TAMPEREEN KANTAKAUPUNGIN AVOIMET MAISEMATILAT KOHDEKORTIT liite 3

Transkriptio

1 TAMPEREEN KANTAKAUPUNGIN AVOIMET MAISEMATILAT KOHDEKORTIT liite 3

2 Kantakaupungin avoimet maisematilat 1 Keskusta ja lähikaupunginosat 101. TAMMERKOSKEN KANSALLISMAISEMA Kohde ulottuu viherverkko- ja vesistökokonaisuutena Näsijärveltä Pyhäjärvelle. Ympäristöministeriön vuonna 1995 määrittämää kansallismaisemaa ei ole virallisesti rajattu. Sen ydinaluetta voidaan katsoa olevan Tammerkosken teollinen ympäristö, joka on Museoviraston määrittelemä valtakunnallisesti arvokas rakennettu ympäristö luvulla kosken rannalle perustettiin paperi-, tekstiili- ja konepajateollisuutta, josta jäljellä on edelleen lukuisia punatiilisiä tehdasrakennuksia. Näistä valtaosa on muutettu liike- ja toimistotyyppiseen käyttöön, mm. Vapriikki, Finlaysonin kortteli, Frenckell ja Verkatehdas. Tammerkoski uomana on lohkotulla kivellä reunustettu ja muotoiltu. Vesistöä reunustavat puistot ovat pääosin avoimia kaupunkipuistoja. Maisemakokonaisuuteen kuuluvat lisäksi useat sillat ja patorakenteet. Kohde on osa avoimen maiseman tilasarjaa, jonka pohjoisena päätepisteenä toimii Rauhaniemi ja etelässä Eteläpuisto ja Ratinanranta. Avoimena maisematilana Tammerkosken kansallismaisema on oma erityistyyppinsä. Se on täysin rakennettu ja suunniteltu kokonaisuus. Avoimena, kaupungin keskustan halkaisevana, uomasta välillä laajemmalle Tilastoalue: puistoihin levittyvänä se muodostaa kuitenkin selkeän avoimen maisematilan, jolla on keskeinen merkitys kaupunkirakenteessa. Pinta-ala: Yleiskaava: Asemakaava: EHYT: Maisematilan Viheraluetiedot: Suojelu: Maanomistus: Finlayson I, Tampella IX, Jussinkylä X, Tammerkoski II, Kyttälä A XI, Kyttälä B XII, Nalkala III, Ratina III n. 31 ha (josta vesipinta-alaa n. 16 ha) VL-1, VL-2, k, W, Tori, PK, PY, C, VU-2 mm. VP, W, Tori käyttötarkoituksen muutosalue (Nalkalanranta) Tammerkosken kansallismaisema, vesiliikennealueet, kaupunkipuistot, torit ja aukiot, avoimet rannat merkittävä viherverkon osa, keskustapuistot kansallismaisema, RKY kaupunki

3 KEHITTÄMISEHDOTUKSET Alueen kehittämisessä otetaan huomioon sen arvo kaupunkirakenteen ja maisemahistorian kannalta merkittävänä avoimena maisematilana. Ranta-alueiden mahdollisessa täydennysrakentamisessa suositellaan ottamaan lähtökohdaksi kansallismaiseman arvojen säilyttäminen ja rakentamisen toteuttaminen Tammerkosken teollisuusmiljöötä ja puistorakentamisen perinteitä kunnioittavalla tavalla. Avoimen maisematilan ketjumainen jatkuvuus tulisi turvata. Yhtenäisen maisemareitistön kehittäminen Eteläpuistosta Rauhaniemeen lisäisi alueen elämyksellisyyttä. Laukontorin alue kaipaa toimintojen selkeämpää jäsentämistä mm. pysäköinnin osalta. Rannoille kesäisin levittäytyvien kevyiden rakennelmien ulkoasu tulisi sovittaa kansallismaisemaan sopivaksi. Kohde on kansallisesti merkittävä avoin maisematila.

4 Kantakaupungin avoimet maisematilat 1 Keskusta ja lähikaupunginosat 102. KORTELAHTI JA MUSTALAHTI Mustalahteen ja Kortelahteen muotoutunut Näsijärven satama oli 1840-luvulta lähtien Tampereen tärkein polttopuun kuljetusväylä ja halkojen varastoalue. Kortelahden pohjukassa oli myös telakka ja Kortelahden ja Mustalahden välisellä niemellä olutpanimo. Vuonna 1859 Mustalahden olutpanimon yhteyteen avattiin kaupungin ensimmäinen oluttupa. Porin radan ja sen tarvitsemien siltatöiden yhteydessä 1890-luvulla lahtiin rakennettiin kivireunaiset rantalaiturit ja satama-alue sai nykyisen hahmonsa. Mustalahti oli myös vilkas torikaupan paikka. Huvila- ja kesämökkiasumisen yleistyessä Mustalahti toimi merkittävänä matkustajaliikenteen ja huviveneilyn satamana. Satama-alue ei mielly samalla tapaa avoimeksi maisematilaksi kuin maatalouden jälkeensä jättämät kulttuurimaisemat. Kaupunkirakenteessa sillä kuitenkin on pitkän historiansa vuoksi tärkeä merkitys avoimena maisematilana, joka muodostuu laiturialueista ja satama-altaista. Alueella on myös tärkeä matkailullinen merkitys Särkänniemen huvipuiston kainalossa. Mustalahdessa toimivat risteilyalussatama, vierasvenesatama, ravintola, kahvila ja tanssipaviljonki. Tilastoalue: Särkänniemi (VIII) Pinta-ala: 6,1 ha (josta vesipinta-ala 4,5 ha) Yleiskaava: LV, L, PY, W Asemakaava: LS-1, LT, LPA, YV-1 EHYT: - Maisematilan Viheraluetiedot: - Suojelu: - Maanomistus: kaupunki vesiliikennealueet, avoimet rannat

5 KEHITTÄMISEHDOTUKSET Alueen kehittämisessä otetaan huomioon sen merkitys kaupunkirakenteen ja maisemahistorian kannalta merkittävänä avoimena maisematilana. Alueen kehittämismahdollisuudet paranevat, kun Rantaväylän tunneli otetaan käyttöön ja tien estevaikutus pienenee. Kohde on alueellisesti merkittävä avoin maisematila.

6 Kantakaupungin avoimet maisematilat 1 Keskusta ja lähikaupunginosat 103. SANTALAHTI Santalahden ranta, vuonna 1977 valmistuneen Paasikiventien pohjoispuolella, on muodostunut täyttömaille 1970-luvulta alkaen. Paasikiven Kekkosentiestä muodostuva rantaväylä on ollut paitsi liikenteellisesti, myös maisemallisesti merkittävä tiehanke. Kannaksen pohjoisreunaa myötäilevä, osin täyttömaille toteutunut rantatie teki tarpeettomaksi Pyynikkiä halkovan tiehankkeen, joka olisi jättänyt alleen suuren osan Pispalaa ja Pyynikkiä. Santalahden ranta-alue on kaavoitettu satama- ja puistoalueeksi, mutta liikennemelu rajoittaa voimakkaasti sen virkistyskäyttöä. Vuonna 2014 käynnistynyt Santalahden eritasoliittymän rakentaminen tulee muuttamaan voimakkaasti alueen maisemaa. Santalahden rantapuisto onkin lähivuosien mittavin puistokunnostuskohde Tampereella. Sen kunnostuksen myötä alueen toiminnallinen ja visuaalinen merkitys tulee lisääntymään. Alavana ja puustoltaan vähäisenä alueena Santalahden rannalle on vähitellen tullut merkitystä avoimena maisematilana. Tilastoalue: Santalahti Pinta-ala: n. 21 ha (josta vesipinta-ala n. 10 ha) Yleiskaava: LV, VLK, VL-1, W, k Asemakaava: LV, LP, PI, VL-5, VP, VV EHYT: - Maisematilan Viheraluetiedot: Suojelu: - Maanomistus: kaupunki avoimet rannat, vesiliikennealueet, kaupunkipuistot kehitettävä viherverkon osa, aluepuisto

7 KEHITTÄMISEHDOTUKSET Alueen kehittämisessä tulisi huomioida sen merkitys avoimena maisematilana sekä alueen yli avautuvat laajat järvinäkymät. Kohde on tällä hetkellä paikallisesti merkittävä avoin maisematila. Sillä on kuitenkin potentiaalia nousta alueellisesti merkittäväksi avoimeksi maisematilaksi puistokunnostuksen valmistuttua.

8 Kantakaupungin avoimet maisematilat 1 Keskusta ja lähikaupunginosat 104. PISPALAN RYYTIMAAT Pispalan ryytimaat ovat 1700-luvun Kuninkaankartassa ja 1783 isojakokartassa niittyä luvun taitteessa alue on ollut ilmeisesti vaihtelevasti peltona ja niittynä. Vuoden 1946 ilmakuvassa näkyy merkkejä alueen keskiosien muuttumisesta palstaviljelmäksi. Ryytimaiksi eli palstamuotoiseksi kasvimaaksi sekä hedelmä- ja marjatarhaksi alue on muuttunut kokonaisuudessaan viimeistään 1950-luvun puoliväliin mennessä. Ryytimailla on toiminut myös kauppapuutarha. Viime vuosikymmeninä kaupunkilaisten vuokrapalstoina toimiva alue on osin muuttunut puustoisemmaksi, eikä ryytimaa-alue hahmotu enää yhtenä kokonaisuutena. Nykyisessäkin käytössään ryytimaat muistuttavat Pispalan maataloushistoriasta ja toimivat avoimena maisematilana. Lisääntynyt pensoittuminen ja puusto sekä ruderaattialueet lisäävät alueen merkitystä ekologisesti tärkeänä alueena. Alue on myös osa Pispalanrinteen valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä. Ryytimaiden ja Tahmelan lähteen väliin jää rehevä niittyalue, jota hoidetaan avoimena alueena. Tahmelan lähde ja Lorisevanpuisto ovat luonnonsuojeluohjelmassa olevia luontokohteita. Alue on yleiskaavoitettu osin pientaloalueeksi, mikä on ristiriidassa alueen pitkään jatkuneen palstaviljelykäytön kanssa. Tilastoalue: Ala-Pispala, Tahmela Pinta-ala: 5,7 ha Yleiskaava: AP, VLK, VLM Asemakaava: YO, Y*10, YKT, U, P, VL EHYT: - Maisematilan Viheraluetiedot: Suojelu: Maanomistus: palstanviljelyalueet, avoimet rannat merkittävä viherverkon osa, kaupunginosapuisto RKY, luonnonsuojeluohjelma kaupunki

9 KEHITTÄMISEHDOTUKSET Alueen kehittämisessä otetaan huomioon sen merkitys kaupunkirakenteen ja maisemahistorian kannalta merkittävänä avoimena maisematilana. Aluetta pyritään palauttamaan avoimemmaksi, luonnonsuojelulliset näkökohdat huomioon ottaen. Alueella esiintyy runsaasti lähteitä, mikä perustelee alueen säilymistä nykyisessä käytössään. Kohde on alueellisesti merkittävä avoin maisematila.

10 Kantakaupungin avoimet maisematilat 1 Keskusta ja lähikaupunginosat 105. PYYNIKIN RANTA Alueen kohdalla 1700-luvun lopun Kuninkaankartassa näkyy Pyynikin kylä sekä peltoa tai niittyä, mikä kertoo kohteen pitkästä maataloushistoriasta. Alue näkyy peltona vielä vuoden 1903 pitäjänkartassa, vaikka tuolloin alueen tiedetään olleen jo osin teollisuuskäytössä. Rannassa on ollut 1800-luvulla huvila-asutusta ja teollisuutta. Jalkasaaren tyvessä sijaitsi vuosina tulitikkutehdas, jonka vieressä oli Sumeliuksen huvila. Ranta-aluetta käytettiin 1800-luvun lopulta alkaen myös kansanjuhlien pitopaikkana. Joselininniemi on vanha tamperelainen virkistyskohde, paikalla on sijainnut mm. kesäkahvila ja höyrylaivojen laituri. Vuonna 1903 valmistunut Pyynikin trikootehdas sijoittuu alueen tuntumaan. Trikootehdas on muuttumassa asuinkäyttöön. Pyynikin Rantakylpyläksi kutsuttu uimaranta perustettiin Pyynikin kansanpuiston hiekkarannalle Pyynikin kesäteatterin toiminta on alkanut 1948, ja pyörivä katsomo valmistunut Avoimen maisematilan vieressä sijaitsee Hotelli Rosendahl (1977). Pyynikin ranta on osa valtakunnallisesti arvokasta Pyynikin maisema-aluetta. Avoin maisematila nykymuodossaan koostuu nurmikentistä, hiekkarannoista ja niemeksi muuttuneen Jalkasaaren avokalliomaastosta. Rannalta ja erityisesti Jalkasaaresta on laajat näkymät Pyhäjärvelle. Tilastoalue: Pyynikki Pinta-ala: 3,0 ha Yleiskaava: VL-1, VU-2, W Asemakaava: PI, UV*a EHYT: - Maisematilan avoimet rannat Viheraluetiedot: toiminnallisesti merkittävä viherverkon osa, aluepuisto Suojelu: valtakunnallisesti arvokas maisema-alue Maanomistus: kaupunki

11 KEHITTÄMISEHDOTUKSET Alueen kehittämisessä otetaan huomioon sen merkitys kaupunkirakenteen ja maisemahistorian kannalta merkittävänä avoimena maisematilana. Kohde on alueellisesti merkittävä avoin maisematila.

12 Kantakaupungin avoimet maisematilat 1 Keskusta ja lähikaupunginosat 106. NAISTENLAHTI Naistenlahden satama-alue nivoutuu osaksi Tampereen teollisuushistoriaa. Lahden etelärannalla on ollut saha- ja telakkatoimintaa ja pohjoisrannalle perustettiin 1897 Lapinniemen puuvillatehdas. Etelärannan satama-alueelle rakennettiin pistoraide jo vuonna Itäranta on saanut rakennetun muotonsa 1930-luvulla puuvillatehtaalle rakennetun pistoraiteen edellyttämien täyttöjen myötä. Satama-altaan poikki Tampellasta Lapinniemeen kulki höyryputkisilta v Eteläranta on muotoutunut nykyisekseen Kekkosentien (1977) täyttöjen yhteydessä. Satama-alueen ja Lapinniemen asuin- ja kylpyläkäyttöä palvelevien rakennusten lisäksi aluetta leimaa voimakkaasti Naistenlahden voimalaitos, jonka ensimmäinen osa valmistui Naistenlahden satama-alue on Kortelahti Mustalahti kokonaisuuden tavoin kaupunkirakennetta jäsentävä avoin maisematila. Tilastoalue: Tampella (IX), Lapinniemi Pinta-ala: 13,9 ha (josta vesipinta-ala n. 10 ha) Yleiskaava: LV, L, ET, PK Asemakaava: LS, YU, LPA, ET, KL EHYT: - Maisematilan vesiliikennealueet Viheraluetiedot: rannassa merkittävä toiminnallinen viheryhteys Suojelu: - Maanomistus: kaupunki

13 KEHITTÄMISEHDOTUKSET Alueen kehittämisessä otetaan huomioon sen merkitys kaupunkirakenteen ja maisemahistorian kannalta tärkeänä avoimena maisematilana. Alueella on paljon matkailullista potentiaalia ja sen kehittäminen satama-alueena olisi toivottavaa. Alue on paikallisesti merkittävä avoin maisematila, mutta sillä on potentiaalia kasvaa alueellisesti merkittäväksi.

14 Kantakaupungin avoimet maisematilat 1 Keskusta ja lähikaupunginosat 107. RAUHANIEMI JA LAPINNIEMEN RANTA Rauhaniemen kansankylpylän avajaiset olivat vuonna Rakennustaiteellisesti, sekä maisema ja kaupunkikuvan kannalta merkittävä kohde on Bertel Strömmerin suunnittelema. Kylpylä oli aluksi maksullinen ja yhdellä maksulla sai viipyä korkeintaan kaksi tuntia. Kylpylä oli suosittu, mutta ei vetänyt vertoja Pyynikin uimarannan suosiolle. Tänä päivänä Rauhaniemen uimaranta on edelleen yksi kantakaupungin suosituimpia uimarantoja ja suosituin avantouintipaikka. Mäntyjen reunustamilta rantakalliolta avautuu kauniit näkymät Näsijärvelle. Rauhaniemi on osa avoimen maiseman tilasarjaa, joka saa alkunsa Naistenlahdesta ja jatkuu rantakalliota mukaillen Kaupin urheilupuistoon asti. Ranta-Tampellan rakentumisen jälkeen on mahdollista, että tämä tilasarja jatkuu aina Mustalahteen asti sekä Tammerkosken rantoja mukaillen Eteläpuistoon ja Ratinan rantaan. Tilastoalue: Lapinniemi Pinta-ala: 2 ha (Rauhaniemi) Yleiskaava: LV-1, VV, PY, VL-1 Asemakaava: VP-2, YS, UV EHYT: - Maisematilan avoimet rannat Viheraluetiedot: merkittävä viherverkon osa (Rauhaniemi), merkittävä viherreitti (Lapinniemen ranta) Suojelu: kiinteä muinaisjäännös (uimarannan kalliokaiverrukset) Maanomistus: kaupunki

15 KEHITTÄMISEHDOTUKSET Tavoitteena tulisi olla yhtenäisen rantareitistön kehittäminen Tammerkosken kansallismaisema-alueelta Rauhaniemeen. Heikommin linkittyviät kohdat, Koukkuniemen sairaalta-alue ja Aspinniemi, tulisi kytkeä osaksi reitistöä. Järvinäkymien korostaminen sekä reitistön kokonaisuuden suunnittelu levähdyspaikkoineen houkuttelisi reitille myös matkailijoita. Kohde on paikallisesti merkittävä avoin maisematila.

16 Kantakaupungin avoimet maisematilat 1 Keskusta ja lähikaupunginosat 108. KALEVAN KIRKON YMPÄRISTÖ Kalevan kirkkoa ympäröivät puistot: Liisanpuisto, Kiovanpuisto ja Kalevan keskuspuisto muodostavat verrattain avointen puistojen sarjan Sammon aukiolta Hervannan valtaväylälle asti. Kalevan alue oli metsäistä 1800-luvun lopulle asti, jolloin se raivattiin pelloiksi. Alue tunnettiin Tammelan vainioina 1950-luvun puoliväliin asti, jolloin kaupunginosan rakentaminen varsinaisesti alkoi vuonna 1940 hyväksytyn lamellitalojen ja keskuspuiston käsittävän asemakaavan pohjalta. Kalevan tornit olivat valmistuneet kuitenkin jo vuonna Sammonkadun ja Teiskontien risteykseen kaavailtu umpikortteli ei toteutunut, jolloin syntyi mahdollisuudet nauhamaiselle keskuspuistolle. Alueen länsiosa oli asuntokorttelien osalta valmis 1960-luvun puolivälissä. Raili ja Reima Pietilän suunnittelema Kalevan kirkko valmistui 1966 Liisanpuiston keskelle, Liisankalliolle. Aiemmin mäki esiintyy paikannimistössä mm. Hällinmäkenä. Siellä on ollut mm. hyppyrimäki ja tanssilava. Ennen alueen muuttumista asuinalueeksi sillä oli vain muutamia torppia, tiilitehtaita sekä ravirata. Hippoksen rata oli toiminnassa vuosina , kunnes toiminta siirtyi Ylöjärven Teivoon. Radalla oli ravikilpailujen lisäksi myös auto- ja moottoripyöräkilpailuja. Hervannan valtaväylä erottaa keskuspuiston vuosina rakennetun Hipposkylän puukerrostaloalueesta. Vainiot olivat ennen alueen rakentumista kaupunkilaisten peltopalstoina, joilla kasvatettiin mm. perunaa. Raviradan paikalla on nyt Hippostalo ja Puolimatkan tiilitehtaan paikalla Kalevan uintikeskus. Huolimatta keskuspuiston paikoin puustoisemmista osista alue Tilastoalue: Liisankallio, Kaleva hahmottuu nauhamaisena avoimena maisematilan Pinta-ala: 9,0 ha jatkumona, jota leimaavat mäen päällä oleva kirkko sekä puistoa reunustavat luvun kerrostalot Yleiskaava: VLK, PY ja useat julkiset rakennukset. Asemakaava: PI, VP, YK, LP, YV EHYT: - Maisematilan kaupunkipuistot Viheraluetiedot: merkittävä viherverkon osa, merkittävä viherreitti, keskustapuisto Suojelu: RKY Maanomistus: kaupunki, seurakuntayhtymä

17 KEHITTÄMISEHDOTUKSET Alueen kehittämisessä otetaan huomioon sen merkitys kaupunkirakenteen ja maisemahistorian kannalta merkittävänä avoimena maisematilana. Kohde on alueellisesti merkittävä avoin maisematila.

18 Kantakaupungin avoimet maisematilat 2 Koilliset kaupunginosat 201. TAKAHUHDIN JA PAPPILAN PELLOT Alue sijaitsee Takahuhdin ja Ruotulan omakotialueen keskellä ja koostuu kahdesta erillisestä nauhamaisesta avointen maisematilojen sarjasta. Lohkoista laajin on Varsanpuiston ja Huhmarpellon alue. Sen eteläpuolella on vanha Irjalan kylätontti, joka nyt on koulualueena. Itäisempi nauhamainen avointen maisematilojen ketju jatkuu Takahuhdista ja Pappilasta Jankanpuiston kautta Hakametsän Alasniitynpuistoon. Läntisempi ketju saa alkunsa Huhmarpellolta ja jatkuu Takahuhdin ja Huikkaan rajaa seuraillen etelään päättyen Sammon valtatiehen. Huhmarpeltoa lukuun ottamatta Irjalan, Pappilan ja Takahuhdin alavat savikkomaat näkyvät peltoina 1700-luvun lopun Kuninkaankartassa. Huhmarpelto on raivattu pelloksi 1800-luvun aikana. Tammelasta Kaukajärvelle ulottunut laaja viljelyalue säilyi, vanhoja kyläalueita lukuun otamatta, yhtenäisenä 1940-luvun lopulle asti, jolloin alueelle alettiin laatia ensimmäisiä pientalokaavoja. Asemakaavoituksen myötä pelloille perustettiin puistoja: Pekanpuisto (1952), Varsapuisto ja Huhmarpelto (1958) ja Pappilanpuisto ( ). Alueet ovat säilyneet avoimina maisematiloina ja ne ovat edustavimmilta osiltaan mukana avoimina alueina hoidettavien puistojen ohjelmassa. Asemakaavoitus tukee ydinalueiden säilymistä avoimina maisematiloina. Alueet ovat aktiivisessa virkistyskäytössä. Huhmarpellolla on palstaviljelyä. Tilastoalue: Pinta-ala: Yleiskaava: Asemakaava: EHYT: Maisematilan Viheraluetiedot: Ruotula, Huikas, Takahuhti, Pappila 29 ha VLM, VLK, VLL, AP, PY pääosin virkistysalueita käyttötarkoituksen muutosalue (Kolarinkadun pohjoispuolella) ja täydennysalue (Kolarinkadun itäpäässä) perinnemaisemat, viljelymaisemat, kaupunkipuistot, palstanviljelyalueet, suojaviheralueet merkittävä viherverkon osa, merkittävä virkistysreitti, kaupunginosapuisto Suojelu: - Maanomistus: pääosin kaupunki

19 KEHITTÄMISEHDOTUKSET Alueen kehittämisessä otetaan huomioon sen merkitys kaupunkirakenteen ja maisemahistorian kannalta merkittävänä avoimena maisematilana. Erityistä huomiota tulisi kiinnittää avoimen tilan sarjamaisen jatkumon säilymiseen. Tärkeää on huomioida etelään, kohti Hakametsän asuinaluetta kulkevat virkistysreitit ja niiden säilyminen yhtenäisinä. EHYT-aluevaraukset eivät pääsääntöisesti ole uhka aluekokonaisuuden arvojen säilymisen kannalta, sillä ne sijoittuvat avoimen maisematilan laidoille. Haasteellisin täydennysalue sijaitsee Kolarinkadun pohjoispuolella. Tämän kohteen itäisin osa suositellaan jätettäväksi avoimeksi maisematilaksi. Kohde on alueellisesti merkittävä avoin maisematila.

20 Kantakaupungin avoimet maisematilat 2 Koilliset kaupunginosat 202. NIIHAMAN GOLFALUE Alue sijaitsee Teiskontien pohjoispuolella, Alasjärven länsipuolella, ja kuuluu osana Kauppi-Niihaman ulkoilu- ja virkistysalueeseen. Järven länsipuolella oleva suopohjainen alue raivattiin niityksi 1800-luvulla. Samassa yhteydessä pienikoinen Kuljulampi kuivattiin. Lampi erottuu muuta ympäristöä korkeampana vielä 1900-luvun puolivälin ilmakuvissa. Alue säilyi peltokäytössä 1960-luvun puoliväliin asti, jolloin Tammergolfin kenttäalueen rakentaminen alkoi. Teiskontien rakentaminen tapahtui vaiheittain asutuksen ja asemakaavoituksen edetessä Tammelan vainioille. Vuoden 1966 ilmakuvassa tie on rakennettu miltei Alasjärvelle saakka. Teiskontie valmistui 1970-luvun puoliväliin mennessä. Golfaluetta rakennettiin vaiheittain , jolloin kenttä kasvoi 18-väyläiseksi. Kosteapohjaista aluetta täytettiin 1970-luvun alussa mm. Amurin kaupunginosan purkujätteellä ja irtomailla. Golfkenttä, hyvin avoimena, vaikkakin rakennettuna alueena, on säilyttänyt entisen viljelyalueen avoimen luonteen. Alueen arvo on kuitenkin ensisijaisesti sen toiminnallisuudessa. Tilastoalue: Niihama Pinta-ala: 56 ha Yleiskaava: VU-6, VU-4, VLM-2, P-1 Asemakaava: pääosin asemakaavoittamaton, YU-1 EHYT: - Maisematilan Viheraluetiedot: urheilu- ja virkistyspalveluiden alueet toiminnallisesti merkittävä viherverkon osa Suojelu: - Maanomistus: pääosin kaupunki

21 KEHITTÄMISEHDOTUKSET Alueen nykyinen maankäyttö tukee sen säilymistä avoimena maisematilana. Mikäli alueen maankäyttöä muutetaan, suunnittelun lähtökohdaksi tarjoutuu avoin maisematila ja pitkät näkymälinjat rakennusten massoittelun ja yleisten alueiden suunnittelun kautta hyödynnettäviksi. Kohde on paikallisesti merkittävä avoin maisematila.

22 Kantakaupungin avoimet maisematilat 2 Koilliset kaupunginosat 203. NIIHAMAN PELLOT Niihamassa Pappilan kylän takamailla sijaitseva alue on saanut alkunsa 1800-luvun alkupuolella perustetuista torpista, Luhtaasta ja kartanosta, ja niiden ympärille raivatuista pelloista. Nykyisin avoimia maisematiloja muodostavat peltoalueet on raivattu laajimmilleen 1800-luvun loppuun mennessä. Tilanne säilyi muuttumattomana 1950-luvun lopulle asti. Luhtaantien varteen, alueen eteläreunalle rakennettiin uudistila v Suurin muutos maisemassa tapahtui vuonna 1977, kun Hatanpäällä sijainneen siirtolapuutarhan toiminta siirrettiin Niihamaan kartanon tilakeskuksen ympärille. Samoihin aikoihin Niihamajärveen ulottunut rantapelto metsitettiin. Kaupunki omistaa pääosan laajasta Kauppi-Niihaman alueesta, jota kehitetään virkistys- ja ulkoilupainotteisena luontoalueena. Alueelle tehdyn kulttuuriympäristöinventoinnin (Heiskanen & Luoto 2004) mukaan erityisesti Luhtaan talo viereisine peltoineen muodostaa arvokkaan agraarimaiseman, ja pellot kaikkiaan tulisi säilyttää avoimina ja rakentamattomina. Niihaman siirtolapuutarhan itäpuolella oleva peltoalue on varattu yleiskaavassa siirtolapuutarhan laajennusalueeksi. Peltoalueet ovat edelleen peltolohkorekisterissä. Tilastoalue: Niihama Pinta-ala: 25,8 ha Yleiskaava: VKV-1, VU-5,VLM-2, LV-1, RP-1 Asemakaava: ei asemakaavaa EHYT: - Maisematilan viljelymaisemat Viheraluetiedot: osa toiminnallisesti merkittävää viherverkkoa, osittain aluepuisto Suojelu: - Maanomistus: pääosin yksityinen, kaupunki

23 KEHITTÄMISEHDOTUKSET Alue on kantakaupungissa harvinaistuvaa, vielä viljelyssä olevaa avointa peltomaisemaa. Alueen nykyinen maankäyttö tukee sen säilymistä avoimena maisematilana. Mikäli alueen maankäyttöä muutetaan, tulisi erityisesti Luhtaan tilan osalta avoimen tilan säilyminen ottaa lähtökohdaksi alueen suunnittelussa ja rakentamisessa. Sinne sopiva toiminto voisi olla esim. kotieläintila. Kohde on alueellisesti merkittävä avoin maisematila.

24 Kantakaupungin avoimet maisematilat 2 Koilliset kaupunginosat, 3 Kaukajärvi ja lähikaupunginosat 204. KIRKKOSUO Kirkkosuo on osa Kangasalan Pitkäjärvestä Iidesjärven kautta Pyhäjärvelle jatkuvaa murroslaaksoa. Harjun kainalossa oleva savipohjainen matala tasanne on luonut edellytykset luhta- eli tulvaniityn syntymiselle. Alue oli Messukylän talojen niittynä ja laitumena 1800-luvun lopulle asti, jolloin se kuivattiin ja otettiin viljelyyn. Vielä vuoden 1936 pitäjänkartassakin alue on osoitettu osin suoviljelykselle, mikä kielii sen kosteasta maaperästä. Vuoden 1946 ilmakuvassa koko alue näkyy yhtenäisenä peltoalueena Kaukajärveltä Nekalaan asti. Messukylän kirkon ympäristöön syntynyt tiivis pientaloasutus näkyy jo v pitäjänkartassakin. Kirkkosuon poikki kulkee edelleen vanhimmissa kartoissakin, kuten 1693 maakirjakartassa näkyvä vanha tieura Messukylän suurkylästä (nyk. Turtolasta) kirkolle. Suurkylästä kohti Hallilaa menevä tie sekä Kirkonmäenkatua noudatteleva tielinjaus kohti Kaukajärven Juvaa näkyvät 1800-/1900-lukujen taitteen kartoissa. Kirkkosuon ja Iidesjärven maisematilallinen yhteys katkesi vasta vuonna 1975 Hervannan valtaväylä valmistuttua. Kirkkosuonnotko on osa kantakaupungin keskuspuistoverkostoa ja toimii sen itä länsisuuntaisen akselimaisen virkistysalueketjun itäisenä päätepisteenä. Alue on toiminut golfkenttänä vuodesta Sotilaankadun ja Kirkonmäenkadun kulmassa sijaitsee yksi Tampereen maisemapelloista. Kirkkosuonnotkon yli etelästä avautuu poikkeuksellisen hienot näkymät Messukylän harjulle. Sotilaankadun varteen on esitetty täydennysrakentamista. Tilastoalue: Pinta-ala: Yleiskaava: Asemakaava: EHYT: Maisematilan Viheraluetiedot: Suojelu: Maanomistus: Aakkula, Turtola 25,6 ha VLM, VU VL-5, VL, VP, VN käyttötarkoituksen muutosalue (Sotilaankadun pohjoispuolella) urheilu- ja virkistyspalveluiden alueet, perinnemaisemat merkittävä viherverkon osa, toiminnallisesti merkittävä viherverkon osa, aluepuisto osittain pohjavesialuetta kaupunki

25 KEHITTÄMISEHDOTUKSET Kirkkosuonnotkon säilyttäminen avoimena maisematilana olisi tärkeää sekä alueen suuren kulttuurihistoriallisen että visuaalisen merkityksen vuoksi. Sitä tulisi kuitenkin kehittää siten, että avoimelle alueelle avautuisi nykyistä paremmin näkymiä kevyen liikenteen väyliltä ja ulkoilureiteiltä. Hervannan valtaväylän ja inventoidun alueen välissä on läjitysalue sekä nuori metsikkö, joilla voisi olla virkistyksellistä potentiaalia. Hulevesien määrästä ja laadusta huolehtiminen on kohteessa tärkeää Iidesjärven vedenlaadun parantamiseksi. Sotilaankadun varteen esitetty täydennysrakentaminen sijoittuu avoimen maisematilan reuna-alueille jyrkähköön pohjoisrinteeseen. Täydennysrakentamisen suunnittelussa ja toteutuksessa tulisi mahdollisuuksien mukaan säilyttää pitkiä näkymäakseleita Sotilaankadulta kohti Messukylää. Sotilaankadun ja Kivikirkontien kulmassa olevan täydennysalueen osalta tulee huomioida Messukylän historiallisen ajan kylätontin paikka. Kylätontin ympäristössä tulisi säilyttää muistumia vanhasta agraarimaisemasta. Kohde on alueellisesti merkittävä avoin maisematila.

26 Kantakaupungin avoimet maisematilat 2 Koilliset kaupunginosat 205. LINNAINMAAN PELLOT Linnainmaan pellot ovat osa laajempaa peltoaluekokonaisuutta (ks. kohde 206: Hankkion pellot), joka on säilynyt maanomistusolojen vuoksi viljeltynä. Aluetta ympäröivät entiset peltoalueet on kaavoitettu asumiseen ja virkistyskäyttöön. Kaupungin omistamat rakentamattomat osat peltoalueesta on metsitetty. Kokonaisuuden pohjoisemmat peltoalueet on asemakaavoitettu siirtola- ja ryhmäpuutarha-alueeksi sekä lähivirkistysalueeksi. Osa alkuperäisestä siirtolapuutarha-alueesta on muutettu Linnainmaan koulun liikunta-alueeksi ja lähivirkistysalueeksi. Peltoalue on peltolohkorekisterissä. Sammon valtatien varressa sijaitsevat pellot ovat myös edelleen viljelykäytössä. Tähän avoimen maiseman kokonaisuuteen liittyy kiinteästi peltojen koillispuolella sijaitseva vanha tilakeskus. Alueeseen kohdistuu täydennysrakentamispaineita. Tilastoalue: Pinta-ala: Yleiskaava: Asemakaava: EHYT: Maisematilan Viheraluetiedot: Suojelu: - Maanomistus: yksityinen Linnainmaa, Leinola 6,7 ha RP-1, VLM, AP RP-1, VL käyttötarkoituksen muutosalue (Sammon valtatien pohjoispuolella ja Kenkirajankadun länsipuolella) viljelymaisemat osittain aluepuistoapohjoisetelä-suuntaisen, yhtenäisen virkistysyhteyden kehittämistarve

27 KEHITTÄMISEHDOTUKSET Alueen kehittämisessä lähtökohdaksi tulisi ottaa avoimen maisematilan ja -tilasarjan jatkuminen Sammon valtatieltä Haukkakopinniitylle saakka. Osa kantakaupungin yleiskaavassa ryhmäpuutarha-alueeksi varatun alueen länsipuolella olevasta, metsitetystä alueesta suositellaankin palautettavan avoimeksi maisematilaksi, joka voisi jatkua koulun pohjoispuolella olevalle Haukkakopinniitylle saakka. Siirtolapuutarha-alueista on todettu olevan Tampereella kysyntää. Kohteen ryhmäpuutarhavarauksen säilyminen olisi toivottavaa. Sammon valtatien varressa sijaitsevien peltojen koillispuolella, vanhan tilakeskuksen ympäristössä tulisi säilyttää avointa tilaa maisemakuvallisten ja kulttuurimaisemallisten arvojen vuoksi. Kohde on paikallisesti merkittävä avoin maisematila.

28 Kantakaupungin avoimet maisematilat 2 Koilliset kaupunginosat 206. HANKKION PELLOT Peltoalue on jäänne laajasta viljelymaisemasta, joka jatkui Tammelasta Kaukajärvelle, ja joka on vähitellen väistynyt asutuksen ja asemakaavoituksen tieltä. Peltojen raivaus ajoittuu 1800-luvulle, joskin jo 1700-luvun lopun Kuninkaankartassa Leinolan kylän ja vanhan maantien välissä on viljelyksiä. Nykyinen Leinolankatu noudattelee varsin hyvin vanhan maantien linjausta. Ensimmäinen merkittävä muutos maisemassa on ollut rautatien rakentaminen Tampereelle v Ensimmäiset asemakaavat valmistuivat alueelle 1950-luvun alussa, mutta vielä vuoden 1966 ilmakuvassa alue näkyy selvästi agraarimaisemana luvun alussa peltoalueen halki rakennettiin Sammon valtatie, jonka voi nähdä alkuna maatalousmaiseman katoamiselle. Alue on yleiskaavoitettu pääosin asumiselle, mutta asemakaavoitus on edennyt maanomistusoloista johtuen hitaasti tontti kerrallaan. Peltoalueet sekä osa joutomaiksi muuttuneista entisistä pelloista ovat edelleen peltolohkorekisterissä. Aluekokonaisuuden luoteiskulmassa sijaitseva Loimalan tila ja sen ympäristö edustavat kantakaupungin alueella harvinaista agraarimaisemaa, jossa vanhat maatilarakennukset ja niitä ympäröivät viljelyalueet muodostavat upean, alueen historiasta kertovan maisemakokonaisuuden. Tilastoalue: Ristinarkku, Linnainmaa, Leinola Pinta-ala: 31,8 ha Yleiskaava: AP, A-1, PK-3, T-3, VLM Asemakaava: toistaiseksi asemakaavoittamaton EHYT: - Maisematilan Viheraluetiedot: Suojelu: Maanomistus: viljelymaisemat, perinnemaisemat pohjois-etelä-suuntaisten virkistysyhteyksien kehittämistarve rautakautinen hautapaikka (Loimalankadulla) pääosin yksityinen, kaupunki

29 KEHITTÄMISEHDOTUKSET Hankkion peltojen yleiskaavatilanne sekä paloina toteutunut asemakaavoitus eivät mahdollista alueiden säilymistä avoimena maisematilana. Vaikka alue onkin vielä merkittäviltä osiltaan aktiivisessa viljelyssä, ovat edellytykset säilyttää avoin maisematila rakentamispaineiden vuoksi heikot. Alueen asemakaavoituksessa voisi kuitenkin pyrkiä säilyttämään avoimia maisemia maisemapeltona tai -niittynä muistuttamassa alueen maataloushistoriasta. Virkistysreittien suunnittelussa voisi niin ikään hyödyntää tätä teemaa. Loimalan tilan ympäristössä tulisi säilyttää avointa viljelymaisemaa mahdollisuuksien mukaan. Kohde on paikallisesti merkittävä avoin maisematila.

30 Kantakaupungin avoimet maisematilat 2 Koilliset kaupunginosat 207. SEIMENNIITTY Seimenniitty on pieni peltolaikku Kaukajärventien varrella. Aiemmin viljelyalue on ulottunut laajana ja yhtenäisenä Kaukajärveltä Tammelaan asti. Maanomistusoloista ja kaavoitushistoriasta johtuen tämä pieni pelto on jäänyt jäljelle muistuttamaan maankäyttöhistoriasta. Alue on asemakaavoitettu v ilmeisesti yleistä rakentamista palvelevaksi puisto- ja urheilualueeksi. Yleisen rakentamisen sijaan kadun vastakkaiselle puolelle on tullut työpaikkarakentamista ja puisto on jäänyt toteuttamatta. Pelto on edelleen peltolohkorekisterissä ja sitä hoidetaan maisemapeltona. Tilastoalue: Vehmainen Pinta-ala: 1,4 ha Yleiskaava: VLK, AP Asemakaava: P ja urheilualue EHYT: - Maisematilan viljelymaisemat Viheraluetiedot: maisemapelto Suojelu: - Maanomistus: kaupunki

31 KEHITTÄMISEHDOTUKSET Pienialaisuudestaan huolimatta peltolaikulla on merkitystä avoimena maisematilana. Sen hoitamista maisemapeltona suositellaan jatkossakin. Kohde on paikallisesti merkittävä avoin maisematila.

32 Kantakaupungin avoimet maisematilat 3 Kaukajärvi ja lähikaupunginosat 301. KAUKAJÄRVI Kaukajärven avoimen maisematilan kokonaisuuteen kuuluu kaksi uimarantaa, Uimalan ranta ja Riihiniemen ranta sekä Haiharankangas, Haiharanpuiston pohjoisimmat osat ja Sinisenneidonpuisto Haiharankadun päätteenä luvun alun kartalla Kangasalantie mutkittelee Kaukajärven pohjoisrantaa seuraillen. Kaukajärven pohjoisranta Uimalan kohdalla sekä Kristillan alue ovat peltona. Hyllilän tilan alue sijaitsee nykyisen Hyllilänkadun risteyksessä. Vuoden 1855 Kalmergin kartalla nykyinen Haiharanpuiston alue sekä Riihiniemi ovat metsää, v Pitäjänkartassa Riihiniemi on jo peltona. Kaukajärven alueella on sijainnut kolme merkittävää kartanoa: Haiharan kartano, Vilusen kartano ja Kaukajärven kartano Kaukaniemessä. Kartanomainen Kristilla puutarhoineen rakennettiin v Caloniuksen perheen kodiksi Kaukajärven pohjoisrannalle. Se myytiin Tampereen kaupungille v Haiharan kartanon maat myytiin 1960-luvulla rakennusmaiksi ja Tampereen laajin yksityinen aluerakentamiskohde alkoi nousta Kaukajärven länsirannalle, järveen viettävälle rinteelle. Rinnettä mukailevat lamellitalot sulautuvat puurajan alapuolelle jäävinä hienosti ympäristöönsä rajaten samalla Kaukajärven avointa Tilastoalue: maisematilaa. Sinisenneidonpuisto on saanut nimensä samannimisestä kummituksesta, jonka on uskottu liikkuvan Haiharan kartanon mailla. Haiharankankaan kerrostaloalue rakennettiin luvun alussa, jolloin Haiharankankaan puisto muotoiltiin avoimeksi, kumpuilevaksi niittyalueeksi. Puisto on nimensä mukaisesti ollut osa Vilusen harjua. Pinta-ala: Yleiskaava: Asemakaava: EHYT: Maisematilan Viheraluetiedot: Suojelu: Maanomistus: Kaukajärvi, Haihara, Vehmainen 9,0 ha VU, VLK, AK VK, PI, VU-3, VU-5, YO käyttötarkoituksen muutosalue (Järvikadulla) urheilu- ja virkistyspalveluiden alueet, avoimet rannat, perinnemaisemat, torit ja aukiot merkittävä viherverkon osa, merkittävä viheryhteys, aluepuisto pohjavesialuetta, Riihiniemi arvokasta lepakkoaluetta kaupunki

33 KEHITTÄMISEHDOTUKSET Kaukajärven avoimen maisematilan osalta tärkeää olisi säilyttää näkymät järven yli Järvikadun rinteen lamellitaloille. Maiseman maltillista avaamista voisi toteuttaa ranta-alueella. Avoimen tai puoliavoimen maisematilan jatkuminen Isolammen niittyalueille olisi toivottavaa. Riittävien huoltoalueiden varaaminen soutu- ja melontakilpailujen tarpeisiin olisi tärkeää. Rantojen käytön kokonaissuunnittelua tarvittaisiin, jotta mahdollinen täydennysrakentaminen, virkistys- ja urheilupalvelut sekä luontoarvot saataisiin sovitettua mahdollisimman hyvin yhteen. Kohde on paikallisesti merkittävä avoin maisematila.

34 Kantakaupungin avoimet maisematilat 3 Kaukajärvi ja lähikaupunginosat 302. ISOLAMMI Isolammin avoimen maisematilan kokonaisuuteen kuuluvat lammen itäpuolen rinneniitty, luoteispuolen rehevä heinäniitty, lammen lounaispuolella sijaitseva Kaukajärven jalkapallokenttä sekä Vaparinmäki, jota paikallisesti kutsutaan Yläpuistoksi luvulla Haiharan kylässä sijaitsivat Ylisen ja Keskisen kantatilat luvulla kapteeni Grahn muodosti Ylisen, Keskisen ja Alasen tiloista Haiharan kartanon. Tampereen kaupunki osti kartanon maat 1960-luvulla ja Kaukajärven asuinalueen kehittäminen alkoi. Isolammin ympärillä on ollut niittyjä 1700-luvulta lähtien. Kaukajärven ja Isolammin ympäristön alueet olivat vielä peltoina ja niittyinä, kun rakentaminen 1960-luvulla Järvikadulta alkoi. Rakentamisessa hyödynnettiin hienosti alueen maisemarakennetta ja pitkät lamellit sijoitettiin järvenrantarinteeseen, pistetalot korkealle mäenharjanteelle ja rivitalot porrastaen etelärinteeseen. Haiharan kartanon alue liitettiin osaksi Kaukajärven aluepuistoa. Isolammin alueen niityt jäivät rakentamatta ja muodostavat tänä päivänä Kaukajärven alueen kaupunginosapuiston. Tilastoalue: Pinta-ala: Yleiskaava: Asemakaava: EHYT: Maisematilan Viheraluetiedot: Suojelu: Maanomistus: Kaukajärvi 7,6 ha VLK, SE, AK VLL, VN, PI, VP täydennysalue (Saarenvainionkadun pohjoispuolella) perinnemaisemat, kaupunkipuistot merkittävä viherverkon osa, kaupunginosapuisto pohjavesialuetta kaupunki

35 KEHITTÄMISEHDOTUKSET Isolammin ympäristön niittyalueet tulisi säilyttää avoimina, muistumana alueen pitkästä agraarihistoriasta. Erityisesti järven itäpuoliset alueet kaipaisivat maiseman avaamista pensastoa ja puustoa raivaamalla. Avoin maisematila jatkuu Isolammelta Haiharan puoliavoimen kartanoalueen ja Sinisenneidonpuiston läpi kohti Kaukajärven rantaa. Toinen avoimen maisematilan jatkumo muodostuu Juvan peltojen suuntaan. Näihin avoimien maisemien tilaketjuihin tulisi kiinnittää erityistä huomiota. Vaparinmäen kehittämisessä tulisi huomioida Saarenvainionkadun arkkitehtonisesti arvokas lamellitalojen ryhmä ja niiden liittyminen Vaparinmäen puistoalueeseen. Kohde on paikallisesti merkittävä avoin maisematila.

36 Kantakaupungin avoimet maisematilat 3 Kaukajärvi ja lähikaupunginosat, 4 Hervanta-Vuores 303. HOUKANOJA Vihiojan yläjuoksusta väliltä Kangasala-Kaukajärvi käytetään nimeä Houkanoja. Oja saa alkunsa Kangasalan Houkansuon alueelta, mistä se virtaa Ruskon ja Annalan kautta Kaukajärvelle. Kaukajärven jälkeen ojan nimi muuttuu Vihiojaksi ja virtaa Turtolan, Muotialan, Koivistonkylän ja Hatanpään alueiden kautta Pyhäjärveen Vihilahdessa. Houkanojan varren alueet kuuluivat Messukylän pitäjään, kunnes ne liitettiin Tampereen kaupunkiin vuonna Houkanojan varret raivattiin jo varhain pelloiksi. Turtolan alueet ovat olleet peltoina ainakin jo 1600-luvulla, Kaukajärven alueet 1700-luvulla. Ruskossa Houkanoja on virrannut alun perin metsän siimeksessä, kunnes alueet raivattiin 1900-luvun taitteessa pelloiksi. Houkanojan avoimen maiseman kokonaisuus koostuu Lystihuoneenpuistosta ja Juvankadun varren peltoalueista. Tilastoalue: Pinta-ala: Yleiskaava: Asemakaava: EHYT: Maisematilan Viheraluetiedot: Suojelu: Maanomistus: Lukonmäki, Kaukajärvi 18 ha VLM, VLK, AP, AK VL, VU, VLL, PL, AM, AR, asemakaava puuttuu osasta aluetta kaksi käyttötarkoituksen muutosaluetta ja täydennysalue viljelymaisemat, perinnemaisemat, kaupunkipuistot, palstanviljelyalueet merkittävä viherverkon osa, kaupunginosapuisto seudullinen ekologinen yhteys kaupunki, yksityinen Juvankadun varren pellot ovat edelleen viljelyskäytössä. Idästä päin tultaessa, Juvan vanhan pihapiirin jälkeen, tieltä avautuvat upeat, pitkät ja laajat näkymät kohti Kaukajärven keskustaa. Juva on vuoden 1540 maakirjan mukaan Messukylän Hallilan kantatila. Se jaettiin kahtia vuonna 1760, jolloin kantaosan nimeksi tuli Vanha-Juva ja toisen osan nimeksi Uusi-Juva. Vanha-Juvan tilakeskuksen vanhin rakennus on pääpihan eteläpuolella sijaitseva 1700-luvulta oleva vilja-aitta. Varsinainen päärakennus on 1880-luvulta. Tämä avoimen maiseman kokonaisuus on kantakaupungin mittakaavassa poikkeuksellisen hieno, koska kohteessa voi vielä aistia vanhan agraarikulttuurin tunnelman: pellot ovat edelleen viljelyskäytössä ja maanviljelyyn liittyviä rakennuksia on edelleen tilakeskuksen pihapiirissä. Kaupungin viljelyspalstat Saarenvainionkadun päässä nivoutuvat hienosti osaksi peltokokonaisuutta. Lystihuoneenpuisto sijaitsee Yrjöläntien pohjoispuolella Finninmäen ja Kaukajärven asuinalueiden välisellä alueella. Alue on raivattu pelloksi viimeistään 1900-luvun taitteessa. Vihioja virtaa alueen koillispuolitse syvässä uomassa pajukoiden ympäröimänä. Osa alueesta muutettiin täyttöalueeksi 1980-luvulla. Alueen läntiset osat olivat vielä 2000-luvun alussa viljelyskäytössä. Vuonna 2005 alueesta muodostettiin Finninmäen pientaloalueen asemakaavan yhteydessä urheilu- ja virkistyspalvelualue. Puiston läpi Vihiojan vartta seuraten kulkee tärkeä virkistysreitti Kaukajärveltä Koivistonkylään. Avoin maisematila virkistysreitin länsipuolella kohoaa upeasti kohti Finnimäen asuinaluetta. Avoimen maiseman reunalla, asuinalueen ympäröimällä vanhalla kuusien peittämällä kalliomäellä sijaitsee historiallisen ajan kiinteä, kivirakenteinen muinaisjäännös.

37 KEHITTÄMISEHDOTUKSET Lystihuoneenpuiston kokonaisuudessa merkittävimmäksi nousee Finninmäen pientaloalueeseen rajautuva, virkistysreitin länsipuoleinen alue. Tämä tulisi säilyttää avoimena jatkossakin. Yrjölänkadun länsipään ja virkistysreitin itäpuolen lehtipuustoa olisi hyvä karsia laajempien näköalojen avaamiseksi. Vanha-Juva ja Uusi-Juva muodostavat läheisine vjljelyaukeineen kantakaupungissa ainutlaatuisen kokonaisuuden, joka tulisi mahdollisuuksien mukaan säilyttää. Erityisen tärkeitä ovat välittömästi tilaa ympäröivät pellot sekä tilan ja Houkanojan länsipuolella oleva peltokokonaisuus, josta aukeaa huikeat näkymät kohti Kaukajärven keskustaa. Tilallisen jatkuvuuden ja tilakeskuksen hahmottumisen kannalta sekä muistumana Kaukajärven maanviljelyshistoriasta, peltoalue tilakeskuksen ja Juvankadun eteläpuolella tulisi säilyttää avoimena ainakin Houkanojan suojavyöhykkeen leveydeltä. Juvankadun varren lepikon karsiminen avaisi näkymiä hienoille peltoaukeille. Kohde on alueellisesti merkittävä avoin maisematila. Lentokuva Vallas Oy 2003

38 Kantakaupungin avoimet maisematilat 6 Härmälä, Koivistonkylä, Iidesjärvi 601. HATANPÄÄN NIEMI Hatanpäästä löytyy ensimmäinen merkintä vuoden 1540 maakirjasta. Varsinainen kartanoaika alkoi 1600-luvun loppupuolella. Kartanon omistaja, vapaaherra Hans Henrik Boijen 1700-luvulla perustamassa pohjoismaisen barokkityylin puutarhassa viljeltiin todennäköisesti erilaisia hyöty- ja koristekasveja. Puutarhassa oli tuolloin vahva keskiakselisommitelma, puukujanteet sekä muotoon leikattuja puita ja pensaita. Kaupunki osti kartanon ja siihen kuuluneet maa-alueet vuonna Kartanon rakennuksissa toimi kunnansairaala ja kansalaissodan aikana sotilassairaala. Kartanopuisto muuttui sairaala-alueesta yleiseksi puistoksi 1960-luvulla. Ensimmäiset arboretumin kasvit istutettiin vuonna Hatanpään kartanon alue on sekä historiansa, rakennuksiensa että maisemiensa vuoksi yksi Tampereen kulttuurihistoriallisesti arvokkaimmista alueista. Vihilahden puisto on vanhaa Pyhäjärven pohjaa. Järven täyttö aloitettiin vuonna 1971 Hatanpään Arboretumia varten. Täyttöä jatkettiin ja 80-luvuilla ja vuonna 1994 tehtiin Vihilahden puiston maastonmuotoilu- ja maanrakennustyöt sekä peruspuuston istutukset. Puistosta löytyy metsäntutkimuslaitosten yhteistyöjärjestön maailmankongressiin vuonna 1995 osallistuneiden maiden kunniaksi istutetut 115 muistopuuta. Puiston avoin maisematila jatkuu upeasti Pyhäjärven pintaa mukaillen. Kuvan kopiointi kielletty 2012 BLOM Kuva: Maanmittauslaitos Aineiston kopiointi ilman Maanmittauslaitoksen lupaa on kielletty Tilastoalue: Hatanpää Pinta-ala: 7,6 ha Yleiskaava: VLK, AK, PY Asemakaava: VP-1, VP-2, VL EHYT: - Maisematilan Viheraluetiedot: Suojelu: - Maanomistus: kaupunki kaupunkipuistot, avoimet rannat, perinnemaisemat merkittävä viherverkon osa, viherreitti, erikoispuisto

39 KEHITTÄMISEHDOTUKSET Arboretum sekä kartanopuisto ovat tamperelaisten suosittuja ulkoilu- ja oleskelukohteita. Ruusutarha ja arboretum ovat sekä matkailullisesti että dendrologisesti valtakunnallisesti ja kansainvälisestikin kiinnostava kohde. Arboretumin laajentaminen on ollut kaupungin toimesta vireillä jo jonkin aikaa. Laajentumisen osalta tulisi huomioida Vihilahdenpuiston liittyminen arboretumiin. Eteläisen sisäänkäynnin luominen puulajipuistolle olisi myös toivottavaa. Näkymien avaaminen järvelle kartanopuiston ja arboretumin luonnetta kunnioittavalla tavalla toisi lisäarvoa jo nykyisellään merkittävälle kohteelle (ks. Hatanpään kartanopuiston käyttö- ja hoitosuunnitelma 2010). Kohde on alueellisesti merkittävä avoin maisematila, jolla on kansallista ja kansainvälistä potentiaalia.

40 Kantakaupungin avoimet maisematilat 6 Härmälä, Koivistonkylä, Iidesjärvi 602. HÄRMÄLÄN RANTAPUISTO Härmälän rantapuiston avoin maisema-alue on osa Härmälän ja Rantaperkiön aluepuiston kokonaisuutta. Alue on kuulunut aikaisemmin Pirkkalaan, mutta liitettiin Tampereen kaupunkiin Hatanpään liitoksen yhteydessä vuonna Härmälän rantapuisto on vanhaa huvila-aluetta. Vuokralla olleet rapistuneet kiinteistöt purettiin pääosin luvuilla. Rannasta on kulkenut talvitie Pyhäjärven toiselle puolelle. Alue on ollut viljelyskäytössä 1900-luvun alusta 1970-luvulle. Avoin maisema-alue jatkuu länteen vuonna 1959 avatun Härmälän leirintäalueen puolelle. Avoimen maisematilan tuntua lisäävät uimarannalta avautuvat upeat pitkät näkymälinjat kohti Pispalanharjua. Aluekokonaisuuteen kuuluvat uimarannan lisäksi pienvenesatama, matonpesupaikka ja pelikenttä. Alueen läpi kulkee kevyen liikenteen reitti, joka on osa valtakunnallista pyöräreittiverkostoa. Tilastoalue: Härmälä, Rantaperkiö Pinta-ala: 2,6 ha Yleiskaava: VLL, VU, VLM Asemakaava: VL, LV EHYT: - Maisematilan avoimet rannat Viheraluetiedot: merkittävä viherverkon osa, aluepuisto Suojelu: kynäjalava, lepakot Maanomistus: kaupunki

41 KEHITTÄMISEHDOTUKSET Härmälän rantapuiston avoimen maiseman kokonaisuus on hieno erityisesti järvenrantasijaintinsa ansiosta. Kohde kärsii rannan umpeen kasvamisesta sekä pienvenesataman pysäköintialueen jäsentymättömyydestä. Pysäköintialueen selkeä rajaaminen ja paikkojen merkitseminen jäsentäisivät nykyistä epäselvää pysäköintiä. Auringonottonurmen fyysinen liittäminen osaksi uimarantaa rannan ja nurmen välistä puustoa karsimalla avaisi samalla hienoja näkymiä kevyen liikenteen reitiltä järvelle. Kohde on paikallisesti merkittävä avoin maisematila.

42 Kantakaupungin avoimet maisematilat 6 Härmälä, Koivistonkylä, Iidesjärvi 603. KIITORATA Kanninen Vapriikin kuva-arkisto. Tampereelle saatiin lentokonetehdas valtion kanssa käytyjen neuvotteluiden jälkeen vuonna Lentokonetehdas tarvitsi sotilaslentokentän, joten Tampere-Härmälän lentoaseman rakennustyöt aloitettiin nk. hätäaputöinä vielä samana vuonna. Lentokenttä oli valmistuttuaan vuonna 1936 Suomen ensimmäinen sisämaakenttä. Kentältä johti 10 metriä leveä rullaustie Perkiönkadun ja Valmetinkadun kautta lentokonetehtaalle Härmälänrantaan. Kentän siviililiikenne alkoi vuonna Kenttä oli aluksi nurmipintainen ja se päällystettiin vasta vuonna Kiitotievalot ja lähestymisvalot kentälle saatiin vasta 1950-luvun puolivälissä. Siviili-ilmailun huippukausi ajoittui 1960-luvulle. Vuonna 1979 valmistui suihkukoneille soveltuva pidempi kiitorata Pirkkalaan ja samalla Härmälän lentokentän toiminta loppui luvulla kiitotien pohjoispuolinen alue kaavoitettiin asuinalueeksi ja eteläpuoli teollisuusalueeksi. Varsinainen kiitoradan alue toimii tänä päivänä Ilmailutie-nimisenä katuna sekä Tampereen messu- ja urheilukeskuksen pysäköintialueena. Lentoaseman vanha asemarakennus sijaitsee edelleen osoitteessa Lepolantie 35. Muistona alueen vanhasta ilmailuhistoriasta Messu- ja urheilukeskuksen pihassa seisoo kuvanveistäjä Kimmo Kaivannon suunnittelema monumentti Leonardo. Tilastoalue: Härmälä Pinta-ala: 5,1 ha Yleiskaava: PY, k Asemakaava: LPA, katualue EHYT: - Maisematilan liikenneympäristöt Viheraluetiedot: - Suojelu: - Maanomistus: kaupunki

43 KEHITTÄMISEHDOTUKSET Vanhan lentoaseman alue on tärkeä osa Tampereen historiaa, mutta myös koko Suomen ilmailuhistoriaa. Kiitorata ja sen historiallinen merkitys tulisi olla lähtökohtana alueen kehittämisessä. Vaikutelma avoimesta, pitkästä ja suorasta tilasta tulisi säilyttää. Alueen ilmailuhistorian esiin nostaminen voisi olla luomassa alueelle nykyistä vahvempaa identiteettiä. Kohde on paikallisesti merkittävä avoin maisematila.

44 Kantakaupungin avoimet maisematilat 6 Härmälä, Koivistonkylä, Iidesjärvi 604. IIDESJÄRVI Iidesjärvi on kallioperän ruhjelaaksoon muodostunut matala ja rannoiltaan osin ruovikkoinen järvi. Asutus sen rannoilla on vanhaa, jopa kivikautista. Varhaisen asutuksen vuoksi rannat on raivattu jo varhain niityiksi ja pelloiksi luvulla Iidesjärven maisemaa hallitsivat Hatanpään kartanon laajat laidunmaat ja viljapellot. Tilastoalue: Viinikka, Nekala, Järvensivu, Vuohenoja, Jokipohja, Muotiala Pinta-ala: n. 30 ha Yleiskaava: VLM-7,VLK-4, SL-8, EV-2, VLK Asemakaava: VP, VL-5, VL, Pl, SL-1, P, osin asemakaavoittamaton EHYT: - Maisematilan Viheraluetiedot: Suojelu: Maanomistus: viljelymaisemat, perinnemaisemat, avoimet suot, avoimet rannat, kaupunkipuistot, palstanviljelyalueet merkittävä viherverkon osa, toiminnallisesti merkittävä viherverkon osa, aluepuisto kivikautinen asuinpaikka järven itäpäässä, osa vesialueesta ja itäinen luhta-alue suojeltu asemakaavalla, vesistöalue ja osa ranta-alueista tarkoitus perustaa luonnonsuojelualueeksi. kaupunki Kurjenpuiston avoin maisema-alue on osa Viinikanpuiston, Lampipuiston ja entisen Nekalan kartanon alueen muodostamaa maisemakokonaisuutta. Alue on merkitty Iidesjärven osayleiskaavassa osittain erityisalueeksi, joka on tarkoitus asemakaavoittaa virkistysalueeksi alueen koillispuolella sijaitsevan kaatopaikan kunnostuksen jälkeen. Nekalantien varteen on suunnitteilla toiminnoiltaan monipuolinen perhepuisto. Hevoshaassa laidunsi vielä luvulla hevosia. Alueelle rakennettiin tekolampi 1970-luvulla. Nykyisin aluetta yritetään pitää avoimena niittämällä. Hevoshaan hoitaminen hyönteisniittynä olisi tärkeää alueella viihtyvien merkittävien hyönteislajien säilymiseksi. Huringin peltoalueen yli kohti kaupungin keskustaa aukeaa yksi kantakaupungin merkittävimmistä laajoista näkymäakseleista. Alue on ollut viljelyskäytössä 1600-luvulta, ehkä jo aikaisemminkin. Alue kuului Messukylän pitäjään vuoteen 1947 asti. Pellolta tehtiin vuonna 2010 viikinki-ristiretkiaikainen irtolöytö, ketjunjakaja. Huringin peltoalue on tärkeää hyönteisaluetta ja yksi kantakaupungin merkittävimmistä avoimista maisemaalueista. Peltoalue on kaupungin omistuksessa ja sitä viljelee Ahlmanin ammattiopisto.

45 KEHITTÄMISEHDOTUKSET Iidesjärven avoimella maisematilalla on suuri merkitys kantakaupungin maisemarakenteessa. Iidesjärven järvialtaan ja sitä seuraavan Kirkkosuonnotkon muodostaman laaksomuodostuman ansiosta alueella aukeaa huikeita, pitkiä näkymäakseleita sekä laakson poikki että sen suuntaisesti. Iidesjärven kokonaisuudessa tärkeää olisi varmistaa merkittävien näkymäakseleiden säilyminen kaupungin keskustaan ja Messukylän kirkolle. Avoimia maisema-alueita sekä niille avautuvia näkymiä tulisi lisätä luontoarvot huomioivalla tavalla. Kevyen liikenteen yhteyksien kehittäminen ja parantaminen olisi tärkeää, jotta alueen avoimet maisemat tarjoutuisivat mahdollisimman monille. Kohde on alueellisesti merkittävä avoin maisematila. Perhepuiston toteutumisen myötä alueelle on potentiaalia nousta maakunnallisesti merkittäväksi avoimeksi maisematilaksi. Lentokuva Vallas Oy 2010

46 Kantakaupungin avoimet maisematilat 6 Härmälä, Koivistonkylä, Iidesjärvi 605. VIHIOJAN VARSI Vihioja on yksi Tampereen merkittävimmistä puronuomista. Se saa alkunsa Kangasalta Houkansuon suoalueelta ja virtaa Kaukajärven, Turtolan, Muotialan ja Koivistonkylän halki laskeakseen Pyhäjärveen Hatanpään Vihilahdessa. Puronuoma ympäristöineen muodostaa n. 12 km pitkän viheralueiden ketjun. Vihiojan laaksoa ympäröivät alun perin niityt, mutta jo varhain Vihiojan pohjoispuoliset alueet Messukylässä sekä Vihiojan ja Iidesjärven väliin jäävät savimaat raivattiin pelloiksi luvulle tultaessa Vihiojan laakso oli peltoina Pyhäjärveltä Kaukajärvelle asti. Puronuoman penkereet ovat voimakkaasti umpeen kasvaneet, mutta puron ympärillä on vielä jäljellä runsaasti avoimia, polveilevia niittyalueita. Nämä avoimet niittyalueet muodostavat hienoja tilaketjuja, joista avautuu pitkiä puronsuuntaisia näkymälinjoja erityisesti Muotialan asuinalueen ja Nekalan siirtolapuutarhan kohdalla. Avoimen maisematilan ihailuun tarjoutuu oivia mahdollisuuksia puron varrella kulkevalta ke- vyen liikenteen reitiltä. Vihiojan varsi on hienosti rakennettu virkistysalueiden ketju, jossa on taitavasti sommiteltuna lasten leikkipaikkoja, frisbeegolfkenttä, maisemapelto, palstaviljelyalue, palloilukenttiä ja yhtenäinen kevyen liikenteen reitistö. Vihiojalla on erittäinen merkittävä rooli seudullisena ekologisena yhteytenä ja ainutlaatuinen asema itä-länsisuuntaisesti läpi kaupungin kulkevana, lähes yhtenäisenä viheralueiden ketjuna. Tilastoalue: Koivistonkylä, Jokipohja, Veisu, Korkinmäki, Muotiala, Turtola Pinta-ala: n. 25 ha Yleiskaava: VLM, k, AP, VLK, C-11, A-1, SL-3 Asemakaava: VL, EV, S-1 EHYT: - Maisematilan Viheraluetiedot: Suojelu: Maanomistus: perinnemaisemat, kaupunkipuistot, suojaviheralueet, viljelymaisemat merkittävä viherverkon osa, merkittävä seudullinen ekologinen yhteys, useita kaupunginosapuistoja puronvarsilehto Turtolassa suojeltu asemakaavalla kaupunki