OYS - ERITYISVASTUUALUEEN LABORATORIOTOIMINNAN YHTEISTYÖSELVITYS

Transkriptio

1 OYS - ERITYISVASTUUALUEEN LABORATORIOTOIMINNAN YHTEISTYÖSELVITYS Selvityshenkilön ja työryhmien raportit Mukana suunnitelmassa: Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Kainuun maakunta -kuntayhtymä Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Lapin sairaanhoitopiiri Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri

2 2 Esa Ahonen ja Sari Nevakivi (toim), luonnos

3 3 SISÄLTÖ 1. Tiivistelmä 3 2. Selvityksen taustaa 4 3. Laboratorioyhteistyön taustaa 4 4. Laboratorioiden ERVA-strategia Yhteistyön tavoitteet 5 6. Yhteistyön BSC-pohjainen tarkastelu 5 7. Sairaanhoitopiirien laboratorioiden näkemykset yhteistyöstä 7 8. Yhteenveto työryhmien tuloksista 7 9. Yhteistyömallien vaihtoehdot Toimenpide-ehdotukset ERVA alueen laboratorioyhteistyön kehittämiseksi Kirjallisuutta Liitteet 14 Liite 1. Tietojärjestelmä työryhmän raportti 14 Liite 2. Hankinta työryhmän raportti 17 Liite 3. Toimintojen harmonisointi työryhmän raportti 22 Liite 4. Henkilöstö työryhmän raportti 30 Liite 5. Kliinisen kemian erikoisalan tilanne ERVA-alueella 36 Liite 6. Patologian alan yhteistyö ja sen kehittäminen OYS-ERVA alueella 37 Liite 7. Patologian alan yhteistyö ja sen kehittäminen OYS-ERVA alueella, 48 erikoisalakohtainen katsaus Liite 8. Laboratorioyhteistoiminnan vaihtoehtojen vertailu 53 Liite 9. Tilastotietoja 55

4 Liite 10. Tutkimuslogistiikka - nykytila ja tavoitteet 57 4

5 5 1. Tiivistelmä OYS-ERVA-alueella tuotetaan vuosittain noin 10 miljoonaa laboratoriotutkimusta, joista noin 6 miljoonaa tutkimusta erikoissairaanhoidossa ja noin 4 miljoonaa perusterveydenhuollon yksiköissä. ERVA-alueella julkisella sektorilla työskentelee lähes 600 laboratorioalan ammattihenkilöä. ERVA-alueen laboratoriot ovat tehneet vapaamuotoista yhteistyötä, jota on mahdollista edelleen huomattavasti syventää. Tietojärjestelmiä, laitteita, menetelmiä, laatujärjestelmää, viitearvoja, ohjekirjoja ja työtapoja yhtenäistämällä työn tuottavuutta ja laatua on mahdollista lisätä pitkällä aikavälillä huomattavasti. Alueen perusterveydenhuollon yksiköt on tarkoituksenmukaista saada saman kehitystyön piiriin. Lainsäädännön muutokset edellyttävät ja mahdollistavat ERVA-tasoisen yhteistyön lisäämistä. Ammattitaitoisen ja riittävän laboratoriohenkilöstön saatavuuden turvaamiseksi tulee tehdä yhteistyötä terveydenhuollon yksiköiden ja koulutusorganisaatioiden kesken. Mikäli ammattihenkilöitä siirtyy kriittisiltä aloilta alueen ulkopuolelle, tutkimukset ja niihin liittyvä osaaminen seuraavat mukana. Sairaanhoitopiirien laboratorioilla on yhteinen tahtotila yhteistyön lisäämiseksi. ERVA alueen laboratorioiden edustajat ovat selvittäneet yhteistyömahdollisuuksia aikana. Neljässä työryhmässä (tietojärjestelmät-, hankinnat-, toimintojen harmonisointi- ja henkilöstö-työryhmä) on koottu yksityiskohtaista tietoa laboratorioyhteistyön edellytyksistä. Tämän selvityksen perusteella raportin valmistelija esittää laboratoriopalvelujen yhteistä organisaatiomallia ja liikelaitoskuntayhtymän perustamista. Hankintayhteistyötä pitää yhdenmukaistaa ja aikatauluttaa siten, että suuret laitteet, reagenssit ja laitteiden huoltopalvelut tulevat sen piiriin. Laboratoriopalveluista tulee laatia logistiikan kokonaisarviointi näytteiden, tarvikkeiden, varastoinnin ja kuljetusten osalta. ERVA-alueen ulkopuolisten ostopalvelujen kilpailuttaminen ja hankinta tulee tehdä yhteistyössä. Laboratoriotietojärjestelmä tulee uusia yhteishankintana tai integroida nykyiset järjestelmät keskenään. Yhteisen ja/tai yhteensopivan tietoverkon avulla tulee kehittää sähköistä asiointia, sähköistä ajanvarausta, tiedotusta, ohjeistusta, sähköistä rekrytointia sekä etätyötä. Yhteisen organisaatiomallin avulla pitää sopia ERVA-alueen laboratorioiden yhteistyöstä ja työnjaosta. Yhteisistä koulutustavoitteista tulisi sopia henkilöstön saatavuuden turvaamiseksi. Alueella tulee olla yhtenäinen laboratorioalojen ammatillinen täydennyskoulutus. Raportin valmistelija esittää OYS:n erityisvastuualueen laboratorioyhteistyön käynnistämistä siten, että tavoitteena on vuoden 2012 alusta alkaen kliinisen kemian, kliinisen mikrobiologian, patologian ja muiden mahdollisten laboratorioalojen palvelut kattava organisaatio. Tätä ennen tulee käynnistää tarvittavat valmistelutoimenpiteet vuosien aikana. ERVA alueen kuntien tulisi voida osallistua hankkeen suunnitteluun ja toteutukseen oman sairaanhoitopiirinsä kautta.

6 6 2. Selvityksen taustaa ERVA-johtoryhmä päätti kokouksessaan selvittää laboratoriotoiminnan yhteistyömahdollisuuksia ja asian valmistelijaksi nimettiin hallintoylilääkäri Esa Ahonen Kainuusta. Samaan aikaan ERVA-alueen laboratorioiden edustajat olivat tahollaan käynnistäneet yhteistyömahdollisuuksien kartoittamisen. Tekeillä olevat selvitystyöt yhdistettiin ja asiasta laadittiin suunnitelma, jota esiteltiin ERVA kesäpäivillä Oulussa Tuolloin päätettiin, että suunnitelma laboratorioyhteistyöstä viedään sairaanhoitopiirien hallitusten ja Kainuussa sosiaali- ja terveyslautakunnan käsittelyyn syksyn aikana. Näissä tehtiin syksyllä 2009 periaatepäätökset jatkaa asian eteenpäin saattamista. Tämä raportti sisältää yhteenvedon tehdystä selvityksestä sekä erilliset työryhmien tuottamat selvitykset. 3. Laboratorioyhteistyön taustaa Laboratorioyhteistyötä on aiemmin selvitetty Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueen laboratorio- ja kuvantamispalvelujen kehittämishankkeessa (LAKU-projekti) Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä on valmistunut 2003 myös diagnostiikan tulosyksikön alueellinen selvitys ja sen jatkoselvitys, jotka sisältävät laboratorion, mikrobiologian, patologian, kliinisen neurofysiologian, radiologian ja lääkehuollon kehittämistoimenpiteiden arviointia. Yhteistyön taloudellisista vaikutuksista ERVA-tasolla on myös laadittu selvitys (Kaisto 2003). Pohjois-Suomen johtamiskoulutuksen (POJO) yhteydessä on valmistunut 2005 laboratorioiden ERVA strategia, jossa on valmisteltu toimenpide-ehdotuksia mm. hankinnoista, tietojärjestelmistä ja ohjeistuksesta. Erikoissairaanhoidon yhteistyö ja työnjako Pohjois-Suomessa hankkeen loppuraportissa 2007 on sivuttu monelta osin laboratorioyhteistyötä. Hankkeen kolme pääprojektia erikoisalakohtainen yhteistyö, osaaminen ja osaajat sekä tiedon hallinta ja käytettävyys ovat kaikki edistäneet laboratorioyhteistyön mahdollisuuksia OYS:n erityisvastuualueella. 4. Laboratorioiden ERVA strategia 2005 Vuonna 2005 kootussa ERVA strategiassa on arvioitu OYS-erityisvastuualueen laboratorioyhteistyön mahdollisuuksia ja määritetty alla mainitut kehittämisen painopistealueet. Yhteistyötavoitteiden toteutuminen on ollut monista syistä johtuen vaihtelevaa. Alla on arvioitu osatavoitteiden tähän astista toteutumista (suluissa kursiivilla): laitteiden, tarvikkeiden ja reagenssien yhteishankinnat (hankintasihteeri, toteutunut osittain) laitteiden huoltopalvelut (toteutunut vain osittain) ostopalvelututkimusten kilpailuttaminen ja yhteishankinnat (ei ole toteutunut) asiantuntijoiden saatavuus (osittain toteutunut) yhteensopivien tutkimusmenetelmien ja -valikoimien ylläpitäminen ja kehittäminen (epäyhtenäisyyttä, ei ole toteutunut ERVA-tasolla kovin hyvin) laboratorioiden työnjako (ei ole tehty)

7 7 tutkimusten keskittäminen ja hajauttaminen (ei ole tehty, tutkimusten ja osaamisen hajautumista ERVA-alueen ulkopuolelle) Lainsäädännön uudistumisen arvioidaan helpottavan ja edistävän tulevaisuudessa ERVA yhteistyötä. Terveydenhuoltolaki ja palvelurakenneuudistus mahdollistavat aiempaa paremmin palvelujen järjestämisen alueellisena kokonaisuutena. Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon laboratoriopalvelut on jo järjestetty useilla paikkakunnilla ja seutukunnilla yhteisen organisaation kautta. Kainuun hallintokokeilussa on ollut vuodesta 2005 alkaen yksi ja yhteinen laboratorio, samantyyppinen järjestely toimii myös Keski-Pohjanmaalla. Oulun kaupungin perusterveydenhuolto ja osa ympäristökunnista ovat hankkineet laboratoriopalvelut Oulun yliopistosairaalan laboratoriosta. Oulaisten kaupunki hankkii palvelut Oulaskankaan aluesairaalasta. Rovaniemen kaupunki hankkii laboratoriopalvelut Lapin keskussairaalasta sekä Kemin kaupunki ja Simon kunta Länsi-Pohjan keskussairaalasta. 5. Yhteistyön tavoitteet Laboratorioyhteistyön tavoitteena on palvelujen yhtenäistäminen ja integraatio siten, että muutokset edistävät palvelujen saatavuutta, laatua ja alueen muuta yhteistyötä. Tarvittaviin valmistelutoimenpiteisiin tulee ryhtyä mahdollisimman pian jo vuoden 2010 aikana. Yhteistyön laajentaminen tulisi aloittaa toimenpiteistä, joissa ajalliset ja/tai rahalliset säästöt ovat todennäköisimmät ja suurimmat. Ilman laajamittaista yhteistyötä OYS:n erityisvastuualueen kliinistä laboratoriotoimintaa voi uhata taantuminen ja sirpaloituminen. Palvelujen uhanalaisuus ja turvaamistarve edellyttävät laboratorioiden ERVA -yhteistyön ohjaamista hallinnollisin päätöksin. Laboratorioammattilaiset ovat tässä selvityksessä kuvanneet ne aihealueet, missä yhteistyö antaa uusia mahdollisuuksia. Laboratorioyhteistyön lisääminen ja syventäminen merkitsee toteutuessaan useiden vuosien muutosprosessia, joka koskee kaikkia yhteistyöhön osallistuvia osapuolia. Tavoitteena tulee olla organisaatio, joka on toimintakykyinen, kustannustehokas ja toimintavaltainen. Onnistuessaan muutos voi olla vaiheittainen lisäten toimintojen integraatiota. Siihen liittyy erikseen alla määriteltyjä reunaehtoja ja tavoitteita, jotka toimivat laboratorioyhteistyön yleisinä perusteluina: ERVA-alueen elinvoiman tukeminen ja lisääminen laajan kokonaishyödyn hakeminen osaoptimointia välttäen alueiden välisen win-win periaatteen hakeminen vastavuoroisesta työnjaosta sopiminen käytäntöjen, standardien, järjestelmien yhtenäistäminen laite-, tarvike- ja reagenssihankintojen yhtenäistäminen yksi ja yhteinen laboratoriotietojärjestelmä koko ERVA -alueelle alueen kuntien saaminen mukaan yhteistyöhön hallintopalvelujen yhteiskäyttö 6. Yhteistyön BSC-pohjainen tarkastelu

8 8 Laboratorioyhteistyön lisäämisen vaikutuksia tarkastellaan seuraavassa tasapainotetun mittariston (balanced score card, BSC) mukaisesti asiakkaiden, prosessien, talouden, henkilöstön sekä ERVA alueen elinvoiman näkökulmista. Asiakasnäkökulma näytteiden otto pysytetään kaikissa järjestelyissä mahdollisimman pitkälle lähipalveluna sähköinen ajanvarausohjelma mahdollistaa potilaille näytteenotto- tai tutkimuspaikan valinnan ja ajanvarauksen ja edistää hoidon saatavuutta (shp:n sisällä tai ERVA-alueella sovitun työnjaon mukaisesti) lyhyt tulosviive ja helppo tulosten saatavuus vaikuttavat potilaan hoidon onnistumiseen ohjekirjojen, menetelmien ja viitearvojen yhtenäistäminen on potilaiden edun mukaista ja lisää kokonaisuuden kannalta työn tuottavuutta kansalaisten katseluoikeus 2011 (Laki sosiaali- ja terveydenhuollon sähköisestä asioinnista 159/2007) tulossa oleva potilaan vapaa liikkuvuus ja vapaavalinta-mahdollisuus ERVA alueen yhtenäinen sähköinen asiointi sähköiseen asiointiin tukeutuva yhtenäinen palveluohjaus (24/7) yhtenäinen netti-pohjainen potilasohjeistus ja ajanvaraus toimipisteiden yhtenäinen laatujärjestelmä vertailukelpoiset menetelmät, tulokset ja viitearvot asiantuntijaosaamisen hyödyntäminen ERVA alueella Prosessinäkökulma toimintojen integraatioastetta on mahdollista lisätä (harmonisaatiotavoite 80 %) tavoitteena ERVA alueen laboratoriotietojärjestelmien yhtenäistäminen ja verkottuminen ERVA-alueen keskinäistä työnjakoa ja yhteistyötä voi huomattavasti edelleen kehittää yhteinen laatujärjestelmä tehostaa palveluprosesseja ERVA alueen yhteistyö on vahva vetovoimatekijä osaoptimoinnin vähentäminen päätöksenteossa Talousnäkökulma tavoitteena tuottavuuden kasvu; palvelujen ylläpitäminen/ kehittäminen kustannuksia lisäämättä haasteina uudet palvelutarpeet ja niihin liittyvät uudet kustannukset laboratoriopalvelujen yhtenäistäminen lisää toimintojen laatua ja kustannustehokkuutta toimintojen harmonisointi tulevaisuuden keskeisenä tavoitteena tavoitteena perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palvelujen integraatio (vrt. Terveydenhuoltolaki) päällekkäisten / rinnakkaisten resurssien käytön tehostaminen Henkilöstönäkökulma tavoitteena OYS-ERVA alueen yhteinen henkilöstöpolitiikka yhtenäinen ammatillinen täydennyskoulutus yhteinen rekrytointi ja vetovoimatekijöiden hyödyntäminen henkilöstöllä ns. kotipesä periaate etäyhteydet ja verkkotyömahdollisuus ERVA alueen elinvoima henkilöstön saatavuuden varmistaminen osaajien ja osaamisen tukeminen ERVA -alueella

9 9 aluetalouden tukeminen toimintojen synergiahyödyn hakeminen ns. skaalaedun hakeminen (yhden asian tekeminen ERVA-alueella yhteen kertaan) systeemianalyyttinen tarkastelu (kokonaisuuksien hallinta) pitkien etäisyyksien ja harvan asutuksen edellyttämät ratkaisut (ns. hyvät käytännöt) tietotekniikan mahdollisuudet laajentuvat tulevaisuudessa 7. Sairaanhoitopiirien laboratorioiden näkemykset yhteistyöstä ERVA-alueen sairaanhoitopiirien laboratorioilla oli yhteistyön kehittämisneuvottelu ja Oulussa. Laboratorioilla todettiin tällöin olevan yhteinen tahtotila yhteistyön lisäämiseksi, vaikka organisaatiomalliin ei vielä tässä vaiheessa muodostunut yhtenäistä kantaa. Asian valmistelua päätettiin jatkaa neljässä työryhmässä, joiden yhteistapaaminen ja -neuvottelu oli Oulussa ja Työryhmien raportit ovat loppuraportin liitteissä 1-4. Viimeisimmän yhteistapaamisen ja neuvottelun jälkeen raporttiin on tehty yksittäisiä tietojen tarkennuksia sekä lisätty raportin valmistelijan esitys jatkotoimenpiteistä (kpl 10). Raportin viimeisimmästä versiosta on pyydetty laboratorioiden erilliset kannanotot mennessä. Työryhmät Tietojärjestelmätyöryhmä Hankintatyöryhmä Toimintojen harmonisointityöryhmä Henkilöstötyöryhmä pj Timo Kouri pj Pirjo Myllykoski pj Tuula Svanberg pj Katri Vuopala 8. Yhteenveto työryhmien tuloksista Tietojärjestelmätyöryhmän ehdotukset (liite 1) Tietojärjestelmätyöryhmä on arvioinut nykyisten laboratoriotietojärjestelmien yhteensopivuutta ja toimivuutta sekä toimenpiteitä, joita yhteistyön laajentaminen edellyttää. 1. Perustetaan OYS-erityisvastuualueelle tietohallinnon koordinaatioelin tietojärjestelmähankintoja varten jo vuonna Merkittävät OYS:n erityisvastuualueen terveydenhuollon tiedonhallinnan linjaukset tulisi käsitellä siellä. Laboratorioiden tietojärjestelmien pitäisi olla osa suurempaa erityisvastuualueen tiedonhallintaa. 2. Seurataan rekisterinpitäjärajan kehitystä uusissa terveydenhuollon säädöksissä. Uudistetaan tietojärjestelmiä vastaavasti. Tämä tarkoittaa, että Kansallisen Terveysarkiston kehitystä tulee seurata ja tarvittaessa vaikuttaa siihen. 3. Selvitetään mahdollisuudet yhteisten tiedonhallinnan ammattilaisten toimien (tai virkojen) perustamiseen sekä erityisvastuualueen laboratoriotoimintaa että muuta tiedonhallintaa ajatellen. 4. Tuetaan kunkin sairaanhoitopiirin alueellista diagnostista tiedonkulkua eri tiedonsiirron rajapinnoilla, jotta erityisvastuualueen yhteistyö sujuu helpommin.

10 10 5. Selvitetään tarpeet ja mahdollisuudet esim. etäyhteyksien avulla digitaaliseen potilastulosten konsultaatioon aluksi mikroskopiatutkimusten alalla (patologia, hematologia, genetiikka). Isotooppitutkimusten erityisvastuualueen tasoinen lausuntotoiminta on jo käytäntönä. Hankintatyöryhmän ehdotukset (liite 2) Hankintatyöryhmä on arvioinut laboratoriotarvikkeiden, laitteiden ja ostopalvelujen hankintamenettelyjä ja niihin tarvittavia muutoksia yhteistyön lisääntyessä. Hankintayhteistyötä on tehty ERVA alueella jo ennestään, mutta yhteistyötä on mahdollista edelleen lisätä. Hankintayhteistyö liittyy oleellisena osana toimintojen harmonisointiin (toimintojen yhtenäistämiseen). Organisointi 1. ERVA-alueella jo sovittu hankintakäytäntö ja valtuutukset arvioidaan ja käytännöistä sovitaan uuden organisaatiomallin mukaisesti. 2. PPSHP:n laboratorion hankinnoista vastaava viranhaltija/toimenhaltija tekee yhteenvedon koko ERVA-piirin hankinnoista vuosittain ja kutsuu koolle shp:ien laboratorioiden edustajat kokoukseen, jossa päätetään, mitkä hankinnat tehdään yhteisinä. Näitä yhteishankintoja varten muodostetaan hankintatyöryhmä. 3. Hankintatyöryhmä valitsee keskuudestaan puheenjohtajan, joka johtaa hankintaprosessia, on yhteydessä hankintatoimistoon ja ryhmän jäseniin tai resursoidaan pysyvä hankintatyöryhmien puheenjohtaja, joka johtaa jokaisen hankinnan toteuttamisen. Tällainen henkilö voisi olla esim. hankintasihteeri, joka osaa projektityön. 4. PPSHP:n hankintatoimistoon resursoidaan tarvittava henkilöstö. 5. PPSHP:n hankintatoimisto vastaa hankintalainsäädännön ja hankinnan teknisestä asiantuntemuksesta. 6. Hankintatyöryhmä vastaa hankintakriteereistä ym. prosessiin kuuluvista laboratorioalan asiantuntijatehtävistä. 7. Sairaanhoitopiirit maksavat sovitun hinnoittelun mukaisesti hankintaan liittyvästä hankintatoimiston ja hankintatyöryhmän puheenjohtajan työstä. Yhteishankintojen kohteet 1. Kaikki harmonisoinnin (toimintojen yhtenäistämisen) kannalta välttämättömät hankinnat. 2. EU- ja kansallisen kynnysarvon ylittävät hankinnat. 3. Kaikki mahdolliset em. kilpailutuksen kohteet arvioidaan yhteishankinnan näkökulmasta. 4. Yhteishankintoja voidaan toteuttaa myös ilman koko ERVA-alueen osallistumista. 5. Hankintakäytäntöjen helpottamiseksi virtuaalikokoukset tulee saada sujuvasti toteutettaviksi (ATK- ja videoneuvottelutoiminnot). Toimintojen harmonisointityöryhmän ehdotukset (liite 3) Toimintojen harmonisoinnilla (yhtenäistämisellä) pyritään palvelujen kattavaan keskinäiseen integraatioon ja työnjakoon. Harmonisoinnin tulisi kattaa kaikki keskeiset laboratoriopalvelujen osa-alueet (mm näytteenotto, pikamittaukset sekä näytteiden käsittely, kuljetus, säilytys, analysointi, tietotekninen käsittely ja laadunvarmistus). Toimintojen harmonisointityöryhmä esittää yhteistyön aloittamista toimenpiteistä, joissa säästöt ovat ajallisesti tai taloudellisesti todennäköisimmät ja suurimmat.

11 11 Perustetaan OYS-erityisvastuualueelle laboratorioasioita hoitava toimielin, joka kokoontuu määräajoin ja sopii yhteisistä tehtävistä ja vastuuhenkilöistä sekä aikatauluttaa tehtävät. Sovitaan kaikesta hankintayhteistyöstä ja työnjaosta OYS:n ERVA-alueen hankintarenkaille sovitulla tavalla (ks. Hankintaryhmän raportti). Kun on yhteiset laitteet ja alihankintatavat, voi muitakin menetelmiin liittyviä asioita yhtenäistää. Asiantuntijayhteistyöllä tavoitellaan tiiviimpää organisaatiota/yhteistoimintasopimusta 1. Tutkimusten porrastaminen muuttuvissa olosuhteissa: - keskittäminen ja järkevä hajauttaminen. 2. Laatuyhteistyö: - yhteisen Erva-alueen toiminta-/laatukäsikirjan laatiminen huomioiden ISO sisäisen ja ulkoisen laadunvalvonnan menettelytavoista sopiminen. 3. Atk-järjestelmät: - uusitaan yhdessä seuraavat 10 vuotta, tavoitteena samanmerkkiset tietojärjestelmät, ks. Tietojärjestelmäryhmän raportti. 4. Vieritutkimusten koordinointi, perustetaan työryhmä, jonka tehtävänä on: - laitekannan, analyysimenetelmien, hoitoyksiköiden ohjaustapojen, työ- ja muiden ohjeiden ja menettelytapojen yhtenäistäminen. - vieritutkimusten käytön yhtenäistäminen ERVA alueella. 5. Kehittämis- ja koordinointityö: - varaudutaan lyhyen ja pitkän aikavälin laitteiden/laitteistojen suunnitteluun, tutkimusten ja käytettävien menetelmien valintaan sekä kansallisten suositusten käyttöönottoon. 6. Ohjeistuksen luonti: - potilaskohtaisiin tutkimuksiin: isotooppitutkimukset, EKG ja rasitus-ekg, sekä muiden potilaskohtaisten rasitustutkimukset teko- ja tulkintaohjeineen, lisäksi näihin tutkimuksiin liittyvät potilasohjeet. - näytteenottotoiminnan ohjeistus sisältäen potilasohjeet. 7. Koulutus: - asiantuntijoiden yhteistä erikoistumis- ja täydennyskoulutusta kehitetään mm. osaamisalueittaisten yhteispäivien (esim. mikrobiologiset osa-alueet) ja etäkoulutuksen (erva-luennot) avulla. - tehostetaan asiantuntijoiden erikoistumiskoulutusta. Yhteinen tutkimusohjekirja Selvitetään miten muut neljä sairaanhoitopiiriä voivat liittyä OYS:n internetissä olevan tutkimusohjekirjan käyttöön. Yhteistyössä osallistutaan yhteisiin kustannuksiin. Henkilöstötyöryhmän ehdotukset (liite 4) Henkilöstötyöryhmän toimintaan on osallistunut laboratorioiden edustajien lisäksi työntekijäjärjestöjen edustajia. Työryhmän yhteenvedossa on arvioitu mahdollisia muutoksia, joita laboratorioyhteistyön laajentumisesta aiheutuu. Välittömien muutosten oletetaan olevan pääosin vähäisiä. Pitkällä tähtäimellä osaavan henkilöstön turvaaminen on merkittävä henkilöstön hyvinvointia lisäävä tekijä. Nähtävillä olevasta eläköitymisestä ja vähäisestä alueellisesta koulutuksesta johtuva tuleva työvoimapula pakottaa toiminnan uudelleen järjestämiseen. Erikoisanalytiikkaa voidaan jossain määrin keskittää nykyistä enemmän, mutta alueen päivystävien ja operatiivista toimintaa tekevien

12 12 sairaaloiden palvelut on säilytettävä niissä. Lisäksi näytteenotto ja perusanalytiikka on oltava lähellä asiakasta. Keskittämisen vaarana on työntekijöiden työnkuvan yksipuolistuminen sekä keskeisissä toimipisteissä että äärialueilla. Se voi tehdä työpaikoista vähemmän kiinnostavia ja kaventaa osaamista. Laboratoriohenkilöstön (Tehy ry) edustajien mukaan työjärjestelyjä suunniteltaessa tulee tavoitteena olla kokoaikainen laboratoriohoitajan työ perusterveydenhuollon työyksiköissä. Laadukkaan näytteen turvaamisen perusedellytyksenä pidämme näytteenottotoiminnan säilyttämistä laboratoriohoitajien ja bioanalyytikkojen perustehtävänä, jota ei tule siirtää vähemmän alalle koulutettujen tehtäväksi. Terveyskeskukset tarvitsevat laboratorioammattilaisten ohjausta ja tukea mm. vierianalytiikassa ja atk-asioissa. Tällä hetkellä erikoistujan työsuhde katkeaa hänen vaihtaessaan paikkakuntaa. ERVA-alueella olisi nyt hyvä selvittää mahdollisuus säilyttää työsuhde-edut erikoistumisen aikana. Tämä nähdään rekrytointivalttina laboratorioalan erikoistumiskoulutukseen. Yhteinen työantajapolitiikka nousi esiin keskusteluissa, mutta sen merkitys jäi ryhmässä toistaiseksi epäselväksi. Mikäli päädytään yhteisen työnantajamallin perustamiseen, on tehtävä suunnitelman palkkatason harmonisoinniksi. Keskustelussa nousi esille myös kilpailu työvoimasta. Yksityinen laboratoriosektori on kansainvälistynyt nopeasti ja tarjoaa ostopalveluja aktiivisesti. Toiminnan laajentuminen tarvitsee työvoimaa, jonka sijoituspaikat tosin ovat valtaosin Etelä-Suomessa tai Keski-Euroopassa. Asiantuntemuksen säilyttäminen OYS:n erityisvastuualueella on tärkeää. Tätä tukemaan on selvitettävä uusien yhteisten koulutusvirkojen/toimien perustaminen laboratorioaloille. Yhteistä tarvetta olisi mm. laatuasiantuntijoille, kouluttajille sekä koulutuskoordinaattorille. Siirtyvät biosignaalit mahdollistavat jo nyt yhteiset toimijat. Esimerkkinä tästä ovat Kainuun, LSHP:n ja LPSHP:n isotooppikuvauksista vastaavat fyysikko ja kliininen fysiologi. Tämän kaltainen palvelusuhde voisi sopia määräaikaisena myös erikoistumiskoulutukseen. 9. Yhteistyömallien vaihtoehdot Laboratoriopalvelujen yhteistyömalleista on useita vaihtoehtoja, jotka mahdollistavat eri tavoin toiminnan ohjauksen, johtamisen edellytykset, toiminnan tehokkuuden, resurssien käytön ja laadunvarmistuksen. Vaihtoehdoilla on myös erilaisia vaikutuksia potilaisiin ja asiakkaisiin, toimintaprosesseihin ja järjestelmiin, henkilöstöön ja osaamisen kehittämiseen, talouteen ja investointeihin sekä yhteiseen ERVA -alueen elinvoimaan. Tärkeimmät laboratoriopalvelujen järjestämisvaihtoehdot on lueteltu alempana. Vaihtoehtojen yksityiskohtainen vertailu on liitteessä 8. nykyisen yhteistyön jatkaminen: hoitoketjuun perustuva palvelujen tarjonta ERVA alueen liikelaitos kuntayhtymä OYS:n liikelaitos

13 13 ERVA alueen osakeyhtiö sopimusohjausjärjestelmä ulkoistettu toiminta EY:n tuomioistuin on linjannut antamassaan ratkaisussa (C ) kuntien yhteistoiminnan ja hankintalainsäädännön suhdetta. Ratkaisun perusteella on tehtävissä johtopäätös, että kuntien väliset yhteistoimintajärjestelyt voivat jäädä hankintalain soveltamisalan ulkopuolelle, vaikka tehtävää varten ei ole perustettu esimerkiksi osakeyhtiötä. Liikelaitoskuntayhtymälle ei ole tehtyjen selvitysten (Kuntaliitto 2010) perusteella lakisääteisiä esteitä, joskin liikelaitosten asemasta käydään keskustelua. 10. Selvityksen valmistelijan toimenpide-ehdotukset OYS-ERVA alueen laboratorio-yhteistyön kehittämiseksi Alla esitettyjä toimenpide-ehdotuksia ei ole käsitelty edellä mainituissa työryhmissä eikä yhteisissä kokouksissa. Laboratorioyhteistyön edellyttämiin toimenpiteisiin tulisi ryhtyä mahdollisimman pian vuoden 2010 aikana. Yhteistyö tulisi aloittaa toimenpiteistä, joissa tuottavuuden parantaminen on todennäköisintä. Ilman laajamittaista yhteistyötä OYS erityisvastuualueen kliinistä laboratoriotoimintaa voi uhata taantuminen ja sirpaloituminen. Palvelujen uhanalaisuus ja turvaamistarve edellyttävät laboratorioiden ERVA -yhteistyön ohjaamista hallinnollisin päätöksin. Laboratorioammattilaiset ovat tässä selvityksessä kuvanneet ne aihealueet, missä yhteistyö antaa uusia mahdollisuuksia. Harmonisointityöryhmän raportti edustaa laajaa kokonaisuutta, jolle sairaanhoitopiirien tulisi antaa vahva hallinnollinen tuki. Tietohallinnon edustajien tulisi käsitellä laboratoriotoiminta osana ERVA-alueen laajempaa yhteistyökehitystä. OYS-erityisvastuualueelle tulisi perustaa laboratorioyhteistyötä varten toimielin, jonka tulisi kokoontua määräajoin sekä sopia yhteisistä tehtävistä, vastuuhenkilöistä ja aikatauluista. Hankintayhteistyöstä ja asiantuntijatehtävien työnjaosta OYS-erva-alueella tulisi sopia hankintatyöryhmän ryhmän raportin mukaisesti. Asiantuntija- ja hallintoyhteistyöllä tulisi tavoitella riittävän tiivistä organisaatiomallia, jolla voidaan välttää toimintojen vapaaehtoisuudesta ja -muotoisuudesta aiheutuva palvelujen hajanaisuus. ERVA alueen mahdollisuudet saada alueelle uusia asiantuntijoita ovat rajalliset. Siksi laboratorioiden yhteistä erikoistumis- ja täydennyskoulutusta tulisi kehittää systemaattisten koulutusohjelmien avulla.

14 14 Välittöminä laboratorioyhteistyön kehittämistoimenpiteinä raportin valmistelija esittää seuraavaa: 1) Päätetään laboratorioyhteistyön käynnistämisestä Laboratorioyhteistyön raportti ja työryhmien raportit saatetaan tiedoksi sairaanhoitopiirien hallituksille ja Kainuun sosiaali- ja terveyslautakunnalle kevään 2010 aikana ja esitetään yhteistyön käynnistämistä työryhmien esittämässä muodossa. 2) Tiedotetaan laboratorioyhteistyön käynnistämisestä ja jatketaan sen valmistelua YT-menettelyn edellyttämien toimenpiteiden mukaisesti Kaikissa laboratorioyhteistyöhön osallistuvissa laboratorioissa tiedotetaan esimiesten toimesta aloitettavasta yhteistyöstä ja jatketaan sen valmistelua YT-menettelyn edellyttämien toimenpiteiden mukaisesti. 3) Päätetään laboratorioyhteistyön organisaatiomallista Laboratorioyhteistyö esitetään käynnistettäväksi OYS:n erityisvastuualueen sairaanhoitopiirien muodostamana liikelaitoskuntayhtymänä vuoden 2012 alusta alkaen. Liikelaitoskuntayhtymään on tarkoitus kuulua käynnistymisvaiheessa kliinisen kemian ja kliinisen mikrobiologian sekä patologian palvelut sekä myöhemmin muita mahdollisia laboratoriopalveluja, jotka sisällöllisesti ja aikataulullisesti sopivat kokonaisuuteen (kliinisen neurofysiologian, kliinisen fysiologian ja isotooppipalvelut). 4) Nimetään valmistelutoimikunta Sairaanhoitopiirejä pyydetään nimeämään valmistelutoimikunta (yksi edustaja / sairaanhoitopiiri ja kaksi henkilöstön edustajaa / ERVA-alue), jonka tehtävänä on valmistella liikelaitoskuntayhtymän käynnistämisen edellyttämät toimenpiteet vuosien aikana. Toimikunnalla on mahdollisuus pyytää työhön asiantuntijoita perusterveydenhuollosta ja muilta toiminnan osa-alueilta. 5) Määritetään valmistelutoimikunnan valtuudet ja velvoitteet kunnes johtosuhteet on tarkemmin määritelty Sairaanhoitopiirien hallituksia ja Kainuun sosiaali- ja terveyslautakuntaa pyydetään määrittämään valmistelutoimikunnalle toimintavaltuudet ja -velvoitteet, joiden perusteella laboratorioiden toimintasuunnitelmat, henkilöstömuutokset ja hankintapäätökset vahvistetaan valmistelutoimikunnassa ennen niiden täytäntöönpanoa. Toimikunnan valtuudet ja velvoitteet ovat määräaikaiset siihen saakka, kunnes yhteinen organisaatio aloittaa toimintansa. Valmistelutoimikunnalla on toimeksiantoonsa liittyvä säännöllinen raportointivelvollisuus. 6) Valmistelutoimikunnalle annetaan valtuudet käynnistää ERVA -alueen laboratoriotietojärjestelmien yhtenäistäminen ERVA -alueen laboratoriotietojärjestelmien yhtenäistämisen ja uudistamisen vaihtoehdot, kustannukset ja aikataulu selvitetään vuoden 2010 aikana. Yhtenäistäminen käynnistetään vuoden 2011 aikana.

15 Kirjallisuutta Diagnostiikan tulosyksikön alueellinen selvitys. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueselvitys Diagnostiikan tulosyksikön alueellinen jatkoselvitys. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueselvitys Erikoissairaanhoidon yhteistyö ja työnjako Pohjois-Suomessa. Loppuraportti EY:n tuomioistuimen ratkaisu (C ) kuntien yhteistoiminnasta Itä-Suomen laboratoriokeskuksen liikelaitoskuntayhtymä, vuosikertomus Kaisto, Pekka: Pohjois-Suomen ERVA-yhteistyön talousvaikutusten selvitys Kauppinen, Kari: Itä-Suomen laboratorioiden yhdistäminen kannatti. Suom Lääkäril (vsk 64), , Koskela, Markku: Yhteenveto mikrobiologian ja immunologian potilasnäytetutkimustuotannosta ja tarpeesta OYS:n erityisvastuualueen julkisen sektorin sairaaloissa ja terveyskeskuksissa, Kouri, Timo: Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueen laboratorio- ja kuvantamispalvelujen kehittämishanke (LAKU-projekti). Loppuraporti OYS:n ERVA-alueen laboratoriokysely Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin strategia Ruuska, Pekka: ERVA-mikrobiologiaa Pohjois-Suomessa. Raportti 2005.

16 16 Vieritutkimusten suositukset. Moodi 12/ Liitteet Liite 1. Tietojärjestelmä työryhmän raportti Tietohallintotyöryhmä PPSHP: LPSHP: Kainuu: KPSHP: LSHP: Hannu Saarni, Pekka Mattila, Timo Kouri, pj Pirjo Myllykoski Aini Vartiainen-Laakkonen Inkeri Tuominen Hellin Sääskilahti, Risto Rainvuori, Kimmo Leinonen OYS-ERITYISVASTUUALUEEN LABORATORIOTIETOJÄRJESTELMIEN KEHITTÄMINEN TAVOITTEET Toiminta Potilashoidon toiminnalliset tavoitteet ratkaisevat tietojärjestelmien tarpeen myös laboratorioissa. Keskeistä on terveystiedon, tässä laboratoriotiedon saatavuus hoitoketjun eri vaiheissa (laboratoriopalvelujen tilaajat, tuottajat ja jälkikäyttäjät sh-piirin sisällä, erityisvastuualueella ja valtakunnallisesti).

17 17 Tällä hetkellä suurin ongelma on perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välinen tietokatko kunkin sairaanhoitopiirin sisällä sekä säädössyistä (eri rekisterinpitäjät saman sh-piirin alueella) että teknisesti (Erikoissairaanhoitolain 10b mahdollistaa keskussairaalan lääkärille oman laboratorion tuottaman tutkimustuloksen katsomisen, vaikka pyytäjä on ollut tk-lääkäri, jos tuottaja on ollut keskussairaalan laboratorio). Integraatiot Integraatiot potilashallinnon, kertomusjärjestelmän, ajanvaraus-, laskutus- ja eri laboratoriotietojärjestelmien (peruslaboratorio, mikrobiologia, patologia, genetiikka, EKG, spirometriat) ja kuvantamisjärjestelmien välillä ovat nykyaikaa ja välttämättömiä sähköisessä maailmassa. Kehittämisessä vallitsee tarpeen ja resurssin epäsuhta. Yhteydet Kansalliseen arkistoon on rakennettava 2010-luvulla. Valtakunnallisen tiedonsiirron kautta ei välttämättä ole mahdollista toteuttaa riittävän tehokasta potilaan hoito- ja tutkimustietojen saatavuutta sh-piirin sisällä eikä reaaliaikaista alueellista laboratorio- tai kuvantamistutkimusten tuotantoa. Rekisterinpitäjärajan kehityssuunta on vielä epäselvä. Eri rekisterinpitäjillä voi olla yhteinen tietojärjestelmä, jos hallintoalueet ovat erillisiä sen sisällä. Erva-alueen työnjaon kehittyminen lisännee potilaiden ja kertomustietojen siirtymistarvetta erva-alueen sisällä sairaanhoitopiiristä toiseen. Suurin osa tiedonvälityksestä (hoitoketjuista) on saman sairaanhoitopiirin sisällä jatkossakin, jolloin yhteinen laboratoriojärjestelmä on etu. Se on tärkeä alueellisen palvelutuotannon takia (keskuslaboratoriotoiminta terveyskeskuksille), mutta myös osana potilaan tavallista hoitoketjua (terveyskeskus-sairaala-terveyskeskus), johon liittyen myös diagnostisten tietojen jälkiarviointeja tarvitaan. Sairaanhoitopiirien välisessä liikenteessä HL7-sanomat riittänevät pitempään. Vaikka HL7-sanomavälitysten ylläpito on kalliimpaa kuin yhtenäinen laboratorioiden aluetietojärjestelmä, johon on tehty integraatiorajapintoja muista kertomus/laboratoriojärjestelmistä, on muistettava, että integraatiokin on kallis perustamisvaiheessa (sekä Effica- että Pegasos-kertomukset). Integraatioiden kalleus ajaa samoihin tietojärjestelmäratkaisuihin ja samanlaisiin järjestelmärajapintoihin pitkällä tähtäimellä. Koska uusien järjestelmien käyttöönotollakin (suunnittelu, asennus ja koulutus) on oma hintansa, siirtymät on tehtävä harkitusti. Internet Kansalaisten ja ammattihenkilöiden terveystiedon tarve tyydytetään yhä enemmän verkossa. Laboratorioiden ohjekirjat voidaan yhdistää käytännössä vasta, kun laboratoriotietojärjestelmät (pyyntö- ja vastausliikenne) ovat samat reaaliaikaisten päivitysten ja tuotantokytkösten takia. Tietosisältöjä voidaan yhtenäistää jo nyt, mutta eri dokumentteihin.

18 18 Ajanvarauksen kehittäminen edellyttää sekä ammattikäyttäjien suojattuja että potilaiden avoimia käyttöliittymiä. TIETOJÄRJESTELMIEN ELINKAARI JA VAIHDETTAVUUS Laboratorioissa on uudistettava ensimmäiseksi joidenkin sairaanhoitopiirien patologian tietojärjestelmä. Taustalla on meneillään potilashallinnon ja johtamisjärjestelmien kehittämistä. Uudistettaessa tulee muistaa, että vanhanaikaisia tietojärjestelmiä ei kannata tuoda yhteisiksi järjestelmiksi (mm. nykyinen Multilab-versio). Silti laboratoriotietojärjestelmien uusimista seuraavien vuoden kuluessa on ajateltava jo nyt. Yhtenäiseen päämäärään pääsemiseksi on jo tällä 2010-luvulla tavoiteltava yhteishankintoja yhdessä tehtyjen suunnitelmien pohjalta. Ohjelmistojen lisäksi kunkin sh-piirin alueella on muistettava laboratorio- ja atk-laitekannan, palvelimien ja verkkoyhteyksien ylläpito tai parantaminen lisääntyvää sanomavälitystä ajatellen. ASIANTUNTIJOIDEN RIITTÄVYYS Terveydenhuoltolaitosten tietotekniikan asiantuntijoiden kokonaismäärä on haavoittuva Pohjois-Suomessa. Asiantuntijoiden työ olisi helpompaa, jos useilla paikkakunnilla on samat järjestelmät ja versiot. Yhteisistä hankinnoista ja järjestelmistä huolimatta paikallistasoa tarvitaan aina laitteiden ja ohjelmistojen ylläpito- ja koulutustehtävissä. OYS-erva-alueen yhteisiä viranhaltijoita voisi olla nykyistä enemmän osaamissektoreittain, kun järjestelmät yhtenäistyvät. Pätevät osaajat haluavat yleensä keskittyä osaamisalueellensa. Laboratorioasiantuntijoiden toisilleen ja kliinikoille antama digitaalinen konsultaatio (esim. hematologia, patologia, KNF, kenties jopa mikrobiologiset tai elektroforeesilausunnot ja vastaavat) voisi olla nykyistä yleisempää, jos aineistot olisivat sähköisiä. ERITYISVASTUUALUEEN TIEDONHALLINNAN STRATEGIA OYS-erityisvastuualueella seurataan koko sairaanhoidon kattavaa strategiasuunnitelmaa, josta laboratoriotoiminta on yksi osa. Laboratorioiden tietohallinto on myös osa muuta tietojärjestelmä kehitystä. Kunkin sairaanhoitopiirin sisäiset tietojärjestelmästrategiat tulisi koota yhteen. Strategian toteutumisen varmistamiseksi tulisi OYS-erva-alueella olla 5 sh-piirin yhteinen alan viranhaltijoista koottu tiedonhallintaelin, joka päättäisi (tai antaisi suosituksen) kaikista tietojärjestelmiin liittyvistä hankinnoista. Tämän lisäksi

19 19 atk-asiantuntijoiden keskinäinen yhteistyö voisi laajeta laboratorioissa (kuten kuvantamisyksiköissäkin) yhteisten järjestelmien myötä. TOIMENPIDE-EHDOTUKSET 1. Perustetaan OYS-erva-alueelle tietohallinnon yhteistyöelin tietojärjestelmähankintoja varten jo vuonna Kaikki tietojärjestelmähankkeet on hyväksytettävä siellä. Laboratorion atk on osa suurempaa erva-tiedonhallintaa, jonka organisoitumista yhdeksi seurataan. 2. Seurataan rekisterinpitäjärajan kehitystä ja toiminnallisia tavoitteita uusissa terveydenhuollon säädöksissä. Uudistetaan tietojärjestelmiä vastaavasti. Tämä sisältää sen, että on seurattava Kansallisen Terveysarkiston kehitystä ja tarvittaessa vaikutettava siihen. 3. Selvitetään mahdollisuudet yhteisten tiedonhallinnan ammattilaisten toimien (tai virkojen) perustamiseen. 4. Laitetaan kunkin sairaanhoitopiirin sisäinen tiedonkulku kuntoon eri tiedonsiirron rajapinnoilla. Eri sairaanhoitopiireissä on tähän liittyviä hankkeita meneilläänkin. 5. Selvitetään tarpeet ja mahdollisuudet digitaaliseen potilastulosten konsultaatioon aluksi mikroskopiatutkimusten alalla (patologia, hematologia, genetiikka). Liite 2. Hankinta työryhmän raportti Hankintatyöryhmä LPSHP: LSHP: Kainuu: PPSHP: KPSHP: Pirjo Myllykoski, pj Henrik Jägerroos Pekka Ruuska Matti Puukka Jukka Saarimies Hankinnat-työryhmän loppuraportti Työryhmän tehtävänä oli selvittää yhteistyön mahdollisuudet ja organisointi ERVA-alueen hankintatoiminnoissa ilman yhteistä organisaatiota.

20 20 1. Nykytilan kartoitus PPSHP:n ERVA-alueen sairaaloiden hankintoja hoitaville viranhaltijoille ja hankintatoimistoille tehtiin nykytilaa kartoittava kysely selvitystyön taustatiedoiksi. Kysely hoidettiin työryhmän jäsenten kautta. Yhteenveto vastauksista on liitteenä ERVA-yhteistyönä hoidetut hankinnat. Oulun yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueella on hoidettu jo usean vuoden ajan erilaisia hankintoja koko alueen yhteisinä hankintarenkaina tai pienempimuotoisina kahden tai kolmen sairaanhoitopiirin välisenä yhteistyönä. Hankinnan kohteet ovat olleet laboratoriolaitteita, vieritestejä, erilaisia laboratorion käyttötarvikkeita ja ostopalvelututkimuksia. Hankintojen kokonaiskustannukset ovat yleensä olleet huomattavia; silloinkin, kun hankinta on ollut vain kahden tai kolmen sairaanhoitopiirin yhteishankintaa. Esimerkkinä isojen laitteiden hankinnat, joita on muutamia tehty yhteistyönä. Yhteistyönä suoritetut hankinnat kattavat jo suuren osan laboratorioiden käyttötarvikkeista. Hankinnoissa saadut kokemukset on otettu huomioon ja prosesseja on vuosien varrella parannettu tai yhteishankinnasta on kokonaan luovuttu, kun se ei ole vastannut tarkoitustaan. 1.2 Kokemukset yhteisistä hankintaprojekteista Laboratorioiden näkökulmasta kokemukset yhteishankinnoista ovat olleet pääsääntöisesti myönteisiä ja hankintatapa on koettu kaikkia hyödyttäväksi sekä rahallisesti että säästyneen työajan muodossa, kun hankintaprosessiin kuuluva käytännön työ on voitu keskittää. Myös ammatillisen tietämyksen ja kokemuksen yhteiskäyttö hankintojen yhteydessä on koettu lopputulosta parantavaksi. Hankinnasta riippuen samanlaisten tarvikkeiden tai laitteiden käyttö on usein antanut lisämahdollisuuden myös ammatilliseen yhteistyöhön hankintakaudella tai käyttökaudella. Yhteisten hankintaprojektien työtavoissa on koettu jonkin verran puutteita esim. aikatauluista tiedottamisessa, hankintapäätösten tekemisessä, prosessien pitkittymisessä. Yhdessä toimimisen rutiini on ollut vielä puutteellista. Yhteishankintojen kriteeristön ollessa hankintatavan vuoksi joissakin tapauksissa tai joiltakin osin kompromissi, on mahdotonta täyttää kaikkien yksittäisten tahojen paikallisia näkökantoja. Tämä on koettu negatiivisena paikallisesti parhaan käytännön kannalta.

21 21 Hankintaorganisaatioiden resurssipula yhteisten hankintojen tekemiseen tuli kyselyn vastauksissa yleisesti esille, vaikka toisaalta todettiin työmäärän vähentyvän silloin, kun prosessin hoitaa jokin toinen hankintatoimisto. Yhteishankintojen teknisenä suorittajana ja asiantuntijana on toiminut PPSHP:n hankintatoimisto, jolle muut sairaanhoitopiirit ovat maksaneet osansa tehdystä hankintaprojektista. 1.3 Yhteisten hankintojen kohteet tulevaisuudessa Nyt jo aika laajan yhteishankintojen valikoiman toivottiin kyselyssä täydentyvän aina tarpeen mukaan. Kohteiksi ehdotettiin lisää erikokoisia laboratoriolaitteita, ostopalvelututkimuksia, vieritestejä, tietojenkäsittelyohjelmia esim. varastokirjanpito, vieritestitulosten siirto-ohjelma, laskujen käsittelyohjelma, tilastointi, ajanvarausohjelma ja laitehuoltosopimuksia soveltuvin osin. Kustannuksiltaan pieniä hankintoja on tarpeetonta tehdä yhteishankintoina, sillä saavutettavissa olevat edut eivät vastaa koko prosessin vaatimaa työpanosta. Esitettiin, että yhteisesti suoritettavista hankinnoista sovitaan vuosittain kokouksessa, jossa sovitaan hankintojen kohteet, osallistujat ja organisointi. 2. Yhteishankintojen organisointi ja toteutus 2.1. Laboratorioiden näkökulma Henkilöresurssit Hankinnat tehdään aina hankintatoimiston ja laboratorion yhteistyönä, tehtiinpä ne ERVA-yhteistyönä tai shp:n sisäisenä toimintana. Tämä edellyttää laboratoriolta ylilääkärin/lääkärin, kemistin, fyysikon, mikrobiologin, osastonhoitajan tai apulaisosastonhoitajan työpanosta. Lisäksi hankinnoissa on useimmiten mukana myös laboratorionhoitajia hankinnan kohteesta riippuen. Hankinnan koosta ja kohteesta riippuen työn vaatima aika on kuukausista viikkoihin. Näin ollen työn resursoinnissa tulee tämä ottaa huomioon ja suunnitteluun jo varhaisessa vaiheessa. ERVA-alueen keskussairaaloiden laboratorioilla ei ole käytettävissään henkilöresursseja hoitamaan koko ERVA-alueen yhteishankintoja ilman toisten laboratorioiden osallistumista hankintojen valmisteluun ja päätöksen tekoon. Eri tahojen välisenä yhteistyönä tehdyt hankintaprosessit sen sijaan ovat kokemusten mukaan vähentäneet työn määrää ja parantaneet lopputulosta, koska prosessin eri vaiheita voidaan jakaa eri tahoille. Toteutettujen yhteishankintojen prosessit on koettu hitaasti edistyviksi ja siltä osin toivotaan parannusta. Nopeutuminen voidaan saada aikaan jämäkällä prosessin johtamisella ja ohjeistuksella, aikatauluista kiinni pitämisellä jokaisella hankintaan osallistuvalla taholla ja hyvällä informoinnilla.

22 22 Osakkaina olevien organisaatioiden sisäistä toimintaa nopeuttaa sitoutuminen annettuihin aikatauluihin ja koko hankintaprosessiin Organisointi Jokaiseen yhteishankintaan tulee nimetä hankintaryhmä ja sen puheenjohtaja, joka johtaa prosessia ja on yhteydessä eri osapuoliin. Hankintatyöryhmään osallistuvien etenkin puheenjohtajan tulee olla perillä prosessin vaatimasta juridiikasta ja byrokratiasta. Hankintatyöryhmän jäsenet valitaan kunkin osallistujaorganisaation ehdottamista ammattilaisista. Osallistuvat tahot sopivat organisaatioiden sisäisesti omasta edustuksestaan. Hankintakriteerit ja muut spesifikaatiot laaditaan tässä työryhmässä. Hankintaryhmä hoitaa puheenjohtajan organisoimana prosessiin sisältyvät tehtävät. 2.2 Hankintatoimistojen näkökulma Henkilöresurssit Keskussairaaloiden hankintatoimistoilla ei ole tällä hetkellä resursseja käytettäväksi koko ERVA-alueen hankintoihin. Tähänastiset yhteishankinnat on hoidettu PPSHP:n hankintatoimiston avustuksella. Keskussairaalat ovat maksaneet sovitun hinnoittelun mukaisesti tästä palvelusta Organisointi Hankintatoimiston rooli yhteishankinnoissa on olla teknisenä avustajana ja hankintalainsäädännön asiantuntijana. Tämän toimintatavan mukaista prosessia ehdotetaan tulevaisuudessakin. Yhteishankintojen toimeenpanija on PPSHP:n hankintatoimisto, joka on yhteydessä tarvittaessa keskussairaaloiden hankintatoimistoihin ja kyseisen hankinnan työryhmään. Muut osakkaat maksavat palvelusta sovitun hinnan Hankintojen toteuttaminen yhteistyössä ilman yhteistä organisaatiota/ yhteisessä organisaatiossa. Vertailu eroista ja mahdollisuuksista hankintaprosessissa. Yhteishankinnat ilman yhteistä organisaatiota Hankinnat yhteisessä organisaatiossa

23 23 samat paljouteen perustuvat hyödyt, kuin yhteisessä organisaatiossa suurten hankintojen rahalliset edut kilpailun seurauksena hankintojen työn määrä vähenee keskitetyn hankintaprosessin avulla hankinnat tehdään aina keskitetysti mahdollisuus menetelmien yhtenäistämiseen niin haluttaessa menetelmien yhtenäistäminen väistämätöntä yhtenäinen laitekanta mahdollisuus paikallisiin erillisratkaisuihin, ns. paikallisiin parhaisiin käytäntöihin, ilman yhteishankintaa eri laboratorioiden käytännöt ja toimintatavat yhtenäistetään jokaisessa laboratoriossa, kun toimitaan yhteisessä organisaatiossa perustuu vapaaehtoisuuteen, josta voi olla seurauksena yhteistyön toteutumattomuus hankinnat ovat yhden organisaation toimintaa ja sinällään toteutuvat aina yhteisinä hankintatyön organisointi ja kustannukset on soviteltava asia, joka saattaa aiheuttaa ongelmia resurssien puuttuessa hankintatyö organisoidaan ja resursoidaan pysyvästi tarpeiden mukaisesti Muita vertailevia kommentteja: Yhteishankintojen ja menetelmien yhtenäistämisen riskitekijänä on toiminta yhden toimittajan varassa, jolloin toimittajan mahdolliset toimitusvaikeudet kohdistuvat koko ERVA-alueeseen. Suuret hankintarenkaat ja pitkät sopimukset saattavat vaarantaa muiden toimittajien olemassaoloa ja siten vähentää kilpailua tulevaisuudessa. Kilpailun puuttuessa on vaarana hintojen nousu pitkällä tähtäimellä tarkasteltuna. 3. Hankintasuunnitelmat

24 24 Hankintakohteet vedetään yhteen ERVA-alueen kunkin organisaation kolmen seuraavan vuoden toimintasuunnitelmasta ja päätetään vuosittain, mitkä niistä toteutetaan yhteishankintoina ja mitkä organisaatiot sitoutuvat mihinkin hankintaprojektiin. Yhteishankinnan tai siitä luopumisen perusteeksi arvioidaan tapauskohtaisesti hyödyt, säästöt ja muut aiheeseen liittyvät edut tai haitat. Liitteessä 2. ovat vuosien hankintasuunnitelmat sairaanhoitopiireittäin. Liitteet: eivät ole mukana. 1. Yhteenveto kyselyn vastauksista 2. Sairaanhoitopiirien laboratorioiden hankintasuunnitelmat vuosille (excel-taulukko) 3. Työryhmän toimenpide-ehdotus

25 25 Liite 3. Toimintojen harmonisointi työryhmän raportti OYS-ERITYISVASTUUALUEEN LABORATORIOTOIMINNAN YHTEISTYÖN SUUNNITELMA Harmonisointityöryhmä LSHP: PPSHP: Raahe: LPSHP: Kainuu: KPSHP: Tuula Svanberg, pj Paavo Pääkkö, Timo Kouri, Matti Puukka, Markku Koskela Pirjo Ketola Jaana Ikonen-Toivanen Aini Vartiainen-Laakkonen, Tuula Myllykangas Jukka Saarimies Tämä yhteenveto on koottu sähköpostiviestein tapaamisessa sovitun mukaisesti ja täydennetty yhteistapaamisen korjausten mukaisesti. Yhteistyön osa-alueet Kemia ja hematologia Potilaskohtaiset tutkimukset: Oman sairaanhoitopiirin alueellinen yhteistyö: Vieridiagnostiikka: Laatuyhteistyö Tutkimusohjekirja (ja näytteenoton käsikirja) 26 Kommentteja jatkoyhteistyöstä: 26 Muut kommentit (Kainuu, KPSHP, LPSHP, LSHP): 26 Mikrobiologian harmonisointi / Markku Koskela 26 Toimenpide-ehdotuksia: 28 Yhteistyön osa-alueet Kemia ja hematologia Yhteistyö nykyisissä organisaatioissa: Yhteistyöstä on hyviä kokemuksia säästöjen ja käyttökokemusten osalta vuosikymmenten ajalta (LPSHP ja LSHP) yhteisistä laitehankinnoista ja laitteissa käytettävistä menetelmistä. Viimeisin laitehankintayhteistyö (Kainuu, LPSHP ja LSHP) kemia ja immunokemian laitteiston yhteishankinnan (v. 2006) ja käyttöönoton osalta on onnistunut kaikilta osin hyvin.

26 26 Laiteohjeita ja muita analytiikkaan liittyviä ohjeita ja asiantuntemusta on vaihdettu erva-tasolla PPSHP, KPSHP, LPSHP, Kainuu ja LSHP. Lisäksi PPSHP:n asiantuntemusta on hyödynnetty aihekohtaisesti (laatuasiat, immunokemia, verikeskustoiminta jne.). Yhteisiä hankintoihin liittyviä asiakirjoja on vaihdettu erva-asiantuntijoiden kesken, jos hankintoja ei ole voitu synkronoida samalle vuodelle (esim. KPSHP, LSHP, Kainuu ja nyt LPSHP). Menetelmiin liittyvien tarvikkeiden yhteishankinta on ollut osin käytössä. Hankintakierrosten synkronointi on ollut alkuongelmana. Tietyt piirien erikoistarpeet pitää huolehtia tarjouspyyntöön kriteereiksi. Tutkimusten tulostasot ovat pääosin yhtenevät, kuten NORIPin viitearvot peruskemiassa ja hematologiassa. Lasten ikäkausittaiset viitearvot voivat olla alueella hieman poikkeavat joissakin tutkimuksissa, niissä on tarkistamisen paikka (P-Bil, B-PVK). Tutkimusten porrastaminen: Taloudellisuuden takia keskitystä tulisi olla mahdollisimman paljon. Joskus voidaan ajatella työnjakoa. Tutkimukset on porrastettava hoitoketjun, esim. päivystystarpeen mukaisesti. Potilaskohtaiset tutkimukset: Hallinnollinen moninaisuus häiritsee: Kliinisen fysiologian erikoisala puuttuu PPSHP:stä: EKG-tutkimuksia tehdään sekä laboratoriossa että osastoilla, rasitus-ekg:t ovat aikuisten ja lasten kardiologialla, keuhkofunktiotutkimukset vastaavilla keuhkosairauksien aloilla, Raahessa rasitus-ekg:t tehdään sisätautipoliklinikalla. Keuhkofunktiotutkimuksia ei tehdä ks-laboratorioissa, poikkeuksena LPSHP ja Kainuu, jonka alueella myös kaikissa terveyskeskuksissa tehdään spirometriaa. Spirometriaa tehdään myös useissa muissa terveyskeskuksissa erva-alueella. Erva-laboratorioissa KPSHP, LPSHP, Kainuu ja LSHP tehdään EKG-tutkimuksia ja rasitus-ekg-tutkimuksia. Kaikki keskussairaalat ovat olleet mukana digi-ekg-hankkeessa. Näistä alueellisesti tärkeimpiä ovat lepo-ekg ja spirometriat (pt-fvspi-o ja Pt-FVSpiDO), joiden digitaalinen tiedonkeruu tulisi järjestää erva-alueella yhtenäisesti. Isotooppitutkimukset ovat osa kuvantamista (radiologien ja isotooppilääkäreiden yhteistyö) PPSHP:ssä, Kainuussa, LPSHP:n ja LSHP:n alueella isotooppitutkimukset kuuluvat laboratoriotoimintaan. KPSHP:ssä isotooppitutkimukset ovat radiologian yksikössä. Kehitettävää /säästöjä: Yhteinen halu olla kehityksessä mukana EKG-yhteistyössä. Yhteiset rasitusten teko- ja tulkintaohjeet, myös lasten rasitukset Potilaskohtaiset tutkimukset, Neurofysiologia: Tehdään PPSHP:n, LPSHP:n ja Kainuun laboratorioissa, ei muissa keskussairaaloiden laboratorioissa.

27 27 Oman sairaanhoitopiirin alueellinen yhteistyö: KPSHP on lähes maakunnallinen. Laboratoriotoimipisteitä on seuraavissa terveyskeskuksissa: Kannus, Lestijärvi, Perho, Toholampi, Tunkkari. Lisäksi näytteenottotoimipisteitä on yksi Halsualla ja neljä Kokkolassa. Kruunupyyn kanssa on käynnissä neuvottelut laboratoriotoiminnasta. Yhdistymisten jälkeen näytteenottopisteet ja niiden aukioloajat ovat säilyneet ennallaan. Tarvikkeiden jakelua on keskitetty. Tarjouspyynnöt on pyydetty vuosikymmeniä koko alueelle, samoin ulkoinen laaduntarkkailu on myös hankittu. Kainuu on alueineen yhtä samaa laboratoriota, johto on keskussairaalassa ja terveyskeskusten laboratoriot ovat samassa asemassa kuin keskussairaalan eri työhuoneet. LPSHP:n laboratorio hoitaa alueensa kahden terveyskeskuksen laboratoriopalvelut (Kemin kaupunki v lähtien ja Simo v lähtien). Myös muiden kuntien kanssa käydään neuvotteluja laboratoriopalveluiden järjestämisestä. Ylitornio, Tornio, Tervola ja Keminmaa ostavat osan tutkimuksista keskussairaalan laboratoriosta. Keskussairaalan kemistit toimivat terveyskeskuslaboratorioiden konsultteina laadunvalvonnassa, tarvittaessa menetelmien osalta ja laitehankinta-asioissa. Vuosittain on järjestetty alueellinen koulutustilaisuus yhdessä Lapin sairaanhoitopiirin laboratorion kanssa. Tiiviimpi yhteistyö on tavoitteena ja keskustelun aiheena perusterveydenhuollon kanssa LSHP: Rovaniemen kaupungin ja mlk:n tk-laboratoriot ovat liittyneet LSHP:hen v Muut piirin terveyskeskukset ovat Kemijärvi, Pelkosenniemi, Savukoski, Ranua, Salla, Kittilä, Sodankylä, Inari, Utsjoki, Kittilä, Muonio, Enontekiö, Kolari, Pello. Pe-Sa ja Mu-En ovat muodostaneet kansanterveystyön ky:t. Pe-Sa laboratoriot tukeutuvat Sairaala Lapponian ja LKS:n palveluihin, paikan päällä tehdään pikadiagnostiikkaa. Muilla kuin Pe-Sa on terveyskeskuksissaan omat laboratoriot, jotka tekevät analytiikkaa itse. Lapponialla on oma kemisti ja laboratoriossa on laajempi tutkimusvalikoima kuin pienemmillä tk:lla. LKS:n näytelähetysten mukana tulevat myös tk:n ostopalvelunäyt-teet ulkopuolisille, jotka LKS toimittaa eteenpäin. Keskussairaalan laboratorio on ohjannut ja toiminut konsulttina tk-laboratorioille ja vastannut niiden ulkoisesta laadunvalvonnasta vuosikymmeniä myös kemian, hematologian ja mikrobiologian osa-alueilla. Alueella on melko yhtenäinen laitekanta. Ostopalveluiden, tarvike- ja reagenssihankintojen kilpailutus on koskenut koko piiriä. Vieridiagnostiikan harmonisoinnissa on osin onnistuttu, esim. glukoosi ja pika-inr (perusterveydenhuolto). Yhtenäisiä näytekuljetuksia ei ole järjestetty. Yhteistyö tk-laboratorioiden kanssa on päivittäistä.

28 28 PPSHP: Alueasiantuntijoiden, kuten aluekemistien, -mikrobiologien ja lääkärien toiminta voidaan haluttaessa yhtenäistää kussakin piirissä samantapaiseksi. Tällä hetkellä OYS:n alueellinen sopimuslaboratorio on vain viiden kunnan alueella (Oulu, Haukipudas, Kempele, Kiiminki ja Tyrnävä). Erva-tasolla voitaisiin sopia ns. paikallistutkimusten (terveyskeskusten) valikoimasta, mutta paikalliset päivystys- ja vastaavat kliiniset tarpeet huomioon ottaen. Vieridiagnostiikka: Uusi kansallinen vieritestaussuositus on julkaistu (MOODI 6/2009) kaikkia varten. Kaikissa keskussairaaloissa vieritestauksen järjestelyt ovat osin kesken, mutta suunnitelmia ja osittaisia vanhan suosituksen mukaisia toteutuksia on käytössä. Laitteita ja reagensseja on pitkään sh-piireittäin kilpailutettu, yhdessäkin osin (glukoosi). Laadunvalvonnassa ei ole kaikkien tutkimusten osalta yhtenäisiä piireissä sovittuja menettelytapoja sairaaloiden osastojen ja perusterveydenhuollon alueilla, poikkeuksena P-TT-INR:n laadunvalvonta, joka on piireissä käytössä käsin kirjaukseen perustuvana toimintana kotihoidon ja perusterveydenhuollon alueilla. Glukoosin ammattikäytön mittarit ja liuskat ovat ervan yhteiskilpailutuksen mukaiset koko ervassa (OYS hoiti kilpailutuksen). PPSHP, Kainuu, KPSHP, LPSHP, LSHP: PPSHP:ssa on käynnissä vieritutkimushanke, nyt vasta sisätaudit ja lastentaudit mukana. Perusterveydenhuollon hanke on vasta Oulun soten alueella. Raahessa on vieritestityöryhmä, joka hankkii alueen laaduntarkkailunäytteet ja ohjeistaa ja opastaa omaa aluetta. LPSHP:ssa on perustettu vieritestaustyöryhmä. KPSHP:ssa on hoidettu yhteishankintana vieritestidiagnostiikkaan kuuluvat laitteet ja tarvikkeet. Kainuussa hoidetaan tk-laboratorioiden laadunvalvonta Effica-QM:ää hyödyntäen LSHP:ssa ei ole vieritestaustyöryhmää, käytössä on Effica-QM näytteenottopisteissä (3 kpl), sairaalan yksiköiden vieritestien laadunvalvontaa hoidetaan manuellisti (gluk). Terveyskeskuslaboratoriot on ohjeistettu hoitamaan oman tk:n vieridiagnostiikan laadunvalvontaa, mutta toteutuksen seurantaa ei ole. Laatuyhteistyö: Laatukäsikirjat tarvitsevat päivitystä tai ovat kesken (paitsi PPSHP). Preanalytiikan osuuskin pitäisi hoitaa.

29 29 Laadunohjauksessa voidaan sopia ulkoisista kierroksista, mutta niiden järjestelyillä ei voida paljoakaan säästää kontrollikustannuksissa. Laadunseurantamenetelmien yhtenäisyys on hyödyllistä, varsinkin atk-teknisen yhtenäisyyden ja toimintatapojen kautta (esim. Weblab-QC /Multilab) ja analysaattorien middleware -ohjelmien yhtenäisyydellä. Laatuyhteistyö voisi tuoda luottamusta pienenkin paikan laatuun. Tutkimusohjekirja (ja näytteenoton käsikirja) Yhteinen tutkimusohjekirja on yhteinen toive. Yhteinen nettiohjekirja on mahdollinen ja on varmaan jo käytössäkin, mutta täysin yhtenäinen kirja vaatii enemmän tietojärjestelmäselvitystä. Yhteiskirjan kustannukset on kannettava yhdessä. Jos tulostasot poikkeavat, pitää antaa paikallistietoa sähköisessä infossa tuloksen yhteydessä. Kommentteja jatkoyhteistyöstä: PPSHP: Taloudellisesti tehokkain järjestelmä on mahdollisimman keskitetty tutkimusvalikoima ja yhteinen organisaatio, joka sallii järkevän paikallisen toiminnan. Laboratorioiden yhteinen liikevaihto Erva-alueella on M. Yhteistoiminnalla saatetaan saavuttaa ehkä 1 M säästöt käyttökustannuksissa. Säästöt voidaan unohtaa aluksi mm. 3 M tietoliikenne-investointien ja 2 M EKG-tietojärjestelmän hankintatarpeen takia. Henkilöstön käyttöä voidaan tehostaa päällekkäistyötä jakamalla, jolloin on varaa verkottua ja jakaa tietoa ja työaikaa erva-alueella enemmän. Erva-yhteistyö lisää erityisesti tutkimushenkilöstön (sairaalakemistit, -geneetikot, -mikrobiologit) ja lääkäreiden aluetyöhön käytettyjä työtunteja, mikäli harmonisointia lisätään. Yhteisillä työtavoilla ja tietojärjestelmillä voidaan saada vakioidumpi prosessi. Samalla helpotetaan henkilöstön mitoitusten arviointia. Henkilöstön siirtoja käytetään OYS:ssä sijaistusmielesssä lähinnä naapurin sopimusterveyskeskuslaboratorioiden näytteenottotöissä. Muut kommentit (Kainuu, KPSHP, LPSHP, LSHP): Tutkimusten keskittämisestä en usko tulevan enää säästöjä. Nykyinen porrastus on jo mietitty ja sitä seurataan jatkuvasti. Liika keskittäminen lisää vieritestauksen tarvetta ja lisää kustannuksia. Yhteiset hankinnat tuovat mahdollisesti säästöjä massavaikutuksen vuoksi. Lisäksi nykyiset hankintaprosessit ovat asiantuntemusta vaativia ja työläitä. Yhteistyö olisi

30 30 perusteltua. Uhkana voisi nähdä vaihtoehtojen puuttumisen, jos yhteisellä reagenssilla/tarvikkeella/laitteella olisi saatavuus- tai toimivuusongelmia. Yhteistyö on hedelmällistä silloin, kun sitä tehdään tasavertaisina ja hyöty siitä on molemminpuolista. Yhteistyötä voi tehdä ilman yhteistä organisaatiota. Iso organisaatio voi pahimmassa tapauksessa tuoda lisää byrokratiaa ja kangistaa nyt joustavia toimintoja. Mikrobiologian harmonisointi / Markku Koskela Oman shp:n alueellinen yhteistyö koskien PPSHP:ia Mikrobiologian osalta tutkimukset ja niiden ulkoinen laaduntarkkailu on ohjeistettu yhtenäisesti. Samoin ulkopuoliset tutkimuspalveluiden hankinnat. OML:n toimintakäsikirja ei ole käytössä alueella. Laitteista ja menetelmistä Kemian laboratorioiden laiteluetteloon viitaten myös OML:ssa on Architect i2000sr automaatti infektioserologian määrityksiä varten, Immuniocap 250 autoimmunologian määrityksiä varten ja muita infektioserologian automaatteja. Kaikissa erva-alueen keskussairaaloissa on veriviljelyautomaatit ja muutamissa tubiviljelyautomaatteja ja geenitekniikan automaatiota. Kaikissa erva-laboratorioissa käytettäneen samanlaisia ja tapaisia pienlaitteita. Laitekanta on muotoutunut tarvetta vastaavaksi, mutta sillä voitaisi tehdä enemmänkin. Toisaalta on syytä keskittää tutkimuksia ja toisaalta on syytä yhtenäistää ohjeistuksia ja käytäntöjä mm. niiden päivystysluonteisten tutkimusten osalta, joita tehdään joka laboratoriossa samalla laitteella. Viiveitten vähentämiseksi joitakin nyt keskitettyjä tutkimuksia on harkittava tehtävän myös muissa erva-laboratorioissa Vierianalytiikka Mikrobiologian osalta vierianalytiikkaa on tehty perinteisesti seuraavilla testeillä: A-streptokokin antigeeniosoitus nielunäytteestä (Ps-StrAAg), rota- ja adenoviruksen osoittaminen ulosteesta (F-AdRoAg) ja mononukleoosin tunnistaminen vasta-ainetestillä (S-MonoAb). Influenssatestejä (-InfABAg) ja RS-virustestejä (-RSVAg) imulimanäytteistä ja nenänielunäytteistä on tehty vähän. Uudesta noroviruksen osoitusmenetelmästä ulostenäytteistä (F-NoroAg) on hyvää kokemusta mutta lyhyeltä ajalta. Näiden menetelmien käytön yhtenäistäminen (verifiointi, testin valinta, hankinnat, käytön ylläpito) Erva-alueella on tarpeellista, jotta voidaan paremmin seurata menetelmien toimivuutta ja tulosten luotettavuutta. Esimerkiksi nielun A-streptokokkiantigeenitestejä on monia kaupan ja sellaisen verifiointi on työläs tehtävä. Laatuyhteistyö Mikrobiologian tutkimuksia tekevät laboratoriot käyttävät samoja ulkoisen laaduntarkkailun palveluita, mutta niissä on käyttöeroja. Kaikki laboratoriot eivät osallistu samalla tavoin kierroksille, joten siinä on yhtenäistämisen tarve. Sisäinen laadunarviointi olisi syytä yhtenäistää. OML voisi olla siinä apuna, koska se on tottunut

31 31 järjestämään omaa sisäistä laaduntarkkailua sellaisia tutkimuksia varten, joihin ei ole saatavissa sopivaa ulkoista laaduntarkkailua ja/ tai joissa käytetään työmenetelmiä tai osatutkimuksia, joiden toimivuutta on syytä tarkemmin erikseen seurata ja dokumentoida. Yhteinen Erva-alueen laboratorioiden toimintakäsikirja (sisältää laatukäsikirjan!), jossa on kuvattu kaikkia laboratorioita koskevat, tiettyihin laatustandardeihin kuuluvat asiat olisi käyttökelpoinen ja säästäisi resursseja. Mietittävä, kuka sen tekisi ja ylläpitäisi. Sen liitteinä olisivat sitten kunkin laboratorion ja erikoisalan yksityiskohtaiset toiminnot. Esimerkiksi Toimintakäsikirjassa on kuvattu laitteiden hankinta, toiminnantarkastus ja sisäänajotoimenpiteet, laitteiden käytön ylläpitoperiaatteet yms., mutta kullakin laboratoriolla on omat laiteluettelonsa ja tarkemmat laitekohtaiset liitteet toiminnan ylläpidosta, huolloista jne. Sama koskee reagensseja, välineitä, atk:ta, henkilöstöresursseja, perehdytystä ja täydennyskoulutusta, jne. Asiantuntijoiden konsultaatiot Yhteiset periaatteet ovat paikallaan, mutta käytännön järjestelyjen osalta on oltava liikkumavaraa ja konsultaatiokäynnit tulee perustua konsultantin vapaaehtoisuuteen. Tutkimusten porrastaminen Se on mietittävä uusiksi. Porrastuksen alkuperäinen tarkoitus on, että sillä saadaan tutkimuksen tulos nopeasti kliinikon käyttöön. Porrastuksen käyttämisen tarpeellisuus henkilökunnan työllistämiseksi on mietittävä uusiksi, jos sitä esiintyy. Porrastus tarkoittaa myös perehdytyksen ylläpidon ja laadunvarmistuksen hajauttamista, joka on kallista ja aikaa viepää ja voi johtaa epätasaiseen laatuun alueella. Sekä tutkimusten keskittämistarvetta että uutta porrastamistarvetta on nähtävissä. Toimenpide-ehdotuksia: Aloitetaan siitä, missä säästöt ajassa tai rahassa ovat ilmeisimpiä. 1. Perustetaan OYS-erityisvastuualueelle laboratorioasioita varten toimielin, joka kokoontuu määräajoin ja sopii yhteisistä tehtävistä ja vastuuhenkilöistä sekä aikatauluttaa tehtävät. 2. Sovitaan kaikesta hankintayhteistyöstä ja valmistelun työnjaosta asiantuntijatehtävissä OYS-erva-alueen hankintarenkaille sovitulla tavalla ks. Hankintaryhmän raportti. Kun on yhteiset laitteet ja alihankintatavat, voi muitakin menetelmiin liittyviä asioita yhtenäistää 3. Lisätään asiantuntijayhteistyöllä tavoitellaan tiiviimpää organisaatiota/yhteistoimin-tasopimusta Tutkimusten porrastaminen muuttuvissa olosuhteissa:

32 32 keskittäminen ja järkevä hajauttaminen Laatuyhteistyö: yhteisen Erva-alueen toiminta-/laatukäsikirjan laatiminen huomioiden ISO sisäisen ja ulkoisen laadunvalvonnan menettelytavoista sopiminen Atk-järjestelmät: uusitaan yhdessä seuraavat 10 vuotta, tavoitteena samanmerkkiset tietojärjestelmät, ks. Tietojärjestelmäryhmän raportti Vieritutkimusten koordinointi, perustetaan työryhmä, jonka tehtävänä on: laitekannan, analyysimenetelmien, hoitoyksiköiden ohjaustapojen, työja muiden ohjeiden ja menettelytapojen yhtenäistäminen vieritutkimusten käytön yhtenäistäminen Pohjois-Suomessa Kehittämis- ja koordinointityö: varaudutaan lyhyen ja pitkän aikavälin laitteiden/laitteistojen suunnitteluun, tutkimusten ja käytettävien menetelmien valintaan sekä kansallisten suositusten käyttöönottoon Ohjeistuksen luonti : potilaskohtaisiin tutkimuksiin: isotooppitutkimukset, EKG ja rasitus-ekg, sekä muiden potilaskohtaisten rasitustutkimukset teko- ja tulkintaohjeineen, lisäksi näihin tutkimuksiin liittyvät potilasohjeet näytteenottotoiminnan ohjeistus sisältäen potilasohjeet Koulutus: asiantuntijoiden yhteistä erikoistumis- ja täydennyskoulutusta kehitetään mm. osaamisalueittaisten yhteispäivien (esim. mikrobiologiset osa-alueet) ja etäkoulutuksen (erva-luennot) avulla tehostetaan asiantuntijoiden erikoistumiskoulutusta 4. Yhteinen tutkimusohjekirja Selvitettävä miten muut neljä sairaanhoitopiiriä voivat liittyä OYS:n internetissä olevan tutkimusohjekirjan käyttöön. Yhteistyössä osallistutaan yhteisiin kustannuksiin.

33 33 Liite 4. Henkilöstö työryhmän raportti OYS-ERITYISVASTUUALUEEN LABORATORIOTOIMINNAN YHTEISTYÖN SUUNNITELMA - henkilöstö Henkilöstötyöryhmä LSHP: Kainuu: KPSHP: LPSHP: PPSHP: Tehy ry: Juko ry: Katri Vuopala, pj Seppo Laitinen Kirsti Kangas Martti Larikka Riitta-Liisa Heikkilä, Markku Koskela, Matti Puukka, Aimo Ruokonen Aila Heikkinen (Kajaani), Carina Ahlskog (Kokkola), Päivi Uimonen (Rovaniemi), Sirpa Jouhki (Kemi), Kalevi Lämsä (Oulu) Pirjo Hedberg (Oulu), tiedoksi pääluottamusmiehet Tuula Rajaniemi (Kokkola), Seija Hiltunen (Rovaniemi), Tapio Salo (Kemi), Raija Niemelä (Oulu), Kristiina Kananen (Kajaani) 1. Nykytilan kartoitus OYS ERVA alueen laboratoriotoiminta on keskittynyt yliopistolliseen sairaalaan ja keskussairaaloihin. Organisaatio eri yksiköissä on samankaltainen, joskin yksittäiset erikoisalakohtaiset laboratoriot ovat sijoittuneet eri tulosalueisiin. Kliinisen laboratorion ulkopuolella toimii LSHP:ssa kliininen neurofysiologia, PPSHP:ssa kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede sekä PPSHP:ssa ja LSHP:ssa keuhkofunktiolaboratorio. Patologiaa palvelut on jokaisessa organisaatiossa oma tulos/taseyksikkönsä, joka sisältää laboratorio-, ruumiinavaus ja vainajiensäilytystoiminnot. Taulukko 1. Erikoisalat ja yksikköjohto eri organisaatioiden laboratorioissa Alue / yksikkö Erikoisala Yksikköjohto Kainuu Kajaani Sairaanhoidon tuki Kliininen laboratorio RTG, PAT KK, MB, KF(I), KNF Hallintoylilääkäri Mikrobiologian el KPSHP Kokkola Tutkimus- ja hoitopalvelut Kliininen laboratorio RTG, PAT KK, MB Johtajaylilääkäri Kemisti LPSHP Kemi Sairaanhoidolliset palvelut Kliininen laboratorio RTG, PAT KK, MB, KF(I+KF), KNF Radiologi Kliininen fysiologi LSHP Rovaniemi Sairaanhoidolliset palvelut Laboratorio RTG, PAT KK, MB, KF(I) Patologi Mikrobiologian yl PPSHP Diagnostiikkataseyksikkö RTG, PAT Radiologi

34 34 Oulu Laboratorio KK, MB, KNF, GEN Kliinisen kemian el RTG = Kuvantaminen, PAT = Patologia, KK = Kliininen kemia, MB = Mikrobiologia, KF (I) = Kliininen fysiologia (isotooppi ja keuhkofunktio), KNF = Kliininen neurofysiologia, GEN = genetiikka Alueen laboratorioissa oli 578 vakanssia vuoden 2008 lopussa. Niistä eritasoisia lääkäreitä erikoistujat mukaan lukien on 40, kemistejä 18, muita akateemisia 13, hoitotyönjohtoa 38, laboratoriohoitajia 329, muita hoitajia 87 ja toimistohenkilökuntaa 87. Vakansseista lähes kaikki on täytetty pätevillä henkilöillä. Hoito- ja toimistohenkilökunnan ikäjakauma on kuvassa 1. Toiminnan suurena haasteena on eläköitymisen kautta tapahtuva poistuma. Seuraavan kymmenen vuoden aikana hoitohenkilökunnasta 32%, lähiesimiehistä 32%, laboratorionhoitajista 18%, muista hoitohenkilöistä 20% ja toimistohenkilökunnasta 49% saavuttaa eläkeiän. Kuva 1. Hoito- ja toimistohenkilökunnan ikäjakauma OYS ERVA-alueen laboratorioissa vuoden 2008 lopussa. Lähiesimiehet toimivat osaston- tai apulaisosastonhoitajien viroissa tai toimissa. Oulun ammattikorkeakoulun Sosiaali- ja terveysalan yksikön bioanalytiikan koulutusohjelma on alueen ainoa bioanalyytikoiden (ent. laboratoriohoitajien) kouluttaja. Aloituspaikkoja on vuosittain 30 ja koulutus kestää 3,5 vuotta. Laskennallisesti koulutus riittää vastaamaan työvoiman eläkepoistuman, kun seuraavan viiden vuoden aikana eläkeiän saavuttaa 60 laboratoriohoitajaa. Kaikki koulutetut eivät jää alalle. Pulaa on odotettavissa, sillä jo tällä hetkellä ei sijaisuuksiin ole päteviä hoitajia yhdelläkään keskussairaalapaikkakunnalla. Laboratorioalojen akateeminen osaaminen on Suomessa harvojen harteilla. Maassamme on tällä hetkellä 97 työikäikäistä kliinisen fysiologian ja isotooppilääketieteen, 65 kliinisen hematologian, 130 kliinisen mikrobiologian, 91 kliinisen neurofysiologin ja 231 patologian erikoislääkäriä. Valtakunnallisesti suurin pula on tällä hetkellä kliinisen kemian ja hematologian sekä patologian erikoislääkäreistä. Lisäksi patologian erikoisalalle erikoistuu vähemmän lääkäreitä kuin jää eläkkeelle (Suomen Lääkäriliitto 2009).

35 35 OYS ERVA laboratorioiden akateemisen henkilökunnan ikäjakauma on kuvassa 2. Virat ovat miehitetty pätevillä viranhaltijoilta lukuun ottamatta Kainuun maakuntaa, josta puuttuu kliinisen fysiologian ja kliinisen neurofysiologian erikoislääkäri sekä fyysikko. Pohjois-Pohjanmaalla on hoitamatta yksi kemistinvirka (Kuusamon terveyskeskus). Lapin sairaanhoitopiirissä pitkään hoitamatta ollut kliinisen kemian erikoislääkärin virka muutettiin vuonna 2007 fyysikon viraksi. Kuva 2. Akateemisen henkilökunnan ikäjakauma OYS ERVA-alueen laboratorioissa vuoden 2008 lopussa. 26% (11/43) koko henkilöstöstä on syntynyt ennen vuotta 1951 (y-akseli on %-osuus). Akateemisten asiantuntijoiden peruskoulutus tapahtuu tällä alueella Oulun yliopiston lääketieteellisissä ja luonnontieteellisessä tiedekunnassa. OY:n lääketieteellisessä tiedekunnassa on kaikkien kliinisten laboratorioalojen erikoislääkäreiden koulutusohjelmat. Viimeisen 10 vuoden aikana laboratorioalojen erikoislääkäreiden on valmistunut yksittäin, eikä esimerkiksi kliinisen fysiologian ja isotooppilääketieteen yhtään (Eija Ruottinen, OY LTK, 2010). Muiden laboratorioalojen koulutusohjelmia on eri yliopistoissa seuraavasti (OM:n asetus 568/2008): sairaalakemisti (Kuopio, Hki), sairaalafyysikko (OY ltk, Kuopio, Helsinki), mikrobiologi (Helsinki), sairaalageneetikko (Turku, Helsinki), sairaalasolubiologi (Kuopio). Koulutusta rajoittaa Oulun yliopistossa ajoittain kouluttajavaje. Näiden ohjelmien koulutuspaikkoja on Oulun yliopistollisessa sairaalassa. Yksittäistapaukissa koulutukseen on hyväksytty myös keskussairaalapalvelua. Erikoistumiskoulutusta ohjataan alueen sairaaloihin koulutussopimuksin kaikissa tiedekunnissa ja koulutusohjelmissa. Tällä hetkellä on rymän tiedossa, että koulutussopimus on toistaiseksi voimassa PPSHP:n kliinisessä laboratoriossa (HY, KY, sairaalakemistin ko), LSHP:n mikrobiologian laboratoriossa (HY, sairaalamikrobiologin ko) ja alueen kaikkien keskussairaaloiden patologian yksikössä (OY, patologian erikoislääkärin ko). Niiden mukaan hyväksytään kahden vuoden keskussairaalapalvelu erikoistumistutkintoon. Koulutus kestää kokonaisuudessaan 5-6 vuotta.

36 36 Taulukko 2. Yhteenveto akateemisista asiantuntijoista v Luvut sisältävät myös alan erikoislääkärit. asiantuntijat virat / tarve/ huomioita hoidettu saatavuus Fyysikko 3 / 2 suuri / huono LPSHP, LSHP, Kainuu sopimus Geneetikko (sis. lääkärit) 5 / 5 kasvamassa / ok Kliininen kemia -kemistit -erikoislääkärit (sis.hematologit) Kliininen mikrobiologia -mikrobiologit -erikoislääkärit 19 / 18 6 / 6 suuri / hyvä suuri / huono 5 / 5 5 / 4 on / huono Kliininen neurofysiologia 3 / 2 on / huono keskitetty PPSHP:iin eläköityminen ajankohtaisinta valtakunnallinen vaje KPSHP vaje, LPSHP ja LSHP sopimus mikrobiologin ja erikoislääkärin palveluista KPSHP ja LSHP ei mukana, sillä yksiköt laboratorion ulkopuolella Kliininen fysiologia Patologia 19 / 19 4/3 on / ok LPSHP ja LSHP sopimus kasvamassa / huono Solubiologi 1 / 1 on / kasvamassa OYS:ssa lisäksi 8 yliopiston sivuvirkaa, valtakunnallinen vaje 2.Palkkausperusteet ja paikallissopimukset pääpiirteittäin

37 37 Palkkaus määräytyy kaikissa yksiköissä kunta-alan sopimusten TVA:n ja henkilökohtaisten lisien mukaan. TVA on yksikkökohtainen. Yhtenäistämisyrityksiä on tehty, mutta esim. PPSHP:n eri laboratorioissa TVA:t poikkeavat toisistaan. Lääkärikunnalle ei ole tehty TVA-määrityksiä. Paikallissopimuksia on tehty tehtäväkohtaisen palkan osalta sekä hälytys- ja kutsurahan sekä haittakorvausten maksamisesta. Lääkärikunnalla on käytössä suoritepohjainen lisä-ves-korvaus. Sitä käytetään työmäärien vaihdellessa (lääkärivaje) ja lomakausina. Kainuun maakunnassa on voimassa kaikkia työntekijöitä koskeva paikallinen sopimus, jonka mukaan työtekijälle on määritelty ns. kotipesä eli pääasiallinen toimipiste. Sen ulkopuolella työssä käyville laboratoriohoitajille on työkierto huomioitu tehtäväkohtaisessa palkkauksessa. Tässä Kainuun mallissa on sovittu myös matkustuskorvauksista. Sopimusta pidetään työntekijöiden kannalta hyvänä (Tehy ry:n OYS ERVA alueen pääluottamusmiehet Rovaniemi). 3. Laboratoriotoiminnan osaamisen kehittäminen ja yhteistyön mahdollisuudet Näytteenoton järjestäminen on haasteellista pitkien etäisyyksien maakunnissa. Lapissa kunnat hoitavat näytteenottonsa itse ja osin toivovat niin tapahtuvan jatkossakin. Länsi-Pohjassa selvitellään parhaillaan laboratoriotoimintojen keskittämistä. Keski-Pohjanmaalla ja Kainuussa keskussairaalan laboratorio vastaa koko maakunnan näytteenotosta Kainuun terveysasemien ja laboratorion väliset etäisyydet on kuvattu taulukossa 2. Taulukko 3. Välimatkat Kainuussa terveysasemien ja keskuslaboratorion välillä (Seppo Laitinen) Kajaani, keskussairaala Välimatka (km) Suomussalmi 108 Puolanka 104 Hyrynsalmi 72 Ristijärvi 45 Paltamo 38 Vuolijoki 47 Sotkamo 41 Kuhmo 103 Kajaani, terveysasema 2 Kainuussa näytteet kuljetetaan päivittäin terveysasemilta keskussairaalaan klo 13 mennessä. Näytteenotosta vastaavat osin kiertävät laboratoriohoitajat. On tärkeää, että jatkossakin bioanalyytikon/laboratoriohoitajan koulutuksen saaneet huolehtivat siitä, sillä vain heillä on näytteenottoon koulutus. Näin taataan preanalytiikan laatu.

38 38 Työpanoksen ja osaamisen hyödyntäminen koko ERVA-alueella on jaettavissa seuraaviin osaamisalueisiin, joissa tarve on suurin: laatutyö, tutkimusmenetelmät, vieritestaus, tieteellinen tutkimustoiminta ja koulutus. Koulutus/osaamisen kehittäminen ja ylläpitäminen tarvitsee tarvearviointia ja koordinaatiota. Länsi-Pohjan ja Lapin sairaanhoitopiireissä on järjestetty yhteisiä alueellisia koulutuksia jo vuosia. Tämän toimintamallin laajentaminen koko ERVA-alueelle on mitä suositeltavinta. Työkierto liittyy osittain osaamisen kehittämiseen ja ylläpitämiseen, ja sitä voitaisiin tukea asunto- ja matkakulujen korvaamisella. 4. Jatkossa selvitettävää Nähtävillä olevasta eläköitymisestä ja vähäistä alueellisesta koulutuksesta johtuva tuleva työvoimapula pakottaa toiminnan uudelleen järjestämiseen. Erikoisanalytiikkaa voidaan jossain määrin keskittää nykyistä enemmän, mutta alueen päivystävien ja operatiivista toimintaa tekevien sairaaloiden palvelut on säilytettävä niissä. Lisäksi näytteenotto ja perusanalytiikka on oltava lähellä asiakasta. Keskittämisen vaarana on työntekijöiden työnkuvan yksipuolistuminen sekä keskeisissä toimipisteissä että äärialueilla. Se voi tehdä työpaikoista vähemmän kiinnostavia ja kaventaa osaamista. OYS ERVA Tehy ry:n mukaan työjärjestelyjä suunniteltaessa tulee tavoitteena olla kokoaikainen laboratoriohoitajan työ perusterveydenhuollon työyksiköissä. Laadukkaan näytteen turvaamisen perusedellytyksenä pidämme näytteenottotoiminnan säilyttämistä laboratoriohoitajien ja bioanalyytikkojen perustehtävänä, jota ei tule siirtää vähemmän alalle koulutettujen tehtäväksi. Terveyskeskukset tarvitsevat laboratorioammattilaisten ohjausta ja tukea mm. vierianalytiikassa ja atk-asioissa. Tällä hetkellä erikoistujan työsuhde katkeaa hänen vaihtaessaan paikkakuntaa. ERVA-alueella olisi nyt hyvä selvittää mahdollisuus säilyttää työsuhde-edut erikoistumisen aikana. Tämä nähdään rekrytointivalttina laboratorioalan erikoistumiskoulutukseen. Yhteinen työantajapolitiikka nousi esiin keskusteluissa, mutta sen merkitys jäi ryhmässä toistaiseksi epäselväksi. Mikäli päädytään yhteisen työnantajamallin perustamiseen, on tehtävä suunnitelman palkkatason harmonisoinniksi. Keskustelussa nousi esille myös kilpailu työvoimasta. Yksityinen laboratoriosektori on kansainvälistynyt nopeasti ja tarjoaa palvelujaan aktiivisesti myös Pohjois-Suomeen. Toiminnan laajentuminen tarvitsee työvoimaa, jonka sijoituspaikat tosin ovat valtaosin Etelä-Suomessa tai Keski-Euroopassa. Asiantuntemuksen säilyttäminen Pohjois-Suomessa on tärkeää. Tätä tukemaan on selvitettävä uusien yhteisten koulutusvirkojen/toimien perustaminen laboratorioaloille.

39 39 Yhteistä tarvetta olisi mm. laatuasiantuntijoille, kouluttajille sekä koulutuskoordinaattorille. Siirtyvät biosignaalit mahdollistavat jo nyt yhteiset toimijat. Esimerkkinä tästä ovat Kainuun, LSHP:n ja LPSHP:n isotooppikuvauksista vastaavat fyysikko ja kliininen fysiologi. Tämän kaltainen palvelusuhde voisi sopia määräaikaisena myös erikoistumiskoulutukseen.

40 40 Liite 5. Kliinisen kemian erikoisalan tilanne ERVA-alueella Aimo Ruokonen Kliinisen kemian erikoislääkärit ovat ERVA-alueella keskittyneet OYS:n laboratorioon. Vakituisessa virassa on seitsemän erikoislääkäriä, joista kolmella on hematologian erityispätevyys ja kaksi on sivuvirassa. Alalle erikoistuvia lääkäreitä on kaksi, joista toinen on hankkimassa hematologian erityispätevyyttä. ERVA-alueen sairaaloissa ylilääkärin tehtäviä hoitavat mikrobiologian erikoislääkärit ja kliininen fysiologi. Alueen sairaaloissa kliinisen kemian tutkimuksista huolehtivat sairaalakemistit. OYS:n laboratoriossa on seitsemän sairaalakemistiä, joista yksi on ylikemisti, yksi laatupäällikkö ja yksi ns. atk-kemisti. Näiden lisäksi alan erikoistumisvirkoja on kolme. Valmistuneiden lääkäreiden rekrytoiminen kliinisen kemian alalle on ollut jatkuva ongelma. Usein erikoistumisen aloittavat siirtyvät tutkijoiksi tai joissain tapauksissa vaihtavat erikoistumisalaa. Tällä hetkellä kaksi erikoistumispaikkaa on täytetty. Sairaalakemistien kohdalla tilanne on parempi, kaikki pysyvät virat on täytetty ja erikoistumisvirkoihin on ollut aina runsaasti hakijoita. OYS:n laboratoriossa on lisäksi kaksi geneetikon virkaa ja yksi määrä- ja osa-aikaisesti hoidettu geneetikon toimi. Ongelmana on erikoistumisviran puuttuminen. Genetiikan tutkimuksia ei tehdä ERVA-alueella muualla kuin OYS:n laboratoriossa. Oulun kaupungin, Kempeleen, Tyrnävän, Kiimingin ja Haukiputaan kuntien laboratoriotoiminta kuuluu OYS:n laboratorion organisaatioon. Näiden kuntien osalta aluetyö on ollut tiivistä ja siihen ovat osallistuneet OYS:n laboratorion eri henkilöstöryhmät. Asiatuntijalääkäreiden, kemistien tai geneetikkojen konsultaatioita asiakkaille ei ole kirjattu erikseen. Konsultaatioita ERVA-alueelle on annettu niitä pyydettäessä. Laboratoriohematologit ovat tehneet tulkintaa ja lausuntoa vaativat tutkimukset lisätyöves:n puitteissa. ERVA-alue yhteistyön merkittävä lisääntyminen niin, että työt voidaan hoitaa virkatyönä edellyttää OYS:n näkökulmasta ainakin yhden kliinisen kemian ja hematologian erikoislääkärin ja sairaalakemistin lisäresurssia.

41 41 Liite 6. Patologian alan yhteistyö ja sen kehittäminen OYS-ERVA alueella PATOLOGIAN ALAN YHTEISTYÖ JA SEN KEHITTÄMINEN OYS-ERVA -ALUEELLA Työryhmä: Ylilääkäri Tapio Kahlos, Kainuun maakunta kuntayhtymä Ylilääkäri Timo Paloneva, Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Ylilääkäri Katri Vuopala, Lapin sairaanhoitopiiri Ylilääkäri Päivi Väre, Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri Ylilääkäri Paavo Pääkkö, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Osastonylilääkäri Helena Autio-Harmainen, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri SISÄLTÖ Tiivistelmä 38 Taustaa ja toteutus 38 Nykytila 40 Suoritteet, henkilökunta ja talous 40 Tilat ja laitteet 42 Tietojärjestelmät 43 Laadunvarmistus sekä opetus- ja tutkimustyö 44 Yhteistyö nyt 44 Yhteistyön kehittämismahdollisuudet lähitulevaisuudessa 44 Hankinnat 44 Hinnoittelu kohti DRG:ta 45 Sairaalasolubiologian osaaminen 45 Laatu 45 Koulutus 45 Yhteistyön edut pitkällä tähtäimellä 46 Mahdolliset edut 46 Edut yliopistosairaalan osalta 46 Yhteiset organisaation uhkakuvat 46