Kulttuuriympäristökohteet/alueet kaavoissa ja valtakunnallisissa selvityksissä

Transkriptio

1 KULTTUURIYMPÄRISTÖSELVITYS 2011 Liite 1 Nro Kulttuuriympäristökohteet/alueet kaavoissa ja valtakunnallisissa selvityksissä Viite 1 Ristiinan vanha kuntakeskus RKY, yk 2 Ristiina-Hurissalo -maisematie AM, mk 3 Uusi Brahelinna mk, ak, yk 4 Krankin talo (Päivärinne) ak, yk 5 Ristiinan kirkonkylä mk 6 Ristiinan kirkko ja kellotapuli mk, yk 7 Puuskansaari-Laitiala mk 8 Puntala ja Ylä-Puntala mk, yk 9 Tapiola mk, yk 10 Lassila mk, yk 11 Löydön kartano mk, yk 12 Luhtaranta mk 13 Pyöräsalmen huvila mk 14 Vitiäisen länsiranta yk 15 Peltola yk 16 Kunnantalo yk 17 Entinen kansakoulu yk 18 Entinen apteekki (Rohtola) yk 19 Pappila (Isopappila) yk 20 Grännä talo yk 21 Biljamin talo yk 22 Entinen kappalaisen virkatalo (Pökkää) yk 23 Vahvisto (myös alueena) yk 24 Entinen työväentalo (Rientola) yk 25 Aurala yk 26 Niemelä-Ylä-Heimari yk 27 Sarvenranta-Sarviniemi yk 28 Hiismäki yk 29 Laidunalue yk 30 Vitsiälän koulu yk 31 Koulunmäen seutu yk 32 Löydön kylä yk 33 Löydön sahan alue yk 34 Työnjohtajan asunto yk 35 Sahan johtajan asunto yk AM Arvokkaat maisema-alueet, 1992; Valtioneuvoston päätös 1995 RKY Rakennettu kulttuuriympäristö, 2009 Mk Maakuntakaava Yk Yleiskaava Ak Asemakaava

2

3 KULTTUURIYMPÄRISTÖSELVITYS 2011 LIITE 2 Etelä-Savon maakuntaliiton inventointitietojärjestelmän alueet ja kohteet: A K R A Löydön kylä K Löydön saha R Löydön sahan johtajan asunto R Löydön sahan työnjohtajan asunto A Maisematie Ristiinan kk-suurlahti-hurissalo K Marttila, ent. Ristiinan vanhainkoti A Parikanniementien varsi A Puuskansaari-Laitiala K R Niemelä (Sarviniemi) K R Aurala K R Rantala K Sarvenranta, ent. Sarven tila R Sarvenrannan päärakennus K Niemelä ja Ylä-Heimari R Niemelän päärakennus R Ylä-Heimarin päärakennus A Ristiinan kirkonkylä K R Brahenlinnan emäntäkoulun vanha päärakennus K R Brahenlinnan rauniot K R Entinen apteekki K R Krankin talo K R Ristiinan entinen kansakoulu K R Ristiinan kirkko ja kellotapuli K R Ristiinan kunnantalo K R Ristiinan pappila A Vanha Lappeentie K Rajumäki K R Vitsiälän koulu K Hiismäki R Hiismäen vanha päärakennus K Lassila R Lassilan päärakennus K Löydön kartano R Löydön kartanon päärakennus K R Vihkon vanha päärakennus K R ent. Valistustalon aitta K Orava A = aluekortti K R Luhtaranta K = kohdekortti K Peltola R = rakennuskortti R Peltolan päärakennus K Tapiola R Tapiolan päärakennus K Puntala ja Ylä-Puntala R Puntalan päärakennus R Ylä-Puntalan päärakennus K Pyöräsalmen huvila K Ristiinan paikallissairaala (Pökkään pappila) R Ristiinan paikallissairaalan päärakennus

4

5

6

7

8

9

10 1.1 Kulttuuriympäristövyöhykkeet ja herkkyysanalyysi Lukuun liittyy karttaliite 9. Herkkyysanalyysissa arvioitiin rakennettujen kulttuuriympäristöjen muutoksensietokykyä yleispiirteisesti. Kartalle rajattiin kulttuuriympäristövyöhykkeet sekä niiden sisältä kulttuuriympäristöalueet, joiden muutoksensietokyky on vähäinen. Muulta osin tarkastelualueen katsottiin olevan kulttuuriympäristön puolesta muutosta kestävää aluetta. Kulttuuriympäristövyöhykkeitä havainnollistava kartta esittelee alueet, joille selvitysalueen kulttuurinen kehitys on kokonaisuutena aikojen saatossa keskittynyt. Kulttuuriympäristövyöhykkeiden määrittelyn tausta-aineistona olivat tunnetut muinaisjäännökset, 1600-luvun asutusta kuvaavat kyläluettelot, 1800-luvun alun asutusta kuvaavat kartat, alueen elinkeinohistoria (mm. teollisuus) ja liikennehistoria. Herkät alueen osat Vähäisellä muutoksensietokyvyllä tarkoitetaan, että alueella on joko maiseman, kulttuurihistorian ja/tai rakennusperinnön kannalta arvoja, joiden vaaliminen suositellaan otettavan tavoitteeksi alueen maankäytössä ja rakentamisessa, jolloin mahdollistaan historiallisesti ja visuaalisesti monipuolisen ja kulttuurihistoriallisilta piirteiltään arvokkaan ympäristön säilyminen. Herkät alueet ovat tavallisesti: a) Syntyneet pitkän ajan kuluessa ja ne sisältävät historiallisia, rakennushistoriallisia, maisemahistoriallisia ja/tai visuaalisia arvoja. b) Rakentuneet lyhyellä aikavälillä tai kokonaissuunnitelman pohjalta yhtenäisiksi ja hyvin tiettyä aluetta tai aikaa kuvaavin tyypillisin piirtein. c) Omaavat maisemallista ja/tai asemakaavallista merkitystä kirkonkylän tai muun kyläkeskustan kokonaisrakenteessa; alueilla on sijaintinsa puolesta yleistä merkitystä. Suositus: Muutokset sovitetaan huolellisesti alueen kulttuuriympäristöön ja maisemaan. Yleiskaavoituksen yhteydessä on hyvä tarkistaa taajama-alueiden asemakaavatilanne ja merkitä yleiskaavaan ne alueet, joiden asemakaavat eivät nykyisellään edistä kulttuuriympäristöarvojen säilymistä ja jotka tulisi uusia. Alueita tulisi asemakaava-alueilla käsitellä kokonaisuuksina tonttien asemakaavamuutosten tullessa ajankohtaiseksi, ja asemakaavassa ohjata rakentamista kaavamerkinnöin ja määräyksin kulttuuriympäristöarvot huomioonottavasti. Muutoksia kestävät alueet Kulttuuriympäristön puolesta muutosta kestävät alueet on käyty läpi selvitystyön yhteydessä. Alueet voivat olla maisemallisesti kauniita ja rakennetun ympäristön osalta monipuolisia, mutta maastokäynneillä ei havaittu erityisiä kulttuurihistoriallisia tai kulttuurimaisemallisia arvoja, joista antaa suosituksia yleiskaavoitukselle; ottaen huomioon myös selvityksen käyttötarkoituksen ja tarkkuuden.