -teos päätyi kymmenen vuotta

Lisätiedot

Toimialan yksityisasiakkaiden tyytyväisyys edelleen sama yritysasiakkaat kirivät. Asiakastyytyväisyyden kehitys - Toimiala

Toimialan yksityisasiakkaiden tyytyväisyys edelleen sama yritysasiakkaat kirivät. Asiakastyytyväisyyden kehitys - Toimiala EPSI Rating Matkaviestintä 2016 Päivämäärä: 2016-10-17 Lisätietojen saamiseksi, vieraile kotisivuillamme (www.epsi-finland.org) tai ota yhteyttä Tarja Ilvonen, CEO EPSI Rating Suomi Puhelin: +358 50 569

Lisätiedot

Matkalla-tukea maahanmuuttajanuorten vapaa-aikaan. Plan International Suomi/Terhi Joensuu

Matkalla-tukea maahanmuuttajanuorten vapaa-aikaan. Plan International Suomi/Terhi Joensuu Matkalla-tukea maahanmuuttajanuorten vapaa-aikaan Plan International Suomi/Terhi Joensuu 24.5.2016 Maahanmuuttajat Suomessa kokonaiskuva vuodesta 2015 1. oleskeluluvat Suomeen EU-kansalaisten rekisteröinnit

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

WEBINAARI SYSTEEMISESTÄ KONSTELLAATIOSTA. Jani Roman

WEBINAARI SYSTEEMISESTÄ KONSTELLAATIOSTA. Jani Roman WEBINAARI SYSTEEMISESTÄ KONSTELLAATIOSTA Jani Roman YLI 20 VUOTTA TUTKIMUSTA Oivallus, joka muutti työurani 1995: Todellinen muutos on suhtautumisen muutos. MIKSI Systeeminen ymmärrys aikaansaa pieniä

Lisätiedot