L O P P U R A P O R T T I

Transkriptio

1 Suomen Kylätoiminta ry Sisällys L O P P U R A P O R T T I Kylien elinolot paremmiksi yhteistoimin infrastruktuurin ja täydentävien hoivapalveluiden kehittäminen kylissä KEHITTÄMISHANKE Hankekokonaisuuden rakenne...2 Raportin rakenne...3 OSA Hankkeessa mukana olleet henkilöt...4 Hankkeesta palkatut henkilöt...4 Yhteyshenkilöt yhteistyöalueilla...5 Hankkeen ohjausryhmä...6 Yhteistyötahot...6 Yritysyhteistyö...6 Omarahoitus...7 Keskeinen toiminta...7 Vertti...9 Tyyne...10 Ruotsinkieliset palvelut...10 Saavutetut tavoitteet...11 Vertti...11 Tyyne...12 Tulokset ja vaikutukset hankkeen aikana...13 Tulevaisuus maakunnissa...14 Vertti...14 Tyyne...14 Ongelmat hankkeen toteutuksessa...15 OSA 2: Yhteenvedot maakunnista...15 Liitteet... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. 1

2 Suomen Kylätoiminta ry Meijeritie Suomusjärvi puh (02) info@kylatoiminta.fi yhteyshenkilö: Liisa Häme puh L O P P U R A P O R T T I Kylien elinolot paremmiksi yhteistoimin infrastruktuurin ja täydentävien hoivapalveluiden kehittäminen kylissä KEHITTÄMISHANKE Hankekokonaisuuden rakenne Hankekokonaisuus Kylien elinolot paremmiksi yhteistoimin koostui kahdesta eri hankkeesta, joista käytettiin nimityksiä kehittämishanke (19678) ja koordinointihanke (17738). Ne liittyivät kiinteästi toisiinsa; hankkeen johtaminen ja koordinointi tapahtuivat hankkeessa Hankkeita edelsi ALMA-rahoitteinen esiselvitys ( ). Kaikkien näiden hankkeiden hallinnoija on ollut Suomen Kylätoiminta ry (SYTY). Koordinointihankkeessa työskenteli pääasiallisesti kaksi projektipäällikköä (infra- ja hoivaasioilla omansa) ja hankesihteeri; käytännössä he muodostivat saumattomasti toimineen työtiimin. Kehittämishankkeeseen sisältyi kaksi osiota: toinen keskittyi infrastruktuurin kehittämiseen kylissä (Vertti, aiheina puhdasvesi-, jätevesi- ja jätehuolto, liikenneturvallisuus ja tietoliikenneyhteydet) ja toinen täydentävien hoivapalveluiden järjestämiseen (Tyyne). Vertti- ja Tyyne- osiot toimivat rinnakkain, tekivät tiivistä yhteistyötä ja täydensivät toisiaan sekä koordinointi- että kehittämishankkeen puitteissa. Kehittämishanketta toteutti kymmenen maakunnallista kyläasiamiestä, jotka oli palkattu yhdeksään maakunnalliseen kylien yhteenliittymään (Varsinais-Suomessa oli kaksi kyläasiamiestä). Kyläasiamiehistä kuusi toteutti 2

3 Vertin tavoitteita (Itä-Uusimaa, Kymenlaakso, Pohjanmaa, Satakunta, Uusimaa ja Varsinais- Suomi) ja neljä Tyynen tavoitteita (Etelä-Karjala, Pirkanmaa, Päijät-Häme ja Varsinais-Suomi). Muissa viidessä ALMA alueen maakunnassa oli nimetyt hankkeen yhteistyöhenkilöt, jotka osallistuivat tiedonvälittämiseen ja jonkin verran koordinointihankkeen järjestämiin koulutuksiin. Projektipäälliköt, hankkeen kyläasiamiehet ja yhteistyöhenkilöt muodostivat verkoston, jonka sisällä hankkeen asioista tiedotettiin säännöllisesti. Hankekokonaisuuden tavoitteena oli välittää koko ALMA-alueelle hyviä käytäntöjä kylien infrastruktuurin ja hoivapalvelujen kehittämiseksi sekä aktivoida kyliä tiedon ja kannustavien esimerkkien avulla ottamaan entistä vahvempi rooli toiminnan ja palvelujen kehittäjinä. Kehittämishankkeen työntekijät toteuttivat näitä tavoitteita kukin omassa maakunnassaan. Koordinointihankkeen tavoitteena oli olla koko ALMA aluetta yhdistävä toimija hankekokonaisuudessa. Sen avulla koulutettiin ja verkotettiin maakunnissa työskentelevät kyläasiamiehet toteuttamaan kehittämishankkeen tavoitteita. Raportin rakenne Kehittämishankkeelle ja koordinointihankkeelle ja on laadittu omat loppuraporttinsa. Hankkeilla oli yhteinen tapahtumien kulku , joten loppuraportteja kannattaa tarkastella rinnakkain. Raporteissa on pyritty arvioimaan sitä, miten hankkeen toteutus on vastannut hankesuunnitelmaa. Koska hankekokonaisuus sisälsi kaksi toisistaan poikkeavaa aihetta, on raporteissa tarvittaessa eritelty asiat Vertti- ja Tyyne-otsikoiden alle. Tämä kehittämishankkeen loppuraportti perustuu pitkälti kyläasiamiesten antamiin tietoihin. He raportoivat koordinointiryhmälle joka kuukausi hankkeen etenemisestä sitä varten laaditulla lomakkeella. Hankkeen lopussa he tekivät toiminnastaan yhteenvedot (jotka pyydettiin samalle lomakkeelle, mutta toteutus vaihteli). Tämä loppuraportti on koottu näiden yhteenvetojen pohjalta, ja alkuperäiset yhteenvedot on koottu raportin 2. osaan. Raportin 1. osassa on esitelty hankkeessa mukana olleet henkilöt ja tahot, selvitetty omarahoitusosuuden keräämistä, kerrottu yleisellä tasolla kyläasiamiesten toiminnasta, saavutetuista tavoitteista ja hankkeen tuloksista sekä arvioitu tulevaisuutta. 3

4 Raportin 2. osassa ovat kyläasiamiesten omat yhteenvedot ja projektipäälliköiden maakunnittaiset tiivistelmät keskeisestä toiminnasta ja saavutetuista tavoitteista. Kyläasiamiehet täyttivät lomakkeita eri tarkkuuksilla, joten tiedot eivät ole täysin vertailukelpoisia maakuntien välillä. OSA 1 Hankkeessa mukana olleet henkilöt Hankkeesta palkatut henkilöt Vertti-kyläasiamiehet Leif Skogster Kyläasiamies, työnantaja Itä-Uudenmaan Kylät ry - Östra Nylands Byar rf 100 % työaika Sirpa Vähäuski Kyläasiamies, työnantaja Kymenlaakson Kylät ry 100 % työaika Pirkko Kaskinen Kyläasiamies, työnantaja Västnylands Byar rf - Länsi-Uudenmaan Kylät ry 100 % työaika Katarina Westerlund Kyläasiamies, työnantaja Svenska Österbottens Byar rf 100 % työaika Emmi Saarinen Kyläasiamies, työnantaja SataKylät ry 100 % työaika Pirjo Kotiranta Kyläasiamies, työnantaja SataKylät ry 100 % työaika Tauno Linkoranta Kyläasiamies, työnantaja Varsinais-Suomen Kylät ry - Egentliga Finlands Byar rf 100 % työaika

5 Tyyne-kyläasiamiehet Kaisa Rahikainen Kyläasiamies, työnantaja Etelä-Karjalan Kylät ry 100 % työaika Hannele Kortesoja Kyläasiamies, työnantaja Pirkan Kylät ry 100 % työaika Minna Heikkilä Kyläasiamies, työnantaja Päijät-Hämeen Kylät ry 100 % työaika Johanna Pakola Kyläasiamies, työnantaja Suomen Kylätoiminta ry, toimialue Varsinais-Suomi 50 % työaika , 100 % työaika Ruotsinkielisten alueiden palvelut Kaikki osa-aikaisia työntekijöitä, työantaja Svenska Studiecentralen Kenneth Sundman käännöstyöt (yhdessä Anna-Karin Öhmanin kanssa) Anita Nybondas käännöstyöt, ruotsinkielisten alueiden palveluiden kehittäminen Peter Backa Svensk byaservicen yhteyshenkilö, kaksikielisten kyläasiamiesten toiminnan suunnittelu Yhteyshenkilöt yhteistyöalueilla Yhteyshenkilöiden kuluja ei maksettu hankkeesta, mutta he osallistuivat hankkeen toteuttamiseen lähinnä tiedon välittäjinä. Juha Pohjonen, kyläasiamies, Eteläpohjalaiset Kylät ry Liisa Kortetmaa-Nurmi, kyläasiamies, Eteläpohjalaiset Kylät ry Johanna Henttinen, kyläasiamies, Linnaseutu ry Matti Mustajärvi, kyläasiamies, Keskipohjalaiset Kylät ry Iiris Jurvansuu, kyläasiamies, Kaustisen seutukunta Jaakko Hautamäki, kyläasiamies, Kokkolan seutukunta Jaana Salonen, kyläasiamies, Keski-Suomen Kylät ry Pekka Kuukkanen, Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki Kaisa Uusioja, kyläasiamies, Pohjois-Pohjanmaan kylät ry Tarja Niskanen, Pohjois-Suomen Koulutuskeskus 5

6 Hankkeen ohjausryhmä Heikki Konsala, pj Silja Saveljeff, vara pj Jarmo Kallio Pekka Mannonen Kari Vaitomaa / Ilkka Juva Pirkko Karjalainen Juhani Nenonen Asko Niemi Tuomas Perheentupa Kantri ry SataKylät ry Etelä-Pohjanmaan TE-keskus Kymenlaakson liitto Uudenmaan ympäristökeskus Vanhustyön Keskusliitto Suomen Omakotiliitto SYTY / MTK SYTY Hankeen puolesta: Liisa Häme Mia Saloranta Satu Eeronaho, sihteeri Tyyne- projektipäällikkö Vertti -projektipäällikkö projektisihteeri Yhteistyötahot Sekä Vertti- että Tyyne-asiamiehet tekivät yhteistyötä hankkeeseen osallistuneiden tahojen lisäksi mm. maakuntiensa toimintaryhmien kanssa, kuntien ja kylien kanssa ja useiden oman alansa hankkeiden kanssa. Yhteistyökumppanit on mainittu maakunnittain kyläasiamiesten raporttiyhteenvedoissa, jotka löytyvät tämän raportin 2. osasta. Yritysyhteistyö Hankkeessa (varsinkin Vertti-osiossa) tehtiin yhteistyötä 11 vesihuoltoalan yrityksen kanssa. Osa yrityksistä osallistui kouluttajina koordinointihankkeen järjestämiin koulutuksiin ja/tai yleisöseminaarin yhteydessä järjestettyyn näyttelyyn Yritykset kutsuttiin myös kertomaan uudesta jätevesiasetuksesta ja erilaisista puhdistusmenetelmistä kehittämishankkeen järjestämiin kyläiltoihin, joihin ne osallistuivat oman aktiivisuutensa mukaan. 6

7 Yhteistyöyritykset Abetoni oy Biolan oy FANN Ympäristötekniikka Oy Green Rock oy Jita Oy OY KWH Pipe AB Ympäristötekniikka Nordkalk Oyj Abp / Water Group Onninen Oy Propipe Oy Oy Raita Environment VIPE Oy Omarahoitus Alihankintasopimuksen perusteella kylien yhteenliittymillä ja Svenska Studiecentralenilla oli velvollisuus osallistua hankkeen omarahoituksen kerryttämiseen. Yhteenliittymät hoitivat osuutensa keräämällä talkootyötä. Talkootyötä kertyi maakunnissa erilaisia määriä, joissakin jopa yli maakunnan oman osuuden. Tilaisuuksia järjestettiin paljon ja niiden järjestelyihin liittyi aina talkootyötä. Svenska Studiecentralen ei osallistunut talkootyön keräämiseen, vaan suoritti sen sijaan oman osuutensa maksamalla sen rahana. Muu tarvittu yksityinen rahoitus kerättiin osallistumismaksuina yhteistyöyrityksiltä ja hankkeen ulkopuolisilta koulutus- ja seminaariosallistujilta. Rahaa kertyi sen verran yli minimimäärän, että sillä pystyttiin kompensoimaan hieman vajaaksi jäänyt talkootyön osuus. Keskeinen toiminta Kyläasiamiesten työ koostui pääasiassa tiedottamisesta, kylien neuvonnasta, tilaisuuksien järjestämisestä ja yhteydenpidosta hankkeen verkoston sisällä sekä lukuisien yhteistyötahojen kanssa. Toiminnan sisältö vaihteli maakunnittain, koska se muodostui kyliltä esiin nousseiden 7

8 tarpeiden ja kylien toimintavalmiuksien mukaan. Myös maakunnan sisäinen yhteistyöverkosto vaikutti siihen, millaisia tilaisuuksia järjestettiin ja millä kokoonpanoilla. Varmoja lukuja on vaikea esittää, sillä maakunnista on saatu tietoja hyvin erilaisilla tarkkuuksilla. Kyläasiamiesten raportoinnin perusteella kylä- yms. tilaisuuksia järjestettiin yksin tai yhteistyötahojen kanssa yhteensä n Lisäksi hanketta esiteltiin n. 180:ssa muiden järjestämässä tilaisuudessa. Koulutuksia maakunnissa pidettiin seuraavasti: 2 tonttiasiamieskoulutusta, 2 kylätalkkarikoulutusta ja 4 hoiva-aiheista palvelukoulutusta (osa useamman päivän/illan kursseja), osallistumisia yhteensä 223. Palvelukartoituksia tehtiin hoiva-maakunnissa: 1 maakunnallinen, 4 kuntakohtaista, 1 kylän selvitys ja 1 suunnitelma palvelukartoituksen järjestämiseksi. Ks. Liite: Loppuraportti, 2.osassa on toimintaa esitetty maakunnittain. Kyläasiamiehet joutuivat jatkuvasti hankkimaan uutta tietoa ja tutustumaan toteutettuihin hyviin käytäntöihin liittyen joko hoivapalvelujen tai infrastruktuurin kehittämiseen. Tarvittavaa tietoa ja kokemuksia he saivat oman verkoston sisältä, asiantuntijoilta, koulutuksista ja seminaareista. Kaikki kyläasiamiehet osallistuivat lähes kaikkiin koordinointihankkeen järjestämiin koulutuksiin, joita oli yhteensä 16 päivää ja lisäksi Vertti- ja Tyyne-asiamiesten omat tapaamiset (ks. koordinointihankkeen loppuraportti, jossa on lueteltu kaikki koulutukset ja liitteenä niiden ohjelmat). Hankkeen työntekijät hoitivat myös yleisiä kyläasiamiehen tehtäviä (useimmat esim. edistivät kyläsuunnittelua) ja osallistuivat työnantajansa eli kylien yhteenliittymän toimintaan, esim. hallituksen kokouksiin. He pyrkivät myös vahvistamaan kylien ja kuntien välistä yhteistyötä sekä lisäämään kylätoiminnan tunnettuutta ja vaikutusmahdollisuuksia aluetasolla (mm. osallistumalla ohjelmien laadintaan, jos siihen annettiin mahdollisuus). Kyläkyselyjä hankkeen avustuksella tehtiin yhteensä seitsemän, joista yksi maakunnallinen. Kesällä kyläasiamiehet olivat mukana useissa kylien ja kuntien kesätapahtumissa, joissa esittelivät kylätoimintaa ja hanketta. Hankesuunnitteluvaiheessa oletettiin, että kaikki kyläasiamiehet olisivat edistäneet ainakin jossain määrin sekä Vertin että Tyynen tavoitteita. Siksi kaikki kyläasiamiehet saivat koulutusta sekä infra- että hoiva-asioissa. Käytännössä Tyyne- ja Vertti-asiamiesten resurssit riittivät vain oman aihealueen tehtäviin, mikä on hyvin ymmärrettävää. Yhteistyöverkosto kuitenkin takasi sen, että myös Vertti-maakuntien kylille löytyi tarvittaessa hoivapalveluvinkkejä, ja koulutusten ansiosta myös Tyynet tunsivat uuden jätevesiasetuksen. 8

9 Vertti Hankkeen alussa Vertti-kyläasiamiehet lähettivät kyliin ja kuntiin tiedotteita, joissa kerrottiin hankkeesta ja kehotettiin kyläyhdistyksiä ottamaan yhteyttä, jos ovat kiinnostuneita infrastruktuurin kehittämisestä. Joissakin maakunnissa huomioitiin tiedottamisessa myös kesäasukkaat. Kuntiin tehtiin tiedusteluja siitä, miten niiden jätevesineuvonta oli järjestetty, ja sovittiin yhteistyöstä. Kylistä otettiin yhteyttä kyläasiamieheen vaihtelevalla menestyksellä. Kylien osallistuminen riippui paljolti siitä, miten järjestäytynyttä ja aktiivista kylätoiminta maakunnassa oli jo ennen hanketta. Eniten kiinnostusta herätti uusi jätevesiasetus, ja sen tiimoilta järjestetyt tilaisuudet vetivätkin paljon yleisöä, enemmän kuin perinteiset kyläillat. Jätevesi-illat järjestettiin usein yhteistyössä kunnan, muiden hankkeiden tai esim. vesiensuojeluyhdistyksen kanssa. Myös toimintaryhmien kanssa tehtiin paljon yhteistyötä, esim. järjestettiin yhteisiä tapahtumia. Verttikyläasiamiehiä työllistivät myös vesiosuuskuntien perustaminen, liikenneturvallisuus/ kevyen liikenteen reitin rakentaminen, valokuituverkkojen rakentaminen ja kyläsuunnittelu. Hankesuunnitelmasta poiketen jätehuoltokysymykset eivät kiinnostaneet kyliä juuri lainkaan. Haja-asutusalueiden jätevesiasia oli niin korostuneesti akuutti ongelma, että muut hankkeen infra-aiheet jäivät odotettua pienemmälle huomiolle. Lyhyt hankeaika mahdollisti työn vain aktiivisten kylien kanssa ja vain sellaisten tehtävien parissa, joihin kylistä löytyi valmis motivaatio. Toiminta oli varsin monipuolista varsinkin Kymenlaaksossa ja Varsinais-Suomessa, joiden kyläasiamiehet olivat olleet vastaavassa työssä jo ennen tätä hanketta. Ennestään tuttuihin kyläasiamiehiin otettiin kylistä yhteyttä monenlaisissa asioissa. Laaja, vakiintunut yhteistyöverkosto mahdollisti (ja toisaalta edellytti) osallistumisia myös muihin kuin Verttiaiheisiin tilaisuuksiin. Tällä tavoin hankekin sai paljon näkyvyyttä paitsi tapahtumissa niin myös mediassa. Näissä maakunnissa kyläasiamiehet oli kutsuttu mukaan myös TE-keskusten ja toimintaryhmien ohjelmatyöhön. Uudellamaalla uusi kyläasiamies panosti Vertti-aiheiden lisäksi kylien yhteenliittymän profiilin nostamiseen suomenkielisellä alueella, kun toiminta oli ennen keskittynyt maakunnan eteläosaan, ruotsinkieliselle alueelle. Maakunnat olivat varsin erilaisia kooltaan ja kylätoiminnan perinteiltään, ja kyläasiamiehillä oli erilaiset lähtökohdat kokeneisuutensa puolesta, joten toiminta ja tuloksetkin vaihtelivat maakunnittain. Raportin osassa 2 on esitelty tarkemmin maakuntien tilannetta. 9

10 Tyyne Tyyne-asiamiesten toiminta muodostui selkeästi neuvonta- ja valistustehtäväksi. Hankkeesta kerrottiin kuntakohtaisissa tilaisuuksissa ja lukuisissa kyläkirjeissä, joiden jälkeen tulleiden yhteydenottojen perusteella jatkettiin yhteistyötä. Suuri osa neuvonnasta oli ennakkosuunnitelmista poiketen henkilökohtaista. Monet neuvojen kysyjät olivat miettineet hoivaan liittyvän yrityksen perustamista, olivat harkitsemassa ammatinvaihdosta tai halusivat muuten keskustella aiheesta jonkun kanssa. Jokaisessa maakunnassa kuitenkin päästiin myös käytännön toimenpiteisiin, usein yksittäisen uuden yrittäjän tai kunnan, harvemmin nimenomaan kylän kanssa. Ne kunnat, joissa hoivapalveluiden rakennetta oli jo mietitty, olivat eturivissä mukana kehittämässä uusia vaihtoehtoja. Tämä näkyi erityisesti Pirkanmaalla. Toisaalta yksittäiset henkilöt pystyivät reagoimaan heti ja tarttumaan annettuun mahdollisuuteen saada tukea omille aikomuksilleen. Kylät reagoivat hitaammin, tässä oli eniten haittaa hankkeen lyhyestä kestosta. Tällaisen tukipalvelun pitäisikin olla käytettävissä jatkuvasti. Kyläasiamiehet (erityisesti Varsinais-Suomessa) tekivät myös joitakin kuntakohtaisia palvelutarvekartoituksia, joiden seurauksena syntyvät uudet ratkaisut eivät ehtineet toteutua hankkeen aikana. Palveluiden välitysjärjestelmästä kerrottaessa mallina käytettiin osassa Päijät-Hämettä toimivaa Palvelu Santraa, käytännön toimenpiteisiin ei muissa maakunnissa ollut vielä valmiutta. Parasta ja tuloksellisinta kyläasiamiesten työssä oli kaikissa maakunnissa laaja yhteistyö. Kyläasiamiehet pitivät yhteyttä muihin meneillään oleviin aiheeseen liittyviin hankkeisiin ja välittivät niistä tietoa eteenpäin. Tärkeä yhteistyötaho kaikissa maakunnissa olivat myös paikalliset toimintaryhmät, joiden kanssa järjestettiin usein yhteisiä tilaisuuksia. Tiedottaminen oli järjestelmällistä ja tehokasta: kyliä lähestyttiin kirjeillä, kuntia myös suoraan puhelimitse. Mediassa näyttiin ja kuuluttiin usein. Ruotsinkieliset palvelut Koska hankkeessa haluttiin palvella myös ruotsinkielisiä kyliä tehokkaasti, käytettiin apuna Svenska Studiecentralenin palveluja samanlaisen alihankintasopimuksen perusteella kuin oli tehty maakunnallisten kylien yhteenliittymien kanssa. SSC:ssä työskenteli osa-aikaisesti kolme henkilöä hankkeen palveluksessa. He tekivät mm. käännöstyötä, pitivät yhteyksiä svensk 10

11 byaservicen kanssa, selvittivät ruotsinkielisten kylien palvelujen nykytilannetta ja avustivat niitä hankkeen kyläasiamiehiä, jotka toimivat ruotsinkielisillä tai kaksikielisillä alueilla. Saavutetut tavoitteet Raportin 2. osassa on saavutetut tavoitteet esitetty maakunnittain. Vertti Kaikissa maakunnissa välitettiin hyviä käytäntöjä kylille ainakin liittyen vesihuolto-osuuskuntien perustamiseen ja jätevesien oikeanlaiseen käsittelyyn. Muut aiheet olivat esillä vaihtelevasti. Kyläasiamiesten raporttilomakkeessa kysyttiin jonkin tietyn toimintamallin välittämistä kylästä toiseen, mutta tämän tyyppisiä vastauksia ei juurikaan saatu. Optimistisena tavoitteena oli myös luoda uusia ratkaisuja infrastruktuurin kehittämiseksi, mutta sellaisista ei ehditty juurikaan edes keskustella, vuosi oli siihen aivan liian lyhyt aika. Tavoitteena oli myös verkottaa samoja ongelmia ratkovat kylätoimijat keskinäiseen tiedonvaihtoon yli maakuntarajojen. Tämä toteutui ainakin kylien yhteenliittymien tasolla, sillä kyläasiamiehet vaihtoivat kokemuksiaan ja neuvoivat toisiaan yhteisissä ongelmissa. Kylien välistä tiedonvaihtoa tapahtui maakuntien sisällä, kun kyläasiamiehet järjestivät kylien yhteisiä tilaisuuksia. Kylien aktivointia ja infra-asioista tiedottamista toteutettiin kaikissa maakunnissa hyvin. Tavoitteena oli luoda kylille tahto ja valmiudet ottaa vastuu omaehtoisesta infrastruktuurin kehittämisestä. Kiinnostusta saatiin heräteltyä, ja se voimistui hankkeen loppua kohti, mutta kylät eivät olleet kuitenkaan vielä valmiita tarttumaan tehtäviin konkreettisesti. Tarpeita esim. kevyen liikenteen reiteille varmaankin oli (esiselvityksen perusteella), mutta jätevesikysymys vei nyt kyläläisten huomion, eikä resursseja riittänyt useamman ongelman käsittelyyn. Toivottavasti kylissä herännyt mielenkiinto ei lopahda hankkeen päätyttyä, vaan nyt jaetun tiedon avulla päästään eteenpäin. Tavoitteena oli myös yhteistyön kehittäminen monella tasolla. Kaikissa maakunnissa se tiivistyi ainakin yhteenliittymän ja toimintaryhmien välillä sekä yhteenliittymän ja kylien välillä. Yhteenliittymien, kyläasiamiesten ja toimintaryhmien välinen yhteys parani myös yli 11

12 maakuntarajojen. Yhteistyövalmiudet kyläyhdistysten ja esim. kuntien ja viranomaisten kanssa kehittyivät ainakin jätevesiasioissa, kun useisiin jätevesitilaisuuksiin saatiin kunnan edustajia mukaan. Tavoitteena oli myös luoda selkeitä käytäntöjä lupa-, rahoitus- ja vastuukysymyksissä, mutta nämä kysymykset eivät ehtineet nousta erityisesti esiin, joten niihin ei puututtu. Maakunnissa asetettiin hankkeelle omat tavoitteet jo esiselvityshankkeen aikana. Maakunnittaisissa yhteenvedoissa osassa 2 on arvioitu niiden toteutumista. Yleisesti oli asetettu liian monta tavoitetta hankkeen aikatauluun nähden, joten kaikissa maakunnissa osa jäi toteutumatta. Välillisinä vaikutuksina ja ainakin jossain määrin tullaan saavuttamaan hankkeen pitkän tähtäimen päätavoite, joka oli parantaa kylien vesihuoltoa, jätevesien käsittelyä, jätehuoltoa, liikenneturvallisuutta ja tietoliikenneyhteyksiä ja tällä tavoin kehittää maaseudun asumiskelpoisuutta ja lisätä sen vetovoimaa asuin- ja työskentely-ympäristönä. Tyyne Hankkeelle asetetut tavoitteet toteutuivat lopulta kaikissa maakunnissa samantasoisesti, koska tärkein syy tavoitteiden toteutumattomuuteen oli hankkeen lyhyt kesto. Periaatteen tasolla saatiin monia asioita alulle, mutta käytännössä jäi moni tavoite vielä toteutumatta. Parhaiten onnistuttiin tiedotuksessa ja yhteistyön rakentamisessa. Kunnan tarjoamien palvelujen täydentäminen toteutui jokaisessa maakunnassa yksittäisissä kunnissa tai kylillä, joten toimiva esimerkki saatiin aikaiseksi. Huonoiten toteutui tavoite keskitetystä työnantajavelvollisuuksien hoitamisesta. Tavoite vaikutti ennalta kovin käytännölliseltä ja tarpeelliselta, mutta sen toteutuminen vaatii selvästikin pidemmän ajan ja enemmän yhteistyötä, kuin mihin hankkeen puitteissa pystyttiin. Tavoitteena oli myös luoda kunta- tai seutukuntakohtaisia palveluverkostoja, jotka koostuvat kunnallisista sekä yritysten ja kolmannen sektorin tuottamista hoivapalveluista. Käytännössä tämä toteutui joissakin kunnissa, erityisesti Pirkanmaalla, aloittavien uusien yrittäjien ja kunnan yhteistyönä. Näissä verkostoissa kehitettiin myös jo alusta pitäen yhteistä korkeaa palvelujen laatua ja toiminnan kannalta kestävää hinnoittelua. 12

13 Tulokset ja vaikutukset hankkeen aikana Kyläläiset ovat saaneet kyläasiamiehiltä ajankohtaista tietoa vesihuollosta (jätevesien puhdistuksesta ja vesiosuuskunnista) ja kysyessään myös neuvoja tietoliikenteen kehittämisestä ja kevyen liikenteen väylien rakentamisesta. Hankkeen koulutuksissa on esitelty hyviä käytäntöjä kyläasiamiehille, jotka ovat välittäneet niitä kylille. Hankkeen kotisivuilla on koottuna linkkejä, joista löytyy hyödyllistä tietoa em. aiheista. Kyläläiset ovat aktivoituneet pohtimaan ja etsimään ratkaisuja infrastruktuuria koskeviin ongelmiinsa. Esim. jätevesi-iltoihin on osallistuttu ahkerasti, mutta käytännön kehittämistoimenpiteisiin ei kylissä juurikaan ehditty, vuosi on liian lyhyt aika. Esim. vesiosuuskuntia syntyi kyläasiamiehen avustamana muutamaan sellaiseen kylään, joissa hanketta oli harkittu jo ennen hanketta. Yhteensä hankkeen aikana laitettiin alulle 9 vesiosuuskuntaa ja yksi tiekunta, joiden synnyttämisessä hanke oli jotenkin mukana. Kaksi kylien kevyen liikenteen väylä-hanketta edistyi (ne oli laitettu alulle jo ennen hanketta). Pohjanmaalla rakennettiin kahta kylän valokuituverkkoa ja 11 oli suunnitteilla (toisen hankkeen alulle panemia, mutta kyläaasimies osallistui). Kyliin saatiin uusia hoiva-alan yrittäjiä ja mökkitalkkareita. Yksittäiset henkilöt olivat jo pohtineet oman yrityksen perustamista ja hanke antoi siihen tarvittavaa apua. Yhteisöllisten yritysten ja osuuskuntamuotoisen yrittämisen aloittaminen edellyttää huomattavasti pidempää valmisteluaikaa, joten niiden syntyminen saatiin monin paikoin kyllä alulleen, mutta tulokset näkyvät vasta myöhemmin. Yhteensä hankkeen tuloksena syntyi 9 hoiva-alan yritystä ja yksi mökkitalkkariyritys. Työpaikkoja syntyi kokoaikaisiksi laskettuina 26 (lukuun sisältyvät uudet yritykset). Laajan valistus- ja tiedotuskierroksen jälkeen ei aina saada tietoon sen tuloksena alkanutta uutta toimintaa, joten tältä osin tieto uusista yrityksistä on sattuman varassa. Selkeästi voidaan kuitenkin todeta, että siellä, missä käytännön toimiin ehdittiin hankkeen aikana, palvelut myöskin paranivat. Hankealueella kylien yhteenliittymät, kyläyhdistykset ja toimintaryhmät ovat tiivistäneet yhteistä verkostoaan, kun on järjestetty runsaasti tapahtumia ja koulutuksia erilaisilla yhteistyökokoonpanoilla. Yhteisissä tilaisuuksissa hyvät käytännöt välittyvät verkostossa. Kylien ja kuntien (viranomaisten) välinen yhteistyö on tiivistynyt kaikilla hankkeen osa-alueilla, joissain kunnissa myös esim. kyläsuunnittelussa. Kylätoiminta on saanut paljon julkisuutta, ja 13

14 sen uskottavuus on kohentunut. Kyläyhdistyksiä (tai vast.) hankkeen aikana perustettiin 3, "vanhoja" kylätoimikuntia rekisteröitiin 6 ja 10 kyläyhdistystä liittyi maakunnallisten yhteenliittymien jäseniksi. Lisäksi perustettiin 2 yli kymmenen kylän (kuntakohtaista) yhteenliittymää. Kyläsuunnitelmia valmistui 5 ja aloitettiin 24 kylässä. Hanke toteutti omalta osaltaan Valtakunnallista Kylätoimintaohjelmaa ja Maaseutupoliittista kokonaisohjelmaa. Hankkeen määrällisiä tuloksia on esitetty maakunnittain kyläasiamiesten raporteissa, jotka löytyvät osasta 2, ja koottuna loppuraporttilomakkeessa. Tulevaisuus maakunnissa Vertti Itä-Uudellamaalla kyläasiamies lopetti toimintansa vuoden 2005 lopussa. Maakuntaan on tulossa uusi kyläasiamies osittain toimintaryhmän ja osittain yhteenliittymän palkkaamana. Kymenlaakson kyläasiamies jatkaa uudessa Biohalo-hankkeessa yhdessä uusien hankepartnereiden kanssa (Kaakkois-Suomen Ympäristökeskus, Imatran kaupungin ympäristötoimi, Siirtolapuutarhaliitto, ProAgria Etelä-karjala, Kymenlaakson Jäte Oy ja Kouvolan Seudun kuntayhtymän jätehuolto); hanke sisältää tiedottamista jätevesiasiasta ja biojätehuollosta. Pohjanmaan kyläasiamiehen jatkomahdollisuudet ovat tällä hetkellä epävarmat, mutta mikäli hankerahoitus saadaan, hän jatkaa jätevesineuvontaa kylissä. Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa jatkaa Vertti-kyläasiamies, joten todennäköisesti hankkeen teemat saavat näissä maakunnissa jatkoa. Satakunnan kyläasiamies lopetti työnsä hankkeen loppuessa, jatkosta ei ole tietoa. Tyyne Pirkanmaan Tyyne-asiamies siirtyy muihin tehtäviin, mutta hänen tilalleen Pirkan kylien palvelukseen ollaan valitsemassa uutta kyläasiamiestä ELMA rahoituksella. Myös Etelä- Karjalan Tyyne hankkeelle on tulossa jatkoa maakunnallisen hankkeen kautta. Päijät- Hämeessä palvelujen kehittämistä jatketaan osaltaan Kyllikki kyläkouluista 14

15 monipalvelukeskuksia hankkeella. Käytännössä ainoastaan Varsinais-Suomessa toiminnalle ei ole tiedossa jatkoa. Ongelmat hankkeen toteutuksessa Hankkeen suurin ongelma oli sen lyhyt kesto, mikä tulee ilmi tästä raportista monin paikoin. Aikataulu oli toki tiedossa hanketta suunniteltaessa, mutta sen vaikutukset olivat ennakoitua suuremmat. Tyynen kohdalla vaikutuksia tehostaa se, ettei suunniteltua hoivahankkeen jatkoa pystytty varmistamaan yhteisellä RAY:n rahoittamalla hankkeella. Monet Vertti-asiamiehet totesivat, että infran kehittämiskysymykset, varsinkin laajempaa yhteistyötä vaativat, alkoivat kiinnostaa kyliä vasta hankkeen loppumetreillä. Kyläasiamiehet ovat kirjanneet itse kokemansa ongelmat raporttikoosteisiin, jotka löytyvät osasta 2. OSA 2 Tämä osa sisältää maakuntakohtaiset arviot hankkeen toiminnasta ja tuloksista. (Alkuperäisessä loppuraportissa on mukana kyläasiamiesten itse tekemät koosteet, joissa on paljon yksityiskohtaisempaa tietoa.) 15

16 Itä-Uusimaa/ Vertti Taustaa Itä-Uudenmaan Kylät ry on perustettu v. 2000, kylätoiminta maakunnassa on melko nuorta ja järjestäytymätöntä. Tästä johtuen kyläasiamiehellä oli vaikeuksia saada kyliä innostumaan laajaa yhteistyötä ja pitkäjänteisyyttä vaativista kehittämistoimenpiteistä. Kyläasiamies oli vanha yhteenliittymän työntekijä, hän toimi ennen Verttiä Kylätaloushankkeessa. Täysin kaksikielisenä hän pystyi hyvin palvelemaan alueensa kaikkia kyliä, ja toimi tarvittaessa tulkkina myös hankehenkilökunnan apuna. Keskeinen toiminta Kyläyhdistysten rekisteröiminen ja kyläsuunnittelun kehittäminen (jota tehtiin yhteistyössä Liv i byn -hankkeen kyläsuunnittelijan kanssa) vaativat vielä paljon työtä hankkeen aikana ja tulevaisuudessa. Vesiosuuskuntien perustaminen oli aihe, joka kiinnosti kyliä ja työllisti kyläasiamiestä. Porvoon vesiensuojeluyhdistyksen ja kuntien kanssa järjestettiin jätevesi-iltoja, joissa kyläasiamies kannusti kyliä yhteisten jv-puhdistamojen rakentamiseen; mutta ne herättivät ennakkoluuloja ja tiettävästi hankkeen aikana ei perustettu yhtään yhteispuhdistamoa. Kyläasiamies koulutti itsensä hankkeen aikana jätevesineuvojaksi. Kyläasiamies osallistui myös Lapinjärven kunnan laajakaistahankkeeseen tiedottamalla siitä kyliin ja aktivoimalla niitä mukaan hankkeeseen. Saavutetut tavoitteet Kylätilaisuuksissa korostettiin kylätoiminnan merkitystä vesi- ja jätevesihuollon kehittämisessä. Vesiosuuskuntien toimintavalmiuksia edistettiin, ja niitä laitettiin kaksi alulle hankkeen aikana. Yksi uusi kyläyhdistys perustettiin (Svartån kyläyhdistys). Kyliin jaettiin tietoa eri rahoitusmahdollisuuksista, joita yhdistykset voivat hakea. Kylässuunnittelijan kanssa tehtiin yhteistyötä, jotta kylien systemaattista suunnittelua saataisiin parannettua. Maakunnassa asetettujen tavoitteiden toteutuminen: Tavoitteena oli kyläyhdistysten toimintavalmiuksien ja rekisteröitymisen edistäminen, mikä jossain määrin toteutui. Aktiivisia kyliä löytyi oletettua vähemmän (tavoitteissa 20 kylässä vesihuoltotilaisuuksia, toteutui 9 tilaisuutta). Lisäksi oletettiin, että kylistä löytyisi tarpeita kevyen liikenteen väylille ja paremmille tietoliikenneyhteyksille, mutta sellaisia ei ilmaantunut. (Lapinlahden valokuituhanke oli kuntavetoinen hanke, ei kylistä peräisin.) 16

17 Kymenlaakso / Vertti Taustaa Kyläasiamies on Kymenlaakson Kylät ry:n vanha työntekijä, joka työskenteli ennen Verttiä Kylätalous-hankkeessa. Tästä johtuen hänellä oli erittäin hyvät lähtökohdat, alueen ja kylätoiminnan vankka tuntemus. Vanhojen kyläasiamiesten toiminnassa oli oleellisesti mukana yleinen kylätoiminnan kehittäminen (esim. kyläsuunnittelun edistäminen), sillä kylistä oli totuttu ottamaan heihin yhteyttä monenlaisissa asioissa. Kymenlaaksossa kylien yhteenliittymän ja toimintaryhmien välinen yhteistyö on perinteisesti tiivistä, mikä näkyy tässäkin hankkeessa tilaisuuksien yhteisjärjestelyissä ja kyläasiamiehen osallistumisena toimintaryhmien ohjelmatyöhön. Kyläasiamies oli mukana myös te-keskuksen maaseutuohjelmatyössä. Keskeinen toiminta Kymenlaaksossa Vertti-hanke on ollut mukana järjestämässä erittäin monia tilaisuuksia, ja kylien infrastruktuuriasiat ovat saaneet näin laajaa näkyvyyttä. Ilman laajaa yhteistyötä näin suuri tilaisuuksien määrä ei olisi ollut mahdollinen. (Itse järjestetyksi mainittu Kylätalousseminaarikin oli yhteistyötä SYTYn Kylätalous-hankkeen jatkon kanssa.) Suuri osa tilaisuuksista keskittyi haja-asutusalueiden vesihuoltoon (kuten muissakin Vertti-maakunnissa). Erityisesti kuitenkin mainittakoon tonttiasiamieskoulutukset ja yksityistietilaisuus, joiden kautta on edistetty kylätalkkaritoimintaa ja tieisännöintiasiaa. Kyläasiamies suoritti itse hankkeen aikana tieisännöintikoulutuksen, ja välitti siitä tietoa mm. muille kyläasiamiehille. Lomakkeesta ei käy ilmi, että kyläasiamies järjesti yhteistyössä Etelä-Karjalan Tyyne-asiamiehen kanssa hankkeen opintoretken Kymenlaaksoon ja Etelä-Karjalaan. Vertin päätyttyä kyläasiamies jatkaa toisessa hankkeessa, jonka myötä tiedotustyö jätevesiasioissa jatkuu. Saavutetut tavoitteet Tilaisuuksissa ja tiedottamisessa on välitetty kylille hyviä käytäntöjä liittyen mm. jätevesihuoltoon, vesiosuuskuntiin ja yksityisteiden kunnossapitoon. Hankkeen tuloksena on perustettu kaksi viemäriosuuskuntaa. Yhteistyötä on kehitetty sekä kylien välillä (Anjalankoskelle perustettu 12 kylän yhteenliittymä) että kuntien ja niiden kylien välillä (kunnat osallistuivat jätevesi-iltoihin). Hankkeen aikana on myös edistetty kylätoimintaa: perustettu yksi kyläyhdistys ja avustettu kyläsuunnittelussa. Vertti sai kiitettävästi julkisuutta Kymenlaakson lehdissä. 17

18 Maakunnassa asetettujen tavoitteiden toteutuminen: Toteutuneita tavoitteita olivat mm. vesiosuuskuntien perustamisessa neuvominen ja kevyen liikenteen väylien rakentamisen hyvien käytäntöjen välittämien. Etukäteen oli oletettu, että kylistä mahdollisesti löytyisi tarpeita rakentaa kevyemmällä tekniikalla kevyen liikenteen reittejä, mutta sellaisia ei ilmaantunut. Myöskään aiotulle jäteneuvonnalle ei ollut kysyntää. Kylien jätevesitilaisuuksia oli suunniteltu järjestettävän yksi joka kunnassa (eli 12), niitä toteutui 8. Tavoitteena oli myös aktivoida talkoita tienvarsien, rantojen ja levähdyspaikkojen siivoamiseksi n. 12 kylässä, mutta ilmeisesti resurssit eivät riittäneet tähän vaan niitä tarvittiin muihin hankkeen aikana ilmaantuneisiin tarpeisiin. Pohjanmaa/ Vertti Taustaa Maakunta poikkesi muista ruotsinkielisyytensä vuoksi. Svenska Österbottens Byar rf:n toiminta ei ulotu maakunnan suomenkieliseen seutukuntaan, Kyrönmaalle. Tosin Kyrönmaan toimintaryhmän kanssa tehdään jonkin verran yhteistyötä. Ehkä kielimuurin takia maakunnassa on totuttu toimimaan varsin itsenäisesti, ja hankkeessa yhteydenpito kyläasiamiehen ja koordinointihankkeen välillä oli vähäisempää, kuin muissa maakunnissa. Toinen muista maakunnista poikkeava seikka oli yhteistyö Ruotsin rannikkoseudun Västerbottenin kanssa. Kyläasiamies jatkanee työtään kylien jätevesineuvonnan parissa, mikäli sille löytyy hankerahoitus. Keskeinen toiminta Pohjanmaalla on meneillään menestyksellisiä hankkeita tietoliikenneyhteyksien kehittämiseksi eli valokuituverkkojen rakentamiseksi. Tämä näkyi jonkin verran myös kyläasiamiehen toiminnassa, mutta enimmäkseen hänkin keskittyi jätevesiasioihin. Vertti-aiheisia kyläiltoja järjestettiin ainakin viidessä kylässä. Kyläasiamies järjesti Pohjanmaalle hankkeen viimeisen opintomatkan. Yhteistyötä tehtiin mm. seuraavien tahojen kanssa: toimintaryhmä Studiefrämjandet i Österbotteb rf, jätevesistä vastaavat kuntien viranomaiset, ympäristökeskuksen Närpiönjokihanke ja Luodon-Öjanjärven ymäristöhanke, Liv i landet-projekti, Öjan kyläprojekti, Alavetelin kylän laajakaistahanke, SÖB:in hanke Byplan 2005, Westweb, Närpiön Vesi, Svenska Studiecentralen, Kontaktnätet Västerbotten ja Kungälv ByNet Ruotsissa sekä hankkeen yhteistyöyritykset KWH-Pipe ja FANN. 18

19 Saavutetut tavoitteet Jätevesitietoa vietiin kyliin, ja kokemuksia yhteispuhdistamoista välitettiin Ruotsin puolelta Pohjanmaalle. Kylätoimintaa kehitettiin monin tavoin, ja kaksi kylää päätti aloittaa kyläsuunnitelman teon. Kaksi kylää rakensi hankkeen aikana valokuituverkkoa, ja 11 kylässä se on suunnitteilla. Kylien yhteenliittymä kehitti yhteistyötään mm. ruotsalaisen vastaavan yhdistyksen kanssa. Maakunnassa asetettujen tavoitteiden toteutuminen: Tavoitteena oli viedä kyliin tietoa uudesta jätevesiasetuksesta ja aktivoida noin 20 kylässä kyläläiset tekemään yhteistyönä asetuksen edellyttämät kiinteistökohtaiset jätevesiselvitykset. Tiedottaminen toteutui, mutta jätevesiselvityksiä ei hankkeen puitteissa laadittu. Toisena tavoitteena oli, että kylissä selvitetään mahdollisuuksia yhteisten pienpuhdistamojen rakentamiseen ja jätevedenpuhdistusjärjestelmien yhteishankintoihin. Kiinnostusta yhteispuhdistamoihin syntyikin, varsinkin hankeen loppuvaiheessa, ja hyviä kokemuksia välitettiin, mutta yhtään ei (ilmeisesti) ehditty toteuttaa. Tarkoituksena oli levittää tietoa kompostikäymälöiden eduista sekä niiden rakentamisesta ja huoltamisesta varsinkin kesäasukkaille, mutta tästä ei ole mainintaa raporteissa. Valokuituverkoista tiedotettiin edelleen, myös maakunnan ulkopuolelle, tavoitteena oli aktivoida noin 20 uutta kylää verkon suunnitteluun. Satakunta / Vertti Taustaa Helmikuussa hankkeen aloittanut kyläasiamies jätti tehtävänsä huhtikuun puolivälissä. SataKylät oli ilman hanketyöntekijää kuukauden, ja uusi työntekijä, joka ei juurikaan entuudestaan tuntenut maakunnan kylätoimintaa, aloitti työnsä. (Tässä yhteenvedossa on yhdistetty molempien kyläasiamiesten toiminta.) Tehokas työaika jäi siis lyhyeksi, ja kyläasiamiehen yhteistyöverkosto ei ollut yhtä kehittynyt ja vakiintunut, kuin useimmissa muissa Vertti-maakunnissa. Työnsä ohessa kyläasiamies osallistui aktiivisesti oman kylänsä yhdistyksen toimintaan. Keskeinen toiminta Jo hankkeen alussa SataKylien nettisivulla tiedotettiin hankkeesta ja lähetettiin tiedotekirjeet kyliin ja kyläkysely. Kyselyyn saatiin palautetta noin 130 yhdistykseltä, joista 57 halusi Vertti- 19

20 kyläasiamiehen yhteydenottoa; näille lähetettiin tiedustelu tapaamisajankohdasta, muutamat vastasivat, ja kyläasiamies vieraili näissä kylissä. Toiminta painottui vahvasti jätevesi-iltoihin, joita kyläasiamies järjesti useita lähes omin voimin. Tilaisuuksiin saatiin mukaan asiantuntemusta kuntien virkamiehiltä ja hankkeen yhteistyöyrityksistä. Kyläsuunnittelun yms. kylätoiminnan kehittäminen jäi vähäiseksi ilmeisesti siksi, että maakunnassa toimii myös Satakuntaliiton kyläasiamies, jonka tehtävänkuvaan em. toiminta kuuluu. Ensimmäinen kyläasiamies osallistui myös Säkylään suuntautuneen hankeopintoretken järjestelyihin. Saavutetut tavoitteet Hyvistä käytännöistä kerrottiin jätevesi-illoissa (ainakin yhdessä myös mökkiläiset mukana!) ja vesiosuuskuntien perustamisesta kiinnostuneille välitettiin Uudenmaan ympäristökeskuksen Vesiosuuskunnan ABC-opasta. Hankkeen aikana Köyliön Kepolan ja Ristolan kylien välille rakennettiin kevyen liikenteen väylä yhteistyössä kunnan, tiehallinnon ja kyläyhdistyksien kanssa, ja Köyliön kylille asennettiin uudet jäteastiat. Maakunnassa asetettujen tavoitteiden toteutuminen: Tavoitteena oli mm. viedä kyliin tietoa uudesta jätevesiasetuksesta ja kuivakäymälöistä, mikä toteutui hyvin. Suunnitelmissa oli aktivoida kyläläisiä tekemään yhteistyönä jätevesiselvityksiä, mutta siihen ei ilmeisesti löytynyt kylistä innostusta. Oletettiin, että kylissä olisi ollut enemmän tarpeita kevyen liikenteen väylille, jolloin olisi selvitetty mahdollisuuksia polkumaisten reittien rakentamiseen. (Hankkeen alussa tuli kyselyjä kevyen liikenteen reiteistä, mutta ne eivät johtaneet toimenpiteisiin.) Yksi normaali, päällystetty kevyen liikenteen väylä rakennettiin osin kyläläisten voimin. Myös kyläraittien valaistukset oli mainittu tavoitteissa, mutta kylistä ei tullut sellaisia aloitteita. Lisäksi oli tavoitteena välittää kyliin esimerkkejä ja tietoa valokuituverkoista ja langattomista tietoliikenneyhteyksistä, mutta ilmeisesti satakuntalaiset olivat tyytyväisiä tietoliikenneyhteyksiensä tasoon, koska kysymys ei lainkaan noussut esiin. Uusimaa/ Vertti Taustaa Länsi-Uudenmaan Kylät ry sai tämän hankkeen myötä uuden kyläasiamiehen. Ennen häntä yhteenliittymän toiminta oli keskittynyt maakunnan ruotsinkieliselle alueelle, mutta Vertin aikana toimintaa laajennettiin pohjoiseen, ja yhteenliittymä sai kuusi uutta jäsenyhdistystä. Kyläasiamies myös aktivoi yhteenliittymän hallituksen jäseniä mukaan toimintaan. Kaksikielisen alueen palveleminen asetti suomenkieliselle kyläasiamiehelle erityisiä haasteita, mutta hän selvisi niistä erinomaisesti; hän kirjoitti esim. tiedotteet myös ruotsiksi sekä esiintyi tilaisuuksissa 20

21 kahdella kielellä. Kyläasiamies koulutti itseään hankkeen aikana jätevesineuvonta- ja tieisännöintiasioissa. Hän jatkaa Vertin päätyttyä yhteenliittymän palveluksessa. Keskeinen toiminta Länsi-Uudenmaan Vesi- ja Ympäristö järjesti kunnissa jätevesineuvontatilaisuuksien sarjan, josta oli kyläasiamiehelle suuri apu. Hän osallistui lähes kaikkiin tilaisuuksiin, ja kertoi niissä hankkeesta ja kylätoiminnasta. Tämän lisäksi kyläasiamies järjesti omia kyläiltoja ja kiersi ahkerasti puhumassa muiden järjestämissä tilaisuuksissa. Erikseen on mainittava Liikenneturvallisuusseminaari, joka oli ainoa laatuaan hankkeessa (ohjelma liitteenä). Saavutetut tavoitteet Mm. Jätevesitilaisuuksissa, Liikenneturvallisuusseminaarissa ja Osuuskuntaillassa esiteltiin kylissä toteutettuja hyviä käytäntöjä. Yksi tiekunta perustettiin ja vesihuoltohankkeita käynnistettiin neljässä kylässä. Kylätoimijoiden, kuntien ja viranomaisten yhteistyötä kehitettiin monella tasolla. Kolmessa kylässä aloitettiin kyläsuunnitelmien teko. Maakunnassa asetettujen tavoitteiden toteutuminen: Etukäteen todettiin, että kylätoiminta on maakunnassa nuorta, ja siksi tavoitteeksi asetettiin kuntien ja kylien välisen yhteistyön aktivoiminen sekä kylätoiminnan tunnettavuuden parantaminen maakuntahallinnon tasolla. Näissä tavoitteissa varmasti edistyttiin hyvin. Tavoitteena oli myös aktivoida ja neuvoa kyliä vesi- ja viemäriosuuskuntien perustamisessa sekä viedä kyliin tietoa uudesta jätevesiasetuksesta, tämäkin toteutui erinomaisesti. Tarkoituksena oli tehdä yhteistyötä vesistöjen kunnostushankkeiden kanssa, mutta sellaisista ei ole mainintaa yhteistyötahoissa. Oletettiin, että kylissä olisi ollut tarpeita kevyen liikenteen väylille ja uusille tietoliikenneyhteyksille, mutta sellaisia ei ilmaantunut. Tavoitteissa mainittiin myös kesäasukkaiden aktivoiminen mukaan kylätoimintaan kampanjan avulla; kampanjaa ei järjestetty, mutta kesäasukkaita tavoitettiin mm. kylien kesätapahtumissa. Varsinais-Suomi / Vertti Taustaa Kyläasiamies on yhteenliittymän vanha työntekijä, hän oli SYTYn Kylätalous-hankkeessa mukana. Hyvä kentän tuntemus ja valmis yhteistyöverkosto nopeuttivat Vertti-hankkeen alkuun pääsyä ja helpottivat työtä. Toisaalta tuttua kyläasiamiestä pyydettiin moneen mukaan, ja hänen toimenkuvansa olikin hajanaisempi kuin muilla Verteillä. Tilaisuuksia ja tiedottamista maakunnassa oli hyvin paljon. Lisäksi kyläasiamies osallistui kuuden hankkeen ohjausryhmään 21

22 ja asukaskyselyiden järjestämiseen, kirjoitti yhteenliittymälle kaksi ohjelmaa, osallistui työryhmissä kahden muun alueellisen ohjelman laatimiseen ja antoi vielä kommentit viiteen ohjelmaluonnokseen. Kylätoiminnan näkyvyydestä on hyvin huolehdittu Varsinais-Suomessa, mutta toisaalta, maakunta on varsin laaja ja kuntia on paljon, kylien aktiivisuus vaihtelee suuresti. Vertin rinnalla Varsinais-Suomessa toimi myös Tyyne-asiamies. He tekivät paljon yhteistyötä mm. kylätilaisuuksien järjestämisessä ja valmistellessaan hankkeelle opintoretken Varsinais- Suomeen. Keskeinen toiminta Osassa Varsinais-Suomea toimi aktiivinen Agendatoimiston hanke, jonka kanssa voitiin jakaa vastuuta jätevesitiedottamisesta. Kyläasiamies teki yhteistyötä monenlaisten hankkeiden kanssa ja osallistui erilaisten tilaisuuksien järjestämiseen tai puhui niissä, useimmissa tilaisuuksissa esiteltiin myös Vertin asioita. Kyläasiamies kirjoitti ahkerasti lehtiin ja esiintyi myös muissa medioissa. Kyläasiamies jatkaa työtään (osittain toimintaryhmän rahoituksella), joten Varsinais-Suomessa kylät saavat edelleen infrastruktuurineuvontaa. Saavutetut tavoitteet Hyviä käytäntöjä välitettiin Kotisivut kuntoon-koulutuksessa, kylätoimintaluennoilla Turun AMK:ssa, jätevesitilaisuuksissa ja yksityistieilloissa. Kyläasiamies osallistui kolmen hankkeen valmisteluun ja esim. kylän yhteisen viemäröinnin suunnitteluun sekä vesihuolto-osuuskunnan laajentamiskeskusteluihin; ideointia oli paljon, mutta uusia kylien hankkeita ei ehtinyt syntyä. Yksi kyläsuunnitelma valmistui, ja käynnistettiin hanketta, jossa laaditaan 9 uutta kyläsuunnitelmaa. Maakunnassa asetettujen tavoitteiden toteutuminen: Etukäteen oli asetettu kuusi tavoitetta, jotka koskivat kaivoveden laadun parantamista, sakokaivojen huoltamista, kiinteistökohtaisten jätevesiselvitysten tekemistä, kylien liikenneturvallisuusongelmien ratkaisemista, kuivakäymälöistä tiedottamista ja kyläsuunnittelun aktivointia (painotetaan infrastruktuurin kehittämistä tulevissa n. 10 kyläsuunnitelmassa). Kaksi viimeksi mainittua tavoitetta toteutuivat. Muihin aiheisiin ei ilmeisesti riittänyt resursseja, koska yleinen kylätoiminnan kehittäminen työllisti kyläasiamiestä huomattavan paljon. 22

23 ETELÄ-KARJALA / Tyyne Taustaa Maakunnassa oli jo hankkeen alkaessa hyvin toimiva yhteistyö toimintaryhmien ja Etelä- Karjalan kylien välillä. Yhteistyöstä oli paljon hyötyä kyläasiamiehelle, joka aloitti hankkeessa uutena työntekijänä. Selkeä haitta oli kylätoiminnan hataruus. Varsin harvassa kylässä oltiin loppujen lopuksi valmiita kehittämään haasteellisia uusia palveluja. Toisaalta, järjestettyihin tilaisuuksiin osallistuttiin aktiivisesti ja uudesta tiedota oltiin kiinnostuneita. Tästä voi päätellä, että Etelä-Karjalassa prosessi on kuitenkin saatu hyvään alkuun. Lainaus raporttilomakkeesta: Tähän raporttilomakkeeseen on mahdotonta kertoa mitä kaikkea hankkeen aikana saavutettiin. Käsitin, että raportoidaan ne asiat, jotka oikeasti on saatu aikaan. Vuodessa on asioissa menty hurjasti eteenpäin. Ainakin meillä täällä Etelä-Karjalassa kylätoiminnan tunnettavuus on lisääntynyt valtavasti. On luotu kontakteja eri toimijoihin ja yhteistyötä viritelty (niin kuin kohdasta yhteistyö huomaa). On kuitenkin suhteellisen vähän asioita, jotka voi raportoida valmiina Keskeinen toiminta Kyläasiamies oli hoiva-alan osaaja, jonka asiantuntemusta käytettiin jonkin verran myös koordinaatiohankkeessa. Omalla alueellaan hän tiedotti tehokkaasti ja kiersi sekä kunnissa, että kylissä puhumassa. Maakunnan muiden hankkeiden kanssa tehtiin yhteistyötä, joka oli varsin laajaa. Yhteistyössä oli mukana myös muita kuin hoiva-alan toimijoita. Kyläasiamies oli aktiivinen myös Vertti osion tiedottamisessa. Saavutetut tavoitteet Ainoana maakuntana Etelä-karjalassa tehtiin maakunnallinen jatkohankehakemus nimenomaan hoivahankkeen jatkamiseksi. Maakuntaan syntyi ainakin yksi hoiva-alan yritys, yksi uusi vesiosuuskunta ja tietoisuus työosuuskunnista lisääntyi. 23

24 PIRKANMAA/ Tyyne Taustaa Pirkanmaa on suuri maakunta, jossa oli meneillään myös runsaasti hoivaan liittyviä hankkeita. Tyyne kyläasiamiehen lisäksi maakunnassa toimi toinenkin kyläasiamies, mutta henkilövaihdokset tässä tehtävässä vaikeuttivat yhteistyötä. Erityisesti Pirkanmaalla hankkeen lyhyt kesto oli suuri ongelma, sillä työtä oli todella paljon. Onneksi toimintaa oli esiselvityshankkeen aikana ehditty jo käynnistää kahdessa kunnassa, näissä saavutetut tulokset osoittavat hiukan sitä, mihin pidemmässä hankkeessa olisi päästy. Ominaista Pirkanmaan Tyyne toiminnalle on suuri yhteistyötahojen määrä sekä seutukunnalliset tukiryhmät. Ne ovat osoituksena työntekijän yhteistyöhakuisesta työotteesta, mutta myös alueen laajasta toimijakentästä. Useat kunnat suhtautuivat hankkeeseen positiivisesti, tämäkin oli omiaan edistämään yhteistyötä ja vahvistamaan syntyneitä verkostoja. Keskeinen toiminta Toiminnan ytimenä olivat seutukunnat ja kunnat, joiden kautta lähestyttiin kyliä. Työmäärä ja alueen koko huomioiden tämä oli varmasti viisas lähestymistapa. Se myös näkyy hankkeen tuloksissa, Pirkanmaalla edistyttiin ehkä kaikkein parhaiten juuri yhteistyöverkostojen luomisessa. Pirkanmaalla järjestettiin myös käytännön koulutuksia, joiden tuloksina syntyi uusia yrityksiä ja työpaikkoja. Näin saatiin alkuun toimintatapa, joka toivottavasti jatkuu osin omalla painollaan, kuntien aloitteellisuudesta riippuen. Saavutetut tavoitteet Äetsään syntyi viisi uutta yhden työntekijän yritystä, jotka verkottuivat yhteisen aputoiminimen alle, yhteensä uusia yrityksiä syntyi kuusi. Hankkeen yhtenä tavoitteena oli hoiva-alan verkostojen kehittäminen. Äetsän kuntatilaisuuden pohjalta koottiin koulutusryhmä, joka jo koulutusvaiheessa verkostoitui kuntaan ja myöhemmin yhteistyötä rakennettiin seudulliseen toimijatahoon SASPE kuntayhtymä sekä TE- keskuksen palvelupisteen tarjoamiin palveluihin ja paikalliseen toimintaryhmään. Tyyne kyläasiamies osallistui myös aktiivisesti Pirkan kylien toimintaan ja onnistui vahvistamaan kyläasiamiehen roolia omalla toiminnallaan. Pirkan kylät onkin palkkaamassa ELMA rahoituksella uutta kyläasiamiestä tehtävää jatkamaan Hannele Kortesojan siirtyessä muihin tehtäviin. 24

25 PÄIJÄT-HÄME/ Tyyne Taustaa Päijät-Hämeessä toimi Tyyne työntekijän lisäksi myös pitkäaikainen kyläasiamies Elina Leppänen, josta oli paljon apua, kun uutta työntekijää perehdytettiin kylätoimintaan. Elina myös toteutti osittain Vertti osiota ja osallistui joihinkin hankkeen koulutuksiin. Toimintaympäristönä Päijät-Häme ei ollut kovin helppo, sillä kuten esiselvityksessä kävi ilmi, ei maakunnassa ole kovin paljon hoiva-alaan liittyviä hankkeita eikä siis kovin laajaa yhteistyöverkostoakaan. Joidenkin alueen kuntien viranhaltijat suhtautuivat ainakin hankkeen aluksi välinpitämättömästi, jopa kielteisesti yhteydenottoihin. Kuntien osallistuminen palvelujen kehittämiseen on kylienkin kannalta merkittävää, jo pelkkä positiivinen ja kannustava suhtautuminen kunnan taholta riittää usein vahvistamaan kylien omatoimisuutta. Keskeinen toiminta Hankkeessa järjestettiin kuntakohtaisia tiedotus- ja suunnittelutilaisuuksia ja niiden sekä muiden yhteydenottojen perusteella myös kylätilaisuuksia. Työntekijän substanssiosaaminen oli hyvä tausta, kun yksittäisten henkilöiden yhteydenottoja oli runsaasti, ja heitä opastettiin tarpeen mukaan eteenpäin, koulutuksiin, yhteistyöverkostoihin tai työosuuskuntiin. Päijät-Hämeessä kyläasiamiehen toiminta painottui tiedottamisen lisäksi koulutuksiin, joita järjestettiin aktiivisesti eri tasoilla ja eri yhteistyökumppanien kanssa. Alan muiden hankkeiden vähäisyydestä johtuen tällä oli suuri merkitys. Saavutetut tavoitteet Padasjoen Auttoisille syntyi uusi hoiva-alan yritys, joka tuottaa siivouspalveluja myös paikalliselle mökkivuokrausyritykselle. Raportissa mainitaan myös useampia sivutoimisia, esim. osuuskuntien kautta työllistyneitä. Hollolan 4H pystyy nykyään työllistämään yhden kokopäiväisen ja useampia sivutoimisia työntekijöitä. N. kaksi kuukautta kylätalkkarikoulutuksen päättymisen jälkeen tein soittokierroksen, jossa kyselin kuulumisia koulutukseen osallistuneilta. Tulokset olivat positiivisia; Neljästätoista kurssilaisesta seitsemällä eli puolella oli jonkinlainen toiminta jo alkanut tai vahvasti suunnitteilla. Yksi on jo yrityksen perustanut, yksi kehittänyt entistä yritystoimintaansa, neljällä heistä oli selvät suunnitelmat yrityksen perustamista varten ja yksi aloittanut toimimaan kyläyhdistyksen puitteissa. 25

26 VARSINAIS-SUOMI/ Tyyne Taustaa Ennakkosuunnitelmista poiketen Kanta-Hämeeseen ei päällekkäisistä hankkeista johtuen katsottu tarvittavan Tyyne kyläasiamiestä. Vapautuva resurssi haluttiin kohdentaa Varsinais- Suomeen, jossa tuntui olevan tarvetta lisäresurssille. Maakunnallisten yhteenliittymien tasapuolisen kohtelun takaamiseksi palkattiin Tyyne työntekijä Johanna Pakola suoraan Suomen Kylätoiminta ry:n palvelukseen ja hänen toimipaikkansa oli verkostoyksikön tiloissa Turussa. Varsinais-Suomen Tyyne kyläasiamiehen työssäoloaika jäi varsi n lyhyeksi, sillä hän oli aluksi osa-aikainen ja jäi hankeen loppuvaiheessa sairauslomalle. Tästä johtuen myös loppuyhteenveto on varsin suppea. Keskeinen toiminta Tyyne hanke toimi Varsinais-Suomessa paljon saaristossa ja muista maakunnista poiketen tehtiin runsaasti palvelukyselyjä ja selvityksiä. Toinen painopiste oli yrityksen perustamiseen liittyvä neuvontatyö, jota tehtiin todella paljon. Kylät eivät olleet kovinkaan kiinnostuneita hoivapalvelujen käynnistämisestä, mutta yritysmuotoinen palvelutuotanto kiinnosti sitäkin enemmän. Maakunnan kyläasiamiehet tekivät paljon yhteistyötä ja ottivat esiin tarvittaessa myös toistensa aihealueita. Tiedottaminen oli tehokasta, mutta hakkeen lyhyt toteutusaika haittasi käytännön toimenpiteiden toteutumista. Saavutetut tavoitteet Yhteistä palvelunumeroa mietittiin useammallakin alueella, mutta ohjelmakauden päättyminen ja katkos rahoituksessa/haussa siirsi poikkeuksetta ajatuksia tulevaisuuteen. Pohja tuolle työlle on jo luotu ja hankehakemusia/toimintamalleja on jo suunniteltu. Yhteistyö yli kuntarajojen on takunnut osittain siksi, että kunnissa usein vallalla eri käytäntöjä. Mm palvelusetelit työllistävät toisissa kunnissa yrittäjiä hyvin, mutta kaikissa kunnissa ne eivät ole käytössä. Yrittäjät eriarvoisessa lähtöasemassa, kun toisten tilauskanta saattaa muodostua suoraan kunnan kautta ja toisilla tähän ei ollenkaan mahdollista 26