Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu Yrityksen johtaminen TUTKIMUSSEMINAARI JA PRO GRADU -TUTKIELMA. Ohjeita työskentelyyn

Transkriptio

1 Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu Yrityksen johtaminen TUTKIMUSSEMINAARI JA PRO GRADU -TUTKIELMA Ohjeita työskentelyyn Päivitetty

2 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO SEMINAARIKÄYTÄNTÖ Edeltävät opinnot Seminaariryhmien muodostaminen ja läsnäolo seminaaritapaamisissa Tutkielman aihe Toimeksiantotutkimus Kirjalliset esitykset Aiheanalyysi Tutkimussuunnitelma Valmis pro gradu Suulliset esitykset Opponointi Pro gradu -tutkielman ohjaus KTM-TUTKINNON OPINNÄYTTEITÄ KOSKEVAT KÄYTÄNNÖT Pro gradu -tutkielman palautus- ja tarkastusprosessi Julkisuuden rajaaminen Kypsyysnäyte Pro gradu -tutkielman arvostelu TUTKIMUSRAPORTIN MUOTOSEIKAT Kirjasintyyli, riviväli, marginaalit ja otsikointi Kuviot, taulukot ja matemaattiset kaavat Lähdeviitteet Tekstiviitteet Alaviitteet Suorat lainaukset Lähdeluettelo Painetut lähteet Digitaaliset lähteet Liitteet LIITTEET LIITE 1: Tutkimusprosessin kuvaus LIITE 2: Ohjeita stipendien hakemiseen LIITE 3: Nimiölehden malli LIITE 4: Tiivistelmän malli LIITE 5: Lähdeluettelon malli LIITE 6: Tutkimuksen tekijän ja opponentin tarkistuslista LIITE 7: Pro gradun julkisuuden rajaaminen LIITE 8: Pro gradu -tutkielman arvostelussa käytettävä lomake LIITE 9: Pro gradu tutkielmien arviointiperusteet... 34

3 3 1 JOHDANTO Tässä oppaassa käsitellään pro gradu -työskentelyä Tampereen yliopiston Johtamiskorkeakoulussa. Oppaassa käydään läpi pro gradu -prosessia koskevia ohjeistuksia, vaatimuksia sekä työn käytännön toteuttamista erityisesti yrityksen johtamisen opintosuunnassa. Pro gradu -tutkielma on näyte opiskelijan kyvystä itsenäiseen tieteelliseen työskentelyyn ja sen raportointiin kauppatieteiden maisterin opintojen edellyttämällä tasolla. Tutkimusseminaarin tarkoituksena on tukea opinnäytetyön valmistumista. Tavoitteena on, että pro gradu -tutkielma valmistuu seminaarin kuluessa. Tämä edellyttää, että opiskelija siirtyy pro gradu -työskentelyyn opintojensa siinä vaiheessa, kun hänellä on tutkimuksen tekemiselle riittävästi edellytyksiä ja aikaa. Pro gradu - tutkimusprosessin onnistunut suorittaminen vaatii yleensä 5 6 kuukauden täysipäiväisen työpanoksen. Tieteellinen tutkimusprosessi edellyttää tutkimusongelman oikeaoppista asettamista, tiedon hankintaa keskeisistä tieteellisistä julkaisuista, tutkimusmenetelmien perusteltua valintaa sekä onnistuneiden ja perusteltujen johtopäätösten tekemistä. Tutkimuksen lopputuloksena syntyvässä tutkimusraportissa tutkimustulokset on kytkettävä jo olemassa olevaan tutkimustietoon selkeällä ja mielenkiintoisella tavalla. Raportoinnissa tulee keskittyä olennaisten asioiden käsittelyyn tieteellistä kirjoitustapaa noudattaen. Raportin on oltava asiasisältönsä ja kieliasunsa suhteen moitteeton. Koko tutkimusprosessin kulku on tiivistettynä liitteessä 1.

4 4 2 SEMINAARIKÄYTÄNTÖ Pro gradu -tutkielman (40 op) ja siihen liittyvän tutkimusseminaarin tavoitteena on kehittää opiskelijan valmiuksia tieteelliseen ajatteluun ja tutkimustyöhön. Pro gradu - työskentelyssä painottuu kandidaattiseminaarityöskentelyä vahvemmin tieteellinen tarkastelutapa, itsenäinen tiedonhankinta sekä tieteellinen keskustelu. 2.1 Edeltävät opinnot Pro gradu -tutkielman aloittaminen ajoittuu yleensä neljännelle tai viidennelle opintovuodelle. Ennen kuin pro gradu -tutkielman onnistunut kirjoittaminen on mahdollista, opiskelijalla tulee olla riittävästi tietoa ja ymmärrystä yrityksen johtamisen opintosuunnasta sekä kauppatieteistä yleensä. Lisäksi opiskelijalla on oltava riittävästi tietoa tieteellisestä metodologiasta. Tutkimusseminaariin tullessaan opiskelijalla tulisi olla suoritettuna 1. yrityksen johtamiseen suuntaavat opinnot 25 opintopistettä 2. kauppatieteiden kandidaatin tutkinto, sisältäen yrityksen johtamisen opintosuunnan aihepiiriin liittyvän kandidaattitutkielman 2.2 Seminaariryhmien muodostaminen ja läsnäolo seminaaritapaamisissa Tutkimusseminaariin ilmoittautuminen ja seminaarin järjestäytymiskokous tapahtuvat seminaaria edeltävällä lukukaudella siten, että syksyllä aloittaviin seminaariryhmiin ilmoittaudutaan huhti-toukokuussa, ja seminaarin järjestäytymiskokous pidetään toukokuussa. Ryhmien muodostamista varten on suotavaa, että jo tässä kokouksessa opiskelijalla olisi mietittynä oma kiinnostuksensa kohde tutkielman aihealueeksi. Seminaaritapaamisissa keskustellaan vuorollaan kunkin osallistujan seminaarityöstä. Seminaarit ovat oppimistapahtumia. Siksi seminaarilaisten on oltava läsnä vähintään 80 prosentissa seminaaritapaamisia. Tämän säännön noudattaminen palvelee opiskelijoiden tasapuolista kohtelua sekä yliopistojen tulostavoitteisiin nähden niukkoja opetusvoimavaroja.

5 5 2.3 Tutkielman aihe Aiheen valinnalla on tutkimusprosessin onnistumisen kannalta keskeinen merkitys. Onnistunut aihevalinta jo kandidaattiseminaarivaiheessa merkitsee todennäköisesti myös mahdollisuutta tehdä pro gradu -tutkielma samasta aiheesta jopa kandidaattiseminaarissa tehtyä työtä osittain hyödyntäen. Mikäli taas aiheen valinta perustuu epärealistisiin kuvitelmiin esimerkiksi omasta osaamisesta tai lähdeaineiston saatavuudesta, tulee tutkija varmuudella kohtaamaan ongelmia työn edetessä. Aiheen valinta on myös yksi pro gradu -työskentelyn vaikeimpia vaiheita. Monille opiskelijoille oman oikean aiheen löytäminen tuottaakin ongelmia. Tutkielman aiheita voi löytää hyvinkin monella tavalla, esimerkiksi luennoilta, alan kirjallisuudesta, aikakauslehdistä, tieteellisistä julkaisuista tai kesätyöpaikan kokemusten perusteella. Pro gradu -tutkielman onnistumisen kannalta on tärkeää, että opiskelija kokee aiheensa mielenkiintoiseksi. Mikäli aihe ei kiinnosta tutkimuksen tekijää, ei pro gradun laajuisen työn tekeminen käytännössä onnistu. 2.4 Toimeksiantotutkimus Jos opiskelija tekee pro gradu -tutkielmansa toimeksiantona yritykselle, on syytä huomata, että kaikista yrityksen tarjoamista aiheista ei aina voida tehdä tieteellistä tutkimusta. Ohjaaja ei välttämättä hyväksy mitä tahansa opiskelijan ehdottamaa aihetta pro gradu -tutkielman aiheeksi. Tämän vuoksi opiskelijan on ehdottomasti hyväksytettävä tutkielmansa aihe ja suunnitelmansa käytännön toteutukseksi työnsä ohjaajalla ennen kuin hän sopii asiasta lopullisesti yhteistyöyrityksen kanssa. Toimeksiantotutkimusta tehtäessä on ensiarvoisen tärkeää pitää ohjaaja myöhemminkin työn kuluessa ajan tasalla tutkimuksen edistymisestä. Käytännössä tutkija voi joutua tasapainoilemaan toimeksiantajan käytännönläheisten toiveiden ja yliopisto-opintojen tieteellisyyden vaatimusten välissä. Toimeksiantotutkimuksen teettävä yritys voi kartuttaa Tampereen yliopiston Tukisäätiön stipendirahastoa tai Tampereen yliopiston kauppatieteiden opiskelijoiden tukisäätiötä (liite 2). Näistä myönnetään stipendejä toimeksiantotutkimuksien tekijöille.

6 6 2.5 Kirjalliset esitykset Tutkimusseminaarin aikana opiskelija tuottaa kolme erilaista kirjallista esitystä: aiheanalyysin, tutkimussuunnitelman sekä pro gradun käsikirjoituksen tai valmiin pro gradu -tutkielman. Kirjalliset esitykset toimitetaan ohjaajalle ja muille osallistujille seminaarissa tarkemmin sovitulla tavalla Aiheanalyysi Aiheanalyysi (pituus noin 5 sivua) sisältää vähintään seuraavat kohdat: 1. Tutkielman alustava työnimi 2. Aihealue Aihealueen esittely Mitä tiedät aihealueesta kirjallisuuden perusteella? Mitkä ovat keskeiset aihealueesta tehdyt tutkimukset? Miksi aihealueen tutkiminen on tärkeää ja kiinnostavaa? 3. Tutkimustehtävän muotoilu ja alustavat tutkimuskysymykset Mitä tutkit eli tutkielman ongelma-alue? Miten tutkit eli tutkielman toteutus (onko työ yksinomaan teoreettinen vai sisältyykö siihen myös empiirinen osuus)? Mistä hankit tutkimusaineiston (erityisesti empiirisissä tutkimuksissa, esim. käyttämäsi case-yritys tai tilastoaineisto)? 4. Opiskelijan alustava aikataulu tutkimustyöskentelylleen 5. Aihealueen keskeiset lähteet Tutkimussuunnitelma Tutkimussuunnitelma (pituus noin sivua) sisältää vähintään seuraavat kohdat: 1. Tutkielman työnimi täsmennettynä 2. Aihealueen esittely ja merkitys 3. Tutkimusongelman täsmennys, tutkimustyön tavoite ja keskeiset rajaukset perusteluineen (mitä rajaat tutkimuksesi ulkopuolelle ja miksi?) sekä tutkimustyön keskeisimpien käsitteiden määrittely 4. Tutkimusmenetelmät 5. Tutkimuksen teoreettinen tausta ja kirjallisuuskatsaus

7 7 6. Käsitys tutkimuksen tuloksista 7. Opiskelijan itselleen asettama tehtäväkohtainen aikataulu Lähdeluettelo LIITE 1: Alustava tutkimusraportin sisällysluettelo LIITE 2: Luonnos haastattelukysymyksistä tai kyselylomakkeesta (jos tutkimus sisältää sellaisen) Valmis pro gradu Pro gradu -tutkielman ohjeellinen pituus on tekstisivua + liitteet. Tyypillisesti tutkielma noudattelee seuraavaa rakennetta: Nimiölehti (ks. liite 3) Tiivistelmä (ks. liite 4) Sisällysluettelo Luettelo kuvioista Luettelo taulukoista 1. Johdanto Aiheenvalinnan tausta ja keskeinen kirjallisuus Tutkimuksen tavoite Oletukset ja rajaukset Keskeiset käsitteet Tutkimusmetodit Tutkimuksen kulku 2. Tutkimuksen teoreettinen osuus Teoreettinen viitekehys 3. Tutkimuksen empiirinen osuus Tutkimuksen kohde Aineiston keruu ja muuttujat Aineiston käsittely ja analysointi Tutkimuksen reliabiliteetti ja validiteetti

8 8 4. Tutkimuksen keskeiset tulokset ja johtopäätökset Aineiston kuvaus Keskeiset tulokset Johtopäätökset 5. Yhteenveto Lähdeluettelo (ks. liite 5) Liitteet Edellä esitetty rakenne on yleisyydestään huolimatta vain yksi mahdollisuus tutkielman rakenteeksi. Tutkielman rakenne voi tutkimuksellisista syistä poiketa tästä rakenteesta esimerkiksi silloin, kun kyseessä on täysin teoreettinen työ. Näiden ohjeiden yhteyteen on kerätty tutkimuksen tekijän tarkistuslista (liite 6), jota tutkielmaa tehtäessä kannattaa hyödyntää. Tarkistuslistan avulla tutkija voi helposti tarkistaa, ovatko tutkimuksen perusasiat kunnossa. 2.6 Suulliset esitykset Kirjallisten raporttien laatimisen lisäksi seminaarissa pidetään valmisteltuja suullisia esityksiä. Seminaarissa kukin osallistuja pitää yhteensä kolme suullista esitystä. Ensimmäinen esiintyminen on seminaarin alkuvaiheessa, jolloin esitetään aiheanalyysi. Aiheanalyysiin perustuvan esityksen ohjeellinen pituus on 10 minuuttia. Seuraavassa vaiheessa esitellään tutkimussuunnitelma (esityksen ohjeellinen pituus minuuttia) sekä viimeiseksi pro gradun käsikirjoitus tai valmis tutkielma (esityksen ohjeellinen pituus 30 minuuttia). On suositeltavaa, että opiskelija käyttää kaikissa esityksissään apuna 1 2 kalvoa, jotka tiivistävät työn keskeisen sisällön. 2.7 Opponointi Opponentin tehtävä on arvioida ja kommentoida tarkastelun kohteena olevan suunnitelman tai valmiin tutkielman sisältöä ja raportointia. Kukin seminaariin osallistuva on vuorollaan opponenttina. Pääsääntöisesti opponentin seminaarissa käyttämät puheenvuorot vastaavat pituudeltaan varsinaisen esitelmöitsijän esityksiä. Opponentin tulee esittää tärkeimmät kommenttinsa kalvolla. Lisäksi opponentti voi kirjata seminaaritilaisuudessa muiden osallistujien olennaisimmat kommentit.

9 9 Opponentti antaa lopuksi omat kommenttinsa ja muiden osallistujien kommentit tutkielman tekijälle. Hyvä opponentti on rakentava ja positiivinen sekä kykenee tuomaan esille yhtä lailla opponoitavan työn vahvuuksia kuin heikkouksiakin. Opponentin yksi tehtävä on läpikäydä kirjallisen esityksen ulkoasuun liittyviä asioita, mutta opponointi ei saa rajoittua vain kirjoitus- ja kielioppivirheiden läpikäyntiin. Käytännössä opponentin tulee kiinnittää huomiota samoihin asioihin kuin tutkimuksen laatijankin (liite 6). 2.8 Pro gradu -tutkielman ohjaus Tutkielman ohjaus tapahtuu pääasiassa seminaaritapaamisissa. Oppimista tapahtuu sekä oman tutkimustyön että muiden seminaarilaisten töiden ongelmakohtia käsittelemällä. Yleiset tutkielman tekoon liittyvät asiat käsitellään seminaaritapaamisissa. Lisäksi opiskelija voi saada ohjausta omaan työhönsä liittyvissä erityiskysymyksissä ohjaajan vastaanottoaikoina. Opiskelijan kannattaa kuitenkin pitää mielessä, että ohjaajan tapaamiseen tulee valmistautua. Mitä selkeämmässä muodossa omat pohdinnat ja esitettävät kysymykset ovat, sitä rakentavampaa ja tutkimustyötä edesauttavampaa keskustelua ohjaajan kanssa voidaan käydä. Pro gradu -tutkielman ohjaus painottuu aiheanalyysi- ja tutkimussuunnitelmavaiheisiin. Pro gradu -tutkielma on opiskelijan omaa itsenäistä osaamista osoittava opinnäytetyö, ja siitä syystä opiskelija itse vastaa tekemistään valinnoista ja työnsä lopputuloksesta. Ohjaajan tehtäviin eivät kuulu käsikirjoituksen oikolukeminen ja tutkielman asiavirheiden korjaus. Opiskelijan ei myöskään tule olettaa, että ohjaaja lukee tutkielman useita kertoja tutkimusprosessin aikana. Pro gradu -tutkielman tehtävänä on osoittaa opiskelijan kypsyyttä itsenäiseen tutkimustyöskentelyyn, mikä tarkoittaa kykyä ja luottamusta omien itsenäisten ratkaisujen tekemiseen.

10 10 3 KTM-TUTKINNON OPINNÄYTTEITÄ KOSKEVAT KÄYTÄNNÖT Maisterin tutkintoon vaadittavan tutkielman laadintaan ja hyväksymiseen liittyvät opinnot etenevät seuraavassa järjestyksessä: 1. pro gradu -tutkielman palautus 2. kypsyysnäyte 3.1 Pro gradu -tutkielman palautus- ja tarkastusprosessi Ohjeet pro gradu -tutkielman sähköisestä palauttamisesta löytyvät osoitteesta Tieteenalayksikön johtaja määrää oppiaineen professorin esityksestä tutkielmalle kaksi tarkastajaa, joista ensimmäinen tarkastaja yleensä on työn ohjaaja ja toinen oppiaineen, tieteenalayksikön tai tieteenalan edustaja. Tarkastajat antavat työstä lausuntonsa kahden viikon kuluessa siitä päivästä lukien, kun opiskelija on osallistunut kypsyysnäytteeseen, ellei määräajoista ole tapauskohtaisesti muuta sovittu tai tieteenalayksikön johtaja ole myöntänyt poikkeusta määräaikaan. Tarkastajien lausunnot tai yhteislausunto lähetetään tiedoksi tutkielman tekijälle vähintään neljä päivää ennen tutkielman hyväksymistä. Tieteenalayksikön johtaja hyväksyy tutkielmat tarkastajien lausunnon perusteella. Mikäli opiskelija on tyytymätön työnsä arvosteluun, hän voi pyytää arvostelun siirtämistä tieteenalayksikön johtokunnan käsittelyyn. Ennen tätä virallisen valitustien käyttämistä opiskelijan kannattaa kuitenkin käydä keskustelemassa työnsä arvostelusta ja arvosteluperusteista työn tarkastajien kanssa. 3.2 Julkisuuden rajaaminen Pro gradu -tutkielma on julkinen asiakirja. Opinnäytetyön julkisuutta voidaan kuitenkin rajata ohjaajan suostumuksella (liite 7), mikäli siihen on riittävän painavia syitä. Tutkielmaa ei kuitenkaan koskaan voi asettaa kokonaan salaiseksi. Mikäli tutkielman osia on hyväksytty rajattavaksi julkisuudelta, opiskelijaa palauttaa kokonaisen gradunsa normaalisti sähköisesti NettiOpsun kautta. NettiOpsun

11 11 huomautuksiin tulee laittaa tieto siitä, että pro gradu on osittain salainen ja päivämäärä, mihin saakka salaus on voimassa. Lisäksi opiskelijan tulee lähettää julkisuudelta rajattu versio -osoitteeseen. Sivujen poistaminen tulee olla merkittynä tekstiin asianmukaisesti (esimerkiksi sivut rajattu julkisuudelta saakka ). Tämän jälkeen paino tekee rajaamattomasta gradusta kolme paperikappaletta, jotka toimitetaan tieteenalayksikölle, sekä yhden kappaleen julkisuudelta rajattua versiota kirjastoa varten. Jos opiskelija on antanut luvan julkaista julkisuudelta rajattu versio tutkielmatietokannassa, kirjasto maksaa kolmen rajaamattoman kappaleen painokustannukset. Tällöin opiskelijan osuudeksi jää maksaa julkisuudelta rajatun version kustannukset. Julkisuudelta rajatun tutkielman tapauksessa julkisessa säilytyksessä ja tietokannoissa käytetään aluksi tutkielman suppeampaa versiota. Julkisuuden rajaamisajan päätyttyä suppean version tilalle vaihdetaan täydellinen pro gradu -tutkielma. 3.3 Kypsyysnäyte Kypsyysnäytteen tehtävänä on osoittaa, että opiskelija on perehtynyt tutkielman aihepiiriin ja että opiskelijalla on hyvä suomen tai ruotsin kielen taito. Kypsyysnäytteeseen voi ilmoittautua sen jälkeen, kun tutkielma on jätetty tarkastettavaksi. Kypsyysnäyte voidaan suorittaa sähköisenä tenttinä. Kuulustelutilaisuus kestää kaksi tuntia (1h 55 min). Kypsyysnäytteenä laaditaan kirjoitus jostakin tutkielmaan liittyvästä aiheesta, joka valitaan tavallisesti kolmesta ohjaajan antamasta vaihtoehdosta. Kypsyysnäyte tarkastetaan asiasisällön kannalta. Opiskelijan ei tarvitse osoittaa suomen tai ruotsin kielen taitoa kypsyysnäytteessä, kun hän on osoittanut kielitaitonsa alempaa korkeakoulututkintoa varten antamassaan kypsyysnäytteessä. Kypsyysnäytteen kirjoittamista koskevat ohjeet: (Ohjeen ovat laatineet kielikeskuksen kypsyysnäytteiden tarkastajat) 1. Valitse annetuista aiheista yksi. Kirjoita siitä selvällä käsialalla (ei kuitenkaan tikkukirjaimilla) noin yhden konseptiarkin ( sanaa) mittainen

12 12 esseetyyppinen teksti. Muista jättää sivuille marginaalit. Huomaa, että tekstillä täytyy olla otsikko ja sisällön ja otsikon tulee vastata toisiaan. 2. Noudata tarkasti tehtävänantoa. Huolehdi siitä, että kirjoitus on rakenteeltaan jäsennelty ja yhtenäinen kokonaisuus ja että kappalejako on selvästi osoitettu. Älä käytä väliotsikoita. Kypsyysnäytteeseen eivät kuulu myöskään kuvat ja taulukot. 3. Kirjoita hyvällä asiatyylillä ja kiinnitä huomiota tekstin luettavuuteen ja havainnollisuuteen. 4. Kirjoita asiantuntijalukijalle, joka ei tunne tutkielmaasi: anna riittävästi tietoa asioista, jotta teksti olisi ymmärrettävä, mutta vältä tarpeetonta toistoa. Käsittele aihettasi pohdiskelevasti sen sijaan, että vain luettelisit muistamasi asiat. Muista, että arvostelussa kiinnitetään huomiota kokonaisuuteen ja kielen hallintaan. 5. Oikolue tekstisi. Linkkejä kypsyysnäytteen kirjoittajille: Kirjoittamisen ja kielenhuollon verkko-oppimateriaalissa Kirjoittajan ABC-kortissa Akateemisen kirjoittamisen verkko-oppimateriaalissa Kielijelpissä Pro gradu -tutkielman arvostelu Pro gradu työ arvioidaan asteikolla 1-5. Pro gradu -työn arvosanaa määrättäessä otetaan huomioon eri näkökohtia, joiden tuloksena arvosana määräytyy (liite 9). Kahden henkilön tekemältä yhteisgradulta vaaditaan enemmän kuin yksin tehdyltä gradulta. Yhteistyönä tehdystä gradusta kunkin opiskelijan osuus arvioidaan erikseen, joten osuuksien tulee olla osoitettavissa.

13 13 4 TUTKIMUSRAPORTIN MUOTOSEIKAT Tutkielmassa on tärkeintä sen asiasisältö. Jotta sisältö välittyisi lukijalle oikein, on tutkielman jäsennyksen, kieliasun ja ulkoasun oltava kunnossa. Lisäksi esitystavan on oltava looginen ja yhtenäinen. Seuraavassa esitetään, millaisia muotoseikkoja yrityksen johtamisen opintosuunta suosittelee kirjallisiin esityksiin. Ohjeiden tarkoituksena on vapauttaa kirjoittaja esitystapaan liittyvien yksityiskohtien pohtimisesta ja siten lisätä itse tutkimuksen sisällön rakentamiseen käytettävää aikaa. Valmis tutkimusraportti sisältää nimiösivun, tiivistelmän, sisällysluettelon, varsinaisen tekstiosuuden, lähdeluettelon ja mahdolliset liitteet. Tutkimusraportin nimiösivu ja tiivistelmä tehdään liitteissä 3 ja 4 esitettyjen mallien mukaisesti. Tutkielman nimen tulee olla lyhyt ja kuvata hyvin tutkielman sisältöä. Tiivistelmässä kerrotaan tutkielman olennainen sisältö ja tehdyt johtopäätökset. Tiivistelmä on pituudeltaan enintään yhden sivun mittainen ja siinä käytetään riviväliä 1. Tiivistelmään valitaan 3 7 tutkielman kannalta keskeistä avainsanaa. 4.1 Kirjasintyyli, riviväli, marginaalit ja otsikointi Tutkimusraportin kirjaintyylinä käytetään Times New Romania tai vastaavaa (pistekoko 12). Tarvittaessa korostukset tehdään kursiivilla. Erityistapauksissa voidaan käyttää myös lihavointia, mutta ei alleviivausta. Tekstisivun vasen ja oikea marginaali ovat yhtä leveitä: vähintään 2 cm, mieluiten 3 cm. Ylä- ja alamarginaalit ovat 2,5 cm. Tekstin riviväli on 1,5. Tiivistelmässä, sisällysluettelossa, alaviitteissä, lähdeluettelossa yms. riviväli on kuitenkin 1. Tutkimusraportin nimen ja otsikoiden perään ei merkitä pistettä. Huomaa kuitenkin, että kysymysmuotoinen nimi ja otsikko päätetään kysymysmerkkiin. Pääotsikko kirjoitetaan isoin kirjaimin, lihavoituna pistekoolla 16. Pääotsikkonumeron eikä muidenkaan otsikkonumeroiden viimeisen numeron jälkeen ei merkitä pistettä. Alaotsikot

14 14 kirjoitetaan pienin lihavoiduin kirjaimin pistekoolla 14 ja seuraavat alaotsikot kirjoitetaan pienin lihavoiduin kirjaimin pistekoolla 12. Pääotsikon jälkeen tulee kaksi tyhjää riviväliä ja muiden otsikoiden jälkeen yksi tyhjä riviväli. Otsikoinnissa on hyvä muistaa, että rinnasteisia alalukuja täytyy olla vähintään kaksi (esim. alaluvut 4.1 ja 4.2, ei ainoastaan alaluku 4.1). Otsikot ja teksti aloitetaan vasemmasta marginaalista. Kappaleiden väliin lyödään tyhjä riviväli. Lukujen ja kappaleiden väliin ei saa jättää tarpeettomia aukkoja. Uudet pääluvut aloitetaan omalta ehjältä sivultaan. Sivujen numerointi alkaa nimiölehdestä ja jatkuu viimeiseen liitesivuun asti. Sivunumero merkitään näkyviin kuitenkin vasta ensimmäiseltä varsinaiselta tekstisivulta alkaen 1. Sivunumero merkitään sivun yläosaan keskelle. 4.2 Kuviot, taulukot ja matemaattiset kaavat Havainnollinen esitystapa edellyttää usein erilaisten kuvioiden ja taulukoiden käyttöä. Tutkimusraportissa kaikkia muita paitsi taulukoita ja kaavoja kutsutaan kuvioiksi. Kuviot ja taulukot numeroidaan juoksevasti kumpikin omana numerosarjanaan. Numeron jälkeen ei merkitä pistettä. Kuviot ja taulukot on otsikoitava. Taulukon otsikko sijoitetaan taulukon yläpuolelle, kuvion otsikko sijoitetaan kuvion alle. Tekstin kannalta tarpeettomia kuvioita tai taulukoita ei pidä esittää. Jokaiseen kuvioon ja taulukkoon on viitattava tekstissä. Viittaukset taulukoihin ja kuvioihin tehdään numeroviittauksin, esimerkiksi (taulukko 2) tai (kuvio 3), joten teksti voi jatkua taulukosta tai kuviosta huolimatta. Taulukko voidaan siten myös siirtää seuraavalle sivulle, ellei se mahdu jäljellä olevaan sivutilaan. Kuvion tai taulukon jälkeen pitää olla tekstiä ennen seuraavaa pääluvun tai alaluvun otsikkoa. Jos tutkimusraportissa esitetään matemaattisia kaavoja, numeroidaan myös ne omana numerosarjanaan, jolloin niihin voidaan myös viitata yksiselitteisesti (kaava 1). 2 ( 1) x y x 2 ( ) 2xy y 2 1 Ohjeet sivunumeroinnin tekemiseen Wordissa niin, että sivunumero näkyy vasta ensimmäiseltä tekstisivulta alkaen löytyvät esimerkiksi osoitteesta: <

15 15 Kaavan matemaattiset merkinnät on kirjoitettava selkeästi. Kaikki kaavassa käytetyt symbolit on määriteltävä täsmällisesti. Kaavojen kirjoittamisessa kannattaa käyttää apuna tekstinkäsittelyjärjestelmän kaavaeditoria, jos se vain on mahdollista. Kaavoissa käytetyn fonttikoon on oltava yhteensopiva tekstiesityksen kanssa. 4.3 Lähdeviitteet Lähdeviite on merkittävä aina, kun kirjoittaja viittaa jonkun toisen ajatuksiin joko suorasti tai epäsuorasti, ts. omat ja lainatut ajatukset on erotettava toisistaan. Lähdeviite voidaan merkitä joko tekstinsisäisesti lainatun kohdan yhteyteen tai alaviitteenä. Merkintätapojen on oltava johdonmukaisia läpi työn. Lähdeviitteiden merkitsemiseen on useita eri tekniikoita ja eri tieteenaloilla on erilaisia perinteitä. Yrityksen johtamisen opintosuunnassa suositellaan käytettäväksi APA-standardia, jonka on kehittänyt American Psychological Association. APAn kotisivut ovat osoitteessa: Lisäksi löydät internetistä yksityiskohtaista tietoa ja esimerkkejä APA standardin soveltamisesta. Alla on esitelty yleisimpiä tapauksia. Tekstiviite merkitään sulkeisiin ennen loppupistettä tai loppupisteen jälkeen ja alaviite yläindeksinä ennen pistettä tai pisteen jälkeen riippuen siitä, koskeeko viittaus yhtä vai useampaa edeltävää virkettä (ks. alla olevat esimerkit): Esim. 1 (koskee yhtä virkettä): Monissa tapauksissa tapaustutkimuksen ja toimintatutkimuksen raja on häilyvät (Stenhouse, 1988; Syrjälä & Numminen, 1988; Yin, 1984). Esim. 2 (koskee useampaa kuin yhtä virkettä): Kahden peräkkäisen kyselyn tekeminen on esimerkki pitkittäistutkimuksesta, jossa on toistettu poikittaistutkimusta. Tällaisessa tutkimuksessa, jossa samasta populaatiosta kerätään samat tiedot eri ajankohtina, voidaan tehdä päätelmiä kehityssuunnasta. (Järvinen & Järvinen, 2000, 64.)

16 16 Lähdeviitteisiin on hyvä merkitä myös sivunumerot. Sivunumerot merkitään aina suoriin lainauksiin, ja jos viitataan kuvaan, taulukkoon tai yksityiskohtaiseen tietoon. Jos taas viitataan laajasti koko teokseen tai tutkimukseen, sivunumeroa ei merkitä Tekstiviitteet Tekstiviite tulee aina sulkuihin. Viitteisiin merkitään: tekijän sukunimi tai tekijöiden sukunimet, julkaisun painovuosi, sivunumero(t). Virkkeen sisällä julkaisuvuosi erotetaan sivunumeroista pilkulla. Virkkeen lopussa tekijä(t), julkaisuvuosi ja sivunumero erotetaan pilkulla. a. Viittaus yhteen lähteeseen jos kirjoittajia on yksi: Virkkeen sisällä: Copelandin (1990, 245) mukaan Virkkeen lopussa: (Copeland, 1990, 245). jos kirjoittajia on kaksi: Virkkeen sisällä: Copelandin ja Westonin (1992, 104) mukaan... Virkkeen lopussa: (Copeland & Weston, 1992, 104). jos kirjoittajia on kolme tai useampia: Ensimmäisellä kerralla kirjoitetaan kaikki nimet. Myöhemmin viitattaessa ensimmäisen nimen jälkeen lisätään lyhenne ym. Virkkeen sisällä: Lukan, Majalan, Paasion ja Pihlannon (1984) mukaan... Virkkeen lopussa: (Lukka, Majala, Paasio & Pihlanto, 1984). Virkkeen sisällä myöhemmin tekstissä : Lukan ym. (1984) mukaan... Virkkeen lopussa myöhemmin tekstissä : (Lukka ym., 1984). b. Viittaus useampaan kuin yhteen lähteeseen

17 17 Jos viitataan saman tekijän useaan julkaisuun, julkaisut laitetaan aikajärjestykseen. Jos sivunumeroihin ei viitata, lähteet erotetaan pilkulla. (Hakanen 1994, 1995, 1996). Jos viittauksia on myös sivunumeroihin, lähteet erotetaan puolipisteellä. (Hakanen 1994, 100; 1995, 105; 1996, 125). Jos samalta tekijältä on samalta vuodelta useita julkaisuja, niin julkaisuun viitataan sekä tekstissä että lähdeluettelossa vuosilukuun lisätyn kirjaimen avulla (esim. 1994a ja 1994b). Jos viitataan useiden tekijöiden eri julkaisuihin, julkaisut erotetaan toisistaan puolipisteellä ja lähdetiedot merkitään sulkeissa siinä järjestyksessä kuin ne ovat lähdeluettelossa (yleensä aakkosjärjestys). (Huttunen, 1995, 45; Kaleva, 1993, ). Kysymykseen voi tulla myös ns. tärkeysjärjestys eli ensin merkitään päälähde, jonka jälkeen toiseen lähteeseen viitataan ks. myös tai ks. lisäksi -merkinnällä. (Huttunen, 1995, 56; ks. myös Kaleva, 1993). c. Viittaus toissijaiseen lähteeseen Lähteiden käytön pääsääntönä on, että lähteenä käytetään aina alkuperäistä lähdettä. Joskus kuitenkaan alkuperäistä lähdettä ei ole saatavilla, jolloin tekstissä joudutaan viittaamaan toissijaiseen lähteeseen. Sekä alkuperäinen että toissijainen lähde merkitään lähdeluetteloon. Viittaus toissijaisessa lähteessä alkuperäiseen lähteeseen merkitään seuraavien esimerkkien mukaisesti: Honkasen laatimassa yhteenvedossa (ks. Mäntynen, 1988, 15 17)... Koivunen (1985) ehdotti ongelmien ehkäisyä valtion tukitoimilla (Leppänen, 1987, 75).

18 18 d. Viittaus lähteeseen, jolla ei ole henkilötekijää Kaikissa lähteissä ei ole mainittu henkilötekijöitä. Tällaisia lähteitä ovat muun muassa komiteamietinnöt ja lait. Tällaisen lähteen viitteeksi merkitään julkaisun nimi vuosilukuineen tai julkaisun nimen alusta kaksi tai kolme sanaa, joiden mukaisesti julkaisu löytyy myös lähdeluettelosta. e. Viittaus henkilölähteisiin Haastatteluista ja muista vastaavista tiedonannoista merkitään jokin tunnistetieto (tilanteesta riippuen henkilön nimi, asema organisaatiossa, ikä, sukupuoli tms.). Lähdeluetteloon tehdään tarkempi selvitys henkilölähteistä (esim. haastatellut henkilöt, nimi, asema, haastattelupäivämäärä). b. Viittaus digitaalisiin lähteisiin Digitaalisiin lähteisiin (esim. WWW-sivut) viitattaessa tekstiviitteissä noudatetaan samoja periaatteita kuin edellä. Jos lähteellä on henkilötekijä, viitataan lähteeseen nimellä ja vuosiluvulla. Jos tekijää ei tiedetä, käytetään sivuston julkaisijan tai julkaisun nimeä ja vuosilukua, mikäli se on tiedossa. Joka tapauksessa tärkeintä on, että lukija pystyy tekstiviitteen perusteella paikantamaan ko. lähteen lähdeluettelosta Alaviitteet Alaviite on sisällöltään samanlainen kuin tekstiviite. Alaviite merkitään yläindeksoituna numerona välittömästi viitattavan tekstin jälkeen (ei välilyöntiä). Alaviitteiden lisääminen onnistuu kätevästi esimerkiksi Wordin Lisää Alaviite -toiminnolla. Alaviitteiden numerointi voi jatkua sarjana koko tutkielman läpi tai alkaa uudelleen jokaisen luvun alusta. Viitteiden tekstit sijoitetaan jokaisen sivun alareunaan. Alaviitteinä voidaan merkitä myös tekijän huomautukset. Alaviitetekstien muoto: 1 Copeland, 1990, 245.

19 Suorat lainaukset Suorat lainaukset tulevat kyseeseen muun muassa silloin, kun 1) lähteen tyyli on erottamattomasti osa asiasisältöä ja siitä halutaan antaa näyte 2) tieto on niin merkittävää tai sen lähde on niin arvovaltainen, että on tarpeen pitää se muuttamattomana 3) tieto on alkuperäisessä muodossaan ilmaistu niin tarkasti ja vakuuttavasti, että sen muokkaaminen vääristäisi tiedon sisältöä. Suora lainaus merkitään lainausmerkkien sisään sanatarkasti, ja se varustetaan sivunumerolla. Jos lainattavasta tekstistä jätetään pois sanoja tai lauseita, poisjätetty kohta korvataan kahdella peräkkäisellä ajatusviivalla tai kolmella pisteellä. Lainaajan mahdolliset omat lisäykset tai kommentit merkitään lainattavaan tekstiin hakasulkeisiin. Jos suora lainaus on pitkä (neljä riviä tai pitempi) lainaus sisennetään yhden sarkaimen verran vasemmasta reunasta, jolloin lainausmerkit voidaan jättää pois - sisentäminen osoittaa, että kyseessä on suora lainaus. 4.5 Lähdeluettelo Lähdeluettelo sijoitetaan tekstin loppuun (ennen liitteitä). Lähdeluettelossa luetellaan aakkosjärjestyksessä kaikki ja vain se kirjallisuus, johon tekstissä on viitattu. Lähdeluettelossa käytetyt lähteet ryhmitellään kahden alaotsikon alle: kirjallisuus sekä muut lähteet. Ensimmäiseksi lähdeluettelossa mainitaan kirjallisuus (mukaan lukien myös artikkelit tieteellisissä aikakauslehdissä) aakkosjärjestyksessä ja sen jälkeen muut käytetyt lähteet. Muut lähteet voidaan tarvittaessa edelleen jakaa kolmeen alaryhmään: muut painetut lähteet (esim. vuosikertomukset, lait), henkilölähteet (esim. haastattelut) sekä WWW-sivut. Lähdemerkinnän ensimmäinen rivi aloitetaan vasemmasta marginaalista, seuraavat rivit sisennetään. Lähdeluettelon riviväli on yksi. Lähdeluettelon malli, jossa muut lähteet on jaoteltu kolmeen alaryhmään, on liitteessä Painetut lähteet Lähdeluetteloon merkitään seuraavat tiedot käytetystä lähteestä:

20 20 1) kirjoittajan (kirjoittajien) sukunimi ja etunimen alkukirjain (tai jos kirjoittaja itse käyttää useampaa etunimeä, näiden alkukirjaimet) TAI sukunimi ja etunimi kokonaisuudessaan (näistä jompaakumpaa tapaa tulisi noudattaa johdonmukaisesti kaikissa lähdeluettelon lähteissä) 2) paino- tai julkaisuvuosi 3) teoksen tai kirjoituksen nimi 4) paino- tai julkaisupaikka (lehdistä ei merkitä) 5) kustantaja. Saman kirjoittajan julkaisut laitetaan järjestykseen julkaisuajankohdan mukaan vanhimmasta nuorimpaan. Jos samalta vuodelta on useita julkaisuja, julkaisun otsikot määräävät järjestyksen. Tällöin vuosiluvun jälkeen merkitään pieni kirjain (a, b, c jne.) lähteiden tunnistamiseksi. Jos samalta kirjoittajalta on sekä yksin että toisten kanssa kirjoitettuja teoksia, yksin kirjoitetut teokset merkitään ennen toisten kanssa kirjoitettuja. Seuraavassa on esimerkkejä erityyppisten lähteiden merkitsemisestä lähdeluetteloon. Huomaathan, että erityyppisten lähteiden ryhmittely on tehty tässä vain selventämään lähdemerkintöjä, eikä jaottelua ole tarkoitettu käytettäväksi lähdeluettelossa. Teokset: Tamminen, R. (1993). Tiedettä tekemään! Jyväskylä: Atena. Anderson, J. C. & Narus, J. A. (2004). Business market management. Understanding, creating and delivering value. Upper Saddle River: Pearson Prentice Hall. Aaker, D. A., Kumar, V. & Day, G. S. (2004). Marketing research. Hoboken: Wiley. Opinnäytteet ja sarjajulkaisut: Koski, N. (2001). Asiakkaan kokemat hyödyt Internet-pankkipalveluissa: Uudet vs. vanhat käyttäjät. Tampereen yliopisto. Yrityksen taloustieteen ja yksityisoikeuden laitos. Pro gradu -tutkielma. Mitronen, L. (2002). Hybridiorganisaation johtaminen: Tapaustutkimus kaupan verkosto-organisaatiosta. Acta Universitatis Tamperensis 877. Tampere: Tampere University Press. Artikkelit kokoomateoksessa (toimitetussa teoksessa):

21 21 Moisander, J. & Valtonen, A. (2002). Tietoyhteiskunta tehoyhteiskunta: Helpommin, nopeammin, tehokkaammin. Teoksessa Uusitalo, L. (toim.) Kuluttaja virtuaalimarkkinoilla (ss ). Helsinki: Edita Publishing, Artikkelit tieteellisissä aikakauslehdissä: Arnould, E. J. & Thompson, C. J. (2005). Consumer culture theory (CCT): Twenty years of research. Journal of Consumer Research, 31(4), Jos tieteellisessä aikakausilehdessä olevalle (elektroniselle) artikkelille on määritelty Digital Object Identifier (DOI), viittaustapa on seuraava: Arnould, E. J. & Thompson, C. J. (2005). Consumer culture theory (CCT): Twenty years of research. Journal of Consumer Research, 31(4), doi: / Artikkelit sanomalehdessä: Päijät-Hämeen Osuuspankki petrasi. (1998). Keskisuomalainen , Talous, 14. Kuparinen, T. (2003). EU tuomitsi Belgian myöntämät ulkomaalaisyritysten verohelpotukset. Taloussanomat , Uutiset, 9. Raportit ja komiteamietinnöt: Kettunen, P. (1986). Laskentatoimen perusteista. Jyväskylän yliopisto. Taloustieteen laitoksen julkaisuja 80. Jyväskylä. Kirjanpitolainsäädännön uudistamiskomitean mietintö. Komiteamietintö 1990:45. Helsinki: Valtion painatuskeskus. Verohallinnon vuositilastoja. (1990). Verohallitus: Tutkimusjaosto. Verohallituksen julkaisu 517. Helsinki. Kokous- ja konferenssiesitelmät: Christiansen, M. (1993). Roots of Danish Financial Reporting System. Paper presented at British Accounting Association - National Conference University of Strathclyde, Glasgow, UK Digitaaliset lähteet 2 Digitaalisten lähteiden viittaamisen perusta on sama kuin muidenkin lähteiden. Tavoitteena on, että lähde olisi viitteen avulla identifioitavissa ja annettu tieto tai 2 ks. Digitaalisten lähteiden opas wikikirjastossa < sekä Hirsjärvi, Sirkka, Remes, Pirkko & Sajavaara, Paula Tutki ja kirjoita. 13., uudistettu painos. Helsinki: Tammi,

22 22 viittaus tarkistettavissa. Verkkolähteiden identifiointiin tarvittavia perustietoja ovat dokumentin laatijan nimi, julkaisuvuosi, dokumentin otsikko, julkaisufoorumi tai sijaintipaikka, tarkka URL-osoite sekä päiväys, jolloin lähde on tulostettu tai siihen on viitattu. Lähteen URL-osoitteen eteen kirjoitetaan Tulostettu ja tulostuspäivämäärä, jos ko. lähde on tulostettu paperitulosteena tai jos se on tallennettu omalle koneelle tms. Tätä toimintatapaa suositellaan, koska lähteet eivät välttämättä ole tarkistettavissa verkosta jälkikäteen. Jos taas lähde ei ole laajuuden tai tulostussuojausten tms. takia tulostettavissa paperille eikä tallennettavissa omalle koneelle, URL-osoitteen eteen kirjoitetaan Viitattu sekä viittauspäivämäärä. Internet-lähteiden ryhmittelyssä on noudatettava omaa harkintaa ja sovellettava se kyseessä olevan tutkimuksen tarpeisiin. Jos digitaaliset lähteet muodostavat työn kannalta selvästi oleellisen joukon, ne on selvintä jaotella omaksi ryhmäkseen tai tarvittaessa jopa useammaksi erilliseksi kokonaisuudeksi. Alla on esitetty esimerkkejä erityyppisten digitaalisten lähteiden merkitsemisestä lähdeluetteloon. WWW-sivut Jos lähteellä on tekijä: Chandon, P., Morwitz, V. G. & Reinartz, W. J. (2007). Do Intentions Really Predict Behavior? Tulostettu Jos lähteellä ei ole tekijää: Jos dokumentin sisällöstä vastaava organisaatio on tiedossa, voidaan se merkitä tekijän paikalle, esim.: Alma Media (2007). Lehtien levikit ja painokset. Tulostettu Jos dokumentin sisällöstä vastaavaa organisaatiota ei ole tiedossa, merkitään tekijän kohdalle lähteen otsikko. Sähköpostiviestit Internetin kautta voidaan välittää viestejä ja lähteitä, jotka eivät kuitenkaan taltioidu tai arkistoidu verkkoon. Esimerkiksi sähköpostilaatikkoihin kertyvät kirjeet eivät ole julkisia dokumentteja, mutta niihin voidaan soveltaa samoja periaatteita kuin

23 23 muuhunkin yksityiseen kirjeenvaihtoon. Tällaisessa tapauksessa mainitaan tekstissä sähköpostin lähettäjä, päivämäärä ja mahdollisesti viestin sisältö. Sen sijaan henkilökohtaista sähköpostia ei yleensä mainita lähdeluettelossa. (Nissilä, henkilökohtainen viesti ammatillisen opettajakorkeakoulun tutkimus- ja kehittämisstrategiasta). 4.6 Liitteet Tutkimusraportin liitteiksi voidaan laittaa sellainen aineisto, jota ei asian ymmärtämisen kannalta tarvitse esittää varsinaisessa tekstissä. Liitteissä voi olla esimerkiksi aineiston hankkimiseen liittyvää materiaalia, kuten kyselylomake. Liitteet otsikoidaan sekä numeroidaan juoksevasti siinä järjestyksessä kuin niihin viitataan tekstissä.

24 24 LIITTEET LIITE 1: Tutkimusprosessin kuvaus SEMINAARIKÄYTÄNTÖ Ennen seminaaria tulisi olla suoritettuna KATJOA99 Kandidaattiseminaari (yrityksen johtaminen) Pakolliset opinnot -KATJOA10 Yrityksen johtamiseen suuntaavat opinnot Suositellaan: - Kauppatieteiden perusopinnot, - HALTVP11 Tutkimusprosessin hallinta, - HALTVA12 Johdatus keskeisiin tutkimustyötapoihin, - MTTTP1 Tilastotieteen johdantokurssi, - KKSUKTK1 Tieteellinen kirjoittaminen KATJOS99 Tutkimusseminaari Edeltävät opinnot -Kauppatieteen kandidaatin tutkinto Suositellaan: - Syventävät opinnot Seminaari Läsnäolopakko (vähintään 80 %) Läsnäolopakko (vähintään 80 %) Suullinen esitys Tekijä - työn keskeinen sisältö 1-2 kalvoa käyttäen - aiheanalyysi (10 min.) - tutkimussuunnitelma (15 20 min.) - käsikirjoitus (30 min.) Opponentti (vähint. yhtä pitkä kuin esitys) - keskeiset kommentit kalvolle - mahd. muiden osallistujien kommenttien kirjaaminen kirjaaminen Kirjallinen esitys - jakoon viimeistään viikkoa ennen esitystä Aiheanalyysi - jaetaan kaikille sähköpostilla Tutkimussuunnitelma - jaetaan kaikille sähköpostilla Tutkielma - jaetaan kaikille sähköpostilla Tekijä - työn keskeinen sisältö 1 2 kalvoa käyttäen - aiheanalyysi (10 min.) - tutkimussuunnitelma (15 20 min.) - käsikirjoitus (30 min.) Opponentti (vähint. yhtä pitkä kuin esitys) - keskeiset kommentit kalvolle - mahd. muiden osallistujien kommenttien Aiheanalyysi - jaetaan kaikille Tutkimussuunnitelma - jaetaan kaikille Käsikirjoitus tai pro gradu - ohjaajalle ja opponentille koko työ; muille osallistujille nimiölehti, sisällysluettelo ja lähdesivut Tiedonhankintataitojen opetus Kirjaston järjestämä opetus, 2 t Kirjaston järjestämä opetus, 2 t TUTKIELMAN TEKO Kandidaattitutkielma Pro gradu -tutkielma Aiheen valitseminen ja hyväksyttäminen Aiheeseen perehtyminen Kirjallinen esitys Tutkimuksen suunnitteleminen Kirjallinen esitys - oma vastuu - oma mielenkiinto - resurssit - toimeksiannot - aihe hyväksytettävä ohjaajalla ei sitoumuksia ennen tätä Aiheanalyysi s. - ks. ohjeet sisällöstä - oma vastuu - oma mielenkiinto - resurssit - toimeksiannot - aihe hyväksytettävä ohjaajalla ei sitoumuksia ennen tätä Aiheanalyysi - min. 5 s. - ks. ohjeet sisällöstä Tutkimussuunnitelma - 7 s. - ks. ohjeet sisällöstä Tutkimussuunnitelma s. - ks. ohjeet sisällöstä Tutkimuksen toteuttaminen Itsenäistä tutkimustyötä Itsenäistä tutkimustyötä Raportoiminen Kirjallinen esitys Kandidaattitutkielma - ohjeellinen pituus tekstis. + liitteet - ks. ohjeet muotoseikoista Pro gradu -tutkielma - ohjeellinen pituus tekstis. + liitteet - ks. ohjeet muotoseikoista Tarkastus - yksi tarkastaja - kaksi tarkastajaa (1. tarkastaja ohjaaja)

25 25 - oikeakielisyys - jättämisen jälkeen ei enää korjauksia - oikeakielisyys - jättämisen jälkeen ei enää korjauksia Kirjallinen esitys Kypsyysnäyte (kieli + asiasisältö) Kypsyysnäyte (asiasisältö) Valmistuminen 10 op 40 op

26 26 LIITE 2: Ohjeita stipendien hakemiseen Tampereen yliopiston Tukisäätiö Yritykset ja yhteisöt voivat tehdä Tampereen yliopiston Tukisäätiölle lahjoituksia tietyillä yliopiston edustamilla aloilla tapahtuvaan tutkimustyöhön. Lahjoituksesta jaetaan 90 % stipendinä opiskelijalle ja 10 % varataan säätiön yleiskustannuksiin. Lisätietoa Tukisäätiön stipendien hakemisesta sekä tarvittavat lomakkeet löytyvät osoitteesta: Lisätietoja antaa tukisäätiön toimistonhoitaja Kirsti Ahola, puh , kirsti.ahola@uta.fi Tukisäätiön kotisivut löytyvät osoitteesta: Tampereen yliopiston kauppatieteiden opiskelijoiden tukisäätiö Tampereen yliopiston kauppatieteiden opiskelijoiden tukisäätiö tukee ja edistää Tampereen yliopiston kauppatieteiden opiskelijoiden opintoja, mikä tapahtuu myöntämällä avustuksia ja apurahoja Tampereen yliopiston kauppakorkeakoulun piirissä harjoitettavaa tutkimustyötä varten. Yritykset, yhteisöt ja yksityishenkilöt voivat lahjoittaa säätiön kautta varoja kauppatieteelliseen tutkimustoimintaan. Säätiö pidättää opiskelijalle lahjoitettavasta apurahasta 5 % suuruisen hallinnointipalkkion. Lisätietoa sekä stipendeihin liittyvät lomakkeet löytyvät Tampereen yliopiston kauppatieteiden opiskelijoiden tukisäätiön kotisivuilta:

27 27 LIITE 3: Nimiölehden malli TAMPEREEN YLIOPISTO Johtamiskorkeakoulu TUTKIELMAN OTSIKKO Yrityksen johtaminen Pro gradu -tutkielma Syyskuu 2014 Ohjaaja(t): Päivi Proffa Etunimi Sukunimi

28 28 LIITE 4: Tiivistelmän malli TIIVISTELMÄ Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu, yrityksen johtaminen Tekijä: SUKUNIMI, ETUNIMI Tutkielman nimi: Tutkielman otsikko Pro gradu -tutkielma: 77 sivua, 3 liitesivua Aika: Syyskuu 2014 Avainsanat: avainsana, avainsana, avainsana Tiivistelmä alkaa.

29 29 LIITE 5: Lähdeluettelon malli LÄHTEET Kirjallisuus Aaltola, J. & Valli, R. (2001). Ikkunoita tutkimusmetodeihin I. Jyväskylä: PKkustannus. Anderson, J. C. & Narus, J. A. (2004). Business market management. Understanding, creating and delivering value. Upper Saddle River: Pearson Prentice Hall. Arnould, E. J. & Thompson, C. J. (2005). Consumer culture theory (CCT): Twenty years of research. Journal of Consumer Research, 31 (4), Malhotra, N. K. & Peterson, M. (2001). Marketing research in the new millennium: Emerging issues and trends. Marketing Intelligence and Planning, 19 (4), Mitronen, L. (2002). Hybridiorganisaation johtaminen: Tapaustutkimus kaupan verkosto-organisaatiosta. Acta Universitatis Tamperensis 877. Tampere: Tampere University Press. Moisander, J. & Valtonen, A. (2002). Tietoyhteiskunta tehoyhteiskunta: Helpommin, nopeammin, tehokkaammin. Teoksessa Uusitalo, L. (toim.) Kuluttaja virtuaalimarkkinoilla. Helsinki: Edita Publishing, Muut painetut lähteet Pirkanmaan TE-keskuksen vuosikertomus Pirkanmaan TE-keskuksen työvoimaosaston laatututkimusraportti WWW-sivut Tilastokeskus Vähittäiskaupan myynti kasvoi heinäkuussa 8,3 prosenttia. Tulostettu _tie_002.html. Henkilölähteet Pirkanmaan TE-keskuksen työvoimaosaston kehittämispäällikkö Sirpa Kanniston haastattelu

30 30 LIITE 6: Tutkimuksen tekijän ja opponentin tarkistuslista 1. Seminaarityön nimi ja tutkimustehtävä Vastaako tutkielman otsikko sen sisältöä? Onko työn alussa ilmoitetut tavoitteet ja ongelmat ilmaistu selvästi ja perustellusti? 2. Tarkasteltavien kysymysten ja ongelmien hahmottaminen Miten tutkimustehtävään liittyvät kysymykset on ymmärretty? Onko jotain olennaista sivuutettu? Ovatko kaikki esitetyt kysymykset tutkimuksen tavoitteen kannalta tarpeellisia? Kuinka esitettyjä kysymyksiä on käsitelty tutkielmassa? 3. Tutkimusmenetelmät Kuinka käytetyt menetelmät on ilmaistu? Vastaako asian käsittely ilmoitettua menetelmää? Olisiko jollain toisella menetelmällä voitu ehkä päästä parempiin tuloksiin? 4. Lähteiden valinta ja käyttö Mihin lähteisiin työ perustuu? Onko lähteiden valinta käsiteltävän tutkimustehtävän kannalta perusteltu? Puuttuuko lähteistä jotain aiheen kannalta olennaista? Onko lähteitä ymmärretty ja tulkittu oikein? Onko jotain tutkimustehtävän kannalta olennaista jäänyt huomaamatta lähdeaineistossa? 5. Tutkimusraportin jäsentely Onko käytetty jäsentely esitetyn tutkimustehtävän ja tutkimuksen tulosten esittämisen kannalta tarkoituksenmukainen? Eteneekö tutkielma johdonmukaisesti? Tekeekö jäsentely tutkielmasta tasapainoisen vai saako jokin teema suhteettomasti huomiota? 6. Päätelmien tekeminen Seuraavatko tutkielmassa esitetyt päätelmät siinä asetetusta tutkimustehtävästä? Olisiko tutkija voinut tehdä aineistonsa pohjalta vielä muita päätelmiä? Ovatko tutkijan päätelmät tutkimusaineiston kannalta liian rohkeita tai liioiteltuja? 7. Lähdeviitteet Onko viitteissä esitetty dokumentaatio riittävä? Ovatko viitteissä annetut tiedot oikein? Onko viitteiden merkitsemisessä käytetty johdonmukaisesti samaa merkitsemistapaa? Onko merkitsemistapa riittävä ja selkeä? Vastaavatko viitteiden merkinnät lähdeluettelon merkintöjä? 8. Tutkimuksen kieli ja tyyli Onko tutkielmassa käytetty kieli ja tyyli tutkimuksen tarkoitukseen nähden sopivaa? Onko tutkielma kieliopillisesti moitteeton ja sujuva? 9. Lähdeluettelo Onko lähdeluettelossa mainittu kaikki käytetty aineisto? Ovatko käytetyt merkinnät selkeitä, yksiselitteisiä, johdonmukaisia ja riittäviä?

31 31 Linkkejä ja kirjallisuutta kirjoittajan avuksi: Akateemisen kirjoittamisen verkko-oppimateriaali Kielijelppi osoitteessa APA tekniikasta ohjeita ja esimerkkejä osoitteessa Kirjoittamisen ja kielenhuollon verkko-oppimateriaali Kirjoittajan ABC-kortti osoitteessa Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen kotisivut osoitteessa Hirsjärvi, S., Remes, P. & Sajavaara, P. (2007). Tutki ja kirjoita. 13., uudistettu painos. Helsinki: Tammi. Iisa, K., Oittinen, H. & Piehl, A. (2006). Kielenhuollon käsikirja. 6., laajennettu ja päivitetty painos. Helsinki: Yrityskirjat Oy.

32 32 LIITE 7: Pro gradun julkisuuden rajaaminen T A M P E R E E N Y L I O P I S T O Johtamiskorkeakoulu ANOMUS PRO GRADUN JULKISUUDEN RAJAAMISEKSI Tekijä(t) Tutkielman nimi Julkisuudelta rajattavat sivut Julkisuuden rajaamisen peruste Julkisuus rajattu ajalla (maksimi 3 vuotta) Tampereella päivänä kuuta 20 Tutkielman tekijän (tekijöiden) allekirjoitus Nimenselvennys Postiosoite: Postinro ja -toimipaikka: Hyväksyn julkisuuden rajaamisen: Tampereella päivänä kuuta 20 Työn ohjaajan allekirjoitus Nimenselvennys

33 33 LIITE 8: Pro gradu -tutkielman arvostelussa käytettävä lomake Johtamiskorkeakoulu Tutkinto-ohjelma Opiskelijan nimi Tutkielman otsikko Opiskelijanumero ARVIOITAVAT OSA-ALUEET Aihe Tutkimustehtävä ja -kysymykset Teoreettinen viitekehys Tutkimusmenetelmät ja aineisto Analysointi ja tulosten esittäminen Tulosten tulkinta ja johtopäätökset Tieteellinen esitystapa Arvosanaesitys (1 5): Tutkielman laajuus (op): [+ Arvioinnin vapaa/sanallinen osuus/lausunto erillisellä liitteellä.] [lomakkeen loppuun:] Päiväys Tutkielman tarkastajat (nimi & allekirjoitus)

34 LIITE 9 PRO GRADU TUTKIELMIEN ARVIOINTIPERUSTEET 34