SALLA-KELLOSELKÄ ALUEEN MAANKÄYTTÖSELVITYS 2013

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SALLA-KELLOSELKÄ ALUEEN MAANKÄYTTÖSELVITYS 2013"

Transkriptio

1 SALLA-KELLOSELKÄ ALUEEN MAANKÄYTTÖSELVITYS 2013

2 Etukannen kuvat Sallan kunta Sito Oy Rovaniemi

3 Sisällysluettelo 1. Johdanto Projektiryhmä Tiivistelmä Lähdeluettelo Tavoitteet Lähtökohdat ja analyysi Elinkeinorakenne ja väestö Palveluverkko Matkailu Liikenne ja logistiikka Maankäyttö Kunnallistekninen verkosto Strategiat ja suunnittelutilanne Sallan kunta, talousarvio 2013 ja taloussuunnitelma Salla matkailun kehittämisohjelma Kehitysnäkymät Kaupan kehitysnäkymät Matkailun, liikenteen ja logistiikan kehitysnäkymät Maankäytön kehitysnäkymät Haastattelututkimus ja sen tulokset Johtopäätökset Kaupan kehittämisperiaatteet Maankäytön kehittämisperiaatteet Liikenteen ja logistiikan kehittämisperiaatteet Toimenpiteet Uusi liikekeskus Sallaan Liikekeskuksen vaihtoehtoiset sijaintipaikat Maankäytön toimenpiteet Vaiheittaisuus Liikekeskuksen vaiheittain rakentuminen Maankäytön toteuttamisen vaiheittaisuus

4 1. Johdanto Jouko Piisilä, mittaustyönjohtaja Jouni Hokkanen, B.Sc.Arch RIA rakennusarkkitehti Tämän selvityksen tehtävänä on ollut päivittää vuodelta 1999 peräisin oleva Salla - Kelloselkä Selvityksen laadintaan konsulttitahon puolelta alueen maankäyttöselvitys 2010-luvulle. Ai- ovat osallistuneet: empaan verrattuna tässä selvityksessä on paino Pirkka Hartikainen, projektipäällikkö, Sito tettu kartta-, tilasto- ja kehityskuvapohjaista esioy (projektinhallinta ja liikenne) tystapaa toisin sanoen on tuotettu sellaista tie Jarmo Lokio, arkkitehti (maankäyttö) toa, jota voidaan hyödyntää monipuolisesti niin maankäytön suunnittelussa, vuorovaikutustilan Tuomas Santasalo, KM (kauppa) teissa kuin markkinoinnissa. Katja Koskela, KM (kauppa) Selvityksen tehtävänä on tukea Sallan ja Kello Polina Kiviniemi, KM (matkailu) selän alueiden rakenteellista kehittämistä siten, että se toimintaympäristönä palvelee parhaalla Ilkka Salanne, DI (logistiikka) mahdollisella tavalla elinkeinoelämän kehittymistä sekä asukkaiden ja matkailijoiden tarpeita pit- Projektiryhmä on kokoontunut selviotyksen laakälle tulevaisuuteen. Sallan ja Kelloselän alueen dinnan aikana kaikkiaan kolme kertaa. maankäyttöselvitys 2013 toimii suuret linjat määrittävänä puitesuunnitelmana, jota voidaan joustavasti toteuttaa ja soveltaa yritystoiminnan ja 1.2 Tiivistelmä muiden intressiryhmien tarpeiden mukaisesti. Selvityksen tilaajana on Sallan kunta ja maankäyttöselvitys on ollut osa AgroPark Alakurtti -hanketta. Työn ovat laatineet SITO Oy alikonsultteinaan arkkitehtitoimisto Jarmo Lokio ja Tuomas Santasalo Oy. Työn laadintaan ovat konsultin puolelta osallistuneet projektihallinnan, maankäytön, kaupan, matkailun ja liikenteen asiantuntijat. Salla-Kelloselkä -alueen maankäyttöselvityksessä on pyritty esittämään havainnollisesti ja mahdollisimman yksiselitteisesti suunnittelualueen kehittämisperiaatteet ja toimenpiteet. Jatkossa on tärkeää käynnistää vuoropuhelu niin potentiaalisten sijoittajien/investoreiden, olevien ja tulevien toimijoiden kuin paikallisten asukkaiden ja Työ on laadittu vuoden 2013 aikana ja se on esi- yhteisöjen kanssa. Tämän selvityksen tehtävänä telty AgroPark Alakurtti hankkeen on tarjota havainnollista tietoa näihin vuorovaikutustilanteisiin. Arctic Dawn -seminaarissa Sallassa. Kuva 1: Salla-Kelloselkä alueen maankäyttöselvityksen aluerajaus. Kaavoituksen lähtökohdaksi tulee ottaa positiivista kasvua kuvaavia ennusteita. Näin elinkeinoilla on kunnassa mahdollista kehittyä. Mikä1.1 Projektiryhmä li lähtökohtana ovat hyvin varovaiset ennusteet, ei ehkä todellista kysyntää vastaavaa kauppaa Salla-Kelloselkä alueen maankäyttöselvityksen pystytä kuntaan sijoittumaan ja kehitys suuntaulaadintaa on ohjannut Sallan kunnan nimeämä tuu kunnan ulkopuolelle muihin monipuolisempiin keskuksiin. Salla on ensimmäinen keskus, ohjausryhmä: johon matkailijat tulevat tai ajavat läpi. Kari Väyrynen, kunnanjohtaja Keskeisin maankäytön kehittämisperiaate Sallan Pekka Huhtala, hallinto- ja kehittämisjoh- kuntakeskuksen alueella on kantatie 82 etelätaja puolisen alueen (keskustan puoleisen) kaupallisten palvelujen kehittäminen ja niihin liittyvät Olli Aatsinki, tekninen johtaja kantatien liittymäjärjestelyt. Erkki Yrjänheikki, rakennustarkastaja 1.3 Lähdeluettelo Salla voi kaupan tarjonnan parantuessa toimia hyvin täydennysostopaikkana sekä ensimmäise- Salla - Kelloselkä alueen maankäyttöselvityksesnä ja viimeisenä kauppakohteena rajaa ylittäes- sä on laadittu teemataustaselvityksiä (luettelon sä. Sallalla on sijaintietu verrattuna esimerkiksi lopussa) ja viitattu mm. seuraaviin asiakirjoihin: Kemijärveen. Mikäli tarjonta on riittävän moni Sallan kunta, talousarvio 2013 ja talouspuolista, voi Salla toimia myös pääostossuunnitelma ( , KV paikkana päivämatkailijoille, koska matka moni 53) puoliseen keskukseen (Rovaniemelle) on venä Salla matkailun kehittämisohjelma, läisille päivämatkailijoille liian suuri. Sallan kunta 2013 Yritystoimitila-, varasto- ja teollisuustonttien osalta välitöntä kehittämistarvetta ei ole, vaan Sallatunturi kehittämisohjelma, resurssit tulisi kohdentaa niiden markkinointiin. Sallan kunta

5 luista näkökulmista: Kuva 2. Sallan väestöennuste Tilastokeskus. - Kunnan identiteetin, yhteisöllisyyden ja imagon vahvistaminen - Kunnan omaleimaisuuden esiin nostaminen ja käyttäminen kuntamarkkinoinnissa - Luovien ratkaisujen löytäminen maankäytön kehittämisessä - Vuorovaikutuskeinojen esiintuonti Sallan ja Kelloselän alueen kehittämisessä kuntalaisten, yrittäjien sekä eri organisaatioiden kanssa - Paikalliset olosuhteet huomioivien kehityskuvien määrittely - Matkailijoiden tarpeiden kartoittaminen ja tarveperustaisten palvelujen kehittäminen Sallan kunnan kaavoituskatsaus 2011, kaavoitusohjelma , ( KH 199) Salla, kirkonkylän osayleiskaava, Suunnittelukeskus Oy ( , KV 68) Salla-Kelloselkä alueen maankäyttöselvitys 1999 (Maa ja Vesi Oy, Jaakko Pöyry Group) Miksi venäläiset matkustavat PohjoisSuomeen?, haastattelututkimus Sallan kansainvälisellä rajanylityspaikalla kesällä 2011, Paula Aspholm-Heimonen, Pro gradu-tutkielma, Lapin yliopisto 2012 Asuntotuotanto 2030, Asuntotarpeeseen vaikuttavia tekijöitä, T. Vainio, K.Belloni, L.Jaakkonen, VTT Expert Services Oy, Espoo 2012 Väestöennuste , Työlliset toimialan mukaan , TilastokeskusStatistikcentralen 2013 Lapin itärajan rajanylityspaikkojen rajanylitykset vuosittain 2007-maaliskuu 2013 Sallan ja Raja-Joosepin rajanylityspaikkojen henkilöliikenne kuukausittain Laplandia center, Jouni Hokkanen, Sallan kunta 2013 Suunnitelma tulostuu maankäyttöselvityksenä, Salla-Kelloselkä alueen maankäyttöselvijoka päivittää suuntaviivat Sallan ja Kelloselän tyksen päivitys, matkailu, Polina Kiviniemi, alueen kehittämiselle pitkälle tulevaisuuteen. Sito Oy 2013 Tavoitteena on rakenteellinen kehittäminen siten, Salla-Kelloselkä maankäyttöselvitys, Kau- että se toimintaympäristönä palvelee parhaalla pan selvitys, Tuomas Santasalo Oy 2013 mahdollisella tavalla elinkeinoelämän kehittymistä sekä asukkaiden ja matkailijoiden tarpeita. Salla-Kelloselkä maankäyttöselvitys, LoSallan ja Kelloselän alueen maankäyttöselvitys gistiikka, Ilkka Salanne, Sito Oy toimii suuret linjat määrittävänä puitesuunsalla-kelloselkä maankäyttöselvitys, Lii- nitelmana, jota voidaan joustavasti toteuttaa ja kennehankkeet, Pirkka Hartikainen, Sito soveltaa yritystoiminnan ja muiden intressioy 2013 ryhmien tarpeiden mukaisesti. Salla-Kelloselkä maankäyttöselvitys, Sallalaisten asiantuntijoiden haastattelu, Jarmo Lokio, Sito Oy Lähtökohdat ja analyysi Rajaliikenteen kasvuskenaariot, Sito Oy Elinkeinorakenne ja väestö 2. Tavoitteet Sallan väestöennuste (Tilastokeskus 2011) pohjautuu havaintoihin syntyvyyden, kuolevuuden ja muuttoliikkeen menneestä kehityksestä. Ennusteessa ei ole huomioitu taloudellisten, sotavoitteena on ollut analysoida ja laatia realistinen maankäytön kehittämisselvitys Salla- siaalisten eikä muiden yhteiskunta- tai aluepoliittisten päätösten vaikutuksia tulevaan väestönkekelloselkä-alueelle (kuva 1). hitykseen. Laskelmat osoittavat lähinnä sen, mikeskeisenä tavoitteena on ollut painottaa kartta-, hin kehitys johtaa jos se jatkuu nykyisen kaltaitilasto- ja kehityskuvapohjaista esitystapaa. sena. Tavoitteena on myös löytää uusia näkemyksiä maankäyttöselvityksen päivitystyölle alla luetel5 Selvitysalueen osalta Sallan kirkonkylän alueella asuu 1844 asukasta ( ) ja Kelloselän kylän alueella noin 140 asukasta. Kuva 3. Itä-Lapin kuntien väestönmuutos Lapin liitto.

6 Kuvat 6 ja 7. Vähittäiskaupan ja palveluiden myynti Sallassa vuonna 2011 yllä ja alla vähittäiskaupan liikevaihto Sallassa 2000-luvulla. T.Santasalo Erikoiskaupassa sekä autokaupassa ja huoltamotoiminnassa ostovoiman siirtymät ovat negatiiviset. Tarjonta ei vastaa kuntalaisten kysyntään, vaan erikoiskauppaostoksilla asioidaan usein muualla. Venäläisten matkailijoiden rahankäyttö ei suuresti näy vielä vuoden 2011 tilastoissa Kuva 8. Ostovoimasiirtymät Sallassa Kuva 4. Työlliset toimialan mukaan Sallan kunnassa Tilastokeskus. Sallan kunnan elinkeinorakenteessa julkisen sektorin osuus on suurin ja vakain. Seuraavaksi suurimmat ovat tukku- ja vähittäiskauppa, majoitus- ja ravitsemustoiminta ja kuljetus- sekä varastointitoiminnat ja luonnollisesti maa-, metsä- ja kalataloustoiminnat. Vastaavasti teollisuuden ja palvelujen osuus elinkeinorakenteesta on alhainen. Sallan kunnassa toimipaikkojen lukumäärä on noin 1300 (v kpl). 3.2 Palveluverkko Sallan kaupan nykytilaa on analysoitu sekä tilastojen että kartoituksen pohjalta. Tilastosta on saatu vähittäiskaupan myynti. Myynnin ja ostovoiman avulla voidaan laskea ostovoiman siirtymät, eli se kuinka hyvin kauppa Sallassa myy suhteessa alueen ostovoimaan. Kartoituksen pohjalta on analysoitu kaupan sijoittumista Sallassa. Kartoituksen pohjalta saadaan myös tietoa vähittäiskaupan ja muiden kaupallisten palvelujen pinta-aloista. taan jonkin verran päivittäistavarakaupoista. Näin siirtymät suuntautuvat osin erikoiskaupasta päivittäistavarakauppaan. Vähittäiskaupan toimipaikat ja myynti Sallan kaupallinen rakenne Sallassa oli vuonna 2011 yhteensä 16 vähittäiskaupan toimipaikkaa, joista kuusi kuului päivittäistavarakaupan toimipallan, kolme tilaa vaativaan kauppaa ja seitsemän erikoiskauppaan. Vähittäiskaupan myynti kunnassa oli noin 20 milostovoima ja ostovoiman siirtymät joonaa euroa. Sallassa vähittäiskaupan myynti oli vuonna 2011 Vähittäiskaupan lisäksi kunnassa on yksi autoyhteensä noin 20 miljoonaa ja sallalaisten vähittarvikeliike sekä huoltamotoimintaa. Lisäksi täiskaupan ostovoima lähes 24 miljoonaa euroa. kunnassa on palveluyrityksiä ja ravintolatoiminostovoiman nettosiirtymä kunnassa on siten 3,5 taa. Autokaupan ja huoltamotoiminnan myynti on miljoonaa euroa eli 15 % ostovoimasta. Ostovoiarvion mukaan noin kaksi miljoonaa euroa ja palmaa suuntautuu ulos kunnasta läheisimpiin suuveluyritysten noin miljoona euroa. Ravintoloiden rempiin keskuksiin kuten mm. Rovaniemelle ja ja kahviloiden myynti oli kunnassa vuonna 2011 Kuusamoon. Vastaavasti alueella on jonkin veryli 2 miljoonaa euroa. ran loma-asukkaita ja matkailijoita, jotka käyttä2000- luvulla vähittäiskaupan liikevaihto on Sal- vät kaupan palveluita Sallassa. Loma-asukkaat lassa kasvanut, vaikkakin väestö on vähentynyt. käyttävät pääosin päivittäistavarakaupan ja rapääosin kasvu tapahtui Sallassa vuosituhannen vintolatoiminnan palveluita. Lisäksi Sallassa on alkuvuosina. Liikevaihdon kasvu tasoittui joitakin erikoisliikkeitä, jotka vetävät matkailijoita. luvun puolivälissä, ja tämän jälkeen liikevaihto Päivittäistavarakaupan tarjonta Sallassa on vahjatkoi jälleen kasvuaan. Kasvu pysähtyi vuonna vaa suhteessa ostovoimaan. Päivittäistavara2008 ja nykyinen vähittäiskaupan liikevaihto Salkauppaan tulee ostovoimaa kunnan ulkopuolelta, lassa on vuoden 2007 tasolla. mm. loma-asukkailta. Osin siirtymä on positiivinen myös sen takia, että Sallan päivittäistavarakaupan tuotevalikoima on laajempi kuin yleensä päivittäistavarakaupassa, joten myös käyttötavaroita eli erikoiskaupan tuotteita oste- Kaupalliset palvelut ovat Sallassa pääosin Sallan kirkonkylään. Suurin osa myymälöistä on sijoittunut Kuusamontien varteen. Huoltamotoimintaa on myös kantatien 82 varressa, mutta sekin on sijoittunut kirkonkylään. Teollisuustiellä on retkeilyliike tuotantotilojen yhteydessä sekä pesulatoimintaa. Kirkonkylän lisäksi palveluita on myös Sallatunturin alueella, jossa palvelut painottuvat ravintolatoimintaan ja matkailuun. 6 Sallan kirkonkylässä on yhteensä 41 vähittäiskaupan ja palvelualan liikettä. Vähittäiskauppoja on yhteensä 20 ja palvelualan yrityksiä 21. Kaupoilla ja kaupallisilla palveluilla on kirkonkylässä liiketilaa yhteensä noin kerrosneliömetriä. Lisäksi liiketiloja on jonkin verran muussa kuin kaupallisten palveluiden käytössä. Yksi liiketila oli kartoitushetkellä tyhjänä. Kokonaisuudessaan kirkonkylässä on liiketilaa yhteensä lähes kerrosneliömetriä. Pinta-alaa on eniten päivittäistavarakaupalla, joka kattaa noin 30 % kirkonkylän liikepinta-alasta. Palveluilla on pinta-alaa yhteensä saman verran kuin päivittäistavarakaupalla. Erikoiskaupan pinta-alaa on yhteensä noin 3600 eli vähän vähemmän kuin päivittäistavarakaupan ja palveluiden pinta-alaa.

7 MEKin mukaan venäläisten kulutus on keskimäärin euroa/hlö/pvä. Rajavartiolaitoksen mukaan vuonna 2012 Sallan rajanylityspaikan kautta rajan ylitti henkilöä; kasvua edelliseen vuoteen verrattuna oli 51 %. Kasvu johtuu käytännössä Venäjän kansalaisten lisääntyneestä matkailusta (Salla +51 %, vrt. Raja-Jooseppi +39 %). Kuva 11. Yöpymiset Lapin matkailukeskuksissa rajaseudun lisäksi myös muun muassa pääkaupunkiseudulle. Ostosmatkailu keskittyy tulevaisuudessakin rajan lähelle ja pääkaupunkiseudulle (Lähde: TAK Oy). Paula Aspholm-Heimonen toi Pro gradussaan Miksi venäläiset matkustavat Pohjois-Suomeen haastattelututkimus Sallan rajanylityspaikalla kesällä 2011 esille, että venäläisten kulutus kekuva 9. Sallan kirkonkylän kaupallinen rakenne kesäkuus- 3.3 Matkailu sällä 2011 oli keskimäärin 520 euroa/matka ja sa T.Santasalo 120 euroa/hlö/pvä. Venäläisistä noin 40 % ilmoitkuva 10. Liiketilat Sallan kirkonkylässä T.Santasalo. Ulkomaisten matkailijoiden yöpymisten osuudesta lappilaisissa majoitusliikkeissä on venäläisten ti pysähtyneensä Sallassa Kuva 12. Yöpymistet asuinmaittain Sallassa osuus ollut selvässä kasvussa viime vuosina. Vuonna 2012 venäläisten osuus oli jo toiseksi Yöpymiset Sallassa asuinmaittain suurin englantilaisten jälkeen. Lapin matkailukeskusten yöpymisistä osuus on suhteellisen pieni. Sallan Yhte ensä Tota l Suomi - Finla nd Venäläiset tekivät vuonna 2012 Suomeen 5,1 Ulkomaat - Foreign countries miljoonaa matkaa, mikä oli 16 % enemmän kuin Saksa - Germany vuotta aiemmin. Suomi on venäläisten ylivoimai- Alankomaat - Netherlands sesti suurin ulkomaan matkakohde, sillä seuraaville sijoille sijoittuviin Turkkiin ja Kiinaan venäläi- Venäjä - Russia set tekivät "vain" 3,3 ja 2,3 miljoonaa matkaa Ranska - France Iso-Britannia - Great Britain (Lähde: Matkailun edistämiskeskus). Suurin osa venäläisten Suomeen tekemistä mat- Ruotsi - Sweden koista on ostosmatkailua. Rahavirtoja kulkeutuu USA Sveitsi - Switzerland 7 Italia - Italy Norja - Norway Kreikka - Greece Viro - Estonia Sallassa venäläiset ovat jo toiseksi suurin ryhmä alankomaalaisten jälkeen

8 Yöpymiset Rajanylitykset Kuva 13. Lapin itärajan rajanylitykset 2007 maaliskuu 2013 Rajavartiolaitos. Kuva 15. Venäläisten yöpymiset ja kaikki rajanylitykset Sallassa Kuva 14 (vasemmalla). Otteet Itä-Lapin maakuntakaavasta ja Soklin hankkeen maakuntakaavasta keskeisine merkintöineen ja määräyksineen. 3.5 Maankäyttö 3.4 Liikenne ja logistiikka Itä-Lapin maakuntakaava ja Soklin kaivoshankkeen maakuntakaava Itä-Lapin maakuntakaava on saanut lainvoiman ja Soklin kaivoshankkeen maakuntakaava Maakuntakaavojen SallaKelloselkä -aluetta koskevilla mk- ja mv-määräyksillä on yleispiirteinen ohjaava merkitys ja cmerkinnällä kaupallisia palveluja ohjaava vaikuhenkilöliikenteen kasvu Suomen ja Venäjän raj- tus Sallan kirkonkylälle. Myös bk-merkinnällä on alla on ollut ennätysmäisessä nousussa viime logistiikkapalveluja ohjaava vaikutus. vuosien aikana. Venäläisten rajanylitysten kasvu on tässä ratkaisevaa, koska he muodostavat jo Lisäksi maakuntakaavaan on merkitty Kelloselän % osuuden rajanylittäjistä. Venäläisten alueelle todennäköinen mineraalivarantoalue (ek palkkatason ja ostovoiman nousu sekä ulko- 1) ja tärkeä tai vedenhankintaan soveltuva pohmaan passien ja viisumimyöntöjen kasvava javesialue. Sallan kirkonkylän kohdalla olevalla määrä viittaavat siihen, että viime vuosien vahva pohjavesialueella tarkoitetaan nykyistä Petäjäkasvutrendi voi jatkua myös seuraavien vuosien maan vedenottamoa. aikana. Sallan liikennemäärissä näkyy selvästi venäläisen liikenteen voimakas kasvu, joka on alkanut Sallan rajanylityspaikan avaamisesta v.2002 ja on kasvanut voimakkaasti koko 2000-luvun ajan. Liikenteen määrä on lähes kolminkertaistunut. Sallan rajanylityspaikan kautta kulkee Barents Freeway (Barentsin tie) liikenneväylä. Suomen puolella kantatie 82 Rovaniemeltä Sallaan kuuluu eurooppalaiseen kattavaan TEN-T tieverkkoon.kuitenkin raskaan liikenteen määrä on pysynyt vähäisenä. Sallan LAM mittauspisteessä liikkuu keskimäärin neljä raskasta ajoneuvoa vuorokaudessa. 8

9 Suunnittelualuetta koskevat yleiskaavat Osayleiskaavassa on asuminen ja teollisuus se- Kuvat 16 (vasemmalla) ja 17 (yllä). Otteet Sallan kirkonkylän strategisesta osayleiskaavasta keskeisine merkintöisallan kunnassa ei ole koko kunnan kattavaa kä niiden laajentumismahdollisuudet tarkasteltu neen ja määräyksineen. yleiskaavaa, vaan suunnittelualueella on kattavasti. Sen sijaan julkisten palvelujen alueita on suhteellisen merkittävä määrä. voimassa kaksi osayleiskaavaa: 1) Sallan kirkonkylän strateginen osayleiskaava, jonka kunnanvaltuusto on hyväksynyt Sallan kirkonkylän strategisella osayleiskaavalla on maankäytön suunnittelua, ts.asemakaavoitusta ja kaavamuutoksia ohjaava vaikutus. Strategisuudella tarkoitetaan, ettei osayleiskaavalla ole sellaisia oikeusvaikutteita, jolla voitaisiin suoraan myöntää rakennuslupia, vaan rakentaminen tapahtuu suunnittelutarve- ja poikkeuslupamenettelyllä asemakaava-alueiden ulkopuolella. Osayleiskaavan voimakkain maankäytöllinen vaikutus on sen ohjaavuus kaupallisten palvelujen osalta C- ja PL-alueille. 9

10 Kuva 17. Kelloselän strateginen osayleiskaava. Kaava on laadittu käsin piirtämällä ja se on skannattu bittikarttamuotoon. Merkintöjä ja määräyksiä ei ole ollut käytettävissä. Kyseessä on rakennuslain aikainen osayleiskaava, jonka merkinnät ja määräykset vaikuttavat olevan tämän kaavan osalta selkeitä ja suhteellisen yksiselitteisiä. Keltaiset aluevaraukset (MT) ovat maatalousalueita, ts. peltoviljelyyn osoitettuja aluevarauksia. Pienet vaaleanruskeat aluevaraukset (A) ovat asumiselle varattuja alueita, joissa on käytetty indeksiä /1...5 osoittamaan, montako rakennuspaikkaa ko. alueen osalla on. Sinisellä merkityt alueet ovat erityisalueita (E), joissa esim. puoliympyrän muotoinen alue on varattu ampumarataaluetta varten. Osalyeiskaavasta erottuu selkeästi kantatie 82 ja rautatieyhteys, jonka eteläpuolelle sijoittuu harmaana aluevarauksena teollisuustoimintojen (T) alueet, jotka jo tuolloin on kunta varannut mahdolliseksi logistiikkapalvelujen alueeksi. Kuva 18. Ortokuvaan on rajattu Kelloselän alueesta osayleiskaavan mukainen alue, jossa Sallan kunta on tehnyt maanhankintoja mahdollista logistiikkapalvelujen aluetta varten. Alueen täysimittainen käyttöönotto edellyttänee asemakaavan laadintaa ko. alueelle MML ) Kelloselän strateginen osayleiskaava, jonka kunnanvaltuusto on hyväksynyt Kelloselän alueella ei ole voimassa olevia asemakaavoja Vaadinselän Lakilampien ranta-asekelloselän strateginen osayleiskaava on iästään makaavaa (hyv ) lukuun ottamatta. (17 vuotta) huolimatta säilyttänyt suhteellisen hy- Kelloselän alueelle kohdistuu vähäistä loma-asuvin ajantasaisuutensa. Pääsyy löytynee siinä, et- mista ja matkailupalveluja palvelevaa maankäytei Kelloselkään ole toistaiseksi kohdistunut vä- töllistä painetta. Näiden luvitus tapahtuu suunhäistä suurempaa maankäytöllistä painetta. nittelutarve- ja poikkeuslupamenettelyllä. 10

11 Ajantasa-asemakaava Sallan kirkonkylän ajantasa-asemakaava on vuodelta Alkuperäinen kirkonkylän asemakaava on vuodelta 1966, jonka jälkeen sitä on laajennettu ja muutettu useaan otteeseen sen jälkeen (Sallan kunnan kaavoituskatsaus 2011). Ajantasa-asemakaavaa analysoidessa voidaan todeta, että kirkonkylän asemakaava-alueella löytyy monipuolisia vaihtoehtoja asumisen tiivistämiselle ja teollisuuden sekä yritystoimitilojen kehittämiselle. Vaikuttaisi siltä, että jopa Liikennevirtojen pysäyttämisen kannalta keskeihienoista ylitarjontaa olisi rivitalotyyppisestä (AR) sen kantatie 82:N liittymämahdollisuudet kirkontonttitarjonnasta. kylälle ovat kaavallisesti hyvät jopa erinokirkonkylän kaupallisten palvelujen kehittämisen maiset. Kiertoliittymä ja liittymämahdollisuudet osalta löytyy KL-tonteilla suhteellisen hyvin ovatkin vahvuutena kirkonkylän puolen kehittälaajennuskapasiteettia ( k-m2/tontti). miselle. Se tosin edellyttää liittymäkaistoja kantayleisesti voidaan todeta, että KL-tontit sijaitsevat tie 82:lle (tiealueen leventäminen mahdollista). yhdyskuntarakenteeseen ja saavutettavuuden kannalta suhteellisen hyvin. Mutta osassa tontteja niiden toteutumisen kynnyksenä on ratkaista kaavatonttien muotoon, kokoon ja osin myös niiden sijaintiin liittyvät haasteet. Kuvat 19 ja 20. Oikealla Sallan kirkonkylän ajantasa-asemakaava. Vasemmalla on suurennos kuntakeskuksen alueesta. Kuvaan on rajattu alue, johon on kiinnitetty erityistä huomiota kaupallisesta ja liikenteellisestä näkökulmasta. 11

12 Kuvat 20 ja 21. Yllä Kelloselän ja oikealla Sallan kirkonkylän kunnallistekniset verkostokartat. Kelloselässä on vesijohtoverkosto, joka muodostaa samalla kylässä vesilaitoksen toiminta-alueen. Kirkonkylän alueella on kattava vesi- ja jätevesiverkosto. 3.6 Kunnallistekninen verkosto Kirkonkylän alueella on vesi- ja viemäriliittymämahdollisuudella varustettua asuinonttitarjontaa tarjolla etenkin raviradan länsipuolisella alueella (Luomukylän alue) ja Kuusamontien itäpuolella Kuntakeskuksen länsipuolella sijaitsee PetäjäHetteentien varrella (kaavassa Ruuhijoentie). maan vedenottamo ja I lk pohjavesialue, jonka antoisuus on n.900 m3/vrk, lisäksi Salmivaaran Pääasiassa pienyritystoimitilaa-, -teollisuutta ja palvelevaa yritystonttitarjontaa vedenottamosta saadaan n. 50 m3/vrk. Nykyi- varastointia seen kulutukseen (n.450 m3/vrk) nähden valmiin kunnallistekniikan äärellä on tarjolla vedenantoisuus riittää vastaamaan voimak- Kemijärventien eteläpuolella raviradan vieressä ja Luomukylän länsipuolella Tuomiotien varrella. kaaseenkin kasvuun. Sallan kirkonkylän alueella on kattava kunnallistekninen verkosto (ks. kuva xx), ts. vesi- ja viemäriverkosto. Kunnan jätevedenpuhdistamo sijaitsee Ahvense- Kelloselän alueella on kiinteistökohtainen jäteläntien ja Ruuhijoen välisellä alueella kuntakes- vesihuolto. Vedenhankinnasta huolehtii Vaadinkuksen pohjoisosassa. selästä Tuohikylään ja raja-asemalle ulottuvalla Keskeinen osa kirkonkylää on kaukolämmön alueella vesiosuuskunta, jonka vesijohdon piirispiirissä (rak.v.1983). Kaukolämmön tuotannosta, sä on n. 95% alueen kiinteistöistä. Vedenottamo jakelusta ja huollosta vastaa Sallan Aluelämpö sijaitsee Kelloselän koulun vieressä (Lähde: SallaKelloselkä alueen maankäyttöselvitys, Maa ja Vesi Oy, Oy. Kaukolämpöverkosto ulottuu idässä Pöyry Group 1999). Teollisuustien alueelta Sallatunturin koululle etelässä ja lännessä Märkäjärventielle ja Petäjämaan alueelle. 12

13 kaikki niin matkailijan kuin vapaa-ajan asukkaankin tarvitsemat tuotteet ja palvelut. 4. Strategiat ja suunnittelutilanne 4.1 Sallan kunta, talousarvio 2013 ja ta- 4.2 Salla matkailun kehittämisohjelma loussuunnitelma Sallan kunna visio 2015 on Sallan kunta on ennakkoluuloton, elinkelpoisten palvelualueiden kunta, joka edistää asukkaidensa hyvinvointia ja omaehtoista asumista sekä tukee paikallista yrittäjyyttä ja matkailijoiden viihtyvyyttä. Salla-Kelloselkä alueen maankäyttöselvitykseen on koottu keskeisimmät maankäyttöä koskevat osat matkailun kehittämisohjelmasta. Salla matkailun kehittämisohjelman (Sallan kunta 2013) tavoitteena on luoda toiminnallitoiminta-ajatuksena on mm. taata kuntalaisilleen set ja infrastruktuuriset edellytykset Sallatunturin edellytykset hyvään elämään, toimintaympäris- ja koko Sallan matkailun omaleimaiseen kastön elinkeinoelämän tarpeisiin ja tarjota osaltaan vuun. matkailijoille viihtyisän lomaympäristön. Sallassa on luotu kokonaisvaltainen Salla-bränMenestystekijöiksi tulevaisuudessa nähdään di. Brändistrategiassa määritetyt pääpainopisteet ystävälliset ja viihtyvät ihmiset, kansainvälinen määrittyvät brändin ydinteemojen mukaan. Ydinrajanylityspaikka, alueen muista keskuksista teemoja ovat wildest wilderness, hiihdon erottuva matkailu, kaivostoiminnan tuomat mah- alkukoti ja omaperäinen lintukoto, joista dollisuudet ja ennakkoluuloton asenne palvelu- Salla haluaa olla tunnettu ja viestittää eri kohderyhmille. Salla on brändin mukaisesti puhdas, jen järjestämisessä. villi erämaa, pitkät perinteet omaava hiihtoaktivikunnalliset palvelut on jaettu neljään palvelua- teettikohde ja omaperäinen ja muista erottuva lueeseen, joka on osin hajautettu saatavuuden Lapin matkakohde (Salla matkailun kehittäturvaamiseksi ja kaiken ikäisen asumisen mah- misohjelma, Sallan kunta 2013). dollistamiseksi kunnan alueella. Sallan matkailun visio ja imago Toimenpiteinä kunnan palvelutuotannossa on otettu vuoden 2012 aikana käyttöön monipalve- Sallatunturi on täyden palvelun matkailukeskus, mistä löytyvät yhdessä kuntakeskuksen kanssa lutoiminta. Visio 2. Poropuiston kohdalle alikulku. Alikulku mahdollistaa turvallisen siirtymisen tien itäpuolisille reiteille. Salla on kansainvälinen täyden palvelun matkailukeskus Venäjän naapurissa. Salla luo asiakkaisiinsa kestävän ja aina houkuttelevan suhteen. 3. Liikuntareittien huolto. Reitistö on kattava ja sen huoltoon kiinnitetään jatkossa enemmän huomiota kuin reitistön täydentämiseen. Imago 4. Lisärinteet. Rinnekapasiteetin tulee vastata kasvaviin matkailijamääriin. Iso-Pyhätunturille on aloitettu rinteiden suunnittelu. Imago lähtee luonnollisesti visiosta: Salla on aitoa Lappia ja säväyttää joka kerran. Kokemukset Sallasta ovat niin myönteisiä, että niistä puhu- Kaavoituksen tavoitteena on Sallatunturin alueen vahvistaminen luonnonläheisenä, vetovoimaisetaan myös muille. na ja kansainvälisenä matkailukeskuksena. TaTavoitteet voitteena on luoda tiivis ja ilmeeltään omaleimaiperusedellytys matkailun menestyksekkäälle ke- nen keskusta, jossa palvelut ovat kävelyetäisyyhittämiselle ja kehittämisohjelman toteutumiselle dellä, kuten myös reittien lähtöpisteet ja aktivion yhteistyö, joka on kireässä matkailukeskus- teettipalvelut. Tavoitteena on lisäksi kehittää kirkilpailussa menestymisen elinehto. Ohjelman konkylän yhdyskuntarakennetta vetovoimaisena kantavana teemana on jalostaa Sallan vahvuu- ostos- ja palvelualueena matkailijoille, kirkonkydet myytäviksi tuotteiksi Sallalle ominaisille koh- län asukkaille ja muissa kylissä asuville kuntalaisille. Matkailijoille ostaminen, shoppailu on tärderyhmille ja markkinoille. keä ohjelmanumero. Siksi Sallatunturin ja kunmaankäytön strategiset painopisteet takeskuksen välillä tulee olla joustava julkinen Sallan kunnasta on valittu matkailun kehittämi- liikenne erityisesti charter-matkustajille. Lisäksi Sallatunturin alueelle tulee luoda mahdollisuus sen painopisteiksi seuraavat vyöhykkeet: perustarvikkeiden hankintaan. 1) Poropuisto-Sallatunturi-kirkonkylä Toimenpideohjelma 2) Oulanka-Hautajärvi Salla matkailun kehittämisohjelmassa on 3) Naruska-Tuntsa esitetty mm. seuraavia toimenpiteitä: Sallatunturi-Salla alueen osalta maankäyttö kes- Sijoittajamarkkinointi, jossa kunta laatii investoijilkittyy viiteen osa-alueeseen: Sallan kirkonkylä, le esittelymateriaalia ja laatii markkinointistratesallatunturi, Pyhäjärvi ja Hangasjärvi sekä Poro- gian majoituskapasiteetin ja kaupan palveluiden puisto. lisäämiseksi. Kehittämisen painopisteet Kehittämisen painopisteistä tätä maankäyttöselvitystä koskettaa erityisesti 7.9 Kilpailuedellytyksiä parantavat infrastruktuuri-investoinnit, johon on lueteltu seuraavat investoinnit: 1. Kevyen liikenteen väylä Sallatunturi-kirkonkylä. Väylä on välttämätön jo tiellä liikkuvien Kuva 21. Salla 2020 matkailun kehittämisohjelman turvallisuuden vuoksi. tavoitteet yöpymisien, tulojen ja vuodepaikkojen osalta. 13

14 osa-alueiden luonne ja se, miten matkailu- ja muut palvelut keskittyvät. Ydinkeskustan asemakaavoituksessa on tavoitteena vähintään 1500 vuodepaikkaa jaettuna noin viiteen hotelliin. Varsinaisen hotellimajoituksen lisäksi tarvitaan huoneistohotellityyppistä majoitusta, sekä liiketiloja. 2. Rakentamistapa-, opastus-, valaistus- ja maisemansuunnitteluohjeet Kuva 22. Salla Ski Resortin rinnekartta 2013 Sallan kunta. Sallan kunta järjestää vuosittain ( ) tonttien myyntikampanjan ja ylläpitää ajantasaisia tonttiesitteitä ja tonttien myyntikarttaa internetissä. Rakennusyrityksien ja kiinteistösijoittajien kanssa neuvotellaan suurempien rakennuskohteiden toteuttamisesta. Kunta aktivoi yksityisiä maanomistajia kaavoittamaan ja markkinoimaan omistamiaan maita loma- ja matkailurakennuspaikkoina valtuuston hyväksymien kaavoitus- ja maankäyttösopimusten yleisten periaatteiden mukaisesti. Rakentamistapaohjeet laaditaan asemakaavamuutosten yhteydessä ja niillä ohjataan rakentamista niin, että saadaan aikaan mahdollisimman yhtenäinen vetovoimainen laadukas ympäristö. Rakentamistapaohjeiden lisäksi on tavoite laatia ja ylläpitää viher- ja maisemanhoito-ohjeita. Myös opasteiden suunnitteluun kiinnitetään huomiota sekä mahdollisen ympäristötaiteen sijoitusohjeet. Kaava-alueen valaistussuunnitelmaa päivitetään tarpeen mukaisesti. Valaistussuunnitelma koskee ydinkeskustaa, tienvarsia sekä puiden ja rakennusten kohdevaloja. Kuvat 23 ja 24. Vähittäiskauppaan kohdistuva ostovoima Sallassa vuoteen 2030 (yllä) ja loma-asukkaiden Sallaan kohdistuva ostovoima (oikealla) T.Santasalo Sallassa väestö vähenee, mikä vaikuttaa ostovoiman kehitykseen. Kulutus asukasta kohden on kuitenkin kasvussa, joten ostovoiman arvioidaan säilyvän suurin piirtein nykyisellä tasollaan vuoteen 2030 saakka. Sallassa on loma-asuntoja yhteensä noin Loma-asukkailla lasketaan olevan Sallaan kohdistuvaa ostovoimaa noin 3,7 miljoonaa euroa. 3. Ohjeiden ja suunnitelmien aktiivinen tiedotta- Loma-asuntojen määrän ennakoidaan kasvavan, koska määrä on 2000-luvulla ollut kasvussa. minen rakentajille ja peruskorjaajille. Myös ostovoiman mökkiä kohden arvioidaan 4. Infrastruktuurikehittäminen kasvavan. Vuonna 2020 loma-asukkaiden ostoesteettisen ympäristön rakentaminen sekä rau- voiman arvioidaan olevan noin 4,5 miljoonaa hallisuuden, yksinäisyyden ja joutenolon mahdol- euroa ja vuonna 2030 yhteensä 5,7 miljoonaa euroa. listavien alueiden varaaminen kaavaan. Venäläisten asiakkaiden ja matkailijoiden määrän kehitys 5. Kehitysnäkymät Venäläismatkailua lisätään markkinoimalla sijoit- 5.1 Kaupan kehitysnäkymät tajille keskustaan sijoittuvaa kauppakeskusta ja Sallatunturiin tavoiteltavaa kärkihotellitoimintaa. Salla muodostaa oman asiointialueensa, mutta Saavutettavuuden parantamiseen tehdään suun- tukeutuu kuitenkin myös sekä Rovaniemen, Kenitelma joukkoliikenteen turvaamiseksi. Lisäksi mijärven että Kuusamon palveluihin. Päivittäisjatkuvat edunvalvontatehtävät kuuluvat kunnan tavarakaupan asiointi suuntautuu pääosin vastuualueeseen. omaan kuntaan, Sallassa asioivien osuus on 90Lisäksi kehittämisohjelmaan on esitetty seuraa- 100 %. Erikoiskaupassa sekä ravintola- ja kultvia kunnan teknisten palvelujen vastuulla olevia tuuripalveluissa Salla suuntautuu ensisijaisesti Rovaniemeen. Omassa kunnassa asioivien maankäytöllisiä toimenpiteitä: osuus on keskimäärin %. 1. Sallatunturin ydinkeskustan asemakaavan Tulevaisuudessa kaupan markkinoiden kannalta muutokset merkittävä tekijä ovat venäläiset asiakkaat ja Sallatunturin osayleiskaavassa on määritelty eri matkailijat. Sisäasianministeriö on ennustanut Suomen ja Venäjän välisen rajanylitysten määrän kasvavan (Kasvavan rajaliikenteen hallinta; Sisäasiainministeriön julkaisuja 42/2012). Rajanylitysten kokonaiskasvusta on tehty erilaisia skenaarioita, joista todennäköisimpänä pidetään skenaariota 1. Tässä ennusteessa kasvu jatkuu nykyisellä kasvuvauhdilla (15-20 %) ja viisumivapaus toteutuu vuoden 2017 jälkeen. Viisumivapausvuonna kasvun odotetaan olevan +75 % ja tämän jälkeen hieman hidastuvan, koska voimakas kasvu tulevina lähivuosina syö 14 viisumivapauden jälkeistä lisäpotentiaalia. Skenaarion 1 mukaisen ennusteen pohjalta arvoituna Sallan rajanylitysten määrä kasvaa vuoteen 2025 mennessä 1,3-1,9 miljoonaan ylitykseen. Sallassa vierailevien matkailijoiden määrää voidaan arvioida rajanylitysten määrän pohjalta. Venäläisten osuus rajanylittäjistä on tällä hetkellä 73,5 %. Rajanylitykset kuvaavat aina yhtä matkailijaa kahteen kertaan, joten saapuvien matkailijoiden määrä saadaan jakamalla rajanylitykset kahdella. Sallan rajanylityspaikan läpi saapui vuonna 2012 yhteensä noin venäläistä matkailijaa. Erään haastattelututkimuksen mukaan 40 % matkailijoista pysähtyy Sallassa (Paula Aspholm-Heimonen: Miksi venäläiset matkustavat Pohjois-Suomeen? Haastattelututkimus Sallan kansainvälisellä rajanylityspaikalla kesällä 2011). Tämän mukaan Sallassa pysähtyi vuonna 2012 noin venäläistä matkailijaa. Kaikki matkailijat ajavat kuitenkin Sallan läpi, joten potentiaalia on tätä enemmän. Kuva 25. Skenaario Sallan rajanylityksistä v:een 2025.

15 sa. Verrattuna Kaakkois-Suomen tilanteeseen, Etelä-Karjalassa käyvien venäläisten määrä suhteessa Pietarin suuralueen asukasmäärään on noin 37 % ja Kymenlaaksossa vierailevien määrä noin 11 %. Kaakkois-Suomen alueella valtaosa matkustuksesta on ostosmatkailua. Kaakkois-Suomessa asioivien venäläisten määrän odotetaan myös kasvavan hyvin voimakkaasti ja kasvuluvut ovat ennusteissa samaa suuruusluokkaa kuin Sallassakin. Kuva 26. Venäläisten matkailijamäärien kehitysarvio Sallassa v:een Kuva 27. Venäläisten matkailijoiden määrä suhteessa lähialueen asukasmäärään. Sallassa vierailevien venäläisten matkailijoiden määrä tulee kehittymään samaa vauhtia rajanylitysten määrän tahdissa. Venäläisten osuus tulee rajanylittäjissä kasvamaan ja mikäli Sallan palvelutarjonta paranee, myös Sallassa pysähtyvien osuus tulee kasvamaan. Arvion mukaan Sallassa pysähtyneiden osuus kasvaa parilla prosenttiyksiköllä vuosittain, joten vuonna 2025 noin 66 % rajaa ylittävistä venäläisistä vierailee Sallassa. Tämän ennusteen mukaan vuonna 2025 Sallassa vierailevien venäläisten määrä vaihtelee välillä riippuen rajanylitysten kasvuvauhdista. Kuolan alueella asuu yhteensä noin asukasta. Sallan rajanylityspaikan kautta saapuneita venäläisiä on asukasmäärän nähden noin 10 %. Vuonna 2025 saapuneiden määrä suhteessa asukasmäärään olisi %. Tällaiset matkailijamäärät edellyttävät jo säännöllistä useaan otteeseen tapahtuvaa asiointia Suomes- Kuva 28 (alla). Tuoteryhmien merkitys venäläisten matkailijoiden rahankäytössä 2000-luvulla T. Santasalo. Kuva 29 (yllä). Venäläisten matkailijoiden rahankäytön potentiaali Sallassa vuoteen 2025 T. Santasalo. teiden osuus ostoskorissa tulee kasvamaan. Sallassa elintarvikkeiden merkitys tulee todennäköisesti olemaan kohtalaisen merkittävä, koska Salla on rajaa lähin ostospaikka. Vastaavasti vaatteita todennäköisesti ostetaan enemmän hyvin monipuolisista keskittymistä kuten Rovaniemeltä. Pohjois-Suomessa tehdyn tutkimuksen mukaan Sallassa pysähtyneet asioivat eniten elintarvikeja käyttötavaramarketeissa (yli 70%). Huoltoasemapalveluita, vaate- ja muita erikoisliikkeitä sekä ravintola- ja majoituspalveluita oli käyttänyt noin % pysähtyneistä. Sallassa pysähtyy kyllä venäläisiä, mutta vähittäiskaupan liikevaihdon kehityksen pohjalta voidaan arvioida, ettei venäläisten merkitys vielä ole suuri. Vähittäiskauppa ei ole kasvanut viime vuosina, vaikka rajanylitysten määrä onkin ollut suuressa kasvussa. Tak Oy:n mukaan Kaakkois-Suomen raja-asemien kautta kulkevaa matkaa kohden kuluu Suomessa rahaa noin 280 euroa. Mekin rajahaastattelun mukaan venäläiset matkailijat käyttävät Suomessa noin 250 euroa vierailua kohden ja 120 euroa päivää kohden. Sallassa tehdyn rajahaastattelun mukaan Suomessa käytetty rahamäärä on 520 euroa, mutta samoin noin 120 euroa päivää kohden. Sallan rajan kautta tulevat viipyvät Suomessa siis keskimääräistä kauemmin. Päivämatkoja tehdään vähemmän, koska matkat ovat pitkiä ja rahaa kuluu majoitukseen mm. Kaakkois-Suomea enemmän. Rahankäyttö jakautuu tyypillisesti usean kunnan/seudun kesken. Rahankäyttö matkustajaa kohden ei matkustajamäärän kasvaessa tule todennäköisesti kasvamaan nykyisestä (Tak Oy). Suomessa tulevat vierailemaan yhä enemmän keskituloiset venäläisperheet joiden käyttämä rahamäärä matkaa kohden tullee olemaan pienempi kuin nykyisin Suomessa käyvillä venäläismatkailijoilla keskimäärin. Lisäksi matkustustiheyden kasvaessa yksittäisellä matkalta ostetaan vähemmän, kuin harvemmin matkustettaessa. Tak Oy on arvioinut myös, että elintarvikkeisiin käytetty rahamäärä matkustajaa kohden tulee pienentymään, samoin tilaa vaativan kaupan tuotteisiin käytetty rahamäärä. Vastaavasti vaateostosten osuus ja muun erikoiskaupan tuot15 Tulevaisuudessa venäläisten rahankäyttö Sallassa on pitkälti riippuvainen alueen vähittäiskaupan tarjonnasta ja alueen kiinnostavuudesta venäläisten matkailijoiden silmissä. Tulevaisuudessa Sallaan suuntautuva rahankäytön potentiaali on noin 120 euroa matkustajaa kohden, mikä on nykyinen keskimääräinen matkailijoiden rahankäyttö päivässä. Tak Oy:n tulevaisuuden arvioissa venäläisten matkailijoiden rahankäyttö matkustajaa kohden Lappeenrannassa, Imatralla, Kotkassa-Haminassa ja Kouvolassa on keskimäärin myös samaa suuruusluokkaa. Tuoteryhmäjako on myös vastaava kuin Kaakkois-Suomen kaupungeissa keskimäärin, sillä poikkeamalla, että elintarvikkeiden osuus on Sallassa suurempi ja vaateostosten osuus pienempi.

16 5.2 Matkailun, liikenteen ja logistiikan kehitysnäkymät Matkailun ja liikenteen osalta Salla-Kelloselkä alueen maankäyttöselvityksessä painopiste on ollut kaupallisessa näkökulmassa. Ts. on lähdetty siitä, että Sallan kunnan tärkein matkailukohde on Sallatunturi myös tulevaisuudessa. Sallan kirkonkylän ja Kelloselän alueelle matkailua ja liikennettä koskevat analyysit, kehitysnäkymät ja johtopäätökset koskevat ensi sijassa kaupallisten palvelujen, asumisen, elinkeinopalvelu- Kuva 31. Maltillinen 5-10% kasvu Sallan rajanylityksissä. jen (pl. matkailu), liikenteen ja logistiikkapalvelujen kehittämistä. Tässä selvityksessä on nojauduttu sisäasiainministeriön laatiman neljän skenaarion malliin rajaliikenteen kasvusta yleisesti koko Suomen tasolla (sisäasiainministeriön julkaisu 42/2012). Skenaariota 1, jossa rajaliikenne jatkaa nykyistä kasvuaan (+15-20%) ja EU:n ja Venäjän välinen viisumivapaus toteutuu vuoden 2017 jälkeen, pidetään todennäköisimpänä vaihtoehtona. Nykyisen rajaliikenteen kasvun jatkuessa rajanylitysten määrä olisi vuoden 2017 lopussa miljoonan tasolla (koko Suomen osalta). Kuva 32. Voimakas kasvu Sallan rajanylityksissä viime Sekä maankäytön kannalta että logistiikan toimijoiden kannalta toimintojen keskittäminen yhdelle alueelle on mielekästä. Parhaimmillaan logistiikka-alueet synnyttävät samalla alueella sijaitsevien yhteispalveluiden ja yhteisen infrastruktuurin kautta synergiaetuja ja lisäävät logistiikkapalvelujen kustannustehokkuutta. Kuva 33. Erittäin voimakas kasvu viisumivapaus Sallan rajanylityksissä. ja Maankäytön kehitysnäkymät pohjautuvat venäläisen rajaliikenteen kasvuun ja siitä syntyvän potentiaalin hyödyntämiseen. Salla-Kelloselkä -alueen maankäyttöselvityksessä korostetaan resurssien ohjaamista vain muulogistiikka-alue voi edesauttaa uusien palvelujen tamaan keskeisimpään kehitysnäkymään ja niisyntymistä ja vastaa uudenlaisten lisäarvologis- den hankkeistamiseen ja toteuttamiseen. tisten palvelujen kysynnän kasvuun eri toimialoil- Salla-Kelloselkä -alueen maankäytön kehitysnäla: ekotehokkuus- ja ympäristöpalvelut sekä eri- kymät ja kehittämisen peruslinjaukset on havainkois- ja lisäarvopalvelut eri toimialoille. Logistii- nollistettu kuvassa 34. kan erikois- ja lisäarvopalvelut voivat olla Keskeisin ja tärkein maankäytön kehittämisen vetovoimatekijä alueelle sijoittuvalle teollisuualue on kirkonkylän kaupan ja palveluiden alue, delle ja kaupalle. Kustannustehokkuuden paranjolla päästään pysäyttämään ohikulkevaa venätumisesta hyötyvät viime kädessä myös kuljetusläismatkailijoiden virtaa nykyistä tehokkaammin. asiakkaat. Logistiikkatoimintojen keskittämisen edut on huomattu kilpailutekijänä monilla alueilla. Asumiseen kohdistuvat maankäytölliset toimenpiteet on kuntakeskuksen elinvoimaisuuden Pelkästään kauttakulkuliikenteen tarpeisiin laavarmistamiseksi syytä keskittää kuntakeskuksen jan logistiikka-alueen muodostaminen ei välttäasemakaavoitetulle alueelle. Siellä johtavana mättä ole tarpeen. Rajan läheisyydessä tarvetta teemana on asumisen tiivistäminen ja olevien erilaisille palveluille voisi kuitenkin olla. Tarkemalueiden täydennysrakentaminen. man tarpeen ja mielenkiinnon selvittämiseksi voisi toteuttaa esimerkiksi kyselytutkimuksen / haastattelun avulla. Kuva 34. Kohdennetut maankäytön kehitysnäkymät SallaKelloselkä -alueella. vuosien tapaan. Kuva 30. Rajaliikenteen kasvu prosentuaalisesti, mikäli maltillinen talouden (3-5%) ja ostovoiman kasvu Venäjällä jatkuu ja Suomi pysyy suosittuna ostoskohteena. 5.3 Maankäytön kehitysnäkymät mahdollinen Rajanylityspaikkojen kapasiteetti olisi koetuksella Lähtökohtaisesti logistiikan palvelualue vaatii riitjo ennen viisumivapauden toteutumista. täviä tavaravirtoja. Tällä hetkellä raskaan liikensallan rajanylityspaikan liikennemäärien osalta teen määrä alueella on vähäistä. Kuitenkin VeP. Kiviniemi on analysoinut kehitysnäkymiä kol- näjän läheisyys ja kasvava Venäjän liikenne semella eri skenaariolla, jonka johtopäätöksenä kä kaivosten uudet tavaravirrat voivat kasvattaa voimakkain rajanylitysten kasvu syntyisi 20% tavaravirtoja ja näin luoda tarpeen logistiikan Maankäytön suunnittelussa vuosikasvuvauhdilla viisumivapauden tulosta palvelualueelle. onkin Sallassa hyvä varautua tähän. riippumatta. 16

17 Ongelmana nähtiin väen hiipumisen menttaliteetti. keskuudessa. Myös alueen tarjonnan järjestelmällinen ja yhtenäinen markkinointi sekä suun3. Miten jo olemassa oleva palvelu-/matkailutoi- nattujen palvelujen kehittäminen nousi esille minta osaa ottaa huomioon ja varautua venäläis- vastauksissa. ten matkailusesonkeihin? 7. Monia venäläisiä houkuttelee Suomeen mm. kylpylät Sallan kylpylä sijaitsee SallatuntuMatkailuyritykset seuraavat tarkkaan mm. Venäjän loma-aikoja jne. sekä reagoi ohjelmatarjon- rissa -> voiko esim. uuden kylpylän rakennallaan - tiedetään milloin tulee enemmän venä- taminen edes tulla kyseeseen? Muut mahdolliset läisiä. Kun potentiaali kasvaa, se lisää sijoitus- matkailuinvestoinnit? Kuva 35. Kelloselän alueen kehitysnäkymät suhteessa kylän strategiseen osayleiskaavaan: osayleiskaava on edelleenkin maankäytöltään ajankohtainen. Toimitila-, teollisuus- ja varastotoiminnan osalta kehitysnäkymät riippuvat kaupallisten palveluhankkeiden toteutumisesta. Niiden osalta Sallan kuntakeskuksen alueella on toistaiseksi riittävä tonttitarjonta, eikä välittömiin toimenpiteisiin ole tarvetta ryhtyä. Tulliaseman alue tulee rajanylitysten kasvaessa nykyvauhdilla päivittää vastaamaan tulevia tarpeita suhteelllisen nopeasti: alustavan arvion mukaan päivityksen ja mahdollisen laajennuksen tulee olla valmiina viimeistään Kantatie 82:n perusparannuksessa tulee yhteistyössä tien haltijan Lapin ELY-keskuksen kanssa laatia yleissuunnitelma, jossa määritetään aikataulu perusparannuksen toteutukselle. Elintarvikkeen tarkastusaseman osalta mahdollisuudet saada se Sallaan edellyttää elintarvikekuljetusten voimakasta kasvua. Tarkastusasemalle on kuitenkin osoitettu mahdollinen sijoituspaikka Salmivaaran kylään entisen Metlan tiloihin. Matkailu-, elämys- ja majoituspalvelut on syytä keskittää jatkossakin Sallatunturin alueelle. Kelloselän alueen kehitysnäkymien osalta keskeisimmät kehittämistoimenpiteet liittyvät tulliaseman alueen kehittämiseen (alkuvaiheessa infopalvelut) ja logistiikkapalvelujen alueen kehittämiseen. Logistiikka-aluetta ei ole tarkoituksenmukaista sijoittaa kirkonkylään. Logistiikka-alue vaatii paljon tilaa. Lisäksi raskas liikenne aiheuttaa melua sekä turvallisuuteen liittyviä haasteita ympäristölle ja asukkaille. vanheneminen ja yhtiöiden intressejä. Salla edelläkävijä asian osalta: erinomainen matkailukoordinaattori, Matkalla Sallaan ry ja paikalliset yrittäjät sekä kunta tekee tiivistä yhteistyötä. Tähän vastattiin pääosin yksiselitteisesti: kehitetään olemassa olevaa kylpylää Sallatunturissa. 8. Millä tavoin voi/pitää kehittää Salla-Kelloselkä -alueen liikenneyhteyksiä (ajoneuvo, 4. Missä mielestäsi on paras paikka Sallan kir- jalankulku/pyöräily, vaellus-/moottorikelkkareitit)? 5.4 Haastattelututkimus ja sen tulokset konkylän ja Kelloselän välillä mihin (etupäässä Kantatie 82 Salla-Kelloselän alueella tulee pavenäläisille) matkailijoille suunnattu ostos- ja rantaa esim. ohituskaistoin (keltaista viivaa lähes Salla-Kelloselkä alueen maankäyttöselvitykseen infokeskus tulisi rakentaa/kehittää? 10 km). Lisäksi kevyen liikenteen yhteyksiä tulisi liittyen suoritettiin kesän 2013 aikana Useimmin nousi esille paikka mahdollisimman parantaa sekä Sallatunturin että Kelloselän haastattelututkimus, jossa haastateltiin kuutta lähellä liikenneympyrää kuntakeskuksen puolella suuntaan. Moottorikelkkareittien koettiin pääosin Sallan alueella toimivaa asiantuntijaa. valtatietä. Perusteluiksi esitettiin saavutettavuus olevan kunnossa, mutta rengasreittien osalta olikahdeksalla esitetyllä kysymyksellä kartoitettiin kävellen ja pyörällä sekä olemassa olevien kes- si hieman kehitettävää. asiantuntijoiden näkemyksiä Salla-Kelloselkä kustapalvelujen hyödyntäminen. -alueen maankäytön kehittämisnäkymistä, niiden 5. Onko Sallan kirkonkylällä tai Kelloselän sijaintivaihtoehdoista ja ensisijaisista toimen- alueella löydettävissä paikkaa, johon voidaan piteistä. keskitetysti toteuttaa kaupallisia palveluita, jotka 1. Millaisia palveluita Sallan kirkonkylän ja/tai palvelevat tehokkaasti sekä kuntalaisia että Kelloselän alueelle mielestäsi tarvitaan (esim. matkailijoita? kauppoja, elämyspalveluita, taukopaikkoja, asu- Tässä kohdassa nousi myös esiin liikenneympymista, hotelli/loma-asumista)? rän alue ja torin seutu. Realismia toi kommentit Vastauksissa korostui, että kaikkia palveluita kolmiyhteyden edellytarvitaan, mutta kohdennettuina pitäen mielessä tyksistä toteutuksessa: Sallan vahvuudet, mm. puhtaus, laadukkuus, rahoitus + investointiluotettavuus. Kauppakeskus, jossa on erityisesti ja käyttökustannukset yleisvaatekauppa, ruokaravintola ja erikoisliikkei- + sijainti. tä nähtiin tärkeäksi. Kaikki matkailupalvelut tulisi 6. (Koska venäläijatkossakin keskittää Sallatunturin alueelle. siä kulkee Sallan kautkelloselkä nousi esille potentiaalisena logistiikan ta jatkuvalla syötöllä, niin) miten/millä tarjonja tavaraliikenteen solmukohtana. nalla näitä ohikulkevia 2. Mitkä ovat sellaisia palveluita, joita voidaan matkailijoita saataisiin yhdistää ja tarjota sekä paikallisille että matkaili- pysähtymään Sallasjoille (venäläiset)? sa? Vastauksissa nousi esille saada kylän keskustan Kauppakeskus ja eriseutuville parempi kaupallinen palvelutarjonta koiskaupan kehittämi(huom. kannattavuus/ liiketalous). Koettiin, että nen koettiin tärkeimvenäläinen liikkumavirta on ainoa kysyntä, mihin mäksi vastanneiden voidaan nojata (markkinatutkimuksen tarve). 17

18 kettu liiketilan lisätarve on Sallassa yhteensä noin 400 kerrosneliömetriä ja vuoteen 2030 mennessä 800 kerrosneliömetriä. Loma-asukkaiden kasvun varaan ei rakenneta suurta määrää uutta liiketilaa, mutta kasvulla on kuitenkin positiivinen merkitys. Jos tarjonta Sallassa monipuolistuu, nykyistä enemmän loma-asukkaiden kuluttamasta rahasta kohdistuu Sallaan. 6. Johtopäätökset Salla-Kelloselkä -alueen maankäyttöselvityksessä on pyritty esittämään havainnollisesti ja mahdollisimman yksiselitteisesti suunnittelualueen kehittämisperiaatteet ja toimenpiteet. Jatkossa on tärkeää käynnistää vuoropuhelu niin potentiaalisten sijoittajien/investoreiden, olevien ja tulevien toimijoiden kuin paikallisten asukkaiden ja yhteisöjen kanssa. Tämän selvityksen tehtävänä on tarjota havainnollista tietoa näihin vuorovaikutustilanteisiin. Kuva 37. Laskennallinen liiketilan tarve Sallassa. 6.1 Kaupan kehittämisperiaatteet Ostovoiman kehitys vaikuttaa vähittäiskaupan toimintamahdollisuuksiin. Ostovoiman kehityksen pohjalta arvioidaan tulevaa liiketilan lisätarvetta alueella. Väestön ennustetaan Sallassa vähenevän, joten vaikka ostovoima asukasta kohden kasvaa, se ei riitä kokonaisostovoiman kasvuun Sallassa. Loma-asukkaiden määrä ja ostovoima ovat kuitenkin kasvussa, joten tämän ansioista kokonaisostovoima voi kunnassa kasvaa. Suurin potentiaali kaupan kasvulle löytyy kuitenkin venäläisistä asiakkaista ja matkailijoista. Mikäli venäläiset käyttäisivät rahaa Sallassa arvioidun mukaisesti, tarvittaisiin nykytilassa lisää liiketilaa 1500 kerrosneliömetriä. Liiketilan laskennallinen tarve kasvaa matkailijoiden kasvun myötä. Vuonna 2025 liiketilan laskennallinen tarve on kerrosneliömetriä venäläisten matkailijamäärästä riippuen. Seuraavassa taulussa esitetty pinta-ala kertoo siis siitä, kuinka paljon Sallassa voitaisiin rakentaa uutta pinta-alaa, jos venäläiset käyttäisivät Sallassa rahaa odotetulla tavalla. Rahankäyttöpotentiaali ei Sallassa tule toteutumaan, jos ei Sallaan rakennetta riittävästi uutta tarjontaa. Etelä-Karjalassa mm. on nähty että kysyntä lisää Venäläisten rahankäytön pohjalta on arvioitu, tarjontaa, mutta tarjonta lisää myös kysyntää. kuinka paljon lisää liiketilaa Sallassa tarvitaan, Sallalaisten oma ostovoima ei ole kasvussa, jotta venäläisten asiointimäärän kasvu voisi Sal- joten paikallisen kasvun varaan ei uutta liiketilaa lassa toteutua. Venäläisten rahakäyttö eli osto- Sallaan tule. Sallalaisten ostovoimapotentiaalilla voima on muutettu nykyisellä keskimääräisellä on kuitenkin myös merkitystä uuden liiketilan myyntitehokkuudella tarvittavaksi lisäliikepinta- rakentamiseen. Tällä hetkellä sallalaisten ostoalaksi. Myyntitehokkuus on Sallassa hieman voimaa virtaa ulos kunnasta monipuolisempiin keskimääräistä myyntitehokkuutta alhaisempi, keskuksiin. Mikäli kaupan tarjonta Sallassa paramikä on tyypillistä alueilla, jossa liiketilakustan- nee, voi Sallaan jäädä nykyistä enemmän sallanukset ovat alhaisemmat kuin suurissa kaupun- laisten ostovoimaa. geissa. Kaupallisten palveluiden tarve on arvioitu Erikoiskaupan ja autokaupan ostovoimaa virtaa vähittäiskaupan tarpeesta. ulos Sallasta tällä hetkellä noin 11 miljoonaa Kuva 36. Laskennallinen myyntitehokkuus. euroa. Keskimääräisellä myyntitehokkuudella laskettuna tämä tarkoittaa noin 4000 kerrosneliömetrin vajetta erikoiskaupassa. Osa tästä siirtymästä voisi tulevaisuudessa toteutua Sallassa, mikäli Sallan erikoiskaupan tarjonta monipuolistuisi. Tarjonnan paraneminen on mahdollista, kun venäläisten matkailijoiden määrä Sallassa kasvaa. Kuva 39. Loma-asukkaista johtuva liiketilan tarve Sallassa. Kun tarkastellaan liiketilan lisätarpeita kokonaisuudessaan, niin Sallassa on olisi mahdollisuuksia uudelle liiketilalle vuoteen 2020 mennessä noin kerrosneliömetriä. Potentiaali pitää sisällään asukkaiden ostovoiman siirtymän suuntaamisen takaisin Sallaan, loma-asukkaiden ostovoiman kasvun sekä venäläisten Kuva 38. Erikois- ja autokaupan vajaus Sallassa. matkailijamäärien kasvun odotetulla tavalla. Vuoteen 2025 mennessä uuden liiketilan potentiloma-asukkaiden ostovoima on Sallassa myös aali on Sallassa yhteensä kerkasvussa. Tämä luo positiivisia edellytyksiä liike- rosneliömetriä. tilamäärän kasvulle. Vuoteen 2020 mennessä lo- Kuva 40. Liiketilan kokonaistarve Sallassa. ma-asukkaiden ostovoiman kasvun pohjalta las- 18

19 Lasketussa liiketilan lisätarpeessa oletetaan, että kaupan myyntitehokkuus säilyy nykyisellä tasollaan. Mikäli myyntiteho kasvaa esim 20 %, vähenee pinta-alan tarve samassa suhteessa ja on vuonna 2025 noin kerrosneliömetriä. Laskelmassa oletetaan, että sallalaisten nykyinen ostovoimasiirtymä jäisi tulevaisuudessa kokonaan Sallaan, eli siirtymää Sallasta mm. Rovaniemelle ei tapahtuisi lainkaan. Todennäköisesti siirtymää tulee aina olemaan jonkin verran. Laskelmassa venäläisten kasvun odotetaan olevan voimakasta ja Sallassa pysähtyneiden osuuden odotetaan myös kasvavan. Näin ollen laskettu luku on varsin positiivinen, eikä todennäköisesti tule kokonaisuudessaan Sallassa toteutumaan. Kaavoituksen pohjana on kuitenkin parempi käyttää suurempia kasvulukuja, sillä jos kaavoitetaan liian varovaisesti, tarjonta ei riitä kohtaamaan kasvavaa kysyntää. tyminen, raja-asemien läpäisykyky, tullirajoituk- 6.2 Maankäytön kehittämisperiaatteet set ja viisumikäytännöt. Arviot venäläisten tulevasta määrästä ja ostovoimasta Sallassa ovat siten suuntaa-antavia ja oletettu hyvin positiivi- Keskeisin maankäytön kehittämisperiaate Sallan siksi. kuntakeskuksen alueella on kantatie 82 eteläkaavoituksen lähtökohdaksi tulee ottaa positii- puolisen alueen (keskustan puoleisen) kaupallisvista kasvua kuvaavia ennusteita. Näin elin- ten palvelujen kehittäminen ja niihin liittyvät keinoilla on kunnassa mahdollista kehittyä. Mikä- kantatien liittymäjärjestelyt. li lähtökohtana ovat hyvin varovaiset ennusteet, ei ehkä todellista kysyntää vastaavaa kauppaa pystytä kuntaan sijoittumaan ja kehitys suuntautuu kunnan ulkopuolelle muihin monipuolisempiin keskuksiin. Salla on ensimmäinen keskus, johon matkailijat tulevat tai ajavat läpi. Valitessaan matkakohdetta Suomessa, venäläiset arvostavat eniten hyviä kulkuyhteyksiä ja edullisia ostopaikkoja. Lähellä rajaa olevat riittävän monipuoliset kaupan keskukset ovat matkailijoiden näkökulmasta kaikkein kiinnostavampia. Venäläisten matkailijoiden määrän ja heidän ra- Näin ollen Sallassa on suuri mahdollisuus kehithankäyttönsä kehitykseen sisältyy paljon epävar- tyä venäläisiä ostosmatkailijoita palvelevana muustekijöitä. Matkailijavirtojen kehitykseen vai- kauppapaikkana. kuttaa lukuisia tekijöitä, joiden vaikutuksia matkailijamääriin tietyllä alueella ei voida aukottomasti selvittää. Näitä ovat mm. liikenneyhteydet ja niiden parantaminen, tarjonnan kehittyminen Suomessa ja Venäjällä, Venäjän talouden kehit- Kaupallisten toimintaedellytysten kehittämiseen kuuluvat myös Kantatie 82:n ja Kuusamontien varren KL- ja ALK -tonttien ( k-m2/ tontti) hankekaavamuutokset / tonttien yhdistämiset. Kuusamontien itäpuolisella alueella tulisi kunnan harkita maankäytön modernisointia Kansantien alueella. Tällä tarkoitetaan käytännössä asumisen, yleisten alueiden ja palveluiden tiivistämistä ko. alueella. Alueella nykyinen tilanne radan osalta nähdään alueen kehittymisen sekä Murmanskin ja Lapin välisen yhteistyön hidasteena. Uudet suunnitteilla olevat kaivokset voisivat tulevaisuudessa olla potentiaalisia radan käyttäjiä. Rata voisi myös toimia esimerkiksi Kemin sataman tukena kuljetuksille Murmanskista Sallan ja Kemin kautta Rotterdamiin. Vuonna 2008 tehtyjen laskelmien mukaan vuosittaiset käyttö- ja ylläpitokustannukset olisivat noin 13,000 per km. Venäjän puolella vastaava luku olisi noin 8,300 per km. Ero selittyy pääosin erilaisesta palkkatasosta. Yhteensä vuosittaiset ylläpitokustannukset olisivat noin ( per km x 91 km + 8,300 per km x 164 km). Laskelmien mukaan uusi rata olisi taloudellisesti perusteltu, sillä kuljetusreittien lyhenemisen ja optimoinnin kautta saavutetaan kustannussäästöjä Venäjälle ja Pohjoismaissa. Yritystoimitila-, varasto- ja teollisuustonttien Rikkidirektiivin ja muiden meriliikenteen kustanosalta välitöntä kehittämistarvetta ei ole, vaan nuksia nostavien säädösten voimaantulo voi vairesurssit tulisi kohdentaa niiden markkinointiin. kuttaa kuljetusreitteihin, kuljetusmuotojakaumiin, Kuntakeskuksen alueella olevien Y-tonttien kiin- Salla-Kelloselkä -radan merkitykseen ja Sallan teistöjen käyttöaste-, käyttötarkoitus- ja kunto- logistiikkakeskuksen mahdollisuuksiin. analyysi tarjoaisi todennäköisesti mahdolli- Kuva 42. Liikenteen ja logistiikan kehittämishankkeet. suuden tehostamiseen. Kuva 41. Maankäytön kehittämisperiaatteet kirkonkylällä. 6.3 Liikenteen ja logistiikan kehittämisperiaatteet Sallan liikenteen ja logistiikan priorisoidut kehittämishankkeet on listattu viereiseen kaavioon. Kuntakeskuksen alueella tärkein toimenpide on parantaa kantatie 82:ta kiertoliittymän koillispuolella mm. liittymäjärjestelelyjen vuoksi. Ratayhteyden kehittämisen osalta Venäjän puolella Sallan radasta on kiskoista purettuna noin 60 kilometrin matka. Suomen puolella rata on poistettu kattavasta TEN-T verkosta. Kuitenkin esimerkiksi Murmanskin alueella nähdään Sallan rata osana Barentsin alueen logistiikkaa. 19

20 7. Toimenpiteet 7.1 Uusi liikekeskus Sallaan Keskuksen rakentumisen kannalta monipuolinen asiakaskunta on myös positiivinen asia. Koska paikallisten asukkaiden ostovoiman ei juurikaan arvioida kasvavan, ei paikallisten varaan todennäköisesti uutta liiketoimintaa rakennu. Matkailijoita palvelevalle kaupalle on kysyntää ja palveluiden sijoittuessa keskustaan myös asukkaat hyötyvät laajentuvasta tarjonnasta. Uutta venäläisiä matkailijoita palvelevaa liikekeskusta on Sallassa suunniteltu kantatien varrelle. Liikekeskus Laplandia Center sijoittuu keskustaan nykyisten kaupan palveluiden ja julkisten palveluiden viereen. Tällä hetkellä suunnittelu- Nykyiset keskustassa toimivat myymälät voivat alueella on lähinnä huoltamotoimintaa. myös hyötyä tilanteesta, koska uuden liikekeskuksen myötä venäläiset asiakkaat pysähtyvät keskustassa nykyistä useammin. Mikäli liikekeskus sijoittuisi keskustan ulkopuolelle, asiointi keskustassa ei kasvaisi ja matkailijat ajaisivat nykyisen tapaan Sallan ohitse. vutettavissa. Sijoittuessaan Kelloselän alueelle keskus ei kuitenkaan pystyisi täysipainotteisesti palvelemaan paikallisia asukkaita. Matkailijoiden kannalta keskustasijainti on myös siinä mielessä parempi kuin Kelloselän alue, että keskustan muu palvelutarjonta täydentää uutta liikekeskusta ja tuo monipuolisemmat kokonaispalvelut matkailijoiden ulottuville. Myös nykyiset yritykset hyötyvät liikekeskuksen keskustasijainnista, koska kasvava matkailijamäärä Sallassa kasvattaa myös nykyisten liikkeiden asiakaskuntaa. Vastaavaa hyötyä nykyisille yrityksille ei toisi Kelloselän alueelle sijoittuva liikekeskus. Kelloselän ja Sallatunturin alueita voidaan kehittää matkailupalveluiden lähtökohdista, vaikkei alueille sijoitettaisi kauppakeskusta. Kelloselän alue sopii mm. matkailupalvelupisteen sijaintipaikaksi. Paikkaan voisi sijoittua kahvila- ja ravintolapalveluita. Tosin matkailupalvelupiste sopisi myös suunniteltuun uuteen liikekeskustaan Sallan kirkonkylään. Näin yhdellä pysähtymisellä olisi matkailijoille tarjota monipuolisempi palvelukokonaisuus. Sallatunturi on matkailukeskus, ja siellä kehitetään matkailupalveluita, muttei niinkään merkittävää määrää monipuolisia kaupan palveluita. Sallatunturin alueelle sijoittuessaan keskus pal- Sallatunturin alueelle sopii siten mm. urheilu-, velisi hyvin venäläisiä matkailijoita, mutta pää- virkistys-, viihde- ja rentoutumispalvelut. osin vain niitä, jotka tulevat Sallaan lomaile- Jos kaupan palveluita hajotetaan usealle alueelmaan. Sallatunturin alueelle sijoittuva liikekeskus le, palvelut eivät saa synergiaetua toisistaan. Jos ei ole hyvin saavutettavissa Rovaniemen suun- kaupan tarjonta keskitetään yhteen paikkaan, taan matkaavien ostosmatkailijoiden näkökul- saavutetaan yleensä monipuolisemmat palvelut. masta. Eli se ei palvelisi niin hyvin ostosmatkaili- Näin matkailijat voivat hyötyä paikallispalveluista joita kuin kantatien varteen sijoittuva liikekeskus. ja paikalliset vastaavasti matkailupalveluista. Myöskään paikallisia asukkaita ei Sallatunturin liikekeskus palvele niin hyvin kuin keskustaan sijoittuva liikekeskus. Kuva 44. Sallan kaupan palvelurakenne 2013 ja Laplandia Center (C) T. Santasalo Kuva 43. Laplandia Center (C) Sallan kunta. Suunnitellun liikekeskuksen sijainti on Sallassa 7.2 Liikekeskuksen vaihtoehtoiset sijaintipaikat erinomainen. Se on valtatien varrella hyvin matkailijoiden saavutettavissa. Kohde on ensimmäinen, jonka venäläiset matkailijat Suomessa kohtaavat. Sijainti on siten hyvä venäläisiä Vaihtoehtoisia sijaintipaikkoja liikekeskukselle olisi mm. Kelloselän alue tai Sallatunturin alue. matkailijoiden kannalta. Keskustassa liikekeskus voisi vaihtoehtoisesti silaplandia Center sijoittuu keskustaan nykyisten joittua kantatien pohjoispuolelle tai syvemmälle olemassa olevien palveluiden viereen, jolloin se keskustaan Kuusamontien varrelle. Keskustassa täydentää nykyistä keskustan palvelurakennetta. nyt suunniteltu sijoittumisalue on paras. Mikäli liise sijoittuu paikkaan, jossa sallalaiset jo asioi- kekeskus sijoittuisi valtatien toiselle puolelle se vat. Paikka on hyvin saavutettavissa myös kävel- palvelisi yhä edelleen hyvin matkailijoita, mutta len ja pyöräillen. Näin keskus palvelee matkaili- jäisi irralleen muusta keskustan palvelurakenjoiden ohella myös paikallisia asukkaita. Tällä teesta. Mikäli liikekeskus taas sijoittuisi Kuusahetkellä merkittävä osa sallalaisten ostovoimasta montien varteen, se ei tavoittaisi riittävän hyvin suuntautuu monipuolisempiin keskuksiin mm. ohikulkevia matkailijoita. Rovaniemelle. Siirtymä voi pienentyä, kun Sallan kirkonkylän kaupan tarjonta monipuolistuu. Kelloselän alue on parhaiten matkailijoiden saa20

21 7.3 Maankäytön toimenpiteet a) Logistiikkatoimintojen (esim. rekkaparkki ja huoltoasema) mahdollistamiseen ja/tai b) Matkailua palvelevien toimintojen kehittämikaupallisten hankkeiden toteuttaminen edellyt- seen Sallan sota- ja jälleenrakennusmuseon tää Kantatie 82:n alueen kaavamuutosta ja aluetta kehittäen ja laajentaen. tiesuunnitelman laadintaa kuntakeskuksen kohnarttelinniemen alue on hyvin soveltuva asemadalla. kaavoitettavaksi perinteisempään pientaloasumiuusien kaupallisten palvelujen saavutettavuuden seen. varmistamiseksi tulee kunnan käynnistää kevyen liikenteen ympäristön kehittämishankkeet torin seudulla. Kuusamontien itäpuolella tulee käynnistää Kansan- ja Tasalantien sekä Ruuhenrannan alueen kaavamuutos/-muutokset kaupallista ja tiivistä pientalorakentamista suosivaksi alueeksi (AKR, M KL, AP). Näissä kaavamuutoksissa täytyy erityistä huomiota kiinnittää laadukkaan lähiympäristön mahdollistamiseen. Uudelleen muotoutuvan ydinkeskustan välittömässä läheisyydessä tulee varautua kaupalliseen kehittämiseen liittyvien hankekaavamuutosten/tonttien yhdistämisten laadintaan. Kantatien pohjoispuolella voi kunta harkita joko Kuva 45. Sallan kuntakeskuksen kehittämistoimenpiteet ja niiden aluerajaukset. Varsinkin lomamatkailun kasvaessa Sallatunturin palvelutarjonnan kasvattamiselle löytyy kysyntää. Kelloselän alueella kaupan kehittämiseen 8.1 Liikekeskuksen vaiheittain vaikuttaa alueen muu kehittäminen eli se kuinka rakentuminen hyvin kaupan palvelut sopisivat yhteen alueen muuhun kehittämisen kanssa. Yksittäisen liikekeskuksen sijoittaminen Kelloselän alueelle ei Liikekeskus on suunniteltu rakennettavan useas- ole muun palveluverkon kehittämisen kannalta sa vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa kes- suositeltavaa. kukseen sijoittuisi yksi suuri myymälä joko supermarket tai käyttötavaraa myyvä laajan tavara- Matkailun kasvuun tulee vastata vaiheittain tovalikoiman myymälä sekä ja muutamia pien- teutettavilla suunnitelmilla. Tärkeää olisi myös myymälöitä. Toisessa vaiheessa näiden rinnalle pysytä reagoimaan nopeasti, jos matkailun kasrakentuu toinen suuri myymälä (supermarket tai vu poikkeaa ennustetusta. Kaupan tarjontaa tulaajan tavaravalikoiman myymälä). Lopullisessa lee parantaa matkailulle hyvin saavutettavissa vaiheessa liiketilaa tulee vielä lisää ja keskus olevilla kauppapaikoilla. Näin onnistutaan pysäyttämään matkailijavirtaa Sallaan. olisi kooltaan 7500 k-m2. 8. Vaiheittaisuus Suunnitelmat vaiheittain toteuttamisesta näyttävät realistisilta ja vastaavat siten hyvin venäläisten asiakkaiden kasvuun. Ensimmäisessä vai- Kuva 46. Laplandia Centerin vaiheittain toteuttaminen (C) heessa laajantavaravalikoiman myymälän sijoit- Sallan kunta. tuminen liikekeskukseen on keskuksen vetovoiman kannalta hyvä asia. Se toimii hyvänä veturiyrityksenä. Koko keskuksen täyttäminen pienillä myymälöillä on hyvin haastavaa, sillä riittävää tarjontaa on vaikea rakentaa pienmyymälöiden varaan. Liiketilan laskennallinen lisätarve on suurempi kuin Sallaan toteutettava liikekeskus. Laskennallinen liiketilan lisätarve pohjautuu venäläisten asiakasmäärien voimakkaaseen kasvuun. Suunniteltu liikekeskus vastaa varovaisempaan kasvuun ja liikekeskuksen rakentumista suunniteltua voikin nopeuttaa, mikäli venäläisten asiakkaiden määrä kasvaa riittävästi. Mikäli venäläisten matkailijoiden määrä Sallassa kasvaa voimakkaasti, kuten selvityksessä on ennustettu, on Sallassa suunniteltua liikekeskusta enemmän kysyntää uusille myymälöille. Uutta liiketilaa tulee ensi sijassa suunnitella kirkonkylälle, koska kirkonkylän vahvistaminen kauppapaikkana tuo etua paikallisille asukkaille ja nykyisille yrityksille. Mikäli matkailijoiden määrä kasvaa odotettua enemmän, eikä kirkonkylältä löydy hyviä kauppapaikkoja, voidaan matkailijoita palvelevaa kauppaa sijoittaa pienemmissä määrin myös mm. Sallatunturin ja Kelloselän alueelle. 21

Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta

Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta Asemakaavan muutos Rajamäki, Kylänpää Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta 29.9.2015 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Johdanto... 3 2. Kaupan nykytilanne Rajamäellä... 4 3. Kaupan liiketilatarve

Lisätiedot

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1 Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys 31.3.2014 Page 1 Kaupan palveluverkkoselvityksessä: Selvitettiin Kainuun kaupan palvelurakenteen ja yhdyskuntarakenteen kehitys, nykytilanne ja kehitysnäkymät Laadittiin

Lisätiedot

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus Pikku Huopalahti Kaupallinen mitoitus 24.9.2014 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Pikku Huopalahden kaupallinen rakenne 2014... 3 2. Pikku Huopalahden kehittäminen... 7 3. Pikku Huopalahden markkinoiden

Lisätiedot

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PYHÄJOEN STRATEGINEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PARHALAHTI PYHÄJOEN KESKUSTA - hallinto ja palvelut (viheralueet ja väylät yhdistävät) - asuminen - ympäristöstä selkeästi erottuva kokonaisuus, joka osittain

Lisätiedot

Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 24 RM-, YK- ja VL-alueiden sekä katualueen asemakaavan muutos, Hotelli Revontulen

Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 24 RM-, YK- ja VL-alueiden sekä katualueen asemakaavan muutos, Hotelli Revontulen 1 Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 24 RM-, YK- ja VL-alueiden sekä katualueen asemakaavan muutos, Hotelli Revontulen kortteli Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.11.2015 Kuva 1. Ilmakuva suunnittelualueelta

Lisätiedot

Saukkola Eteläinen alue Asemakaava ja asemakaavan muutos. Kaupallinen selvitys 19.4.2012

Saukkola Eteläinen alue Asemakaava ja asemakaavan muutos. Kaupallinen selvitys 19.4.2012 Saukkola Eteläinen alue Asemakaava ja asemakaavan muutos Kaupallinen selvitys 19.4.2012 Nummi-Pusulan kunta Kaupallinen selvitys 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 2 2 KAUPAN NYKYTILAN ANALYYSI 3 2.1 Vähittäiskaupan

Lisätiedot

LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark )

LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark ) LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark. 7.12.2016) Lähtökohdat Pieksämäen merkittävin tilaa vaativan kaupan alue on kehittynyt Pieksämäen kantakaupungin ja Naarajärven taajamakeskusten

Lisätiedot

Salon kaupallinen selvitys Maankäyttö- ja elinkeinorakenneseminaari

Salon kaupallinen selvitys Maankäyttö- ja elinkeinorakenneseminaari Salon kaupallinen selvitys 2011 Maankäyttö- ja elinkeinorakenneseminaari 3.3.2011 Salon kaupallisen selvityksen sisältö 1. Kaupan sijainnin ohjaus 2. Kaavoitustilanne ja yhdyskuntarakenne 3. Ostovoima

Lisätiedot

Kaupunkistrategia

Kaupunkistrategia Elinkeinot Alueiden käytön strategia 2006 Alueiden käytön strategian päivitys 2012 Elinkeinojen kehittämisohjelma 2011-2016 Matkailun kehittämisohjelma 2012 2016 Kaupunkistrategia 2013 2016 Palveluhankintastrategia

Lisätiedot

Långvikin kehittäminen - konkreettinen ehdotus Kirkkonummen kunnalle

Långvikin kehittäminen - konkreettinen ehdotus Kirkkonummen kunnalle Långvikin kehittäminen - konkreettinen ehdotus Kirkkonummen kunnalle Långvik pysyy väljästi rakennettuna ja viihtyisänä asuinalueena 3.5.2012 1 Långvikin kehittäminen kunnan päätöksenteossa 1(5) Joulukuu

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOS, NEITSYTMÄKI, KORTTELI 658

ASEMAKAAVAN MUUTOS, NEITSYTMÄKI, KORTTELI 658 ASEMAKAAVAN MUUTOS, NEITSYTMÄKI, KORTTELI 658 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 15.8.2016 KUNTA Euran kunta 050 KYLÄ Kauttua 406 KORTTELI 658 TONTTI 3 KIINTEISTÖT 2:574 (osa) 2:261 Kaavan laatija

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 24.1.2013 luonnos OKKOSENRANTA ASEMAKAAVAN LAAJENNUS

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 24.1.2013 luonnos OKKOSENRANTA ASEMAKAAVAN LAAJENNUS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 24.1.2013 luonnos OKKOSENRANTA ASEMAKAAVAN LAAJENNUS Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 63 ) mukainen asiakirja, jossa kuvataan

Lisätiedot

1 HANKEKUVAUS JA SUUNNITTELUTILANNE

1 HANKEKUVAUS JA SUUNNITTELUTILANNE FCG Suunnittelu ja tekniikka Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 (5) KONNEVEDEN KUNTA KIVISALMEN LAITURIALUEEN RANTA-ASEMAKAAVA 1 HANKEKUVAUS JA SUUNNITTELUTILANNE Konneveden kunnalla on tarkoitus

Lisätiedot

KONNEVEDEN KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS, MUSEOTIE

KONNEVEDEN KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS, MUSEOTIE KONNEVEDEN KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS, MUSEOTIE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 2.1.2017 KUNTA Konnevesi 275 KYLÄ Kärkkäiskylä 404 KORTTELI Kortteli 33 tontti 4 KIINTEISTÖ 275-404-23-217

Lisätiedot

LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA

LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA 4.4.2016 LEMIN KUNTA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma I SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ... 1 2 SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012

Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012 Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012 Yöpymiset + 12,5 % tammi-huhtikuussa Porvoon majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (33.900) lisääntyivät tammi-huhtikuussa 12,5 % edellisvuodesta. Kasvua

Lisätiedot

Lapin matkailu kasvaa Sakkaako saavutettavuus? Satu Luiro Matkailuasiantuntija Lapin liitto

Lapin matkailu kasvaa Sakkaako saavutettavuus? Satu Luiro Matkailuasiantuntija Lapin liitto 1 Lapin matkailu kasvaa Sakkaako saavutettavuus? Satu Luiro Matkailuasiantuntija Lapin liitto Esityksen sisältö Matkailun merkitys Lapin matkailun kehitys ja tavoitteet Lentoliikenteen merkitys matkailulle

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 TYÖNUMERO: E27370 SIIKAJOEN KUNTA RUUKIN ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAMUUTOS YH KORTTELIN 20 AJONEUVOLIITTYMÄÄ VARTEN SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU JOHDANTO Maankäyttö-

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Herunen, Valssitie

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Herunen, Valssitie Kaavatunnus 1/7 5-021 Asianumero 471/10.02.03/2015 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Herunen, Valssitie Asemakaavan muutos koskee asemakaavan mukaista puistoaluetta Valssitien alueella. Asemakaavan muutoksella

Lisätiedot

YLIVIESKA KAUPAN TILASTOT

YLIVIESKA KAUPAN TILASTOT YLIVIESKA KAUPAN TILASTOT Lisätietoja: Tiina Kuokkanen, tiina.kuokkanen@ramboll.fi; 050 543 8788 PAIKALLISMARKKINA-ALUE Ylivieskan ydinvaikutusalueeseen kuuluu Ylivieska, Alavieska, Sievi ja Nivala Toissijaiseen

Lisätiedot

Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2015

Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2015 1 Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2015 Sisällysluettelo 1. Yleistä 2. Maakuntakaava 3. Yleiskaava 4. Asemakaava 5. Rakennusjärjestys 6. Ohjelmoimattomat kaavoitustyöt 7. Kaavoitusohjelma 8. Liitekartat

Lisätiedot

LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan muutos) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA

LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan muutos) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan muutos) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA Pälkäneen kunta 3.6.2015 LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan

Lisätiedot

KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy OAS 1 (5) KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

PALTAMON KUNTA Tekniset palvelut

PALTAMON KUNTA Tekniset palvelut 1 (8) Tekniset palvelut asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Paltamon kirkonkylän asemakaava-alueen korttelit 22, 23 ja 27 sekä niihin liittyvät vesi-, liikenne- ja viheralueet. Suunnittelualue

Lisätiedot

KORTTELI 14, tontit 11 ja 12, ASEMAKAAVAN MUUTOS

KORTTELI 14, tontit 11 ja 12, ASEMAKAAVAN MUUTOS Sysmä, Suurikylä SISÄLLYS 1. SUUNNITTELUALUE 2. SUUNNITTELUN TAVOITTEET 3. SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT 3.0 Kaavoituspäätös 3.1 Maanomistus 3.2 Kaavatilanne 3.3 Rakennusjärjestys 3.4 Luonnon ja kulttuurihistorian

Lisätiedot

TERVON KUNTA ALLAAN TILAN ASEMAKAAVA ( ) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. 1 Hankekuvaus

TERVON KUNTA ALLAAN TILAN ASEMAKAAVA ( ) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. 1 Hankekuvaus FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunntelma 1 ( 6 ) TERVON KUNTA ALLAAN TILAN ASEMAKAAVA (844-411-7-1) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 Hankekuvaus Asemakaava koskee Tervon

Lisätiedot

LAPIN SUHDANTEET 2016

LAPIN SUHDANTEET 2016 LAPIN SUHDANTEET 2016 Ohjelma: 10.00 Tervetuloa Lapin suhdannekatsaus 2016 esittely strategiapäällikkö Mervi Nikander, Lapin liitto Toimialan näkökulma suhdanteisiin 10.30 TORMETS OY, hallituksen puheenjohtaja

Lisätiedot

SIPOON MASSBYN RATSASTUSKESKUKSEN JA OMAKOTIALUEEN ASEMAKAAVAMUUTOS, LIIKENNE

SIPOON MASSBYN RATSASTUSKESKUKSEN JA OMAKOTIALUEEN ASEMAKAAVAMUUTOS, LIIKENNE 4.8.2015 SIPOON MASSBYN RATSASTUSKESKUKSEN JA OMAKOTIALUEEN ASEMAKAAVAMUUTOS, LIIKENNE LIIKENNE Tarkastus 01 Päivämäärä 4/8/2015 Laatija Mari Kinttua Tarkastaja Jukka Räsänen Hyväksyjä Tuomas Lehteinen

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, kortteli 2061 tontti

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, kortteli 2061 tontti Kaavatunnus 2-236 Asianumero 144/10.02.03/2014 ASRA.ltk: 12.05.2015 06.10.2015 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, kortteli 2061 tontti t 1 Asemakaavan muutos koskee korttelin 2061 tonttia 1. makaavan

Lisätiedot

PIEN-SAIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS. Savitaipaleen kunta (739) Saksan tila (osa) Kaavaehdotus

PIEN-SAIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS. Savitaipaleen kunta (739) Saksan tila (osa) Kaavaehdotus PIEN-SAIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS Savitaipaleen kunta (739) Saksan tila 739-421-7-414 (osa) Kaavaehdotus 10.8.2016 1 Osayleiskaavan muutoksen selostus, joka koskee Pien-Saimaan osayleiskaavaa. 1 PERUSTIEDOT

Lisätiedot

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Kauppa Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Satakunnan aluerakenne ja keskusverkko 2009, tarkistetun palvelurakennetilaston mukaan Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 kaupan ratkaisut perustuvat

Lisätiedot

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma Maija Stenvall, Uudenmaan liitto MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava 2 Suunnittelualueena

Lisätiedot

Matkailutilasto Lokakuu 2016

Matkailutilasto Lokakuu 2016 Matkailutilasto Lokakuu 2016 1 YHTEENVETO Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat 4,0 prosenttia Oulussa Lokakuussa 2016 Oulussa yövyttiin 49 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 43 000 yötä ja ulkomaalaiset

Lisätiedot

Matkailutilasto Syyskuu 2016

Matkailutilasto Syyskuu 2016 Matkailutilasto Syyskuu 2016 1 YHTEENVETO Rekisteröidyt yöpymiset nousivat 6,6 prosenttia Oulussa Syyskuussa 2016 Oulussa yövyttiin 50 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 41 000 yötä ja ulkomaalaiset

Lisätiedot

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenranta strategia Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenrannan kaupungin Kansainvälistymis- ja Venäjä 2015-16 Eloisassa, puhtaassa ja turvallisessa Lappeenrannassa on kaikenikäisten hyvä elää.

Lisätiedot

KOTKAN-HAMINAN SEUTU. MATKAILUN TUNNUSLUKUJA 13.6.2013 Huhtikuu. Kotka venäläisyöpymisissä Jonsuun ja Jyväskylän. Alkuvuoden yöpymiset + 11 %

KOTKAN-HAMINAN SEUTU. MATKAILUN TUNNUSLUKUJA 13.6.2013 Huhtikuu. Kotka venäläisyöpymisissä Jonsuun ja Jyväskylän. Alkuvuoden yöpymiset + 11 % KOTKAN-HAMINAN SEUTU MATKAILUN TUNNUSLUKUJA 13.6.2013 Huhtikuu Alkuvuoden yöpymiset + 11 % Kotkan-Haminan seudun majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (40.800) lisääntyivät tammi-huhtikuussa 11,4

Lisätiedot

Taxfree myynti kasvoi, kasvua odotettavissa myös vuodenvaihteen venäläismatkailuun

Taxfree myynti kasvoi, kasvua odotettavissa myös vuodenvaihteen venäläismatkailuun 1 Rekisteröidyt yöpymiset vähenivät 19,9 prosenttia n seudulla Lokakuussa 2016 n seudulla yövyttiin 10 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 7 800 yötä ja ulkomaalaiset 2 200 yötä (venäläiset 922 yötä).

Lisätiedot

TYÖPAIKAT JA TYÖMATKAT

TYÖPAIKAT JA TYÖMATKAT TYÖPAIKAT TYÖPAIKKA-ALUEIDEN SAAVUTETTAVUUS ESPOON ELINKEINOKUDELMA 2050 (LUONNOS) POKE:N ELINKEINOJEN VISIO 2050 TYÖMATKAT 61 Työpaikat Visioalueella oli noin 17 000 työpaikkaa vuonna 2011, eli noin 14

Lisätiedot

Kauppa. Yleisötilaisuus Karviassa Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti

Kauppa. Yleisötilaisuus Karviassa Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti Kauppa Yleisötilaisuus Karviassa 8.2.2017 Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti Satakunnan kokonaismaakuntakaava - Hyväksyttiin 2009 - YM vahvistuspäätöksellä voimaan 30.11.2011 - KHO: 13.3.2013 -kaupan

Lisätiedot

Lepänkorvan silta kaavan muutos kaava nro 488 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA 30.9.2015

Lepänkorvan silta kaavan muutos kaava nro 488 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA 30.9.2015 30.9.2015 Lepänkorvan silta kaavan muutos kaava nro 488 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA V a l k e a k o s k e n k a u p u n k i K a u p u n k i s u u n n i t t e l u S ä ä k s m ä e n t i e 2 3

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Dnro KAUS/911/10.02.03/2014 VP 18 /13.5.2014 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA VIIKINÄINEN (69.) KAUPUNGINOSA, KORTTELIN 12 ASEMAKAAVAN MUUTOS 609 1646 www.pori.fi/kaupunkisuunnittelu etunimi.sukunimi@pori.fi

Lisätiedot

1 Matkailutilasto elokuu 2016 Kaakko 135. Yöpymiset laskivat 18,8 prosenttia Kotka-Haminan seudulla

1 Matkailutilasto elokuu 2016 Kaakko 135. Yöpymiset laskivat 18,8 prosenttia Kotka-Haminan seudulla 1 Yöpymiset laskivat 18,8 prosenttia n seudulla Elokuussa 2016 n seudulla yövyttiin 20 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 16 000 yötä ja ulkomaalaiset 4 700 yötä (venäläiset 1 500 yötä). Yhteensä yöpymiset

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

Lapin matkailu. lokakuu 2016

Lapin matkailu. lokakuu 2016 Lapin matkailu lokakuu 2016 Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat 7,0 prosenttia Lokakuussa 2016 Lapissa yövyttiin 87 tuhatta yötä, joista suomalaiset yöpyivät 65 tuhatta yötä ja ulkomaalaiset 23 tuhatta yötä.

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alavuden rantaosayleiskaavan 2. osan muutos Kuorasjärvi, pohjoisosa, Kuusikallio

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alavuden rantaosayleiskaavan 2. osan muutos Kuorasjärvi, pohjoisosa, Kuusikallio OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alue Alavuden rantaosayleiskaavan 2. osan muutos Kuorasjärvi, pohjoisosa, 10-405-23-89 Kuusikallio Maankäyttö- ja rakennuslain 63 1 momentin mukaan kaavaa laadittaessa

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, k 2061 t 1

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, k 2061 t 1 Kaavatunnus 2-236 Asianumero 144/10.02.03/2014 ASRA.ltk: 8.4.2014 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, k 2061 t 1 Asemakaavan muutos koskee korttelin 2061 tonttia 1. Asemakaavan muutoksella muodostuvat

Lisätiedot

Kotka Ministeri Krista Kiuru Ympäristöministeriö VALTIONEUVOSTO. Maakuntakaava ja kehityskäytävät Kymenlaaksossa

Kotka Ministeri Krista Kiuru Ympäristöministeriö VALTIONEUVOSTO. Maakuntakaava ja kehityskäytävät Kymenlaaksossa 1 Kotka 7.5.2013 Ministeri Krista Kiuru Ympäristöministeriö 00023 VALTIONEUVOSTO Maakuntakaava ja kehityskäytävät Kymenlaaksossa Tutkimus ja Analysointikeskus TAK Oy on Kymenlaakson ja Etelä Karjalan liittojen

Lisätiedot

Suunnittelualue sijaitsee Keuruun länsiosassa Jyrkeejärven etelärannalla Hakemaniemessä.

Suunnittelualue sijaitsee Keuruun länsiosassa Jyrkeejärven etelärannalla Hakemaniemessä. 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Kunta Kylä Tilat Kaavan nimi Kaavan laatu Keuruu Pihlajavesi 249-407-2-59 Hakemaniemi 249-407-2-97 Eemelinranta Pihlajaveden osayleiskaava Osayleiskaavan muutos

Lisätiedot

TAK Rajatutkimus tuloksia Kouvolan seutu

TAK Rajatutkimus tuloksia Kouvolan seutu TAK Rajatutkimus 2014 tuloksia Kouvolan seutu 2 Suomessa / Ruotsissa vierailleet ulkomaalaiset matkailijat vuonna 2012 Venäjä Viro Ruotsi/Suomi Saksa Iso-Britannia Norja USA Japani Ranska Kiina Tanska

Lisätiedot

JOUTSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 407 / 5,6,7 ASEMAKAAVASELOSTUS. Ote peruskartasta, kaavamuutosalue rajattuna keltaisella

JOUTSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 407 / 5,6,7 ASEMAKAAVASELOSTUS. Ote peruskartasta, kaavamuutosalue rajattuna keltaisella JOUTSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 407 / 5,6,7 ASEMAKAAVASELOSTUS Ote peruskartasta, kaavamuutosalue rajattuna keltaisella SISÄLLYSLUETTELO 1. LÄHTÖKOHDAT 1.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 1.2

Lisätiedot

Nurmeksen kaupungin tekninen palvelukeskus

Nurmeksen kaupungin tekninen palvelukeskus 1 Nurmeksen kaupungin tekninen palvelukeskus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Ritoniemen 124 kaupunginosan matkailu- sekä katualueita että korttelia 14 koskeva asemakaavan muutos (Bomba - Sotkan ympäristö

Lisätiedot

Yhdyskuntatekniikan lautakunta 78 10.12.2014

Yhdyskuntatekniikan lautakunta 78 10.12.2014 Yhdyskuntatekniikan lautakunta 78 10.12.2014 Sarvvikinportin (ent. Kurkiranta) asemakaava (hanke 34500), osallistumis- ja arviointisuunnitelman tarkistaminen ja hyväksyminen MRL 62 :n ja 63 :n mukaisesti

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Kaunispään asemakaavan muutos VT 4:n ympäristö OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 19.10.2009 Sisällysluettelo: 1. Mikä on osallistumis- ja arviointisuunnitelma? 3 2. Suunnittelu- ja vaikutusalue 3 3.

Lisätiedot

Salla Sallatunturin asemakaava Pan Parks Poropuisto alue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Salla Sallatunturin asemakaava Pan Parks Poropuisto alue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Salla Sallatunturin asemakaava Pan Parks Poropuisto alue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 09.07.2009 Sallan kunta Seitap Oy 2009 Seitap Oy Osallistumis-

Lisätiedot

Keski-Suomen ja Pohjois-Savon kaupallinen palveluverkko. Maakuntavertailua

Keski-Suomen ja Pohjois-Savon kaupallinen palveluverkko. Maakuntavertailua Keski-Suomen ja Pohjois-Savon kaupallinen palveluverkko Maakuntavertailua KESKI-SUOMEN LIITTO POHJOIS-SAVON LIITTO 25.10.2006 TUOMAS SANTASALO Ky Väestön vuosimuutos Keski-Suomessa ja Pohjois-Savossa vuoteen

Lisätiedot

KONNEVEDEN KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS, KUHMONTIE

KONNEVEDEN KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS, KUHMONTIE KONNEVEDEN KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS, KUHMONTIE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 2.1.2017 KUNTA Konnevesi (275) KYLÄ Kirkonkylä ALUE Kuhmontien katualue ja siihen liittyvät virkistysalueet

Lisätiedot

MISSÄ MENNÄÄN KAUPAN ALALLA Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla. Kaupan alan osaamisfoorumi 1.2.2012 Mervi Angerma-Niittylä

MISSÄ MENNÄÄN KAUPAN ALALLA Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla. Kaupan alan osaamisfoorumi 1.2.2012 Mervi Angerma-Niittylä MISSÄ MENNÄÄN KAUPAN ALALLA Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla Kaupan alan osaamisfoorumi 1.2.2012 Mervi Angerma-Niittylä KAUPAN ALAN ERITYISPIIRTEITÄ Kaupan alan kansantaloudellinen merkitys

Lisätiedot

1 Matkailutilasto heinäkuu 2016 Kaakko 135. Yöpymiset laskivat 11,1 prosenttia Kotka-Haminan seudulla

1 Matkailutilasto heinäkuu 2016 Kaakko 135. Yöpymiset laskivat 11,1 prosenttia Kotka-Haminan seudulla 1 Yöpymiset laskivat 11,1 prosenttia n seudulla Heinäkuussa 2016 n seudulla yövyttiin 27 tuhatta yötä, joista suomalaiset yöpyivät 23 tuhatta yötä ja ulkomaalaiset 3 400 yötä (venäläiset 1 700 yötä). Yhteensä

Lisätiedot

Laitakallion VP-alueen ja yleisen tiealueen (LT) asemakaavan muutos

Laitakallion VP-alueen ja yleisen tiealueen (LT) asemakaavan muutos 1 Laitakallion VP-alueen ja yleisen tiealueen (LT) asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kuva 1. Ote opaskartasta ja suunnittelualueen rajaus. Fonecta kartat 1. Miksi kaavoitukseen on

Lisätiedot

KAPTENSKANPOLUN ASEMAKAAVAN MUUTOS

KAPTENSKANPOLUN ASEMAKAAVAN MUUTOS PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus KAPTENSKANPOLUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo:..2017 päivitetty: 10.1.2017 on lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan

Lisätiedot

Porvoon matkailun tunnuslukuja Marraskuu 2012

Porvoon matkailun tunnuslukuja Marraskuu 2012 Porvoon matkailun tunnuslukuja Marraskuu 2012 Yöpymiset + 0,4 % tammi-marraskuussa Porvoon majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (116.500) lisääntyivät tammi-marraskuussa 0,4 % edellisvuodesta. Kasvua

Lisätiedot

NILSIÄN KAUPUNKI, TAHKOVUORI

NILSIÄN KAUPUNKI, TAHKOVUORI Nilsiän kaupunki, Tahkovuori 1 (6) NILSIÄN KAUPUNKI, TAHKOVUORI ASEMAKAAVAN MUUTOS, KORTTELI 288 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. HANKEKUVAUS Asemakaavan muutos koskee Tahkovuoren asemakaava-alueen

Lisätiedot

KAAVOITUSOHJELMA vv

KAAVOITUSOHJELMA vv LAIHIAN KUNTA 1 KAAVOITUSOHJELMA vv. 2016 2018 1. ASEMAKAAVOJEN MUUTOKSET JA LAAJENNUKSET Asemakaavojen muutoksia ja laajennuksia laaditaan tarpeiden, osayleiskaavan, raakamaan hankinnan ja määrärahojen

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3.

LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3. LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3.2014 18.3.2014 Lapuan kaupunki Maankäyttö- ja kiinteistöosasto Poutuntie

Lisätiedot

KESKUSTAAJAMAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELEISSA 21 JA 35

KESKUSTAAJAMAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELEISSA 21 JA 35 S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A RUOKOLAHDEN KUNTA KESKUSTAAJAMAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELEISSA 21 JA 35 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P20848 1 (8) P20848 Sisällysluettelo 1 SUUNNITTELUN KOHDE...

Lisätiedot

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS; VALTATIE 4:N LÄNSIPUOLEN TEOLLISUUS- JA VARASTOALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIONTISUUNNITELMA (OAS)

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS; VALTATIE 4:N LÄNSIPUOLEN TEOLLISUUS- JA VARASTOALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIONTISUUNNITELMA (OAS) KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS; VALTATIE 4:N LÄNSIPUOLEN TEOLLISUUS- JA VARASTOALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIONTISUUNNITELMA (OAS) Inarin kunta Tekninen osasto 13.7.2016 2 (6) Yleistä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta

Lisätiedot

HOLLOLAN STRATEGINEN YLEISKAAVA RAKENNEMALLIT YLEISÖTILAISUUS TEEMARYHMIEN TYÖPAJA MARKUS HYTÖNEN

HOLLOLAN STRATEGINEN YLEISKAAVA RAKENNEMALLIT YLEISÖTILAISUUS TEEMARYHMIEN TYÖPAJA MARKUS HYTÖNEN HOLLOLAN STRATEGINEN YLEISKAAVA RAKENNEMALLIT YLEISÖTILAISUUS TEEMARYHMIEN TYÖPAJA OHJELMA 16:00 Avaus ja esittely Prosessi, Strateginen yleiskaava? Lähtökohtia ja tavoitteita Rakennemallit ja vertailu

Lisätiedot

NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu 3.2.2015 TK

NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu 3.2.2015 TK NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS Neulaniemen rakennemallien kuvaus VE1 Vuoristotie Malli pohjautuu kahteen tieyhteyteen muuhun kaupunkirakenteeseen. Savilahdesta tieyhteys

Lisätiedot

HANHIJOEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, ALASTALO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

HANHIJOEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, ALASTALO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus HANHIJOEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, ALASTALO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo: 9.3.2016 päivitetty: 13.4.2016 on lakisääteinen (MRL

Lisätiedot

ALAVIESKAN KUNTA Keskusta-alueen osayleiskaava

ALAVIESKAN KUNTA Keskusta-alueen osayleiskaava ALAVIESKAN KUNTA Keskusta-alueen osayleiskaava Kysely alueen asukkaille ja maanomistajille Hyvä asukas tai maanomistaja! Alavieskaan ollaan tekemässä keskusta-alueen osayleiskaavaa. Alueen kaavoitustarve

Lisätiedot

JÄMIJÄRVI JÄMIJÄRVEN KUNTA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 ASEMAKAAVA Jämijärven Jämin Harjumökkialueen asemakaava

JÄMIJÄRVI JÄMIJÄRVEN KUNTA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 ASEMAKAAVA Jämijärven Jämin Harjumökkialueen asemakaava JÄMIJÄRVI JÄMIJÄRVEN KUNTA 07.10.2013 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 ASEMAKAAVA Jämijärven Jämin Harjumökkialueen asemakaava 1. SUUNNITTELUALUE SIJAINTI Suunnittelualue sijaitsee Jämin palvelukeskuksen

Lisätiedot

Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavan palveluverkkoselvitys. Minne menet, kauppa? 8.4.2013 Kimmo Koski

Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavan palveluverkkoselvitys. Minne menet, kauppa? 8.4.2013 Kimmo Koski Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavan palveluverkkoselvitys Minne menet, kauppa? 8.4.2013 Kimmo Koski Sisältö 1 Kaupan nykytila 2 Väestö, ostovoima ja liiketilan laskennallinen lisätarve 3 Kaupan kehittämishankkeet

Lisätiedot

PÄLKÄNEEN KUNTA, TOMMOLAN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 20.8.2008

PÄLKÄNEEN KUNTA, TOMMOLAN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 20.8.2008 PÄLKÄNEEN KUNTA, TOMMOLAN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 20.8.2008 SISÄLLYSLUETTELO 1. SUUNNITTELUALUE... 2 2. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET...3 3. LAADITUT

Lisätiedot

Lapin matkailustrategia Satu Luiro, Lapin liitto

Lapin matkailustrategia Satu Luiro, Lapin liitto Lapin matkailustrategia 2011-2014 28.9.2011 Satu Luiro, Lapin liitto Lapin matkailun visio 2014 Lappi Puhdasta ELÄMÄNVOIMAA lähelläsi. Lappi on Euroopan johtava kestävän luonto- ja elämysmatkailun kohde

Lisätiedot

Matkailutilasto Helmikuu 2016

Matkailutilasto Helmikuu 2016 Matkailutilasto Helmikuu 2016 SISÄLLYSLUETTELO Yhteenveto... 1 Tiivistelmä... 2 Matkailun avainluvut Oulussa... 3 Yöpymiset kansallisuuksittain... 5 Yöpymiset vertailuseuduilla... 6 Tietoa tilastoista...

Lisätiedot

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Maakuntajohtaja Esko Lotvonen Lapin liitto Keski-Suomen matkailuparlamentti 12.11.2008 Matkailun strategiatyön merkitys Matkailustrategia ohjaa maakunnan matkailun

Lisätiedot

Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden päätös Torsti Patakankaan valituksesta/khall 5.5.2014 162

Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden päätös Torsti Patakankaan valituksesta/khall 5.5.2014 162 Kunnanhallitus 368 10.11.2015 Kunnanhallitus 404 08.12.2015 Kunnanhallitus 414 22.12.2015 Kunnanhallitus 43 09.02.2016 Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden päätös Torsti Patakankaan valituksesta/khall 5.5.2014

Lisätiedot

SALLATUNTURIN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS Tieliikennealue ja kevyen liikenteen väylä

SALLATUNTURIN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS Tieliikennealue ja kevyen liikenteen väylä FCG Finnish Consulting Group Oy SALLATUNTURIN MATKAILUKESKUS POROPUISTO Sallan kunta SALLATUNTURIN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS Asemakaavan selostus 0615-P14120 Luonnos FCG Finnish Consulting Group

Lisätiedot

KIVINIEMI KIVINIEMEN PUISTON OSA, ASEMAKAAVAN MUUTOS

KIVINIEMI KIVINIEMEN PUISTON OSA, ASEMAKAAVAN MUUTOS Liite / Ymp.ltk 16.12.2014 / KIVINIEMI KIVINIEMEN PUISTON OSA, ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 16.12.2014 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitus- ja mittaustoimi 2014 1. SUUNNITTELUALUE

Lisätiedot

Lempäälän puoleisen Vuoreskeskuksen yleissuunnitelma

Lempäälän puoleisen Vuoreskeskuksen yleissuunnitelma LEMPÄÄLÄN KUNTA Lempäälän puoleisen Vuoreskeskuksen yleissuunnitelma Sisällysluettelo 1 Suunnittelualue ja -tehtävä... 1 2 Suunnittelutilanne... 1 3 Päävaiheet... 5 4 Osalliset ja vuorovaikutuksen järjestäminen...

Lisätiedot

Kunnanvaltuusto päätti

Kunnanvaltuusto päätti Kunnanvaltuusto päätti 15.11.2010 1.1. Långvikin ja Honskbyn osayleiskaavatyön pohjaksi selvitetään vuoden 2011 aikana alueen kaavatalouden keskeiset tekijät ja mitoitukset, jotka täsmentyvät osayleiskaavatyön

Lisätiedot

Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan

Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan Strategian laadintaa varten on tunnistettu neljä näkökulmaa, joiden kautta kaupungin toiminnalle asetetaan tavoitteita. Näkökulmat ovat: kuntalaisen hyvinvointi

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(5) Maankäyttöpalvelut 5.10.2010 MOTOCROSS ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS ASEMAKAAVA

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(5) Maankäyttöpalvelut 5.10.2010 MOTOCROSS ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS ASEMAKAAVA 1(5) MOTOCROSS ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 220 Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ASEMAKAAVA ALOITE TAI HAKIJA SUUNNITTELUN KOHDE Suunnittelualue Suunnittelun

Lisätiedot

Kaupan indikaattorit. Luottamusindeksit vähittäiskaupassa, autokaupassa ja teknisessä kaupassa

Kaupan indikaattorit. Luottamusindeksit vähittäiskaupassa, autokaupassa ja teknisessä kaupassa Kaupan indikaattorit Luottamusindeksit vähittäiskaupassa, autokaupassa ja teknisessä kaupassa Luottamusindeksit kaupan alalla Tammikuu 2010 Vähittäiskaupan indeksit (ml. autojen vähittäiskauppa): 1. Kokonaisindeksi

Lisätiedot

MYLLYLÄ KORTTELI 0608

MYLLYLÄ KORTTELI 0608 ORIMATTILAN KAUPUNKI MYLLYLÄ KORTTELI 0608 ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS Asemakaavamuutoksen selostus, joka koskee 29.8.2016 päivättyä asemakaavakarttaa. Asemakaavamuutos koskee osaa korttelista 0608.

Lisätiedot

ja työmatkalaisten tekemiä. Yöpymisen keskihinta toukokuussa 2016 oli 64,4 euroa

ja työmatkalaisten tekemiä. Yöpymisen keskihinta toukokuussa 2016 oli 64,4 euroa 1 Yöpymiset laskivat 20,9 prosenttia n seudulla Toukokuussa 2016 n seudulla yövyttiin 14 tuhatta yötä, joista suomalaiset yöpyivät 12 tuhatta yötä ja ulkomaalaiset 2 000 yötä (venäläiset 709 yötä). Yhteensä

Lisätiedot

1 Matkailutilasto syyskuu 2016 Kaakko 135. Rekisteröidyt yöpymiset laskivat 16,1 prosenttia Kotka-Haminan seudulla

1 Matkailutilasto syyskuu 2016 Kaakko 135. Rekisteröidyt yöpymiset laskivat 16,1 prosenttia Kotka-Haminan seudulla 1 Rekisteröidyt yöpymiset laskivat 16,1 prosenttia n seudulla Syyskuussa 2016 n seudulla yövyttiin 11 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 9 200 yötä ja ulkomaalaiset 2 100 yötä (venäläiset 899 yötä).

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

ASEMAKAAVA 651/AK HEIKKIMÄKI Vierumäen (30) kaupunginosa Härkälän kylän (404) tilat 3:128,3:181 ja 3:182 sekä osa tiealueesta 2:12

ASEMAKAAVA 651/AK HEIKKIMÄKI Vierumäen (30) kaupunginosa Härkälän kylän (404) tilat 3:128,3:181 ja 3:182 sekä osa tiealueesta 2:12 651/Ak ASEMAKAAVA 651/AK HEIKKIMÄKI Vierumäen (30) kaupunginosa Härkälän kylän (404) tilat 3:128,3:181 ja 3:182 sekä osa tiealueesta 2:12 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 14.9.2015, 22.4.2014 Suunnittelualue:

Lisätiedot

Saimaanharjun asemakaavan muutos

Saimaanharjun asemakaavan muutos S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A TAIPALSAAREN KUNTA Saimaanharjun asemakaavan muutos FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P233-P23333 1 (7) Sisällysluettelo 1 n tarkoitus... 1 2 Suunnittelualueen sijainti...

Lisätiedot

Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon. Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö

Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon. Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö Yleistä selvityksestä Tässä esityksessä kuvataan hankkeen

Lisätiedot

Osallistumis ja arviointisuunnitelma

Osallistumis ja arviointisuunnitelma 1 ROVANIEMEN KAUPUNKI ROVANIEMEN YLEISKAAVAN 2015 MUUTOS, TEOLLISUUSTIEN JA ALAKORKALONTIEN VARRESSA OLEVAT TYOPAIKKA ALUEET Osallistumis ja arviointisuunnitelma Suunnittelualue: Alustava suunnittelualue

Lisätiedot

MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN ANTAMAT LÄHTÖKOHDAT MRL 62, 63 ja 64 SEKÄ MRA 30

MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN ANTAMAT LÄHTÖKOHDAT MRL 62, 63 ja 64 SEKÄ MRA 30 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 (5) LIPERIN KUNTA PYHÄSELÄN TELMONSELÄN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN

Lisätiedot

1 Matkailutilasto kesäkuu 2016 Kaakko 135. Yöpymiset vähenivät 26,1 prosenttia Kotka-Haminan seudulla

1 Matkailutilasto kesäkuu 2016 Kaakko 135. Yöpymiset vähenivät 26,1 prosenttia Kotka-Haminan seudulla 1 Yöpymiset vähenivät 26,1 prosenttia n seudulla Kesäkuussa 2016 n seudulla yövyttiin 16 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 13 000 yötä ja ulkomaalaiset 3 200 yötä (venäläiset 1 200 yötä). Yhteensä

Lisätiedot

Matkailutilasto Tammikuu 2016

Matkailutilasto Tammikuu 2016 Matkailutilasto Tammikuu 2016 SISÄLLYSLUETTELO Yhteenveto... 1 Tiivistelmä... 2 Matkailun avainluvut Oulussa... 3 Yöpymiset kansallisuuksittain... 5 Yöpymiset vertailuseuduilla... 6 Tietoa tilastoista...

Lisätiedot

Tilastokatsaus 12:2010

Tilastokatsaus 12:2010 Tilastokatsaus 12:2010 15.11.2010 Tietopalvelu B15:2010 Pendelöinti Vantaalle ja Vantaalta vuosina 2001-2008 Vantaalaisten työssäkäyntikunta Vantaalaisista työskenteli vuonna 2008 kotikunnassaan 44,9 prosenttia.

Lisätiedot

TARKENNETUT RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT

TARKENNETUT RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT TARKENNETUT RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT 26.9.2011 Rakennemallivaihtoehtojen muodostamisen lähtökohdat Maankäytön kehittämiskohteet ja yhteystarpeet tulee tunnistaa Keskustojen tiivistäminen Korkeatasoisten

Lisätiedot

1 Matkailutilasto maaliskuu 2016 Kaakko 135. Yöpymiset laskivat 33,0 prosenttia Kotka-Haminan seudulla

1 Matkailutilasto maaliskuu 2016 Kaakko 135. Yöpymiset laskivat 33,0 prosenttia Kotka-Haminan seudulla 1 Yöpymiset laskivat 33,0 prosenttia Kotka-Haminan seudulla Maaliskuussa 2016 Kotka-Haminan seudulla yövyttiin 5 500 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 4 300 yötä ja ulkomaalaiset 1 200 yötä (venäläiset

Lisätiedot