L O P P U R A P O R T T I

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "L O P P U R A P O R T T I"

Transkriptio

1 Suomen Kylätoiminta ry L O P P U R A P O R T T I Kylien elinolot paremmiksi yhteistoimin infrastruktuurin ja täydentävien hoivapalveluiden kehittäminen kylissä KOORDINOINTIHANKE Sisällys Hankekokonaisuuden rakenne...2 Raportin rakenne...3 Hankkeessa mukana olleet henkilöt...3 Hankkeessa työskennelleet henkilöt...3 Hankkeen ohjausryhmä...4 Hankkeen yhteistyötahot...5 Vertti...5 Tyyne...5 Keskeinen toiminta...6 Kehittämishankkeen käynnistäminen...6 Koulutukset, retket, ryhmätapaamiset ja seminaarit...7 Tiedotus...9 Projektipäälliköiden muu toiminta...10 Sihteerin tehtävät...11 Hankehallinto...11 Ohjausryhmän toiminta...12 Saavutetut tavoitteet...13 Tulokset ja vaikutukset hankkeen aikana...13 Ongelmat...14 Jatkotoimenpiteet...15 Vertti...15 Tyyne...15 Liitteet

2 Suomen Kylätoiminta ry Meijeritie Suomusjärvi puh (02) yhteyshenkilö: Liisa Häme puh L O P P U R A P O R T T I Kylien elinolot paremmiksi yhteistoimin infrastruktuurin ja täydentävien hoivapalveluiden kehittäminen kylissä KOORDINOINTIHANKE Hankekokonaisuuden rakenne Hankekokonaisuus Kylien elinolot paremmiksi yhteistoimin koostui kahdesta eri hankkeesta, joista käytettiin nimityksiä koordinointihanke (17738) ja kehittämishanke (19678). Ne liittyivät kiinteästi toisiinsa; hankkeen johtaminen ja koordinointi tapahtuivat hankkeessa Hankkeita edelsi ALMA-rahoitteinen esiselvitys ( ). Kaikkien näiden hankkeiden hallinnoija on ollut Suomen Kylätoiminta ry (SYTY). Koordinointihankkeessa työskenteli pääasiallisesti kaksi projektipäällikköä (infra- ja hoivaasioilla omansa) ja hankesihteeri; käytännössä he muodostivat saumattomasti toimineen työtiimin. Kehittämishankkeeseen sisältyi kaksi osiota: toinen keskittyi infrastruktuurin kehittämiseen kylissä (Vertti, aiheina puhdasvesi-, jätevesi- ja jätehuolto, liikenneturvallisuus ja tietoliikenneyhteydet) ja toinen täydentävien hoivapalveluiden järjestämiseen (Tyyne). Vertti- ja Tyyne- osiot toimivat rinnakkain, tekivät tiivistä yhteistyötä ja täydensivät toisiaan sekä koordinointi- että kehittämishankkeen puitteissa. Kehittämishanketta toteutti kymmenen maakunnallista kyläasiamiestä, jotka oli palkattu yhdeksään maakunnalliseen kylien yhteenliittymään (Varsinais-Suomessa oli kaksi kyläasiamiestä). Kyläasiamiehistä kuusi toteutti 2

3 Vertin tavoitteita (Itä-Uusimaa, Kymenlaakso, Pohjanmaa, Satakunta, Uusimaa ja Varsinais- Suomi) ja neljä Tyynen tavoitteita (Etelä-Karjala, Pirkanmaa, Päijät-Häme ja Varsinais-Suomi). Muissa viidessä ALMA alueen maakunnassa oli nimetyt hankkeen yhteistyöhenkilöt, jotka osallistuivat tiedonvälittämiseen ja jonkin verran koordinointihankkeen järjestämiin koulutuksiin. Hankekokonaisuuden tavoitteena oli välittää koko ALMA-alueelle hyviä käytäntöjä kylien infrastruktuurin ja hoivapalvelujen kehittämiseksi sekä aktivoida kyliä tiedon ja kannustavien esimerkkien avulla ottamaan entistä vahvempi rooli toiminnan ja palvelujen kehittäjinä. Koordinointihankkeen tavoitteena oli olla koko ALMA aluetta yhdistävä toimija hankekokonaisuudessa. Sen avulla koulutettiin ja verkotettiin maakunnissa työskentelevät kyläasiamiehet toteuttamaan kehittämishankkeen tavoitteita. Raportin rakenne Koordinointihankkeelle ja kehittämishankkeelle on laadittu omat loppuraporttinsa. Hankkeilla oli yhteinen tapahtumien kulku , joten loppuraportteja kannattaa tarkastella rinnakkain. Raporteissa on pyritty arvioimaan sitä, miten hankkeen toteutus on vastannut hankesuunnitelmaa. Koska hankekokonaisuus sisälsi kaksi toisistaan poikkeavaa aihetta, on raporteissa tarvittaessa eritelty asiat Vertti- ja Tyyne-otsikoiden alle. Hankkeessa mukana olleet henkilöt Hankkeessa työskennelleet henkilöt Mia Saloranta Projektipäällikkö, Vertti-osio, kylien infrastruktuurin kehittäminen 100 % työaika Liisa Häme Projektipäällikkö, Tyyne-osio, täydentävien hoivapalveluiden kehittäminen kylissä 100 % työaika

4 Satu Eeronaho Projektisihteeri: taloushallinto, koulutuksiin liittyvät järjestelyt, tiedotus yms. 100 % työaika Pirja Peltomäki Osa-aikainen projektisihteeri: loppuseminaarin järjestelyt, julkaisun valmistelu, materiaalin kokoamista loppuraporttiin, varsinaisen projektisihteerin avustaminen hankkeen päättymiseen liittyvissä tehtävissä. 60 % työaika Sylvia Manninen Projektiavustaja: postitukset, monistus, arkistointi ja muut hankkeen päättymiseen liittyvät rutiiniluontoiset tehtävät. 100 % työaika Henrik Hausen Loppujulkaisun kokoaja ja kirjoittaja, tiedottaja 50 % työaika Hankesuunnitelmasta poiketen hankkeessa työskenteli vain yksi kokoaikainen projektisihteeri. Hankkeen alkuvaiheessa yhden sihteerin työpanos katsottiin riittäväksi. Loppupuolella ei uuden henkilön palkkaamista enää pidetty perusteltuna, vaan lisääntyneet tehtävät pyrittiin hoitamaan yhteistyöllä ja palkkaamalla muuta SYTYn palveluksessa olevaa henkilöstöä lyhytaikaisesti avuksi. Palkkaamatta jätetyn kokopäiväisen työntekijän aiheuttamaa vajetta kompensoitiin myös jakamalla koordinointivastuuta maakuntiin, joissa sekä kylien yhteenliittymän hallituksen jäsenet että muu palkattu henkilöstö täydensivät erityisesti projektipäälliköiden työtä. Tyypillisiä maakunnissa suoritettuja koordinointihankkeen tehtäviä olivat: työntekijän perehdyttäminen, yhteyksien solmiminen kyliin, alueellinen tiedottaminen ja yhteistyön edistäminen eri toimijatahojen välillä. Useimmat kyläasiamiehet olivat uusia työntekijöitä, joten he tarvitsivat erityisesti alkuvaiheessa tukea ja apua työhön perehtymisessä, mihin projektipäälliköillä ei ollut tarvittavaa paikallistuntemusta eikä tarvittavia yhteyksiä. Maakunnallisten yhteenliittymien koordinaatioapu oli välttämätöntä, sen määrä ja laatu vaihteli suuresti maakunnittain. Hankkeen ohjausryhmä Heikki Konsala, pj Silja Saveljeff, vara pj Jarmo Kallio Pekka Mannonen Kari Vaitomaa / Ilkka Juva Pirkko Karjalainen Juhani Nenonen Kantri ry SataKylät ry Etelä-Pohjanmaan TE-keskus Kymenlaakson liitto Uudenmaan ympäristökeskus Vanhustyön Keskusliitto Suomen Omakotiliitto 4

5 Asko Niemi Tuomas Perheentupa Hankeen puolesta: Liisa Häme Mia Saloranta Satu Eeronaho, sihteeri SYTY / MTK SYTY Tyyne- projektipäällikkö Vertti -projektipäällikkö projektisihteeri Hankkeen yhteistyötahot Molempien hankeosioiden keskeisimmät yhteistyötahot ALMA-alueella: Maakunnalliset kylien yhteenliittymät Maakunnalliset ja muut kyläasiamiehet Maaseudun kehittämisyhdistykset (eli toimintaryhmät) Onni muuttaa maalle hanke (yhteinen loppuseminaari) Vertti Yhteisten yhteistyötahojen lisäksi: Uudenmaan ympäristökeskus Uudenmaan Vesiensuojeluyhdistys Varsinais-Suomen Agendatoimiston AHA 21 hanke (Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn tehostaminen projekti) Hämeen Tiepiiri Suomen Kotiseutuliitto ry Suomen Omakotiliitto ry Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, maaseutuasumisen teemaryhmä Kaikissa hankemaakunnissa monet kyläyhdistykset ja niiden hankkeet Hankkeen yhteistyöyritykset Tyyne Vanhustyön keskusliitto Kirkkohallitus YTR:n maaseudun hyvinvointipalvelujen teemaryhmä STM STAKES Tuuloksen 4H -yhdistys 5

6 Työtehoseura Ristijärven kunta (Kainuun Hoiva EQUAL hanke) Padasjoen Toimela ry / Päijänne LEADER Toimintaryhmät Puolalaisten yksityiskoulujen yhdistys Social Care Farms toimijat Hollannissa RAY Kodukant (Kyläasiamiehet tekivät maakuntatasolla yhteistyötä muidenkin tahojen kanssa, ks. kehittämishankkeen raportti.) Keskeinen toiminta Kehittämishankkeen käynnistäminen Syksyllä -04, ennen kehittämishankkeen käynnistymistä, järjestettiin kymmenessä maakunnassa (jotka olivat alustavasti ilmoittautuneet mukaan hankkeeseen) tiedotus- ja neuvottelutilaisuudet. Kokouksiin kutsuttiin mm. maakunnallinen kylien yhteenliittymä, toimintaryhmät, maakuntatason viranomaisia, sekä hoivapalvelujen että infrastruktuurin kehittämisestä kiinnostuneita yhteistyötahoja ja kuntien sosiaali- ja tekniset johtajat (osanotto kunnista oli tosin vähäistä). Kokouksiin osallistui henkeä projektihenkilökunnan lisäksi, kaikkiaan 137 osallistujaa. Kokousjärjestelyistä paikan päällä huolehtivat maakunnalliset kylien yhteenliittymät. (Liitteenä tilaisuuksien kutsu ja osallistujalistat) Lopulta yhdeksän maakunnallista kylien yhteenliittymää osallistui kehittämishankkeeseen palkkaamalla kyläasiamiehen. Yhteenliittymien kanssa laadittiin konsortiosopimukset. Kyläasiamiesten ensimmäisessä tapaamisessa heille jaettiin kansiot, joihin oli koottu taustatietoja, hankehallintoon liittyvää ohjeistusta, yhteystietoja, prosyyrejä, raportointilomake ohjeineen ja esiselvityshankkeen tulokset. Samanlaiset kansiot jaettiin myös hankkeen ohjausryhmälle. 6

7 Koulutukset, retket, ryhmätapaamiset ja seminaarit Koordinointihanke järjesti koulutuksia ja retkiä yhteensä 16 päivää. Ne oli suunnattu ensisijaisesti hankkeen kyläasiamiehille, mutta kutsut lähetettiin koko yhteistyöverkostolle, eli kaikille ALMA-alueen yhteenliittymille ja toimintaryhmien kyläasiamiehille. Sekä Verttiasiamiehiä että Tyyne-asiamiehiä osallistui kaikkiin hankkeen järjestämiin tilaisuuksiin. Koulutuksissa perehdyttiin kylien infrastruktuuriin ja hoivapalveluihin liittyviin ajankohtaisiin kysymyksiin. Retkillä tutustuttiin samoihin teemoihin käytännössä, eli vierailtiin kylissä, joissa oli toteutettu infra- tai hoivahankkeita. Koulutuksissa ja retkillä oli osallistujia koordinointihankkeen henkilökunnan ja kouluttajien lisäksi yhteensä n Pienemmän joukon ryhmätapaamisia järjestivät projektipäälliköiden johdolla sekä Tyynet että Vertit ja kaksikielisten alueiden kyläasiamiehet, yhteensä kahdeksan kokoontumista. Lisäksi järjestettiin kaksi yleisöseminaaria, joihin lähetettiin kutsuja hyvin laajalla sähköpostijakelulla kaikille sellaisille tahoille, joiden arveltiin olevan kiinnostuneita maaseudun palvelujen ja/tai kylätoiminnan kehittämisestä. Koulutukset, retket ja ryhmätapaamiset aikajärjestyksessä ( SYTY:n järjestämillä Kylätoimijoiden koulutuspäivillä Hämeenlinnassa oli yhtenä teemana ko. hankkeen käynnistäminen. Projektipäälliköiden esitystä seurasi n. 50 henkeä, joista suurin osa oli kylien yhteenliittymien edustajia.) järjestettiin hankkeen ensimmäiset avoimet koulutuspäivät Jyväskylässä. Osallistujia oli 19 + kouluttajat (= projektipäälliköt ja kolme ulkopuolista kouluttajaa) hankkeen henkilökunta kokoontui Riihimäellä ensimmäiseen yhteiseen tapaamiseen, jossa koordinointiryhmä perehdytti uudet työntekijät tehtäviinsä. Osallistujia järjestettiin koulutuspäivät Kouvolassa. Osallistujia oli n kouluttajaa Tyyne-asiamiehet tapasivat Padasjoella tutustuen hoivapalveluita tuottavan yhdistyksen toimintaan Vertti-asiamiehet tapasivat Tampereella ja tutustuivat Hämeen tiepiirin hankkeeseen Kevyen liikenteen turvallisuuden parantaminen maaseutukylissä järjestettiin koulutuspäivä Säkylässä ja retki Kauhajoelle. Osallistujia oli kouluttajaa Tyyne-asiamiehet ja projektipäällikkö tapasivat Helsingissä ja neuvottelivat yhteistyöstä STM:n kanssa Tyynet tapasivat Lempäälässä ja tutustuivat osuuskunta Lempestin toimintaan. 7

8 oli hoivan jatkohanketta koskeva neuvottelu RAY:ssä, läsnä hankkeesta Liisa Häme, Minna Heikkilä ja Pietari Jääskeläinen SSC:n kutsumina tapasivat kaksikielisten maakuntien kyläasiamiehet Tampereella, mukana myös Mia ja Satu Tampereella järjestettiin koulutus, johon osallistui 18 henkeä + 3 hankkeen ulkopuolista kouluttajaa. Päivän aikana tehtiin myös retki Kangasalan Ekokylään Vertit tapasivat Lahdessa Yhdyskuntatekniikka 2005-näyttelyssä retki Porvoon Emäsaloon, missä hankkeen yhteistyöyritys (3 henk.) esitteli jätevedenpuhdistuslaitteitaan ja työmaata, jossa rakennetaan useamman kiinteistön yhteistä pienpuhdistamoa. Osallistujia oli reilut parikymmentä SSC:n kutsumina tapasivat kaksikielisten maakuntien kyläasiamiehet Tampereella, mukana myös Mia ja Satu järjestettiin koulutusretki Varsinais-Suomeen. Retkelle osallistui 12 henkeä. ( Vertti &Tyyne oli esillä Farmari-messuilla YTR:n osastolla.) järjestettiin koulutusretki Kymenlaaksossa ja Etelä-Karjalassa, osallistujia 19 henkeä tapasivat Tyyne kyläasiamiehet Lahdessa, jossa tutustuivat Palvelunvälityskeskukseen matkustettiin koulutusretkelle ruotsinkieliselle Pohjanmaalle, osallistujia 9 henkeä. ( koordinointiryhmä osallistui Seinäjoella TE-keskuksen järjestämään koulutukseen ALMA-ohjelman sulkemisesta ja maksatuksista.) järjestettiin viimeinen yhteinen koulutustapaaminen Riihimäellä, osallistujia oli kouluttajaa. (Liitteenä koulutusten ja retkien ohjelmat.) Yleisöseminaarit oli hankkeen päätapahtuma, seminaari Kun palvelut pakenevat - maaseudun vastavoimat ja uudet ratkaisut. Tampere-talolle kokoontui 65 seminaariosallistujaa, puhujia oli projektipäälliköiden lisäksi neljä Ravintola Kaisaniemessä Helsingissä pidettiin hankkeen päätösseminaari Maalla asumisen ihanuus ja kurjuus yhteistyössä Onni muuttaa maalle -hankkeen kanssa Vertin ja Tyynen aiheita käsiteltäessä paikalla oli 88 osallistujaa (esiintyjinä neljä hankkeen ulkopuolista henkilöä, neljä kyläasiamiestä ja projektipäälliköt), ja Onnin seminaaripäivänä osallistujia oli 69. (Liitteenä seminaarien ohjelmat.) 8

9 Tiedotus Hankkeen sisäinen tiedotus Koordinointiryhmän ja hankkeen kyläasiamiesten keskinäinen tiedonvaihto koettiin monin tavoin tärkeäksi. Normaalin sähköpostilistakeskustelun lisäksi hankkeen sisäpiirille (= hankkeen työntekijät, ALMA-alueen yhteenliittymät, toimintaryhmien kyläasiamiehet ja yhteyshenkilöt SYTYssä) lähetettiin sähköpostitiedote ajankohtaisista kuulumisista joka toinen perjantai. (Tiedotteet liitteenä.) Www-sivut Jo esiselvityshankkeen lopussa laadittiin hankekokonaisuudelle omat kotisivut SYTYn sivustolle osoitteeseen > Hankkeet > Kylien infrastruktuuri ja hoivapalvelut. Kotisivuilla tiedotettiin hankkeen tapahtumista, ja sinne koottiin hyödyllisiä linkkejä hankkeen aihepiireistä. Projektisihteeri huolehti ajankohtaisasioiden päivittämisestä, ja projektipäälliköt tuottivat materiaalin Vertin ja Tyynen tietopaketteihin. Hankkeen lopussa kotisivut päivitettiin sellaiseen muotoon, että ne voitiin jättää sivustolle vähintään vuodeksi. Hankkeen loppujulkaisu ja osa loppuraportista ovat nähtävissä kotisivuilla. (Liitteenä tulosteet lopullisista kotisivuista.) Painotuotteet Hankkeelle teetettiin logo ja esitteet, Tyynelle ja Vertille omansa, suomeksi ja ruotsiksi. Suomenkielisestä esitteestä otettiin heti hankkeen alussa 2x1100 kpl painos, jossa ei vielä ollut kyläasiamiesten yhteystietoja. Täydennettyä esitettä painettiin toukokuussa -05 suomeksi 2x5000 kpl ja ruotsiksi 2x2000 kpl. Esitteitä postitettiin kaikkiin kylien yhteenliittymiin ja toimintaryhmiin, ja hankkeen henkilökunta jakoi sitä koko hankkeen ajan lukuisissa tilaisuuksissa, sekä kylissä että valtakunnallisissa tapahtumissa. (Esitteet liitteenä.) Hankkeen loppupuolella koottiin julkaisu Kylien elinolot paremmiksi yhteistoimin, joka käännettiin myös ruotsiksi. Suomenkielistä kirjaa painettiin 2000 kpl ja ruotsinkielistä 600 kpl. Kirjaa jaettiin ensimmäisen kerran päätösseminaarissa , ja sitä postitettiin mm. kylien yhteenliittymille, toimintaryhmille, maaseutukeskuksille, YTR:lle, 4H:lle ja kaikkiin kuntiin. Julkaisun voi tilata ilmaiseksi SYTYstä, ja sen voi ladata pdf:nä hankkeen kotisivuilta. Julkaisussa esitellään hankkeen aikana saatuja kokemuksia siitä, miten kylien asukkaat voivat yhteistoiminnallaan eri tavoin parantaa palvelujaan ja elinolojaan. Johdantona kirjassa on projektipäälliköiden kirjoitukset hankkeen aiheista sekä tutkija Ritva Sirkkalan artikkeli, jossa pohditaan kolmannen sektorin tehtäviä ja ongelmia palvelurakenteita uudistettaessa. Julkaisun keskiosaan on koottu esimerkkejä kylien toiminnasta ja aikaansaannoksista. Esimerkit on enimmäkseen haettu hankkeen ulkopuolelta, mutta ne liittyvät kylien infrastruktuuriin ja 9

10 hoivapalveluihin. Tähän osaan materiaalia tuottivat mm. hankkeen kyläasiamiehet. Toimitustyöstä ja suurelta osin artikkelien kirjoittamisesta vastasi kyläasiamies Henrik Hausen. Kirjasen loppuun on kerätty linkkejä, joista löytyy lisätietoja hankkeen aihepiireistä. (Julkaisu liitteenä.) Näkyvyys mediassa Maaseutu Plus-lehteä varten laadittiin suunnitelma, miten hanke näkyy lehdessä. Syksyllä 2004 tiedotettiin hankkeen alkamisesta. Vuonna 2005 ilmestyi kuusi numeroa, joista neljässä oli hankkeeseen liittyviä juttuja, sekä hoiva- että infra-aiheisia. Numerossa 2/2006 kerrotaan hankkeen loppuseminaarista. (Liitteenä MaaseutuPlus-lehdessä ilmestyneet artikkelit.) Keväällä 05 kokeiltiin osa-aikaisen tiedottajan palkkaamista hankkeeseen, mutta hänen työpanoksensa jäi vähäiseksi. Tyyne-projektipäällikkö Liisa Häme kirjoitti kylien hoivapalveluista artikkelit Vanhustyön keskusliiton Vanhustyö lehteen, Diakonia lehteen ja YTR.n hyvinvointiteemaryhmän Näkökulmia hyvinvointipalvelujen tuottamiseen - yhteistyö palvelujen turvaajana julkaisuun. Tampereella ja Helsingissä järjestetyistä yleisöseminaareista lähetettiin mediatiedotteet laajalla jakelulla. Vain ensimmäisessä seminaarissa oli paikalla YLE:n radiotoimittaja, joka haastatteli tilaisuudessa puhunutta Eero Uusitaloa. Muita tiedotusvälineiden edustajia (Maaseutu Plussaa lukuun ottamatta) ei tullut seminaareihin paikalle. (Tampereen tilaisuudesta oli myös ilmoitus Aamulehdessä, ja Helsingin seminaaria mainostettiin kadun ylittävällä banderollilla Helsingin keskustassa.) Suurimman huomion hanke sai paikallislehdissä ja maakuntaradioissa. Tämä oli kehittämishankkeen kyläasiamiesten ansiota. (Ks. kehittämishankkeen loppuraportin liitteet.) Muu tiedotus Projektipäälliköt esittelivät hanketta useissa tilaisuuksissa, mm. valtakunnallisissa maaseutututkijatapaamisissa, maakunnallisilla kylätoimintapäivillä ja yhteistyötahojen järjestämissä tilaisuuksissa. Hanke oli esillä myös Farmari-messuilla YTR:n osastolla. (Kyläasiamiehet kiersivät lukuisissa kylien kesätapahtumissa kertomassa hankkeesta.) Projektipäälliköiden muu toiminta Koulutusten järjestämisen sekä sisäisen ja ulkoisen tiedottamisen lisäksi projektipäälliköt seurasivat kumpikin oman alansa ajankohtaisia asioita mm. osallistuen seminaareihin ja 10

11 koulutuksiin sekä maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän (YTR) teemaryhmien toimintaan. Verttiprojektipäällikkö piti yhteyttä mm. Omakotiliittoon, jonka kanssa suunniteltiin yhteistä jätevesineuvontahanketta, mutta sitä ei ole toistaiseksi toteutettu. Tyyne projektipäällikkö osallistui kehittämispalavereihin, joissa pohdittiin palvelujen uusia järjestämistapoja. Kuntatasolle ehdittiin Lammilla, Äetsässä, Iitissä, Kylmäkoskella, Kauhajoella ja Hauholla. Lisäksi projektipäälliköt pitivät yhteyksiä muihin hankkeisiin, joissa käsiteltiin maaseudun infrastruktuuria tai hoivapalveluja. Saadut tiedot ja kokemukset välitettiin hankkeen henkilökunnalle ja yhteistyöverkostolle hankkeen koulutuksissa ja tiedotteissa. Tyyne osuudessa tehtiin yhteistyötä myös Viron kyläjärjestön Kodukant:in kanssa; suunniteltu yhteinen Interreg hanke sai kuitenkin loppujen lopuksi kielteisen vastauksen. Yhteistyön tuloksena virolaiset suunnittelivat PHARE hankkeen, jossa kehitetään kylien palveluja ja joka tekee opintoretken Suomeen maalikuussa Kylien hoivapalvelujen kehittämiselle yritettiin varmistaa jatkoa anomalla rahoitusta RAY:ltä. RAY:n vastaus oli kielteinen, mutta rahoitusta kehotettiin hakemaan uudelleen seuraavassa, vuoden 2006 haussa. Myös hankkeen yksityisrahoitusosuuden kerääminen yhteistyöyrityksiltä osallistumismaksuina työllisti projektipäälliköitä hankkeen alkuvaiheessa. Sihteerin tehtävät Koordinointihankkeen hankesuunnitelmassa esitettiin hankkeessa toimivan kaksi projektisihteeriä. Hankesuunnitelmasta poiketen hankkeessa työskenteli kuitenkin vain yksi sihteeri. Sihteerin tärkeimpiä tehtäviä olivat maksatushakemusten numeraalinen valmistelu, osallistuminen koulutusten ja seminaarien järjestelyihin, hankintojen kilpailuttamistoimet, kustannusseurantaraporttien valmistelu ja hankkeen kotisivujen päivittäminen. Lisäksi sihteeri hoiti taloushallinnon ja tilitykset yhteenliittymille hankkeen aiheuttamista kustannuksista alihankintasopimusten mukaisesti. Projektisihteeri toimi myös ohjausryhmän sihteerinä. Hankehallinto Koordinointihanke ja kehittämishanke muodostivat yhdessä hallinnoitavan hankekokonaisuuden. Koordinointihankkeen työntekijät olivat työsuhteessa SYTYyn. Kehittämishankkeessa työskennelleiden kyläasiamiesten työnantajina olivat maakunnalliset kylien yhteenliittymät. Kylien yhteenliittymien kanssa tehtiin alihankintasopimukset, joiden perusteella tilitettiin kullekin yhteenliittymälle siellä toimivan kyläasiamiehen kiinteitä kuluja 11

12 vastaava summa kuukausittain. Lisäksi SYTY hallinnoijana tilitti yhteenliittymille kyläasiamiesten muuttuvista kustannuksista tositteiden perusteella kuukausittain. Näin ollen SYTY otti vastuun väliaikaisrahoituksen järjestämisestä. Hankkeen eteenpäin viemistä ja kustannussuunnittelua vaikeutti SYTYn marraskuussa 2005 heikentynyt taloudellinen tilanne, joka jatkui koko hankkeen loppuajan. Koordinointihankkeessa haettiin maksatuksia seuraavasti: v ennakko ja aikavälin kustannusperusteinen maksatus sekä v.2005 ennakko ja aikavälin kustannusperusteinen maksatus. Viimeisin maksatus tehtiin ajalta TEkeskuksen kehotusten mukaan, jotka perustuivat ALMA-ohjelman päättymiseen. Kehittämishankkeessa haettiin maksatukseen v ennakko ja aikavälin kustannusperusteinen maksatus. Myös kehittämishankkeen viimeinen maksatus koski aikaväliä Kehittämishankkeen hallinnointi oli haastavaa taloushallinnon näkökulmasta. Muutamat yhteenliittymät laskuttivat tositepohjaisista kuluistaan ainoastaan kolme kertaa hankkeen aikana, kerran kuukaudessa tehtävän tositepohjaisen laskun sijaan (jollaista oli pyydetty). Tämä vaikeutti osaltaan hankkeen kustannusseurantaa. Lisäksi jotkut yhteenliittymät olisivat olleet hanakoita ottamaan hankkeen toteuttamisessa ns. aluehankkeen roolin eriteltyine budjetteineen, ja tilanteessa vaadittiin hieman tarkempaa ohjeistusta hankekokonaisuuden rakenteesta. Yhteenliittymiä opastettiin työnantajavelvoitteissa ja talkootöiden keräämisessä runsaasti. Ohjausryhmän toiminta Ohjausryhmä kokoontui aina tarvittaessa, yhteensä seitsemän kertaa. Ohjausryhmän työskentely oli rakentavaa, ja kommentit hankkeen työntekijöille kannustavia. (Liitteenä ohjausryhmälle tehty raportointi ja kokousten pöytäkirjat ) 12

13 Saavutetut tavoitteet Hankkeen tavoitteena oli kouluttaa ja verkottaa maakunnissa työskentelevät kyläasiamiehet toteuttamaan kehittämishankkeen tavoitteita. Näiltä osin tavoite saavutettiin; kyläasiamiehet saivat tarpeelliset valmiudet tehtäviinsä, ja he onnistuivat tehtävissään hankkeen lyhyt kesto ja alueiden erilaiset toimintaympäristöt huomioon ottaen hyvin. Koordinointihankkeen tarkoituksena oli myös palvella koko ALMA-aluetta, siis niitäkin maakuntia, joissa ei ollut kehittämishankkeen työntekijää. Näissä viidessä maakunnassa kylien yhteenliittymät olivat nimenneet hankkeelle yhteyshenkilöt, joille kaikki hankkeen tiedotteet lähetettiin. Yhteistyöalueilta osallistuttiin joihinkin hankkeen koulutuksiin, ja tietoja ja kokemuksia vaihdettiin. Projektipäälliköt eivät pitäneet alueisiin resurssipulasta johtuen aktiivisesti yhteyttä, mutta saadusta palautteesta voi päätellä, että koulutukset täyttivät yhteyksien tarvetta tyydyttävästi. Tulokset ja vaikutukset hankkeen aikana Suurin osa hankekokonaisuuden tuloksista syntyi maakunnissa, eli kehittämishankkeen ansiosta. Koordinointihankkeen tuloksiksi voidaan mainita: o Kylätoimijoiden ja toimintaryhmien tietotason nostaminen ja aktiivisuuden lisääminen infrastruktuuri- ja hoivapalveluasioissa koko ALMA-alueella. o Hyödyllisen tiedon jakaminen ja kannustavien esimerkkien välittäminen Maaseutu Pluslehdessä, www-sivuilla ja julkaisun avulla. Uskomme, että tämä tiedottaminen on osaltaan rohkaissut kyliä tarttumaan ongelmiensa ratkaisemiseen. o Kylien yhteenliittymien ja toimintaryhmien välinen sekä eri alueiden kyläasiamiesten keskinäinen yhteistyö tiivistyi, kun he tapasivat toisiaan koulutuksissa ja seminaareissa. o Hanke verkottui muihin aihepiireihin sopiviin hankkeisiin, ja yhteistyöstä oli myös konkreettista hyötyä. (Mm. hankkeen seminaarissa oli toisen hankkeen kautta Suomeen tullut hollantilainen projektipäällikkö kertomassa hoivamaatilatoiminnasta.) o Tyyne-osion jatkoa pyrittiin turvaamaan RAY:n rahoituksella, mikä ei ainakaan vielä onnistunut. o Kylätoiminnan mahdollisuudet palveluntuottajina saatiin laajempaan tietoisuuteen, erityisesti seminaarien, julkaisun ja YTR:n hyvinvointiteemaryhmän sekä muiden hankkeen aikana löytyneiden vaikuttajatahojen kautta. 13

14 o Hanke toteutti omalta osaltaan Valtakunnallista Kylätoimintaohjelmaa ja Maaseutupoliittista kokonaisohjelmaa. Ongelmat Lyhyt toteutusaika oli ongelma lähinnä kehittämishankkeen näkökulmasta: vuodessa kylien asukkaat juuri ehtivät havahtua ongelmiinsa, kysymykset heräävät ja yhteistyö huomataan tarpeelliseksi, mutta konkreettisiin toimenpiteisiin asti päästään harvoin. Hankkeen päättyessä kylät jäävät joissakin tapauksissa ilman säännöllistä tukea, ja ideat saattavat jäädä toteuttamatta. Työpaikkoja syntyi arvioitua vähemmän, tosin syntyvistä työpaikoista saadaan tietoa lähes sattumalta. Hankkeen lyhyydestä johtuen uusia työosuuskuntia tai muita osa-aikaisen työllistymisen mahdollistavia toimintamalleja ei syntynyt, mutta kylläkin uusia yrityksiä hoivaalalle. Suunnitelmat hankkeen loppujulkaisusta muuttuivat hankkeen edetessä. Selvisi, että infran ja hoivan kattavaa opasta on jokseenkin mahdotonta toimittaa, sillä tiedot, määräykset ja toimintaympäristö vaihtuivat jo hankkeenkin aikana. Nopeasti vanhentuvan oppaan sijasta julkaisussa pyrittiin välittämään yleistä tietoa ja levittämään hyviä toimintatapoja hankeesimerkkien avulla. Vertti Laajan aihepiirin hallitseminen oli haasteellista sekä projektipäällikölle että kyläasiamiehille. Jonkinlaiseksi ongelmaksi voidaan katsoa se, että asuinkiinteistöjen jätevedenpuhdistus oli niin korostuneesti akuutti ongelma kylissä. Toisaalta aihe sai kyläläiset liikkeelle, mikä oli hyvä asia, mutta toisaalta Vertti-osion muut tavoitteet jäivät suunniteltua pienemmälle huomiolle. Tyyne Toiminnasta muotoutui varsin yleisluontoinen valistustehtävä, kaikilla alueilla ei edistytty käytännön toimenpiteisiin. Kaikki Tyyne asiamiehet olivat uusia työntekijöitä, mikä vaikutti hankeen alkuvaiheessa hidastavasti. Toisaalta he olivat substanssiosaajia, joten näissä maakunnissa toiminta keskittyi tiukasti hoivaan. Ainoastaan Pirkanmaalla edistyttiin käytännön 14

15 koulutuksiin asti, mikä johtui siitä, että muutamassa kunnassa oli hankkeen toiminta aloitettu jo esiselvitysvaiheessa. Uusia yrityksiä ja työpaikkoja syntyi kaikesta huolimatta kolmeen maakuntaan ja lisää on syntymässä vielä hankkeen päätyttyä. Jatkotoimenpiteet Vertti Infra-osion projektipäällikkö Mia Saloranta siirtyi hankkeen loputtua YTR:n maaseutuasumisen teemaryhmän sihteeriksi. Teemaryhmän tavoitteisiin kuuluu myös maaseudun infrastruktuurikysymysten (tiet, viemärit, vesihuolto, energiahuolto, tietoliikenne) ajankohtaisratkaisujen edistäminen, joten Vertin tavoitteiden toteuttaminen jatkuu ainakin näissä merkeissä. (Kehittämishankkeessa tehty kylien infrastruktuuriin liittyvä neuvontatyö jatkuu niissä maakunnissa, joissa hankkeen kyläasiamies jatkaa työtään uudella rahoituksella.) Tyyne Tyyne osion projektipäällikkö Liisa Häme jää SYTYn palvelukseen kansainvälisten asioiden koordinaattoriksi. Hän on edelleen kylien ja yhteistyötahojen käytettävissä hoivaan liittyvissä asioissa. RAY:n rahoitusta kylien hoivapalvelujen kehittämiseen haetaan uudelleen vuosille

16 Liitteet Maakunnallisten aloitustilaisuuksien kutsu ja osallistujalistat Koulutusten ja retkien ohjelmat Seminaarien ohjelmat Sähköpostitiedotteet, jotka lähetettiin hankkeen sisäpiirille joka toinen perjantai Tulosteet hankkeen kotisivuista Hankkeen esitteet, Vertti ja Tyyne Julkaisu Kylien elinolot paremmiksi yhteistoimin MaaseutuPlus-lehdessä ilmestyneet artikkelit Ohjausryhmän kokousten pöytäkirjat Ohjausryhmälle tehty raportointi 16

VASTUUTA OTTAVA PAIKALLISYHTEISÖ KYLÄTOIMINNAN JA LEADER-RYHMIEN VALTAKUNNALLISEN OHJELMAN 2008-2013 ROAD SHOW

VASTUUTA OTTAVA PAIKALLISYHTEISÖ KYLÄTOIMINNAN JA LEADER-RYHMIEN VALTAKUNNALLISEN OHJELMAN 2008-2013 ROAD SHOW LEADER-RYHMIEN VALTAKUNNALLISEN OHJELMAN 2008-2013 ROAD SHOW Suomen Kylätoiminta ry, Maaseutuverkostoyksikkö ja Maaseudun Sivistysliitto järjestävät syksyn 2008 aikana Vastuuta ottavan paikallisyhteisö

Lisätiedot

jäsenkysely a) maaseutututkija 30,4% 41 b) maaseudun kehittäjä 31,9% 43 c) hallintoviranomainen 15,6% 21 d) opiskelija 3,7% 5

jäsenkysely a) maaseutututkija 30,4% 41 b) maaseudun kehittäjä 31,9% 43 c) hallintoviranomainen 15,6% 21 d) opiskelija 3,7% 5 jäsenkysely 1) Olen tällä hetkellä Kysymykseen vastanneet: 135 (ka: 2,4) a) maaseutututkija 30,4% 41 b) maaseudun kehittäjä 31,9% 43 c) hallintoviranomainen 15,6% 21 d) opiskelija 3,7% 5 e) jokin muu,

Lisätiedot

Kylät maaseutupolitiikan kokonaisuudessa

Kylät maaseutupolitiikan kokonaisuudessa VOIMISTUVAT KYLÄT -kampanja 2010-2012 Voimistuvat kylät-kampanja 14.-15.10.2011 Etelä-Karjala, Imatra Kylät maaseutupolitiikan kokonaisuudessa Eero Uusitalo professori, maaseutuneuvos, YTR:n pääsihteeri

Lisätiedot

L O P P U R A P O R T T I

L O P P U R A P O R T T I Suomen Kylätoiminta ry Sisällys L O P P U R A P O R T T I Kylien elinolot paremmiksi yhteistoimin infrastruktuurin ja täydentävien hoivapalveluiden kehittäminen kylissä KEHITTÄMISHANKE 1.1.2005 28.2.2006

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VIESTINTÄSUUNNITELMA SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VÄLI-SUOMEN SOS-HANKE 2011-2013 Kuva Niina Raja-aho Päivi Krook Maarit Pasto SOS-HANKE JA SEN TAVOITTEET SOS Syrjäytyneestä osalliseksi

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

Hissi - Esteetön Suomi 2017 Toimintasuunnitelma 1.4-31.12.2013 Vesa Ijäs kehittämispäällikkö

Hissi - Esteetön Suomi 2017 Toimintasuunnitelma 1.4-31.12.2013 Vesa Ijäs kehittämispäällikkö Hissi - Esteetön Suomi 2017 Toimintasuunnitelma 1.4-31.12.2013 Vesa Ijäs kehittämispäällikkö Osaamiskeskusohjelma 2007 2013 13 klusteria 21 osaamiskeskusta Lahden Seudun Kehitys LADEC Henkilöstöä 75 Asumisen

Lisätiedot

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivän esitys RAY-kiertueella Satakunnassa 25.2.2015 Janne Jalava, RAY, seurantapäällikkö, dosentti

Lisätiedot

Maaseutuverkostoyksikön ajankohtaiskatsaus

Maaseutuverkostoyksikön ajankohtaiskatsaus Maaseutuverkostoyksikön ajankohtaiskatsaus Hämeenlinna 5.11.2013 Verkostoasiamies Juha-Matti Markkola Sivu 1 8.11.2013 Esityksen sisältö 1) Maaseutuverkoston vuosi 2014 2) Laatukoulutus 3) Maaseutuverkostoyksikkö

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2014

TOIMINTASUUNNITELMA 2014 TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Pohjois-Savon Kylät ry on maakunnallinen kyläyhdistys, joka on perustettu v. 1993 toimimaan pohjoissavolaisten kylien yhteenliittymänä, kylätoiminnan edistäjänä ja edunvalvojana.

Lisätiedot

PoPSTer Viestintäsuunnitelma

PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer POHJOIS-POHJANMAAN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTO OSANA TULEVAISUUDEN MAAKUNTAA Viestintäsuunnitelma 1. Viestinnän lähtökohdat ja periaatteet Sosiaali ja terveydenhuollon

Lisätiedot

POHJOIS-SAVON KYLÄT RY TOIMINTASUUNNITELMA 2015

POHJOIS-SAVON KYLÄT RY TOIMINTASUUNNITELMA 2015 POHJOIS-SAVON KYLÄT RY TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Pohjois-Savon Kylät ry Pohjois-Savon Kylät ry on maakunnallinen kyläyhdistys, joka on perustettu v. 1993 toimimaan pohjoissavolaisten kylien yhteenliittymänä,

Lisätiedot

VUOSIRAPORTTI 2013. 1. Toteuttaja: Suomen Sikayrittäjät ry

VUOSIRAPORTTI 2013. 1. Toteuttaja: Suomen Sikayrittäjät ry VUOSIRAPORTTI 2013 1. Toteuttaja: Suomen Sikayrittäjät ry 2. Hankkeen nimi ja tunnus: Sikojen hyvinvoinnin edistäminen tiedonvälityshanke Dnro. 1915/3560-2010 Hanke nro. 10149 3. Yhteenveto hankkeesta

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus. Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010

Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus. Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010 Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010 1 Aluehallinto uudistui 1.1.2010 Valtion aluehallinnon viranomaisten rooleja, tehtäviä,

Lisätiedot

NUOTTA II KOORDINOINTIHANKE 19310 LOPPURAPORTTI

NUOTTA II KOORDINOINTIHANKE 19310 LOPPURAPORTTI NUOTTA II KOORDINOINTIHANKE 19310 LOPPURAPORTTI YHTEENVETO HANKKEESTA JyväsRiihen NUOTTA II -koordinointihankkeella edistettiin maaseutualueilla toimivien yhteisöjen harrastustoimintaa ja kylien kokoontumispaikkojen

Lisätiedot

LEHTI kuuden alueen yhteinen hanke 2008-2011. Hyvinvointifoorum Tampere 4.11.2009

LEHTI kuuden alueen yhteinen hanke 2008-2011. Hyvinvointifoorum Tampere 4.11.2009 LEHTI kuuden alueen yhteinen hanke 2008-2011 Hyvinvointifoorum Tampere 4.11.2009 TAUSTAA LEHTI-HANKKEESTA (7 osahanketta kuudelta alueelta) EAKR-rahoitteinen, kuuden alueen yhteinen Yhdistävä teema on

Lisätiedot

HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013. LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke

HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013. LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013 LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke Tarja Horn Marjo Virtanen 29.10.2013 Sisällysluettelo Johdanto... 3

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2012

TOIMINTASUUNNITELMA 2012 TOIMINTASUUNNITELMA 2012 1. Toiminnan tarkoitus Linnaseutu ry:n tarkoituksena on maaseudun monimuotoinen kehittäminen edistämällä maaseudun paikallista aloitteellisuutta, maaseudun ja kaupungin välistä

Lisätiedot

Sirpa Karjalainen, ylitarkastaja, MMM. Markku Wulff, tulosaluejohtaja, AMK/Savonia. täydennyskoulutuskeskus

Sirpa Karjalainen, ylitarkastaja, MMM. Markku Wulff, tulosaluejohtaja, AMK/Savonia. täydennyskoulutuskeskus Alueellisen palvelutoiminnan edustajina: Tuija Helsky, projektijohtaja, LounaFood,Turun yliopiston täydennyskoulutuskeskus Marko Jori, kehityspäällikkö, Pyhäjärvi-instituutti Marja-Leena Hirvonen, koulutusalavastaava,

Lisätiedot

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 14.10.2014 Ei riitä, että osaa nousta hevosen selkään, on osattava myös pudota - Argentiinalainen

Lisätiedot

Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta. Päivi Kujala, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö

Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta. Päivi Kujala, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö Maaseutuverkosto Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman toimijat Ahvenanmaan maaseudun kehittämisohjelman toimijat Sivu

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA

VIESTINTÄSUUNNITELMA VIESTINTÄSUUNNITELMA Hankekunnat Henkilöstö Asiakkaat Järjestöt AVI STM Aikuissosiaalityön eri toimijat THL Sosiaalialan osaamiskeskukset SOS II -HANKE SOS II Sosiaalisesti osalliseksi sosiaalityöllä hanke

Lisätiedot

TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTOIMINNAN KEHITTÄMINEN

TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTOIMINNAN KEHITTÄMINEN TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTOIMINNAN KEHITTÄMINEN Työelämän kehittämis- ja palvelutoiminta uudistuu -seminaari 3.11.2010 Hilton Helsinki Strand Hallitusneuvos Merja Leinonen merja.leinonen@minedu.fi

Lisätiedot

Mielen avain, Siuntio Vivo-Hanke. Toimintasuunnitelma 1.9.2013-31.4.2015

Mielen avain, Siuntio Vivo-Hanke. Toimintasuunnitelma 1.9.2013-31.4.2015 Mielen avain, Siuntio Vivo-Hanke Toimintasuunnitelma 1.9.2013-31.4.2015 Anita Dufholm Hankekoordinaattori 2013 2 1. Hankkeen tilannekatsaus KASTE II-JATKOHANKE, Sosiaali- ja terveysministeriön myöntämä

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2010

TOIMINTASUUNNITELMA 2010 TOIMINTASUUNNITELMA 2010 1. Toiminnan tarkoitus Linnaseutu ry:n tarkoituksena on maaseudun monimuotoinen kehittäminen edistämällä maaseudun paikallista aloitteellisuutta, maaseudun ja kaupungin välistä

Lisätiedot

Teemapohjainen kylämatkailun kehittäminen - Valtakunnallinen koordinaatiohanke 2009-2011. Susanna Kulmala Lomalaidun ry

Teemapohjainen kylämatkailun kehittäminen - Valtakunnallinen koordinaatiohanke 2009-2011. Susanna Kulmala Lomalaidun ry Teemapohjainen kylämatkailun kehittäminen - Valtakunnallinen koordinaatiohanke 2009-2011 Susanna Kulmala Lomalaidun ry Taustaa Hanketta on ollut suunnittelemassa maaseutumatkailun ja kylätoiminnan kehittäjiä

Lisätiedot

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 014 00 nvm Sirpa Karjalainen MMM Sivu 1 Ohjelman varojen kohdennus Luonnonhaittakorvaus* Ympäristökorvaus Neuvonta Eläinten hyvinvointi Luomuviljelyn tuki Maatalousinvestoinnit

Lisätiedot

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO hankesuunnitelma Sisällys 1. Tausta... 3 2. Päätavoitteet... 3 3. Toimintasuunnitelma... 4 4. Ohjausryhmä... 5 5. Johtotyhmä... 6 6. Henkilöstö... 6 7. Kustannukset ja rahoitus...

Lisätiedot

Kainuun liikenneturvallisuustoimija Vuosikertomus 2014

Kainuun liikenneturvallisuustoimija Vuosikertomus 2014 Kainuun liikenneturvallisuustoimija Kainuun liikenneturvallisuustoimija Vuosikertomus 2014 22.12.2014 Toimijamalli ja liikenneturvallisuustyön organisointi Kainuun maakunnan ja Kainuun kuntien liikenneturvallisuustyön

Lisätiedot

Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1. Opetuskieli. Tutkintokerta kevät 2016

Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1. Opetuskieli. Tutkintokerta kevät 2016 Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1 kevät 2016 Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Uusimaa 4968 6690 11658 593 753 1346 5561 7443 13004 Varsinais- 1333 1974 3307 104 104 208 1437

Lisätiedot

HYVINKÄÄN-RIIHIMÄEN TALOUSALUEEN KOHEESIO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA PÖYTÄKIRJA Sivu Ohjausryhmä 4/2010 1. :t Liite Asiat Sivu

HYVINKÄÄN-RIIHIMÄEN TALOUSALUEEN KOHEESIO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA PÖYTÄKIRJA Sivu Ohjausryhmä 4/2010 1. :t Liite Asiat Sivu Ohjausryhmä 4/2010 1 Kokousaika klo 13.00 15.30 Kokouspaikka Riihimäen kaupungintalo, kokoushuone 2 :t Liite Asiat Sivu 33 KOKOUKSEN AVAUS JA OSANOTTAJIEN TOTEAMINEN 3 34 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS

Lisätiedot

Taulukko. Vuoden 2015 hankehakuun saapuneet hakemukset ja käytettävissä olevat varat. Haettu Kokonaiskustannusarvio

Taulukko. Vuoden 2015 hankehakuun saapuneet hakemukset ja käytettävissä olevat varat. Haettu Kokonaiskustannusarvio 13.2. Yhteenveto maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän YTR:n hankehakuun syksyllä 2014 saapuneista hakemuksista ja hankeryhmän rahoitusesityksistä vuodelle TEM ja MMM haut erikseen Valtakunnallisia maaseudun

Lisätiedot

Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat opas julkaistiin kokemuksia jalkautuksesta

Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat opas julkaistiin kokemuksia jalkautuksesta Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat opas julkaistiin kokemuksia jalkautuksesta Vesihuolto 2014 3.6.2014, Helsinki Projekti-insinööri Henna Luukkonen Suomen Kuntaliitto Vesiosuuskunnat,

Lisätiedot

Kylien Salo Kyläsuunnittelu Tuohittu 10.12.2013

Kylien Salo Kyläsuunnittelu Tuohittu 10.12.2013 Kylien Salo Kyläsuunnittelu Tuohittu Hankekoordinaattori, kyläasiamies Henrik Hausen, Kylien Salo kehittämishanke, Salon kaupunki Kylien Salo -kehittämishanke Kylätoimijoiden aktivointi ja järjestöosaaminen

Lisätiedot

Raahen kaupunki Projektiohjeet luonnos 30.11.2004

Raahen kaupunki Projektiohjeet luonnos 30.11.2004 Raahen kaupunki Projektiohjeet luonnos 30.11.2004 Vastine Kari Pietilän SDP:n valtuustoryhmän aloitteeseen Raahen kaupungin projektiohjeista (KV 25.2.2004) Pertti Malkki (FT, YTM) Kehittämiskonsultti pertti.malkki@yritystaito.fi

Lisätiedot

ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää.

ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Viestintäsuunnitelma Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Tiedottamisessa noudatetaan hyvän kunnallisen tiedottamisen periaatteita. Kuntalain

Lisätiedot

Centrum Balticum -keskus

Centrum Balticum -keskus Centrum Balticum -keskus 9.10.2012 Vanha Suurtori 7, 20500 Turku www.centrumbalticum.org Centrum Balticum säätiön lyhyt historiikki Centrum Balticum säätiö perustetaan vuonna 2006 Säätiön perustajina 5

Lisätiedot

Kansallinen Erasmus seminaari 2011 - Erasmus harjoittelu hyväksi yhteistyöllä

Kansallinen Erasmus seminaari 2011 - Erasmus harjoittelu hyväksi yhteistyöllä Kansallinen Erasmus seminaari 2011 - Erasmus harjoittelu hyväksi yhteistyöllä Katja Kurasto, Oulun seudun ammattikorkeakoulu - Konsortiokoordinaattori, Oulun Erasmus-konsortio - Kansainvälisten asioiden

Lisätiedot

Teema ja strategiset alueet. Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomi nyt. Suomen 100 vuotta. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät

Teema ja strategiset alueet. Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomi nyt. Suomen 100 vuotta. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät UUSIMAA Teema ja strategiset alueet Yhdessä 2017 Suomen 100 vuotta Suomi nyt Suomi tulevaisuudessa Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät 2 Monimuotoinen kokonaisuus 3 Toimenpidealueet Suomi maailmassa Yhteiset

Lisätiedot

Hissi esteetön Suomi 2017 Jälkiasennushissien rakentamisen määrän kaksinkertaistaminen

Hissi esteetön Suomi 2017 Jälkiasennushissien rakentamisen määrän kaksinkertaistaminen Hissi esteetön Suomi 2017 Jälkiasennushissien rakentamisen määrän kaksinkertaistaminen Lahti 22.8.2012 Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy Kehittämispäällikkö, arkkitehti Vesa Ijäs Osaamiskeskusohjelma 2007

Lisätiedot

Hissi esteetön Suomi 2017 Jälkiasennushissien rakentamisen määrän kaksinkertaistaminen

Hissi esteetön Suomi 2017 Jälkiasennushissien rakentamisen määrän kaksinkertaistaminen Hissi esteetön Suomi 2017 Jälkiasennushissien rakentamisen määrän kaksinkertaistaminen Valtakunnallinen hissiseminaari 9.5.2012 Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy Kehittämispäällikkö, arkkitehti Vesa Ijäs

Lisätiedot

RAJUPUSU KEHITTÄJÄ- KOORDINAATIOHANKE. on suunnattu toiminta-alueen kustannuksiltaan pienille yleishyödyllisille kehittämishankkeille

RAJUPUSU KEHITTÄJÄ- KOORDINAATIOHANKE. on suunnattu toiminta-alueen kustannuksiltaan pienille yleishyödyllisille kehittämishankkeille RAJUPUSU KEHITTÄJÄ- KOORDINAATIOHANKE on suunnattu toiminta-alueen kustannuksiltaan pienille yleishyödyllisille kehittämishankkeille Tällaisia kehittämishankkeita ovat mm. maisemahoitosuunnitelmien laatiminen

Lisätiedot

LUMIJOKI-PROJEKTI Lumijoen ja Sannanlahden pienvenesataman kunnostus

LUMIJOKI-PROJEKTI Lumijoen ja Sannanlahden pienvenesataman kunnostus -PROJEKTI Lumijoen ja Sannanlahden pienvenesataman kunnostus Sisältö 1. HANKKEEN YHTEYSTIEDOT...3 2. HALLINNOIJA, TOTEUTUSORGANISAATIO JA RAHOITTAJAT...3 3. HANKKEEN AIKATAULU...5 4. TAUSTA JA KEHITTÄMISTARPEEN

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta kiinnostaa edelleen! Järjestöbarometrin 2008 kertomaa. Juha Peltosalmi Vapaaehtoistoiminnan seminaari Joensuu 5.12.

Vapaaehtoistoiminta kiinnostaa edelleen! Järjestöbarometrin 2008 kertomaa. Juha Peltosalmi Vapaaehtoistoiminnan seminaari Joensuu 5.12. Vapaaehtoistoiminta kiinnostaa edelleen! Järjestöbarometrin 2008 kertomaa Juha Peltosalmi Vapaaehtoistoiminnan seminaari Joensuu 5.12.2008 JÄRJESTÖBAROMETRI Ajankohtaiskuva sosiaali- ja terveysjärjestöistä

Lisätiedot

Vanhusneuvosto-seminaari, Hankasalmi 22.9.2014 YTM Tuula Telin. SATAKUNNAN VANHUSNEUVOSTO Satakunnan vanhusneuvostojen ja vanhusväestön äänitorvena

Vanhusneuvosto-seminaari, Hankasalmi 22.9.2014 YTM Tuula Telin. SATAKUNNAN VANHUSNEUVOSTO Satakunnan vanhusneuvostojen ja vanhusväestön äänitorvena Vanhusneuvosto-seminaari, Hankasalmi 22.9.2014 YTM Tuula Telin SATAKUNNAN VANHUSNEUVOSTO Satakunnan vanhusneuvostojen ja vanhusväestön äänitorvena Maakunnallisen yhteistyön foorumi Satakuntaliiton alaisuuteen

Lisätiedot

Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke

Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke Hämeenlinna 15.4.2011 projektipäällikkö Terhi Hook Matkailun edistämiskeskus MEK terhi.hook@visitfinland.com

Lisätiedot

HEVOSYRITYS HUIPPUKUNTOON KIERTUE 2010-2013

HEVOSYRITYS HUIPPUKUNTOON KIERTUE 2010-2013 ALUEELLINEN KOULUTUSKALENTERI (tilanne 24.6.2010) Teemapäivät on suunnattu toimiville hevosyrityksille; ravi-, ratsastus-, kasvatus-, siittola-, ym. yrittäjille. Aiheet soveltuvat hyvin myös toimintaa

Lisätiedot

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Salon seudun suunnittelumalli yhdistää toiminnallisen kyläsuunnittelun ja maankäytön suunnittelun Toiminnallinen kyläsuunnitelma edustaa kyläläisten

Lisätiedot

Tuottaja2020. Ohjausryhmä 28.11.2011

Tuottaja2020. Ohjausryhmä 28.11.2011 Tuottaja2020 Ohjausryhmä 28.11.2011 ESITYSLISTA Kokouksen avaus Edellisen kokouksen pöytäkirjan hyväksyminen Maksatushakemuksesta 5-8/2011 tiedottaminen Väliarvioinnin läpikäynti Tutkimuksen status: hankkeen

Lisätiedot

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen OIKARISTEN sukuseura ry:n Toimintakertomus vuodelta Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen 2011 OIKARISTEN SUKUSEURA RY TOIMINTAKERTOMUS 30.11.2011 Oikaristen 11-vuotias sukuseura toimii

Lisätiedot

OHJAUSRYHMÄN 10. KOKOUS MOREENIASSA 16.4.2014. Tampereen rakennuskulttuurin neuvonta- ja koulutuskeskus -projekti

OHJAUSRYHMÄN 10. KOKOUS MOREENIASSA 16.4.2014. Tampereen rakennuskulttuurin neuvonta- ja koulutuskeskus -projekti OHJAUSRYHMÄN 10. KOKOUS MOREENIASSA 16.4.2014 Tampereen rakennuskulttuurin neuvonta- ja koulutuskeskus -projekti ESITYSLISTA Kokouksen avaus Läsnäolijoiden toteaminen Edellisen pöytäkirjan (kokous nro

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2013. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä

Toimintasuunnitelma 2013. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä Toimintasuunnitelma 2013 PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä 1 Sisällys 1. Yleistä... 2 2. Tehtävät ja painopistealueet... 3. Hanketoiminta... 3 4. Hallinto... 5. Henkilökunta ja toimisto...

Lisätiedot

Vuosikertomus 2010. vuosikertomus 2010 1 (5) 30.1.2011. Kaakkois-Suomen Lihastautiyhdistys ry. Yleistä

Vuosikertomus 2010. vuosikertomus 2010 1 (5) 30.1.2011. Kaakkois-Suomen Lihastautiyhdistys ry. Yleistä vuosikertomus 2010 1 (5) 30.1.2011 Kaakkois-Suomen Lihastautiyhdistys ry Vuosikertomus 2010 Yleistä Toiminnan tarkoitus Tukea yhdessä Lihastautiliiton kanssa neuromuskulaarisia tauteja sairastavien ja

Lisätiedot

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9. HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015 Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.2012 Missä ollaan? 65 vuotta täyttäneiden henkilöiden määrä ylitti

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa. Eduskuntavaaliehdokastutkimus

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa. Eduskuntavaaliehdokastutkimus Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa Eduskuntavaaliehdokastutkimus Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen eduskuntavaaliehdokkaiden parissa koskien terveyspalvelualan tulevaisuutta

Lisätiedot

KYSELYTULOKSET 19.3. - 1.4.2015. EK-Kylät

KYSELYTULOKSET 19.3. - 1.4.2015. EK-Kylät KYSELYTULOKSET 19.3. - 1.4.2015 EK-Kylät Jotta ohjelman sisältö vastaisi myös kylien/asuinalueiden ajatuksia ja toiveita, haluaisimme sinunkin mielipiteesi maakuntamme kylätoiminnan kehittämisestä. Mitkä

Lisätiedot

LIIKENNETURVALLISUUSTYÖN ORGANISOINTI

LIIKENNETURVALLISUUSTYÖN ORGANISOINTI <PVM> LIIKENNETURVALLISUUSTYÖN ORGANISOINTI Liikkenneturvallisuustyön organisointi 1. Liikenneturvallisuustyön valtakunnallinen organisointi 2. Liikenneturvallisuustyön valtakunnalliset toimijatahot 3.

Lisätiedot

ITU-kylät. Kyläsuunnittelu. Itä-Uudenmaan Kylät ry Östra Nylands Byar rf

ITU-kylät. Kyläsuunnittelu. Itä-Uudenmaan Kylät ry Östra Nylands Byar rf Kyläsuunnittelu Itä-Uudenmaan Kylät ry Östra Nylands Byar rf 1 Itä-Uudenmaan Kylät ry Östra Nylands Byar rf Perustettu vuonna 2000 Itäisen Uudenmaan alueen kylien edunvalvoja sekä kyläyhdistysten etujärjestö

Lisätiedot

Toimintakertomus 2015

Toimintakertomus 2015 Maakunnallinen kyläyhdistys Toimintakertomus 2015 Lappilaiset Kylät ry toimii kylien kattojärjestönä. Yhdistys toimii kylien asukkaiden, kylätoimikuntien, kylä- ja asukasyhdistysten sekä Lapin maaseudun

Lisätiedot

Lapin alueellinen verkostotapaaminen Pyhätunturi 14.02.2014 Verkostokuulumisia

Lapin alueellinen verkostotapaaminen Pyhätunturi 14.02.2014 Verkostokuulumisia Lapin alueellinen verkostotapaaminen Pyhätunturi 14.02.2014 Verkostokuulumisia Jaana Lerssi-Uskelin 7.3.2014 Alueelliset verkostot Aluejakona ELY-alueet: 1. Satakunta 2. Etelä-Savo 3. Lappi 4. Pohjanmaa

Lisätiedot

Kruunusillat, viestintäpalvelut, kuvaus työn kokonaisuudesta

Kruunusillat, viestintäpalvelut, kuvaus työn kokonaisuudesta Luonnos 1(5) Kruunusillat, viestintäpalvelut, kuvaus työn kokonaisuudesta 1 Kuvaus hankkeen viestinnästä Hankkeen onnistuneen läpiviennin edellytyksenä on oikea-aikainen ja täsmällinen viestintä, joka

Lisätiedot

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen 1. Taustatiedot Raportoitavan Osaava-kehittämishankkeen nimi/nimet Osaava hanke Opetuksella tulevaisuuteen Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio

Lisätiedot

Suunnitelman laatija(t): Hannu Sääskilahti, Eero Kukkonen, Juha Nikkinen, Samuli Pirkkiö, Eino Jaakola. 1 Hankkeen tavoitteet... 2

Suunnitelman laatija(t): Hannu Sääskilahti, Eero Kukkonen, Juha Nikkinen, Samuli Pirkkiö, Eino Jaakola. 1 Hankkeen tavoitteet... 2 1 (5) Päivämäärä: 17.11.2008 Osahankkeen nimi Suunnitelman laatija(t): Hannu Sääskilahti, Eero Kukkonen, Juha Nikkinen, Samuli Pirkkiö, Eino Jaakola Toimintamallin kehittäminen työssäoppimisen ajantasaiseen,

Lisätiedot

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Hankkeessa on lukuisia toimijoita: tutkimusorganisaatioita, rahoittajia ja välittäjäorganisaatioita, joiden roolit ja työn tulokset tulee saada sopivalla tavalla

Lisätiedot

Uudenmaan liitto. Riitta Murto-Laitinen Aluesuunnittelusta vastaava johtaja. Uudenmaan liitto Nylands förbund

Uudenmaan liitto. Riitta Murto-Laitinen Aluesuunnittelusta vastaava johtaja. Uudenmaan liitto Nylands förbund 1 Uudenmaan liitto Riitta Murto-Laitinen Aluesuunnittelusta vastaava johtaja Ampumaradat ja kaavoitusprosessi CASE-metropolialue Ampumaratojen tulevaisuus seminaari, 5.3.2010 Johtaja Riitta Murto-Laitinen,

Lisätiedot

MINNO-osaprojekti. Leena Grönroosin puolesta Eva Holmberg. TouNet-projektin ohjausryhmä 25.3.2013

MINNO-osaprojekti. Leena Grönroosin puolesta Eva Holmberg. TouNet-projektin ohjausryhmä 25.3.2013 MINNO-osaprojekti Leena Grönroosin puolesta Eva Holmberg TouNet-projektin ohjausryhmä 25.3.2013 MINNOssa on kaksi erillistä osiota Etelä-Suomen matkailun tulevaisuus : Häme, Päijät-Häme, Uusimaa Toteuttaja

Lisätiedot

Asukkaita 395 000, joista 200 000 Oulun talousalueella Suomen toiseksi suurin pinta-alaltaan Suomen neljänneksi suuri väkiluvultaan Uudenmaan ja

Asukkaita 395 000, joista 200 000 Oulun talousalueella Suomen toiseksi suurin pinta-alaltaan Suomen neljänneksi suuri väkiluvultaan Uudenmaan ja Asukkaita 395 000, joista 200 000 Oulun talousalueella Suomen toiseksi suurin pinta-alaltaan Suomen neljänneksi suuri väkiluvultaan Uudenmaan ja Pirkanmaan ohella väkiluvultaan nopeiten kasvava maakunta

Lisätiedot

EP:N VUODEN KYLÄN 2010 VALINTA

EP:N VUODEN KYLÄN 2010 VALINTA EP:N VUODEN KYLÄN 2010 VALINTA Suomen Kylätoiminta ry Syty on käynnistänyt Vuoden Kylä 2010 -valintakierroksen. Vuoden Kylän valinnalla halutaan nostaa esiin kylien monipuolista toimintaa ja lisätä kylätoiminnan

Lisätiedot

Pk-yrittäjien turvetuotannon kehittäminen hankkeen esittely

Pk-yrittäjien turvetuotannon kehittäminen hankkeen esittely Pk-yrittäjien turvetuotannon kehittäminen hankkeen esittely 7.11.2006 Pudasjärvi, Hotelli Iso-Syöte 14.11.2006 Saarijärvi, Hotelli Summassaari Ari Erkkilä 2 TAUSTA Tutkimus- ja kehitystarpeiden koonti

Lisätiedot

Ylivieskan Seutukunnan Omaishoitajat ja Läheiset ry. Ylivieskan Seutukunnan Omaishoitajat ja Läheiset ry:n virallinen ensirekisteröintipäivämäärä

Ylivieskan Seutukunnan Omaishoitajat ja Läheiset ry. Ylivieskan Seutukunnan Omaishoitajat ja Läheiset ry:n virallinen ensirekisteröintipäivämäärä 1 SISÄLLYSLUETTELO sivu YLEISTÄ... 3 ORGANISAATIO hallitus... 5 henkilöstö... 5 tilintarkastus... 5 kirjanpito... 6 TOIMINTA yhdistyksen kokoukset ja jäsenet... 6 muu toiminta... 6 tiedottaminen... 8 TULEVA

Lisätiedot

KAAKKOIS-SUOMEN LASTENSUOJELUN KEHITTÄMISYKSIKKÖHANKKEEN TAVOITTEISTA TUOTOKSIIN Eija Vikman ja Paula Ylönen Hankkeen loppuseminaari 9.10.

KAAKKOIS-SUOMEN LASTENSUOJELUN KEHITTÄMISYKSIKKÖHANKKEEN TAVOITTEISTA TUOTOKSIIN Eija Vikman ja Paula Ylönen Hankkeen loppuseminaari 9.10. KAAKKOIS-SUOMEN LASTENSUOJELUN KEHITTÄMISYKSIKKÖHANKKEEN TAVOITTEISTA TUOTOKSIIN Eija Vikman ja Paula Ylönen Hankkeen loppuseminaari 9.10.2009 Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom Hankkeen

Lisätiedot

TEKNOLOGIAYRITTÄJYYSPÄIVÄT 2006-2009. Säännöllisesti Yrittäjiltä opiskelijoille Yrittäjiltä tutkijoille Yrittäjiltä yrittäjille Yhdistysten avulla

TEKNOLOGIAYRITTÄJYYSPÄIVÄT 2006-2009. Säännöllisesti Yrittäjiltä opiskelijoille Yrittäjiltä tutkijoille Yrittäjiltä yrittäjille Yhdistysten avulla TEKNOLOGIAYRITTÄJYYSPÄIVÄT 2006-2009 Säännöllisesti Yrittäjiltä opiskelijoille Yrittäjiltä tutkijoille Yrittäjiltä yrittäjille Yhdistysten avulla Lähtökohta (2005) Teknologiayritysten toimintaympäristö

Lisätiedot

Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin

Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin Luomun koordinaatiohanke käynnistyi 20.8.2015 Helsingissä järjestetyllä kick off -työpajalla, johon osallistui noin 40 henkilöä. Työpajan rahoitti Manner-Suomen

Lisätiedot

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA - ikääntyvien hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Hattulassa ja Janakkalassa Minna Heikkilä, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja:

Lisätiedot

Hanke- ja yritystukien myönnön ja maksatuksen koulutuspäivät

Hanke- ja yritystukien myönnön ja maksatuksen koulutuspäivät Hanke- ja yritystukien myönnön ja maksatuksen koulutuspäivät Haikon Kartano, Porvoo 15.-16.1.2013 Päivi Kujala, maaseutuverkostoyksikön johtaja Toimintasuunnitelma 2013 Maaseutuverkostotoiminnan tavoitteet

Lisätiedot

Jyväskylän seudun erityinen kuntajakoselvitys. Viestinnän linjaukset ja viestintäsuunnitelma, luonnos 4.9.2013, työvaliokunta ja selvitysryhmä

Jyväskylän seudun erityinen kuntajakoselvitys. Viestinnän linjaukset ja viestintäsuunnitelma, luonnos 4.9.2013, työvaliokunta ja selvitysryhmä Jyväskylän seudun erityinen kuntajakoselvitys Viestinnän linjaukset ja viestintäsuunnitelma, luonnos 4.9.2013, työvaliokunta ja selvitysryhmä Viestintäryhmä Helinä Mäenpää, Jyväskylän kaupunki, viestintäjohtaja,

Lisätiedot

Hanke/EAKR/Seinäjoen seudun ilmastostrategia/projektiryhmän pöytäkirja 10.1.2012

Hanke/EAKR/Seinäjoen seudun ilmastostrategia/projektiryhmän pöytäkirja 10.1.2012 LAPUAN KAUPUNKI Ympäristöosasto Poutuntie 8 62100 Lapua Pöytäkirja Mirva Korpi/Niina Huovari 11.1.2012 Hanke/EAKR/Seinäjoen seudun ilmastostrategia/projektiryhmän pöytäkirja 10.1.2012 Aika: 10.1.2012,

Lisätiedot

Teemakeskustelujen järjestäminen vinkkejä ja välineitä

Teemakeskustelujen järjestäminen vinkkejä ja välineitä Teemakeskustelujen järjestäminen vinkkejä ja välineitä Kehitysvammaisille ihmisille omia työpajoja Yhteisten keskustelupöytien äärelle vanhempia ja alan työntekijöitä Oppiva kahvila periaatteella Teemakeskustelujen

Lisätiedot

Kestävän energian kuntatiedotus ja Kestävä kylä selvitystyö

Kestävän energian kuntatiedotus ja Kestävä kylä selvitystyö Kestävän energian kuntatiedotus ja Kestävä kylä selvitystyö Kestävän energian päivä III 27.10.2014 Asikkala Petra Korkiakoski, HAMK Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus -hanke Esityksen sisältö Kestävän

Lisätiedot

Loppuraporttiohjeistus Innovaation siirto -hankkeille

Loppuraporttiohjeistus Innovaation siirto -hankkeille Loppuraporttiohjeistus Innovaation siirto -hankkeille Päivitetty 13.3.2015 Yleistä sisällön raportoinnista Jokainen hanke toimittaa vain yhden väli- ja loppuraportin. Koordinaattori on vastuussa tietojen

Lisätiedot

TULOKSET JA KEHITTÄMISEHDOTUKSET

TULOKSET JA KEHITTÄMISEHDOTUKSET Liiketalouden saumaton urapolku aikuisoppijoille 1.10.2009 30.4.2012 TULOKSET JA KEHITTÄMISEHDOTUKSET Seija Karjalainen Hanketiedot Kajaanin ammattikorkeakoulun ja Kainuun ammattiopiston yhteishanke Budjetti

Lisätiedot

KOTELIN TOIMINTASUUNNITELMA VUOSINA 2015 JA 2016

KOTELIN TOIMINTASUUNNITELMA VUOSINA 2015 JA 2016 KOTEL 15-002 13.3.2015 1 (4) KOTELIN TOIMINTASUUNNITELMA VUOSINA 2015 JA 2016 1 TOIMINTA-AJATUS Yhdistyksen tarkoituksena on edistää laatua, luotettavuutta ja taloudellisuutta elektroniikan komponenttien,

Lisätiedot

Vinkkejä hankeviestintään

Vinkkejä hankeviestintään Vinkkejä hankeviestintään Viestintä vs. tiedottaminen Tiedon siirto ja vaihdanta kokonaisuutena Kanavina esim. nettisivut, intrat, uutiskirjeet, esitteet ja logot, kokoukset ja tilaisuudet, sosiaalinen

Lisätiedot

Esityksen sisältö. Ideasta hankkeeksi. Kulttuurihankkeen suunnittelu 22.9.2015. Novgorod 2013 Marianne Möller 23.9.2013. Hankeidea

Esityksen sisältö. Ideasta hankkeeksi. Kulttuurihankkeen suunnittelu 22.9.2015. Novgorod 2013 Marianne Möller 23.9.2013. Hankeidea Ideasta hankkeeksi Kulttuurihankkeen suunnittelu Novgorod 2013 Marianne Möller 23.9.2013 Hankeidea Esityksen sisältö Hankesuunnitelma budjetti yhteistyösopimus Hankkeen toteuttaminen tavoitteet ja välitavoitteet

Lisätiedot

PALAUTE KYLÄAVUSTAJA- TOIMINNASTA. KYSELY 18. 31.5.2015 Vastauksia 27/67 kpl

PALAUTE KYLÄAVUSTAJA- TOIMINNASTA. KYSELY 18. 31.5.2015 Vastauksia 27/67 kpl PALAUTE KYLÄAVUSTAJA- TOIMINNASTA KYSELY 18. 31.5.2015 Vastauksia 27/67 kpl Oletteko kokeneet Kyläavustajatoiminnan tarpeelliseksi omalla alueellanne Kyllä 27 100 % Ei 0 0 % Kyläavustajatoiminnan onnistuminen

Lisätiedot

5. SUUNNITTELUN ULOTTAMINEN KOKO KUNTAAN, ORGANISAATIO 5.1 LIIKENNETURVALLISUUSRYHMÄN TOIMINTA TOIMINNAN TAVOITTEET Jatkuvan liikenneturvallisuustyön ylläpitäminen kunnassa Liikenneturvallisuustyön painoarvon

Lisätiedot

Liite 2 Maakuntamuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 29.10.2013

Liite 2 Maakuntamuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 29.10.2013 Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Alueellisen yhteistyön edistäminen sekä ammatillisten että paikallismuseoiden parissa 2. Osallistava, vuorovaikutteinen tiedonvälitys kulttuuriperintöön

Lisätiedot

ORIMATTILAN KOKOOMUS TOIMINTASUUNNITELMA 2016

ORIMATTILAN KOKOOMUS TOIMINTASUUNNITELMA 2016 ORIMATTILAN KOKOOMUS TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Tavoite Orimattilan Kokoomus on mukana kehittämässä Orimattilan kaupunkia ja Päijät- Hämeen maakuntaa jäsenistönsä ja luottamushenkilöidensä välityksellä Kansallisen

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen

Lisätiedot

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto.

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto. Kyselylomakkeen palautus 2.6.2003 mennessä osoitteeseen: OAMK/ Hoitotyön osasto/ Salla Seppänen Kuntotie 2 86300 Oulainen TIETOA KOHTI AKTIIVISTA VANHUUTTA KYSELYLOMAKKEESTA Kohti aktiivista vanhuutta

Lisätiedot

Etsivä nuorisotyö 2013 tilastoraportti

Etsivä nuorisotyö 2013 tilastoraportti OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Etsivä nuorisotyö 2013 tilastoraportti Trenditietoja 2008-2013 Häggman Erik 2014 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Sivu 1 [KI R J O I T A Y R I T Y K S E N O S O I T E ] Sisältö

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

Vanhusneuvostot Keski-Suomessa Askeleen edellä

Vanhusneuvostot Keski-Suomessa Askeleen edellä Vanhusneuvostot Keski-Suomessa Askeleen edellä Oma tupa, oma lupa hanke/ Ulla Halonen 5.3.2014 Vanhuspalvelulain toimeenpanoa Keski-Suomessa tukee Oma tupa, oma lupa -hanke Hankkeen tavoitteita ovat: 1.

Lisätiedot

Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008

Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008 Kirjastoverkkopalvelut Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008 Yleiset kirjastot Kysely yleisten kirjastojen palveluista 1.1 Maakunta ( Minkä kunnan / kaupunginkirjaston palveluja arvioit ) 1.2 Kirjastot

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2016

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Sivu 1/5 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Yleistä MLL Meilahden yhdistys ry () on keskoslasten ja heidän vanhempiensa ja muiden läheistensä sekä keskosten kanssa työskentelevien oma yhdistys. Yhdistyksen tavoitteena

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan TYKE 2011 KAM:n koordinoima verkostohanke työelämäpalvelujen kehittämiseen koko Pohjois-Pohjanmaalla

Pohjois-Pohjanmaan TYKE 2011 KAM:n koordinoima verkostohanke työelämäpalvelujen kehittämiseen koko Pohjois-Pohjanmaalla KAM:n koordinoima verkostohanke työelämäpalvelujen kehittämiseen koko Pohjois-Pohjanmaalla Työelämän kehittämis- ja palvelutehtävän valtionavustukset OKM myöntää avustukset ELY-keskusten kautta Avustusta

Lisätiedot