Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys - tavoite

Transkriptio

1 Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys - tavoite Länsi- ja Etelä-Suomen suuralueiden seurantakomitean kokoukset Jukka Ristaniemi

2 Manner-Suomen ESR-ohjelman EU-varojen sidonnat suhteessa v kehyksiin, % 30 % 25 % 20 % 15 % 10 % 5 % TL 1 TL 2 TL 3 TL 4 TL 5 0 % Valtak. I-Suomi P-Suomi L-Suomi E-Suomi Ohjelmaosiot

3 30 % MANNER-SUOMEN ESR-OHJELMAN ESR- VAROISTA TEHDYT VARAUKSET SUHTEESSA OHJELMAKAUDEN KEHYKSEEN 25 % 20 % 15 % 10 % TL 1 TL 2 TL 3 TL 4 TL 5 5 % 0 % Valtak. I-Suomi P-Suomi L-Suomi E-Suomi

4 Manner-Suomen ESR-ohjelman varaukset suhteessa kehyksiin projektipäätöksissä, Länsi-Suomi % 20 % EU Valtio Kunta ja muu julkinen 15 % 10 % 5 % 0 % Toimintalinjat

5 Manner-Suomen ESR-ohjelman sidonnat suhteessa vuosien rahoituskehyksiin koko ohjelma % EU Valtio 20 % 15 % 10 % 5 % 0 % Toimintalinjat

6 Manner-Suomen ESR-ohjelman sidonnat suhteessa vuosien rahoituskehykseen, valtakunnallinen osio % 16 % 14 % 12 % 10 % 8 % 6 % 4 % 2 % 0 % EU Valtio Toimintalinjat

7 Manner-Suomen ESR-ohjelman sidonnat suhteessa v kehyksiin Pohjois-Suomi % 25 % EU Valtio 20 % 15 % 10 % 5 % 0 % Toimintalinjat

8 Manner-Suomen ESR-ohjelman sidonnat suhteessa v kehyksiin Itä-Suomi % 20 % EU Valtio 15 % 10 % 5 % 0 % Toimintalinjat

9 Manner-Suomen ESR-ohjelman sidonnat suhteessa v kehyksiin Länsi-Suomi % 25 % EU Valtio 20 % 15 % 10 % 5 % 0 %

10 Manner-Suomen ESR-ohjelman sidonnat suhteessa v kehyksiin Etelä-Suomi % 30 % EU Valtio 25 % 20 % 15 % 10 % 5 % 0 % Toimintalinjat

11 20 % 18 % 16 % 14 % 12 % 10 % 8 % 6 % 4 % 2 % 0 % Manner-Suomen ESR-ohjelman projektipäätösten rahoitusosuudet suhteessa koko ohjelmakauden kehyksiin, koko ohjelma, Toimintalinjat EU Valtio Kunta ja muu julkinen

12 Manner-Suomen ESR-ohjelman rahoituslähteet suhteessa kehyksiin projektipäätöksissä, valtakunnallinen osio % 20 % EU Valtio Kunta ja muu julkinen 15 % 10 % 5 % 0 % Toimintalinjat

13 Manner-Suomen ESR-ohjelman rahoitussuhteet projektipäätöksissä suhteessa kehyksiin, Itä-Suomi % 25 % EU Valtio Kunta ja muu julkinen 20 % 15 % 10 % 5 % 0 % Toimintalinjat

14 Manner-Suomen ESR-ohjelman rahoituslähteet suhteessa kehyksiin projektipäätöksissä, Pohjois-Suomi % 20 % EU Valtio Kunta ja muu julkinen 15 % 10 % 5 % 0 % Toimintalinjat

15 Manner-Suomen ESR-ohjelman rahoituslähteet suhteessa kehyksiin projektipäätöksissä, Etelä-Suomi % 18 % 16 % EU Valtio Kunta ja muu julkinen 14 % 12 % 10 % 8 % 6 % 4 % 2 % 0 % Toimintalinjat

16

17 30 % MANNER-SUOMEN ESR-OHJELMAN ESR- VAROISTA TEHDYT VARAUKSET SUHTEESSA OHJELMAKAUDEN KEHYKSEEN 25 % 20 % 15 % 10 % TL 1 TL 2 TL 3 TL 4 TL 5 5 % 0 % Valtak. I-Suomi P-Suomi L-Suomi E-Suomi

18 ESR-hallinnon viitekehys Neuvoston asetus (EY N:o 1083/2006) Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa ja koheesiorahastoa koskevista yleisistä säännöksistä rakennerahastoja koskevista yleisistä säännöksistä (yleisasetus) Euroopan parlamentin, neuvoston asetus (EY N:o 1081/2006) Euroopan sosiaalirahastosta (ESR-asetus) Komission asetus (EY N:o 1828/2006) Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa ja koheesiorahastoa koskevista yleisistä säännöksistä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1083/2006 ja Euroopan aluekehitysrahastosta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1080/2006 täytäntöönpanoa koskevista säännöksistä Rakennerahastolaki (1401/06) Valtioneuvoston asetus rakennerahastoista Laki valtion talousarviosta 423/1988 muutoksineen Valtionavustuslaki 688/2001 jne. (kirjanpitolaki, hallintolaki, julkisuuslaki, ) hallinto- ja valvontajärjestelmän kuvaus

19

20 OHJELMARESERVI Rakennerahastolain 10 :n mukaan osa rakennerahastovaroista voidaan jättää jaettavaksi hallintoviranomaisen pääluokkaan (ohjelmareservi) Ohjelmareserviä voidaan käyttää varainkäytön joustavuuden varmistamiseen, ylimaakunnallisiin hankkeisiin ja äkillisistä rakennemuutosongelmista aiheutuvien menojen kattamiseen Asetuksen mukaan ohjelmareservi voidaan muodostaa vuosittain MYR:n MYAK:ssa esittämistä ohjelmareserviin varatuista varoista sekä asetuksen 2 :ssä tarkoitetusta varauksesta Tällä 2 :n ns. kansallisella varauksella tarkoitetaan äkillisistä rakennemuutosongelmista aiheutuviin menoihin käytettävää ohjelmareservin osaa Manner-Suomen alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoitteen toimenpideohjelmissa Toimenpideohjelmien hallintoviranomainen jättää vuosittain enintään kolme (3) prosenttia toimenpideohjelmien vuosittaisesta rahoituskehyksestä kansallisen varauksen muodostamiseen.

21 OHJELMARESERVIN JAKO MYR tai kansallisen varauksen osalta tarvittaessa myös alueella toimiva välittävä toimielin neuvoteltuaan muiden ao. välittävien toimielinten kanssa, tai MYR:n tekemän esityksen perusteella ao. ministeriö tekee toimenpideohjelman HVO:lle esityksen ohjelmareservissä olevien varojen käytöstä HVO esittelee kansallisen varauksen VN:lle, käyttökohteet ja suunnitelma, seutukunta tai kunta, RaNe ja RaRe käsittelevät. Varaus puretaan kahden vuoden jälkeen HVO jakaa vapaaehtoisen ohjelmareservin valmistellen yhteistyössä ministeriöiden kanssa välittäville toimielimille ja päätös annetaan tiedoksi MKL:lle, MYAK tarkistetaan alueosioissa ohjelmareserviä 2007 ei ollut, 2008 suositus 2 % ja alueiden esittämä jätetty jakamatta, 2009 TAE:ssa on leikattu 2 % ESR:n valtakunnallisessa osiossa ylialueellinen varaus on tehty vuodelle 2008 Välittävä toimielin voi tehdä ehdotuksen HVO:lle, osana vk-kehittämisohjelmaa, niitä täydentävä ja ohjelman mukainen, uusi kehittämisohjelma Kysely tarpeista, miten toimitaan, koordinoivan TEK:n rooli.?

22

23

24 Rakennerahastot budjettitaloudessa - Rakennerahastot talousarvion 2008 momenteilla (EUrahoitusosuus) ja (valtion rahoitusosuus) - Rahoitus valtuutena -> valtuus tehdä sopimuksia ja antaa sitoumuksia; edeltää määrärahan jakoa - Valtuuden käytöstä aiheutuneet menot (sitoumuksen maksutapahtumat) -> arviomääräraha - Valtuutta saa käyttää ko. talousarviovuoden aikana, voidaan tuoreuttaa seuraavalle vuodelle - Arviomääräraha ei siirry vuodesta toiseen - Arviomäärärahaa voidaan lisätä lisätalousarviomenettelyssä tai arviomäärärahan ylitysluvalla - Virastot pitävät kirjaa arviomäärärahan ja valtuuden käytöstä; tiedot siirtyvät keskuskirjanpitoon - Ohjelmakaudella ns. kelluva arviomääräraha; kirjausoikeus momenttien arviomäärärahan käyttöön - Rakennerahastomomenteilta saa maksaa ja korvata vain tukikelpoisia menoja, joista on tehty maksatuspäätös

25 ESR-varojen jako (Rakennerahastoasetuksen 8 ) - ESR-varoja käyttävät ministeriöt tekevät esityksensä hallintoviranomaiselle TEM:lle määrärahojen jaoksi - ministeröiden esitykset perustuvat muiden välittävien toimielimien (alueviranomaiset) esityksiin - varojen jakamisessa otetaan huomioon maakuntien yhteistyöasiakirjat (3, sisältää arvion ESR-varojen ja kansallisen valtion rahoituksen tarpeesta ja jakaumasta hallinnonaloittain, arvion kunkin hallinnonalan keskeisistä tavoitteista, arvion ohjelmareservin tarpeesta, tiedon rakennerahasto-ohjelman / alueosion painotuksista sekä tiedon valintakriteerien alueellisesta soveltamisesta) - maakunnan yhteistyöasiakirja hyväksytään lokakuun loppuun mennessä talousarvioesityksen antamisen jälkeen (VN:n talousarvioesitys EK:lle) (5 )

26 Koordinoivat TE-keskukset (Rakennerahastoasetuksen 4 ) 4 TE-keskusta: Etelä-Savo, Häme, Etelä-Pohjanmaa, Pohjois-Pohjanmaa Tehtävä: Valmistelee ESR ja kansallisia valtion varoja koskevat arviot määrästä ja kohdentumisesta maakuntien yhteistyöasiakirjaa varten; myös mm. ylialueellisten hankkeiden koordinointi. Maakuntien yhteistyöryhmät neuvottelevat TE-keskusten kanssa varojen määrästä ja hallinnonaloittaisesta kohdentumisesta.

27 Varojen käytön ehdot Jaetaan välittäville toimielimille varojen jaon yhteydessä Ehtoihin sisältyy mm. * rahoitusosuuksien seuranta ja raportointi tietojärjestelmäavusteisesti * seurantatietojen toimittaminen * kirjanpidon järjestäminen * arviomäärärahan kirjausoikeuden myöntäminen * varainkäytön valvonta ja tarkastus * tiedottaminen * arvioinnit * arkistointi Välittävät toimielimet saattavat EURA 2007 järjestelmän rahoituspäätöslomakkeiden mukaiset varojen käyttöä koskevat ehdot tuensaajien tietoon

28 ESR-MÄÄRÄRAHOJEN JAKO JA BUDJETOINTI Valmistelutietojen kerääminen, alueosiot ESIMERKKINÄ VUODEN 2007 MÄÄRÄRAHOJEN JAKO JA VUODEN 2008 BUDJETIN VALMISTELU Esitys EAKRja valtion määräraho jen jaoksi 2007 ja TAE 2008 TAE SM VN TM - Koordinaatio ryhmä Esitys ESR ja valtion määraho jen jaoksi 2007 ja TAE 2008 Minis teriöi den ESRsuunnitel mat OPM KTM STM SM:n kirje maakunnan liitoille EAKR- MYAK Kirje TEKeille VN:n hyväksymä hallinnonala kohtainen kehys Ohjelmaalueen ESRsuunitel ma v SM Maakunnan liitto, MYR, MYAK Maakunnan liitto MYR, MYAK Koordinoiva TE-keskus Alueelli nen ESRsuunn ja 2008 Maakunnan liitto MYR, MYAK Lääni Muut TEkeskukset Maakunnan liitot Maakunnan liitto MYR, MYAK Muutokset aiempaan - ESR:llä VN:n vahvistama kehys vuosille Koordinoiva TE-keskus, joka yhteensovittaa ESR-toimintaa ohjelmaosion alueella (ohjelma) - Määrärahat osoitetaan suoraan TM:stä ja SM:stä alueviranomaisille. Tarvitaan jokaisen ESR-ministeriön esitys alaisensa hallinnon osalta

29 EU-rahoituksen periaatteita EU:n osuus maksetaan jäsenvaltiolle toteutuneiden kustannusten perusteella. EU:n osuus haetaan maksupyynnöllä. Valtio toimii väliaikaisena rahoittajana rahoitusriskillä. Valtiolle syntyy pääomakuluja rahoitustappioina. Maksusuoritukset voivat jäädä Suomen valtion tappioksi, jos kaikkia maksuja ei saada sisällytetyiksi maksupyyntöön.

30 Maksatusten N+2 -vaatimus Yleisasetus, 93 artikla Periaatteet 1. Komissio vapauttaa ilman eri toimenpiteitä toimenpideohjelman talousarviositoumuksen ne osat, joita ei ole käytetty ennakkomaksujen tai välimaksujen maksamiseen tai joiden osalta ei ole toimitettu 86 artiklassa määriteltyä maksupyyntöä viimeistään ohjelman talousarviositoumusvuotta seuraavan toisen vuoden joulukuun 31 päivänä, 2 kohdassa mainittua poikkeusta lukuun ottamatta.

31 Maksatusten N+2 -vaatimus Esimerkiksi Vuoden 2008 sovittua rahoituskehystä vastaava EU:n osuus tulee olla haettuna maksupyynnöillä vuoden 2010 loppuun mennessä. Muutoin Suomi menettää kehystä vastaamattoman osuuden. Suomen nettomaksuosuus EU:lle kasvaa!

32 kehys/ maksut

33 N+2 -tilanteeseen vaikuttaa viranomaisten mahdollisuudet sitoa kehys projekteille projektien toiminnan toteutuminen maksatushakemusten käsittelyprosessi selkeät maksatushakemukset liitteineen tukikelpoiset kustannukset projektien maksatusjaksot

34 Jäljitysketju (audit trail) rakennerahastovarat käytettävä moitteettoman varainhoidon periaatteiden mukaisesti todennettavissa oleviin tositteisiin perustuen toimeenpanoasetus hallinto- ja valvontajärjestelmässä varmistettava riittävä jäljitysketju jäljitysketju on riittävä, jos se mahdollistaa komissiolle vahvistettujen kokonaismäärien vastaavuuden yksittäisiin kulutositteisiin ja selventäviin asiakirjoihin hallinnon eri tasoilla varojen siirtojen todentaminen