L O P P U R A P O R T T I

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "L O P P U R A P O R T T I"

Transkriptio

1 Suomen Kylätoiminta ry L O P P U R A P O R T T I Kylien elinolot paremmiksi yhteistoimin infrastruktuurin ja täydentävien hoivapalveluiden kehittäminen kylissä KOORDINOINTIHANKE Sisällys Hankekokonaisuuden rakenne...2 Raportin rakenne...3 Hankkeessa mukana olleet henkilöt...3 Hankkeessa työskennelleet henkilöt...3 Hankkeen ohjausryhmä...4 Hankkeen yhteistyötahot...5 Vertti...5 Tyyne...5 Keskeinen toiminta...6 Kehittämishankkeen käynnistäminen...6 Koulutukset, retket, ryhmätapaamiset ja seminaarit...7 Tiedotus...9 Projektipäälliköiden muu toiminta...10 Sihteerin tehtävät...11 Hankehallinto...11 Ohjausryhmän toiminta...12 Saavutetut tavoitteet...13 Tulokset ja vaikutukset hankkeen aikana...13 Ongelmat...14 Jatkotoimenpiteet...15 Vertti...15 Tyyne...15 Liitteet

2 Suomen Kylätoiminta ry Meijeritie Suomusjärvi puh (02) yhteyshenkilö: Liisa Häme puh L O P P U R A P O R T T I Kylien elinolot paremmiksi yhteistoimin infrastruktuurin ja täydentävien hoivapalveluiden kehittäminen kylissä KOORDINOINTIHANKE Hankekokonaisuuden rakenne Hankekokonaisuus Kylien elinolot paremmiksi yhteistoimin koostui kahdesta eri hankkeesta, joista käytettiin nimityksiä koordinointihanke (17738) ja kehittämishanke (19678). Ne liittyivät kiinteästi toisiinsa; hankkeen johtaminen ja koordinointi tapahtuivat hankkeessa Hankkeita edelsi ALMA-rahoitteinen esiselvitys ( ). Kaikkien näiden hankkeiden hallinnoija on ollut Suomen Kylätoiminta ry (SYTY). Koordinointihankkeessa työskenteli pääasiallisesti kaksi projektipäällikköä (infra- ja hoivaasioilla omansa) ja hankesihteeri; käytännössä he muodostivat saumattomasti toimineen työtiimin. Kehittämishankkeeseen sisältyi kaksi osiota: toinen keskittyi infrastruktuurin kehittämiseen kylissä (Vertti, aiheina puhdasvesi-, jätevesi- ja jätehuolto, liikenneturvallisuus ja tietoliikenneyhteydet) ja toinen täydentävien hoivapalveluiden järjestämiseen (Tyyne). Vertti- ja Tyyne- osiot toimivat rinnakkain, tekivät tiivistä yhteistyötä ja täydensivät toisiaan sekä koordinointi- että kehittämishankkeen puitteissa. Kehittämishanketta toteutti kymmenen maakunnallista kyläasiamiestä, jotka oli palkattu yhdeksään maakunnalliseen kylien yhteenliittymään (Varsinais-Suomessa oli kaksi kyläasiamiestä). Kyläasiamiehistä kuusi toteutti 2

3 Vertin tavoitteita (Itä-Uusimaa, Kymenlaakso, Pohjanmaa, Satakunta, Uusimaa ja Varsinais- Suomi) ja neljä Tyynen tavoitteita (Etelä-Karjala, Pirkanmaa, Päijät-Häme ja Varsinais-Suomi). Muissa viidessä ALMA alueen maakunnassa oli nimetyt hankkeen yhteistyöhenkilöt, jotka osallistuivat tiedonvälittämiseen ja jonkin verran koordinointihankkeen järjestämiin koulutuksiin. Hankekokonaisuuden tavoitteena oli välittää koko ALMA-alueelle hyviä käytäntöjä kylien infrastruktuurin ja hoivapalvelujen kehittämiseksi sekä aktivoida kyliä tiedon ja kannustavien esimerkkien avulla ottamaan entistä vahvempi rooli toiminnan ja palvelujen kehittäjinä. Koordinointihankkeen tavoitteena oli olla koko ALMA aluetta yhdistävä toimija hankekokonaisuudessa. Sen avulla koulutettiin ja verkotettiin maakunnissa työskentelevät kyläasiamiehet toteuttamaan kehittämishankkeen tavoitteita. Raportin rakenne Koordinointihankkeelle ja kehittämishankkeelle on laadittu omat loppuraporttinsa. Hankkeilla oli yhteinen tapahtumien kulku , joten loppuraportteja kannattaa tarkastella rinnakkain. Raporteissa on pyritty arvioimaan sitä, miten hankkeen toteutus on vastannut hankesuunnitelmaa. Koska hankekokonaisuus sisälsi kaksi toisistaan poikkeavaa aihetta, on raporteissa tarvittaessa eritelty asiat Vertti- ja Tyyne-otsikoiden alle. Hankkeessa mukana olleet henkilöt Hankkeessa työskennelleet henkilöt Mia Saloranta Projektipäällikkö, Vertti-osio, kylien infrastruktuurin kehittäminen 100 % työaika Liisa Häme Projektipäällikkö, Tyyne-osio, täydentävien hoivapalveluiden kehittäminen kylissä 100 % työaika

4 Satu Eeronaho Projektisihteeri: taloushallinto, koulutuksiin liittyvät järjestelyt, tiedotus yms. 100 % työaika Pirja Peltomäki Osa-aikainen projektisihteeri: loppuseminaarin järjestelyt, julkaisun valmistelu, materiaalin kokoamista loppuraporttiin, varsinaisen projektisihteerin avustaminen hankkeen päättymiseen liittyvissä tehtävissä. 60 % työaika Sylvia Manninen Projektiavustaja: postitukset, monistus, arkistointi ja muut hankkeen päättymiseen liittyvät rutiiniluontoiset tehtävät. 100 % työaika Henrik Hausen Loppujulkaisun kokoaja ja kirjoittaja, tiedottaja 50 % työaika Hankesuunnitelmasta poiketen hankkeessa työskenteli vain yksi kokoaikainen projektisihteeri. Hankkeen alkuvaiheessa yhden sihteerin työpanos katsottiin riittäväksi. Loppupuolella ei uuden henkilön palkkaamista enää pidetty perusteltuna, vaan lisääntyneet tehtävät pyrittiin hoitamaan yhteistyöllä ja palkkaamalla muuta SYTYn palveluksessa olevaa henkilöstöä lyhytaikaisesti avuksi. Palkkaamatta jätetyn kokopäiväisen työntekijän aiheuttamaa vajetta kompensoitiin myös jakamalla koordinointivastuuta maakuntiin, joissa sekä kylien yhteenliittymän hallituksen jäsenet että muu palkattu henkilöstö täydensivät erityisesti projektipäälliköiden työtä. Tyypillisiä maakunnissa suoritettuja koordinointihankkeen tehtäviä olivat: työntekijän perehdyttäminen, yhteyksien solmiminen kyliin, alueellinen tiedottaminen ja yhteistyön edistäminen eri toimijatahojen välillä. Useimmat kyläasiamiehet olivat uusia työntekijöitä, joten he tarvitsivat erityisesti alkuvaiheessa tukea ja apua työhön perehtymisessä, mihin projektipäälliköillä ei ollut tarvittavaa paikallistuntemusta eikä tarvittavia yhteyksiä. Maakunnallisten yhteenliittymien koordinaatioapu oli välttämätöntä, sen määrä ja laatu vaihteli suuresti maakunnittain. Hankkeen ohjausryhmä Heikki Konsala, pj Silja Saveljeff, vara pj Jarmo Kallio Pekka Mannonen Kari Vaitomaa / Ilkka Juva Pirkko Karjalainen Juhani Nenonen Kantri ry SataKylät ry Etelä-Pohjanmaan TE-keskus Kymenlaakson liitto Uudenmaan ympäristökeskus Vanhustyön Keskusliitto Suomen Omakotiliitto 4

5 Asko Niemi Tuomas Perheentupa Hankeen puolesta: Liisa Häme Mia Saloranta Satu Eeronaho, sihteeri SYTY / MTK SYTY Tyyne- projektipäällikkö Vertti -projektipäällikkö projektisihteeri Hankkeen yhteistyötahot Molempien hankeosioiden keskeisimmät yhteistyötahot ALMA-alueella: Maakunnalliset kylien yhteenliittymät Maakunnalliset ja muut kyläasiamiehet Maaseudun kehittämisyhdistykset (eli toimintaryhmät) Onni muuttaa maalle hanke (yhteinen loppuseminaari) Vertti Yhteisten yhteistyötahojen lisäksi: Uudenmaan ympäristökeskus Uudenmaan Vesiensuojeluyhdistys Varsinais-Suomen Agendatoimiston AHA 21 hanke (Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn tehostaminen projekti) Hämeen Tiepiiri Suomen Kotiseutuliitto ry Suomen Omakotiliitto ry Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, maaseutuasumisen teemaryhmä Kaikissa hankemaakunnissa monet kyläyhdistykset ja niiden hankkeet Hankkeen yhteistyöyritykset Tyyne Vanhustyön keskusliitto Kirkkohallitus YTR:n maaseudun hyvinvointipalvelujen teemaryhmä STM STAKES Tuuloksen 4H -yhdistys 5

6 Työtehoseura Ristijärven kunta (Kainuun Hoiva EQUAL hanke) Padasjoen Toimela ry / Päijänne LEADER Toimintaryhmät Puolalaisten yksityiskoulujen yhdistys Social Care Farms toimijat Hollannissa RAY Kodukant (Kyläasiamiehet tekivät maakuntatasolla yhteistyötä muidenkin tahojen kanssa, ks. kehittämishankkeen raportti.) Keskeinen toiminta Kehittämishankkeen käynnistäminen Syksyllä -04, ennen kehittämishankkeen käynnistymistä, järjestettiin kymmenessä maakunnassa (jotka olivat alustavasti ilmoittautuneet mukaan hankkeeseen) tiedotus- ja neuvottelutilaisuudet. Kokouksiin kutsuttiin mm. maakunnallinen kylien yhteenliittymä, toimintaryhmät, maakuntatason viranomaisia, sekä hoivapalvelujen että infrastruktuurin kehittämisestä kiinnostuneita yhteistyötahoja ja kuntien sosiaali- ja tekniset johtajat (osanotto kunnista oli tosin vähäistä). Kokouksiin osallistui henkeä projektihenkilökunnan lisäksi, kaikkiaan 137 osallistujaa. Kokousjärjestelyistä paikan päällä huolehtivat maakunnalliset kylien yhteenliittymät. (Liitteenä tilaisuuksien kutsu ja osallistujalistat) Lopulta yhdeksän maakunnallista kylien yhteenliittymää osallistui kehittämishankkeeseen palkkaamalla kyläasiamiehen. Yhteenliittymien kanssa laadittiin konsortiosopimukset. Kyläasiamiesten ensimmäisessä tapaamisessa heille jaettiin kansiot, joihin oli koottu taustatietoja, hankehallintoon liittyvää ohjeistusta, yhteystietoja, prosyyrejä, raportointilomake ohjeineen ja esiselvityshankkeen tulokset. Samanlaiset kansiot jaettiin myös hankkeen ohjausryhmälle. 6

7 Koulutukset, retket, ryhmätapaamiset ja seminaarit Koordinointihanke järjesti koulutuksia ja retkiä yhteensä 16 päivää. Ne oli suunnattu ensisijaisesti hankkeen kyläasiamiehille, mutta kutsut lähetettiin koko yhteistyöverkostolle, eli kaikille ALMA-alueen yhteenliittymille ja toimintaryhmien kyläasiamiehille. Sekä Verttiasiamiehiä että Tyyne-asiamiehiä osallistui kaikkiin hankkeen järjestämiin tilaisuuksiin. Koulutuksissa perehdyttiin kylien infrastruktuuriin ja hoivapalveluihin liittyviin ajankohtaisiin kysymyksiin. Retkillä tutustuttiin samoihin teemoihin käytännössä, eli vierailtiin kylissä, joissa oli toteutettu infra- tai hoivahankkeita. Koulutuksissa ja retkillä oli osallistujia koordinointihankkeen henkilökunnan ja kouluttajien lisäksi yhteensä n Pienemmän joukon ryhmätapaamisia järjestivät projektipäälliköiden johdolla sekä Tyynet että Vertit ja kaksikielisten alueiden kyläasiamiehet, yhteensä kahdeksan kokoontumista. Lisäksi järjestettiin kaksi yleisöseminaaria, joihin lähetettiin kutsuja hyvin laajalla sähköpostijakelulla kaikille sellaisille tahoille, joiden arveltiin olevan kiinnostuneita maaseudun palvelujen ja/tai kylätoiminnan kehittämisestä. Koulutukset, retket ja ryhmätapaamiset aikajärjestyksessä ( SYTY:n järjestämillä Kylätoimijoiden koulutuspäivillä Hämeenlinnassa oli yhtenä teemana ko. hankkeen käynnistäminen. Projektipäälliköiden esitystä seurasi n. 50 henkeä, joista suurin osa oli kylien yhteenliittymien edustajia.) järjestettiin hankkeen ensimmäiset avoimet koulutuspäivät Jyväskylässä. Osallistujia oli 19 + kouluttajat (= projektipäälliköt ja kolme ulkopuolista kouluttajaa) hankkeen henkilökunta kokoontui Riihimäellä ensimmäiseen yhteiseen tapaamiseen, jossa koordinointiryhmä perehdytti uudet työntekijät tehtäviinsä. Osallistujia järjestettiin koulutuspäivät Kouvolassa. Osallistujia oli n kouluttajaa Tyyne-asiamiehet tapasivat Padasjoella tutustuen hoivapalveluita tuottavan yhdistyksen toimintaan Vertti-asiamiehet tapasivat Tampereella ja tutustuivat Hämeen tiepiirin hankkeeseen Kevyen liikenteen turvallisuuden parantaminen maaseutukylissä järjestettiin koulutuspäivä Säkylässä ja retki Kauhajoelle. Osallistujia oli kouluttajaa Tyyne-asiamiehet ja projektipäällikkö tapasivat Helsingissä ja neuvottelivat yhteistyöstä STM:n kanssa Tyynet tapasivat Lempäälässä ja tutustuivat osuuskunta Lempestin toimintaan. 7

8 oli hoivan jatkohanketta koskeva neuvottelu RAY:ssä, läsnä hankkeesta Liisa Häme, Minna Heikkilä ja Pietari Jääskeläinen SSC:n kutsumina tapasivat kaksikielisten maakuntien kyläasiamiehet Tampereella, mukana myös Mia ja Satu Tampereella järjestettiin koulutus, johon osallistui 18 henkeä + 3 hankkeen ulkopuolista kouluttajaa. Päivän aikana tehtiin myös retki Kangasalan Ekokylään Vertit tapasivat Lahdessa Yhdyskuntatekniikka 2005-näyttelyssä retki Porvoon Emäsaloon, missä hankkeen yhteistyöyritys (3 henk.) esitteli jätevedenpuhdistuslaitteitaan ja työmaata, jossa rakennetaan useamman kiinteistön yhteistä pienpuhdistamoa. Osallistujia oli reilut parikymmentä SSC:n kutsumina tapasivat kaksikielisten maakuntien kyläasiamiehet Tampereella, mukana myös Mia ja Satu järjestettiin koulutusretki Varsinais-Suomeen. Retkelle osallistui 12 henkeä. ( Vertti &Tyyne oli esillä Farmari-messuilla YTR:n osastolla.) järjestettiin koulutusretki Kymenlaaksossa ja Etelä-Karjalassa, osallistujia 19 henkeä tapasivat Tyyne kyläasiamiehet Lahdessa, jossa tutustuivat Palvelunvälityskeskukseen matkustettiin koulutusretkelle ruotsinkieliselle Pohjanmaalle, osallistujia 9 henkeä. ( koordinointiryhmä osallistui Seinäjoella TE-keskuksen järjestämään koulutukseen ALMA-ohjelman sulkemisesta ja maksatuksista.) järjestettiin viimeinen yhteinen koulutustapaaminen Riihimäellä, osallistujia oli kouluttajaa. (Liitteenä koulutusten ja retkien ohjelmat.) Yleisöseminaarit oli hankkeen päätapahtuma, seminaari Kun palvelut pakenevat - maaseudun vastavoimat ja uudet ratkaisut. Tampere-talolle kokoontui 65 seminaariosallistujaa, puhujia oli projektipäälliköiden lisäksi neljä Ravintola Kaisaniemessä Helsingissä pidettiin hankkeen päätösseminaari Maalla asumisen ihanuus ja kurjuus yhteistyössä Onni muuttaa maalle -hankkeen kanssa Vertin ja Tyynen aiheita käsiteltäessä paikalla oli 88 osallistujaa (esiintyjinä neljä hankkeen ulkopuolista henkilöä, neljä kyläasiamiestä ja projektipäälliköt), ja Onnin seminaaripäivänä osallistujia oli 69. (Liitteenä seminaarien ohjelmat.) 8

9 Tiedotus Hankkeen sisäinen tiedotus Koordinointiryhmän ja hankkeen kyläasiamiesten keskinäinen tiedonvaihto koettiin monin tavoin tärkeäksi. Normaalin sähköpostilistakeskustelun lisäksi hankkeen sisäpiirille (= hankkeen työntekijät, ALMA-alueen yhteenliittymät, toimintaryhmien kyläasiamiehet ja yhteyshenkilöt SYTYssä) lähetettiin sähköpostitiedote ajankohtaisista kuulumisista joka toinen perjantai. (Tiedotteet liitteenä.) Www-sivut Jo esiselvityshankkeen lopussa laadittiin hankekokonaisuudelle omat kotisivut SYTYn sivustolle osoitteeseen > Hankkeet > Kylien infrastruktuuri ja hoivapalvelut. Kotisivuilla tiedotettiin hankkeen tapahtumista, ja sinne koottiin hyödyllisiä linkkejä hankkeen aihepiireistä. Projektisihteeri huolehti ajankohtaisasioiden päivittämisestä, ja projektipäälliköt tuottivat materiaalin Vertin ja Tyynen tietopaketteihin. Hankkeen lopussa kotisivut päivitettiin sellaiseen muotoon, että ne voitiin jättää sivustolle vähintään vuodeksi. Hankkeen loppujulkaisu ja osa loppuraportista ovat nähtävissä kotisivuilla. (Liitteenä tulosteet lopullisista kotisivuista.) Painotuotteet Hankkeelle teetettiin logo ja esitteet, Tyynelle ja Vertille omansa, suomeksi ja ruotsiksi. Suomenkielisestä esitteestä otettiin heti hankkeen alussa 2x1100 kpl painos, jossa ei vielä ollut kyläasiamiesten yhteystietoja. Täydennettyä esitettä painettiin toukokuussa -05 suomeksi 2x5000 kpl ja ruotsiksi 2x2000 kpl. Esitteitä postitettiin kaikkiin kylien yhteenliittymiin ja toimintaryhmiin, ja hankkeen henkilökunta jakoi sitä koko hankkeen ajan lukuisissa tilaisuuksissa, sekä kylissä että valtakunnallisissa tapahtumissa. (Esitteet liitteenä.) Hankkeen loppupuolella koottiin julkaisu Kylien elinolot paremmiksi yhteistoimin, joka käännettiin myös ruotsiksi. Suomenkielistä kirjaa painettiin 2000 kpl ja ruotsinkielistä 600 kpl. Kirjaa jaettiin ensimmäisen kerran päätösseminaarissa , ja sitä postitettiin mm. kylien yhteenliittymille, toimintaryhmille, maaseutukeskuksille, YTR:lle, 4H:lle ja kaikkiin kuntiin. Julkaisun voi tilata ilmaiseksi SYTYstä, ja sen voi ladata pdf:nä hankkeen kotisivuilta. Julkaisussa esitellään hankkeen aikana saatuja kokemuksia siitä, miten kylien asukkaat voivat yhteistoiminnallaan eri tavoin parantaa palvelujaan ja elinolojaan. Johdantona kirjassa on projektipäälliköiden kirjoitukset hankkeen aiheista sekä tutkija Ritva Sirkkalan artikkeli, jossa pohditaan kolmannen sektorin tehtäviä ja ongelmia palvelurakenteita uudistettaessa. Julkaisun keskiosaan on koottu esimerkkejä kylien toiminnasta ja aikaansaannoksista. Esimerkit on enimmäkseen haettu hankkeen ulkopuolelta, mutta ne liittyvät kylien infrastruktuuriin ja 9

10 hoivapalveluihin. Tähän osaan materiaalia tuottivat mm. hankkeen kyläasiamiehet. Toimitustyöstä ja suurelta osin artikkelien kirjoittamisesta vastasi kyläasiamies Henrik Hausen. Kirjasen loppuun on kerätty linkkejä, joista löytyy lisätietoja hankkeen aihepiireistä. (Julkaisu liitteenä.) Näkyvyys mediassa Maaseutu Plus-lehteä varten laadittiin suunnitelma, miten hanke näkyy lehdessä. Syksyllä 2004 tiedotettiin hankkeen alkamisesta. Vuonna 2005 ilmestyi kuusi numeroa, joista neljässä oli hankkeeseen liittyviä juttuja, sekä hoiva- että infra-aiheisia. Numerossa 2/2006 kerrotaan hankkeen loppuseminaarista. (Liitteenä MaaseutuPlus-lehdessä ilmestyneet artikkelit.) Keväällä 05 kokeiltiin osa-aikaisen tiedottajan palkkaamista hankkeeseen, mutta hänen työpanoksensa jäi vähäiseksi. Tyyne-projektipäällikkö Liisa Häme kirjoitti kylien hoivapalveluista artikkelit Vanhustyön keskusliiton Vanhustyö lehteen, Diakonia lehteen ja YTR.n hyvinvointiteemaryhmän Näkökulmia hyvinvointipalvelujen tuottamiseen - yhteistyö palvelujen turvaajana julkaisuun. Tampereella ja Helsingissä järjestetyistä yleisöseminaareista lähetettiin mediatiedotteet laajalla jakelulla. Vain ensimmäisessä seminaarissa oli paikalla YLE:n radiotoimittaja, joka haastatteli tilaisuudessa puhunutta Eero Uusitaloa. Muita tiedotusvälineiden edustajia (Maaseutu Plussaa lukuun ottamatta) ei tullut seminaareihin paikalle. (Tampereen tilaisuudesta oli myös ilmoitus Aamulehdessä, ja Helsingin seminaaria mainostettiin kadun ylittävällä banderollilla Helsingin keskustassa.) Suurimman huomion hanke sai paikallislehdissä ja maakuntaradioissa. Tämä oli kehittämishankkeen kyläasiamiesten ansiota. (Ks. kehittämishankkeen loppuraportin liitteet.) Muu tiedotus Projektipäälliköt esittelivät hanketta useissa tilaisuuksissa, mm. valtakunnallisissa maaseutututkijatapaamisissa, maakunnallisilla kylätoimintapäivillä ja yhteistyötahojen järjestämissä tilaisuuksissa. Hanke oli esillä myös Farmari-messuilla YTR:n osastolla. (Kyläasiamiehet kiersivät lukuisissa kylien kesätapahtumissa kertomassa hankkeesta.) Projektipäälliköiden muu toiminta Koulutusten järjestämisen sekä sisäisen ja ulkoisen tiedottamisen lisäksi projektipäälliköt seurasivat kumpikin oman alansa ajankohtaisia asioita mm. osallistuen seminaareihin ja 10

11 koulutuksiin sekä maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän (YTR) teemaryhmien toimintaan. Verttiprojektipäällikkö piti yhteyttä mm. Omakotiliittoon, jonka kanssa suunniteltiin yhteistä jätevesineuvontahanketta, mutta sitä ei ole toistaiseksi toteutettu. Tyyne projektipäällikkö osallistui kehittämispalavereihin, joissa pohdittiin palvelujen uusia järjestämistapoja. Kuntatasolle ehdittiin Lammilla, Äetsässä, Iitissä, Kylmäkoskella, Kauhajoella ja Hauholla. Lisäksi projektipäälliköt pitivät yhteyksiä muihin hankkeisiin, joissa käsiteltiin maaseudun infrastruktuuria tai hoivapalveluja. Saadut tiedot ja kokemukset välitettiin hankkeen henkilökunnalle ja yhteistyöverkostolle hankkeen koulutuksissa ja tiedotteissa. Tyyne osuudessa tehtiin yhteistyötä myös Viron kyläjärjestön Kodukant:in kanssa; suunniteltu yhteinen Interreg hanke sai kuitenkin loppujen lopuksi kielteisen vastauksen. Yhteistyön tuloksena virolaiset suunnittelivat PHARE hankkeen, jossa kehitetään kylien palveluja ja joka tekee opintoretken Suomeen maalikuussa Kylien hoivapalvelujen kehittämiselle yritettiin varmistaa jatkoa anomalla rahoitusta RAY:ltä. RAY:n vastaus oli kielteinen, mutta rahoitusta kehotettiin hakemaan uudelleen seuraavassa, vuoden 2006 haussa. Myös hankkeen yksityisrahoitusosuuden kerääminen yhteistyöyrityksiltä osallistumismaksuina työllisti projektipäälliköitä hankkeen alkuvaiheessa. Sihteerin tehtävät Koordinointihankkeen hankesuunnitelmassa esitettiin hankkeessa toimivan kaksi projektisihteeriä. Hankesuunnitelmasta poiketen hankkeessa työskenteli kuitenkin vain yksi sihteeri. Sihteerin tärkeimpiä tehtäviä olivat maksatushakemusten numeraalinen valmistelu, osallistuminen koulutusten ja seminaarien järjestelyihin, hankintojen kilpailuttamistoimet, kustannusseurantaraporttien valmistelu ja hankkeen kotisivujen päivittäminen. Lisäksi sihteeri hoiti taloushallinnon ja tilitykset yhteenliittymille hankkeen aiheuttamista kustannuksista alihankintasopimusten mukaisesti. Projektisihteeri toimi myös ohjausryhmän sihteerinä. Hankehallinto Koordinointihanke ja kehittämishanke muodostivat yhdessä hallinnoitavan hankekokonaisuuden. Koordinointihankkeen työntekijät olivat työsuhteessa SYTYyn. Kehittämishankkeessa työskennelleiden kyläasiamiesten työnantajina olivat maakunnalliset kylien yhteenliittymät. Kylien yhteenliittymien kanssa tehtiin alihankintasopimukset, joiden perusteella tilitettiin kullekin yhteenliittymälle siellä toimivan kyläasiamiehen kiinteitä kuluja 11

12 vastaava summa kuukausittain. Lisäksi SYTY hallinnoijana tilitti yhteenliittymille kyläasiamiesten muuttuvista kustannuksista tositteiden perusteella kuukausittain. Näin ollen SYTY otti vastuun väliaikaisrahoituksen järjestämisestä. Hankkeen eteenpäin viemistä ja kustannussuunnittelua vaikeutti SYTYn marraskuussa 2005 heikentynyt taloudellinen tilanne, joka jatkui koko hankkeen loppuajan. Koordinointihankkeessa haettiin maksatuksia seuraavasti: v ennakko ja aikavälin kustannusperusteinen maksatus sekä v.2005 ennakko ja aikavälin kustannusperusteinen maksatus. Viimeisin maksatus tehtiin ajalta TEkeskuksen kehotusten mukaan, jotka perustuivat ALMA-ohjelman päättymiseen. Kehittämishankkeessa haettiin maksatukseen v ennakko ja aikavälin kustannusperusteinen maksatus. Myös kehittämishankkeen viimeinen maksatus koski aikaväliä Kehittämishankkeen hallinnointi oli haastavaa taloushallinnon näkökulmasta. Muutamat yhteenliittymät laskuttivat tositepohjaisista kuluistaan ainoastaan kolme kertaa hankkeen aikana, kerran kuukaudessa tehtävän tositepohjaisen laskun sijaan (jollaista oli pyydetty). Tämä vaikeutti osaltaan hankkeen kustannusseurantaa. Lisäksi jotkut yhteenliittymät olisivat olleet hanakoita ottamaan hankkeen toteuttamisessa ns. aluehankkeen roolin eriteltyine budjetteineen, ja tilanteessa vaadittiin hieman tarkempaa ohjeistusta hankekokonaisuuden rakenteesta. Yhteenliittymiä opastettiin työnantajavelvoitteissa ja talkootöiden keräämisessä runsaasti. Ohjausryhmän toiminta Ohjausryhmä kokoontui aina tarvittaessa, yhteensä seitsemän kertaa. Ohjausryhmän työskentely oli rakentavaa, ja kommentit hankkeen työntekijöille kannustavia. (Liitteenä ohjausryhmälle tehty raportointi ja kokousten pöytäkirjat ) 12

13 Saavutetut tavoitteet Hankkeen tavoitteena oli kouluttaa ja verkottaa maakunnissa työskentelevät kyläasiamiehet toteuttamaan kehittämishankkeen tavoitteita. Näiltä osin tavoite saavutettiin; kyläasiamiehet saivat tarpeelliset valmiudet tehtäviinsä, ja he onnistuivat tehtävissään hankkeen lyhyt kesto ja alueiden erilaiset toimintaympäristöt huomioon ottaen hyvin. Koordinointihankkeen tarkoituksena oli myös palvella koko ALMA-aluetta, siis niitäkin maakuntia, joissa ei ollut kehittämishankkeen työntekijää. Näissä viidessä maakunnassa kylien yhteenliittymät olivat nimenneet hankkeelle yhteyshenkilöt, joille kaikki hankkeen tiedotteet lähetettiin. Yhteistyöalueilta osallistuttiin joihinkin hankkeen koulutuksiin, ja tietoja ja kokemuksia vaihdettiin. Projektipäälliköt eivät pitäneet alueisiin resurssipulasta johtuen aktiivisesti yhteyttä, mutta saadusta palautteesta voi päätellä, että koulutukset täyttivät yhteyksien tarvetta tyydyttävästi. Tulokset ja vaikutukset hankkeen aikana Suurin osa hankekokonaisuuden tuloksista syntyi maakunnissa, eli kehittämishankkeen ansiosta. Koordinointihankkeen tuloksiksi voidaan mainita: o Kylätoimijoiden ja toimintaryhmien tietotason nostaminen ja aktiivisuuden lisääminen infrastruktuuri- ja hoivapalveluasioissa koko ALMA-alueella. o Hyödyllisen tiedon jakaminen ja kannustavien esimerkkien välittäminen Maaseutu Pluslehdessä, www-sivuilla ja julkaisun avulla. Uskomme, että tämä tiedottaminen on osaltaan rohkaissut kyliä tarttumaan ongelmiensa ratkaisemiseen. o Kylien yhteenliittymien ja toimintaryhmien välinen sekä eri alueiden kyläasiamiesten keskinäinen yhteistyö tiivistyi, kun he tapasivat toisiaan koulutuksissa ja seminaareissa. o Hanke verkottui muihin aihepiireihin sopiviin hankkeisiin, ja yhteistyöstä oli myös konkreettista hyötyä. (Mm. hankkeen seminaarissa oli toisen hankkeen kautta Suomeen tullut hollantilainen projektipäällikkö kertomassa hoivamaatilatoiminnasta.) o Tyyne-osion jatkoa pyrittiin turvaamaan RAY:n rahoituksella, mikä ei ainakaan vielä onnistunut. o Kylätoiminnan mahdollisuudet palveluntuottajina saatiin laajempaan tietoisuuteen, erityisesti seminaarien, julkaisun ja YTR:n hyvinvointiteemaryhmän sekä muiden hankkeen aikana löytyneiden vaikuttajatahojen kautta. 13

14 o Hanke toteutti omalta osaltaan Valtakunnallista Kylätoimintaohjelmaa ja Maaseutupoliittista kokonaisohjelmaa. Ongelmat Lyhyt toteutusaika oli ongelma lähinnä kehittämishankkeen näkökulmasta: vuodessa kylien asukkaat juuri ehtivät havahtua ongelmiinsa, kysymykset heräävät ja yhteistyö huomataan tarpeelliseksi, mutta konkreettisiin toimenpiteisiin asti päästään harvoin. Hankkeen päättyessä kylät jäävät joissakin tapauksissa ilman säännöllistä tukea, ja ideat saattavat jäädä toteuttamatta. Työpaikkoja syntyi arvioitua vähemmän, tosin syntyvistä työpaikoista saadaan tietoa lähes sattumalta. Hankkeen lyhyydestä johtuen uusia työosuuskuntia tai muita osa-aikaisen työllistymisen mahdollistavia toimintamalleja ei syntynyt, mutta kylläkin uusia yrityksiä hoivaalalle. Suunnitelmat hankkeen loppujulkaisusta muuttuivat hankkeen edetessä. Selvisi, että infran ja hoivan kattavaa opasta on jokseenkin mahdotonta toimittaa, sillä tiedot, määräykset ja toimintaympäristö vaihtuivat jo hankkeenkin aikana. Nopeasti vanhentuvan oppaan sijasta julkaisussa pyrittiin välittämään yleistä tietoa ja levittämään hyviä toimintatapoja hankeesimerkkien avulla. Vertti Laajan aihepiirin hallitseminen oli haasteellista sekä projektipäällikölle että kyläasiamiehille. Jonkinlaiseksi ongelmaksi voidaan katsoa se, että asuinkiinteistöjen jätevedenpuhdistus oli niin korostuneesti akuutti ongelma kylissä. Toisaalta aihe sai kyläläiset liikkeelle, mikä oli hyvä asia, mutta toisaalta Vertti-osion muut tavoitteet jäivät suunniteltua pienemmälle huomiolle. Tyyne Toiminnasta muotoutui varsin yleisluontoinen valistustehtävä, kaikilla alueilla ei edistytty käytännön toimenpiteisiin. Kaikki Tyyne asiamiehet olivat uusia työntekijöitä, mikä vaikutti hankeen alkuvaiheessa hidastavasti. Toisaalta he olivat substanssiosaajia, joten näissä maakunnissa toiminta keskittyi tiukasti hoivaan. Ainoastaan Pirkanmaalla edistyttiin käytännön 14

15 koulutuksiin asti, mikä johtui siitä, että muutamassa kunnassa oli hankkeen toiminta aloitettu jo esiselvitysvaiheessa. Uusia yrityksiä ja työpaikkoja syntyi kaikesta huolimatta kolmeen maakuntaan ja lisää on syntymässä vielä hankkeen päätyttyä. Jatkotoimenpiteet Vertti Infra-osion projektipäällikkö Mia Saloranta siirtyi hankkeen loputtua YTR:n maaseutuasumisen teemaryhmän sihteeriksi. Teemaryhmän tavoitteisiin kuuluu myös maaseudun infrastruktuurikysymysten (tiet, viemärit, vesihuolto, energiahuolto, tietoliikenne) ajankohtaisratkaisujen edistäminen, joten Vertin tavoitteiden toteuttaminen jatkuu ainakin näissä merkeissä. (Kehittämishankkeessa tehty kylien infrastruktuuriin liittyvä neuvontatyö jatkuu niissä maakunnissa, joissa hankkeen kyläasiamies jatkaa työtään uudella rahoituksella.) Tyyne Tyyne osion projektipäällikkö Liisa Häme jää SYTYn palvelukseen kansainvälisten asioiden koordinaattoriksi. Hän on edelleen kylien ja yhteistyötahojen käytettävissä hoivaan liittyvissä asioissa. RAY:n rahoitusta kylien hoivapalvelujen kehittämiseen haetaan uudelleen vuosille

16 Liitteet Maakunnallisten aloitustilaisuuksien kutsu ja osallistujalistat Koulutusten ja retkien ohjelmat Seminaarien ohjelmat Sähköpostitiedotteet, jotka lähetettiin hankkeen sisäpiirille joka toinen perjantai Tulosteet hankkeen kotisivuista Hankkeen esitteet, Vertti ja Tyyne Julkaisu Kylien elinolot paremmiksi yhteistoimin MaaseutuPlus-lehdessä ilmestyneet artikkelit Ohjausryhmän kokousten pöytäkirjat Ohjausryhmälle tehty raportointi 16

Kantrin kyläaktivaattori

Kantrin kyläaktivaattori Kantrin kyläaktivaattori Hankesuunnitelma Tiivistelmä Kantrin kyläaktivaattori- hanke täydentää kylien kehittämistyötä Tampereen seutukunnassa, maakunnallisen kyläasiamiehen lisäksi. Hankkeen toimialuetta

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

Maija Puurunen, Yksikön päällikkö, Etelä-Savon ELY-keskus, maaseutu ja energia

Maija Puurunen, Yksikön päällikkö, Etelä-Savon ELY-keskus, maaseutu ja energia MUISTIO Lasten maaseutuparlamentti suunnittelupalaveri 2 Paikka: Etelä-Savon ELY- keskus Aika: 8.10.2013 klo 9:00-11:15 Paikalla: Maija Puurunen, Yksikön päällikkö, Etelä-Savon ELY-keskus, maaseutu ja

Lisätiedot

PoPSTer Viestintäsuunnitelma

PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer POHJOIS-POHJANMAAN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTO OSANA TULEVAISUUDEN MAAKUNTAA Viestintäsuunnitelma 1. Viestinnän lähtökohdat ja periaatteet Sosiaali ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

KESKI-POHJANMAAN HYVINVOINNIN VALTATIE -HANKE

KESKI-POHJANMAAN HYVINVOINNIN VALTATIE -HANKE KESKI-POHJANMAAN HYVINVOINNIN VALTATIE -HANKE Hankesuunnitelma LUONNOS 19.4.2010 I Tausta Hanke perustuu Keski-Pohjanmaan hyvinvointistrategian laatimisprosessin tuloksena todettuun suureen tarpeeseen

Lisätiedot

Pohjois-Savon Kylät ry

Pohjois-Savon Kylät ry Pohjois-Savon Kylät ry Pohjois-Savon Kylät ry Pohjois-Savon Kylät ry on maakunnallinen kyläyhdistys, joka on perustettu v. 1993 toimimaan pohjoissavolaisten kylien yhteenliittymänä, kylätoiminnan edistäjänä

Lisätiedot

KASPERI II hankkeen ajankohtaiset kuulumiset ja taloustilanne hankejohdolta

KASPERI II hankkeen ajankohtaiset kuulumiset ja taloustilanne hankejohdolta KASPERI II hankkeen ajankohtaiset kuulumiset ja taloustilanne hankejohdolta Ohjausryhmän kokous 26.8.2013 Ajankohtaisia kuulumisia KASPERI II hankekokonaisuus on loppusuoralla Kevätkaudella KASPERI II

Lisätiedot

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO hankesuunnitelma Sisällys 1. Tausta... 3 2. Päätavoitteet... 3 3. Toimintasuunnitelma... 4 4. Ohjausryhmä... 5 5. Johtotyhmä... 6 6. Henkilöstö... 6 7. Kustannukset ja rahoitus...

Lisätiedot

Centrum Balticum -keskus

Centrum Balticum -keskus Centrum Balticum -keskus 9.10.2012 Vanha Suurtori 7, 20500 Turku www.centrumbalticum.org Centrum Balticum säätiön lyhyt historiikki Centrum Balticum säätiö perustetaan vuonna 2006 Säätiön perustajina 5

Lisätiedot

Ajankohtaisia kuulumisia, talousasioita ja hankkeen loppuajan toimintaa KASPERI II hankejohdolta

Ajankohtaisia kuulumisia, talousasioita ja hankkeen loppuajan toimintaa KASPERI II hankejohdolta Ajankohtaisia kuulumisia, talousasioita ja hankkeen loppuajan toimintaa KASPERI II hankejohdolta Ohjausryhmän kokous 29.4.2013 Ajankohtaisia kuulumisia Projektisuunnittelija Ulriika Kannas-Honkaniemi on

Lisätiedot

Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1. Opetuskieli. Tutkintokerta kevät 2016

Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1. Opetuskieli. Tutkintokerta kevät 2016 Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1 kevät 2016 Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Uusimaa 4968 6690 11658 593 753 1346 5561 7443 13004 Varsinais- 1333 1974 3307 104 104 208 1437

Lisätiedot

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Salon seudun suunnittelumalli yhdistää toiminnallisen kyläsuunnittelun ja maankäytön suunnittelun Toiminnallinen kyläsuunnitelma edustaa kyläläisten

Lisätiedot

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt LIITE 1. VIRTA KAINUUN VIESTINTÄSUUNNITELMA Taulukko 1. Sisäinen viestintä. Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt Koordinaatiohankkeen ja alahankkeiden työntekijät Virta

Lisätiedot

HYVINKÄÄN-RIIHIMÄEN TALOUSALUEEN KOHEESIO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA PÖYTÄKIRJA Sivu Ohjausryhmä 4/2010 1. :t Liite Asiat Sivu

HYVINKÄÄN-RIIHIMÄEN TALOUSALUEEN KOHEESIO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA PÖYTÄKIRJA Sivu Ohjausryhmä 4/2010 1. :t Liite Asiat Sivu Ohjausryhmä 4/2010 1 Kokousaika klo 13.00 15.30 Kokouspaikka Riihimäen kaupungintalo, kokoushuone 2 :t Liite Asiat Sivu 33 KOKOUKSEN AVAUS JA OSANOTTAJIEN TOTEAMINEN 3 34 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2012

TOIMINTASUUNNITELMA 2012 TOIMINTASUUNNITELMA 2012 1. Toiminnan tarkoitus Linnaseutu ry:n tarkoituksena on maaseudun monimuotoinen kehittäminen edistämällä maaseudun paikallista aloitteellisuutta, maaseudun ja kaupungin välistä

Lisätiedot

VÄESTÖKATSAUS elokuu 2016

VÄESTÖKATSAUS elokuu 2016 VÄESTÖKATSAUS elokuu 2016 Ennakkoväkiluku 174 113 Muutos 8 kk -597 Hämeen parasta kehittämistä! Henkilöä Kanta-Hämeen ennakkoväkiluku elokuun lopussa oli 174 113. Kahdeksan kuukauden aikana eli vuoden

Lisätiedot

VÄESTÖKATSAUS syyskuu 2016

VÄESTÖKATSAUS syyskuu 2016 VÄESTÖKATSAUS syyskuu 2016 Ennakkoväkiluku 173 922 Muutos 9 kk -788 Hämeen parasta kehittämistä! Henkilöä Kanta-Hämeen ennakkoväkiluku syyskuun lopussa oli 173 922. Yhdeksän kuukauden aikana eli vuoden

Lisätiedot

LUMIJOKI-PROJEKTI Lumijoen ja Sannanlahden pienvenesataman kunnostus

LUMIJOKI-PROJEKTI Lumijoen ja Sannanlahden pienvenesataman kunnostus -PROJEKTI Lumijoen ja Sannanlahden pienvenesataman kunnostus Sisältö 1. HANKKEEN YHTEYSTIEDOT...3 2. HALLINNOIJA, TOTEUTUSORGANISAATIO JA RAHOITTAJAT...3 3. HANKKEEN AIKATAULU...5 4. TAUSTA JA KEHITTÄMISTARPEEN

Lisätiedot

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen 1. Taustatiedot Raportoitavan Osaava-kehittämishankkeen nimi/nimet Osaava hanke Opetuksella tulevaisuuteen Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio

Lisätiedot

TPY:N ALUEELLINEN TOIMINTA JA SIIHEN LIITTYVÄ YHTEISTYÖ

TPY:N ALUEELLINEN TOIMINTA JA SIIHEN LIITTYVÄ YHTEISTYÖ TPY:N ALUEELLINEN TOIMINTA JA SIIHEN LIITTYVÄ YHTEISTYÖ Alueelliset työpajapäivät Tampereella 10.6. Anna Kapanen, jäsenpalvelupäällikkö Valtakunnallinen työpajayhdistys Yleistä TPY:ssä - 228 jäsentä (kesäkuu

Lisätiedot

Työpaikkojen sijainti vastavalmistuneilla vuosina

Työpaikkojen sijainti vastavalmistuneilla vuosina Työpaikkojen sijainti vastavalmistuneilla vuosina 2011-2015 Vuosina 2010-2014 valmistuneet Suunnittelija Outi Suorsa Kaikkien vastavalmistuneiden työpaikkojen sijaintimaakunnat (f. = 2553) 25 20 21 19,2

Lisätiedot

Verkostotyö kehittämisen ja vaikuttamisen välineenä.

Verkostotyö kehittämisen ja vaikuttamisen välineenä. Verkostotyö kehittämisen ja vaikuttamisen välineenä Yleistä TPY:ssä - 228 jäsentä (toukokuu 2015) - Strategia vuosille 2015 2020 - Yhdistyksen keskeiset toimintaperiaatteet ovat tulevaisuuteen katsominen,

Lisätiedot

KESTÄVÄ SEINÄJOEN SEUTU

KESTÄVÄ SEINÄJOEN SEUTU KESTÄVÄ SEINÄJOEN SEUTU - SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA - hankkeen toimenpiteiden toteuttaminen (kunnat, yritykset, kuluttajat) Mika Yli-Petäys projektipäällikkö, Lapuan kaupunki Toimitusjohtaja, Thermopolis

Lisätiedot

Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila

Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila 6.6.2014 Leader-ryhmät Toimintaa ohjaavat ohjelmat, lait ja asetukset Kansallinen taso: -Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma -Laki maaseudun kehittämiseen

Lisätiedot

Hankkeen toiminta. ESR-koordinaattori Sanna Laiho. Uudenmaan ELY-keskus

Hankkeen toiminta. ESR-koordinaattori Sanna Laiho. Uudenmaan ELY-keskus Hankkeen toiminta ESR-koordinaattori Sanna Laiho Uudenmaan ELY-keskus 28.5.2013 Ohjausryhmä tai erillinen asiantuntijaryhmä (1) Lump Sum hankkeen neuvotteluvaiheessa harkitaan tapauskohtaisesti, tullaanko

Lisätiedot

Valtakunnallisen vammaispalveluhankkeen merkityksestä ja tuloksista

Valtakunnallisen vammaispalveluhankkeen merkityksestä ja tuloksista Valtakunnallisen vammaispalveluhankkeen merkityksestä ja tuloksista Pirkanmaan vammaisalan kehittämisfoorumi 22.8.2013, Ylöjärvi Marketta Salminen, projektipäällikkö Vammaispalvelujen valtakunnallinen

Lisätiedot

UUDENMAAN SOTE- VALMISTELUN TILANNEKATSAUS

UUDENMAAN SOTE- VALMISTELUN TILANNEKATSAUS UUDENMAAN SOTE- VALMISTELUN TILANNEKATSAUS Uudenmaan sosiaali- ja terveystiimin pj., apulaiskaupunginjohtaja Pia Panhelainen 3.11.2016 SOTE-muutosjohtajan maakuntakierros Uusimaa 3.11.2016 Soten maakunnallinen

Lisätiedot

Maatalouden kriisipaketin toimet hyvinvoinnin tueksi Välitä viljelijästä - projekti

Maatalouden kriisipaketin toimet hyvinvoinnin tueksi Välitä viljelijästä - projekti Maatalouden kriisipaketin toimet hyvinvoinnin tueksi Välitä viljelijästä - projekti MTK-yhdistysten pj-siht.päivät Itä-ja Keski-Suomi 2.2.2017 Eila Eerola Hallituksen kriisipaketista tukea hyvinvointityöhön

Lisätiedot

Järjestöjen yhteistyötä maakunnan hyvinvoinnin hyväksi Tiina Sivonen Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki

Järjestöjen yhteistyötä maakunnan hyvinvoinnin hyväksi Tiina Sivonen Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki Järjestöjen yhteistyötä maakunnan hyvinvoinnin hyväksi Tiina Sivonen Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki 11.9.2015 Keski-Suomen Järjestöareenan tehtävä Järjestöjen ääni ja voimien kokoaja Tunnistaa järjestökentän

Lisätiedot

ORIMATTILAN KOKOOMUS TOIMINTASUUNNITELMA 2016

ORIMATTILAN KOKOOMUS TOIMINTASUUNNITELMA 2016 ORIMATTILAN KOKOOMUS TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Tavoite Orimattilan Kokoomus on mukana kehittämässä Orimattilan kaupunkia ja Päijät- Hämeen maakuntaa jäsenistönsä ja luottamushenkilöidensä välityksellä Kansallisen

Lisätiedot

Maaseudun uusi aika -yhdistyksen jäsenkirje 3/2015

Maaseudun uusi aika -yhdistyksen jäsenkirje 3/2015 Maaseudun uusi aika -yhdistyksen jäsenkirje 3/2015 15.12.2015 Jouluinen tervehdys kaikille MUAn jäsenille! Tässä vuoden viimeisessä jäsenkirjeessä on tietoa Maaseudun uusi aika -yhdistyksen ajankohtaisista

Lisätiedot

Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen Päätösseminaari

Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen Päätösseminaari Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen Päätösseminaari DI Noora Airaksinen, Sito Oy Kahden vuoden aikana on kokeiltu lukuisia toimenpiteitä toimivia ja vähemmän toimivia Yhteistyöverkosto on laajentunut ja tiivistynyt.

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2016

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Sivu 1/5 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Yleistä MLL Meilahden yhdistys ry () on keskoslasten ja heidän vanhempiensa ja muiden läheistensä sekä keskosten kanssa työskentelevien oma yhdistys. Yhdistyksen tavoitteena

Lisätiedot

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Kulttuuria kaikille -palvelu 4.1.2017 2 / 6 Johdanto Tapahtumia kaikille! Opas saavutettavan kulttuurifestivaalin järjestämiseen on Kulttuuria

Lisätiedot

ESR YHTEENSÄ 2, , ,421 0 EU 1, , ,211 0 Valtio 0, , ,908 0 Kunta 0, , ,303 0

ESR YHTEENSÄ 2, , ,421 0 EU 1, , ,211 0 Valtio 0, , ,908 0 Kunta 0, , ,303 0 Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma Taulukko täytetään soveltuvin osin erikseen vuosille 2017 ja 2018 9.6.2016 VAIN VALKOISELLA POHJALLA 0:LLA MERKITTYIHIN SOLUIHIN VOI TÄYTTÄÄ LUKUJA LIITE 2 Vuosi:

Lisätiedot

Yksityisen sektorin työvoimaselvitys vastaanottokohtaiset tulokset

Yksityisen sektorin työvoimaselvitys vastaanottokohtaiset tulokset Yksityisen sektorin työvoimaselvitys 2016 vastaanottokohtaiset tulokset Yksityisen sektorin työvoimaselvitys loka-marraskuussa 2016 Tutkimus tehtiin yhteistyössä KT Kuntatyönantajien ja sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

Lahden diakonian instituutti. Vastuuta ottamalla opit 3- hanke. Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015. Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut

Lahden diakonian instituutti. Vastuuta ottamalla opit 3- hanke. Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015. Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut Lahden diakonian instituutti Vastuuta ottamalla opit 3- hanke Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015 Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut Anne-Maria Karjalainen kehittämisvastaava Lahden diakonian

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Valokuituverkon suunnitteluilta

Valokuituverkon suunnitteluilta Valokuituverkon suunnitteluilta Valokuituverkon suunnitteluilta Kahvit Tilaisuuden avaus; kunnan edustaja Laajakaista kaikille 2015 hanke ja sen eteneminen Kainuussa; Kainuun maakunta Näköpuhelimesta hyvinvointia

Lisätiedot

Tehtävät, työn organisointi ja toimintatavat

Tehtävät, työn organisointi ja toimintatavat Kitkajärvien ja Posionjärven hoidon ja kunnostuksen työryhmä Tehtävät, työn organisointi ja toimintatavat Työryhmän I kokous 2.9.2013 Työryhmän tehtävät ja asema järvien ja niiden valuma-alueen ongelmien

Lisätiedot

Toimintakertomus 2015

Toimintakertomus 2015 Maakunnallinen kyläyhdistys Toimintakertomus 2015 Lappilaiset Kylät ry toimii kylien kattojärjestönä. Yhdistys toimii kylien asukkaiden, kylätoimikuntien, kylä- ja asukasyhdistysten sekä Lapin maaseudun

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ Lassi Hurskainen Hämeen ELY-keskus 15.1.2014 Sivu 1 Kaksi lähestymistapaa matkailuhankkeen koordinaatioon Kylämatkailuhanke

Lisätiedot

Koulutusasiainneuvottelukunta Jouni Ponnikas Valtakunnallinen aikuiskoulutuksen ennakointi hanke, OPH

Koulutusasiainneuvottelukunta Jouni Ponnikas Valtakunnallinen aikuiskoulutuksen ennakointi hanke, OPH Koulutusasiainneuvottelukunta 5.10.2016 Jouni Ponnikas Valtakunnallinen aikuiskoulutuksen ennakointi hanke, OPH 11.4.2013 Kainuun liitto/nimi 1 Valtakunnallinen aikuiskoulutuksen ennakointi hanke, OPH

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelma Missä mennään + viimeinen hankehaku

Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelma Missä mennään + viimeinen hankehaku Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelma 2011-2014 Missä mennään + viimeinen hankehaku Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelma on osa nuorisotakuuta. Yhteensä 16 milj. Ohjelman tavoitteena

Lisätiedot

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan?

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Lappajärvi 19.11. 2014 Laura Liuska / VYYHTI-hanke Välittäjäorganisaatio: mikä ja miksi? Vesienhoidossa vapaaehtoisen paikallisen kunnostustoiminnan

Lisätiedot

Miten saamme vesistöt yhdessä hyvään tilaan? Projektipäällikkö Riina Rahkila, VYYHTI-hanke Vesistökunnostusverkoston seminaari Iisalmi 12.6.

Miten saamme vesistöt yhdessä hyvään tilaan? Projektipäällikkö Riina Rahkila, VYYHTI-hanke Vesistökunnostusverkoston seminaari Iisalmi 12.6. Miten saamme vesistöt yhdessä hyvään tilaan? Projektipäällikkö Riina Rahkila, VYYHTI-hanke Vesistökunnostusverkoston seminaari Iisalmi 12.6.2014 Vesistö on valuma-alueensa summa Kaikki valuma-alueen toiminta

Lisätiedot

VHte: LAPE -Laatua perinnerakentamiseen ja ympäristönhoitoon, 510449

VHte: LAPE -Laatua perinnerakentamiseen ja ympäristönhoitoon, 510449 j ~~ir4~ Elinkeino, liikenne ja Viptohii~a 1 ii~ I~IY ympäristökeskus FU:lta r s~ VHte: LAPE -Laatua perinnerakentamiseen ja ympäristönhoitoon, 510449 Asia: ohjausryhmän 25. kokouksen pöytäkirja Aika:

Lisätiedot

Ilmansuojeluyhdistys ry. Luftvårdsföreningen rf. Finnish Air Pollution Prevention Society

Ilmansuojeluyhdistys ry. Luftvårdsföreningen rf. Finnish Air Pollution Prevention Society 1 ILMANSUOJELUYHDISTYKSEN VUOSIKOKOUS 2/2015 Aika: 26.11.2015 klo 15.00 Paikka: THL, Mannerheimintie 168 B ESITYSLISTA: 1. Kokouksen avaus 2. Kokouksen puheenjohtajan ja sihteerin sekä kahden pöytäkirjantarkastajan

Lisätiedot

Loppuraportti OPE-OKA

Loppuraportti OPE-OKA Projektin nimi: Pohjalaisten kouluttaminen hyödyntämään osaamisen arvointimenetelmää (OPE-OK) Yhteystiedot: Seppo Tuominen, Nelikon Oy, Hovioikeudenpuistikko 16, 65100 Vaasa email:stuomine@walli.uwasa.fi

Lisätiedot

Ihmisten kokoisille ideoille! För dina idéer!

Ihmisten kokoisille ideoille! För dina idéer! Ihmisten kokoisille ideoille! För dina idéer! Trygga och aktiva byar Hankkeen tarve ja tausta yhteiskunta muuttuu nopeasti ja varsinkin maaseutualueiden palveluita supistetaan kylien turvallisuussuunnitelmilla,

Lisätiedot

Tutkimusjohtaja ja projektipäällikkö Katri Halonen

Tutkimusjohtaja ja projektipäällikkö Katri Halonen LIITE MAKSATUSHAKEMUKSEEN TIIVISTELMÄ MAKSATUSKAUDEN TOIMINNASTA Projektin nimi: Tuottaja2020 Projektikoodi: s10947 Hallinnoija: Metropolia Ammattikorkeakoulu Maksatuskausi: 1.9.- 31.12.2011 Tutkimusjohtaja

Lisätiedot

HUITTISTEN SEUDUN INVALIDIT RY VUODEN 2014 VUOSIKERTOMUS

HUITTISTEN SEUDUN INVALIDIT RY VUODEN 2014 VUOSIKERTOMUS HUITTISTEN SEUDUN INVALIDIT RY VUODEN 2014 VUOSIKERTOMUS YLEISTÄ Yhdistyksen tarkoituksena on edistää fyysisesti vammaisten ihmisten mahdollisuuksia toimia yhteiskunnan tasa-arvoisina ja täysivaltaisina

Lisätiedot

Suomalaisen Työn Liitto: Vastuullisuus, innovatiivisuus ja kotimaisuus julkisissa hankinnoissa kyselyn tuloksia 20.9.

Suomalaisen Työn Liitto: Vastuullisuus, innovatiivisuus ja kotimaisuus julkisissa hankinnoissa kyselyn tuloksia 20.9. Suomalaisen Työn Liitto: Vastuullisuus, innovatiivisuus ja kotimaisuus julkisissa hankinnoissa kyselyn tuloksia 20.9.2016 Jokke Eljala Sisällysluettelo Tiivistelmä päälöydöksistä 3-11 Toiveet kuntapuolelta

Lisätiedot

Lapin alueen kirjastostrategia ja Yleisten kirjastojen suunta Yleisten kirjastojen neuvosto

Lapin alueen kirjastostrategia ja Yleisten kirjastojen suunta Yleisten kirjastojen neuvosto Lapin alueen kirjastostrategia ja Yleisten kirjastojen suunta 2016-2020 Yleisten kirjastojen neuvosto 7.4.2016 Satu Ihanamäki, Lapin aluehallintovirasto 7.4.2016 1 Lapin yleiset kirjastot Lähde: Lapin

Lisätiedot

Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa vastaanottokohtaiset tulokset

Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa vastaanottokohtaiset tulokset Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2015 vastaanottokohtaiset tulokset Yksityisen sektorin työvoimaselvitys loka-marraskuussa 2015 Tutkimus tehtiin yhteistyössä KT Kuntatyönantajien ja sosiaali- ja

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2015

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2015 Päijät-Hämeen Metsänomistajat ry TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2015 1. HALLINTO Hallituksen jäsenet ja vastuuhenkilöt: Liisa Korpela, puheenjohtaja, tiedotusvastaava, edustukset sidosryhmiin, yhteydet. yhteistyökumppaneihin

Lisätiedot

Kiikalan pitäjäkyselyn tuloksia

Kiikalan pitäjäkyselyn tuloksia Kiikalan pitäjäkyselyn tuloksia ti Kylien Salo, FM Tanja Ahola VASTAAJAT (194 vast.) muut 1 % yksi aikuinen 27 % lapsiperhe 15 % kaksi aikuista 57 % Lähetettiin 1040 kpl julkinen tiedote postinumeroalueille:

Lisätiedot

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Yritys- ja alueosasto

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Yritys- ja alueosasto TYÖ JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Yritys ja alueosasto 10.3.2016 EUROOPAN ALUEELLINEN YHTEISTYÖ TAVOITETTA 2014 2020 TOTEUTTAVIEN RAJAT YLITTÄVÄN YHTEISTYÖN OHJELMIEN VUODEN 2016 VALTION RAHOITUSOSUUDEN

Lisätiedot

Katse tulevaisuuteen. ASPA-pilotit puolenvälin krouvissa -seminaari Ylitarkastaja Jaana Salmi

Katse tulevaisuuteen. ASPA-pilotit puolenvälin krouvissa -seminaari Ylitarkastaja Jaana Salmi Katse tulevaisuuteen ASPA-pilotit puolenvälin krouvissa -seminaari 14.1. Ylitarkastaja Jaana Salmi Uusia toimijoita pilottipisteisiin Keskusteluja käyty tähän mennessä Tullin, Maanmittauslaitoksen, oikeusministeriön

Lisätiedot

Katsaus päättyneisiin valtionavustushakuihin ja käynnistyviin hankkeisiin sekä toimintaohjeet uusille hankkeille

Katsaus päättyneisiin valtionavustushakuihin ja käynnistyviin hankkeisiin sekä toimintaohjeet uusille hankkeille Valtionavustushankkeiden 2016 aloitusseminaari Hankeryhmät Osaamisperusteisuuden ja asiakaslähtöisyyden edistäminen ja Ammatillisen koulutuksen kansainvälistyminen Katsaus päättyneisiin valtionavustushakuihin

Lisätiedot

KOTELIN TOIMINTASUUNNITELMA VUOSINA 2014 JA 2015

KOTELIN TOIMINTASUUNNITELMA VUOSINA 2014 JA 2015 KOTEL 14-002 26.2.2014 1 (4) KOTELIN TOIMINTASUUNNITELMA VUOSINA 2014 JA 2015 1 TOIMINTA-AJATUS Yhdistyksen tarkoituksena on edistää laatua, luotettavuutta ja taloudellisuutta elektroniikan komponenttien,

Lisätiedot

Palvelut ja viihtyminen kuntaliitoskylissä - Salo

Palvelut ja viihtyminen kuntaliitoskylissä - Salo Palvelut ja viihtyminen kuntaliitoskylissä - Salo Hankekoordinaattori, kyläasiamies Henrik Hausen, Kylien Salo kehittämishanke, Salon kaupunki Etunimi Sukunimi 29.8.2014 Kylien Salo -kehittämishanke Kylätoimijoiden

Lisätiedot

Korkeakoulutuksen ja osaamisen kehittäminen on tulevaisuuden kilpailukyvyn keskeisin tekijä Tausta-aineisto

Korkeakoulutuksen ja osaamisen kehittäminen on tulevaisuuden kilpailukyvyn keskeisin tekijä Tausta-aineisto Korkeakoulutuksen ja osaamisen kehittäminen on tulevaisuuden kilpailukyvyn keskeisin tekijä Tausta-aineisto Työllisten insinöörien ja arkkitehtien määrä Turussa ja muissa suurimmissa kaupungeissa Suomessa

Lisätiedot

UUMA2. UUMA2 Satakunta Pori 29.10.2014. Marjo Ronkainen UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA OHJELMA 2013-2017. www.uusiomaarakentaminen.

UUMA2. UUMA2 Satakunta Pori 29.10.2014. Marjo Ronkainen UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA OHJELMA 2013-2017. www.uusiomaarakentaminen. UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA Satakunta Pori 29.10.2014 Marjo Ronkainen www.uusiomaarakentaminen.fi koordinaattori: pentti.lahtinen@ramboll.fi marjo.ronkainen@ramboll.fi -organisaatio OHJAUSRYHMÄ

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen ja nuorten koulutustarjonnan suuntaaminen

Ammattikorkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen ja nuorten koulutustarjonnan suuntaaminen Ammattikorkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen ja nuorten koulutustarjonnan suuntaaminen Tampere 1.3.2007 Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen OPETUSMINISTERIÖ OPETUSMINISTERIÖ/ Tarmo Mykkänen/ as /1.3.2007

Lisätiedot

TKI-toiminnan kirjastopalvelut. Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä

TKI-toiminnan kirjastopalvelut. Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä TKI-toiminnan kirjastopalvelut Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä Sisältö 1. Esityksen taustaa 2. Tietoasiantuntijat hankkeissa 3. Ammatilliset käytäntöyhteisöt vs Innovatiiviset

Lisätiedot

Sihteeri Lapin sosiaali- ja terveysturvayhdistys ry

Sihteeri Lapin sosiaali- ja terveysturvayhdistys ry Järjestöneuvottelukunnan 11. kokous Pöytäkirja (11) Aika: 17.2.2016 klo 9.00 Paikka: Lapin Liitto, Hallituskatu 20 B, 4.krs, Rovaniemi Osallistujat: Nimi Järjestö Raili Kerkelä Kemijärven Järjestökiehinen

Lisätiedot

Veikko Ekman, Haapajärveltä. Satu Pinola, Kärsämäeltä. Jukka Lehtosaari, Pyhäjärveltä. Markus Muuttola, Reisjärveltä

Veikko Ekman, Haapajärveltä. Satu Pinola, Kärsämäeltä. Jukka Lehtosaari, Pyhäjärveltä. Markus Muuttola, Reisjärveltä SEUTUHALLITUKSEN KOKOUS ESITYSLISTA 1/2013 Aika: perjantai 15.2.2013 klo 9.00 10.35 Paikka: Haapajärvi, hallituksen kokoushuone Jäsenet (alleviivatut paikalla) Maija-Liisa Veteläinen Raimo Kaisto Riitta

Lisätiedot

KYMENLAAKSON KYLÄT RY. Maakunnallinen Kylien Kehittämisohjelma 2011-2013. Potkua ja Vauhtia Kylätoimintaan

KYMENLAAKSON KYLÄT RY. Maakunnallinen Kylien Kehittämisohjelma 2011-2013. Potkua ja Vauhtia Kylätoimintaan KYMENLAAKSON KYLÄT RY Maakunnallinen Kylien Kehittämisohjelma 2011-2013 Potkua ja Vauhtia Kylätoimintaan 2 Sisällysluettelo 2 Alkusanat 3 Maakunnallinen kylien kehittämisohjelma 2011-2013 4 Kehittämisohjelman

Lisätiedot

Maaseuturahaston toimenpiteet laajakaistan edistämiseksi. Rovaniemi

Maaseuturahaston toimenpiteet laajakaistan edistämiseksi. Rovaniemi Maaseuturahaston toimenpiteet laajakaistan edistämiseksi Rovaniemi 7.6.2011 Laajakaistahankkeet EU:n elvytysvaroilla rahoitettavat laajat hajaasutusalueiden laajakaistahankkeet - Pilottihankkeet Pertunmaa

Lisätiedot

Järjestöjen yhteistyötä maakunnan hyvinvoinnin hyväksi Tiina Sivonen Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki

Järjestöjen yhteistyötä maakunnan hyvinvoinnin hyväksi Tiina Sivonen Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki Järjestöjen yhteistyötä maakunnan hyvinvoinnin hyväksi Tiina Sivonen Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki 12.9.2014 Järjestöareena taustaa Lähtölaukauksena Järjestöjen yhteistyö kahvittelua vai konkretiaa tilaisuus

Lisätiedot

YRITYSTEN TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITTÄMIS- AVUSTUKSEN MAKSATUKSEN HAKEMISTA KOSKEVIA OHJEITA

YRITYSTEN TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITTÄMIS- AVUSTUKSEN MAKSATUKSEN HAKEMISTA KOSKEVIA OHJEITA 1 YRITYSTEN TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITTÄMIS- AVUSTUKSEN MAKSATUKSEN HAKEMISTA KOSKEVIA OHJEITA Maksatuksen yleisiä edellytyksiä... 1 Hakemuksen täyttöohjeita... 2 Hakijan perustiedot... 3 Maksatuksen tiedot...

Lisätiedot

Itä-Suomen Ammattitaito ry.

Itä-Suomen Ammattitaito ry. Itä-Suomen Ammattitaito ry. yhdistys perustettu vuonna 2003 toimialue: Etelä-Savon, Pohjois-Savon, Pohjois- Karjalan ja Kainuun maakunnat jäseninä toimialueen merkittävimmät ammatillisen koulutuksen järjestäjät

Lisätiedot

2. Hankkeen nimi ja hanketunnus: Kimpale kultaa Kangasniemi kylineen kimaltamaan VIRKISTYSALUEHANKE, 15910

2. Hankkeen nimi ja hanketunnus: Kimpale kultaa Kangasniemi kylineen kimaltamaan VIRKISTYSALUEHANKE, 15910 Sivu 1 / 8 Loppuraportti 1. Hankkeen toteuttajan nimi: Kangasniemen maaseutuseura ry 2. Hankkeen nimi ja hanketunnus: Kimpale kultaa Kangasniemi kylineen kimaltamaan VIRKISTYSALUEHANKE, 15910 3. Yhteenveto

Lisätiedot

Makkonen Keijo Yhtymäjohtaja

Makkonen Keijo Yhtymäjohtaja Opetushallitus, PL 380, 00531 Helsinki OPH Selvityslomake erityisavustus Hankeryhmä > selvitys valtionavustuksen käytöstä Koulutustaso * Ammatillinen koulutus Hakuryhmä * Työpaikalla tapahtuva oppiminen

Lisätiedot

MITÄ HANKEALUEILLA ON TEHTY? Katsaus paikalliseen kehittämistyöhön Johanna Lång & Saara Perälä KAMPA-hanke

MITÄ HANKEALUEILLA ON TEHTY? Katsaus paikalliseen kehittämistyöhön Johanna Lång & Saara Perälä KAMPA-hanke MITÄ HANKEALUEILLA ON TEHTY? Katsaus paikalliseen kehittämistyöhön Johanna Lång & Saara Perälä KAMPA-hanke 12.2.2013 Kokkola ja Kruunupyy Kehittämisen painopistealueet: 1. Vuorovaikutuksen lisääminen sosiaali-

Lisätiedot

Otsikko Sivu 1 KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN 1 2 PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS 2

Otsikko Sivu 1 KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN 1 2 PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS 2 Nuorisovaltuusto 02.04.2013 AIKA 2.4.2013 klo 14.00 PAIKKA Yläaste KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 1 KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN 1 2 PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS 2 3 NUORISOVALTUUSTON

Lisätiedot

Kansainväliset hankkeet käytännössä Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa

Kansainväliset hankkeet käytännössä Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Kansainväliset hankkeet käytännössä Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa 2014-2020 Kansainvälisten hankkeiden koulutus Susanna Ollila, Maaseutuvirasto susanna.ollila@mavi.fi Kansainväliset yhteistyöhankkeet

Lisätiedot

Pirkanmaan sote- ja maakuntauudistus

Pirkanmaan sote- ja maakuntauudistus Pirkanmaan sote- ja maakuntauudistus Muut tiedotettavat ajankohtaiset asiat Sote projektiryhmä 13.12.2016 Ajankohtaista Esivalmistelun johtoryhmä ja hallitus odottavat seuraaviin kokouksiin teemaryhmien

Lisätiedot

SPL Keski-Suomen piirin viestintäsuunnitelma

SPL Keski-Suomen piirin viestintäsuunnitelma SPL Keski-Suomen piirin viestintäsuunnitelma Piirihallituksen hyväksymä _16._2_.2004 Taustaa Tässä viestintäsuunnitelmassa kuvataan SPL Keski-Suomen piirin tiedottamisen menettelyt. Yhdistyksen säännöissä

Lisätiedot

Koulutuksen kriittiset tehtäväkokonaisuudet Kajaanin yliopistokeskus, Aikuiskoulutus 25.2.2009

Koulutuksen kriittiset tehtäväkokonaisuudet Kajaanin yliopistokeskus, Aikuiskoulutus 25.2.2009 Koulutuksen kriittiset tehtäväkokonaisuudet Kajaanin yliopistokeskus, Aikuiskoulutus 25.2.2009 Koulutuksen kriittiset tehtäväkokonaisuudet ja niihin sisältyviä tehtäviä Tavoitteet Mitä tavoitteita kyseiseen

Lisätiedot

Lapin kylätoiminnan ja Lapin Kylätoiminnan Tuki ry V U O S I K E R T O M U S 2010

Lapin kylätoiminnan ja Lapin Kylätoiminnan Tuki ry V U O S I K E R T O M U S 2010 Lapin kylätoiminnan ja Lapin Kylätoiminnan Tuki ry V U O S I K E R T O M U S 2010 Lapin kylätoiminta oli kylien yhteenliittymä, jonka tehtävänä oli kylien edunvalvonta ja kylätoiminnan edistäminen. Sen

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset ESPOON NUORISOVALTUUSTON TOIMINTASUUNNITELMA KAUDELLE 2016 2017 VAIKUTTAMINEN Espoon nuorisovaltuusto on espoolaisnuorista koostuva edunvalvontaelin ja päätäntävaltaa nuorisovaltuustossa käyttävät valitut

Lisätiedot

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt LIITE 8. VIRTA RAAHEN SEUDUN VIESTINTÄSUUNNITELMA Taulukko 1. Sisäinen viestintä. Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt Koordinaatiohankkeen ja alahankkeiden työntekijät

Lisätiedot

Järjestöjen osallisuus sote- ja maakuntauudistuksen valmistelussa

Järjestöjen osallisuus sote- ja maakuntauudistuksen valmistelussa Tilanne 14.2.17 Järjestöjen osallisuus sote- ja maakuntauudistuksen valmistelussa OYS 1) Lappi: Sote-järjestöillä on edustus Sote-Savotan alatyöryhmissä. Työryhmissä on myös saamelaisedustus. 2) Kainuu:

Lisätiedot

HAAPAVEDEN-SIIKALATVAN SEUDUN KUNTAYHTYMÄ Seutuhallitus KOKOUSKUTSU 1 /2016 Kokousaika

HAAPAVEDEN-SIIKALATVAN SEUDUN KUNTAYHTYMÄ Seutuhallitus KOKOUSKUTSU 1 /2016 Kokousaika Seutuhallitus KOKOUSKUTSU 1 /2016 Kokousaika Kokouspaikka Käsiteltävät asiat 1 liite Torstai 28.1.2016 klo 14.00 15.30 Siikalatvan kunnantalo, valtuustosali, Pulkkila Ajankohtaiskatsaus Oulun Eteläisen

Lisätiedot

Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa. Konsernijohtaja Juha Metsälä

Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa. Konsernijohtaja Juha Metsälä Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa Konsernijohtaja Juha Metsälä 4.11.2016 Suomen väestö ikääntyy, yli 65-vuotiaat suurin ikäryhmä vuodesta 2032 eteenpäin Pohjola Rakennus Oy, konserninjohtaja

Lisätiedot

Tuloksellisuus- ja vaikutusselvitys

Tuloksellisuus- ja vaikutusselvitys Tuloksellisuus- ja vaikutusselvitys (Verkkoasioinnissa asiointi.ray.fi täytettävän selvityksen täyttöohje) Tuloksellisuus- ja vaikutusselvitys on osa vuosiselvitystä. Selvitys tehdään tällä lomakkeella,

Lisätiedot

TUOHITUN KYLÄYHDISTYKSEN VUOSIKOKOUS 2016

TUOHITUN KYLÄYHDISTYKSEN VUOSIKOKOUS 2016 TUOHITUN KYLÄYHDISTYKSEN VUOSIKOKOUS 2016 Vuosikokouksen jälkeen kyläasiamies Henrik Hausen kertoo uudesta hankkeesta ja vastaa kysymyksiin. 28.2.2016 klo 18.00. Paikka Tuohikoto Käsiteltävät asiat: 1.

Lisätiedot

Julkisten kiinteistöjen energiatehokkuuden. Vuosiraportti 2016

Julkisten kiinteistöjen energiatehokkuuden. Vuosiraportti 2016 Julkisten kiinteistöjen energiatehokkuuden parantaminen Vuosiraportti 2016 Hänninen Tapani Keski-Uudenmaan ympäristökeskus 20.12.2016 1 Sisällysluettelo Johdanto 1. Ekotukihenkilöt ja -toimipisteet 3 2.

Lisätiedot

Paloturvallisuuden kehittämisohjelma päivitettiin.

Paloturvallisuuden kehittämisohjelma päivitettiin. 1 PALOTUTKIMUSRAATI - 22.3.2012 BRANDFORSKNINGSRÅDET RY TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2011 1. YLEISTÄ Vuosi 2011 oli Palotutkimusraati ry:n kahdeskymmenes toimintavuosi rekisteröitynä yhdistyksenä. Yhdistys

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

MAASEUTUPOLIITTINEN SELONTEKO MAASEUTUPOLIITTINEN KOKONAISOHJELMA

MAASEUTUPOLIITTINEN SELONTEKO MAASEUTUPOLIITTINEN KOKONAISOHJELMA MAASEUTUPOLIITTINEN SELONTEKO 2009-2020 5. MAASEUTUPOLIITTINEN KOKONAISOHJELMA 2009-2013 Maaseutu hyvinvoinnin lähde Valmisteluprosessi ja keskeiset linjaukset Maaseutupolitiikan verkosto VALTIONEUVOSTO

Lisätiedot

Yhteinen tulevaisuus maaseudulla -hanke

Yhteinen tulevaisuus maaseudulla -hanke Yhteinen tulevaisuus maaseudulla -hanke 1.1.2012-31.12.2014 Rahoittajina Keski-Suomen ja Pirkanmaan ELY -keskukset Hankkeen taustaa: Toimintarahan riittävyyteen piti reagoida ajoissa, ennen kuin rahat

Lisätiedot

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 014 00 nvm Sirpa Karjalainen MMM Sivu 1 Ohjelman varojen kohdennus Luonnonhaittakorvaus* Ympäristökorvaus Neuvonta Eläinten hyvinvointi Luomuviljelyn tuki Maatalousinvestoinnit

Lisätiedot

Kymenlaakson Rakennusperinneyhdistys Iisakki ry. Toimintakertomus

Kymenlaakson Rakennusperinneyhdistys Iisakki ry. Toimintakertomus Kymenlaakson Rakennusperinneyhdistys Iisakki ry Toimintakertomus 2015 Sisällys 1. Yhdistyksen tarkoitus 1 2. Hallitus 1 3. Yhdistyksen kokoukset 1 4. Toiminta 2 5. Tiedottaminen 2 6. Talous 3 1 1. YHDISTYKSEN

Lisätiedot

Kehittämishankkeet. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo Kymmenen virran sali

Kehittämishankkeet. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo Kymmenen virran sali Kehittämishankkeet Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 5.5.2015 Kymmenen virran sali Sivu 1 6.5.2015 Hakujen alkaminen ja valintajaksot ELY-keskus

Lisätiedot

Leader rahoitusta, toimintaa ja neuvontaa. Pirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry

Leader rahoitusta, toimintaa ja neuvontaa. Pirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry Leader 2014-2020 - rahoitusta, toimintaa ja neuvontaa Pirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry Sivu 1 17.11.2014 ü Leader-ryhmät kaikille avoimia maaseudun kehittämisyhdistyksiä. ü Tavoitteena yritysten ja yhdistysten

Lisätiedot