Yksin asuminen ja yksinäisyys ikääntyessä Tutkijan havaintoja
|
|
- Timo Kyllönen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Yksin asuminen ja yksinäisyys ikääntyessä Tutkijan havaintoja Elisa Tiilikainen, VTM (väit.), Yhteiskuntatieteiden laitos, Itä-Suomen yliopisto Eläkeläiset ry:n valtuuston kevätkokous , Kylpylähotelli Kuntoranta, Varkaus
2 Esityksen kulku Muutama sana itsestäni Yksin asumisen yleisyys ja syyt Väitöskirjatutkimukseni tausta Monimerkityksellinen yksinäisyys Kiteytyksiä ja pohdittavaa
3
4 Yksinasuminen Suomessa Borg ja Keskinen 2016
5 Yksinasuvien ryhmittelyä 1) Aktiivisesti ja tietoisesti yksinelämisen valinneet 2) Passiivisesti yksinelämisen valinneet, jotka ovat ajautuneet siihen tilanteeseen useiden pienten valintojen tuloksena. He eivät ole periaatteellisesti parisuhdetta vastaan, mutta ovat valmiita suhteeseen vain tietyin ehdoin 3) Ei yksinelämistä valinneet, jotka haluaisivat elämänkumppanin, mutta eivät ole siinä onnistuneet Ojala ja Kontula 2002; ks. myös Borg ja Keskinen 2016
6 Yksinäisyys Suomessa Tutkimustulokset yksinäisyyden terveys- ja hyvinvointivaikutuksista ovat lisääntyneet, minkä vuoksi yksinäisyys on nostettu vahvasti myös julkiseen keskusteluun Väestökyselyjen perusteelle yksinäisyys ei kuitenkaan ole Suomessa lisääntynyt Aineistoista riippuen yksinäisyyttä kokee usein tai jatkuvasti 3-10 prosenttia suomalaisista Yksinäisyyttä esiintyy eri ikäryhmissä U-käyrän mukaisesti Nuoret ja vanhat yksinäisimpiä Yksinäisyys kietoutuu vahvasti myös yhteiskunnalliseen eriarvoisuuteen Yksinäisyyttä yleisintä pienituloisten ja työttömien keskuudessa
7 Yksinäisyys ja ikääntyminen Ikääntymisen ja yksinäisyyden yhteyttä ei ole yksiselitteisesti pystytty osoittamaan Selitetty muun muassa iän myötä tapahtuvalla sosiaalisen verkoston pienenemiselle, kontaktien määrän vähenemisellä ja toimintakyvyn heikkenemisellä Työelämästä poisjäämisen merkitys? Ajan ja paikan merkitys: yksinäisyyden todettu olevan voimakkainta vahvasti integroituneissa yhteisöissä
8 Yksinäisyyden kolme ulottuvuutta Subjektiivinen kokemus Perinteisesti määritelty yksilön subjektiiviseksi ja kielteiseksi kokemukseksi tyydyttävien ihmissuhteiden puutteesta Määrittyy suhteessa yksilön omiin odotuksiin: myös ihmisten ympäröimänä ihminen voi kokea olevansa yksin ja toisaalta myös olla yksin kokematta itseään yksinäiseksi Ympäröivä sosiokulttuurinen konteksti Ajallinen luonne Siihen miten omaa sosiaalista elämää arvioidaan vaikuttaa ympäröivän yhteiskunnan ja yhteisön kulttuuriset normit ja vaatimukset Ihmisten olemisen tapojen muuttuessa myös yksinäisyyden sisällöt muuttuvat Yksinäisyyden saamat merkitykset vahvasti paikkaan ja aikaan sidottuja Voi konkretisoitua tiettyinä vuorokauden tai vuodenaikoina tai esimerkiksi juhlapyhinä Jaoteltu muun muassa tilapäiseksi, tilanteiseksi ja krooniseksi yksinäisyydeksi sekä sykliseksi ja tulevaisuuteen kohdistuvaksi yksinäisyydeksi Yksinäisyyden kokemuksessa aikamaiseman horisontit, menneisyys, nykyisyys ja tulevaisuus, kietoutuvat yhteen
9 Väitöskirjassani pohdin Millaisten sosiaalisten polkujen ympärille myöhemmällä iällä koettu yksinäisyys rakentuu? Millaisia elämäntapahtumia tai elämänvaiheita noiden polkujen varrelle linkittyy? Millaisia muutoksia yksinäisyydessä elämänkulun aikana mahdollisesti tapahtuu?
10 Tutkimukseni taustaa Taustalla kymmenvuotinen Ikihyvä Päijät-Häme - seurantatutkimus ( ) Jatkoa 2011 valmistuneelle pro gradulle, jonka puitteissa olen kerännyt laadullista, mutta samoja ihmisiä koskevaa aineistoa. Punaisena lankana näkemys siitä, ettei ihmisen toimintaa ja ympäröiviä olosuhteita voida ymmärtää rajaamalla tarkastelu vain tiettyyn elämänvaiheeseen On kiinnitettävä huomio myös aiempiin elämäntapahtumiin, sosiaalisiin suhteisiin ja laajempiin yhteiskunnallisiin tekijöihin elämänkulun ajalta.
11 Tunnetteko itsenne yksinäiseksi?
12 12
13 Yksinäisyys tässä hetkessä 13 Usein yksinäisyys paikannettiin tietynlaisiin tilanteisiin kuten vuorokauden- ja vuodenaikoihin, juhlapyhiin tai rutiineihin, joita oli ennen tapana tehdä, mutta jotka eivät enää tuntuneet mielekkäiltä Toisaalta sitä kuvattiin myös yleisesti semmoseksi tunteeksi, eikä sille aina löytynyt sanoja Yksinäisyys ilmeni erilaisina tunteina ja sillä on hyvin erilaisia seurauksia sitä kokeville Kiinnostus siihen, mitä yksinäisyyden taustalla on Mistä yksinäisyyden kokemus oikeastaan muodostuu?
14 Yksinäisyyden taustat 14 Menetettyjä ja toteutumattomia sosiaalisia rooleja Vastikään kohdattu leskeytyminen, kumppanittomuus, lapsettomuus ja lapsenlapsettomuus, eläköityminen Rakoileva sosiaalinen saattue Ruumiin rajallisuus, verkostojen kaventuminen ja hyvän ystävän kaipuu, vieraaksi koettu asuinympäristö, vanhemmuuden kitkat Elämäntapahtumien haavoja ja heijastumia Vanhemman kuolema, lapsen kuolema, seksuaalinen hyväksikäyttö, sotakokemukset
15 Menetettyjä ja toteutumattomia sosiaalisia rooleja Vastikään kohdattu leskeytyminen Meisyyden kadottaminen, koti-ikävä, tarpeettomuuden tunne, joutilaisuus Kumppanittomuus Jakamatonta arkea, läheisyyden ja lämpimän ystävyyden kaipuu Lapsettomuus ja lapsenlapsettomuus Normista poikkeava elämänkulku, juurettomuuden kokemus Eläköityminen Eriarvoisuuden tunne suhteessa nuorempiin ja työssäkäyviin, tulojen aleneminen, lisääntynyt vapaa-aika
16 Rakoileva sosiaalinen saattue Ruumiin rajallisuus Liikkumisvaikeudet, kuulon huononeminen, muistin heikentyminen, hissittömyys, autottomuus, saattajan ja mukana kulkijan puute Verkostojen kaventuminen ja hyvän ystävän kaipuu Ystävien ja sukulaisten menetyksiä, ystävyyssuhteiden katkeaminen, saman henkisten ihmisten kaipuu Vieraalla maalla Vieraaksi koettu asuinympäristö tai kulttuuri Vanhemmuuden kitkat Toteutumattomat odotukset, emotionaalisen tuen kaipuu
17 Menneisyyden haavoja ja heijastumia Lapsen kuolema, oman vanhemman menettäminen, sotakokemukset ja seksuaalinen hyväksikäyttö. Menneisyyden haavat voivat nousta pintaan vasta myöhemmällä iällä, heijastuen esimerkiksi juuri yksinäisyyden kokemukseen. Traumaattinen ja lapsuudenaikainen elämäntapahtuma voi jättää myös pysyvän jäljen. Esimerkiksi vanhemman menettämisen aukkoa ole kyennyt paikkaamaan edes oman perheen perustaminen
18 Muuttuvaa ja pysyvää Yksinäisyys näyttäytyy ennen kaikkea erilaisiin elämäntilanteisiin ja elämänvaiheisiin liittyvänä kokemuksena Ikihyvä Päijät-Häme kyselyaineiston avovastaukset kysymykseen, mikä on ollut elämäsi yksinäisin ajankohta tai elämänvaihe, vaihtelevat lapsuudesta, leskeytymiseen, avioerojaksoon ja ulkomailla vietettyihin vuosiin. Kuvatut yksinäisyyskokemukset sijoittuvat sekä elämän alkuvaiheisiin että myöhemmille ajanjaksoille Myös elämänmittaisesta kerrotaan. Tällöin yksinäisyyden juuret olivat esimerkiksi lapsuuden aikaisessa vanhemman menettämisessä
19 19
20 Kiteytyksiä Yksinäisyys monikasvoinen ja monimerkityksellinen kokemus Yksinäisyyden taustat hyvin erilaisia, eri tekijät kietoutuvat toisiinsa myös saman ihmisen kohdalla Yksinäisyys usein myös luonnollinen osa ihmisen elämänkulkua, siihen liittyvä muutoksia ja menetyksiä. Olennaista tehdä ero elämäntilanteisen ja elämänmittaisen Yksilön luonteenpiirteiden ja ominaisuuksien sijaan, katse arjen infrastruktuuriin, osallisuuden mahdollisuuksiin ja ehtoihin, joiden kautta ihminen kiinnittyy tai jää kiinnittymättä toisiin ihmisiin 20
21 Rakastettu Läheissuhteet Tärkeä Yhteisöt Yhteiskunta Arvokas
22 Lähteitä Ojala, Eija-Maarit ja Kontula, Osmo (2002) Tarvitseeko minua kukaan. Keskiikäiset yksineläjät perhekeskeisessä yhteisössä. Väestöntutkimus-laitoksen julkaisusarja D40/2002. Helsinki: Väestöliitto. Tiilikainen, Elisa (2016) Yksinäisyys ja elämänkulku. Laadullinen seurantatutkimus ikääntyvien yksinäisyydestä. Valtiotieteellisen tiedekunnan julkaisuja 4: Helsinki: Helsingin yliopisto. Luettavissa osoitteessa: Borg, Pekka ja Keskinen, Vesa (2016) Yleistä yksin elämisestä. Teoksessa Väliniemi-Laurson, Jenni, Borg, Pekka ja Keskinen, Vesa (toim.) Yksin kaupungissa. Helsingin kaupungin tietokeskuksen julkaisuja Luettavissa osoitteessa:
23 elisatiilikainen.wordpress.com uef.fi
Miesten ja naisten yksinäisyys
Miesten ja naisten yksinäisyys - Näkökulmana elämänkulku Elisa Tiilikainen, VTM, väitöskirjatutkija Vanhuus ja sukupuoli -seminaari 20.11.2015, Tieteiden talo, Helsinki Yksinäisyys on subjektiivinen kokemus,
LisätiedotIkääntyvien yksinäisyys Monimenetelmällinen lähestymistapa yleisyyteen ja taustatekijöihin
Ikääntyvien yksinäisyys Monimenetelmällinen lähestymistapa yleisyyteen ja taustatekijöihin Elisa Tiilikainen 3 Tunnetteko itsenne yksinäiseksi? En koskaan 35 % Harvoin 45 % Silloin tällöin 17 % Usein
LisätiedotYksinäisyys elämänkulussa
Äijävirtaa ja neuvokkaita naisia hyvän ikääntymisen iltapäivä, Jyväskylä 26.4.2017 Yksinäisyys elämänkulussa - onko miesten ja naisten yksinäisyydessä eroja? ELISA TIILIKAINEN, VT T, TUTKIJATOHTO RI, ITÄ-SUOMEN
LisätiedotIkääntyvien yksinäisyys Monimenetelmällinen lähestymistapa yleisyyteen ja taustatekijöihin
Ikääntyvien yksinäisyys Monimenetelmällinen lähestymistapa yleisyyteen ja taustatekijöihin Elisa Tiilikainen 3 Tunnetteko itsenne yksinäiseksi? En koskaan 35 % Harvoin 45 % Silloin tällöin 17 % Usein
LisätiedotSadan vuoden yksinäisyys vai yhteisöllisyys? Suomi 100 vuotta juhlaseminaari, Tornio, Suomalaisten yksinäisyys
Sadan vuoden yksinäisyys vai yhteisöllisyys? Suomi 100 vuotta juhlaseminaari, Tornio, 22.2.2017 Suomalaisten yksinäisyys ELISA TIILIKAINEN, VT T, TUTKIJATOHTORI, ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO Esityksen sisältö
LisätiedotYksinäisyys ja elämänkulku Laadullinen seurantatutkimus ikääntyvien yksinäisyydestä
Yksinäisyys ja elämänkulku Laadullinen seurantatutkimus ikääntyvien yksinäisyydestä Elisa Tiilikainen Tutkimuskohteena yksinäisyys 2 Subjektiivinen kokemus Perinteisesti määritelty yksilön subjektiiviseksi
LisätiedotSuomalaisten yksinäisyys Yleiskatsaus tutkimustuloksiin ja tutkimisen tapoihin
Suomalaisten yksinäisyys Yleiskatsaus tutkimustuloksiin ja tutkimisen tapoihin Elisa Tiilikainen Yksinäisyys Suomessa Jatkuvasti tai melko usein yksinäisyyttä kokee noin viitisen prosenttia. Vuoden 2014
LisätiedotYKSINÄISYYS IKÄÄNTYVÄN ARJESSA Laadullista ja määrällistä tutkimusotetta yhdistävä seurantatutkimus
YKSINÄISYYS IKÄÄNTYVÄN ARJESSA Laadullista ja määrällistä tutkimusotetta yhdistävä seurantatutkimus Elisa Tiilikainen, VTM, jatko-opiskelija 6.6.2013 VIII Gerontologian päivät SESSIO XXIII: Elämänkulku
LisätiedotVanhemmuus ja kotoutuminen, verkostojen ja vertaisuuden merkitys
Vanhemmuus ja kotoutuminen, verkostojen ja vertaisuuden merkitys Monikulttuurisuuden asiantuntija Mina Zandkarimi mina.zandkarimi@vaestoliitto.fi Puh: 0503256450 19.5.2014 PERHE JA MAAHANMUUTTO Maahanmuutto
LisätiedotTäyttä elämää eläkkeellä
Täyttä elämää eläkkeellä Sijoita itseesi ja antoisiin eläkepäiviin! Saija Ohtonen-Jones, Suomen Punainen Risti 20.5.2016 TÄYTTÄ ELÄMÄÄ ELÄKKEELLÄ Copyright Suomen Punainen Risti Punainen Risti kansainvälinen
Lisätiedot+Mitä on olla yksinäinen? - Yksinäisyys ikääntyvän arjessa ja elämänkulussa
Mitä on olla yksinäinen? - Yksinäisyys ikääntyvän arjessa ja elämänkulussa Elisa Tiilikainen, tutkija, Helsingin yliopisto, Itä-Suomen yliopisto Elisa Tiilikainen, jatko-opiskelija, 31.3.2015 HY Koulutus
LisätiedotIKÄÄNTYNEIDEN YKSINÄISYYS JA KEINOT SEN VÄHENTÄMISEEN
IKÄÄNTYNEIDEN YKSINÄISYYS JA KEINOT SEN VÄHENTÄMISEEN Elisa Tiilikainen, VTT, tutkijatohtori, Itä-Suomen yliopisto GeroMetron kauden aloitusseminaari, 24.1.2019 Helsinki ESITYKSEN SISÄLTÖ Mitä yksinäisyydellä
LisätiedotYksinäisyys eletyssä elämässä
Yksinäisyys eletyssä elämässä Ehkäisevän työn päivät Kuopiossa, 17-18.9.2015 Elisa Tiilikainen, VTM, väitöskirjatutkija UEF // University of Eastern Finland UEF // University of Eastern Finland 2 MITÄ
LisätiedotIkääntyvät arvokas voimavara työnantajalle ja yhteiskunnalle eläkevalmennus osaksi työhyvinvointitoimintaa
Ikääntyvät arvokas voimavara työnantajalle ja yhteiskunnalle eläkevalmennus osaksi työhyvinvointitoimintaa Uudista ja uudistu tapahtuma 24.11.2015 Wanha Satama, Saija Ohtonen-Jones TÄYTTÄ ELÄMÄÄ ELÄKKEELLÄ
LisätiedotEmpatiaosamäärä. Nimi: ********************************************************************************
Empatiaosamäärä EQ Nimi: ******************************************************************************** Luen jokainen väite huolellisesti ja arvioi, miten voimakkaasti olet tai eri sen kanssa. 1. Huomaan
LisätiedotMielestämme hyvä kannustus ja mukava ilmapiiri on opiskelijalle todella tärkeää.
Ops-perusteluonnosten palaute Poikkilaakson oppilailta 1 LUKU 2 B Perusopetuksen arvoperusta Suunta on oikea, ja tekstissä kuvataan hyvin sitä, kuinka kaikilla lapsilla kuuluisi olla oikeus opiskella ja
LisätiedotYksinäisyys eletyssä elämässä elämänpolkuja läheltä ja kaukaa
+ Yksinäisyys eletyssä elämässä elämänpolkuja läheltä ja kaukaa Elisa Tiilikainen, väitöskirjatutkija, HY Sosiologipäivät, Elisa Tiilikainen, jatko-opiskelija, Helsinki HY 5. 6.3.2015 + Esityksen sisältö:
LisätiedotEväitä opintojen sujumiseen - opintojen suunnittelu ja esteettömyys opiskelussa uraohjaaja Marika Tuupainen ja opintopsykologi Katri Ruth
Johdatus akateemisiin opintoihin 1 op, kaikille yhteiset luennot Eväitä opintojen sujumiseen - opintojen suunnittelu ja esteettömyys opiskelussa uraohjaaja Marika Tuupainen ja opintopsykologi Katri Ruth
LisätiedotIKIHYVÄ PÄIJÄT-HÄME Ikääntyminen, sosiaaliset tekijät ja hyvinvointi
IKIHYVÄ PÄIJÄT-HÄME Ikääntyminen, sosiaaliset tekijät ja hyvinvointi Tutkimus- ja kehittämishanke 2002-2012 - HY/ Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia - HY/ Yhteiskuntapolitiikan laitos - Kansanterveyslaitos
LisätiedotKokemusasiantuntijan tarina. Kasvamista kokemusasiantuntijaksi
Kokemusasiantuntijan tarina Kasvamista kokemusasiantuntijaksi Tie päihdekuntoutujasta kokemusasiantuntijaksi on ollut kivinen ja pitkä. En olisi joskus toipumiseni alussa voinut ikinä kuvitellakaan toimivani
LisätiedotKahden vakaumuksen parisuhde ja vanhemmuus. Sosionomi-opiskelija ja vertaisohjaaja Minna Taipale Familia ry
Kahden vakaumuksen parisuhde ja vanhemmuus Sosionomi-opiskelija ja vertaisohjaaja Minna Taipale Familia ry Parisuhteen muodostumisen vaiheet Parisuhteen muodostumisessa on eri vaiheita, jotka seuraavat
LisätiedotIkäinnovaatio 2012-2014 hanke
Ikäinnovaatio 2012-2014 hanke http://www.uef.fi/ikainnovaatio 31.5.2013 Paronen, Elsa Ropponen, Katja Ahonen, Tommi Hämäläinen, Susanne Tutkimustulokset -esityksen eteneminen 1)Tutkimus asetelma 2) Kyselyyn
LisätiedotMITÄ ON OLLA YKSINÄINEN? Yksinäisyys ikääntyvän arjessa
MITÄ ON OLLA YKSINÄINEN? Yksinäisyys ikääntyvän arjessa Elisa Tiilikainen, VTM, jatko-opiskelija 30.5.2012 Yksinäisyys ajan ilmiönä -seminaari Espoo www.helsinki.fi/yliopisto 1 Esityksen kulku q Mitä yksinäisyydestä
LisätiedotIlman huoltajaa tulleen alaikäisen kotoutumissuunnitelma
Täytetään yhdessä lapsen/nuoren ja hänen edustajansa kanssa Lapsen nimi ja kutsumanimi Henkilötunnus Maahanmuuttopäivä ja ikä Äidinkieli (-kielet) Kansalaisuus Uskonto Edustajan nimi ja yhteystiedot Missä
LisätiedotIkääntyminen ja hyvinvointi Pohjois-Savossa ikäihmiset ovat aktiivisia
Ikääntyminen ja hyvinvointi Pohjois-Savossa ikäihmiset ovat aktiivisia Ylä-Savon seutuseminaari pidettiin Savonia-ammattikorkeakoululla Iisalmessa 4.6.2013. Tapaamiseen kokoontui Ylä-Savon soten edustajia,
LisätiedotTerveyserot Pohjois-Pohjanmaalla 28.10.2009 Jukka Murto
Terveyserot Pohjois-Pohjanmaalla 28.10.2009 Jukka Murto 1 Koulutusryhmien väliset erot koetussa terveydessä Pohjois-Pohjanmaalla naisilla hieman suuremmat ja miehillä pienemmät kuin koko Suomessa Terveytensä
LisätiedotMitä on olla yksinäinen? - Yksinäisyys ikääntyvän arjessa ja elämänkulussa
+ Mitä on olla yksinäinen? - Yksinäisyys ikääntyvän arjessa ja elämänkulussa Elisa Tiilikainen, tutkija, UEF/HY Mahdollisuus hyvään arkeen Elisa -seminaari Tiilikainen, jatko-opiskelija, Kuopio HY 18.3.2015
LisätiedotDiakonian tutkimuspäivä 2014
M O N I T I E T E I S I Ä L Ä H E S T Y M I S T A P O J A N U O R T E N T O I M I J U U T E E N J A V O I M A A N T U M I S E E N Diakonian tutkimuspäivä 2014 TM Anna Juntunen TM Johanna Mantere TAUSTALLA
Lisätiedot.tutkii yksilön FYYSISTÄ, PSYKOSOSIAALISTA ja KOGNITIIVISTA kehitystä syntymästä kuolemaan.
KEHITYSPSYKOLOGIA.tutkii yksilön FYYSISTÄ, PSYKOSOSIAALISTA ja KOGNITIIVISTA kehitystä syntymästä kuolemaan. TEHTÄVÄT: 1. TEHTÄVÄ FYYSINEN KEHITYS ( ja temperamentti) s. 26 32 ja 99 102 Minkä ikäisenä
LisätiedotOsallisuus, osallistuminen ja yhteisöllisyys: hankkeita, projekteja vai arkista elämää?
Lasten marginalisoitumisen ehkäisy paikkalähtöisen osallistumisen keinoin (SA134949) Lasten ja nuorten marginalisaatioriskin hallinta varhaisen tunnistamisen avulla (SA264436) OSATUTKIMUS II: Lasten ja
LisätiedotSUOMALAISEN TYÖNTEKIJÄN HYVINVOINTI -SELVITYS
SUOMALAISEN TYÖNTEKIJÄN HYVINVOINTI -SELVITYS Riikka Mattila, asiantuntijalääkäri, Odum Oy 1 ESITYKSEN SISÄLTÖ Tutkimuksen aineisto ja toteutus Aineiston koko Sukupuolijakauma Työkykyennusteen muutos Työkykyriskiin
LisätiedotII- luento. Etiikan määritelmiä. Eettisen ajattelu ja käytänteet. 1 Etiikka on oikean ja väärän tutkimusta
II- luento Eettisen ajattelu ja käytänteet Etiikan määritelmiä 1 Etiikka on oikean ja väärän tutkimusta 2. Etiikka ei ole samaa kuin moraali, se on moraalin tutkimusta 3. Etiikka ei ole tutkimusta siitä,
LisätiedotTUNNISTAMISTA JA TUKEA - KOHTAAVATKO PALVELUT IKÄIHMISTEN SOSIAALISET ONGELMAT? Marjaana Seppänen Lapin yliopisto marjaana.seppanen@ulapland.
TUNNISTAMISTA JA TUKEA - KOHTAAVATKO PALVELUT IKÄIHMISTEN SOSIAALISET ONGELMAT? Marjaana Seppänen Lapin yliopisto marjaana.seppanen@ulapland.fi Esityksen sisältö Ikälaki ja vanhenemisen sosiaalinen ulottuvuus
LisätiedotKuuluuko yksinäisyys vanhuuteen?
Kuuluuko yksinäisyys vanhuuteen? Marja Jylhä Yhteiskuntatieteiden tiedekunta ja Gerontologian tutkimusyksikkö (GEREC) Tampereen yliopisto Parasta aikaa tapahtuma 25.10 2018 Mitä kaikkea (ainakin) voi
LisätiedotLearning cafen yhteenveto. Helsinki 23.1.2014
Learning cafen yhteenveto Helsinki 23.1.2014 Miten ohjaamme asiakkaita ammatilliseen kuntoutukseen? Tieto tulleista muutoksista (palveluntuottajat), tiedon jakaminen sidosryhmille/ammattilaisille ja asiakkaille
LisätiedotKolme pientä opinto-ohjaajaa ja suuren suuri lukio
Kolme pientä opinto-ohjaajaa ja suuren suuri lukio Järki päätti ottaa selvää, keitä koulussamme hiihtelevät ja opoiksi itseään kutsuvat ihmisolennot todellisuudessa oikein ovat ja mistä he tulevat. Opinto-ohjaajat
LisätiedotARA-PAJA 19.3.2014 Laitoshoidon purku ja asumisen kehittäminen
ARA-PAJA 19.3.2014 Laitoshoidon purku ja asumisen kehittäminen Asumisen ja asuntoverkostojen kehittäminen Mitä teemme tällä hetkellä: - Olemme Kymenlaaksossa sitoutuneet kehittämään laitoshoidon tilalle
LisätiedotJuho Saari, UEF, KWRC. SOSIAALIPUMMI - Kylmän kauden sosiaalipolitiikka
Juho Saari, UEF, KWRC SOSIAALIPUMMI - Kylmän kauden sosiaalipolitiikka ERIARVOISTUMINEN ON POLITIIKAN ASIALISTOILLA Hyvinvointi ja sosiaalinen kestävyys 13.6.2015 PAITSI SUOMESSA, JOSSA TILANNEKUVA : Tuloerot
LisätiedotNUORTEN PÄRJÄÄMINEN ARJESSA
NUORISOBAROMETRI 2015 ARJEN JÄLJILLÄ Nuorten arjenhallinnan ulottuvuudet muodostavat tiiviin kokonaisuuden. Uni, ystävät, harrastukset, ruokailutottumukset, talous ja kulutus ovat kiinteä osa nuorten arkea.
LisätiedotMITEN KIIREEN KESKELLÄ LÖYTYY AIKA ja PAIKKA RAKENTEELLISELLE SOSIAALITYÖLLE Kohti työyhteisön resilienssiä ja toimijuutta.
MITEN KIIREEN KESKELLÄ LÖYTYY AIKA ja PAIKKA RAKENTEELLISELLE SOSIAALITYÖLLE Kohti työyhteisön resilienssiä ja toimijuutta Krisse Lipponen www.taitoba.fi Mistä on kyse? 2 Positiivinen psykologia lähestymistapana
LisätiedotAntavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta työssä uupuneille ja mielenterveysongelmaisille?
Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta työssä uupuneille ja mielenterveysongelmaisille? Sari Kauranen, psykologi Verve Oulu Kokemuksia ja havaintoja kahdesta näkökulmasta
LisätiedotSosiaalinen toimintakyky
Sosiaalinen toimintakyky 16.12.2014 Marjaana Seppänen Lapin yliopisto (marjaana.seppanen@ulapland.fi) On tärkeää.. millaisena vanha ihminen nähdään hänen tullessaan palvelujen piiriin ymmärtää vanheneminen
LisätiedotEsipuhe...11. OSA I Miksi työelämän monikulttuuri suudesta on puhuttava juuri nyt?
Sisällysluettelo Esipuhe...11 OSA I Miksi työelämän monikulttuuri suudesta on puhuttava juuri nyt? 1. Monikulttuuri suus haasteita ja mahdollisuuksia... 18 1.1 Monikulttuurisuus, monimuotoisuus ja diversiteetti...18
LisätiedotOSAAMISEN ARVIOINTI OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN
Hyväksymismerkinnät 1 (5) Liikunta, liikkuminen ja motoriset taidot n osaamista verrataan laadittuihin opiskelijan keskusteluissa, oppimistehtävillä, portfolioilla tai projekteilla. vertais n itsearviointi
Lisätiedot(TOIM.) JENNI VÄLINIEMI-LAURSON PEKKA BORG VESA KESKINEN YKSIN KAUPUNGISSA
(TOIM.) JENNI VÄLINIEMI-LAURSON PEKKA BORG VESA KESKINEN YKSIN KAUPUNGISSA Tämän esitteen teksteissä mainitut sivunumerot viittaavat Yksin kaupungissa -kirjaan, jonka voit ladata ilmaisena pdf-tiedostona
LisätiedotNuorten tieto- ja neuvontatyön osaamiskartta Pirjo Kovalainen 14.4.2016
Nuorten tieto- ja neuvontatyön osaamiskartta Pirjo Kovalainen 14.4.2016 Nuorten tieto- ja neuvontatyön osaamiskartta Osaamiskartan laatiminen ja kehitystyön prosessi lähti liikkeelle osana laajempaa laadun
LisätiedotMerja Lähdesmäki. Yhteiskuntavastuun käsite maaseudun pienyrityksissä. Yliopistollista maaseudun kehittämistä 25 vuotta Helsinki
Merja Lähdesmäki Yhteiskuntavastuun käsite maaseudun pienyrityksissä Yliopistollista maaseudun kehittämistä 25 vuotta Helsinki 25.04.2013 1 Tutkimuksen tausta Yhä kasvava kiinnostus yritysten yhteiskuntavastuuta
LisätiedotLähtökohtia tulevaisuuden hoivaan
VVV loppuseminaari 7.6.2012, Rake-sali, Klaus K, Helsinki Lähtökohtia tulevaisuuden hoivaan Hyttinen Virva & Suomalainen Sanna Esityksen sisältö Taustaa Lähtökohtia Tutkimuksen toteutus Tulokset Palvelujärjestelmän
LisätiedotPERHEEN MERKITYS KOTOUTUMISESSA
PERHEEN MERKITYS KOTOUTUMISESSA MONIKULTTUURISET PERHEET - 50.000 perhettä, joissa vähintään toinen puolisoista tai ainoa vanhempi puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea (v.2005) -
LisätiedotOsallisuuden ja kokemuksen prosessointia tehtävän avulla
Osallisuuden ja kokemuksen prosessointia tehtävän avulla POIMU Sosiaalityön käytännönopettajien koulutus Kirsi Nousiainen 13.11.2014 Lahti 13.11.2014 Kirsi Nousiainen 1 Kolme näkökulmaa ohjaukseen 1. Ihminen
LisätiedotESPIRITU LIBRE TUTKIMUS
ESPIRITU LIBRE TUTKIMUS ESPIRITU LIBRE TUTKIMUKSEN TAUSTATIEDOT: 1003 vastaajaa Vastaajien ikähaarukka 25 55 v. Toteutus online haastatteluina toukokuussa 2012 KUINKA TYYTYVÄINEN OLET ELÄMÄÄSI TÄLLÄ HETKELLÄ?
LisätiedotHelsinki-brändi Neljä aihiota
30.10.15 Helsinki-brändi Neljä aihiota # BrandNewHelsinki Kuudes Kerros Oy Helsingin kaupunki Helsinki-brändi Neljä motiivitekijää, jotka puhuttelevat ihmisiä tulevaisuudessa. Neljä potentiaalista aihiota
LisätiedotTerveiset Ylä-Kainuun lastensuojelun sosiaalityöstä lukioille ja ammattikouluille
Terveiset Ylä-Kainuun lastensuojelun sosiaalityöstä lukioille ja ammattikouluille 2 Hyvä yhteistyökumppani! PÄRE- projekti on laatinut yhteistyössä Kainuun ammattiopiston, lukion ja Ylä-Kainuun lastensuojelun
LisätiedotIkäasumisen valinnat ja mahdollisuudet Suomen Akatemia, Helsinki, 17.8.2015
Ikäasumisen valinnat ja mahdollisuudet Suomen Akatemia, Helsinki, 17.8.2015 Muuttamisvalinnat ja asumisen uudet vaihtoehdot Outi Jolanki, FT Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos, Jyväskylän yliopisto
LisätiedotMikä luo nuorelle turvallisuuden tunnetta kodin ja viranomaisten välissä
Mikä luo nuorelle turvallisuuden tunnetta kodin ja viranomaisten välissä Vesa Heiskanen Puolueeton vyöhyke Punaisen Ristin brändi Avoimuus ja läpinäkyvyys avoimet prosessit auttavat nuorta ja vanhempia
LisätiedotKAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys
KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus
LisätiedotKestävä kuluttaminen ja onnellisuus
Kestävä kuluttaminen ja onnellisuus Tatu Hirvonen, taloustieteiden tiedekunta Jyväskylän yliopisto tathirvo@econ.jyu.fi Onnellisuus ja kohtuullisuus kestävässä kehityksessä seminaari 26.10.2005 Useimmat
LisätiedotPÄÄKAUPUNKISEUDUN LASTENSUOJELUPÄIVÄT 29.-30.9.2011 VANHEMMUUSTYÖ LAPSEN EDUN VAHVISTAJANA TO 29.9.2011 KLO 13:30-16:00 PE 30.9.2011 KLO 9:00-11:30
PÄÄKAUPUNKISEUDUN LASTENSUOJELUPÄIVÄT 29.-30.9.2011 VANHEMMUUSTYÖ LAPSEN EDUN VAHVISTAJANA TO 29.9.2011 KLO 13:30-16:00 PE 30.9.2011 KLO 9:00-11:30 /Jaana Pynnönen Lapsen tarpeet ja vanhemmuuden valmiudet
LisätiedotKoditta kotoutujat Tutkimus maahanmuuttajataustaisista asunnottomista nuorista
Koditta kotoutujat Tutkimus maahanmuuttajataustaisista asunnottomista nuorista Tutkija Marja Katisko (VTT) Diakonia-ammattikorkeakoulu Metropolialue muutoksessa KatuMetro/Helsingin yliopisto 31.3.2015
LisätiedotMiia Behm sosiologia Itä-Suomen yliopisto Lokakuu 2015. Työllistymisen esteet pitkäaikaistyöttömän näkökulmasta
Miia Behm sosiologia Itä-Suomen yliopisto Lokakuu 2015 Työllistymisen esteet pitkäaikaistyöttömän näkökulmasta Mitä tarkasteltiin? Mitä tekijöitä pitkäaikaistyöttömät itse kokevat oman työllistymisensä
LisätiedotPerusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 2016 Västankvarns skola/ Tukiyhdistys Almus ry.
Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 06 Västankvarns skola/ toteutti perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakyselyn lapsille ja huoltajille huhtikuussa 06. Vuoden 06
LisätiedotOpetussuunnitelman perusteet esi- ja perusopetuksessa Osa ohjausjärjestelmää, jonka tarkoitus on varmistaa opetuksen tasa-arvo ja laatu sekä luoda
Opetussuunnitelman perusteet esi- ja perusopetuksessa Osa ohjausjärjestelmää, jonka tarkoitus on varmistaa opetuksen tasa-arvo ja laatu sekä luoda hyvät edellytykset oppilaiden kasvulle, kehitykselle ja
LisätiedotMihin kotityöpalvelu perustuu asiakkaan kanssa tehtyyn sopimukseen
Mihin kotityöpalvelu perustuu asiakkaan kanssa tehtyyn sopimukseen Tässä materiaalissa kerrotaan tärkeät asiat kotityöpalvelusopimuksesta, kartoituskäynnistä asiakkaan kodissa. Laadukkaat kotityöpalvelut
LisätiedotNiinhän ne väittää, että me ollaan normaaleja vuokralaisia. Nimi Ovessa - hankkeen kokemusasiantuntijaryhmän suositukset
Osallisuus pitkäaikaisasunnottomien asunto ensin mallin asumisessa Ympäristöministeriö 30.3.2012 Paavo 2- starttiseminaari Sanna Lehtonen, Vailla vakinaista asuntoa ry Niinhän ne väittää, että me ollaan
LisätiedotToimialan ja yritysten uudistuminen
Toimialan ja yritysten uudistuminen - mahdollisuuksia ja karikoita Jari Kuusisto MIT Sloan School of Management University of Vaasa 1 Jari Kuusisto University of Vaasa Esityksen rakenne Metsäsektorin lähtötilanne
LisätiedotMillaista tukea ja apua päihteitä käyttävien vanhempien lapsi haluaisi?
Millaista tukea ja apua päihteitä käyttävien vanhempien lapsi haluaisi? Lapset, perhe ja päihteet seminaari 7.10.2009 Helsinki 7.10.2009 Marja Holmila 7.10.2009 1 PÄIHTEIDEN HAITAT MUILLE KUIN KÄYTTÄJÄLLE
LisätiedotRATKO-malli & tutkimus- ja kehittämishankkeen taustaa
TUTKITTUA TIETOA TYÖTEHTÄVIEN RÄÄTÄLÖINNISTÄ RATKO-mallin soveltaminen työyhteisössä Kyvyt käyttöön päivät Tampere 14.10.2015 RATKO-malli & tutkimus- ja kehittämishankkeen taustaa Minna Tarvainen 2 1 Työntekijä
LisätiedotEsipuhe 8 LIIKETOIMINTAYMPÄRISTÖN MAHDOLLISUUDET 10
Sisällys Esipuhe 8 LIIKETOIMINTAYMPÄRISTÖN MAHDOLLISUUDET 10 1. LIIKETOIMINTA ON ASIAKASTA VARTEN 10 Hyödynnä oman organisaation viisaus 10 Asiakkaana olemisen sietämätön keveys 11 2. LIIKETOIMINTAMALLIN
LisätiedotMitä lapsen tulisi varhaiskasvatuksesta saada? Leikki-ikäisen hyvän kasvun eväät MLL 25.10.2013 Helsinki Marjatta Kalliala
Mitä lapsen tulisi varhaiskasvatuksesta saada? Leikki-ikäisen hyvän kasvun eväät MLL 25.10.2013 Helsinki Marjatta Kalliala Lasta ei voida ohjelmoida kokemaan sitä mitä aikuiset toivovat hänen kokevan.
LisätiedotLaaja-alainen käyttäytymisen ja tilanteiden analyysi
Laaja-alainen käyttäytymisen ja tilanteiden analyysi Mistä tietoa kerätään? Käyttäytyminen Liikakäyttäytyminen Käyttäytymispuute Myönteinen käyttäytyminen Tilanne Motivaatio Kehitys Biologiset muutokset
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö ikäihmisten kotona asumisen tukemisessa
Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö ikäihmisten kotona asumisen tukemisessa Sini Eloranta sh, TtT suunnittelija, VSSHP/Hoitotyön toimisto Turun yliopisto, hoitotieteen laitos Tausta ikäihmisten kotihoidon
LisätiedotPersoonan käyttö seikkailukasvatuksessa. Prof. Juha Perttula Lapin yliopisto Seikkailukasvatuksen päivät, Syöte 30.1.2014
Persoonan käyttö seikkailukasvatuksessa Prof. Juha Perttula Lapin yliopisto Seikkailukasvatuksen päivät, Syöte 30.1.2014 Dan McAdams: persoonallisuuden tasot Persoonallisuus ~ psykologinen yksilöllisyys:
LisätiedotRYHMÄT, YHTEISÖT JA HYVINVOINTI
RYHMÄT, YHTEISÖT JA HYVINVOINTI Antti Maunu VTT, tutkijatohtori Turun yliopisto, Koulutussosiologian tutkimuskeskus RUSE maunuan@gmail.com www.anttimaunu.fi Terveys on sosiaalinen olento Jos ihminen kokee,
LisätiedotVIESTI 2/2012 SISÄLLYS. TERVEYDENHUOLLON HENKILÖKUNNALLE Teemana Ainutkertainen ihminen SISÄLLYS. 3 Pääkirjoitus Kaija Toivanen
VIESTI 2/2012 TERVEYDENHUOLLON HENKILÖKUNNALLE Teemana Ainutkertainen ihminen SISÄLLYS SISÄLLYS 3 Pääkirjoitus Kaija Toivanen 4 Minäkuvia ja minuuden tarinoita Marjaana Tuovinen 8 Näkökulma Hengellisyys
LisätiedotUEF TOHTORIOHJELMAT 2013 -laadukas, läpinäkyvä ja ennakoitava tohtorikoulutus OHJE JATKO-OPISKELIJOIDEN SIIRTYMISESTÄ UEF:N TOHTORIOHJELMIIN
18.12.2013 UEF TOHTORIOHJELMAT 2013 -laadukas, läpinäkyvä ja ennakoitava tohtorikoulutus OHJE JATKO-OPISKELIJOIDEN SIIRTYMISESTÄ UEF:N TOHTORIOHJELMIIN Tämä ohje koskee Itä-Suomen yliopiston jatko-tutkinto-opiskelijoita,
LisätiedotErilaisen oppijan ohjaaminen
Tutkimuspäällikkö Anna-Liisa Lämsä Ammattiopisto Luovi Näkökulmiani koulutukseen Opetus Opiskelijahuolto Opetuksen hallinto Tutkimus ja kehittämistyö Työskentely eri rooleissa, eri koulutusasteilla Koulumaailman
LisätiedotKAMPANJAOHJEISTUS 2017 VIRKOIHIN
KAMPANJAOHJEISTUS 2017 VIRKOIHIN Miksi kampanjoida? Nuokauppakamarivirkojen hakemiseen kuuluu oleellisena osana kampanjointi. Vaalilautakunta ja -toimikunnat suosittelevat jokaiselle ehdokkaalle kampanjointia,
LisätiedotISÄN PIENOKAINEN - isän ja keskosvauvan välinen varhainen vuorovaikutus Kati Mannermaa ja Laura Pääkkölä
ISÄN PIENOKAINEN - isän ja keskosvauvan välinen varhainen vuorovaikutus Kati Mannermaa ja Laura Pääkkölä Isän aktiivisuus keskosen hoidossa on hyväksi perheen kaikille osapuolille. Keskonen hyötyy kahdesta
LisätiedotSISÄISEN KASVUN RYHMÄ 2011
SISÄISEN KASVUN RYHMÄ 2011 CHI KUNG MEDITAATIO TIETOISUUS ELINVOIMA LIFESTYLE TIISTAISIN klo 1900-2100 keväällä 12 kertaa 18.1.-12.4.11 (ei hiihtolomalla 22.2.) ESPOON IYENGARJOOGAKESKUS NIITTYKUMPU Niittykummuntie
LisätiedotFintrip - verkostoanalyysi
Finnish Transport Research and Innovation Partnership Fintrip - verkostoanalyysi Tuloksia lyhyesti 27.8.2013 Selvityksen tavoitteena oli lisätä tietoa Suomen liikenteen ja siihen liittyvän infra-alan ja
LisätiedotBELONG: SYRJÄYTYMISESTÄ YHTEENKUULUVUUTEEN: KERRONNALLISTEN KÄYTÄNTÖJEN KEHITTÄMINEN PÄIVÄKODEISSA JA KOULUISSA
1 BELONG: SYRJÄYTYMISESTÄ YHTEENKUULUVUUTEEN: KERRONNALLISTEN KÄYTÄNTÖJEN KEHITTÄMINEN PÄIVÄKODEISSA JA KOULUISSA Syrjäytymistä ja hyvinvointia kuka määrittelee ja kenen ehdoilla? SKIDI-KIDS -tutkimusohjelman
LisätiedotKuka välittää nuoristamme? 9.10.2012 Kuopio
Kuka välittää nuoristamme? 9.10.2012 Kuopio Kehittämiskumppanuuksin & Verkostotyöllä tavoitellaan - alueen nuorten parempaa elämänhallintaa - varhaista puuttumista tilanteisiin - nuorille asiakaslähtöisempiä
LisätiedotTanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012
Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä
LisätiedotOpiskeluympäristöarviointi yliopiston näkökulmasta. Johanna Naukkarinen Kehittämispäällikkö, LUT Opintopalvelut
Opiskeluympäristöarviointi yliopiston näkökulmasta Johanna Naukkarinen Kehittämispäällikkö, LUT Opintopalvelut LUT faktoja Perustettu 1969, yhdistänyt alusta asti tekniikan ja talouden Henkilökuntaa noin
LisätiedotYKSILÖLLINEN ELÄMÄNSUUNNITTELU
YKSILÖLLINEN ELÄMÄNSUUNNITTELU Mertanen / Martikainen 1 Esimerkkinä yksilölliset aamutoimet Mertanen / Martikainen 2 Kyse on ajattelu- ja toimintatavasta Henkilö saa osallistua oman elämän suunnitteluun
LisätiedotONKO OSA- JA MÄÄRÄAIKAISILLA TYÖNTEKIJÖILLÄ YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET TYÖN JA MUUN ELÄMÄN TASAPAINOON?
ONKO OSA- JA MÄÄRÄAIKAISILLA TYÖNTEKIJÖILLÄ YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET TYÖN JA MUUN ELÄMÄN TASAPAINOON? SATU OJALA, TUTKIJA, SATU.OJALA@UTA.FI JOUKO NÄTTI, PROFESSORI, JOUKO.NATTI@UTA.FI YHTEISKUNTA- JA
LisätiedotMiten jaksan omaisena?
Miten jaksan omaisena? Rovaniemi 20.4.2007 Eija Stengård, PsT Omaisten rooli muuttunut Tiedon antaja Etiologinen tekijä Sairauden kulkuun vaikuttava tekijä Hoidon ja kuntoutuksen voimavara Omainen omana
LisätiedotHyvinvoinnin edistäminen
Hyvinvoinnin edistäminen keskeinen kestävyystavoite HVYINVOIPA-hankeen loppuseminaari 7.2.2014 Helsinki Helmi Risku-Norja, MTT Taloustutkimus NELJÄ YDINVIESTIÄ 1. Väestön hyvinvoinnin edistäminen on kestävyystavoitteiden
LisätiedotT&K- HANKKEISIIN ja OPINNÄYTETÖIHIN SOVELTUVIA ANALYYSIMENETELMIÄ
T&K- HANKKEISIIN ja OPINNÄYTETÖIHIN SOVELTUVIA ANALYYSIMENETELMIÄ Mitä analyysilla tarkoitetaan? Analyysin tekemiseen tarvitaan analysoitava kohde ja siinä olevia analysoitavia yksiköitä. Ne voivat olla
LisätiedotNuoret ja pärjäämisen edellytykset
Nuoret ja pärjäämisen edellytykset Anna-Maria Isola & Sokra-koordinaatio 5.9.2016 Nuoruuden erityispiirteitä Identiteetti alkaa rakentua Kieli Mahdolliset maailmat Pakolliset Välttämättömät Luvalliset
Lisätiedotlähteitä, mitä kirjoittaja on käyttänyt. Ja meille on helpompi nähdä ne, kun me jatkossa tutkimme evankeliumeja.
1 Talmud tutuksi Aloittelemme opetusten sarjaa jossa käsittelemme juutalaisia lähteitä. Siihen sisältyy sekä Talmudin että Midrashin lähteitä. Joskus kun uskovainen kristitty kuulee sanan Talmud, niin
LisätiedotJohdatus diskreettiin matematiikkaan Harjoitus 7, 28.10.2015
Johdatus diskreettiin matematiikkaan Harjoitus 7, 28.10.2015 1. Onko olemassa yhtenäistä verkkoa, jossa (a) jokaisen kärjen aste on 6, (b) jokaisen kärjen aste on 5, ja paperille piirrettynä sivut eivät
LisätiedotTutkinnon suorittaja. ymmärtää identiteetin merkityksen ihmisen elämässä
1 Lasten ja nuorten erityisohjaajan ammattitutkinto PAKOLLISET TUTKINNON OSAT KULTTUURIEN VUOROVAIKUTUS Näytön antaja: Arvioija: Paikka ja aika: KULTTUURINEN IDENTITEETTI ymmärtää kulttuurin ja uskonnon
LisätiedotLapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio
Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio HelsinkiMissio HelsinkiMissio on uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton sosiaalialan järjestö, joka toimii
LisätiedotTerveisiä tulevaisuuden työelämästä Etätyö ja työaikajoustot valtiolla -seminaari 18.9.2012
Nyt ne kuule miettii, että keitä me Ellun Kanat oikein ollaan ja miten työelämä liittyy viestintätoimistoon Terveisiä tulevaisuuden työelämästä Etätyö ja työaikajoustot valtiolla -seminaari 18.9.2012 KIRSI
Lisätiedot13.10.2011 T U K E A T A R V I T S E V A O P I S K E L I J A L U K I O S S A. www.erityisopetus.com
T U K E A T A R V I T S E V A O P I S K E L I J A L U K I O S S A Lukio OPS:n perusteet vuodelta 2003, kohta 4.4 sanoo lukion erityisestä tuesta seuraavaa: Erityisen tuen tarkoituksena on auttaa ja tukea
LisätiedotSote ammattilainen ennaltaehkäise ja toimi asiakasta kuullen. POPmaakunta
Sote ammattilainen ennaltaehkäise ja toimi asiakasta kuullen Harrastukset Aikaa on Mielekäs tekeminen Edullisia harrasteita Työhistoria /voimavara Toimivan arjen kannalta uusien taitojen opettelu Ikäyliopisto
LisätiedotP A R T. Professional Assault Response Training 2002. Seppo Salminen Auroran koulu. Valtakunnalliset sairaalaopetuksen koulutuspäivät 16.11.
P A R T Professional Assault Response Training 2002 Seppo Salminen Auroran koulu Valtakunnalliset sairaalaopetuksen koulutuspäivät 16.11.2007 PART -taustaa Ammatillista reagointia uhkaavissa ja väkivaltaisissa
LisätiedotDiskreetit rakenteet
Diskreetit rakenteet 811120P 5 op 7. Oulun yliopisto Tietojenkäsittelytieteiden laitos 2015 / 2016 Periodi 1 Mikä on verkko? verkko (eli graafi) koostuu solmuista ja väleistä, jotka yhdistävät solmuja
LisätiedotItäsuomalaisten nuorten hyvinvoinnin tila
UUSI KOULU V - Itäsuomalaisten nuorten hyvinvoinnin tila yliopettaja Pekka Penttinen Tutkimus- ja kehittämiskeskus Juvenia Mikkelin ammattikorkeakoulu Itä-Suomen nuorisopuntari hyvinvointitiedon tuottajana
Lisätiedot