Kansallisen maastotietokannan laadunhallinta

Transkriptio

1 Kansallisen maastotietokannan laadunhallinta KMTK_laatu/tto Paikkatietojen laatu -projektin kickoff Ulla Pyysalo

2 KMTK_laatu KMTK_laatu projekti on asetettu uudistamaan maastotietojen laatujärjestelmää Osa KMTK kokonaishaketta KMTK_laatu -projektin taustaa Kytkös kansainvälisiin hankkeisiin KMTK_laatu -projektin tavoitteet KMTK_laatu projektin rajaukset

3 Taustaa Maastotietojen laatumalli on laadittu Se tulee päivittää vastamaan nykyisiä 1. Tuotantoprosesseja 2. Asiakkaiden tarpeita 3. Standardeja 4. Kansallisen maastotietokannan kehittämistarpeita Maastotietojen laatumalli 1995 Maastotietojen laatutekijät Maastotietojen laatuvaatimukset Laadunhallintatavat Laaduntarkastus Testausmenetelmät

4 Tuotantoprosessi 90-luvulla MARA-tuotannon päätehtävä oli tiedonkeruu, eli saada MTK kattamaan koko Suomen alueen. Maastotiedon ajantasaistusta tehtiin määräaikaisen ja jatkuvan ajantasaistuksen prosesseilla. Tuotanto nykyisellä JAKOmtj-sovelluksella käynnistyi 2001 alussa ja tuotannon tehtävänä on nyt maastotiedon päivittäminen sekä laadun parantaminen laatumallia on päivitetty, mutta päivitykset ovat osin erillisissä dokumenteissa. Prosessin tuottamasta laadusta on tietoa raportissa Määräaikaisen ajantasaistuksen laadunseuranta 2015 (Villman, 2015) MML ylläpitämään maastotiekannan laatua, ohjeistusta, työtapoja ja laadunhallintaa on arvioitu raportissa Maastotietojen laatu 2014 (Puupponen, 2014).

5 Asiakastarpeet Aalto-yliopiston tutkimuksessa Menetelmä avoimen maastotiedon vaikuttavuuden arvioimiseksi (2014) kartoitettiin maastotietojen vahvuuksia tietosisällön, laadun ja tietopalvelun osalta. Tarvitaan yhtenäinen laatumalli MML ja kuntien maastotiedoille. Lisäksi tarvitaan yhteensopivuutta keskeisten valtakunnallisten paikkatietoaineistojen kanssa. Yksittäisten tietoryhmien ladusta esitettiin huomioita. Maastotietokannan vahvuus on ennen muuta siinä, että se on valtakunnallisesti yhdenmukainen tietoaineisto.

6 Maastotietojärjestelmä 2030 selvitysksessä (MMM, Kari- Pekka Karlsson) on esitetty ehdotus siitä, minkälainen MTJ on 15 vuoden päätä. Sidosryhmäkeskustelut (kunnat, valtionhallinto, yritykset) Kuntien aineistojen ja maastotietokannan yhteensopimattomuus koettiin ongelmaksi; tiedonkeruun eri menetelmät, tietomallit, laatu Tekniikan kehityksen mahdollistama laadun parantaminen nostaa käyttäjien odotuksia. Ajantasaisuuden ja täydellisyyden vaatimukset ovat korkealla tasolla.

7 Standardit ISO 19113, ISO ja ISO ovat yhdistyneet yhdeksi ISO standardiksi ISO 19157; paikkatiedon laatutekijät 1) täydellisyys, 2) sijaintitarkkuus, 3) ominaisuustietojen tarkkuus, 4) looginen eheys, 5) temporaalisen tiedon tarkkuus ISO 19158; prosessin ja henkilöstön kyky tuottaa laatua Standardi esittää menetelmät, joiden avulla asiakas voi varmistaa, että paikkatiedon tuottaja on kykenevä tuottamaan haluttua laatua. Yhdessä standardeilla ISO ja ISO voidaan hallita laatua.

8 Kansallisen maastotietokannan kehittämistarpeet Yhteinen tietomalli MTK:n ja kuntien maastodatan kanssa Yhteensopiva kaikkien muiden julkishallinnon maastotietojen kanssa Hajautettu ylläpito (tarvittaessa) Universaali ID (vähintään keskeisille kohteille) 100 %:n kattavuus (jokaisella maaston pisteellä MTJ:ssä kohdeluokka) Ei 3D 4D (elinkaaritiedot kohteille) Suunnitelmatiedot SYKEn Suunnitelmatietopalveluun, myös tiesuunnitelmat saataville MTJ:n kanssa (Livi) Perustuotteet tuotetaan valtion varoin MTJ-palveluiden massiivinen käyttö liiketoiminnassa voi olla maksullista (Käyttömäärän kynnystä, josta maksullisuus alkaa ei voi rakentaa MMM) MTJ:ssä voi olla käyttöoikeuksiltaan erilaisia aineistoja MTJ on määriteltynä lainsäädäntöön Sisältöön liittyviä näkemyksiä ja suosituksia Maastotietojärjestelmä 2030 selvitys

9 Projektin kehittämä laadunarviointimalli tulee soveltua hajautetun kansallisen maastotietokannan laadunvarmistukseen. Hajautetussa järjestelmässä laadunhallinta korostuu. Toimijat tuottavat sovitun laatuvaatimuksen mukaista aineistoa, jolloin tarkastus ei ole pääsääntöinen. Maastotietojen laatumalli 1995 JHS 185 Asemakaavan pohjakartan laatiminen Maastotietojen laatutekijät Maastotietojen laatuvaatimukset Laadunhallintatavat Laaduntarkastus Testausmenetelmät Pohjakartantietosisältö ja mallintaminen Pohjakartan laatuvaatimukset Pohjakartan esittäminen Pohjakartan laadunvalvonta

10 Kytkös kansainvälisiin hankkeisiin ESDIN ( ) projektissa on esitetty yhtenäinen laatumalli keskeisille paikkatiedoille ja esitetty laadun automaattista validointia. Inspire-direktiivin mukaisille aineistoille voidaan luoda yhtenäinen laatumalli ja laatumittarit Paikkatiedon laaduntarkastus voidaan automatisoida. ELF (European Location Framework) projekti on toteuttamassa ESDIN projektin pohjalta laadun automaattista validointia keskeisille INSPIRE tiedoille Työkalu laadunhallintaan

11 Ehdotus projektin tavoitteeksi 1) Laatujärjestelmän uudistus: tuotetaan laatumalli, joka perustuu ISO standardiin Malli käsittää laatuelementit: täydellisyys, sijaintitarkkuus, ominaisuustietojen tarkkuus, looginen eheys, temporaalisen tiedon tarkkuus (ISO 19157) Täydellisyyden, ominaisuustietojen tarkkuuden ja sijaintitarkkuuden testaaminen suunnitellaan perustuvaksi otantaan perustuvana testinä Looginen eheys testataan automaattisesti perustuen ELF/ESDIN malliin. Mallia sovelletaan: maastotietokanta, ilmakuvat ja laserkeilausaineistot sekä muihin, kansalliseen maastotietokantaan, liittyvät aineistot. Laatujärjestelmä on selkeä ja helposti käytettävä. Tiedon käyttäjät saavat tarvitsemansa tiedot aineiston laadusta.

12 2) Prosessin tarkastelu: painopiste aineistotesteistä prosessin arviointiin. Tiedon tuottajan akreditointi; ISO standardi esittää menetelmät, joiden avulla asiakas voi varmistaa, että paikkatiedon tuottaja on kykenevä tuottamaan haluttua laatua. Mallin testaus Tampereella. Mitkä tekijät prosessissa vaikuttavat laatuun eniten? Parhaitten käytäntöjen etsintä ja jakaminen (leanmanagement). Yhteistyö Paikkatietojen laatu -kärkihanke (Antti Jakobsson) kanssa. Kansainvälisien esimerkkien hakeminen ja niiden käytäntöjen soveltaminen.

13 3) Projekti osallistuu laadunhallinnan testauksen työkalujen kehittämiseen perustuvaksi Open Source työkaluihin. Malli ELF laadunhallinnasta Työkaluihin liittyvät sääntöjen määrittelyt Työkalun kehitys ostetaan Paikkatietojen laatu -kärkihankkeessa kootaan konsortiota työkalun tuottamiseksi 4) Projekti avustaa tuotannollisen laatutestauksen laatuparametrien määrittelyssä vuosina Ministeriö vaatii ulkoista laaduntarkastusta. Projektin mukainen tilaus tehdään Kehitetty malli on tarkoitus ottaa käyttöön välittömästi projektin jälkeen vuonna 2017.

14 Rajoitteet Asiakastarpeet: projektissa käytetään Aallon tutkimuksen ja MTJ 2030 raportin havaintoja. Uutta kyselyä ei tehdä tässä yhteydessä. Projektissa laadulla käsitetään aineiston laatu ja sen käytettävyys. Esim. latauspalvelun toiminta tai henkilökunnan palvelualttius eivät projektissa sisälly laatuun. Aineisto: projektissa käsitellään maastotietokannan tietojen, ilmakuvien sekä laserkeilainaineistojen laatua. Projektissa ei käsitellä maastokarttojen (vektori ja rasteri) tai muiden paikkatietojen (nimistöt) laatua. Korkeusmallien osalta hyödynnetään aiempien projektien tuloksia.

15 Kiitos mielenkiinnostanne Lisätietoja: