Puola Saksan markkinoiden mahdollistajana. Tampere Jussi Noponen, SONUM

Transkriptio

1 Puola Saksan markkinoiden mahdollistajana Tampere Jussi Noponen, SONUM

2 Puola Saksan markkinoiden mahdollistajana Alustus Valuuttakurssi Palkkataso Työmarkkinat Toimitilat Tytäryhtiötalous Liikenneyhteydet ja kuljetuskustannukset Tukipolitiikka ja erityistalousalueet Yhteenveto

3 Alustus Mikä tekee Saksasta kiinnostavan? Saksan markkinat ovat olleet perinteisesti yksi tärkeimmistä markkinoista Suomalaisille yrityksille, ja tätä aihetta tuskin tarvitsee tarkemmin avata. Kuitenkin lyhyesti kertaisin mikä tekee Saksasta kiinnostavan: isot kotimarkkinat, erittäin vahva vientiteollisuus, keskeinen sijainti Euroopassa, Saksalaisten kansainvälisten ketjujen keskitetyt ostoprosessit jne. Miksi Puolaan jos Saksa kiinnostaa? Puolaan sijoittuminen voi vahvistaa monella tapaa myös asemaa Saksan markkinoilla. Aseman parantuminen voi johtua monesta syystä esim. laajemmin katsottuna kokonaistuotannon lisäyksestä tai Suomessa tai muualla olevan kapasiteetin vapautuminen esim. suuremman lisäarvon tuotteiden valmistukseen. Muut syyt voivat olla yksiselitteisempiä ehkä ensimmäinen mikä tulee mieleen on Puolan alempi palkkataso ja luonnollisesti maantieteellinen sijainti lähempänä Saksaa ja muita Keski ja Länsieuroopan markkinoita. Mutta muitakin syitä on: mm. valuuuttakurssin kehitys, alemmat toimitilavuokrat, taloudelliset tuet, erikoistalousvyöhykkeet, työttömyys

4 Valuuttakurssi Yksi tärkeä seikka jolla on myös suora vaikutus muihinkin syihin on Puolan valuutan eli zlotyn kurssi suhteessa Euroon. Zlotyn voimistuessa vuoteen 2009 asti Puola menetti kilpailukykyään Saksaan nähden mutta devalvoinnin yhteydessä tämä valuuttakurssiin liittyvä etu palautui. Vuodesta 2009 Puolan kelluva valuutta on tippunut vajaa 20%. Tämä ei ainoastaan auttanut pitämään suoria tuotantokustannuksia kurissa ja vientituotteita kilpailukykyisinä, vaan myös tasoittanut finanssikriisin vaikutuksia. Huomiolle pantavaa on myös että devalvaatio onnistui Puolassa ilman suurempaa inflaation kasvua mikä edelleen on rauhoittanut maan palkkakehitystä. Mitä tulevaisuuteen tulee, Puolan hallitus on vakuuttanut että ei tule ottamaan Euroa ennen vuotta 2015 käyttöön

5 Valuuttakurssi

6 Palkkataso Puolan palkkataso on edelleen erittäin alhainen suhteessa Saksaan vaikka palkat ovat nousseetkin vahvasti varsinkin vuosina Tällöin keskipalkka nousi % johtuen mm. vahvasta valuutasta, rakennusbuumista suurten infrastruktuurihankkeiden johdosta). Keskipalkka nousikin Puolassa lähes 1000 euroon kuukaudessa. Vuotta myöhemmin vuonna 2009 rakennusala oli lamassa, teollisuus ontui ja työttömyys kasvoi. Keskipalkka ei laskenut paljoakaan mutta valuutan arvo on vähentyi huomattavasti edellisestä vuodesta. Toisaalta on pidettävä myös mielessä että tuottavuuden taso on Puolassa lähes puolet alhaisempi kuin Saksassa mutta kasvamaan päin

7 Palkkataso Saksassa alueellisissa keskipalkoissa, kuten myös Puolassakin, on huomattavia eroja Itäisessä Saksassa palkkataso voi olla jopa neljänneksen alempi kuin läntisissä osissa ollen kuitenkin edelleen korkeampi kuin Puolassa. Jos katsotaan Puolan sisällä olevia palkkauseroja löytyy täältäkin suuria eroavaisuuksia. Korkeimmat palkat maksetaan Varsovan, Krakova Katovicen ja Gdansk Gdynian alueilla. Alimmat palkat löytyvät maatalousvaltaisilta sekä rakennemuutosalueilta

8 Palkkataso Keskipalkka 2010 (yksityinen sektori) Sivukulut 2010 (per 100 bruttopalkka) Arvioitu palkkakehitys 2011 Arvioitu inflaatio 2011 Saksa 29, ,4 % + 1,5 % Suomi 28, ,1 % + 1,9 % Puola 7, ,8 % + 2,6 % Lakisääteinen minimipalkka on Puolassa vuodesta 2010 lähtien ollut 1317 PLN mikä on n. 1,85 / h (toisaalta ensimmäisenä vuonna voidaan maksaa 80 % palkasta). Ulkomaisissa yrityksissä maksetaan keskimäärin 15 % korkeampaa palkkaa. Saksassa käydään tällä hetkellä kovaa poliittista vääntöä lakisääteisestä minimipalkasta keskusteluissa liikutaan yleensä 6 9 euron välillä riippuen aloista ja alueesta. Itäiseen Saksaan on odotettavissa tietyillä aloilla alemmat minimipalkat jos laki astuu tulevaisuudessa voimaan

9 Palkkataso Palkkakustannusten keskimääräinen vuosittainen % kasvu Työntekijöiden % osuus jotka kuuluvat palkkasopimusten piiriin

10 Työmarkkinat Halvan työvoiman lisäksi yksi tärkeä syy mikä tekee Puolan mielenkiintoiseksi, on ongelmaton työvoiman saanti suuressa osassa maata. Työttömyys on koko Saksaan nähden korkeampi, mutta toisaalta Saksan itäisissä osissa työttömyys on huomattavasti korkeampi kuin Puolassa keskimäärin. Puolan ikärakenne on terveempi kuin Saksan ja nuoria löytyy suhteessa enemmän kuin Saksassa ja ammatillinen koulutus on korkeatasoista. Toisaalta osa parhaiten koulutetusta vaestöstä ja ammattiosaajista on lähtenyt ulkomaille joko työn tai paremman palkan perässä toukokuun 2011 alun jälkeen vapaa liikkuvuus koskee myös Puolaa joka voi entisestään lisätä työvoiman liikkuvuutta. Saksan itäisissä osissa on kehitys ollut hyvinkin dramaattinen. Yhdistymisen jälkeen työttömyys nousi korkeaksi, nuoret muuttivat työn perässä pois, mikä johti työvoiman saannin ehtymiseen syventäen kierrettä entisestään. Itäisissä osissa on, muutamia kasvukeskuskia lukuunottamatta, puute yrityksistä sekä työvoimasta

11 Työmarkkinat

12 Toimitilat Yksi syy asettua Puolan puolelle voi olla myös toimitilojen alemmat hinnat. Vanhojen varasto/tuotanto hallien vuokra: n.2 7 / m2 Uuden varasto ja tuotantotilan rakentaminen on ollut voimakasta viime vuosina, ja 2009 saavutettiin 5 milj. m2 rajapyykki, mikä on n. 1 milj. enenmmän kuin Vuonna 2003 määrä oli vielä alle miljoonan. Suurin osa uusista tiloista on rakennettu teollisten keskusten kuten Varsovan, Katovicen, Poznanin, Łodzin ja Wrocławin ympärille sekä valmiitten ja rakenteilla olevien moottoriteiden varrelle. Vapaana olevien toimitilojen suhteen, itäinen Saksa ei jää Puolasta jälkeen hintatasoltaankaan nämä eivät ole paljoakaan kalliimpia. Lännessä hintataso onkin sitten kalliimpi. Uusien varasto/tuotanto hallien vuokra: Parhaimmilla alueilla: n. 5 8 / m2 Muualla: n. 2 6 PLN / m2 Toimistotila vuokra: Katowice: / m3 Łodz: / m2 Kraków, Wrocław, Tri City: / m2 Poznan: 14,5 17 / m2 Varsova:18 25 / m

13 Tytäryhtiötalous EU:n suurin talous Saksa on yksi maailman suurimmista viejämaista Saksalaisten yritysten ostaessa paljon vientituotteidensa komponentteja muualta korostaa maan merkitystä myös Suomalaisille yrityksille. Saksa on myös monelle EU maalle suurin kauppakumppani myös Puolalle. Saksalaisten yritysten ja tytäryhtiöiden sekä yhteistyökumppaneiden määrä on suuri Puolassa. Puolaan asettuminen voi edesauttaa pääsemistä yhteistyöhön näiden yritysten sisälle

14 Liikenne Puolaan sijoittuminen mahdollistaa alemmat kuljetuskustannukset ja lyhyemmät kuljetusajat muillekin markkinoille kuin itse Puolaan. Tilanne tulee myös parantumaan entisestään lähitulevaisuudessa kun Puolan tie ja rautatieverkoston korjaus ja laajennustyöt saadaan päätökseen nykyäänhän Puolan tiet ovat hyvinkin tukkoisia, ja raideliikenteessä kapasiteetti on rajallinen. Verrattuna Puolan itäisiin osiin, on läntisen Puolan liikenneinfrastruktuuri hyväkuntoinen Tietyöt keskittyneet tänne Rautatieverkko tiheämpi

15 Liikenne

16 Tukipolitiikka ja erityistalousalueet Edellä mainittujen seikkojen lisäksi jotka mahdollistavat myös läntisten markkinoiden avaamisen on mahdollista hyötyä Puolaan asettuessa erilaisista tukitoimenpiteistä. Mahdollisia kyseeseen olevia tukia ovat mm. Kansallisesti merkittävät hankkeet: vain tietyillä aloilla, suuret investoinnit, suuri työllistävä vaikutus. EU:n tukirahasto: käytännössä pitkälti samat kuin Suomessa ja Saksassa, mahdolliset tuet kuitenkin suurempia. Työvoimapoliittiset tuet: paikalliset työvoimatoimistot myöntävät; varsinkin itäisessä Saksassa suunnilleen samanlaisia, ehkä jopa korkeampia. Paikallishallinnon tuet: kuntakohtainen kiinteistöverosta vapautus, edulliset tontit, infrastruktuurin kehitys; Saksassa tätä kiinteistöverovapautusta ei ole, muut tuet alempia. Erityistalousalueet: tarjoavat verohelpotuksia 2017 asti, riippuen investoinnin koosta, työllistävästä vaikutuksesta ja alueesta; Saksassa vastaavia erityistalousalueita ei ole

17 Erikoistalousalueet

18 Yhteenveto Valuuttakurssi Zlotyn kelluttaminen tulee loppumaan seuraavien vuosien aikana kun valuutta sidotaan Euroon. Sidontahetkellä on odotettavissa että vaihtokurssi on Puolan kannalta edullinen mutta kellutusetu tulee katoamaan. Palkkataso Puolan palkkataso tulee nousemaan Saksaan nähden nopeammin mutta tulee säilymään kuitenkin pidemmän aikaa kilpailukykyisenä. Työmarkkinat Suhteellisen korkea työttömyys, korkeatasoinen ammatillinen koulutus, väestöpohja takaavat työvoiman saatavuuden. Toisaalta osa työvoimasta on lähteynt ulkomaille töihin ja tämä kehitys voi edelleen voimistua, mikä johtaisi palkankorotuksiin ja heikentäisi työvoiman saantia. Toimitilat Vapaana olevien toimitilojen suhteen, itäisen Saksan ongelma alueet eivät hintatasoltaan eroa paljoakaan Puolan hintatasosta, muuten kylläkin. Tytäryhtiötalous Se että Puolassa on lukuisia Saksalaisia yrityksiä helpottavat mahdollisuuksia päästä yhteistyöhön näiden kanssa. Tukipolitiikka Suomalaisilla yrityksillä ovat samat mahdollisuudet hyötyä Puolan tukipolitiikasta kuin paikallisillakin. Liikenne Asettumalla Puolaan on Suomalaisilla yrityksillä mahdollisuudet parantaa liikenneyhteyksiään asiakkaisiinsa myös muillakin markkinoilla

19 Kiitos!