L O P P U R A P O R T T I

Transkriptio

1 Suomen Kylätoiminta ry L O P P U R A P O R T T I Kylien elinolot paremmiksi yhteistoimin infrastruktuurin ja täydentävien hoivapalveluiden kehittäminen kylissä KOORDINOINTIHANKE Sisällys Hankekokonaisuuden rakenne...2 Raportin rakenne...3 Hankkeessa mukana olleet henkilöt...3 Hankkeessa työskennelleet henkilöt...3 Hankkeen ohjausryhmä...4 Hankkeen yhteistyötahot...5 Vertti...5 Tyyne...5 Keskeinen toiminta...6 Kehittämishankkeen käynnistäminen...6 Koulutukset, retket, ryhmätapaamiset ja seminaarit...7 Tiedotus...9 Projektipäälliköiden muu toiminta...10 Sihteerin tehtävät...11 Hankehallinto...11 Ohjausryhmän toiminta...12 Saavutetut tavoitteet...13 Tulokset ja vaikutukset hankkeen aikana...13 Ongelmat...14 Jatkotoimenpiteet...15 Vertti...15 Tyyne...15 Liitteet

2 Suomen Kylätoiminta ry Meijeritie Suomusjärvi puh (02) info@kylatoiminta.fi yhteyshenkilö: Liisa Häme puh L O P P U R A P O R T T I Kylien elinolot paremmiksi yhteistoimin infrastruktuurin ja täydentävien hoivapalveluiden kehittäminen kylissä KOORDINOINTIHANKE Hankekokonaisuuden rakenne Hankekokonaisuus Kylien elinolot paremmiksi yhteistoimin koostui kahdesta eri hankkeesta, joista käytettiin nimityksiä koordinointihanke (17738) ja kehittämishanke (19678). Ne liittyivät kiinteästi toisiinsa; hankkeen johtaminen ja koordinointi tapahtuivat hankkeessa Hankkeita edelsi ALMA-rahoitteinen esiselvitys ( ). Kaikkien näiden hankkeiden hallinnoija on ollut Suomen Kylätoiminta ry (SYTY). Koordinointihankkeessa työskenteli pääasiallisesti kaksi projektipäällikköä (infra- ja hoivaasioilla omansa) ja hankesihteeri; käytännössä he muodostivat saumattomasti toimineen työtiimin. Kehittämishankkeeseen sisältyi kaksi osiota: toinen keskittyi infrastruktuurin kehittämiseen kylissä (Vertti, aiheina puhdasvesi-, jätevesi- ja jätehuolto, liikenneturvallisuus ja tietoliikenneyhteydet) ja toinen täydentävien hoivapalveluiden järjestämiseen (Tyyne). Vertti- ja Tyyne- osiot toimivat rinnakkain, tekivät tiivistä yhteistyötä ja täydensivät toisiaan sekä koordinointi- että kehittämishankkeen puitteissa. Kehittämishanketta toteutti kymmenen maakunnallista kyläasiamiestä, jotka oli palkattu yhdeksään maakunnalliseen kylien yhteenliittymään (Varsinais-Suomessa oli kaksi kyläasiamiestä). Kyläasiamiehistä kuusi toteutti 2

3 Vertin tavoitteita (Itä-Uusimaa, Kymenlaakso, Pohjanmaa, Satakunta, Uusimaa ja Varsinais- Suomi) ja neljä Tyynen tavoitteita (Etelä-Karjala, Pirkanmaa, Päijät-Häme ja Varsinais-Suomi). Muissa viidessä ALMA alueen maakunnassa oli nimetyt hankkeen yhteistyöhenkilöt, jotka osallistuivat tiedonvälittämiseen ja jonkin verran koordinointihankkeen järjestämiin koulutuksiin. Hankekokonaisuuden tavoitteena oli välittää koko ALMA-alueelle hyviä käytäntöjä kylien infrastruktuurin ja hoivapalvelujen kehittämiseksi sekä aktivoida kyliä tiedon ja kannustavien esimerkkien avulla ottamaan entistä vahvempi rooli toiminnan ja palvelujen kehittäjinä. Koordinointihankkeen tavoitteena oli olla koko ALMA aluetta yhdistävä toimija hankekokonaisuudessa. Sen avulla koulutettiin ja verkotettiin maakunnissa työskentelevät kyläasiamiehet toteuttamaan kehittämishankkeen tavoitteita. Raportin rakenne Koordinointihankkeelle ja kehittämishankkeelle on laadittu omat loppuraporttinsa. Hankkeilla oli yhteinen tapahtumien kulku , joten loppuraportteja kannattaa tarkastella rinnakkain. Raporteissa on pyritty arvioimaan sitä, miten hankkeen toteutus on vastannut hankesuunnitelmaa. Koska hankekokonaisuus sisälsi kaksi toisistaan poikkeavaa aihetta, on raporteissa tarvittaessa eritelty asiat Vertti- ja Tyyne-otsikoiden alle. Hankkeessa mukana olleet henkilöt Hankkeessa työskennelleet henkilöt Mia Saloranta Projektipäällikkö, Vertti-osio, kylien infrastruktuurin kehittäminen 100 % työaika Liisa Häme Projektipäällikkö, Tyyne-osio, täydentävien hoivapalveluiden kehittäminen kylissä 100 % työaika

4 Satu Eeronaho Projektisihteeri: taloushallinto, koulutuksiin liittyvät järjestelyt, tiedotus yms. 100 % työaika Pirja Peltomäki Osa-aikainen projektisihteeri: loppuseminaarin järjestelyt, julkaisun valmistelu, materiaalin kokoamista loppuraporttiin, varsinaisen projektisihteerin avustaminen hankkeen päättymiseen liittyvissä tehtävissä. 60 % työaika Sylvia Manninen Projektiavustaja: postitukset, monistus, arkistointi ja muut hankkeen päättymiseen liittyvät rutiiniluontoiset tehtävät. 100 % työaika Henrik Hausen Loppujulkaisun kokoaja ja kirjoittaja, tiedottaja 50 % työaika Hankesuunnitelmasta poiketen hankkeessa työskenteli vain yksi kokoaikainen projektisihteeri. Hankkeen alkuvaiheessa yhden sihteerin työpanos katsottiin riittäväksi. Loppupuolella ei uuden henkilön palkkaamista enää pidetty perusteltuna, vaan lisääntyneet tehtävät pyrittiin hoitamaan yhteistyöllä ja palkkaamalla muuta SYTYn palveluksessa olevaa henkilöstöä lyhytaikaisesti avuksi. Palkkaamatta jätetyn kokopäiväisen työntekijän aiheuttamaa vajetta kompensoitiin myös jakamalla koordinointivastuuta maakuntiin, joissa sekä kylien yhteenliittymän hallituksen jäsenet että muu palkattu henkilöstö täydensivät erityisesti projektipäälliköiden työtä. Tyypillisiä maakunnissa suoritettuja koordinointihankkeen tehtäviä olivat: työntekijän perehdyttäminen, yhteyksien solmiminen kyliin, alueellinen tiedottaminen ja yhteistyön edistäminen eri toimijatahojen välillä. Useimmat kyläasiamiehet olivat uusia työntekijöitä, joten he tarvitsivat erityisesti alkuvaiheessa tukea ja apua työhön perehtymisessä, mihin projektipäälliköillä ei ollut tarvittavaa paikallistuntemusta eikä tarvittavia yhteyksiä. Maakunnallisten yhteenliittymien koordinaatioapu oli välttämätöntä, sen määrä ja laatu vaihteli suuresti maakunnittain. Hankkeen ohjausryhmä Heikki Konsala, pj Silja Saveljeff, vara pj Jarmo Kallio Pekka Mannonen Kari Vaitomaa / Ilkka Juva Pirkko Karjalainen Juhani Nenonen Kantri ry SataKylät ry Etelä-Pohjanmaan TE-keskus Kymenlaakson liitto Uudenmaan ympäristökeskus Vanhustyön Keskusliitto Suomen Omakotiliitto 4

5 Asko Niemi Tuomas Perheentupa Hankeen puolesta: Liisa Häme Mia Saloranta Satu Eeronaho, sihteeri SYTY / MTK SYTY Tyyne- projektipäällikkö Vertti -projektipäällikkö projektisihteeri Hankkeen yhteistyötahot Molempien hankeosioiden keskeisimmät yhteistyötahot ALMA-alueella: Maakunnalliset kylien yhteenliittymät Maakunnalliset ja muut kyläasiamiehet Maaseudun kehittämisyhdistykset (eli toimintaryhmät) Onni muuttaa maalle hanke (yhteinen loppuseminaari) Vertti Yhteisten yhteistyötahojen lisäksi: Uudenmaan ympäristökeskus Uudenmaan Vesiensuojeluyhdistys Varsinais-Suomen Agendatoimiston AHA 21 hanke (Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn tehostaminen projekti) Hämeen Tiepiiri Suomen Kotiseutuliitto ry Suomen Omakotiliitto ry Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, maaseutuasumisen teemaryhmä Kaikissa hankemaakunnissa monet kyläyhdistykset ja niiden hankkeet Hankkeen yhteistyöyritykset Tyyne Vanhustyön keskusliitto Kirkkohallitus YTR:n maaseudun hyvinvointipalvelujen teemaryhmä STM STAKES Tuuloksen 4H -yhdistys 5

6 Työtehoseura Ristijärven kunta (Kainuun Hoiva EQUAL hanke) Padasjoen Toimela ry / Päijänne LEADER Toimintaryhmät Puolalaisten yksityiskoulujen yhdistys Social Care Farms toimijat Hollannissa RAY Kodukant (Kyläasiamiehet tekivät maakuntatasolla yhteistyötä muidenkin tahojen kanssa, ks. kehittämishankkeen raportti.) Keskeinen toiminta Kehittämishankkeen käynnistäminen Syksyllä -04, ennen kehittämishankkeen käynnistymistä, järjestettiin kymmenessä maakunnassa (jotka olivat alustavasti ilmoittautuneet mukaan hankkeeseen) tiedotus- ja neuvottelutilaisuudet. Kokouksiin kutsuttiin mm. maakunnallinen kylien yhteenliittymä, toimintaryhmät, maakuntatason viranomaisia, sekä hoivapalvelujen että infrastruktuurin kehittämisestä kiinnostuneita yhteistyötahoja ja kuntien sosiaali- ja tekniset johtajat (osanotto kunnista oli tosin vähäistä). Kokouksiin osallistui henkeä projektihenkilökunnan lisäksi, kaikkiaan 137 osallistujaa. Kokousjärjestelyistä paikan päällä huolehtivat maakunnalliset kylien yhteenliittymät. (Liitteenä tilaisuuksien kutsu ja osallistujalistat) Lopulta yhdeksän maakunnallista kylien yhteenliittymää osallistui kehittämishankkeeseen palkkaamalla kyläasiamiehen. Yhteenliittymien kanssa laadittiin konsortiosopimukset. Kyläasiamiesten ensimmäisessä tapaamisessa heille jaettiin kansiot, joihin oli koottu taustatietoja, hankehallintoon liittyvää ohjeistusta, yhteystietoja, prosyyrejä, raportointilomake ohjeineen ja esiselvityshankkeen tulokset. Samanlaiset kansiot jaettiin myös hankkeen ohjausryhmälle. 6

7 Koulutukset, retket, ryhmätapaamiset ja seminaarit Koordinointihanke järjesti koulutuksia ja retkiä yhteensä 16 päivää. Ne oli suunnattu ensisijaisesti hankkeen kyläasiamiehille, mutta kutsut lähetettiin koko yhteistyöverkostolle, eli kaikille ALMA-alueen yhteenliittymille ja toimintaryhmien kyläasiamiehille. Sekä Verttiasiamiehiä että Tyyne-asiamiehiä osallistui kaikkiin hankkeen järjestämiin tilaisuuksiin. Koulutuksissa perehdyttiin kylien infrastruktuuriin ja hoivapalveluihin liittyviin ajankohtaisiin kysymyksiin. Retkillä tutustuttiin samoihin teemoihin käytännössä, eli vierailtiin kylissä, joissa oli toteutettu infra- tai hoivahankkeita. Koulutuksissa ja retkillä oli osallistujia koordinointihankkeen henkilökunnan ja kouluttajien lisäksi yhteensä n Pienemmän joukon ryhmätapaamisia järjestivät projektipäälliköiden johdolla sekä Tyynet että Vertit ja kaksikielisten alueiden kyläasiamiehet, yhteensä kahdeksan kokoontumista. Lisäksi järjestettiin kaksi yleisöseminaaria, joihin lähetettiin kutsuja hyvin laajalla sähköpostijakelulla kaikille sellaisille tahoille, joiden arveltiin olevan kiinnostuneita maaseudun palvelujen ja/tai kylätoiminnan kehittämisestä. Koulutukset, retket ja ryhmätapaamiset aikajärjestyksessä ( SYTY:n järjestämillä Kylätoimijoiden koulutuspäivillä Hämeenlinnassa oli yhtenä teemana ko. hankkeen käynnistäminen. Projektipäälliköiden esitystä seurasi n. 50 henkeä, joista suurin osa oli kylien yhteenliittymien edustajia.) järjestettiin hankkeen ensimmäiset avoimet koulutuspäivät Jyväskylässä. Osallistujia oli 19 + kouluttajat (= projektipäälliköt ja kolme ulkopuolista kouluttajaa) hankkeen henkilökunta kokoontui Riihimäellä ensimmäiseen yhteiseen tapaamiseen, jossa koordinointiryhmä perehdytti uudet työntekijät tehtäviinsä. Osallistujia järjestettiin koulutuspäivät Kouvolassa. Osallistujia oli n kouluttajaa Tyyne-asiamiehet tapasivat Padasjoella tutustuen hoivapalveluita tuottavan yhdistyksen toimintaan Vertti-asiamiehet tapasivat Tampereella ja tutustuivat Hämeen tiepiirin hankkeeseen Kevyen liikenteen turvallisuuden parantaminen maaseutukylissä järjestettiin koulutuspäivä Säkylässä ja retki Kauhajoelle. Osallistujia oli kouluttajaa Tyyne-asiamiehet ja projektipäällikkö tapasivat Helsingissä ja neuvottelivat yhteistyöstä STM:n kanssa Tyynet tapasivat Lempäälässä ja tutustuivat osuuskunta Lempestin toimintaan. 7

8 oli hoivan jatkohanketta koskeva neuvottelu RAY:ssä, läsnä hankkeesta Liisa Häme, Minna Heikkilä ja Pietari Jääskeläinen SSC:n kutsumina tapasivat kaksikielisten maakuntien kyläasiamiehet Tampereella, mukana myös Mia ja Satu Tampereella järjestettiin koulutus, johon osallistui 18 henkeä + 3 hankkeen ulkopuolista kouluttajaa. Päivän aikana tehtiin myös retki Kangasalan Ekokylään Vertit tapasivat Lahdessa Yhdyskuntatekniikka 2005-näyttelyssä retki Porvoon Emäsaloon, missä hankkeen yhteistyöyritys (3 henk.) esitteli jätevedenpuhdistuslaitteitaan ja työmaata, jossa rakennetaan useamman kiinteistön yhteistä pienpuhdistamoa. Osallistujia oli reilut parikymmentä SSC:n kutsumina tapasivat kaksikielisten maakuntien kyläasiamiehet Tampereella, mukana myös Mia ja Satu järjestettiin koulutusretki Varsinais-Suomeen. Retkelle osallistui 12 henkeä. ( Vertti &Tyyne oli esillä Farmari-messuilla YTR:n osastolla.) järjestettiin koulutusretki Kymenlaaksossa ja Etelä-Karjalassa, osallistujia 19 henkeä tapasivat Tyyne kyläasiamiehet Lahdessa, jossa tutustuivat Palvelunvälityskeskukseen matkustettiin koulutusretkelle ruotsinkieliselle Pohjanmaalle, osallistujia 9 henkeä. ( koordinointiryhmä osallistui Seinäjoella TE-keskuksen järjestämään koulutukseen ALMA-ohjelman sulkemisesta ja maksatuksista.) järjestettiin viimeinen yhteinen koulutustapaaminen Riihimäellä, osallistujia oli kouluttajaa. (Liitteenä koulutusten ja retkien ohjelmat.) Yleisöseminaarit oli hankkeen päätapahtuma, seminaari Kun palvelut pakenevat - maaseudun vastavoimat ja uudet ratkaisut. Tampere-talolle kokoontui 65 seminaariosallistujaa, puhujia oli projektipäälliköiden lisäksi neljä Ravintola Kaisaniemessä Helsingissä pidettiin hankkeen päätösseminaari Maalla asumisen ihanuus ja kurjuus yhteistyössä Onni muuttaa maalle -hankkeen kanssa Vertin ja Tyynen aiheita käsiteltäessä paikalla oli 88 osallistujaa (esiintyjinä neljä hankkeen ulkopuolista henkilöä, neljä kyläasiamiestä ja projektipäälliköt), ja Onnin seminaaripäivänä osallistujia oli 69. (Liitteenä seminaarien ohjelmat.) 8

9 Tiedotus Hankkeen sisäinen tiedotus Koordinointiryhmän ja hankkeen kyläasiamiesten keskinäinen tiedonvaihto koettiin monin tavoin tärkeäksi. Normaalin sähköpostilistakeskustelun lisäksi hankkeen sisäpiirille (= hankkeen työntekijät, ALMA-alueen yhteenliittymät, toimintaryhmien kyläasiamiehet ja yhteyshenkilöt SYTYssä) lähetettiin sähköpostitiedote ajankohtaisista kuulumisista joka toinen perjantai. (Tiedotteet liitteenä.) Www-sivut Jo esiselvityshankkeen lopussa laadittiin hankekokonaisuudelle omat kotisivut SYTYn sivustolle osoitteeseen > Hankkeet > Kylien infrastruktuuri ja hoivapalvelut. Kotisivuilla tiedotettiin hankkeen tapahtumista, ja sinne koottiin hyödyllisiä linkkejä hankkeen aihepiireistä. Projektisihteeri huolehti ajankohtaisasioiden päivittämisestä, ja projektipäälliköt tuottivat materiaalin Vertin ja Tyynen tietopaketteihin. Hankkeen lopussa kotisivut päivitettiin sellaiseen muotoon, että ne voitiin jättää sivustolle vähintään vuodeksi. Hankkeen loppujulkaisu ja osa loppuraportista ovat nähtävissä kotisivuilla. (Liitteenä tulosteet lopullisista kotisivuista.) Painotuotteet Hankkeelle teetettiin logo ja esitteet, Tyynelle ja Vertille omansa, suomeksi ja ruotsiksi. Suomenkielisestä esitteestä otettiin heti hankkeen alussa 2x1100 kpl painos, jossa ei vielä ollut kyläasiamiesten yhteystietoja. Täydennettyä esitettä painettiin toukokuussa -05 suomeksi 2x5000 kpl ja ruotsiksi 2x2000 kpl. Esitteitä postitettiin kaikkiin kylien yhteenliittymiin ja toimintaryhmiin, ja hankkeen henkilökunta jakoi sitä koko hankkeen ajan lukuisissa tilaisuuksissa, sekä kylissä että valtakunnallisissa tapahtumissa. (Esitteet liitteenä.) Hankkeen loppupuolella koottiin julkaisu Kylien elinolot paremmiksi yhteistoimin, joka käännettiin myös ruotsiksi. Suomenkielistä kirjaa painettiin 2000 kpl ja ruotsinkielistä 600 kpl. Kirjaa jaettiin ensimmäisen kerran päätösseminaarissa , ja sitä postitettiin mm. kylien yhteenliittymille, toimintaryhmille, maaseutukeskuksille, YTR:lle, 4H:lle ja kaikkiin kuntiin. Julkaisun voi tilata ilmaiseksi SYTYstä, ja sen voi ladata pdf:nä hankkeen kotisivuilta. Julkaisussa esitellään hankkeen aikana saatuja kokemuksia siitä, miten kylien asukkaat voivat yhteistoiminnallaan eri tavoin parantaa palvelujaan ja elinolojaan. Johdantona kirjassa on projektipäälliköiden kirjoitukset hankkeen aiheista sekä tutkija Ritva Sirkkalan artikkeli, jossa pohditaan kolmannen sektorin tehtäviä ja ongelmia palvelurakenteita uudistettaessa. Julkaisun keskiosaan on koottu esimerkkejä kylien toiminnasta ja aikaansaannoksista. Esimerkit on enimmäkseen haettu hankkeen ulkopuolelta, mutta ne liittyvät kylien infrastruktuuriin ja 9

10 hoivapalveluihin. Tähän osaan materiaalia tuottivat mm. hankkeen kyläasiamiehet. Toimitustyöstä ja suurelta osin artikkelien kirjoittamisesta vastasi kyläasiamies Henrik Hausen. Kirjasen loppuun on kerätty linkkejä, joista löytyy lisätietoja hankkeen aihepiireistä. (Julkaisu liitteenä.) Näkyvyys mediassa Maaseutu Plus-lehteä varten laadittiin suunnitelma, miten hanke näkyy lehdessä. Syksyllä 2004 tiedotettiin hankkeen alkamisesta. Vuonna 2005 ilmestyi kuusi numeroa, joista neljässä oli hankkeeseen liittyviä juttuja, sekä hoiva- että infra-aiheisia. Numerossa 2/2006 kerrotaan hankkeen loppuseminaarista. (Liitteenä MaaseutuPlus-lehdessä ilmestyneet artikkelit.) Keväällä 05 kokeiltiin osa-aikaisen tiedottajan palkkaamista hankkeeseen, mutta hänen työpanoksensa jäi vähäiseksi. Tyyne-projektipäällikkö Liisa Häme kirjoitti kylien hoivapalveluista artikkelit Vanhustyön keskusliiton Vanhustyö lehteen, Diakonia lehteen ja YTR.n hyvinvointiteemaryhmän Näkökulmia hyvinvointipalvelujen tuottamiseen - yhteistyö palvelujen turvaajana julkaisuun. Tampereella ja Helsingissä järjestetyistä yleisöseminaareista lähetettiin mediatiedotteet laajalla jakelulla. Vain ensimmäisessä seminaarissa oli paikalla YLE:n radiotoimittaja, joka haastatteli tilaisuudessa puhunutta Eero Uusitaloa. Muita tiedotusvälineiden edustajia (Maaseutu Plussaa lukuun ottamatta) ei tullut seminaareihin paikalle. (Tampereen tilaisuudesta oli myös ilmoitus Aamulehdessä, ja Helsingin seminaaria mainostettiin kadun ylittävällä banderollilla Helsingin keskustassa.) Suurimman huomion hanke sai paikallislehdissä ja maakuntaradioissa. Tämä oli kehittämishankkeen kyläasiamiesten ansiota. (Ks. kehittämishankkeen loppuraportin liitteet.) Muu tiedotus Projektipäälliköt esittelivät hanketta useissa tilaisuuksissa, mm. valtakunnallisissa maaseutututkijatapaamisissa, maakunnallisilla kylätoimintapäivillä ja yhteistyötahojen järjestämissä tilaisuuksissa. Hanke oli esillä myös Farmari-messuilla YTR:n osastolla. (Kyläasiamiehet kiersivät lukuisissa kylien kesätapahtumissa kertomassa hankkeesta.) Projektipäälliköiden muu toiminta Koulutusten järjestämisen sekä sisäisen ja ulkoisen tiedottamisen lisäksi projektipäälliköt seurasivat kumpikin oman alansa ajankohtaisia asioita mm. osallistuen seminaareihin ja 10

11 koulutuksiin sekä maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän (YTR) teemaryhmien toimintaan. Verttiprojektipäällikkö piti yhteyttä mm. Omakotiliittoon, jonka kanssa suunniteltiin yhteistä jätevesineuvontahanketta, mutta sitä ei ole toistaiseksi toteutettu. Tyyne projektipäällikkö osallistui kehittämispalavereihin, joissa pohdittiin palvelujen uusia järjestämistapoja. Kuntatasolle ehdittiin Lammilla, Äetsässä, Iitissä, Kylmäkoskella, Kauhajoella ja Hauholla. Lisäksi projektipäälliköt pitivät yhteyksiä muihin hankkeisiin, joissa käsiteltiin maaseudun infrastruktuuria tai hoivapalveluja. Saadut tiedot ja kokemukset välitettiin hankkeen henkilökunnalle ja yhteistyöverkostolle hankkeen koulutuksissa ja tiedotteissa. Tyyne osuudessa tehtiin yhteistyötä myös Viron kyläjärjestön Kodukant:in kanssa; suunniteltu yhteinen Interreg hanke sai kuitenkin loppujen lopuksi kielteisen vastauksen. Yhteistyön tuloksena virolaiset suunnittelivat PHARE hankkeen, jossa kehitetään kylien palveluja ja joka tekee opintoretken Suomeen maalikuussa Kylien hoivapalvelujen kehittämiselle yritettiin varmistaa jatkoa anomalla rahoitusta RAY:ltä. RAY:n vastaus oli kielteinen, mutta rahoitusta kehotettiin hakemaan uudelleen seuraavassa, vuoden 2006 haussa. Myös hankkeen yksityisrahoitusosuuden kerääminen yhteistyöyrityksiltä osallistumismaksuina työllisti projektipäälliköitä hankkeen alkuvaiheessa. Sihteerin tehtävät Koordinointihankkeen hankesuunnitelmassa esitettiin hankkeessa toimivan kaksi projektisihteeriä. Hankesuunnitelmasta poiketen hankkeessa työskenteli kuitenkin vain yksi sihteeri. Sihteerin tärkeimpiä tehtäviä olivat maksatushakemusten numeraalinen valmistelu, osallistuminen koulutusten ja seminaarien järjestelyihin, hankintojen kilpailuttamistoimet, kustannusseurantaraporttien valmistelu ja hankkeen kotisivujen päivittäminen. Lisäksi sihteeri hoiti taloushallinnon ja tilitykset yhteenliittymille hankkeen aiheuttamista kustannuksista alihankintasopimusten mukaisesti. Projektisihteeri toimi myös ohjausryhmän sihteerinä. Hankehallinto Koordinointihanke ja kehittämishanke muodostivat yhdessä hallinnoitavan hankekokonaisuuden. Koordinointihankkeen työntekijät olivat työsuhteessa SYTYyn. Kehittämishankkeessa työskennelleiden kyläasiamiesten työnantajina olivat maakunnalliset kylien yhteenliittymät. Kylien yhteenliittymien kanssa tehtiin alihankintasopimukset, joiden perusteella tilitettiin kullekin yhteenliittymälle siellä toimivan kyläasiamiehen kiinteitä kuluja 11

12 vastaava summa kuukausittain. Lisäksi SYTY hallinnoijana tilitti yhteenliittymille kyläasiamiesten muuttuvista kustannuksista tositteiden perusteella kuukausittain. Näin ollen SYTY otti vastuun väliaikaisrahoituksen järjestämisestä. Hankkeen eteenpäin viemistä ja kustannussuunnittelua vaikeutti SYTYn marraskuussa 2005 heikentynyt taloudellinen tilanne, joka jatkui koko hankkeen loppuajan. Koordinointihankkeessa haettiin maksatuksia seuraavasti: v ennakko ja aikavälin kustannusperusteinen maksatus sekä v.2005 ennakko ja aikavälin kustannusperusteinen maksatus. Viimeisin maksatus tehtiin ajalta TEkeskuksen kehotusten mukaan, jotka perustuivat ALMA-ohjelman päättymiseen. Kehittämishankkeessa haettiin maksatukseen v ennakko ja aikavälin kustannusperusteinen maksatus. Myös kehittämishankkeen viimeinen maksatus koski aikaväliä Kehittämishankkeen hallinnointi oli haastavaa taloushallinnon näkökulmasta. Muutamat yhteenliittymät laskuttivat tositepohjaisista kuluistaan ainoastaan kolme kertaa hankkeen aikana, kerran kuukaudessa tehtävän tositepohjaisen laskun sijaan (jollaista oli pyydetty). Tämä vaikeutti osaltaan hankkeen kustannusseurantaa. Lisäksi jotkut yhteenliittymät olisivat olleet hanakoita ottamaan hankkeen toteuttamisessa ns. aluehankkeen roolin eriteltyine budjetteineen, ja tilanteessa vaadittiin hieman tarkempaa ohjeistusta hankekokonaisuuden rakenteesta. Yhteenliittymiä opastettiin työnantajavelvoitteissa ja talkootöiden keräämisessä runsaasti. Ohjausryhmän toiminta Ohjausryhmä kokoontui aina tarvittaessa, yhteensä seitsemän kertaa. Ohjausryhmän työskentely oli rakentavaa, ja kommentit hankkeen työntekijöille kannustavia. (Liitteenä ohjausryhmälle tehty raportointi ja kokousten pöytäkirjat ) 12

13 Saavutetut tavoitteet Hankkeen tavoitteena oli kouluttaa ja verkottaa maakunnissa työskentelevät kyläasiamiehet toteuttamaan kehittämishankkeen tavoitteita. Näiltä osin tavoite saavutettiin; kyläasiamiehet saivat tarpeelliset valmiudet tehtäviinsä, ja he onnistuivat tehtävissään hankkeen lyhyt kesto ja alueiden erilaiset toimintaympäristöt huomioon ottaen hyvin. Koordinointihankkeen tarkoituksena oli myös palvella koko ALMA-aluetta, siis niitäkin maakuntia, joissa ei ollut kehittämishankkeen työntekijää. Näissä viidessä maakunnassa kylien yhteenliittymät olivat nimenneet hankkeelle yhteyshenkilöt, joille kaikki hankkeen tiedotteet lähetettiin. Yhteistyöalueilta osallistuttiin joihinkin hankkeen koulutuksiin, ja tietoja ja kokemuksia vaihdettiin. Projektipäälliköt eivät pitäneet alueisiin resurssipulasta johtuen aktiivisesti yhteyttä, mutta saadusta palautteesta voi päätellä, että koulutukset täyttivät yhteyksien tarvetta tyydyttävästi. Tulokset ja vaikutukset hankkeen aikana Suurin osa hankekokonaisuuden tuloksista syntyi maakunnissa, eli kehittämishankkeen ansiosta. Koordinointihankkeen tuloksiksi voidaan mainita: o Kylätoimijoiden ja toimintaryhmien tietotason nostaminen ja aktiivisuuden lisääminen infrastruktuuri- ja hoivapalveluasioissa koko ALMA-alueella. o Hyödyllisen tiedon jakaminen ja kannustavien esimerkkien välittäminen Maaseutu Pluslehdessä, www-sivuilla ja julkaisun avulla. Uskomme, että tämä tiedottaminen on osaltaan rohkaissut kyliä tarttumaan ongelmiensa ratkaisemiseen. o Kylien yhteenliittymien ja toimintaryhmien välinen sekä eri alueiden kyläasiamiesten keskinäinen yhteistyö tiivistyi, kun he tapasivat toisiaan koulutuksissa ja seminaareissa. o Hanke verkottui muihin aihepiireihin sopiviin hankkeisiin, ja yhteistyöstä oli myös konkreettista hyötyä. (Mm. hankkeen seminaarissa oli toisen hankkeen kautta Suomeen tullut hollantilainen projektipäällikkö kertomassa hoivamaatilatoiminnasta.) o Tyyne-osion jatkoa pyrittiin turvaamaan RAY:n rahoituksella, mikä ei ainakaan vielä onnistunut. o Kylätoiminnan mahdollisuudet palveluntuottajina saatiin laajempaan tietoisuuteen, erityisesti seminaarien, julkaisun ja YTR:n hyvinvointiteemaryhmän sekä muiden hankkeen aikana löytyneiden vaikuttajatahojen kautta. 13

14 o Hanke toteutti omalta osaltaan Valtakunnallista Kylätoimintaohjelmaa ja Maaseutupoliittista kokonaisohjelmaa. Ongelmat Lyhyt toteutusaika oli ongelma lähinnä kehittämishankkeen näkökulmasta: vuodessa kylien asukkaat juuri ehtivät havahtua ongelmiinsa, kysymykset heräävät ja yhteistyö huomataan tarpeelliseksi, mutta konkreettisiin toimenpiteisiin asti päästään harvoin. Hankkeen päättyessä kylät jäävät joissakin tapauksissa ilman säännöllistä tukea, ja ideat saattavat jäädä toteuttamatta. Työpaikkoja syntyi arvioitua vähemmän, tosin syntyvistä työpaikoista saadaan tietoa lähes sattumalta. Hankkeen lyhyydestä johtuen uusia työosuuskuntia tai muita osa-aikaisen työllistymisen mahdollistavia toimintamalleja ei syntynyt, mutta kylläkin uusia yrityksiä hoivaalalle. Suunnitelmat hankkeen loppujulkaisusta muuttuivat hankkeen edetessä. Selvisi, että infran ja hoivan kattavaa opasta on jokseenkin mahdotonta toimittaa, sillä tiedot, määräykset ja toimintaympäristö vaihtuivat jo hankkeenkin aikana. Nopeasti vanhentuvan oppaan sijasta julkaisussa pyrittiin välittämään yleistä tietoa ja levittämään hyviä toimintatapoja hankeesimerkkien avulla. Vertti Laajan aihepiirin hallitseminen oli haasteellista sekä projektipäällikölle että kyläasiamiehille. Jonkinlaiseksi ongelmaksi voidaan katsoa se, että asuinkiinteistöjen jätevedenpuhdistus oli niin korostuneesti akuutti ongelma kylissä. Toisaalta aihe sai kyläläiset liikkeelle, mikä oli hyvä asia, mutta toisaalta Vertti-osion muut tavoitteet jäivät suunniteltua pienemmälle huomiolle. Tyyne Toiminnasta muotoutui varsin yleisluontoinen valistustehtävä, kaikilla alueilla ei edistytty käytännön toimenpiteisiin. Kaikki Tyyne asiamiehet olivat uusia työntekijöitä, mikä vaikutti hankeen alkuvaiheessa hidastavasti. Toisaalta he olivat substanssiosaajia, joten näissä maakunnissa toiminta keskittyi tiukasti hoivaan. Ainoastaan Pirkanmaalla edistyttiin käytännön 14

15 koulutuksiin asti, mikä johtui siitä, että muutamassa kunnassa oli hankkeen toiminta aloitettu jo esiselvitysvaiheessa. Uusia yrityksiä ja työpaikkoja syntyi kaikesta huolimatta kolmeen maakuntaan ja lisää on syntymässä vielä hankkeen päätyttyä. Jatkotoimenpiteet Vertti Infra-osion projektipäällikkö Mia Saloranta siirtyi hankkeen loputtua YTR:n maaseutuasumisen teemaryhmän sihteeriksi. Teemaryhmän tavoitteisiin kuuluu myös maaseudun infrastruktuurikysymysten (tiet, viemärit, vesihuolto, energiahuolto, tietoliikenne) ajankohtaisratkaisujen edistäminen, joten Vertin tavoitteiden toteuttaminen jatkuu ainakin näissä merkeissä. (Kehittämishankkeessa tehty kylien infrastruktuuriin liittyvä neuvontatyö jatkuu niissä maakunnissa, joissa hankkeen kyläasiamies jatkaa työtään uudella rahoituksella.) Tyyne Tyyne osion projektipäällikkö Liisa Häme jää SYTYn palvelukseen kansainvälisten asioiden koordinaattoriksi. Hän on edelleen kylien ja yhteistyötahojen käytettävissä hoivaan liittyvissä asioissa. RAY:n rahoitusta kylien hoivapalvelujen kehittämiseen haetaan uudelleen vuosille

16 Liitteet Maakunnallisten aloitustilaisuuksien kutsu ja osallistujalistat Koulutusten ja retkien ohjelmat Seminaarien ohjelmat Sähköpostitiedotteet, jotka lähetettiin hankkeen sisäpiirille joka toinen perjantai Tulosteet hankkeen kotisivuista Hankkeen esitteet, Vertti ja Tyyne Julkaisu Kylien elinolot paremmiksi yhteistoimin MaaseutuPlus-lehdessä ilmestyneet artikkelit Ohjausryhmän kokousten pöytäkirjat Ohjausryhmälle tehty raportointi 16