SALLA-KELLOSELKÄ ALUEEN MAANKÄYTTÖSELVITYS 2013

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SALLA-KELLOSELKÄ ALUEEN MAANKÄYTTÖSELVITYS 2013"

Transkriptio

1 SALLA-KELLOSELKÄ ALUEEN MAANKÄYTTÖSELVITYS 2013

2 Etukannen kuvat Sallan kunta Sito Oy Rovaniemi

3 Sisällysluettelo 1. Johdanto Projektiryhmä Tiivistelmä Lähdeluettelo Tavoitteet Lähtökohdat ja analyysi Elinkeinorakenne ja väestö Palveluverkko Matkailu Liikenne ja logistiikka Maankäyttö Kunnallistekninen verkosto Strategiat ja suunnittelutilanne Sallan kunta, talousarvio 2013 ja taloussuunnitelma Salla matkailun kehittämisohjelma Kehitysnäkymät Kaupan kehitysnäkymät Matkailun, liikenteen ja logistiikan kehitysnäkymät Maankäytön kehitysnäkymät Haastattelututkimus ja sen tulokset Johtopäätökset Kaupan kehittämisperiaatteet Maankäytön kehittämisperiaatteet Liikenteen ja logistiikan kehittämisperiaatteet Toimenpiteet Uusi liikekeskus Sallaan Liikekeskuksen vaihtoehtoiset sijaintipaikat Maankäytön toimenpiteet Vaiheittaisuus Liikekeskuksen vaiheittain rakentuminen Maankäytön toteuttamisen vaiheittaisuus

4 1. Johdanto Jouko Piisilä, mittaustyönjohtaja Jouni Hokkanen, B.Sc.Arch RIA rakennusarkkitehti Tämän selvityksen tehtävänä on ollut päivittää vuodelta 1999 peräisin oleva Salla - Kelloselkä Selvityksen laadintaan konsulttitahon puolelta alueen maankäyttöselvitys 2010-luvulle. Ai- ovat osallistuneet: empaan verrattuna tässä selvityksessä on paino Pirkka Hartikainen, projektipäällikkö, Sito tettu kartta-, tilasto- ja kehityskuvapohjaista esioy (projektinhallinta ja liikenne) tystapaa toisin sanoen on tuotettu sellaista tie Jarmo Lokio, arkkitehti (maankäyttö) toa, jota voidaan hyödyntää monipuolisesti niin maankäytön suunnittelussa, vuorovaikutustilan Tuomas Santasalo, KM (kauppa) teissa kuin markkinoinnissa. Katja Koskela, KM (kauppa) Selvityksen tehtävänä on tukea Sallan ja Kello Polina Kiviniemi, KM (matkailu) selän alueiden rakenteellista kehittämistä siten, että se toimintaympäristönä palvelee parhaalla Ilkka Salanne, DI (logistiikka) mahdollisella tavalla elinkeinoelämän kehittymistä sekä asukkaiden ja matkailijoiden tarpeita pit- Projektiryhmä on kokoontunut selviotyksen laakälle tulevaisuuteen. Sallan ja Kelloselän alueen dinnan aikana kaikkiaan kolme kertaa. maankäyttöselvitys 2013 toimii suuret linjat määrittävänä puitesuunnitelmana, jota voidaan joustavasti toteuttaa ja soveltaa yritystoiminnan ja 1.2 Tiivistelmä muiden intressiryhmien tarpeiden mukaisesti. Selvityksen tilaajana on Sallan kunta ja maankäyttöselvitys on ollut osa AgroPark Alakurtti -hanketta. Työn ovat laatineet SITO Oy alikonsultteinaan arkkitehtitoimisto Jarmo Lokio ja Tuomas Santasalo Oy. Työn laadintaan ovat konsultin puolelta osallistuneet projektihallinnan, maankäytön, kaupan, matkailun ja liikenteen asiantuntijat. Salla-Kelloselkä -alueen maankäyttöselvityksessä on pyritty esittämään havainnollisesti ja mahdollisimman yksiselitteisesti suunnittelualueen kehittämisperiaatteet ja toimenpiteet. Jatkossa on tärkeää käynnistää vuoropuhelu niin potentiaalisten sijoittajien/investoreiden, olevien ja tulevien toimijoiden kuin paikallisten asukkaiden ja Työ on laadittu vuoden 2013 aikana ja se on esi- yhteisöjen kanssa. Tämän selvityksen tehtävänä telty AgroPark Alakurtti hankkeen on tarjota havainnollista tietoa näihin vuorovaikutustilanteisiin. Arctic Dawn -seminaarissa Sallassa. Kuva 1: Salla-Kelloselkä alueen maankäyttöselvityksen aluerajaus. Kaavoituksen lähtökohdaksi tulee ottaa positiivista kasvua kuvaavia ennusteita. Näin elinkeinoilla on kunnassa mahdollista kehittyä. Mikä1.1 Projektiryhmä li lähtökohtana ovat hyvin varovaiset ennusteet, ei ehkä todellista kysyntää vastaavaa kauppaa Salla-Kelloselkä alueen maankäyttöselvityksen pystytä kuntaan sijoittumaan ja kehitys suuntaulaadintaa on ohjannut Sallan kunnan nimeämä tuu kunnan ulkopuolelle muihin monipuolisempiin keskuksiin. Salla on ensimmäinen keskus, ohjausryhmä: johon matkailijat tulevat tai ajavat läpi. Kari Väyrynen, kunnanjohtaja Keskeisin maankäytön kehittämisperiaate Sallan Pekka Huhtala, hallinto- ja kehittämisjoh- kuntakeskuksen alueella on kantatie 82 etelätaja puolisen alueen (keskustan puoleisen) kaupallisten palvelujen kehittäminen ja niihin liittyvät Olli Aatsinki, tekninen johtaja kantatien liittymäjärjestelyt. Erkki Yrjänheikki, rakennustarkastaja 1.3 Lähdeluettelo Salla voi kaupan tarjonnan parantuessa toimia hyvin täydennysostopaikkana sekä ensimmäise- Salla - Kelloselkä alueen maankäyttöselvityksesnä ja viimeisenä kauppakohteena rajaa ylittäes- sä on laadittu teemataustaselvityksiä (luettelon sä. Sallalla on sijaintietu verrattuna esimerkiksi lopussa) ja viitattu mm. seuraaviin asiakirjoihin: Kemijärveen. Mikäli tarjonta on riittävän moni Sallan kunta, talousarvio 2013 ja talouspuolista, voi Salla toimia myös pääostossuunnitelma ( , KV paikkana päivämatkailijoille, koska matka moni 53) puoliseen keskukseen (Rovaniemelle) on venä Salla matkailun kehittämisohjelma, läisille päivämatkailijoille liian suuri. Sallan kunta 2013 Yritystoimitila-, varasto- ja teollisuustonttien osalta välitöntä kehittämistarvetta ei ole, vaan Sallatunturi kehittämisohjelma, resurssit tulisi kohdentaa niiden markkinointiin. Sallan kunta

5 luista näkökulmista: Kuva 2. Sallan väestöennuste Tilastokeskus. - Kunnan identiteetin, yhteisöllisyyden ja imagon vahvistaminen - Kunnan omaleimaisuuden esiin nostaminen ja käyttäminen kuntamarkkinoinnissa - Luovien ratkaisujen löytäminen maankäytön kehittämisessä - Vuorovaikutuskeinojen esiintuonti Sallan ja Kelloselän alueen kehittämisessä kuntalaisten, yrittäjien sekä eri organisaatioiden kanssa - Paikalliset olosuhteet huomioivien kehityskuvien määrittely - Matkailijoiden tarpeiden kartoittaminen ja tarveperustaisten palvelujen kehittäminen Sallan kunnan kaavoituskatsaus 2011, kaavoitusohjelma , ( KH 199) Salla, kirkonkylän osayleiskaava, Suunnittelukeskus Oy ( , KV 68) Salla-Kelloselkä alueen maankäyttöselvitys 1999 (Maa ja Vesi Oy, Jaakko Pöyry Group) Miksi venäläiset matkustavat PohjoisSuomeen?, haastattelututkimus Sallan kansainvälisellä rajanylityspaikalla kesällä 2011, Paula Aspholm-Heimonen, Pro gradu-tutkielma, Lapin yliopisto 2012 Asuntotuotanto 2030, Asuntotarpeeseen vaikuttavia tekijöitä, T. Vainio, K.Belloni, L.Jaakkonen, VTT Expert Services Oy, Espoo 2012 Väestöennuste , Työlliset toimialan mukaan , TilastokeskusStatistikcentralen 2013 Lapin itärajan rajanylityspaikkojen rajanylitykset vuosittain 2007-maaliskuu 2013 Sallan ja Raja-Joosepin rajanylityspaikkojen henkilöliikenne kuukausittain Laplandia center, Jouni Hokkanen, Sallan kunta 2013 Suunnitelma tulostuu maankäyttöselvityksenä, Salla-Kelloselkä alueen maankäyttöselvijoka päivittää suuntaviivat Sallan ja Kelloselän tyksen päivitys, matkailu, Polina Kiviniemi, alueen kehittämiselle pitkälle tulevaisuuteen. Sito Oy 2013 Tavoitteena on rakenteellinen kehittäminen siten, Salla-Kelloselkä maankäyttöselvitys, Kau- että se toimintaympäristönä palvelee parhaalla pan selvitys, Tuomas Santasalo Oy 2013 mahdollisella tavalla elinkeinoelämän kehittymistä sekä asukkaiden ja matkailijoiden tarpeita. Salla-Kelloselkä maankäyttöselvitys, LoSallan ja Kelloselän alueen maankäyttöselvitys gistiikka, Ilkka Salanne, Sito Oy toimii suuret linjat määrittävänä puitesuunsalla-kelloselkä maankäyttöselvitys, Lii- nitelmana, jota voidaan joustavasti toteuttaa ja kennehankkeet, Pirkka Hartikainen, Sito soveltaa yritystoiminnan ja muiden intressioy 2013 ryhmien tarpeiden mukaisesti. Salla-Kelloselkä maankäyttöselvitys, Sallalaisten asiantuntijoiden haastattelu, Jarmo Lokio, Sito Oy Lähtökohdat ja analyysi Rajaliikenteen kasvuskenaariot, Sito Oy Elinkeinorakenne ja väestö 2. Tavoitteet Sallan väestöennuste (Tilastokeskus 2011) pohjautuu havaintoihin syntyvyyden, kuolevuuden ja muuttoliikkeen menneestä kehityksestä. Ennusteessa ei ole huomioitu taloudellisten, sotavoitteena on ollut analysoida ja laatia realistinen maankäytön kehittämisselvitys Salla- siaalisten eikä muiden yhteiskunta- tai aluepoliittisten päätösten vaikutuksia tulevaan väestönkekelloselkä-alueelle (kuva 1). hitykseen. Laskelmat osoittavat lähinnä sen, mikeskeisenä tavoitteena on ollut painottaa kartta-, hin kehitys johtaa jos se jatkuu nykyisen kaltaitilasto- ja kehityskuvapohjaista esitystapaa. sena. Tavoitteena on myös löytää uusia näkemyksiä maankäyttöselvityksen päivitystyölle alla luetel5 Selvitysalueen osalta Sallan kirkonkylän alueella asuu 1844 asukasta ( ) ja Kelloselän kylän alueella noin 140 asukasta. Kuva 3. Itä-Lapin kuntien väestönmuutos Lapin liitto.

6 Kuvat 6 ja 7. Vähittäiskaupan ja palveluiden myynti Sallassa vuonna 2011 yllä ja alla vähittäiskaupan liikevaihto Sallassa 2000-luvulla. T.Santasalo Erikoiskaupassa sekä autokaupassa ja huoltamotoiminnassa ostovoiman siirtymät ovat negatiiviset. Tarjonta ei vastaa kuntalaisten kysyntään, vaan erikoiskauppaostoksilla asioidaan usein muualla. Venäläisten matkailijoiden rahankäyttö ei suuresti näy vielä vuoden 2011 tilastoissa Kuva 8. Ostovoimasiirtymät Sallassa Kuva 4. Työlliset toimialan mukaan Sallan kunnassa Tilastokeskus. Sallan kunnan elinkeinorakenteessa julkisen sektorin osuus on suurin ja vakain. Seuraavaksi suurimmat ovat tukku- ja vähittäiskauppa, majoitus- ja ravitsemustoiminta ja kuljetus- sekä varastointitoiminnat ja luonnollisesti maa-, metsä- ja kalataloustoiminnat. Vastaavasti teollisuuden ja palvelujen osuus elinkeinorakenteesta on alhainen. Sallan kunnassa toimipaikkojen lukumäärä on noin 1300 (v kpl). 3.2 Palveluverkko Sallan kaupan nykytilaa on analysoitu sekä tilastojen että kartoituksen pohjalta. Tilastosta on saatu vähittäiskaupan myynti. Myynnin ja ostovoiman avulla voidaan laskea ostovoiman siirtymät, eli se kuinka hyvin kauppa Sallassa myy suhteessa alueen ostovoimaan. Kartoituksen pohjalta on analysoitu kaupan sijoittumista Sallassa. Kartoituksen pohjalta saadaan myös tietoa vähittäiskaupan ja muiden kaupallisten palvelujen pinta-aloista. taan jonkin verran päivittäistavarakaupoista. Näin siirtymät suuntautuvat osin erikoiskaupasta päivittäistavarakauppaan. Vähittäiskaupan toimipaikat ja myynti Sallan kaupallinen rakenne Sallassa oli vuonna 2011 yhteensä 16 vähittäiskaupan toimipaikkaa, joista kuusi kuului päivittäistavarakaupan toimipallan, kolme tilaa vaativaan kauppaa ja seitsemän erikoiskauppaan. Vähittäiskaupan myynti kunnassa oli noin 20 milostovoima ja ostovoiman siirtymät joonaa euroa. Sallassa vähittäiskaupan myynti oli vuonna 2011 Vähittäiskaupan lisäksi kunnassa on yksi autoyhteensä noin 20 miljoonaa ja sallalaisten vähittarvikeliike sekä huoltamotoimintaa. Lisäksi täiskaupan ostovoima lähes 24 miljoonaa euroa. kunnassa on palveluyrityksiä ja ravintolatoiminostovoiman nettosiirtymä kunnassa on siten 3,5 taa. Autokaupan ja huoltamotoiminnan myynti on miljoonaa euroa eli 15 % ostovoimasta. Ostovoiarvion mukaan noin kaksi miljoonaa euroa ja palmaa suuntautuu ulos kunnasta läheisimpiin suuveluyritysten noin miljoona euroa. Ravintoloiden rempiin keskuksiin kuten mm. Rovaniemelle ja ja kahviloiden myynti oli kunnassa vuonna 2011 Kuusamoon. Vastaavasti alueella on jonkin veryli 2 miljoonaa euroa. ran loma-asukkaita ja matkailijoita, jotka käyttä2000- luvulla vähittäiskaupan liikevaihto on Sal- vät kaupan palveluita Sallassa. Loma-asukkaat lassa kasvanut, vaikkakin väestö on vähentynyt. käyttävät pääosin päivittäistavarakaupan ja rapääosin kasvu tapahtui Sallassa vuosituhannen vintolatoiminnan palveluita. Lisäksi Sallassa on alkuvuosina. Liikevaihdon kasvu tasoittui joitakin erikoisliikkeitä, jotka vetävät matkailijoita. luvun puolivälissä, ja tämän jälkeen liikevaihto Päivittäistavarakaupan tarjonta Sallassa on vahjatkoi jälleen kasvuaan. Kasvu pysähtyi vuonna vaa suhteessa ostovoimaan. Päivittäistavara2008 ja nykyinen vähittäiskaupan liikevaihto Salkauppaan tulee ostovoimaa kunnan ulkopuolelta, lassa on vuoden 2007 tasolla. mm. loma-asukkailta. Osin siirtymä on positiivinen myös sen takia, että Sallan päivittäistavarakaupan tuotevalikoima on laajempi kuin yleensä päivittäistavarakaupassa, joten myös käyttötavaroita eli erikoiskaupan tuotteita oste- Kaupalliset palvelut ovat Sallassa pääosin Sallan kirkonkylään. Suurin osa myymälöistä on sijoittunut Kuusamontien varteen. Huoltamotoimintaa on myös kantatien 82 varressa, mutta sekin on sijoittunut kirkonkylään. Teollisuustiellä on retkeilyliike tuotantotilojen yhteydessä sekä pesulatoimintaa. Kirkonkylän lisäksi palveluita on myös Sallatunturin alueella, jossa palvelut painottuvat ravintolatoimintaan ja matkailuun. 6 Sallan kirkonkylässä on yhteensä 41 vähittäiskaupan ja palvelualan liikettä. Vähittäiskauppoja on yhteensä 20 ja palvelualan yrityksiä 21. Kaupoilla ja kaupallisilla palveluilla on kirkonkylässä liiketilaa yhteensä noin kerrosneliömetriä. Lisäksi liiketiloja on jonkin verran muussa kuin kaupallisten palveluiden käytössä. Yksi liiketila oli kartoitushetkellä tyhjänä. Kokonaisuudessaan kirkonkylässä on liiketilaa yhteensä lähes kerrosneliömetriä. Pinta-alaa on eniten päivittäistavarakaupalla, joka kattaa noin 30 % kirkonkylän liikepinta-alasta. Palveluilla on pinta-alaa yhteensä saman verran kuin päivittäistavarakaupalla. Erikoiskaupan pinta-alaa on yhteensä noin 3600 eli vähän vähemmän kuin päivittäistavarakaupan ja palveluiden pinta-alaa.

7 MEKin mukaan venäläisten kulutus on keskimäärin euroa/hlö/pvä. Rajavartiolaitoksen mukaan vuonna 2012 Sallan rajanylityspaikan kautta rajan ylitti henkilöä; kasvua edelliseen vuoteen verrattuna oli 51 %. Kasvu johtuu käytännössä Venäjän kansalaisten lisääntyneestä matkailusta (Salla +51 %, vrt. Raja-Jooseppi +39 %). Kuva 11. Yöpymiset Lapin matkailukeskuksissa rajaseudun lisäksi myös muun muassa pääkaupunkiseudulle. Ostosmatkailu keskittyy tulevaisuudessakin rajan lähelle ja pääkaupunkiseudulle (Lähde: TAK Oy). Paula Aspholm-Heimonen toi Pro gradussaan Miksi venäläiset matkustavat Pohjois-Suomeen haastattelututkimus Sallan rajanylityspaikalla kesällä 2011 esille, että venäläisten kulutus kekuva 9. Sallan kirkonkylän kaupallinen rakenne kesäkuus- 3.3 Matkailu sällä 2011 oli keskimäärin 520 euroa/matka ja sa T.Santasalo 120 euroa/hlö/pvä. Venäläisistä noin 40 % ilmoitkuva 10. Liiketilat Sallan kirkonkylässä T.Santasalo. Ulkomaisten matkailijoiden yöpymisten osuudesta lappilaisissa majoitusliikkeissä on venäläisten ti pysähtyneensä Sallassa Kuva 12. Yöpymistet asuinmaittain Sallassa osuus ollut selvässä kasvussa viime vuosina. Vuonna 2012 venäläisten osuus oli jo toiseksi Yöpymiset Sallassa asuinmaittain suurin englantilaisten jälkeen. Lapin matkailukeskusten yöpymisistä osuus on suhteellisen pieni. Sallan Yhte ensä Tota l Suomi - Finla nd Venäläiset tekivät vuonna 2012 Suomeen 5,1 Ulkomaat - Foreign countries miljoonaa matkaa, mikä oli 16 % enemmän kuin Saksa - Germany vuotta aiemmin. Suomi on venäläisten ylivoimai- Alankomaat - Netherlands sesti suurin ulkomaan matkakohde, sillä seuraaville sijoille sijoittuviin Turkkiin ja Kiinaan venäläi- Venäjä - Russia set tekivät "vain" 3,3 ja 2,3 miljoonaa matkaa Ranska - France Iso-Britannia - Great Britain (Lähde: Matkailun edistämiskeskus). Suurin osa venäläisten Suomeen tekemistä mat- Ruotsi - Sweden koista on ostosmatkailua. Rahavirtoja kulkeutuu USA Sveitsi - Switzerland 7 Italia - Italy Norja - Norway Kreikka - Greece Viro - Estonia Sallassa venäläiset ovat jo toiseksi suurin ryhmä alankomaalaisten jälkeen

8 Yöpymiset Rajanylitykset Kuva 13. Lapin itärajan rajanylitykset 2007 maaliskuu 2013 Rajavartiolaitos. Kuva 15. Venäläisten yöpymiset ja kaikki rajanylitykset Sallassa Kuva 14 (vasemmalla). Otteet Itä-Lapin maakuntakaavasta ja Soklin hankkeen maakuntakaavasta keskeisine merkintöineen ja määräyksineen. 3.5 Maankäyttö 3.4 Liikenne ja logistiikka Itä-Lapin maakuntakaava ja Soklin kaivoshankkeen maakuntakaava Itä-Lapin maakuntakaava on saanut lainvoiman ja Soklin kaivoshankkeen maakuntakaava Maakuntakaavojen SallaKelloselkä -aluetta koskevilla mk- ja mv-määräyksillä on yleispiirteinen ohjaava merkitys ja cmerkinnällä kaupallisia palveluja ohjaava vaikuhenkilöliikenteen kasvu Suomen ja Venäjän raj- tus Sallan kirkonkylälle. Myös bk-merkinnällä on alla on ollut ennätysmäisessä nousussa viime logistiikkapalveluja ohjaava vaikutus. vuosien aikana. Venäläisten rajanylitysten kasvu on tässä ratkaisevaa, koska he muodostavat jo Lisäksi maakuntakaavaan on merkitty Kelloselän % osuuden rajanylittäjistä. Venäläisten alueelle todennäköinen mineraalivarantoalue (ek palkkatason ja ostovoiman nousu sekä ulko- 1) ja tärkeä tai vedenhankintaan soveltuva pohmaan passien ja viisumimyöntöjen kasvava javesialue. Sallan kirkonkylän kohdalla olevalla määrä viittaavat siihen, että viime vuosien vahva pohjavesialueella tarkoitetaan nykyistä Petäjäkasvutrendi voi jatkua myös seuraavien vuosien maan vedenottamoa. aikana. Sallan liikennemäärissä näkyy selvästi venäläisen liikenteen voimakas kasvu, joka on alkanut Sallan rajanylityspaikan avaamisesta v.2002 ja on kasvanut voimakkaasti koko 2000-luvun ajan. Liikenteen määrä on lähes kolminkertaistunut. Sallan rajanylityspaikan kautta kulkee Barents Freeway (Barentsin tie) liikenneväylä. Suomen puolella kantatie 82 Rovaniemeltä Sallaan kuuluu eurooppalaiseen kattavaan TEN-T tieverkkoon.kuitenkin raskaan liikenteen määrä on pysynyt vähäisenä. Sallan LAM mittauspisteessä liikkuu keskimäärin neljä raskasta ajoneuvoa vuorokaudessa. 8

9 Suunnittelualuetta koskevat yleiskaavat Osayleiskaavassa on asuminen ja teollisuus se- Kuvat 16 (vasemmalla) ja 17 (yllä). Otteet Sallan kirkonkylän strategisesta osayleiskaavasta keskeisine merkintöisallan kunnassa ei ole koko kunnan kattavaa kä niiden laajentumismahdollisuudet tarkasteltu neen ja määräyksineen. yleiskaavaa, vaan suunnittelualueella on kattavasti. Sen sijaan julkisten palvelujen alueita on suhteellisen merkittävä määrä. voimassa kaksi osayleiskaavaa: 1) Sallan kirkonkylän strateginen osayleiskaava, jonka kunnanvaltuusto on hyväksynyt Sallan kirkonkylän strategisella osayleiskaavalla on maankäytön suunnittelua, ts.asemakaavoitusta ja kaavamuutoksia ohjaava vaikutus. Strategisuudella tarkoitetaan, ettei osayleiskaavalla ole sellaisia oikeusvaikutteita, jolla voitaisiin suoraan myöntää rakennuslupia, vaan rakentaminen tapahtuu suunnittelutarve- ja poikkeuslupamenettelyllä asemakaava-alueiden ulkopuolella. Osayleiskaavan voimakkain maankäytöllinen vaikutus on sen ohjaavuus kaupallisten palvelujen osalta C- ja PL-alueille. 9

10 Kuva 17. Kelloselän strateginen osayleiskaava. Kaava on laadittu käsin piirtämällä ja se on skannattu bittikarttamuotoon. Merkintöjä ja määräyksiä ei ole ollut käytettävissä. Kyseessä on rakennuslain aikainen osayleiskaava, jonka merkinnät ja määräykset vaikuttavat olevan tämän kaavan osalta selkeitä ja suhteellisen yksiselitteisiä. Keltaiset aluevaraukset (MT) ovat maatalousalueita, ts. peltoviljelyyn osoitettuja aluevarauksia. Pienet vaaleanruskeat aluevaraukset (A) ovat asumiselle varattuja alueita, joissa on käytetty indeksiä /1...5 osoittamaan, montako rakennuspaikkaa ko. alueen osalla on. Sinisellä merkityt alueet ovat erityisalueita (E), joissa esim. puoliympyrän muotoinen alue on varattu ampumarataaluetta varten. Osalyeiskaavasta erottuu selkeästi kantatie 82 ja rautatieyhteys, jonka eteläpuolelle sijoittuu harmaana aluevarauksena teollisuustoimintojen (T) alueet, jotka jo tuolloin on kunta varannut mahdolliseksi logistiikkapalvelujen alueeksi. Kuva 18. Ortokuvaan on rajattu Kelloselän alueesta osayleiskaavan mukainen alue, jossa Sallan kunta on tehnyt maanhankintoja mahdollista logistiikkapalvelujen aluetta varten. Alueen täysimittainen käyttöönotto edellyttänee asemakaavan laadintaa ko. alueelle MML ) Kelloselän strateginen osayleiskaava, jonka kunnanvaltuusto on hyväksynyt Kelloselän alueella ei ole voimassa olevia asemakaavoja Vaadinselän Lakilampien ranta-asekelloselän strateginen osayleiskaava on iästään makaavaa (hyv ) lukuun ottamatta. (17 vuotta) huolimatta säilyttänyt suhteellisen hy- Kelloselän alueelle kohdistuu vähäistä loma-asuvin ajantasaisuutensa. Pääsyy löytynee siinä, et- mista ja matkailupalveluja palvelevaa maankäytei Kelloselkään ole toistaiseksi kohdistunut vä- töllistä painetta. Näiden luvitus tapahtuu suunhäistä suurempaa maankäytöllistä painetta. nittelutarve- ja poikkeuslupamenettelyllä. 10

11 Ajantasa-asemakaava Sallan kirkonkylän ajantasa-asemakaava on vuodelta Alkuperäinen kirkonkylän asemakaava on vuodelta 1966, jonka jälkeen sitä on laajennettu ja muutettu useaan otteeseen sen jälkeen (Sallan kunnan kaavoituskatsaus 2011). Ajantasa-asemakaavaa analysoidessa voidaan todeta, että kirkonkylän asemakaava-alueella löytyy monipuolisia vaihtoehtoja asumisen tiivistämiselle ja teollisuuden sekä yritystoimitilojen kehittämiselle. Vaikuttaisi siltä, että jopa Liikennevirtojen pysäyttämisen kannalta keskeihienoista ylitarjontaa olisi rivitalotyyppisestä (AR) sen kantatie 82:N liittymämahdollisuudet kirkontonttitarjonnasta. kylälle ovat kaavallisesti hyvät jopa erinokirkonkylän kaupallisten palvelujen kehittämisen maiset. Kiertoliittymä ja liittymämahdollisuudet osalta löytyy KL-tonteilla suhteellisen hyvin ovatkin vahvuutena kirkonkylän puolen kehittälaajennuskapasiteettia ( k-m2/tontti). miselle. Se tosin edellyttää liittymäkaistoja kantayleisesti voidaan todeta, että KL-tontit sijaitsevat tie 82:lle (tiealueen leventäminen mahdollista). yhdyskuntarakenteeseen ja saavutettavuuden kannalta suhteellisen hyvin. Mutta osassa tontteja niiden toteutumisen kynnyksenä on ratkaista kaavatonttien muotoon, kokoon ja osin myös niiden sijaintiin liittyvät haasteet. Kuvat 19 ja 20. Oikealla Sallan kirkonkylän ajantasa-asemakaava. Vasemmalla on suurennos kuntakeskuksen alueesta. Kuvaan on rajattu alue, johon on kiinnitetty erityistä huomiota kaupallisesta ja liikenteellisestä näkökulmasta. 11

12 Kuvat 20 ja 21. Yllä Kelloselän ja oikealla Sallan kirkonkylän kunnallistekniset verkostokartat. Kelloselässä on vesijohtoverkosto, joka muodostaa samalla kylässä vesilaitoksen toiminta-alueen. Kirkonkylän alueella on kattava vesi- ja jätevesiverkosto. 3.6 Kunnallistekninen verkosto Kirkonkylän alueella on vesi- ja viemäriliittymämahdollisuudella varustettua asuinonttitarjontaa tarjolla etenkin raviradan länsipuolisella alueella (Luomukylän alue) ja Kuusamontien itäpuolella Kuntakeskuksen länsipuolella sijaitsee PetäjäHetteentien varrella (kaavassa Ruuhijoentie). maan vedenottamo ja I lk pohjavesialue, jonka antoisuus on n.900 m3/vrk, lisäksi Salmivaaran Pääasiassa pienyritystoimitilaa-, -teollisuutta ja palvelevaa yritystonttitarjontaa vedenottamosta saadaan n. 50 m3/vrk. Nykyi- varastointia seen kulutukseen (n.450 m3/vrk) nähden valmiin kunnallistekniikan äärellä on tarjolla vedenantoisuus riittää vastaamaan voimak- Kemijärventien eteläpuolella raviradan vieressä ja Luomukylän länsipuolella Tuomiotien varrella. kaaseenkin kasvuun. Sallan kirkonkylän alueella on kattava kunnallistekninen verkosto (ks. kuva xx), ts. vesi- ja viemäriverkosto. Kunnan jätevedenpuhdistamo sijaitsee Ahvense- Kelloselän alueella on kiinteistökohtainen jäteläntien ja Ruuhijoen välisellä alueella kuntakes- vesihuolto. Vedenhankinnasta huolehtii Vaadinkuksen pohjoisosassa. selästä Tuohikylään ja raja-asemalle ulottuvalla Keskeinen osa kirkonkylää on kaukolämmön alueella vesiosuuskunta, jonka vesijohdon piirispiirissä (rak.v.1983). Kaukolämmön tuotannosta, sä on n. 95% alueen kiinteistöistä. Vedenottamo jakelusta ja huollosta vastaa Sallan Aluelämpö sijaitsee Kelloselän koulun vieressä (Lähde: SallaKelloselkä alueen maankäyttöselvitys, Maa ja Vesi Oy, Oy. Kaukolämpöverkosto ulottuu idässä Pöyry Group 1999). Teollisuustien alueelta Sallatunturin koululle etelässä ja lännessä Märkäjärventielle ja Petäjämaan alueelle. 12

13 kaikki niin matkailijan kuin vapaa-ajan asukkaankin tarvitsemat tuotteet ja palvelut. 4. Strategiat ja suunnittelutilanne 4.1 Sallan kunta, talousarvio 2013 ja ta- 4.2 Salla matkailun kehittämisohjelma loussuunnitelma Sallan kunna visio 2015 on Sallan kunta on ennakkoluuloton, elinkelpoisten palvelualueiden kunta, joka edistää asukkaidensa hyvinvointia ja omaehtoista asumista sekä tukee paikallista yrittäjyyttä ja matkailijoiden viihtyvyyttä. Salla-Kelloselkä alueen maankäyttöselvitykseen on koottu keskeisimmät maankäyttöä koskevat osat matkailun kehittämisohjelmasta. Salla matkailun kehittämisohjelman (Sallan kunta 2013) tavoitteena on luoda toiminnallitoiminta-ajatuksena on mm. taata kuntalaisilleen set ja infrastruktuuriset edellytykset Sallatunturin edellytykset hyvään elämään, toimintaympäris- ja koko Sallan matkailun omaleimaiseen kastön elinkeinoelämän tarpeisiin ja tarjota osaltaan vuun. matkailijoille viihtyisän lomaympäristön. Sallassa on luotu kokonaisvaltainen Salla-bränMenestystekijöiksi tulevaisuudessa nähdään di. Brändistrategiassa määritetyt pääpainopisteet ystävälliset ja viihtyvät ihmiset, kansainvälinen määrittyvät brändin ydinteemojen mukaan. Ydinrajanylityspaikka, alueen muista keskuksista teemoja ovat wildest wilderness, hiihdon erottuva matkailu, kaivostoiminnan tuomat mah- alkukoti ja omaperäinen lintukoto, joista dollisuudet ja ennakkoluuloton asenne palvelu- Salla haluaa olla tunnettu ja viestittää eri kohderyhmille. Salla on brändin mukaisesti puhdas, jen järjestämisessä. villi erämaa, pitkät perinteet omaava hiihtoaktivikunnalliset palvelut on jaettu neljään palvelua- teettikohde ja omaperäinen ja muista erottuva lueeseen, joka on osin hajautettu saatavuuden Lapin matkakohde (Salla matkailun kehittäturvaamiseksi ja kaiken ikäisen asumisen mah- misohjelma, Sallan kunta 2013). dollistamiseksi kunnan alueella. Sallan matkailun visio ja imago Toimenpiteinä kunnan palvelutuotannossa on otettu vuoden 2012 aikana käyttöön monipalve- Sallatunturi on täyden palvelun matkailukeskus, mistä löytyvät yhdessä kuntakeskuksen kanssa lutoiminta. Visio 2. Poropuiston kohdalle alikulku. Alikulku mahdollistaa turvallisen siirtymisen tien itäpuolisille reiteille. Salla on kansainvälinen täyden palvelun matkailukeskus Venäjän naapurissa. Salla luo asiakkaisiinsa kestävän ja aina houkuttelevan suhteen. 3. Liikuntareittien huolto. Reitistö on kattava ja sen huoltoon kiinnitetään jatkossa enemmän huomiota kuin reitistön täydentämiseen. Imago 4. Lisärinteet. Rinnekapasiteetin tulee vastata kasvaviin matkailijamääriin. Iso-Pyhätunturille on aloitettu rinteiden suunnittelu. Imago lähtee luonnollisesti visiosta: Salla on aitoa Lappia ja säväyttää joka kerran. Kokemukset Sallasta ovat niin myönteisiä, että niistä puhu- Kaavoituksen tavoitteena on Sallatunturin alueen vahvistaminen luonnonläheisenä, vetovoimaisetaan myös muille. na ja kansainvälisenä matkailukeskuksena. TaTavoitteet voitteena on luoda tiivis ja ilmeeltään omaleimaiperusedellytys matkailun menestyksekkäälle ke- nen keskusta, jossa palvelut ovat kävelyetäisyyhittämiselle ja kehittämisohjelman toteutumiselle dellä, kuten myös reittien lähtöpisteet ja aktivion yhteistyö, joka on kireässä matkailukeskus- teettipalvelut. Tavoitteena on lisäksi kehittää kirkilpailussa menestymisen elinehto. Ohjelman konkylän yhdyskuntarakennetta vetovoimaisena kantavana teemana on jalostaa Sallan vahvuu- ostos- ja palvelualueena matkailijoille, kirkonkydet myytäviksi tuotteiksi Sallalle ominaisille koh- län asukkaille ja muissa kylissä asuville kuntalaisille. Matkailijoille ostaminen, shoppailu on tärderyhmille ja markkinoille. keä ohjelmanumero. Siksi Sallatunturin ja kunmaankäytön strategiset painopisteet takeskuksen välillä tulee olla joustava julkinen Sallan kunnasta on valittu matkailun kehittämi- liikenne erityisesti charter-matkustajille. Lisäksi Sallatunturin alueelle tulee luoda mahdollisuus sen painopisteiksi seuraavat vyöhykkeet: perustarvikkeiden hankintaan. 1) Poropuisto-Sallatunturi-kirkonkylä Toimenpideohjelma 2) Oulanka-Hautajärvi Salla matkailun kehittämisohjelmassa on 3) Naruska-Tuntsa esitetty mm. seuraavia toimenpiteitä: Sallatunturi-Salla alueen osalta maankäyttö kes- Sijoittajamarkkinointi, jossa kunta laatii investoijilkittyy viiteen osa-alueeseen: Sallan kirkonkylä, le esittelymateriaalia ja laatii markkinointistratesallatunturi, Pyhäjärvi ja Hangasjärvi sekä Poro- gian majoituskapasiteetin ja kaupan palveluiden puisto. lisäämiseksi. Kehittämisen painopisteet Kehittämisen painopisteistä tätä maankäyttöselvitystä koskettaa erityisesti 7.9 Kilpailuedellytyksiä parantavat infrastruktuuri-investoinnit, johon on lueteltu seuraavat investoinnit: 1. Kevyen liikenteen väylä Sallatunturi-kirkonkylä. Väylä on välttämätön jo tiellä liikkuvien Kuva 21. Salla 2020 matkailun kehittämisohjelman turvallisuuden vuoksi. tavoitteet yöpymisien, tulojen ja vuodepaikkojen osalta. 13

14 osa-alueiden luonne ja se, miten matkailu- ja muut palvelut keskittyvät. Ydinkeskustan asemakaavoituksessa on tavoitteena vähintään 1500 vuodepaikkaa jaettuna noin viiteen hotelliin. Varsinaisen hotellimajoituksen lisäksi tarvitaan huoneistohotellityyppistä majoitusta, sekä liiketiloja. 2. Rakentamistapa-, opastus-, valaistus- ja maisemansuunnitteluohjeet Kuva 22. Salla Ski Resortin rinnekartta 2013 Sallan kunta. Sallan kunta järjestää vuosittain ( ) tonttien myyntikampanjan ja ylläpitää ajantasaisia tonttiesitteitä ja tonttien myyntikarttaa internetissä. Rakennusyrityksien ja kiinteistösijoittajien kanssa neuvotellaan suurempien rakennuskohteiden toteuttamisesta. Kunta aktivoi yksityisiä maanomistajia kaavoittamaan ja markkinoimaan omistamiaan maita loma- ja matkailurakennuspaikkoina valtuuston hyväksymien kaavoitus- ja maankäyttösopimusten yleisten periaatteiden mukaisesti. Rakentamistapaohjeet laaditaan asemakaavamuutosten yhteydessä ja niillä ohjataan rakentamista niin, että saadaan aikaan mahdollisimman yhtenäinen vetovoimainen laadukas ympäristö. Rakentamistapaohjeiden lisäksi on tavoite laatia ja ylläpitää viher- ja maisemanhoito-ohjeita. Myös opasteiden suunnitteluun kiinnitetään huomiota sekä mahdollisen ympäristötaiteen sijoitusohjeet. Kaava-alueen valaistussuunnitelmaa päivitetään tarpeen mukaisesti. Valaistussuunnitelma koskee ydinkeskustaa, tienvarsia sekä puiden ja rakennusten kohdevaloja. Kuvat 23 ja 24. Vähittäiskauppaan kohdistuva ostovoima Sallassa vuoteen 2030 (yllä) ja loma-asukkaiden Sallaan kohdistuva ostovoima (oikealla) T.Santasalo Sallassa väestö vähenee, mikä vaikuttaa ostovoiman kehitykseen. Kulutus asukasta kohden on kuitenkin kasvussa, joten ostovoiman arvioidaan säilyvän suurin piirtein nykyisellä tasollaan vuoteen 2030 saakka. Sallassa on loma-asuntoja yhteensä noin Loma-asukkailla lasketaan olevan Sallaan kohdistuvaa ostovoimaa noin 3,7 miljoonaa euroa. 3. Ohjeiden ja suunnitelmien aktiivinen tiedotta- Loma-asuntojen määrän ennakoidaan kasvavan, koska määrä on 2000-luvulla ollut kasvussa. minen rakentajille ja peruskorjaajille. Myös ostovoiman mökkiä kohden arvioidaan 4. Infrastruktuurikehittäminen kasvavan. Vuonna 2020 loma-asukkaiden ostoesteettisen ympäristön rakentaminen sekä rau- voiman arvioidaan olevan noin 4,5 miljoonaa hallisuuden, yksinäisyyden ja joutenolon mahdol- euroa ja vuonna 2030 yhteensä 5,7 miljoonaa euroa. listavien alueiden varaaminen kaavaan. Venäläisten asiakkaiden ja matkailijoiden määrän kehitys 5. Kehitysnäkymät Venäläismatkailua lisätään markkinoimalla sijoit- 5.1 Kaupan kehitysnäkymät tajille keskustaan sijoittuvaa kauppakeskusta ja Sallatunturiin tavoiteltavaa kärkihotellitoimintaa. Salla muodostaa oman asiointialueensa, mutta Saavutettavuuden parantamiseen tehdään suun- tukeutuu kuitenkin myös sekä Rovaniemen, Kenitelma joukkoliikenteen turvaamiseksi. Lisäksi mijärven että Kuusamon palveluihin. Päivittäisjatkuvat edunvalvontatehtävät kuuluvat kunnan tavarakaupan asiointi suuntautuu pääosin vastuualueeseen. omaan kuntaan, Sallassa asioivien osuus on 90Lisäksi kehittämisohjelmaan on esitetty seuraa- 100 %. Erikoiskaupassa sekä ravintola- ja kultvia kunnan teknisten palvelujen vastuulla olevia tuuripalveluissa Salla suuntautuu ensisijaisesti Rovaniemeen. Omassa kunnassa asioivien maankäytöllisiä toimenpiteitä: osuus on keskimäärin %. 1. Sallatunturin ydinkeskustan asemakaavan Tulevaisuudessa kaupan markkinoiden kannalta muutokset merkittävä tekijä ovat venäläiset asiakkaat ja Sallatunturin osayleiskaavassa on määritelty eri matkailijat. Sisäasianministeriö on ennustanut Suomen ja Venäjän välisen rajanylitysten määrän kasvavan (Kasvavan rajaliikenteen hallinta; Sisäasiainministeriön julkaisuja 42/2012). Rajanylitysten kokonaiskasvusta on tehty erilaisia skenaarioita, joista todennäköisimpänä pidetään skenaariota 1. Tässä ennusteessa kasvu jatkuu nykyisellä kasvuvauhdilla (15-20 %) ja viisumivapaus toteutuu vuoden 2017 jälkeen. Viisumivapausvuonna kasvun odotetaan olevan +75 % ja tämän jälkeen hieman hidastuvan, koska voimakas kasvu tulevina lähivuosina syö 14 viisumivapauden jälkeistä lisäpotentiaalia. Skenaarion 1 mukaisen ennusteen pohjalta arvoituna Sallan rajanylitysten määrä kasvaa vuoteen 2025 mennessä 1,3-1,9 miljoonaan ylitykseen. Sallassa vierailevien matkailijoiden määrää voidaan arvioida rajanylitysten määrän pohjalta. Venäläisten osuus rajanylittäjistä on tällä hetkellä 73,5 %. Rajanylitykset kuvaavat aina yhtä matkailijaa kahteen kertaan, joten saapuvien matkailijoiden määrä saadaan jakamalla rajanylitykset kahdella. Sallan rajanylityspaikan läpi saapui vuonna 2012 yhteensä noin venäläistä matkailijaa. Erään haastattelututkimuksen mukaan 40 % matkailijoista pysähtyy Sallassa (Paula Aspholm-Heimonen: Miksi venäläiset matkustavat Pohjois-Suomeen? Haastattelututkimus Sallan kansainvälisellä rajanylityspaikalla kesällä 2011). Tämän mukaan Sallassa pysähtyi vuonna 2012 noin venäläistä matkailijaa. Kaikki matkailijat ajavat kuitenkin Sallan läpi, joten potentiaalia on tätä enemmän. Kuva 25. Skenaario Sallan rajanylityksistä v:een 2025.

15 sa. Verrattuna Kaakkois-Suomen tilanteeseen, Etelä-Karjalassa käyvien venäläisten määrä suhteessa Pietarin suuralueen asukasmäärään on noin 37 % ja Kymenlaaksossa vierailevien määrä noin 11 %. Kaakkois-Suomen alueella valtaosa matkustuksesta on ostosmatkailua. Kaakkois-Suomessa asioivien venäläisten määrän odotetaan myös kasvavan hyvin voimakkaasti ja kasvuluvut ovat ennusteissa samaa suuruusluokkaa kuin Sallassakin. Kuva 26. Venäläisten matkailijamäärien kehitysarvio Sallassa v:een Kuva 27. Venäläisten matkailijoiden määrä suhteessa lähialueen asukasmäärään. Sallassa vierailevien venäläisten matkailijoiden määrä tulee kehittymään samaa vauhtia rajanylitysten määrän tahdissa. Venäläisten osuus tulee rajanylittäjissä kasvamaan ja mikäli Sallan palvelutarjonta paranee, myös Sallassa pysähtyvien osuus tulee kasvamaan. Arvion mukaan Sallassa pysähtyneiden osuus kasvaa parilla prosenttiyksiköllä vuosittain, joten vuonna 2025 noin 66 % rajaa ylittävistä venäläisistä vierailee Sallassa. Tämän ennusteen mukaan vuonna 2025 Sallassa vierailevien venäläisten määrä vaihtelee välillä riippuen rajanylitysten kasvuvauhdista. Kuolan alueella asuu yhteensä noin asukasta. Sallan rajanylityspaikan kautta saapuneita venäläisiä on asukasmäärän nähden noin 10 %. Vuonna 2025 saapuneiden määrä suhteessa asukasmäärään olisi %. Tällaiset matkailijamäärät edellyttävät jo säännöllistä useaan otteeseen tapahtuvaa asiointia Suomes- Kuva 28 (alla). Tuoteryhmien merkitys venäläisten matkailijoiden rahankäytössä 2000-luvulla T. Santasalo. Kuva 29 (yllä). Venäläisten matkailijoiden rahankäytön potentiaali Sallassa vuoteen 2025 T. Santasalo. teiden osuus ostoskorissa tulee kasvamaan. Sallassa elintarvikkeiden merkitys tulee todennäköisesti olemaan kohtalaisen merkittävä, koska Salla on rajaa lähin ostospaikka. Vastaavasti vaatteita todennäköisesti ostetaan enemmän hyvin monipuolisista keskittymistä kuten Rovaniemeltä. Pohjois-Suomessa tehdyn tutkimuksen mukaan Sallassa pysähtyneet asioivat eniten elintarvikeja käyttötavaramarketeissa (yli 70%). Huoltoasemapalveluita, vaate- ja muita erikoisliikkeitä sekä ravintola- ja majoituspalveluita oli käyttänyt noin % pysähtyneistä. Sallassa pysähtyy kyllä venäläisiä, mutta vähittäiskaupan liikevaihdon kehityksen pohjalta voidaan arvioida, ettei venäläisten merkitys vielä ole suuri. Vähittäiskauppa ei ole kasvanut viime vuosina, vaikka rajanylitysten määrä onkin ollut suuressa kasvussa. Tak Oy:n mukaan Kaakkois-Suomen raja-asemien kautta kulkevaa matkaa kohden kuluu Suomessa rahaa noin 280 euroa. Mekin rajahaastattelun mukaan venäläiset matkailijat käyttävät Suomessa noin 250 euroa vierailua kohden ja 120 euroa päivää kohden. Sallassa tehdyn rajahaastattelun mukaan Suomessa käytetty rahamäärä on 520 euroa, mutta samoin noin 120 euroa päivää kohden. Sallan rajan kautta tulevat viipyvät Suomessa siis keskimääräistä kauemmin. Päivämatkoja tehdään vähemmän, koska matkat ovat pitkiä ja rahaa kuluu majoitukseen mm. Kaakkois-Suomea enemmän. Rahankäyttö jakautuu tyypillisesti usean kunnan/seudun kesken. Rahankäyttö matkustajaa kohden ei matkustajamäärän kasvaessa tule todennäköisesti kasvamaan nykyisestä (Tak Oy). Suomessa tulevat vierailemaan yhä enemmän keskituloiset venäläisperheet joiden käyttämä rahamäärä matkaa kohden tullee olemaan pienempi kuin nykyisin Suomessa käyvillä venäläismatkailijoilla keskimäärin. Lisäksi matkustustiheyden kasvaessa yksittäisellä matkalta ostetaan vähemmän, kuin harvemmin matkustettaessa. Tak Oy on arvioinut myös, että elintarvikkeisiin käytetty rahamäärä matkustajaa kohden tulee pienentymään, samoin tilaa vaativan kaupan tuotteisiin käytetty rahamäärä. Vastaavasti vaateostosten osuus ja muun erikoiskaupan tuot15 Tulevaisuudessa venäläisten rahankäyttö Sallassa on pitkälti riippuvainen alueen vähittäiskaupan tarjonnasta ja alueen kiinnostavuudesta venäläisten matkailijoiden silmissä. Tulevaisuudessa Sallaan suuntautuva rahankäytön potentiaali on noin 120 euroa matkustajaa kohden, mikä on nykyinen keskimääräinen matkailijoiden rahankäyttö päivässä. Tak Oy:n tulevaisuuden arvioissa venäläisten matkailijoiden rahankäyttö matkustajaa kohden Lappeenrannassa, Imatralla, Kotkassa-Haminassa ja Kouvolassa on keskimäärin myös samaa suuruusluokkaa. Tuoteryhmäjako on myös vastaava kuin Kaakkois-Suomen kaupungeissa keskimäärin, sillä poikkeamalla, että elintarvikkeiden osuus on Sallassa suurempi ja vaateostosten osuus pienempi.

16 5.2 Matkailun, liikenteen ja logistiikan kehitysnäkymät Matkailun ja liikenteen osalta Salla-Kelloselkä alueen maankäyttöselvityksessä painopiste on ollut kaupallisessa näkökulmassa. Ts. on lähdetty siitä, että Sallan kunnan tärkein matkailukohde on Sallatunturi myös tulevaisuudessa. Sallan kirkonkylän ja Kelloselän alueelle matkailua ja liikennettä koskevat analyysit, kehitysnäkymät ja johtopäätökset koskevat ensi sijassa kaupallisten palvelujen, asumisen, elinkeinopalvelu- Kuva 31. Maltillinen 5-10% kasvu Sallan rajanylityksissä. jen (pl. matkailu), liikenteen ja logistiikkapalvelujen kehittämistä. Tässä selvityksessä on nojauduttu sisäasiainministeriön laatiman neljän skenaarion malliin rajaliikenteen kasvusta yleisesti koko Suomen tasolla (sisäasiainministeriön julkaisu 42/2012). Skenaariota 1, jossa rajaliikenne jatkaa nykyistä kasvuaan (+15-20%) ja EU:n ja Venäjän välinen viisumivapaus toteutuu vuoden 2017 jälkeen, pidetään todennäköisimpänä vaihtoehtona. Nykyisen rajaliikenteen kasvun jatkuessa rajanylitysten määrä olisi vuoden 2017 lopussa miljoonan tasolla (koko Suomen osalta). Kuva 32. Voimakas kasvu Sallan rajanylityksissä viime Sekä maankäytön kannalta että logistiikan toimijoiden kannalta toimintojen keskittäminen yhdelle alueelle on mielekästä. Parhaimmillaan logistiikka-alueet synnyttävät samalla alueella sijaitsevien yhteispalveluiden ja yhteisen infrastruktuurin kautta synergiaetuja ja lisäävät logistiikkapalvelujen kustannustehokkuutta. Kuva 33. Erittäin voimakas kasvu viisumivapaus Sallan rajanylityksissä. ja Maankäytön kehitysnäkymät pohjautuvat venäläisen rajaliikenteen kasvuun ja siitä syntyvän potentiaalin hyödyntämiseen. Salla-Kelloselkä -alueen maankäyttöselvityksessä korostetaan resurssien ohjaamista vain muulogistiikka-alue voi edesauttaa uusien palvelujen tamaan keskeisimpään kehitysnäkymään ja niisyntymistä ja vastaa uudenlaisten lisäarvologis- den hankkeistamiseen ja toteuttamiseen. tisten palvelujen kysynnän kasvuun eri toimialoil- Salla-Kelloselkä -alueen maankäytön kehitysnäla: ekotehokkuus- ja ympäristöpalvelut sekä eri- kymät ja kehittämisen peruslinjaukset on havainkois- ja lisäarvopalvelut eri toimialoille. Logistii- nollistettu kuvassa 34. kan erikois- ja lisäarvopalvelut voivat olla Keskeisin ja tärkein maankäytön kehittämisen vetovoimatekijä alueelle sijoittuvalle teollisuualue on kirkonkylän kaupan ja palveluiden alue, delle ja kaupalle. Kustannustehokkuuden paranjolla päästään pysäyttämään ohikulkevaa venätumisesta hyötyvät viime kädessä myös kuljetusläismatkailijoiden virtaa nykyistä tehokkaammin. asiakkaat. Logistiikkatoimintojen keskittämisen edut on huomattu kilpailutekijänä monilla alueilla. Asumiseen kohdistuvat maankäytölliset toimenpiteet on kuntakeskuksen elinvoimaisuuden Pelkästään kauttakulkuliikenteen tarpeisiin laavarmistamiseksi syytä keskittää kuntakeskuksen jan logistiikka-alueen muodostaminen ei välttäasemakaavoitetulle alueelle. Siellä johtavana mättä ole tarpeen. Rajan läheisyydessä tarvetta teemana on asumisen tiivistäminen ja olevien erilaisille palveluille voisi kuitenkin olla. Tarkemalueiden täydennysrakentaminen. man tarpeen ja mielenkiinnon selvittämiseksi voisi toteuttaa esimerkiksi kyselytutkimuksen / haastattelun avulla. Kuva 34. Kohdennetut maankäytön kehitysnäkymät SallaKelloselkä -alueella. vuosien tapaan. Kuva 30. Rajaliikenteen kasvu prosentuaalisesti, mikäli maltillinen talouden (3-5%) ja ostovoiman kasvu Venäjällä jatkuu ja Suomi pysyy suosittuna ostoskohteena. 5.3 Maankäytön kehitysnäkymät mahdollinen Rajanylityspaikkojen kapasiteetti olisi koetuksella Lähtökohtaisesti logistiikan palvelualue vaatii riitjo ennen viisumivapauden toteutumista. täviä tavaravirtoja. Tällä hetkellä raskaan liikensallan rajanylityspaikan liikennemäärien osalta teen määrä alueella on vähäistä. Kuitenkin VeP. Kiviniemi on analysoinut kehitysnäkymiä kol- näjän läheisyys ja kasvava Venäjän liikenne semella eri skenaariolla, jonka johtopäätöksenä kä kaivosten uudet tavaravirrat voivat kasvattaa voimakkain rajanylitysten kasvu syntyisi 20% tavaravirtoja ja näin luoda tarpeen logistiikan Maankäytön suunnittelussa vuosikasvuvauhdilla viisumivapauden tulosta palvelualueelle. onkin Sallassa hyvä varautua tähän. riippumatta. 16

17 Ongelmana nähtiin väen hiipumisen menttaliteetti. keskuudessa. Myös alueen tarjonnan järjestelmällinen ja yhtenäinen markkinointi sekä suun3. Miten jo olemassa oleva palvelu-/matkailutoi- nattujen palvelujen kehittäminen nousi esille minta osaa ottaa huomioon ja varautua venäläis- vastauksissa. ten matkailusesonkeihin? 7. Monia venäläisiä houkuttelee Suomeen mm. kylpylät Sallan kylpylä sijaitsee SallatuntuMatkailuyritykset seuraavat tarkkaan mm. Venäjän loma-aikoja jne. sekä reagoi ohjelmatarjon- rissa -> voiko esim. uuden kylpylän rakennallaan - tiedetään milloin tulee enemmän venä- taminen edes tulla kyseeseen? Muut mahdolliset läisiä. Kun potentiaali kasvaa, se lisää sijoitus- matkailuinvestoinnit? Kuva 35. Kelloselän alueen kehitysnäkymät suhteessa kylän strategiseen osayleiskaavaan: osayleiskaava on edelleenkin maankäytöltään ajankohtainen. Toimitila-, teollisuus- ja varastotoiminnan osalta kehitysnäkymät riippuvat kaupallisten palveluhankkeiden toteutumisesta. Niiden osalta Sallan kuntakeskuksen alueella on toistaiseksi riittävä tonttitarjonta, eikä välittömiin toimenpiteisiin ole tarvetta ryhtyä. Tulliaseman alue tulee rajanylitysten kasvaessa nykyvauhdilla päivittää vastaamaan tulevia tarpeita suhteelllisen nopeasti: alustavan arvion mukaan päivityksen ja mahdollisen laajennuksen tulee olla valmiina viimeistään Kantatie 82:n perusparannuksessa tulee yhteistyössä tien haltijan Lapin ELY-keskuksen kanssa laatia yleissuunnitelma, jossa määritetään aikataulu perusparannuksen toteutukselle. Elintarvikkeen tarkastusaseman osalta mahdollisuudet saada se Sallaan edellyttää elintarvikekuljetusten voimakasta kasvua. Tarkastusasemalle on kuitenkin osoitettu mahdollinen sijoituspaikka Salmivaaran kylään entisen Metlan tiloihin. Matkailu-, elämys- ja majoituspalvelut on syytä keskittää jatkossakin Sallatunturin alueelle. Kelloselän alueen kehitysnäkymien osalta keskeisimmät kehittämistoimenpiteet liittyvät tulliaseman alueen kehittämiseen (alkuvaiheessa infopalvelut) ja logistiikkapalvelujen alueen kehittämiseen. Logistiikka-aluetta ei ole tarkoituksenmukaista sijoittaa kirkonkylään. Logistiikka-alue vaatii paljon tilaa. Lisäksi raskas liikenne aiheuttaa melua sekä turvallisuuteen liittyviä haasteita ympäristölle ja asukkaille. vanheneminen ja yhtiöiden intressejä. Salla edelläkävijä asian osalta: erinomainen matkailukoordinaattori, Matkalla Sallaan ry ja paikalliset yrittäjät sekä kunta tekee tiivistä yhteistyötä. Tähän vastattiin pääosin yksiselitteisesti: kehitetään olemassa olevaa kylpylää Sallatunturissa. 8. Millä tavoin voi/pitää kehittää Salla-Kelloselkä -alueen liikenneyhteyksiä (ajoneuvo, 4. Missä mielestäsi on paras paikka Sallan kir- jalankulku/pyöräily, vaellus-/moottorikelkkareitit)? 5.4 Haastattelututkimus ja sen tulokset konkylän ja Kelloselän välillä mihin (etupäässä Kantatie 82 Salla-Kelloselän alueella tulee pavenäläisille) matkailijoille suunnattu ostos- ja rantaa esim. ohituskaistoin (keltaista viivaa lähes Salla-Kelloselkä alueen maankäyttöselvitykseen infokeskus tulisi rakentaa/kehittää? 10 km). Lisäksi kevyen liikenteen yhteyksiä tulisi liittyen suoritettiin kesän 2013 aikana Useimmin nousi esille paikka mahdollisimman parantaa sekä Sallatunturin että Kelloselän haastattelututkimus, jossa haastateltiin kuutta lähellä liikenneympyrää kuntakeskuksen puolella suuntaan. Moottorikelkkareittien koettiin pääosin Sallan alueella toimivaa asiantuntijaa. valtatietä. Perusteluiksi esitettiin saavutettavuus olevan kunnossa, mutta rengasreittien osalta olikahdeksalla esitetyllä kysymyksellä kartoitettiin kävellen ja pyörällä sekä olemassa olevien kes- si hieman kehitettävää. asiantuntijoiden näkemyksiä Salla-Kelloselkä kustapalvelujen hyödyntäminen. -alueen maankäytön kehittämisnäkymistä, niiden 5. Onko Sallan kirkonkylällä tai Kelloselän sijaintivaihtoehdoista ja ensisijaisista toimen- alueella löydettävissä paikkaa, johon voidaan piteistä. keskitetysti toteuttaa kaupallisia palveluita, jotka 1. Millaisia palveluita Sallan kirkonkylän ja/tai palvelevat tehokkaasti sekä kuntalaisia että Kelloselän alueelle mielestäsi tarvitaan (esim. matkailijoita? kauppoja, elämyspalveluita, taukopaikkoja, asu- Tässä kohdassa nousi myös esiin liikenneympymista, hotelli/loma-asumista)? rän alue ja torin seutu. Realismia toi kommentit Vastauksissa korostui, että kaikkia palveluita kolmiyhteyden edellytarvitaan, mutta kohdennettuina pitäen mielessä tyksistä toteutuksessa: Sallan vahvuudet, mm. puhtaus, laadukkuus, rahoitus + investointiluotettavuus. Kauppakeskus, jossa on erityisesti ja käyttökustannukset yleisvaatekauppa, ruokaravintola ja erikoisliikkei- + sijainti. tä nähtiin tärkeäksi. Kaikki matkailupalvelut tulisi 6. (Koska venäläijatkossakin keskittää Sallatunturin alueelle. siä kulkee Sallan kautkelloselkä nousi esille potentiaalisena logistiikan ta jatkuvalla syötöllä, niin) miten/millä tarjonja tavaraliikenteen solmukohtana. nalla näitä ohikulkevia 2. Mitkä ovat sellaisia palveluita, joita voidaan matkailijoita saataisiin yhdistää ja tarjota sekä paikallisille että matkaili- pysähtymään Sallasjoille (venäläiset)? sa? Vastauksissa nousi esille saada kylän keskustan Kauppakeskus ja eriseutuville parempi kaupallinen palvelutarjonta koiskaupan kehittämi(huom. kannattavuus/ liiketalous). Koettiin, että nen koettiin tärkeimvenäläinen liikkumavirta on ainoa kysyntä, mihin mäksi vastanneiden voidaan nojata (markkinatutkimuksen tarve). 17

18 kettu liiketilan lisätarve on Sallassa yhteensä noin 400 kerrosneliömetriä ja vuoteen 2030 mennessä 800 kerrosneliömetriä. Loma-asukkaiden kasvun varaan ei rakenneta suurta määrää uutta liiketilaa, mutta kasvulla on kuitenkin positiivinen merkitys. Jos tarjonta Sallassa monipuolistuu, nykyistä enemmän loma-asukkaiden kuluttamasta rahasta kohdistuu Sallaan. 6. Johtopäätökset Salla-Kelloselkä -alueen maankäyttöselvityksessä on pyritty esittämään havainnollisesti ja mahdollisimman yksiselitteisesti suunnittelualueen kehittämisperiaatteet ja toimenpiteet. Jatkossa on tärkeää käynnistää vuoropuhelu niin potentiaalisten sijoittajien/investoreiden, olevien ja tulevien toimijoiden kuin paikallisten asukkaiden ja yhteisöjen kanssa. Tämän selvityksen tehtävänä on tarjota havainnollista tietoa näihin vuorovaikutustilanteisiin. Kuva 37. Laskennallinen liiketilan tarve Sallassa. 6.1 Kaupan kehittämisperiaatteet Ostovoiman kehitys vaikuttaa vähittäiskaupan toimintamahdollisuuksiin. Ostovoiman kehityksen pohjalta arvioidaan tulevaa liiketilan lisätarvetta alueella. Väestön ennustetaan Sallassa vähenevän, joten vaikka ostovoima asukasta kohden kasvaa, se ei riitä kokonaisostovoiman kasvuun Sallassa. Loma-asukkaiden määrä ja ostovoima ovat kuitenkin kasvussa, joten tämän ansioista kokonaisostovoima voi kunnassa kasvaa. Suurin potentiaali kaupan kasvulle löytyy kuitenkin venäläisistä asiakkaista ja matkailijoista. Mikäli venäläiset käyttäisivät rahaa Sallassa arvioidun mukaisesti, tarvittaisiin nykytilassa lisää liiketilaa 1500 kerrosneliömetriä. Liiketilan laskennallinen tarve kasvaa matkailijoiden kasvun myötä. Vuonna 2025 liiketilan laskennallinen tarve on kerrosneliömetriä venäläisten matkailijamäärästä riippuen. Seuraavassa taulussa esitetty pinta-ala kertoo siis siitä, kuinka paljon Sallassa voitaisiin rakentaa uutta pinta-alaa, jos venäläiset käyttäisivät Sallassa rahaa odotetulla tavalla. Rahankäyttöpotentiaali ei Sallassa tule toteutumaan, jos ei Sallaan rakennetta riittävästi uutta tarjontaa. Etelä-Karjalassa mm. on nähty että kysyntä lisää Venäläisten rahankäytön pohjalta on arvioitu, tarjontaa, mutta tarjonta lisää myös kysyntää. kuinka paljon lisää liiketilaa Sallassa tarvitaan, Sallalaisten oma ostovoima ei ole kasvussa, jotta venäläisten asiointimäärän kasvu voisi Sal- joten paikallisen kasvun varaan ei uutta liiketilaa lassa toteutua. Venäläisten rahakäyttö eli osto- Sallaan tule. Sallalaisten ostovoimapotentiaalilla voima on muutettu nykyisellä keskimääräisellä on kuitenkin myös merkitystä uuden liiketilan myyntitehokkuudella tarvittavaksi lisäliikepinta- rakentamiseen. Tällä hetkellä sallalaisten ostoalaksi. Myyntitehokkuus on Sallassa hieman voimaa virtaa ulos kunnasta monipuolisempiin keskimääräistä myyntitehokkuutta alhaisempi, keskuksiin. Mikäli kaupan tarjonta Sallassa paramikä on tyypillistä alueilla, jossa liiketilakustan- nee, voi Sallaan jäädä nykyistä enemmän sallanukset ovat alhaisemmat kuin suurissa kaupun- laisten ostovoimaa. geissa. Kaupallisten palveluiden tarve on arvioitu Erikoiskaupan ja autokaupan ostovoimaa virtaa vähittäiskaupan tarpeesta. ulos Sallasta tällä hetkellä noin 11 miljoonaa Kuva 36. Laskennallinen myyntitehokkuus. euroa. Keskimääräisellä myyntitehokkuudella laskettuna tämä tarkoittaa noin 4000 kerrosneliömetrin vajetta erikoiskaupassa. Osa tästä siirtymästä voisi tulevaisuudessa toteutua Sallassa, mikäli Sallan erikoiskaupan tarjonta monipuolistuisi. Tarjonnan paraneminen on mahdollista, kun venäläisten matkailijoiden määrä Sallassa kasvaa. Kuva 39. Loma-asukkaista johtuva liiketilan tarve Sallassa. Kun tarkastellaan liiketilan lisätarpeita kokonaisuudessaan, niin Sallassa on olisi mahdollisuuksia uudelle liiketilalle vuoteen 2020 mennessä noin kerrosneliömetriä. Potentiaali pitää sisällään asukkaiden ostovoiman siirtymän suuntaamisen takaisin Sallaan, loma-asukkaiden ostovoiman kasvun sekä venäläisten Kuva 38. Erikois- ja autokaupan vajaus Sallassa. matkailijamäärien kasvun odotetulla tavalla. Vuoteen 2025 mennessä uuden liiketilan potentiloma-asukkaiden ostovoima on Sallassa myös aali on Sallassa yhteensä kerkasvussa. Tämä luo positiivisia edellytyksiä liike- rosneliömetriä. tilamäärän kasvulle. Vuoteen 2020 mennessä lo- Kuva 40. Liiketilan kokonaistarve Sallassa. ma-asukkaiden ostovoiman kasvun pohjalta las- 18

19 Lasketussa liiketilan lisätarpeessa oletetaan, että kaupan myyntitehokkuus säilyy nykyisellä tasollaan. Mikäli myyntiteho kasvaa esim 20 %, vähenee pinta-alan tarve samassa suhteessa ja on vuonna 2025 noin kerrosneliömetriä. Laskelmassa oletetaan, että sallalaisten nykyinen ostovoimasiirtymä jäisi tulevaisuudessa kokonaan Sallaan, eli siirtymää Sallasta mm. Rovaniemelle ei tapahtuisi lainkaan. Todennäköisesti siirtymää tulee aina olemaan jonkin verran. Laskelmassa venäläisten kasvun odotetaan olevan voimakasta ja Sallassa pysähtyneiden osuuden odotetaan myös kasvavan. Näin ollen laskettu luku on varsin positiivinen, eikä todennäköisesti tule kokonaisuudessaan Sallassa toteutumaan. Kaavoituksen pohjana on kuitenkin parempi käyttää suurempia kasvulukuja, sillä jos kaavoitetaan liian varovaisesti, tarjonta ei riitä kohtaamaan kasvavaa kysyntää. tyminen, raja-asemien läpäisykyky, tullirajoituk- 6.2 Maankäytön kehittämisperiaatteet set ja viisumikäytännöt. Arviot venäläisten tulevasta määrästä ja ostovoimasta Sallassa ovat siten suuntaa-antavia ja oletettu hyvin positiivi- Keskeisin maankäytön kehittämisperiaate Sallan siksi. kuntakeskuksen alueella on kantatie 82 eteläkaavoituksen lähtökohdaksi tulee ottaa positii- puolisen alueen (keskustan puoleisen) kaupallisvista kasvua kuvaavia ennusteita. Näin elin- ten palvelujen kehittäminen ja niihin liittyvät keinoilla on kunnassa mahdollista kehittyä. Mikä- kantatien liittymäjärjestelyt. li lähtökohtana ovat hyvin varovaiset ennusteet, ei ehkä todellista kysyntää vastaavaa kauppaa pystytä kuntaan sijoittumaan ja kehitys suuntautuu kunnan ulkopuolelle muihin monipuolisempiin keskuksiin. Salla on ensimmäinen keskus, johon matkailijat tulevat tai ajavat läpi. Valitessaan matkakohdetta Suomessa, venäläiset arvostavat eniten hyviä kulkuyhteyksiä ja edullisia ostopaikkoja. Lähellä rajaa olevat riittävän monipuoliset kaupan keskukset ovat matkailijoiden näkökulmasta kaikkein kiinnostavampia. Venäläisten matkailijoiden määrän ja heidän ra- Näin ollen Sallassa on suuri mahdollisuus kehithankäyttönsä kehitykseen sisältyy paljon epävar- tyä venäläisiä ostosmatkailijoita palvelevana muustekijöitä. Matkailijavirtojen kehitykseen vai- kauppapaikkana. kuttaa lukuisia tekijöitä, joiden vaikutuksia matkailijamääriin tietyllä alueella ei voida aukottomasti selvittää. Näitä ovat mm. liikenneyhteydet ja niiden parantaminen, tarjonnan kehittyminen Suomessa ja Venäjällä, Venäjän talouden kehit- Kaupallisten toimintaedellytysten kehittämiseen kuuluvat myös Kantatie 82:n ja Kuusamontien varren KL- ja ALK -tonttien ( k-m2/ tontti) hankekaavamuutokset / tonttien yhdistämiset. Kuusamontien itäpuolisella alueella tulisi kunnan harkita maankäytön modernisointia Kansantien alueella. Tällä tarkoitetaan käytännössä asumisen, yleisten alueiden ja palveluiden tiivistämistä ko. alueella. Alueella nykyinen tilanne radan osalta nähdään alueen kehittymisen sekä Murmanskin ja Lapin välisen yhteistyön hidasteena. Uudet suunnitteilla olevat kaivokset voisivat tulevaisuudessa olla potentiaalisia radan käyttäjiä. Rata voisi myös toimia esimerkiksi Kemin sataman tukena kuljetuksille Murmanskista Sallan ja Kemin kautta Rotterdamiin. Vuonna 2008 tehtyjen laskelmien mukaan vuosittaiset käyttö- ja ylläpitokustannukset olisivat noin 13,000 per km. Venäjän puolella vastaava luku olisi noin 8,300 per km. Ero selittyy pääosin erilaisesta palkkatasosta. Yhteensä vuosittaiset ylläpitokustannukset olisivat noin ( per km x 91 km + 8,300 per km x 164 km). Laskelmien mukaan uusi rata olisi taloudellisesti perusteltu, sillä kuljetusreittien lyhenemisen ja optimoinnin kautta saavutetaan kustannussäästöjä Venäjälle ja Pohjoismaissa. Yritystoimitila-, varasto- ja teollisuustonttien Rikkidirektiivin ja muiden meriliikenteen kustanosalta välitöntä kehittämistarvetta ei ole, vaan nuksia nostavien säädösten voimaantulo voi vairesurssit tulisi kohdentaa niiden markkinointiin. kuttaa kuljetusreitteihin, kuljetusmuotojakaumiin, Kuntakeskuksen alueella olevien Y-tonttien kiin- Salla-Kelloselkä -radan merkitykseen ja Sallan teistöjen käyttöaste-, käyttötarkoitus- ja kunto- logistiikkakeskuksen mahdollisuuksiin. analyysi tarjoaisi todennäköisesti mahdolli- Kuva 42. Liikenteen ja logistiikan kehittämishankkeet. suuden tehostamiseen. Kuva 41. Maankäytön kehittämisperiaatteet kirkonkylällä. 6.3 Liikenteen ja logistiikan kehittämisperiaatteet Sallan liikenteen ja logistiikan priorisoidut kehittämishankkeet on listattu viereiseen kaavioon. Kuntakeskuksen alueella tärkein toimenpide on parantaa kantatie 82:ta kiertoliittymän koillispuolella mm. liittymäjärjestelelyjen vuoksi. Ratayhteyden kehittämisen osalta Venäjän puolella Sallan radasta on kiskoista purettuna noin 60 kilometrin matka. Suomen puolella rata on poistettu kattavasta TEN-T verkosta. Kuitenkin esimerkiksi Murmanskin alueella nähdään Sallan rata osana Barentsin alueen logistiikkaa. 19

20 7. Toimenpiteet 7.1 Uusi liikekeskus Sallaan Keskuksen rakentumisen kannalta monipuolinen asiakaskunta on myös positiivinen asia. Koska paikallisten asukkaiden ostovoiman ei juurikaan arvioida kasvavan, ei paikallisten varaan todennäköisesti uutta liiketoimintaa rakennu. Matkailijoita palvelevalle kaupalle on kysyntää ja palveluiden sijoittuessa keskustaan myös asukkaat hyötyvät laajentuvasta tarjonnasta. Uutta venäläisiä matkailijoita palvelevaa liikekeskusta on Sallassa suunniteltu kantatien varrelle. Liikekeskus Laplandia Center sijoittuu keskustaan nykyisten kaupan palveluiden ja julkisten palveluiden viereen. Tällä hetkellä suunnittelu- Nykyiset keskustassa toimivat myymälät voivat alueella on lähinnä huoltamotoimintaa. myös hyötyä tilanteesta, koska uuden liikekeskuksen myötä venäläiset asiakkaat pysähtyvät keskustassa nykyistä useammin. Mikäli liikekeskus sijoittuisi keskustan ulkopuolelle, asiointi keskustassa ei kasvaisi ja matkailijat ajaisivat nykyisen tapaan Sallan ohitse. vutettavissa. Sijoittuessaan Kelloselän alueelle keskus ei kuitenkaan pystyisi täysipainotteisesti palvelemaan paikallisia asukkaita. Matkailijoiden kannalta keskustasijainti on myös siinä mielessä parempi kuin Kelloselän alue, että keskustan muu palvelutarjonta täydentää uutta liikekeskusta ja tuo monipuolisemmat kokonaispalvelut matkailijoiden ulottuville. Myös nykyiset yritykset hyötyvät liikekeskuksen keskustasijainnista, koska kasvava matkailijamäärä Sallassa kasvattaa myös nykyisten liikkeiden asiakaskuntaa. Vastaavaa hyötyä nykyisille yrityksille ei toisi Kelloselän alueelle sijoittuva liikekeskus. Kelloselän ja Sallatunturin alueita voidaan kehittää matkailupalveluiden lähtökohdista, vaikkei alueille sijoitettaisi kauppakeskusta. Kelloselän alue sopii mm. matkailupalvelupisteen sijaintipaikaksi. Paikkaan voisi sijoittua kahvila- ja ravintolapalveluita. Tosin matkailupalvelupiste sopisi myös suunniteltuun uuteen liikekeskustaan Sallan kirkonkylään. Näin yhdellä pysähtymisellä olisi matkailijoille tarjota monipuolisempi palvelukokonaisuus. Sallatunturi on matkailukeskus, ja siellä kehitetään matkailupalveluita, muttei niinkään merkittävää määrää monipuolisia kaupan palveluita. Sallatunturin alueelle sijoittuessaan keskus pal- Sallatunturin alueelle sopii siten mm. urheilu-, velisi hyvin venäläisiä matkailijoita, mutta pää- virkistys-, viihde- ja rentoutumispalvelut. osin vain niitä, jotka tulevat Sallaan lomaile- Jos kaupan palveluita hajotetaan usealle alueelmaan. Sallatunturin alueelle sijoittuva liikekeskus le, palvelut eivät saa synergiaetua toisistaan. Jos ei ole hyvin saavutettavissa Rovaniemen suun- kaupan tarjonta keskitetään yhteen paikkaan, taan matkaavien ostosmatkailijoiden näkökul- saavutetaan yleensä monipuolisemmat palvelut. masta. Eli se ei palvelisi niin hyvin ostosmatkaili- Näin matkailijat voivat hyötyä paikallispalveluista joita kuin kantatien varteen sijoittuva liikekeskus. ja paikalliset vastaavasti matkailupalveluista. Myöskään paikallisia asukkaita ei Sallatunturin liikekeskus palvele niin hyvin kuin keskustaan sijoittuva liikekeskus. Kuva 44. Sallan kaupan palvelurakenne 2013 ja Laplandia Center (C) T. Santasalo Kuva 43. Laplandia Center (C) Sallan kunta. Suunnitellun liikekeskuksen sijainti on Sallassa 7.2 Liikekeskuksen vaihtoehtoiset sijaintipaikat erinomainen. Se on valtatien varrella hyvin matkailijoiden saavutettavissa. Kohde on ensimmäinen, jonka venäläiset matkailijat Suomessa kohtaavat. Sijainti on siten hyvä venäläisiä Vaihtoehtoisia sijaintipaikkoja liikekeskukselle olisi mm. Kelloselän alue tai Sallatunturin alue. matkailijoiden kannalta. Keskustassa liikekeskus voisi vaihtoehtoisesti silaplandia Center sijoittuu keskustaan nykyisten joittua kantatien pohjoispuolelle tai syvemmälle olemassa olevien palveluiden viereen, jolloin se keskustaan Kuusamontien varrelle. Keskustassa täydentää nykyistä keskustan palvelurakennetta. nyt suunniteltu sijoittumisalue on paras. Mikäli liise sijoittuu paikkaan, jossa sallalaiset jo asioi- kekeskus sijoittuisi valtatien toiselle puolelle se vat. Paikka on hyvin saavutettavissa myös kävel- palvelisi yhä edelleen hyvin matkailijoita, mutta len ja pyöräillen. Näin keskus palvelee matkaili- jäisi irralleen muusta keskustan palvelurakenjoiden ohella myös paikallisia asukkaita. Tällä teesta. Mikäli liikekeskus taas sijoittuisi Kuusahetkellä merkittävä osa sallalaisten ostovoimasta montien varteen, se ei tavoittaisi riittävän hyvin suuntautuu monipuolisempiin keskuksiin mm. ohikulkevia matkailijoita. Rovaniemelle. Siirtymä voi pienentyä, kun Sallan kirkonkylän kaupan tarjonta monipuolistuu. Kelloselän alue on parhaiten matkailijoiden saa20

21 7.3 Maankäytön toimenpiteet a) Logistiikkatoimintojen (esim. rekkaparkki ja huoltoasema) mahdollistamiseen ja/tai b) Matkailua palvelevien toimintojen kehittämikaupallisten hankkeiden toteuttaminen edellyt- seen Sallan sota- ja jälleenrakennusmuseon tää Kantatie 82:n alueen kaavamuutosta ja aluetta kehittäen ja laajentaen. tiesuunnitelman laadintaa kuntakeskuksen kohnarttelinniemen alue on hyvin soveltuva asemadalla. kaavoitettavaksi perinteisempään pientaloasumiuusien kaupallisten palvelujen saavutettavuuden seen. varmistamiseksi tulee kunnan käynnistää kevyen liikenteen ympäristön kehittämishankkeet torin seudulla. Kuusamontien itäpuolella tulee käynnistää Kansan- ja Tasalantien sekä Ruuhenrannan alueen kaavamuutos/-muutokset kaupallista ja tiivistä pientalorakentamista suosivaksi alueeksi (AKR, M KL, AP). Näissä kaavamuutoksissa täytyy erityistä huomiota kiinnittää laadukkaan lähiympäristön mahdollistamiseen. Uudelleen muotoutuvan ydinkeskustan välittömässä läheisyydessä tulee varautua kaupalliseen kehittämiseen liittyvien hankekaavamuutosten/tonttien yhdistämisten laadintaan. Kantatien pohjoispuolella voi kunta harkita joko Kuva 45. Sallan kuntakeskuksen kehittämistoimenpiteet ja niiden aluerajaukset. Varsinkin lomamatkailun kasvaessa Sallatunturin palvelutarjonnan kasvattamiselle löytyy kysyntää. Kelloselän alueella kaupan kehittämiseen 8.1 Liikekeskuksen vaiheittain vaikuttaa alueen muu kehittäminen eli se kuinka rakentuminen hyvin kaupan palvelut sopisivat yhteen alueen muuhun kehittämisen kanssa. Yksittäisen liikekeskuksen sijoittaminen Kelloselän alueelle ei Liikekeskus on suunniteltu rakennettavan useas- ole muun palveluverkon kehittämisen kannalta sa vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa kes- suositeltavaa. kukseen sijoittuisi yksi suuri myymälä joko supermarket tai käyttötavaraa myyvä laajan tavara- Matkailun kasvuun tulee vastata vaiheittain tovalikoiman myymälä sekä ja muutamia pien- teutettavilla suunnitelmilla. Tärkeää olisi myös myymälöitä. Toisessa vaiheessa näiden rinnalle pysytä reagoimaan nopeasti, jos matkailun kasrakentuu toinen suuri myymälä (supermarket tai vu poikkeaa ennustetusta. Kaupan tarjontaa tulaajan tavaravalikoiman myymälä). Lopullisessa lee parantaa matkailulle hyvin saavutettavissa vaiheessa liiketilaa tulee vielä lisää ja keskus olevilla kauppapaikoilla. Näin onnistutaan pysäyttämään matkailijavirtaa Sallaan. olisi kooltaan 7500 k-m2. 8. Vaiheittaisuus Suunnitelmat vaiheittain toteuttamisesta näyttävät realistisilta ja vastaavat siten hyvin venäläisten asiakkaiden kasvuun. Ensimmäisessä vai- Kuva 46. Laplandia Centerin vaiheittain toteuttaminen (C) heessa laajantavaravalikoiman myymälän sijoit- Sallan kunta. tuminen liikekeskukseen on keskuksen vetovoiman kannalta hyvä asia. Se toimii hyvänä veturiyrityksenä. Koko keskuksen täyttäminen pienillä myymälöillä on hyvin haastavaa, sillä riittävää tarjontaa on vaikea rakentaa pienmyymälöiden varaan. Liiketilan laskennallinen lisätarve on suurempi kuin Sallaan toteutettava liikekeskus. Laskennallinen liiketilan lisätarve pohjautuu venäläisten asiakasmäärien voimakkaaseen kasvuun. Suunniteltu liikekeskus vastaa varovaisempaan kasvuun ja liikekeskuksen rakentumista suunniteltua voikin nopeuttaa, mikäli venäläisten asiakkaiden määrä kasvaa riittävästi. Mikäli venäläisten matkailijoiden määrä Sallassa kasvaa voimakkaasti, kuten selvityksessä on ennustettu, on Sallassa suunniteltua liikekeskusta enemmän kysyntää uusille myymälöille. Uutta liiketilaa tulee ensi sijassa suunnitella kirkonkylälle, koska kirkonkylän vahvistaminen kauppapaikkana tuo etua paikallisille asukkaille ja nykyisille yrityksille. Mikäli matkailijoiden määrä kasvaa odotettua enemmän, eikä kirkonkylältä löydy hyviä kauppapaikkoja, voidaan matkailijoita palvelevaa kauppaa sijoittaa pienemmissä määrin myös mm. Sallatunturin ja Kelloselän alueelle. 21

Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta

Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta Asemakaavan muutos Rajamäki, Kylänpää Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta 29.9.2015 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Johdanto... 3 2. Kaupan nykytilanne Rajamäellä... 4 3. Kaupan liiketilatarve

Lisätiedot

Etelä Suomen näkökulmasta

Etelä Suomen näkökulmasta Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Aluerakenteen kh kehitys Etelä Suomen näkökulmasta Suunnittelujohtaja Ari Pietarinen 25.11.2013 Etelä Suomen aluerakenne 2030 Asuminen, ympäristö

Lisätiedot

16.0T-1 1 (5) VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA, TIESUUNNITELMA LIIKENNE-ENNUSTE. 16.0T-1_Liikenne-ennuste.doc

16.0T-1 1 (5) VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA, TIESUUNNITELMA LIIKENNE-ENNUSTE. 16.0T-1_Liikenne-ennuste.doc 16.0T-1 1 (5) VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA, TIESUUNNITELMA LIIKENNE-ENNUSTE 16.0T-1_Liikenne-ennuste.doc 2 (5) VT 6 TAAVETTI - LAPPEENRANTA TIESUUNNITELMA LIIKENNE-ENNUSTE Yleistä Tiesuunnitelman liikenne-ennuste

Lisätiedot

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus Pikku Huopalahti Kaupallinen mitoitus 24.9.2014 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Pikku Huopalahden kaupallinen rakenne 2014... 3 2. Pikku Huopalahden kehittäminen... 7 3. Pikku Huopalahden markkinoiden

Lisätiedot

LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS

LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS Naantalissa Luolalan kaupunginosassa on korttelissa 7 tontit 4, 5 ja 6 osoitettu liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi kaavamerkinnällä (K-1). Korttelialueelle

Lisätiedot

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PYHÄJOEN STRATEGINEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PARHALAHTI PYHÄJOEN KESKUSTA - hallinto ja palvelut (viheralueet ja väylät yhdistävät) - asuminen - ympäristöstä selkeästi erottuva kokonaisuus, joka osittain

Lisätiedot

Kivistön vaikutusalueen väestö- ja ostovoimakehitys. Luonnos 31.3. 2014

Kivistön vaikutusalueen väestö- ja ostovoimakehitys. Luonnos 31.3. 2014 Kivistön vaikutusalueen väestö- ja ostovoimakehitys Luonnos 31.3. 2014 LÄHTÖKOHTIA Kivistön kauppakeskuksen päämarkkina-alue on Kivistön suuralue. Muu lähimarkkina-alue kattaa seuraavat alueet: Myyrmäen

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki. Kulttuurikorttelin liikerakennushanke. Lausunto

Kankaanpään kaupunki. Kulttuurikorttelin liikerakennushanke. Lausunto Kankaanpään kaupunki Kulttuurikorttelin liikerakennushanke Lausunto 10.10.2014 Kankaanpään kulttuurikorttelin liikerakennushanke Kankaanpään ydinkeskustaan suunnitellaan Kulttuurikortteli 20:een liikerakennushanketta.

Lisätiedot

Saukkola Eteläinen alue Asemakaava ja asemakaavan muutos. Kaupallinen selvitys 19.4.2012

Saukkola Eteläinen alue Asemakaava ja asemakaavan muutos. Kaupallinen selvitys 19.4.2012 Saukkola Eteläinen alue Asemakaava ja asemakaavan muutos Kaupallinen selvitys 19.4.2012 Nummi-Pusulan kunta Kaupallinen selvitys 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 2 2 KAUPAN NYKYTILAN ANALYYSI 3 2.1 Vähittäiskaupan

Lisätiedot

Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 32. LPA, VL ja VP-alueiden asemakaavan muutos, Karhulammen hotelli

Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 32. LPA, VL ja VP-alueiden asemakaavan muutos, Karhulammen hotelli 1 Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 32. LPA, VL ja VP-alueiden asemakaavan muutos, Karhulammen hotelli Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kuva 1. Ilmakuva suunnittelualueelta ja suunnittelualueen

Lisätiedot

Outlet-kylän liikenneselvitys

Outlet-kylän liikenneselvitys SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA HUMPPILAN KUNTA Outlet-kylän FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 15.1.2014 P22086 1 (5) Miettinen Tuomas 15.1.2014 Sisällysluettelo 1 Kaava-alueen sijainti... 2 2 Lähtökohdat... 2

Lisätiedot

Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 24 RM-, YK- ja VL-alueiden sekä katualueen asemakaavan muutos, Hotelli Revontulen

Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 24 RM-, YK- ja VL-alueiden sekä katualueen asemakaavan muutos, Hotelli Revontulen 1 Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 24 RM-, YK- ja VL-alueiden sekä katualueen asemakaavan muutos, Hotelli Revontulen kortteli Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.11.2015 Kuva 1. Ilmakuva suunnittelualueelta

Lisätiedot

Venäjän rajamailla. Venäläisten vaikutus kauppaan, matkailuun ja investointeihin Suomessa ja Saimaan seudulla

Venäjän rajamailla. Venäläisten vaikutus kauppaan, matkailuun ja investointeihin Suomessa ja Saimaan seudulla Venäjän rajamailla Venäläisten vaikutus kauppaan, matkailuun ja investointeihin Suomessa ja Saimaan seudulla 1 2 Venäläisyhtiöiden tytäryhtiöt Suomessa yhtiöiden lkm henkilöstö Liikevaihto (milj. ) 2004

Lisätiedot

Vuoreksen kaupallisten palveluiden mitoituksen päivitys 2013

Vuoreksen kaupallisten palveluiden mitoituksen päivitys 2013 Mitoituksen päivitys 2013 1 Vuoreksen kaupallisten palveluiden mitoituksen päivitys 2013 Vuoreksen kaupunginosa on lähtenyt jo rakentumaan. Vuoreskeskus on ensimmäisiltä osiltaan rakentunut ja myös muita

Lisätiedot

SULAN OSAYLEISKAAVAEHDOTUS

SULAN OSAYLEISKAAVAEHDOTUS SULAN OSAYLEISKAAVAEHDOTUS Kuntakehityslautakunta 22.4.2015 KAAVALUONNOS KAAVAEHDOTUS 15.4.2014 PALAUTE OSAYLEISKAAVAEHDOTUKSESTA Nähtävillä 22.5. 27.6.2014 Lausuntoja 23 Muistutuksia 20 Pääasiat lausunnoissa

Lisätiedot

107-AK1505 MYNÄMÄEN KUNTA ROUKKULIN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS 2 KAAVASELOSTUS. Versio 1.1 25.11.2015 (18.1.2016) Nosto Consulting Oy

107-AK1505 MYNÄMÄEN KUNTA ROUKKULIN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS 2 KAAVASELOSTUS. Versio 1.1 25.11.2015 (18.1.2016) Nosto Consulting Oy 107-AK1505 MYNÄMÄEN KUNTA ROUKKULIN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS 2 KAAVASELOSTUS Versio 1.1 25.11.2015 (18.1.2016) Nosto Consulting Oy Nosto Consulting Oy 2 (14) Sisällysluettelo 1. Perus- ja tunnistetiedot...

Lisätiedot

Someharjun asemakaava Kaupallisten vaikutusten arviointi 4.9.2013

Someharjun asemakaava Kaupallisten vaikutusten arviointi 4.9.2013 Someharjun asemakaava Kaupallisten vaikutusten arviointi 4.9.2013 Kaupallisten vaikutusten arviointi 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 2 1.1 Hankkeen kuvaus 2 1.2 Markkina-alue 4 2 KAUPAN NYKYTILAN ANALYYSI

Lisätiedot

Taloudelliset vaikutukset Viisumivapaan venäläismatkailun taloudelliset vaikutukset

Taloudelliset vaikutukset Viisumivapaan venäläismatkailun taloudelliset vaikutukset Viisumivapaan venäläismatkailun taloudelliset vaikutukset Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy :: GSM +358 45 137 5099 :: info@tak.fi :: www.tak.fi SISÄLLYSLUETTELO... 1 Yhteenveto... 1 Venäläisten matkailun

Lisätiedot

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset RAUTALAMMIN KUNTA 1(7) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVAN MUUTOS...2 1.3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN MATKAILUN AJAKOHTAISSEMINAARI Helsinki 9.6.2009. Matkailustrategian tavoiteseuranta Määrälliset indikaattorit

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN MATKAILUN AJAKOHTAISSEMINAARI Helsinki 9.6.2009. Matkailustrategian tavoiteseuranta Määrälliset indikaattorit TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN MATKAILUN AJAKOHTAISSEMINAARI Helsinki 9.6.2009 Matkailustrategian tavoiteseuranta Määrälliset indikaattorit Tutkimuspäällikkö Tom Ylkänen, MEK Matkailustrategian toimenpideohjelman

Lisätiedot

UKONNIEMI. menestyksesi kasvualusta Imatralla

UKONNIEMI. menestyksesi kasvualusta Imatralla UKONNIEMI menestyksesi kasvualusta Imatralla UKONNIEMI paikka sinun yrityksellesi Imatran Ukonniemen alue houkuttelee niin matkailuyrittäjiä kuin matkailijoitakin. Hyväksytty yleiskaava ja valmis kunnallistekniikka

Lisätiedot

Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030

Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030 Jyväskylän kaupunki Kaupallinen palveluverkkoselvitys Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030 Tiivistelmä, kesäkuu 2010 Selvityksen sisältö 1. Kaupan sijainnin ohjaus 2. Kaavoitustilanne ja yhdyskuntarakenne

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

Liittyminen laajempaan kontekstiin

Liittyminen laajempaan kontekstiin Liittyminen laajempaan kontekstiin E-18 Yrityslohja Ympäristösi parhaat tekijät 2 Kartalle näkyviin myös meidän kohdeliittymät Pallukat eivät erotu ihan riittävästi taustakartasta. Lisää kontrastia. 3

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Venäläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Venäläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Venäläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA VENÄLÄISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN VENÄLÄISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä ja

Lisätiedot

HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus

HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus 22.4.2013, Helsinki, Laituri Pekka Normo, Ympäristöministeriö VÄHITTÄISKAUPAN PALVELUT - KESKUSTA-ALUEET, LÄHIKAUPAT,

Lisätiedot

Vaalimaan Outlet-keskus Kaupallisten vaikutusten arviointi

Vaalimaan Outlet-keskus Kaupallisten vaikutusten arviointi Vaalimaan Outlet-keskus Kaupallisten vaikutusten arviointi 18.6.2014 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 1.1. Vaalimaan suunnitelmat... 3 1.2. Hankkeen kuvaus... 5 1.3. Markkina-alue... 6 2. Kaupan nykytilan

Lisätiedot

1.1 Kauppaa ja maankäytön suunnittelua ohjaavat lait ja siirtymäsäännökset

1.1 Kauppaa ja maankäytön suunnittelua ohjaavat lait ja siirtymäsäännökset TIIVISTELMÄ 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 3 1.1 Kauppaa ja maankäytön suunnittelua ohjaavat lait ja siirtymäsäännökset... 3 2 KAUPAN NYKYTILAN KUVAUS... 4 2.1 Päivittäistavarakaupan verkko... 4 2.2

Lisätiedot

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA KUNNAN VISIO JA STRATEGIA LUONNOLLISEN KASVUN UURAINEN 2016 AKTIIVISTEN IHMISTEN UURAISILLA ON TOIMIVAT PERUSPALVELUT, TASAPAINOINEN TALOUS, MENESTYVÄ YRITYSELÄMÄ JA PARHAAT MAHDOLLISUUDET TAVOITELLA ONNEA

Lisätiedot

Hallinnon tavoitteena on mahdollistaa toiminta-ajatuksen toteutuminen ja luoda sekä ylläpitää ajantasainen tietokanta hallinnonalaltaan.

Hallinnon tavoitteena on mahdollistaa toiminta-ajatuksen toteutuminen ja luoda sekä ylläpitää ajantasainen tietokanta hallinnonalaltaan. TEKNISEN TOIMEN TOIMINNALLISET JA TALOUDELLISET TAVOITTEET 2014 TEKNINEN LAUTAKUNTA Tekninen hallinto Vastuuhenkilö: Rakennusmestari Tehtävän toiminta-ajatus: Teknisen toimeen sijoittuvan teknisen lautakunnan

Lisätiedot

Tahkon matkailustrategia. Pohjois-Savon matkailun tulevaisuus seminaari 26.1.2010 Jorma Autio

Tahkon matkailustrategia. Pohjois-Savon matkailun tulevaisuus seminaari 26.1.2010 Jorma Autio Tahkon matkailustrategia Pohjois-Savon matkailun tulevaisuus seminaari 26.1.2010 Jorma Autio VK Aholansaari Joonas Kokkonen: Viimeiset kiusaukset Paavo Ruotsalainen Tahko on lähellä Helsinki Tahko 435

Lisätiedot

Kanta-Hämeen vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Tiivistelmä 2.7.2010

Kanta-Hämeen vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Tiivistelmä 2.7.2010 Kanta-Hämeen vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Tiivistelmä 2.7.2010 2 Palveluverkon kehittämisen lähtökohdat Kanta-Hämeen päivittäistavarakaupan myymäläverkko muodostui vuoden 2009 lopussa yhteensä

Lisätiedot

Kemiönsaaren kaupallisten palvelujen tarve ja mitoitus. FM, KTM Susanna Harvio, AIRIX Ympäristö Oy

Kemiönsaaren kaupallisten palvelujen tarve ja mitoitus. FM, KTM Susanna Harvio, AIRIX Ympäristö Oy Kemiönsaaren kaupallisten palvelujen tarve ja mitoitus FM, KTM Susanna Harvio, AIRIX Ympäristö Oy TAVOITE JA LÄHTÖKOHDAT 2 TAVOITE JA LÄHTÖKOHDAT SELVITYKSEN TAVOITE Tavoitteena on muodostaa arvio kaupan

Lisätiedot

Visit Finland matkailijatutkimus Väliraportti, syyskuu 2014

Visit Finland matkailijatutkimus Väliraportti, syyskuu 2014 Visit Finland matkailijatutkimus Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy :: GSM +358 45 137 5099 :: info@tak.fi :: www.tak.fi SISÄLLYSLUETTELO Tiivistelmä... 1 Johdanto... 2 Ulkomaalaiset Suomessa tammi-elokuussa...

Lisätiedot

KAAVJAOS 10 Kaavoitusjaosto 18.1.2012 Valmistelija: kaavoitusarkkitehti Johanna Horelli johanna.horelli (at) sipoo.fi

KAAVJAOS 10 Kaavoitusjaosto 18.1.2012 Valmistelija: kaavoitusarkkitehti Johanna Horelli johanna.horelli (at) sipoo.fi Valtuusto 9 07.04.2014 9 S 23 Söderkullan asemakaavan eteläosan kumoaminen, ehdotus 324/10.02.03/2013 KAAVJAOS 10 Kaavoitusjaosto 18.1.2012 Valmistelija: kaavoitusarkkitehti Johanna Horelli johanna.horelli

Lisätiedot

Rajahaastattelututkimus 1.1.-31.12.2011

Rajahaastattelututkimus 1.1.-31.12.2011 Alueelliset tulostukset: Ulkomaiset matkustajat Helsingissä Tulostuksen alueellinen rajaus: Helsingin kaupunki Rajaustiedot ja niiden käyttäminen: Matkan pääkohde on ollut alueella. Mahdollinen toinen

Lisätiedot

VT 13 tieosuuden Lappeenranta - Nuijamaa YVA + YS 2012-2015

VT 13 tieosuuden Lappeenranta - Nuijamaa YVA + YS 2012-2015 Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Liikenne- ja infrastruktuurivastuualue VT 13 tieosuuden Lappeenranta - Nuijamaa YVA + YS 2012-2015 Kimmo Antila: Pietarin ja Viipurin teillä; maantieliikenne

Lisätiedot

- Hyvän suunnittelun avulla voidaan lisäksi vaalia maaseutuympäristön vetovoimatekijöitä: maisemaa, luontoa ja perinteistä rakentamistapaa.

- Hyvän suunnittelun avulla voidaan lisäksi vaalia maaseutuympäristön vetovoimatekijöitä: maisemaa, luontoa ja perinteistä rakentamistapaa. Lapin 25. kylätoimintapäivät 12. 13.10.2013 Levi, Hotelli Hullu Poro - Rakentamalla jo olemassa oleviin kyliin ja niiden yhteyteen helpotetaan palvelujen ja teknisten järjestelmien tehokasta ja edullista

Lisätiedot

KAAVASELOSTUS. Asemakaava Vierumäen Laviassuon ja Vuolenkoskentien väliselle alueelle

KAAVASELOSTUS. Asemakaava Vierumäen Laviassuon ja Vuolenkoskentien väliselle alueelle KAAVASELOSTUS Asemakaava Vierumäen Laviassuon ja Vuolenkoskentien väliselle alueelle LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikan laitos Ympäristöteknologian koulutusohjelma Miljöösuunnittelun suuntautumisvaihtoehto

Lisätiedot

Paikkatieto Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan kaupan ratkaisussa. HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Sanna Jylhä

Paikkatieto Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan kaupan ratkaisussa. HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Sanna Jylhä Paikkatieto Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan kaupan ratkaisussa HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Sanna Jylhä Uudenmaan 2.vaihemaakuntakaava Valtuustoon 20.3, sitten vahvistettavaksi TEEMAT 1. Metropolialueen

Lisätiedot

LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA

LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA 4.4.2016 LEMIN KUNTA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma I SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ... 1 2 SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

Långvikin kehittäminen - konkreettinen ehdotus Kirkkonummen kunnalle

Långvikin kehittäminen - konkreettinen ehdotus Kirkkonummen kunnalle Långvikin kehittäminen - konkreettinen ehdotus Kirkkonummen kunnalle Långvik pysyy väljästi rakennettuna ja viihtyisänä asuinalueena 3.5.2012 1 Långvikin kehittäminen kunnan päätöksenteossa 1(5) Joulukuu

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 TYÖNUMERO: E27370 SIIKAJOEN KUNTA RUUKIN ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAMUUTOS YH KORTTELIN 20 AJONEUVOLIITTYMÄÄ VARTEN SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU JOHDANTO Maankäyttö-

Lisätiedot

NUMMELAN PRISMAN LAAJENNUS Asemakaavan kaupallisten vaikutusten arviointi 5.2.2008. Suur-Seudun Osuuskauppa TUOMAS SANTASALO Ky

NUMMELAN PRISMAN LAAJENNUS Asemakaavan kaupallisten vaikutusten arviointi 5.2.2008. Suur-Seudun Osuuskauppa TUOMAS SANTASALO Ky NUMMELAN PRISMAN LAAJENNUS Asemakaavan kaupallisten vaikutusten arviointi 5.2.2008 Suur-Seudun Osuuskauppa TUOMAS SANTASALO Ky Nervanderinkatu 5 D 38, 00100 Helsinki www.s-kanava.net/sso www.tuomassantasalo.fi

Lisätiedot

TUUSULAN KUNTA KUNTAKEHITYS / KAAVOITUS

TUUSULAN KUNTA KUNTAKEHITYS / KAAVOITUS 16X161127 27.3.2014 TUUSULAN KUNTA KUNTAKEHITYS / KAAVOITUS LAHELANPELTO II ASEMAKAAVAN TOIMIVUUSTARKASTELU Esipuhe Tämä toimivuustarkastelu on tehty Tuusulan kunnan toimeksiannosta. Selvitys käsittää

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 24.1.2013 luonnos OKKOSENRANTA ASEMAKAAVAN LAAJENNUS

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 24.1.2013 luonnos OKKOSENRANTA ASEMAKAAVAN LAAJENNUS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 24.1.2013 luonnos OKKOSENRANTA ASEMAKAAVAN LAAJENNUS Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 63 ) mukainen asiakirja, jossa kuvataan

Lisätiedot

Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen. Case Jyväskylä

Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen. Case Jyväskylä Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen 3.9.2015 Iisalmi Case Jyväskylä Julia Virtanen Muuramen kunta Jyväskylä 2009 JYVÄSKYLÄ - Kaupunkikeskusta - 86 500 JKYLÄN MLK - Taajamia - 36 400

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

KORTTELI 14, tontit 11 ja 12, ASEMAKAAVAN MUUTOS

KORTTELI 14, tontit 11 ja 12, ASEMAKAAVAN MUUTOS Sysmä, Suurikylä SISÄLLYS 1. SUUNNITTELUALUE 2. SUUNNITTELUN TAVOITTEET 3. SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT 3.0 Kaavoituspäätös 3.1 Maanomistus 3.2 Kaavatilanne 3.3 Rakennusjärjestys 3.4 Luonnon ja kulttuurihistorian

Lisätiedot

Oulun seudun kaupallinen palveluverkko 2030

Oulun seudun kaupallinen palveluverkko 2030 Oulun seudun kaupallinen palveluverkko 2030 Haukipudas Kiiminki Anne Leskinen, 27.1.2011 Hailuoto Oulunsalo Oulu Kempele Lumijoki Liminka Tyrnävä Muhos Kaupalliset selvitykset seudun yleiskaavan taustalla

Lisätiedot

PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS 2014. viistokuva: MOVA kuvaaja Jari Kokkonen

PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS 2014. viistokuva: MOVA kuvaaja Jari Kokkonen PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS 2014 viistokuva: MOVA kuvaaja Jari Kokkonen Pyhäjärven kaupunginvaltuusto hyväksynyt..2014 KAAVOITUSKATSAUS 2014 1.5.2014 Maankäyttö- ja rakennuslain 7 :n mukaisesti

Lisätiedot

ESPOON KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS PAIKKATIETOAINEISTOJEN HYÖDYNTÄMINEN

ESPOON KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS PAIKKATIETOAINEISTOJEN HYÖDYNTÄMINEN ESPOON KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS PAIKKATIETOAINEISTOJEN HYÖDYNTÄMINEN SISÄLTÖ Kaupunkikehitys ja kauppa,ramboll Kaupan palveluverkkoselvityksen tavoitteet Paikkatietoaineistot palveluverkkoselvityksessä

Lisätiedot

Hissitien asemakaavamuutos, osa 2 (Levin asemakaava-alueen kortteli 27 tontti 1, kortteli 31 tontti 7, sekä korttelit 83 ja 299)

Hissitien asemakaavamuutos, osa 2 (Levin asemakaava-alueen kortteli 27 tontti 1, kortteli 31 tontti 7, sekä korttelit 83 ja 299) KITTILÄN KUNTA Puh 040 356 500, Fax 016-642259 20.10.2014 KITTILÄN KUNTA, 2. kunnanosa, Sirkka Hissitien asemakaavamuutos, osa 2 (Levin asemakaava-alueen kortteli 27 tontti 1, kortteli 31 tontti 7, sekä

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, kortteli 2061 tontti

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, kortteli 2061 tontti Kaavatunnus 2-236 Asianumero 144/10.02.03/2014 ASRA.ltk: 12.05.2015 06.10.2015 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, kortteli 2061 tontti t 1 Asemakaavan muutos koskee korttelin 2061 tonttia 1. makaavan

Lisätiedot

valmistelija: anna-kaisa.kauppinen@kirkkonummi.fi

valmistelija: anna-kaisa.kauppinen@kirkkonummi.fi Kunnanhallitus 341 02.11.2015 Kunnanvaltuusto 5 16.11.2015 5 Kuuden tontin ostaminen Masalan keskustan asemakaava-alueelta 740/10.00.02/2015 Kunnanhallitus 02.11.2015 341 Kunta on neuvotellut YIT Rakennus

Lisätiedot

PÄLKÄNE SAPPEEN ETU VAINION RANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS. Osallistumis ja arviointisuunnitelma

PÄLKÄNE SAPPEEN ETU VAINION RANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS. Osallistumis ja arviointisuunnitelma PÄLKÄNE Osallistumis ja arviointisuunnitelma 5.2.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. TUNNISTETIEDOT... 3 2. SUUNNITTELUALUE JA NYKYINEN MAANKÄYTTÖ... 3 3. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET... 4 4. SUUNNITTELUN

Lisätiedot

LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan muutos) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA

LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan muutos) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan muutos) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA Pälkäneen kunta 3.6.2015 LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan

Lisätiedot

Venäläisten matkailu Suomeen

Venäläisten matkailu Suomeen 1 Venäläisten matkailu Suomeen Pasi Nurkka pasi.nurkka@tak.fi 040-5055 903 2 Venäläisten matkat Suomeen vuosina 1992-2012 miljoonaa henkeä 6,0 matkat Kaakkois-Suomen raja-asemien kautta muut kuin rekkakuskit

Lisätiedot

Porvoon matkailun tunnuslukuja tammikuu 2012

Porvoon matkailun tunnuslukuja tammikuu 2012 Porvoon matkailun tunnuslukuja tammikuu 2012 Yöpymiset + 31 % tammikuussa Porvoon majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (3.600) lisääntyivät tammikuussa 30,7 % vuoden 2011 tammikuuhun verrattuna.

Lisätiedot

Porvoon matkailun tunnuslukuja Lokakuu 2012

Porvoon matkailun tunnuslukuja Lokakuu 2012 Porvoon matkailun tunnuslukuja Lokakuu 2012 Yöpymiset + 0,4 % tammi-lokakuussa Porvoon majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (107.600) lisääntyivät tammi-lokakuussa 0,4 % edellisvuodesta. Kasvua tuli

Lisätiedot

Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavan palveluverkkoselvitys. Minne menet, kauppa? 8.4.2013 Kimmo Koski

Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavan palveluverkkoselvitys. Minne menet, kauppa? 8.4.2013 Kimmo Koski Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavan palveluverkkoselvitys Minne menet, kauppa? 8.4.2013 Kimmo Koski Sisältö 1 Kaupan nykytila 2 Väestö, ostovoima ja liiketilan laskennallinen lisätarve 3 Kaupan kehittämishankkeet

Lisätiedot

Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 2013 Sodankylä, Kakslauttasen asemakaava ja asemakaavan muutos

Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 2013 Sodankylä, Kakslauttasen asemakaava ja asemakaavan muutos Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 SODANKYLÄ KAKSLAUTTASEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS KAKSLAUTTASEN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS ASEMAKAAVAKSI JA ASEMAKAAVAN MUUTOS KAKSLAUTTASEN

Lisätiedot

ITÄRAJAN KASVUMAAKUNTA

ITÄRAJAN KASVUMAAKUNTA Etelä-Karjalan maakuntaohjelmaseminaari ITÄRAJAN KASVUMAAKUNTA maakuntajohtaja Matti Viialainen Ruokolahti 23.1.2014 Maakuntaliiton tehtävät (aluekehityslaki) - aluekehittämisen strategisesta kokonaisuudesta

Lisätiedot

Hausjärven kunnan maapoliittinen ohjelma 2008

Hausjärven kunnan maapoliittinen ohjelma 2008 Hausjärven kunta ohjelma 2008 Ehdotus 2.12.2008, hyväksyminen: Kvalt 16.12.2008 104 1 SISÄLLYS 1 JOHDANTO...2 1.1 MAAPOLITIIKAN YLEISET MÄÄRITELMÄT... 2 1.1.1 Maapolitiikka... 2 1.1.2 Maankäyttöpolitiikka...

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, k 2061 t 1

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, k 2061 t 1 Kaavatunnus 2-236 Asianumero 144/10.02.03/2014 ASRA.ltk: 8.4.2014 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, k 2061 t 1 Asemakaavan muutos koskee korttelin 2061 tonttia 1. Asemakaavan muutoksella muodostuvat

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Herunen, Valssitie

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Herunen, Valssitie Kaavatunnus 1/7 5-021 Asianumero 471/10.02.03/2015 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Herunen, Valssitie Asemakaavan muutos koskee asemakaavan mukaista puistoaluetta Valssitien alueella. Asemakaavan muutoksella

Lisätiedot

Kunnanhallitus 198 01.09.2014 Kunnanhallitus 81 09.03.2015 LAUSUNTO LIMINGAN ANKKURILAHDEN - HAARANSILLAN - LIMINGANPORTIN OSAYLEISKAAVAEHDOTUKSESTA

Kunnanhallitus 198 01.09.2014 Kunnanhallitus 81 09.03.2015 LAUSUNTO LIMINGAN ANKKURILAHDEN - HAARANSILLAN - LIMINGANPORTIN OSAYLEISKAAVAEHDOTUKSESTA Kunnanhallitus 198 01.09.2014 Kunnanhallitus 81 09.03.2015 LAUSUNTO LIMINGAN ANKKURILAHDEN - HAARANSILLAN - LIMINGANPORTIN OSAYLEISKAAVAEHDOTUKSESTA 308/10.02.02/2014 KHALL 198 Limingan kunta on lähettänyt

Lisätiedot

Yhdyskuntatekniikan lautakunta 78 10.12.2014

Yhdyskuntatekniikan lautakunta 78 10.12.2014 Yhdyskuntatekniikan lautakunta 78 10.12.2014 Sarvvikinportin (ent. Kurkiranta) asemakaava (hanke 34500), osallistumis- ja arviointisuunnitelman tarkistaminen ja hyväksyminen MRL 62 :n ja 63 :n mukaisesti

Lisätiedot

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenranta strategia Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenrannan kaupungin Kansainvälistymis- ja Venäjä 2015-16 Eloisassa, puhtaassa ja turvallisessa Lappeenrannassa on kaikenikäisten hyvä elää.

Lisätiedot

Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012

Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012 Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012 Yöpymiset + 12,5 % tammi-huhtikuussa Porvoon majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (33.900) lisääntyivät tammi-huhtikuussa 12,5 % edellisvuodesta. Kasvua

Lisätiedot

Kaavoitus ja jätehuolto

Kaavoitus ja jätehuolto 1 Kaavoitus ja jätehuolto Kaarina Rautio 21.4.2008 2 Maakunnan kehittämisen malli 2 3 Kaavajärjestelmä (MRL) Valtakunnalliset alueidenkäyttö- tavoitteet - Valtioneuvosto hyväksyy MAAKUNTAKAAVA Kuntien

Lisätiedot

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; ETELÄRINNE II

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; ETELÄRINNE II KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; ETELÄRINNE II OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Inarin kunta Tekninen osasto Pekka Junttila kaavoitusinsinööri 24.9.2014 Yleistä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta

Lisätiedot

TYÖPAIKAT JA TYÖMATKAT

TYÖPAIKAT JA TYÖMATKAT TYÖPAIKAT TYÖPAIKKA-ALUEIDEN SAAVUTETTAVUUS ESPOON ELINKEINOKUDELMA 2050 (LUONNOS) POKE:N ELINKEINOJEN VISIO 2050 TYÖMATKAT 61 Työpaikat Visioalueella oli noin 17 000 työpaikkaa vuonna 2011, eli noin 14

Lisätiedot

SOKLI JA SAVUKOSKI -HANKE SAVUKOSKEN KUNTAKESKUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYJEN TOIMENPIDESUUNNITELMA SAVUKOSKI 2013/08/21

SOKLI JA SAVUKOSKI -HANKE SAVUKOSKEN KUNTAKESKUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYJEN TOIMENPIDESUUNNITELMA SAVUKOSKI 2013/08/21 SOKLI JA -HANKE SAVUKOSKEN KUNTAKESKUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYJEN TOIMENPIDESUUNNITELMA TYÖN TAVOITTEET JA TEHTÄVÄN KUVAUS Hankkeen tavoitteena on tuottaa Savukosken kirkonkylän liikennejärjestelyjen toimenpidesuunnitelma

Lisätiedot

Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa

Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa 29.3.2012 Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Saavutettavuus joukkoliikenteellä, kävellen tai pyörällä 2008 Vyöhyke: I II III

Lisätiedot

Maapolitiikan pääperiaatteet. Kymppi-Moni työpaja 15.2.2012

Maapolitiikan pääperiaatteet. Kymppi-Moni työpaja 15.2.2012 Maapolitiikan pääperiaatteet Kymppi-Moni työpaja 15.2.2012 Maapoliittinen ohjelma Maapoliittinen ohjelma on asiakirja, jossa valtuusto määrittelee maapoliittiset tavoitteet ja periaatteet. Sipoon kunnan

Lisätiedot

Nurmeksen kaupungin tekninen palvelukeskus

Nurmeksen kaupungin tekninen palvelukeskus 1 Nurmeksen kaupungin tekninen palvelukeskus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Ritoniemen 124 kaupunginosan matkailu- sekä katualueita että korttelia 14 koskeva asemakaavan muutos (Bomba - Sotkan ympäristö

Lisätiedot

Porvoon matkailun tunnuslukuja heinäkuu 2012

Porvoon matkailun tunnuslukuja heinäkuu 2012 Porvoon matkailun tunnuslukuja heinäkuu 2012 Yöpymiset + 4 % tammi-heinäkuussa Porvoon majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (72.400) lisääntyivät tammi-heinäkuussa 3,9 % edellisvuodesta. Kasvua tuli

Lisätiedot

HEINÄVEDEN KUNTA HEINÄVEDEN JÄRVIALUEIDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS. Kaavaselostus 14.4.2015. Kaavan vireille tulo: Kunnanhallitus 15.9.

HEINÄVEDEN KUNTA HEINÄVEDEN JÄRVIALUEIDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS. Kaavaselostus 14.4.2015. Kaavan vireille tulo: Kunnanhallitus 15.9. HEINÄVEDEN KUNTA HEINÄVEDEN JÄRVIALUEIDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus 14.4.2015 Kaavan vireille tulo: Kunnanhallitus 15.9.2014 162 Kaavan hyväksyminen: Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto 1. Sisällysluettelo

Lisätiedot

Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan

Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan Strategian laadintaa varten on tunnistettu neljä näkökulmaa, joiden kautta kaupungin toiminnalle asetetaan tavoitteita. Näkökulmat ovat: kuntalaisen hyvinvointi

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

KOTKAN-HAMINAN SEUTU. MATKAILUN TUNNUSLUKUJA 13.6.2013 Huhtikuu. Kotka venäläisyöpymisissä Jonsuun ja Jyväskylän. Alkuvuoden yöpymiset + 11 %

KOTKAN-HAMINAN SEUTU. MATKAILUN TUNNUSLUKUJA 13.6.2013 Huhtikuu. Kotka venäläisyöpymisissä Jonsuun ja Jyväskylän. Alkuvuoden yöpymiset + 11 % KOTKAN-HAMINAN SEUTU MATKAILUN TUNNUSLUKUJA 13.6.2013 Huhtikuu Alkuvuoden yöpymiset + 11 % Kotkan-Haminan seudun majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (40.800) lisääntyivät tammi-huhtikuussa 11,4

Lisätiedot

SAVUKOSKEN KUNNAN KAAVOITUSKATSAUS 2011

SAVUKOSKEN KUNNAN KAAVOITUSKATSAUS 2011 1 SAVUKOSKEN KUNNAN KAAVOITUSKATSAUS 2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. Mikä on kaavoituskatsaus 2 2. Maankäytön suunnittelu ja kunnan tavoitteet 2 3. Maakuntakaava 3 4. Yleiskaavat 3 4.1 Soklin osayleiskaava 3

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 4.11.2014

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 4.11.2014 Kirkonkylän asemakaavan muutos korttelissa 2061 Kaavatunnus: 2-237 Diaarinro: xx/10.02.03/2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 4.11.2014 Suunnittelualueen sijainti ja nykytilanne Suunnittelualue

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUU 2015 PÄÄJOHTAJA MIKKO HELANDER 22.7.2015

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUU 2015 PÄÄJOHTAJA MIKKO HELANDER 22.7.2015 OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUU 2015 PÄÄJOHTAJA MIKKO HELANDER 22.7.2015 1 KESKEISET TAPAHTUMAT Q2 K-ruokakauppojen markkinaosuuden arvioidaan kasvaneen Rauta- ja erikoiskaupan kannattavuuden paraneminen

Lisätiedot

Asuinrakennuksen ja autosuoja/varaston rakentaminen. Koko tila/määräala

Asuinrakennuksen ja autosuoja/varaston rakentaminen. Koko tila/määräala 31, YMP 10.5.2012 17:30 Suunnittelutarvepäätös kiinteistölle 535-404-8-124 Asia Hakija Asuinrakennuksen ja autosuoja/varaston rakentaminen. Nietula Matti ja Anita Poutakuja 3 B 2 37470 Vesilahti Rakennuspaikka

Lisätiedot

KULMALA-TIMEPERIN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS

KULMALA-TIMEPERIN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS 118-AK1502 SAUVON KUNTA KULMALA-TIMEPERIN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS KAAVASELOSTUS Kaavaluonnos Versio 0.9 11.3.2015 Nosto Consulting Oy Nosto Consulting Oy 1 (10) Sisällysluettelo 1. Perus- ja tunnistetiedot...

Lisätiedot

Oloksen asemakaava ja asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) MUONIO 22.8.2014. 2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1

Oloksen asemakaava ja asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) MUONIO 22.8.2014. 2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 MUONIO Oloksen asemakaava ja asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 22.8.2014 Seitap Oy 2014 2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

Lepänkorvan silta kaavan muutos kaava nro 488 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA 30.9.2015

Lepänkorvan silta kaavan muutos kaava nro 488 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA 30.9.2015 30.9.2015 Lepänkorvan silta kaavan muutos kaava nro 488 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA V a l k e a k o s k e n k a u p u n k i K a u p u n k i s u u n n i t t e l u S ä ä k s m ä e n t i e 2 3

Lisätiedot

VENÄLÄISTEN MATKAILU MATKAILUN TRENDIT 2014

VENÄLÄISTEN MATKAILU MATKAILUN TRENDIT 2014 VENÄLÄISTEN MATKAILU MATKAILUN TRENDIT 2014 MATKAILUN VOIMAKAS KASVU JATKUU Talouskasvun hiipumisesta huolimatta venäläisten ulkomaanmatkailu on voimakkaassa kasvussa. Vuonna 2013 venäläisten matkailu

Lisätiedot

KAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI VASARAKATU 23 JA 25 15. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 2 TONTTIEN 8 JA 9 ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVATUNNUS 15:088

KAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI VASARAKATU 23 JA 25 15. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 2 TONTTIEN 8 JA 9 ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVATUNNUS 15:088 A S E M A K A A V A N S E L O S T U S 15. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 2 TONTTIEN 8 JA 9 ASEMAKAAVAN MUUTOS VASARAKATU 23 JA 25 KAAVATUNNUS 15:088 KAAVAN PÄIVÄYS 28.10.2010 SELOSTUKSEN PÄIVÄYS 31.12.2010 15:088

Lisätiedot

Mänttä-Vilppulan kehityskuva. Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011

Mänttä-Vilppulan kehityskuva. Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011 Mänttä-Vilppulan kehityskuva Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011 RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT Rakennemallivaihtoehtojen kautta etsitään Mänttä-Vilppulalle paras mahdollinen tulevaisuuden aluerakenne

Lisätiedot

KAAVOITUSOHJELMA vv

KAAVOITUSOHJELMA vv LAIHIAN KUNTA 1 KAAVOITUSOHJELMA vv. 2016 2018 1. ASEMAKAAVOJEN MUUTOKSET JA LAAJENNUKSET Asemakaavojen muutoksia ja laajennuksia laaditaan tarpeiden, osayleiskaavan, raakamaan hankinnan ja määrärahojen

Lisätiedot

SALLATUNTURIN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS Tieliikennealue ja kevyen liikenteen väylä

SALLATUNTURIN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS Tieliikennealue ja kevyen liikenteen väylä FCG Finnish Consulting Group Oy SALLATUNTURIN MATKAILUKESKUS POROPUISTO Sallan kunta SALLATUNTURIN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS Asemakaavan selostus 0615-P14120 Luonnos FCG Finnish Consulting Group

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Kaunispään asemakaavan muutos VT 4:n ympäristö OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 19.10.2009 Sisällysluettelo: 1. Mikä on osallistumis- ja arviointisuunnitelma? 3 2. Suunnittelu- ja vaikutusalue 3 3.

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN SELOSTUS

ASEMAKAAVAN SELOSTUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN SELOSTUS 10. JA 25. KAUPUNGINOSIEN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS SEKÄ 10. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 44 TONTTIEN 6 JA 7 SEKÄ VIRKISTYSALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS (KELJO, CITYMARKET)

Lisätiedot

KAUKLAHDENVÄYLÄN KEHITTÄMISSELVITYS, 2007

KAUKLAHDENVÄYLÄN KEHITTÄMISSELVITYS, 2007 Kauklahden alueella on käynnissä useita maankäytön kehittämiseen tähtääviä suunnitelmia. Kauklahdenväylän kehittämisselvitys Länsiväylän ja Kehä III:n välillä on laadittu, jotta maankäytön suunnittelussa

Lisätiedot

PARKANON PAHKALAN ALUEEN KORTTELIN 5063 TONTTIA 13 KOSKEVA ASEMAKAAVAN MUUTOS

PARKANON PAHKALAN ALUEEN KORTTELIN 5063 TONTTIA 13 KOSKEVA ASEMAKAAVAN MUUTOS PARKANON KAUPUNKI PARKANON PAHKALAN ALUEEN KORTTELIN 5063 TONTTIA 13 KOSKEVA ASEMAKAAVAN MUUTOS 12.1.2009 Kaavoitus- Arkkitehtipalvelu Mattila Oy 1 PAHKALAN ALUEEN KORTTELIN 5063 TONTTIA 13 KOSKEVA ASEMAKAAVAN

Lisätiedot