Talousarvioesitys (50, osa) Alueiden kehittäminen ja rakennerahastopolitiikka

Transkriptio

1 50. (50, osa) Alueiden kehittäminen ja rakennerahastopolitiikka S e l v i t y s o s a : Alueiden kehittämistoimintaa suuntaavat lain alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista (7/2014) lisäksi valtioneuvoston määrittelemät alueiden kehittämisen painopisteet, niitä tarkentavat ministeriöiden hallinnonalaansa varten määrittelemät alueiden kehittämisen tavoitteet ja maakuntien liittojen valmistelemat maakuntasuunnitelmiin perustuvat maakuntaohjelmat sekä niiden toimeenpanosuunnitelmat. Näitä kansallisia tavoitteita tukee EU:n rakennerahastokaudeksi laadittu Suomen rakennerahasto-ohjelma "Kestävää kasvua ja työtä ". Kansallinen alueiden kehittäminen Alueiden kehittämisen järjestelmä perustuu vuorovaikutukseen, toimijoiden väliseen selkeään työnjakoon ja yhteisiin tavoitteisiin. Järjestelmän tarkoituksena on luoda edellytykset aluelähtöiselle, kestävään kehitykseen perustuvalle taloudelliselle kasvulle, joka edistää parhaiten työllisyyttä ja ihmisten hyvinvointia. Työ- ja elinkeinoministeriön yhteydessä toimii valtioneuvoston asettama alue- ja rakennepolitiikan neuvottelukunta, jonka tehtävänä on alueiden kehittämistä koskevien suunnitelmien ja ohjelmien valmistelun ja toimeenpanon yhteensovittaminen, ohjelmatyön kokonaisuuden seuranta sekä tuloksellisuuden arviointi ja ennakointi. Valtioneuvoston päätös valtakunnallisista alueiden kehittämisen painopisteistä sisältää alueiden kehittämisen strategiset linjaukset ja konkreettisemmat toimenpiteet hallinnonaloittain, kehittämisen voimavarat, tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden mittarit sekä erityisohjelmien tavoitteet ja vastuut. Maakuntaohjelma ja sen joka toinen vuosi laadittava toimeenpanosuunnitelma ilmaisevat alueen kehittämistavoitteet ja toimenpiteet niiden saavuttamiseksi. Nämä asiakirjat nivovat osaltaan yhteen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten ja aluehallintovirastojen eri sektoreiden toiminnan alueen kehittämiseksi. Maakuntaohjelmaprosessia kehitetään aluehallintoviranomaisia ohjaavien ministeriöiden, aluehallintoviranomaisten ja maakuntien liittojen yhteistyönä. Pääosa alueellisista kehittämistoimista kanavoituu elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten kautta. Kullekin keskukselle sekä aluehallintovirastolle laaditaan hallituskaudeksi tulossopimus, ja sitä tarkistetaan vuosittain ottaen huomioon valtiontalouden kehykset ja talousarvio. Tulossopimus perustuu aluehallintovirastoille ja elinkeino-, liikenneja ympäristökeskuksille laaditussa yhteisessä strategia-asiakirjassa asetettuihin yleisiin tavoitteisiin ja päämääriin sekä alueen maakuntaohjelmiin ja niiden toimeenpanosuunnitelmiin. Maakuntien liitot osallistuvat elinkeino-, liikenneja ympäristökeskusten sekä tarvittavin osin aluehallintovirastojen keskushallinnon kanssa käytäviin tulosneuvotteluihin alueen kehittämistavoitteiden huomioon ottamiseksi. Kansallisina erityispolitiikkoina jatkavat kaupunki-, maaseutu- ja saaristopolitiikat. Valtioneuvoston hyväksymissä valtakunnallisissa alueiden kehittämisen painopisteissä linjataan hallituskauden keskeiset toimenpiteet kaupunki-, maaseutu- ja saaristopolitiikassa. Metropolipolitiikka jatkuu erityistoimenpiteenä. Rakennemuutokset ovat osa normaalia aluetalouden kehitystä ja elinkeinorakenteen uusiutumista. Rakennemuutoksen negatiivisia vaikutuksia aluetalouksiin voidaan vähentää ennakoinnilla ja nopeilla toimilla äkillisen rakennemuutoksen tilanteessa. Rakennemuutoksen vaikutusten hallinnassa korostuu alueiden oma varautuminen ja vastuu elinkeinoelämän kehittämisessä sekä työ- ja elinkeinoministeriön konsernin eri instrumenttien samansuuntainen ja toisiaan tukeva käyttö. Rakennerahastopolitiikka "Kestävää kasvua ja työtä " Suomen rakennerahasto-ohjelma sisältää sekä Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) että Euroopan sosiaalirahaston (ESR) toimet. Ohjelmassa on viisi toimintalinjaa. Niillä tuetaan erityisesti pk-yritysten kilpailukykyä, uuden tiedon ja osaamisen tuottamista ja hyödyntämistä, työllisyyttä ja työvoiman liikku- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 1

2 vuutta, koulutusta, ammattitaitoa ja elinikäistä oppimista sekä sosiaalista osallisuutta ja köyhyyden torjuntaa. Läpileikkaavana horisontaalisena erityistavoitteena on muun muassa vähähiilisen talouden edistäminen, johon kohdistuu 25 % EAKR:n rahoituksesta. Rakennerahasto-ohjelma toteuttaa ja edistää Eurooppa strategian tavoitteita. Rakennerahasto-ohjelmakauden ohjelmien maksatukset päättyvät ja ohjelmat suljetaan vuonna EU:lta saatavat tulot ohjelmakausien ja osalta budjetoidaan momentille Alueellisten innovaatioiden ja kokeilujen käynnistäminen (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää alueiden kehittämisen ja rakennerahastohankkeiden rahoittamisesta annetun lain mukaisesti alueellisten innovaatioiden ja kokeilujen käynnistämiseen sekä alueiden elinkeino- ja innovaatiopolitiikan aktivointiin liittyvien kehittämis- ja investointihankkeiden menojen maksamiseen: 1) alueiden rakennemuutosta ennakoiviin ja korjaaviin kehittämishankkeisiin 2) valtion ja kaupunkien välisten kasvusopimusten toteuttamiseen 3) useampaa kuin yhtä aluetta koskeviin tai valtakunnallisesti tärkeisiin alueiden kehittämistä koskeviin kehittämishankkeisiin 4) edellä mainittujen hankkeiden toteuttamiseksi tarvittavan, enintään 10 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen sekä henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien tila- ja muiden kustannusten maksamiseen 5) ennakoiden maksamiseen, jos se on hankkeiden toteuttamisen kannalta perusteltua. Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena. S e l v i t y s o s a : Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen alueiden kehittämisen ja rakennerahastohankkeiden rahoittamisesta annetun lain muuttamiseksi. Rahoituksen kohteena ovat alueiden rakennemuutoksen ennakoivat ja korjaavat toimenpiteet. Keskeisessä roolissa ovat elinkeinojen ja yritystoiminnan uudistuminen, kasvu ja kansainvälistyminen sekä työllisyyttä ja yritystoimintaa edistävät kokeilut. Määrärahalla tuetaan merkittävien kehittämisavausten nopeaa liikkeelle lähtöä ja käynnistetään mittaluokaltaan huomattavia kehitysprosesseja. Sopimusmenettelyllä kehitetään metropolialueen, kaupunkien, kasvukäytävien sekä eri alueiden omiin vahvuuksiin perustuvaa kilpailukykyä. Määräraha toimii katalyyttirahana, jolla kaupunkeja/alueita kannustetaan aktiiviseen kasvu- ja kilpailukykypolitiikkaan. Määrärahasta tuettavia keskeisiä toimenpiteitä ovat kaupunkien elinkeinoperustan aktiivinen uudistaminen, elinkeinoelämän kytkeytyminen kansainvälisiin arvoverkkoihin, innovaatiopolitiikan ja alueellisten osaamiskeskittymien kehittämishankkeet sekä innovaatioita edistävät julkiset hankinnat. Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Työllisyys ja kilpailukyky: Metropolipolitiikka, alueelliset innovaatiot ja kokeilut Yhteensä talousarvio Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 2

3 (62.) Maaseudun kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) S e l v i t y s o s a : Momentti ehdotetaan siirrettäväksi momentiksi EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) EU:n ohjelmakauden alueellinen kilpailukyky ja työllisyys -tavoitetta toteuttavien Euroopan aluekehitysrahastosta osarahoitettavien toimenpideohjelmien hankkeiden EU- ja valtion rahoitusosuuden maksamiseen sekä Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen (tavoite 3) ja Eurooppalaisen naapuruuden ja kumppanuuden välineen rajayhteistyöosion (ENPI CBC) valtion rahoitusosuuden maksamiseen 2) EU:n ohjelmakauden investointi, kasvu ja työpaikka -tavoitetta toteuttavan Suomen rakennerahastoohjelman "Kestävää kasvua ja työtä " Euroopan aluekehitysrahastosta osarahoitettavien hankkeiden EUja valtion rahoitusosuuden maksamiseen sekä Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen (EAY) ja Eurooppalaisen naapuruuden välineen rajayhteistyöosion (ENI CBC) valtion rahoitusosuuden maksamiseen 3) EU:n ohjelmakauden Manner-Suomen ESR-ohjelmaa toteuttavien hankkeiden EU- ja valtion rahoitusosuuden maksamiseen sekä EU:n ohjelmakauden investointi, kasvu ja työpaikka -tavoitetta toteuttavan Suomen rakennerahasto-ohjelman "Kestävää kasvua ja työtä " Euroopan sosiaalirahastosta osarahoitettavien hankkeiden EU- ja valtion rahoitusosuuden maksamiseen 4) edellä mainittujen ohjelmien toteutukseen liittyvän teknisen avun sekä ohjelmien toteuttamisen kannalta välttämättömien kulutusmenojen maksamiseen 5) ohjelmakauden Euroopan aluekehitysrahastosta ja Euroopan sosiaalirahastosta osarahoitettavien ohjelmien sekä ohjelmakauden osarahoitettavan ohjelman toteuttamiseen tarvittavan yhteensä enintään 300 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen 6) EU:n ohjelmakauden hankkeisiin tehdyistä sitoumuksista aiheutuvien velvoitteiden maksamiseen ja neuvoston asetuksen 1260/ artiklan (varainhoitoa koskevat oikaisut) mukaisten Suomen velvoitteiden maksamiseen 7) EU:n ohjelmakauden hankkeisiin tehdyistä sitoumuksista aiheutuvien velvoitteiden maksamiseen ja neuvoston asetuksen 1083/ artiklan (rahoitusoikaisut) mukaisten Suomen velvoitteiden maksamiseen 8) vähävaraisimmille suunnatun Eurooppalaisen avun rahastosta osarahoitettavan ohjelman EU- ja valtion rahoitusosuuden maksamiseen 9) ennakoiden maksamiseen, jos se on hankkeen toteuttamisen kannalta perusteltua. Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena. Valtuus Vuonna 2016 saa uusia myöntämispäätöksiä tehdä yhteensä eurolla. Mikäli vuoden 2015 myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vielä vuonna S e l v i t y s o s a : Myöntämisvaltuudesta yhteensä euroa on EU:n rakennerahastojen rahoitusosuutta ja euroa valtion rahoitusosuutta. Määrärahasta yhteensä euroa on tarkoitus käyttää ohjelmakau- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 3

4 den maksatuksiin, josta euroa EU:n rakennerahastojen rahoitusosuuden maksatuksiin ja euroa valtion rahoitusosuuden maksatuksiin. Määrärahasta yhteensä euroa on tarkoitus käyttää ohjelmakauden maksatuksiin, josta euroa EU:n rakennerahastojen rahoitusosuuden maksatuksiin ja euroa valtion rahoitusosuuden maksatuksiin. Rakennerahasto-ohjelmien myöntämisvaltuudesta tehdään useampivuotiselle hankkeelle sidonta pääsääntöisesti vuosittain, jotta useita hankkeita voidaan rahoittaa yhtäaikaisesti ja näin varmistaa ohjelmavarojen täysimääräinen käyttö. Rahoituksen käytössä sovelletaan kunkin hallinnonalan rahoittamassa toiminnassa sovellettavia kansallisia ja EU:n säännöksiä ja rahoitus kohdennetaan kullakin hallinnonalalla mainittujen säännösten ja rakennerahasto-ohjelmien puitteissa asianomaisen ministeriön määrittelemällä tavalla. Maksettavien kustannusten tukikelpoisuuden tulee lisäksi olla kansallisten ja Euroopan unionin säännösten mukaisesti etukäteen tarkastettu, lukuun ottamatta ennakoita ja työvoimapoliittisten kustannusten maksamista siirtomenojen osalta. Teknisen avun toimeenpanemisesta päätetään Euroopan yhteisöjen rakennerahastosäännöksissä ja kansallisissa rakennerahastosäännöksissä säädetyssä menettelyssä. Ohjelmakauden rakennerahasto-ohjelman rahoitus kohdentuu työllisyyden edistämiseen, rakenteellisen työttömyyden vähentämiseen ja työelämän laadun parantamiseen, työvoiman saatavuuden varmistamiseen, osaamisen ja uuden tiedon hyödyntämiseen, pk-yritysten kasvumahdollisuuksien parantamiseen, uusiutuvan energian ja tehokkuuden lisäämiseen sekä sosiaalisen osallisuuden edistämiseen. Ohjelmakauden Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen ja Eurooppalaisen naapuruuden välineen rajayhteistyöosion (ENI CBC) toimenpitein tuetaan raja-alueiden ja laajempien yhteistyöalueiden integroitumista, kokemusten vaihtoa, verkostojen syntymistä ja vahvistumista. Ohjelmilla pyritään vaikuttamaan muun muassa raja-alueiden kilpailukykyyn ja taloudelliseen kehitykseen. Ohjelmakauden rakennerahasto-ohjelmien rahoitus ja hankkeiden toteutus on loppunut vuonna 2015, mutta joitakin maksatuksia ajoittuu vielä vuodelle Suomen rakennerahasto-ohjelman "Kestävää kasvua ja työtä " jakautuminen toimintalinjoittain (ei sisällä Eurooppalaisen alueellisen yhteistyön (EAY) ja Eurooppalaisen naapuruuden väliseen rajayhteistyöosion (ENI CBC) osuuksia) Osuus koko ohjelmakaudella (%) Valtuus (milj. euroa) TL 1. Pk-yritysten kilpailukyky (EAKR) 25,3 75,098 TL 2. Uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) 33,5 99,420 TL 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus (ESR) 18,0 53,449 TL 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen (ESR) 12,6 37,527 TL 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta (ESR) 7,7 22,744 TL 6. Tekninen tuki (EAKR) 1,8 6,606 TL 7. Tekninen tuki (ESR) 1,2 4,304 Yhteensä 100,0 299,148 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 4

5 Ohjelmakausien ja myöntämisvaltuuden käytöstä aiheutuvat menot (milj. euroa) Yhteensä vuodesta lähtien Ohjelmakausi Vuoden 2015 sitoumukset 20, ,000 Yhteensä 20, ,000 Ohjelmakausi Vuoden 2014 sitoumukset 101, , ,894 Vuoden 2015 sitoumukset 65,710 92, , ,694 Vuoden 2016 sitoumukset 54,696 64, ,388 94, ,965 Yhteensä 222, , ,678 94, ,553 Ohjelmakaudet yhteensä 242, , ,678 94, ,553 Myöntämisvaltuuden ja määrärahan käyttö eri ohjelmaosioihin ja prioriteetteihin, EU:n rahoitusosuudet (milj. euroa) Ohjelma/osio/prioriteetti Ohjelmakauden rahoituskehys valtuutena valtuutta talousarvio Myöntämisvaltuus määrärahaa Määräraha Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR) Tekninen tuki 23,604 3,238 3,303 2,256 2,289 Valtakunnalliset teemat 46,700 6,358 6,130 1,885 4,247 Alueosiot yhteensä 716,473 97,259 94,066 25,130 65,176 Itä- ja Pohjois-Suomi 526,967 71,312 68,061 17,763 47,158 Etelä- ja Länsi-Suomi 189,506 25,947 26,005 7,366 18,018 Yhteensä 786, , ,499 29,270 71,712 Euroopan sosiaalirahasto (ESR) Tekninen tuki 15,381 2,110 2,152 0,634 1,491 Valtakunnalliset teemat 124,326 16,926 16,321 4,755 11,309 Alueosiot yhteensä 372,977 50,792 48,970 13,964 33,929 Itä- ja Pohjois-Suomi 245,771 33,467 32,268 9,624 22,357 Etelä- ja Länsi-Suomi 127,206 17,325 16,702 4,340 11,572 Yhteensä 512,684 69,828 67,443 19,353 46,729 Eurooppalaisen avun rahasto (FEAD) 22,541 3,093 3,154 1,000 2,185 EAKR, ESR ja FEAD yhteensä 1 322, , ,096 49, ,626 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 5

6 Myöntämisvaltuuden ja määrärahan käyttö eri ohjelmaosioihin ja prioriteetteihin, valtion rahoitusosuudet (milj. euroa) Ohjelma/osio/prioriteetti Ohjelmakauden rahoituskehys valtuutena valtuutta talousarvio Myöntämisvaltuus määrärahaa Määräraha Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR) Tekninen tuki 23,604 3,238 3,303 2,230 2,197 Valtakunnalliset teemat 35,025 4,769 4,598 1,368 3,059 Alueosiot yhteensä 531,454 70,234 69,184 18,860 46,026 Itä- ja Pohjois-Suomi 390,885 49,592 51,046 13,930 33,959 Etelä- ja Länsi-Suomi 140,569 20,642 18,138 4,930 12,067 Yhteensä 590,083 78,241 77,085 22,458 51,282 Euroopan sosiaalirahasto (ESR) Tekninen tuki 15,381 2,110 2,152 0,664 1,432 Valtakunnalliset teemat 93,245 12,695 12,241 3,467 8,143 Alueosiot yhteensä 275,887 37,899 36,728 9,969 24,434 Itä- ja Pohjois-Suomi 181,794 26,761 24,201 6,815 16,100 Etelä- ja Länsi-Suomi 94,093 11,138 12,527 3,154 8,334 Yhteensä 384,513 52,704 51,121 14,100 34,009 Eurooppalainen alueellinen yhteistyö (EAY) ja Eurooppalaisen naapuruuden välineen rajayhteistyöosio (ENI CBC) 120,975 17,282 24,106 4,562 16,037 Eurooppalaisen avun rahasto (FEAD) 3,978 0,546 0,557 0,350 0,370 EAKR, ESR, EAY, ENI CBC ja FEAD yhteensä 1 099, , ,869 41, ,698 Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelman ydinindikaattorit Tavoite (2023) Uudet yritykset Uudet työpaikat Uudet T&K&I-työpaikat Tutkimus- ja kehittämisinstituutioiden vetämiin hankkeisiin osallistuvat yritykset Vähähiilisyyttä edistävien yritysten lukumäärä ESR:n toimenpiteisiin osallistuvat Työttömät ja työelämän ulkopuolelta tulevat alle 30-vuotiaat osallistujat Koulutustoimenpiteissä: perusasteen suorittaneet osallistujat Osallisuutta vahvistavissa toimenpiteissä: pitkäaikaistyöttömät EU-tuen maksut on merkitty momentille ja takaisinperinnästä aiheutuvat erät momentille Maakuntien liittojen korkotuotot ja mahdolliset aikaisempina vuosina maakuntien liitoille maksettujen määrärahojen palautukset on merkitty momentille Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 6

7 Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) EAY ja ENI CBC -ohjelmien rahoitusjakauman tarkistaminen 400 Hintamuutos (rahoitus käyvin hinnoin) Ohjelmakauden maksatukset Ohjelmakauden maksatusten siirtyminen Ohjelmakauden suoritusvarauksen muutos (7 prosentista 6 prosenttiin) Tekniset muutokset 29 Äkillisen rakennemuutoksen rahoitus Yhteensä Määräraha on osittain kehyksen ulkopuolinen talousarvio talousarvio tilinpäätös Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 7