Jenni Ahlroth & Markus Pöllänen. Liikenneturvallisuus. Opetusmoniste

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Jenni Ahlroth & Markus Pöllänen. Liikenneturvallisuus. Opetusmoniste"

Transkriptio

1 Jenni Ahlroth & Markus Pöllänen Liikenneturvallisuus Opetusmoniste

2

3 Tampereen teknillinen yliopisto Tampere University of Technology Jenni Ahlroth & Markus Pöllänen Liikenneturvallisuus Opetusmoniste Tampereen teknillinen yliopisto. Liikenteen tutkimuskeskus Verne Tampere 2011

4 ISBN (PDF)

5 ALKUSANAT Liikenneturvallisuus liittyy kaikkien ihmisten arkipäivään, ja turvallinen liikenne on osa hyvää elinympäristöä. Liikenneturvallisuus liittyy myös monien työtehtäviin, joko suoraan liikenneturvallisuuden asiantuntijana ja kehittäjänä esimerkiksi maankäytön ja liikenneympäristön suunnittelutehtävissä, ajoneuvojen turvallisuuden kehittäjinä ja ylläpitäjinä, vuorovaikutus- ja tiedottamistyössä tai välillisesti vaikkapa työhön liittyvien liikkumistarpeiden kautta tai liikenneturvallisuuden puutteiden synnyttäessä työtehtäviä, kuten poliisilla ja vakuutusyhtiöillä. Eri tehtävissä toimivilla asiantuntijoilla on kuitenkin vain harvoin liikenneturvallisuuden opintoja tai laajaa tietämystä tukenaan liikenneturvallisuuteen liittyvissä tehtävissä aloittaessaan. Työssä oppiminen ja tiedon siirtyminen kokeneimmilta ovatkin tyypillisiä tapoja perehtyä liikenneturvallisuuteen. Tämän kirjan tavoitteena on tukea perehtymistä ja samalla pysyvää toimimista liikenneturvallisuustehtävissä. Nykyisin tieto on usein sirpaleista, eikä kokonaiskuvan synnyttäminen ole helppoa. Tämän vuoksi tavoitteena onkin esittää liikenneturvallisuuden perusasiat tiiviisti ja selkeästi. Samalla materiaali palvelee myös alan perusoppikirjana. Oppikirjan laatimisessa on osaltaan hyödynnetty Tampereen teknillisellä yliopistolla aiemmin tuotettuja opetusmonisteita ja tutkimuksia, joissa liikenneturvallisuutta on käsitelty omista näkökulmistaan. Nämä on kuvattu erikseen lähdeluettelon alussa. Tämä on liikenneturvallisuus-oppikirjan 1. painos, johon on koottu liikenneturvallisuuteen liittyvä olemassa olevaa tietämystä eri lähteistä. Tämä ensimmäinen oppikirjan versio nojautuu monelta osin TTY:llä liikenneturvallisuuden opintojaksolla käytettyihin materiaaleihin. Tavoitteena on jatkaa tämän oppikirjan perustan vahvistamista täydentämällä jatkossa uusimpia tutkimustuloksia ja näkemyksiä tähän teokseen, jotta kirja voi toimia sille ajatellussa tehtävässään: luomalla ja ylläpitämällä tietopohjaa liikenneturvallisuuteen liittyvissä eri asiantuntijatehtävissä toimiville. Oppikirjan tuottamista on tukenut Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi. Haluan esittää kiitokset sekä Trafille että oppikirjan tekijöille Jenni Ahlrothille ja Markus Pölläselle. Tampereella lokakuussa 2011 Jorma Mäntynen Liikenne- ja kuljetustekniikan professori

6

7 SISÄLLYS 1 Liikenneturvallisuuden merkitys Liikenneturvallisuus eri liikennemuodoissa Tieliikenne Rautatieliikenne Rautatieliikenteen turvallisuustyö ja riskitekijät Suomessa Turvallisuus Euroopan laajuisella rautatieverkolla Liikenteenohjaus- ja turvajärjestelmät Suomessa Tasoristeysten turvallisuus Suomessa Meriliikenne Merenkulun turvallisuustekijät Suomessa Turvajärjestelmät Turvallisuuden osa-alueet Lentoliikenne Turvallisuus lentoliikenteessä Onnettomuuksien kehitys Lentorahdin turvallisuus Turvatarkastukset Turvallisuuden vaikutus lentoliikenteen kysyntään Liikenneturvallisuuden mittaaminen ja tunnusluvut Liikenneturvallisuuteen liittyviä käsitteitä Turvallisuuteen liittyvä tilastointi Tieliikenne Rautatieliikenne Meriliikenne Lentoliikenne Muut tilastot Onnettomuustilastojen yhteensopivuus Tilastointieroja eri maiden välillä Onnettomuus- ja turvallisuustutkinta Turvallisuuden mittarit Onnettomuuksien ja uhrien lukumäärä Liikenneturvallisuuden kuutio Konfliktit Koettu turvallisuus Muut indikaattorit Liikenneonnettomuuksien arvottaminen Liikenneturvallisuus ilmiönä Liikenneturvallisuusteoriat Kohtalonusko Onnettomuusalttiusteoria Syysuhdeteoria Järjestelmäteoria Käyttäytymisteoria Onnettomuusmallit Selitysmallit... 65

8 4.2.2 Ennustemallit Haddonin matriisi Liikenneturvallisuustoimien kolme E:tä Ihmisten käyttäytyminen ja liikenneturvallisuus Liikennepsykologian tarkastelunäkökulma Liikenneasenteet ja niiden muodostuminen Liikennekäyttäytymistä ohjaavat tekijät Liikennekäyttäytymisen oppiminen Kuljettajan toiminta ajotilanteessa Liikenteessä vaikuttavat yksilölliset erot Sukupuoli Ikä Päihteet Väsymys Tieliikenteen turvallisuus ennen ja nyt Ensimmäiset moottoriajoneuvoliikenteen onnettomuudet Tieliikenteen turvallisuuden taustatekijöiden kehitys Suomessa Väestö, matkustuskäyttäytyminen ja muuttoliike Kansantalous Liikkumisen kustannukset Liikenneinfrastruktuuri Järjestelmän säätely ja ohjaus Ajoneuvokanta Liikennekäyttäytyminen Liikenne- ja kuljetussuorite Tekniikan rooli Tieliikenteen turvallisuuden kehitys Suomessa Vuosikymmenten trendit Onnettomuusmäärän kehitys ikäryhmittäin Onnettomuusmäärän kehitys sukupuolittain Onnettomuusmäärän kehitys tienkäyttäjäryhmittäin Onnettomuuksien ominaispiirteitä Tieliikenteen turvallisuustilanne kansainvälisesti Liikenneturvallisuus yhteisenä vastuuna Liikenneturvallisuusstrategiat ja -tavoitteet Tieliikenne Muut liikennemuodot Toimijat ja vastuu Tieliikenne Rautatieliikenne Meriliikenne Lentoliikenne Tieliikenteen turvallisuuden kehittämistoimenpiteitä Liikenneympäristö ja infrastruktuuri Tienkäyttäjä Liikenneturvallisuusvalistus Liikenneturvallisuuskampanjat Ajokoulutus

9 8.2.4 Uudelleenkoulutus Ensiapukoulutus Ajoneuvo ja turvavarusteet Aktiivinen turvallisuusjärjestelmä Passiivinen turvallisuusjärjestelmä Jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden turvavarusteet Järjestelmän säätely ja valvonta Ylinopeudet Alkoholi Turvavarusteet Ajo-oikeus Rangaistuspistejärjestelmä Jalankulku ja pyöräily Hyvä kokonaissuunnittelu Liikenteen rauhoittaminen Suojateiden parantaminen Pyöräilyn selkeyttäminen Jalankulun ja pyöräilyn lisääminen Kasvatus ja markkinointi Liikenneturvallisuustiedot Liikenneonnettomuustilastot Altistumistiedot Turvallisuusindikaattorit Syvälliset onnettomuustiedot Toimenpiteen valinta Liikenneturvallisuuden tutkiminen Kirjallisuuteen pohjautuvat tutkimukset Onnettomuustilastoihin pohjautuvat tutkimukset Vaikutustutkimukset Tapaustutkimukset Liikennetilanteisiin kohdistuvat tutkimukset Tienkäyttäjiin kohdistuvat tutkimukset Onnettomuusmallit ja -teoriat Lähteet

10

11 1 Liikenneturvallisuuden merkitys Turvallisuus on eräs liikennejärjestelmän ominaisuus ja arvo, ja samalla liikenneturvallisuus on yksi liikennejärjestelmätyön ja -politiikan tavoite. Liikenneturvallisuuden voidaankin nähdä olevan yksi kilpailevista tavoitealueista, joiden suhteen liikennejärjestelmää pyritään kehittämään. Liikenneturvallisuus voi tukea muita tavoitealueita, joita ovat mm. sujuvuus, saavutettavuus, matka-aika, alueellinen kilpailukyky, ympäristö- ja terveysvaikutukset sekä tasapuolisuus, tai olla näiden kanssa ristiriidassa. Parhaimmillaan eri tavoitteet ohjaavat kehittämistä samaan suuntaan (esimerkkinä vaikkapa parempi liikenteen sujuvuus, alhaisemmat ympäristövaikutukset ja parempi liikenneturvallisuustaso), mutta toisinaan näiden välillä on selvää vastakkainasettelua (esimerkiksi nopeusrajoitukset, matka-ajat ja liikenneturvallisuus). Suomessa käsite liikenneturvallisuus mielletään perinteisesti ensisijassa tieliikenteen turvallisuudeksi. Tässä oppikirjassa lähtökohtana on, että liikenneturvallisuus viittaa kaikkien liikennemuotojen turvallisuuteen. Eri liikennemuotojen turvallisuuden yleispiirteitä tarkastellaan luvussa 2, ja liikennemuodoista turvattominta, tieliikennettä erikseen laajemmin luvuissa 6 ja 8. Eri liikennemuodoissa turvallisuus on loppujen lopuksi samankaltainen ilmiö; ihmisen toiminta korostuu, oli järjestelmä kuinka pitkälle teknisesti varmistettu ja lainsäädännöllä rajattu. Luvuissa 3 ja 4 kuvataankin liikenneturvallisuutta yleisellä tasolla, joskin esimerkkeinä korostuvat yleensä tieliikenteen tapaukset. Ihmisen toiminnan korostuminen tuo tarpeen tarkastella liikennejärjestelmää ihmisten käyttäytymisen ja liikennepsykologian näkökulmasta, johon keskitytään erityisesti luvussa 5. Koko liikennejärjestelmän turvallisuutta tarkasteltaessa on mahdollista valita ainakin kaksi toisistaan poikkeavaa näkökulmaa. Ensinnäkin voidaan pohtia sitä, miten liikkumisja kuljetustarpeet hoidetaan turvallisesti. Eri liikennemuotojen turvallisuus poikkeaa selvästi toisistaan, jos tarkastellaan syntyviä onnettomuuksia suhteessa suoritteeseen (kuva 1.1) tai eri kulkutapojen käyttäjinä kulutettuun aikaan (kuva 1.2). Lähteestä ja siinä käytettävissä olleen tilastomateriaalin puutteista johtuen kuvissa ei esitetä vesiliikenteen turvallisuutta. Analysoitaessa turvallisuutta suhteessa aikaan (henkilötunnit) hitaiden kulkumuotojen turvallisuustilanne, erityisesti jalankulun ja pyöräilyn, on parempi kuin suoritetta (henkilökilometrejä) kohden tarkasteltaessa. Huomionarvoista on, että matkaketjuja tarkasteltaessa esimerkiksi lähijunaliikenteessä liityntäliikenne nostaa huomattavasti kokonaisriskiä; jos junamatkaan liittyy jalankulkua 10 prosenttia koko matkan pituudesta, matkan kokonaisriski kasvaa lähes kymmenkertaiseksi pelkkään junamatkaan verrattuna (Peltola & Aittoniemi 2008). 9

12 Kuolleet / 100 milj. henkilökm Kuva 1.1. Eri liikennemuodoissa kuolleiden määrä suhteessa suoritteeseen ja (Peltola & Aittoniemi 2008) Kuolleet / 100 milj. henkilötuntia Kuva 1.2. Eri liikennemuodoissa kuolleiden määrä suhteessa henkilötunteihin ja (Peltola & Aittoniemi 2008) Liikennejärjestelmän turvallisuuden kannalta tulee pohdittavaksi, kuinka syntyvä liikennesuorite voidaan toteuttaa tarkoituksenmukaisella ja mahdollisimman turvallisella tavalla. Eräs esimerkki tästä on talven huonoissa keliolosuhteissa viestitettävä käytä mahdollisuuksien mukaan julkista liikennettä ja jos mahdollista, siirrä matkasi toiseen ajankohtaan. Ennen tarkoituksenmukaisen liikennemuodon valintaa tulisi kuitenkin 10

13 vielä pohtia, tarvitaanko kyseistä matkaa ja sen synnyttämää liikennesuoritetta ylipäätään, vai voisiko liikkumistarpeen taustalla olevan tarpeen (esimerkiksi asiointimatkan pankkiin tai työmatkan) korvata vaikkapa verkkopalvelun tai etätyöskentelyn avulla. Toinen näkökulma liikennejärjestelmän turvallisuuteen on eri liikennemuotojen turvallisuuskäsitysten, -menetelmien, -strategioiden ja -ohjelmien sekä -tilanteen vertailu keskenään. Eri liikennemuotojen turvallisuutta vertailemalla ja ymmärtämällä voidaan tehdä oivalluksia, joista erityisesti heikommin vertailussa menestyvät voivat löytää uusia toimintatapoja. Tieliikenteessä vuonna 1997 lanseerattu nollavisio on puhuttanut paljon, kun taas muissa liikennemuodoissa se on lähtökohtainen ajattelutapa (kenenkään ei tarvitse kuolla tai loukkaantua vakavasti) liikenneturvallisuuteen. Vertailuasetelma on mielenkiintoinen myös liikenneturvallisuuden ja työturvallisuuden välillä: työturvallisuutta on parannettu menestyksekkäästi ja nolla tapaturmaa -ajattelutapa on levittäytynyt laajalle. Työturvallisuudessa hyödynnetyillä lähestymistavoilla voidaan parantaa myös liikenteen turvallisuutta: erityisesti työmatka- ja työasiointiliikenne ovat työnantajienkin kannalta keskeisiä työturvallisuusriskejä. Peltolan ja Aittoniemen (2008) tutkimuksen mukaan kuolemanriski (kuolleet / 100 milj. henkilötuntia) liikenteessä on noin kymmenkertainen työelämän riskiin verrattuna ja lähes kaksinkertainen vapaa-aikaan verrattuna. Liikenneturvallisuutta voidaan tarkastella myös liikennesektorin ulkopuolelta, ja nähdä liikennekuolemat esimerkiksi kansanterveyden ja samalla kansantalouden ongelmana. Tieliikennekuolemien erityispiirre on, että onnettomuuksien uhrit ovat usein nuoria, jolloin esimerkiksi menetettyinä elinvuosina laskettuna ongelman vakavuus on suuri. Kuolemansyytilastoissa liikenteessä tapahtuvat kuolemat ovat osa tapaturmaisia kuolemansyitä ja rinnastuvat siten esimerkiksi kaatumisiin ja tulipaloihin. Tällöin voidaan päätyä pohtimaan, missä turvallisuuden parantamisen ja tapaturmien ehkäisyn osalta kansantalouden ja julkisen sektorin resurssien käyttö on tehokkainta: millä toimenpiteillä ja millä kustannuksilla voidaan ehkäistä yksi kuolemantapaus eri kohteissa, mukaan lukien sairaudet ja koko terveydenhoitojärjestelmä. Osaltaan tapaturmaisten onnettomuuksien syyt ja siten myös mahdolliset ehkäisytoimenpiteet ovat samoja, kuten päihteiden käyttö ja alkoholiongelmaan puuttuminen. Tällöin on selvää, että ongelmiin puuttuminen edellyttää muitakin toimenpiteitä kuin liikenneympäristön ja -järjestelmän kehittämisen liittyviä toimia. Liikenneturvallisuuden toimenpiteitä tarkastellaan konkreettisemmin luvussa 8 tieliikenteen osalta, muiden liikennemuotojen osalta lyhyesti luvussa 2. Toimenpiteitä tarkasteltaessa on keskeistä tunnistaa, että eri toimenpiteiden yhteisvaikutukset ovat harvoin summa yksittäisten toimenpiteiden vaikutuksista. Toimenpiteiden vaikutukset voivat kertaantua, jolloin saavutetaan suurempi vaikutus kuin yksittäisillä toimenpiteillä olisi, tai toimenpiteen vaikutukset voivat vaikuttaa samalla tapaa, jolloin useamman toimenpiteen yhteisvaikutus voi olla lähellä pelkän yhden yksittäisen toimenpiteen vaikutusta. On tunnistettava myös toimenpiteiden vaikutuksiin liittyvä ulosmittaaminen, esimerkiksi turvallisempi liikenneympäristö tai - väline voi johtaa korkeampien ajonopeuksien käyttöön, jolloin alkuperin arvioitua hyötyä ei saavuteta. Liikenneturvallisuuden kokeminen liittyy paitsi edellä mainittuun liikenneturvallisuusvaikutusten ulosmittaamiseen, myös ihmisten käyttämiin liikkumisvaihtoehtoihin: jos jokin kulkutapa, tietyt liikkumisympäristöt tai tietyt 11

14 kellonajat tai esimerkiksi tietyt keliolosuhteet koetaan turvattomina, voi tämä rajoittaa liikkumista. Todellinen (objektiivinen) liikenneturvallisuustilanne voi poiketa voimakkaastikin koetusta (subjektiivisesta) liikenneturvallisuustilanteesta. Poikkeamia tapahtuu molempiin suuntiin: liikennetilanne koetaan turvallisemmaksi kuin se todellisuudessa on tai tilanne koetaan turvattomammaksi kuin se todellisuudessa on. Taulukko 1.1 Subjektiivisen ja objektiivisen turvallisuustilanteen kohtaaminen. Subjektiivinen, koettu turvallisuustilanne Heikko Korkea Objektiivinen, todellinen turvallisuustilanne Heikko Korkea Näkemykset kohtaavat Tilanne koetaan turvattomammaksi kuin se onkaan, mistä syystä turvallisuuden kokeminen voi rajoittaa liikkumista tarpeettomasti Tilanne koetaan turvallisemmaksi kuin se onkaan, mikä johtaa ulosmittaamisen riskiin Näkemykset kohtaavat Maapallonlaajuisesti tarkastellen liikenneturvallisuusongelma liikennekuolemina mitattuna kasvaa edelleen. Tieliikenteessä kuolee WHO:n (2009) arvioiden mukaan vuosittain noin 1,3 miljoonaa ihmistä ja valtaosa kuolemantapauksista on matalan tulotason kehittyvissä maissa. Suomessa tilanne on parantunut kaikissa liikennemuodoissa viimeisinä vuosikymmeninä, mutta edelleen esimerkiksi tieliikenteessä menehtyy vuosittain yli 250 henkeä, ja muissa liikennemuodoissa on jatkuva suuronnettomuusriski. Kaikki liikenneonnettomuudet, eivät ainoastaan kuolemaan johtavat onnettomuudet, aiheuttavat inhimillisiä ja aineellisia menetyksiä ja kustannuksia eri osapuolille. Kasvavaa huomiota kiinnitetään myös mm. vakaviin loukkaantumisiin. Järjestelmällisen liikenneturvallisuustyön voi kuitenkin perustellusti todeta tuottaneen tulosta: liikenneonnettomuuksien ja niiden seurausten vähentämiseksi on tehty paljon työtä, ja työn taustalla on paljon tutkittua tietoa. Jotta liikenneturvallisuusongelmia voidaan ratkaista, tarvitaan tietoa näiden ongelmien syistä. Liikenneturvallisuustutkimusta käsitellään lyhyesti oppikirjan lopussa, luvussa 9. 12

15 2 Liikenneturvallisuus eri liikennemuodoissa 2.1 Tieliikenne Tieliikenne on muihin liikennemuotoihin verrattuna hallitseva liikennemuoto. Kuvassa 2.1 on havainnollistettu eri liikennemuotojen suoritteita Suomessa vuosina Suoritetilasto kuvaa samalla myös liikenteen riskeille alttiina olemisen määrää. Kuvaajan mukaisesti tieliikennesuorite oli kyseisinä vuosina 73,5 miljardia henkilökilometriä, joka vastaa noin 93 prosenttia koko suoritteesta. Junaliikenteen osuus oli puolestaan 3,4 prosenttia ja lentoliikenteen osuus 1,8 prosenttia. Suoritteiden prosentuaaliset osuudet ovat pysyneet suunnilleen samoina aiempiin tutkimuksiin verrattuna. (Henkilöliikennetutkimus ) 2,3 1,5 5,6 3,4 1,8 Henkilöauto Jalankulku Polkupyörä Linja-auto Juna 61,1 Lentokone Kuva 2.1 Eri liikennemuotojen suoritteet Suomessa vuonna miljardeina henkilökilometreinä. (Henkilöliikennetutkimus ) Tieliikenne on suoritetta tarkasteltaessa erityisesti henkilöautoliikennettä. Tieliikenteen tekee poikkeukselliseksi myös suuri määrä onnettomuuksia. Kun eri kulkumuotojen suoritteet otetaan huomioon, selvästi turvattomimpia tieverkolla liikkujia ovat kuvan 2.2 mukaisesti mopolla ja moottoripyörillä kulkevat. Seuraavaksi turvattomimmat ryhmät tässä vertailussa ovat jalankulkijat ja polkupyöräilijät. Myös henkilöautolla liikkuminen on selvästi juna-, lento- ja vesiliikennettä turvattomampaa. Turvallisinta liikkuminen on junalla tai lentokoneella, sillä raideliikenteessä kuolemantapauksia esiintyy vain yksi ja lentoliikenteessä kaksi jokaista 125 miljoonaa henkilökilometriä kohti. Tieliikenteessä vastaava luku on 39, josta jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden osuus on noin 17 ja mopolla tai moottoripyörällä liikkuvien osuus 20. (ETSC 2001) 13

16 Kuva 2.2 Eri liikennemuotojen turvallisuus Euroopassa. (ETSC 2001) Tarkasteltaessa liikenneturvallisuutta suhteuttamalla kuolleiden määrä suoritteeseen on paradoksaalista, että markkinajohtaja on turvattomin liikennemuoto. Tämä voi kertoa siitä, ettei turvallisuuden merkitys ole korostunut kulkutapavalinnassa. Tieliikenteen onnettomuusmäärää selittää suuren suoritteen ja verrattain sallivan säätelyn ja valvonnan lisäksi se, että muihin liikennemuotoihin verrattuna tieliikenteen koostumus on huomattavasti monipuolisempaa. Tieliikenteessä joudutaankin sovittamaan yhteen muun muassa autoilu, jalankulku ja pyöräily, joiden väliset nopeuserot ovat suuria. Nopeuserot ovat erityisen vaarallisia kyseisten kulkumuotojen väylien ristetessä, tai eri kulkumuotojen käyttäessä keskenään samoja väyliä. Lisäksi tiellä liikkuvien kulkuneuvojen ja ihmisten ominaisuuksien kirjo on erittäin laaja. Kulkuneuvojen massat ja iät vaihtelevat suuresti, ja kuljettajina on sekä liikenteessä työskenteleviä ammattikuljettajia että amatöörejä. Tieliikenteen kuljettajista ja muista tienkäyttäjistä on muista liikennemuodoista poiketen valtaosa ei-ammattilaisia eli niin sanottuja amatöörejä. Amatöörien seuranta ja kelpoisuusvaatimukset ovat väljempiä kuin ammattilaisten. Esimerkiksi jalankulku ja pyöräily ovat jokaisen oikeuksia. Myöskään ajokortin saamiselle ei ole asetettu korkeita ehtoja, sillä mahdollisimman monelle on haluttu antaa mahdollisuus auton kuljettamiselle. Tämän kaltainen menettely takaa kyllä yhdenvertaisen liikkumisen, mutta aiheuttaa samalla haasteita liikenneturvallisuuden osa-alueella ihmisten virheiden sekä väärien asenteiden ja oletusten vuoksi. Muissa liikennemuodoissa vesiliikenteeseen kuuluvaa veneilyä lukuun ottamatta ei tällaista näkökohtaa ole. (Alikoivisto et al. 2009) Moninaista tieliikennettä pyritään hallitsemaan sovittamalla kulkumuotoja yhteen muun muassa omin kulkuväylin, säännöin ja sääntelyin. Silti onnettomuuksia syntyy esimerkiksi inhimillisen virheen tai tahallisen piittaamattomuuden seurauksena. Sääntöjen vastaiseen ja vaaralliseen liikennekäyttäytymiseen pyritään puuttumaan valvonnalla ja sanktioilla, mutta rajallisten resurssien vuoksi ote valvontaan on tieliikenteessä muita liikennemuotoja sallivampi veneilyä lukuun ottamatta. Ammattilaisjärjestelmissä kuten lento-, juna- ja meriliikenteessä turvallisuus on puolestaan erittäin keskeisessä roolissa. Turvallisuus taataan tiukoilla vaatimuksilla, kattavalla koulutuksella ja inhimilliset virheet estävillä teknisillä ratkaisuilla. Esimerkiksi lentoliikenteessä ohjaamon toiminnot ovat pitkälle automatisoituja, jotta ohjaajalle jäisi vain tarvittavien päätösten tekeminen. Ammattilaisjärjestelmien kohdalla 14

17 konkreettisena tavoitteena onkin säännösten ehdoton noudattaminen, ja jo vähäisempiä poikkeamia selvitetään rikkomuksina. Yleisesti tieliikenteessä vallitsee siis alempi turvallisuustaso muihin kulkumuotoihin verrattuna ja onnettomuuksien tapahtumista tieliikenteessä pidetään tietyssä määrin hyväksyttävämpänä. Yksi syy tähän lienee se, että muissa liikennemuodoissa yksittäiset onnettomuudet muodostuvat usein suuronnettomuuksiksi. Sen sijaan tieliikenteen pienempiin onnettomuuksiin on ikään kuin jo totuttu. Myös yhtä tarkan valvonnan toteuttaminen tieliikenteessä olisi erittäin haastavaa sekä teknisesti että yleisen hyväksynnän kannalta. Tästä syystä tieliikenteessä valvonta onkin kohdistettu lähinnä pahimpien epäkohtien karsimiseen. Tieliikennejärjestelmä on kompleksinen järjestelmä, joka tulevaisuudessa koostuu entistä suuremmasta ajoneuvo- ja liikennemäärästä. Kompleksisuudestaan huolimatta järjestelmä on avoin ja sitä voi käyttää kuka tahansa. Tämän vuoksi järjestelmän tulee sallia ihmisten virheet ja antaa virheidenkin tapahtua. Silloin, kun ihminen ei riitä, täytyy liikennejärjestelmän kuitenkin kyetä absorboimaan ne virheet, jotka ihminen tekee. Tästä syystä liikenneturvallisuustyössä tulee ymmärtää ihmisten käyttäytymistä ja sitä, miksi tiettyjen asioiden kuten liikennesääntöjen ja nopeusrajoitusten noudattaminen sekä turvavyön käyttö valitaan. Tieliikenteen turvallisuuteen vaikuttaviin tekijöihin, toimijoihin ja turvallisuustoimenpiteisiin syvennytään muun muassa luvuissa 6, 7 ja Rautatieliikenne Rautatieliikenteen turvallisuus Euroopassa on yleisesti ottaen hyvä, kuten muun muassa kuva 2.2 osoittaa. Raideliikenteen tekee turvalliseksi muun muassa oma kulkuväylä, tiukkojen turvallisuusmääräysten puitteissa tapahtuva liikennöinti ja erilaiset tekniset turvajärjestelmät. Rautatieonnettomuudet ovat harvinaisia. Useimmiten onnettomuudet ovat pieniä, ja matkustajien vammat jäävät vähäisiksi junan suuren massan vuoksi. Tällaisia ovat muun muassa tasoristeysonnettomuudet. Toisinaan tapahtuvat yksittäiset suuronnettomuudet kuitenkin osoittavat, kuinka tuhoisia seurauksia inhimillisellä erehdyksellä tai teknisellä vialla voi olla rautatieliikenteelle. (Euroopan komissio 2002) Suomessa suuronnettomuudet ovat varsin harvinaisia. Edelliset suuronnettomuudet ovat tapahtuneet 1990-luvulla. Molempiin onnettomuuksiin oli syynä vaihteeseen tultaessa suuri ylinopeus. Vuonna 1998 tapahtuneessa suuronnettomuudessa veturi ja ensimmäiset vaunut suistuivat Jyväskylän ratapihalla pois kiskoilta. Veturinkuljettajan lisäksi yhdeksän matkustajaa sai surmansa. Lisäksi kahdeksan henkilöä loukkaantui vakavasti ja lähes 90 lievästi. Tätä aiempi suuronnettomuus tapahtui vuonna 1996 Jokelassa, jolloin neljä ihmistä sai surmansa ja 74 henkilöä loukkaantui. (Onnettomuustutkintakeskus 2011) Automaattisen kulunvalvonnan, JKV:n, käyttöönotto koko rataverkolla on poistanut näiden onnettomuuksien riskitekijöitä. 15

18 Kokonaisuudessaan rautatieonnettomuuksia raportoidaan Suomessa noin tuhat kappaletta vuosittain. Näistä noin 90 prosenttia on vain aineellista vahinkoa aiheuttaneita tapaturmia. (Euroopan komissio 2002) Suuronnettomuusriskin ja onnettomuuksissa vuosittain kuolleiden pienestä määrästä johtuen satunnaisvaihtelun mahdollisuus on kuitenkin suuri Rautatieliikenteen turvallisuustyö ja riskitekijät Suomessa Turvallisuuden toteuttaminen rautateillä vaatii eri tahojen yhteistyön onnistumista, minkä lisäksi jatkuvasti kehittyvät turvallisuusjärjestelmät ja mahdollinen kilpailun lisääntyminen asettavat omat haasteensa rautatieliikenteen turvallisuuden hallinnalle. Suomi on myös sitoutunut noudattamaan eurooppalaista lainsäädäntöä, mutta rajoja ylittävän kaupankäynnin lisääntyminen on osoittautunut suureksi haasteeksi rautatieturvallisuudelle. (Katajala 2010) Tärkeimpiä rautatieliikenteen turvallisuutta parantavia toimenpiteitä ovat turvallisuustietoisuuden lisääminen sekä turvallisuusjohtamisen ja turvatekniikan kehittäminen. (Hirvonen 2002a) Rautatieliikenteen turvallisuustyö voidaan myös jakaa neljään keskeiseen osa-alueeseen, jotka liittyvät matkustajien, henkilöstön, tasoristeysten ja kuljetusten turvallisuuteen. (Alppivuori & Kallberg 2000) Taulukko 2.1 Rautatieliikenteen turvallisuustoimenpiteitä osa-alueittain. Osa-alue Toimenpiteet Matkustusturvallisuus Henkilökunnan turvallisuus Tasoristeysturvallisuus Kuljetusten turvallisuus - Junien törmäysten ja suistumisen estäminen - Vaunujen turvallisuuden kehittäminen - Asemien laiturijärjestelyistä huolehtiminen - Jalankulkuyhteyksien turvallisuudesta huolehtiminen - Junan häiriöttömän kulun varmistaminen - Vaihto- ja ratatöihin liittyvien työolosuhteiden ja - järjestelyjen kehittäminen - Henkilöstön kouluttaminen - Urakoitsijoiden asianmukaisista turvajärjestelyistä rata-alueella huolehtiminen - Tasoristeysten vähentäminen - Tasoristeysten varustaminen turvalaitteilla - Liikennerajoitusten parantaminen - Tieliikenteessä liikkuvien asenteisiin vaikuttaminen valistuksen ja tiedotuksen avulla - Kuormaamisohjeiden noudattamisen seuraaminen - Asianmukainen suhtautuminen vaarallisten aineiden kuljetuksiin 16

19 Matkustajien kannalta turvallisuustyö tarkoittaa ennen kaikkea junien törmäysten ja suistumisten estämistä, vaunujen turvallisuuden kehittämistä sekä asemien laiturijärjestelyjen ja jalankulkuyhteyksien turvallisuudesta huolehtimista. (Alppivuori & Kallberg 2000) Suistumisonnettomuuksien kannalta vaihteet ovat yksi keskeisimpiä riskitekijöitä junaradalla. Vaihteiden väärä asento on Suomessa aiheuttanut useimmat vakavista rautatieonnettomuuksista. (Katajala 2010) Henkilöstön suurimmat riskit koskevat junamiehistöä sekä vaihto- ja ratatyöntekijöitä. Junien häiriötön kulku on junamiehistön turvallisuuden kannalta tärkeintä. Vaihto- ja ratatöiden turvallisuudesta huolehditaan kehittämällä työolosuhteita ja -järjestelyjä, kouluttamalla henkilöstö oikeisiin työtapoihin ja huolehtimalla siitä, että rata-alueella työskentelevillä urakoitsijoilla on asianmukaiset turvajärjestelyt. (Alppivuori & Kallberg 2000, Ratahallintokeskus 2005a) Tasoristeysonnettomuuksissa henkilövahingot koituvat tavallisesti tienkäyttäjille, mutta myös junan matkustajat ja etenkin veturinkuljettajat ovat vaarassa. Turvallisuutta voidaan parantaa liikennerajoituksin, poistamalla tasoristeyksiä tai varustamalla tasoristeyksiä turvalaitteilla. (Alppivuori & Kallberg 2000, Ratahallintokeskus 2005b) Myös tieliikenteessä liikkujien asenteisiin vaikuttaminen valistuksen ja tiedotuksen keinoin on keskeisessä roolissa tasoristeysonnettomuuksien ehkäisyssä. Edellisten lisäksi myös kuljetettavat tavarat ovat yksi rautatieliikenteen riskitekijöistä, sillä niihin kohdistuu matkan aikana paljon erisuuntaisia liikevoimia. Voimien vaikutus riippuu vaunun rakenteesta ja kuormaamis- ja kuljetustavasta. Kuormaamisohjeita noudattamalla varmistetaan liikenneturvallisuus, ehkäistään kuljetuskalustolle ja tavaroille mahdollisesti aiheutuvia vahinkoja ja päästään mahdollisimman yksinkertaiseen kuormaus- ja purkutapaan. (VR Cargo 2003) Yksi rautatiekuljetuksiin liittyvä erityinen riskitekijä ovat vaarallisten aineiden kuljetukset. Riskin merkitystä korostaa se, että rautatieasemat sijaitsevat usein keskellä taajama-aluetta. (Mäntynen et al. 2006) Turvallisuus Euroopan laajuisella rautatieverkolla Aiemmin rautateiden turvallisuus on määritelty kansallisesti, minkä seurauksena eri maiden tavoitteet ja lähestymistavat eroavat toisistaan. Kansainvälisessä liikenteessä kansalliset liikenteenharjoittajat siirtävät usein junat ja vastuun toisilleen rajanylityksen yhteydessä. (Euroopan komissio 2002) Nykyään esimerkiksi EU:ssa on myös useammassa maassa liikennöiviä operaattoreita. Tällöin valtioiden rajat eivät välttämättä enää ole rautatieoperoinnin rajoja, vaikka tekniset järjestelmät saattavatkin rajalla muuttua. Turvallisuuskysymykset ovat edelleen yksi pääasiallisista esteistä markkinoiden avaamiseen. Toimivan rautatieverkon turvallisuustason on oltava vähintään yhtä hyvä tai jopa parempi kuin kansallisten rautatieverkkojen nykyinen turvallisuustaso. Siksi turvallisuus on Euroopan laajuisen rautatiejärjestelmän toimivuuden ehdoton edellytys. Turvallisuuden vaaliminen vaatii toimia sekä teknisellä että hallinnollisella tasolla. Teknisellä tasolla määritellään rautatiejärjestelmän jokaista osatekijää sitovat standardit. Hallinnollisella tasolla puolestaan määritellään kaikkien toimijoiden vastuut. (Euroopan komissio 2001) 17

20 Kattavan eurooppalaisen rautatieliikennejärjestelmän luominen on haaste turvallisuustyölle. Tähän kyetään vastaamaan koko Euroopan rautatieliikenteelle yhteisellä turvallisuusjohtamisjärjestelmällä. Jäsenvaltio voi myöntää tietylle rautatieyritykselle todistuksen, jolla kyseisen yrityksen turvallisuusjärjestelmä hyväksytään. Tämä todistus on voimassa koko yhteisön alueella. Lisäksi rautatieyrityksen on vielä vakuutettava aikovansa noudattaa kansallisia sääntöjä ja sen on saatava hyväksyntä liikkuvalle kalustolle ja henkilökunnalle jokaisessa verkossa, jota se aikoo käyttää. Näin saavutetaan luottamus markkinoilla toimijoiden kesken sekä jäsenvaltioiden välille. (Euroopan komissio 2002) Euroopan kattavan rautatieliikennejärjestelmän kehittäminen luo kaksi turvallisuustyön ongelma-aluetta, joista ensimmäinen liittyy avoimuuteen, tiedottamiseen ja rautatieliikenteen sääntelyn siirtämiseen yrityksiltä julkisten menettelyjen piiriin. Valtionrautatiet ovat olleet monopoliasemassa ja niiden sisällä on harjoitettu lähinnä itsesäätelyä, eikä siellä ole koettu tarvetta turvallisuutta koskevien tietojen julkisuuteen antamiseen. Tulevaisuudessa myös rautatiealaan kohdistuu etenkin markkinoiden vapauttamisen ja viranomaisten harjoittaman sääntelyn myötä enemmän vaatimuksia. Euroopan unionin alueella yhteisten turvallisuusmittarien avulla on mahdollista seurata rautateiden turvallisuuden kehitystä jäsenvaltioissa ja yhteisön tasolla. Rautatieyritykset ja infrastruktuurien hallintayritykset velvoitetaan toimittamaan vuosittain turvallisuuden kehitystä kuvaavia raportteja kansallisille turvallisuusviranomaisille, jotka puolestaan julkaisevat annettujen tietojen pohjalta vuosittain kertomuksen, joka luovutetaan Euroopan rautatieviraston käyttöön. Tämänkaltainen toiminta mahdollistaa sekä kokemusten vaihdon että luottamuksen lisääntymisen eri toimijoiden välillä. (Euroopan komissio 2002) Toinen ongelma-alue on onnettomuuksien ja vaaratilanteiden tutkinta. Onnettomuuksien tutkintaa koskevissa EU:n jäsenvaltioiden säädöksissä on suuria eroja. Rautatieliikenteen ja rautatielaitteiden yhtenäismarkkinoiden luomisen myötä olisi entistä tärkeämpää vaihtaa tietoja sekä oppia onnettomuuksista ja vaaratilanteista. Riippumattoman elimen tulee suorittaa turvallisuustutkinta, jotta yleisö ja asianomaiset voisivat luottaa siihen. Tietyntasoisten vakavien onnettomuuksien ja vaaratilanteiden tutkinta ja tutkintaa koskevat periaatteet tulisi yhdenmukaistaa ja jäsenvaltioihin perustaa riippumattomat onnettomuustutkintaelimet. (Euroopan komissio 2002) Eurooppalaisena tavoitteena on ollut hankkia teknisiä ratkaisuja liikenteenohjaus- ja kulunvalvontajärjestelmän tueksi myös perinteisen rautatiemaailman ulkopuolelta. Peruslähtökohtana on ollut harmonisoinnin kautta tapahtuva kustannusten alentaminen ja lisäksi kansainvälisen rautatieliikenteen teknisten esteiden poistaminen. (Nummelin 2002) ERTMS (European Rail Traffic Management System) on Euroopan laajuinen rautatieliikenteen hallintajärjestelmä. Se on kehitetty käytössä olevien liikenteenohjauksellisten sääntöjen ja opastinjärjestelmien sekä informaatiovirran yhdenmukaistamiseksi, jotta EU:n vaatima vapaa rataverkolle pääsy on mahdollista. ETCS (European Train Control System) on osa ERTMS-järjestelmää ja sen tehtävänä on erityisesti helpottaa maiden rajojen yli tapahtuvaa liikennettä. (EU 2001, Alstom 2001) 18

Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Rautatieliikenteen turvallisuusindikaattorit

Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Rautatieliikenteen turvallisuusindikaattorit Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Rautatieliikenteen turvallisuusindikaattorit Rautatieliikenteen 1-tason turvallisuusindikaattorit 3 2 2 1 1 21 Merkittävien onnettomuuksien määrä 27-211 27 26 Merk.

Lisätiedot

Keski-Suomen liikenneturvallisuusstrategian valmistelu

Keski-Suomen liikenneturvallisuusstrategian valmistelu Keski-Suomen liikenneturvallisuusstrategian valmistelu Aluepäällikkö Leena Piippa, Liikenneturva 1 Strategia Liikenneturvallisuusstrategia on asiakirja, jossa on määritelty: Visio maakunnan liikenneturvallisuudesta

Lisätiedot

1 YLEISTÄ LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMASTA

1 YLEISTÄ LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMASTA Kangasalan, Lempäälän, Nokian, Pirkkalan, Vesilahden ja Ylöjärven 7 1 YLEISTÄ LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMASTA 1.1 Työn tavoitteet Hyvä liikenneturvallisuus syntyy monista tekijöistä. Liikenneonnettomuuksien

Lisätiedot

Vakka-Suomen seudun liikenneturvallisuussuunnitelma YHTEENVETO ONNETTOMUUSTARKASTELUISTA. Yhteenveto 1/5

Vakka-Suomen seudun liikenneturvallisuussuunnitelma YHTEENVETO ONNETTOMUUSTARKASTELUISTA. Yhteenveto 1/5 Vakka-Suomen seudun liikenneturvallisuussuunnitelma YHTEENVETO ONNETTOMUUSTARKASTELUISTA Yhteenveto 1/5 Seudulla tapahtuu keskimäärin 46 henkilövahinko-onnettomuutta vuodessa (ka 2009-2013). Viimeisen

Lisätiedot

Poliisin suorittama nopeusvalvonta

Poliisin suorittama nopeusvalvonta Poliisin suorittama nopeusvalvonta Autoliiton nopeudet ja nopeusvalvonta seminaari Poliisiylitarkastaja Samppa Holopainen Poliisin liikenneturvallisuusstrategia Poliisin liikenneturvallisuusstrategian

Lisätiedot

Lentoliikenteen turvallisuus Ilmailun turvallisuuskulttuuri. Kim Salonen Ylijohtaja 7.9.2009

Lentoliikenteen turvallisuus Ilmailun turvallisuuskulttuuri. Kim Salonen Ylijohtaja 7.9.2009 Lentoliikenteen turvallisuus Ilmailun turvallisuuskulttuuri Kim Salonen Ylijohtaja 7.9.2009 Ilmailun turvallisuus Ilmailu on perusluonteeltaan riskialtista toimintaa Turvallisuuden parantaminen ja ylläpitäminen

Lisätiedot

Vakavat loukkaantumiset tuovat uutta tietoa tieliikenteen turvallisuudesta. Roni Utriainen Liikenteen tutkimuskeskus Verne

Vakavat loukkaantumiset tuovat uutta tietoa tieliikenteen turvallisuudesta. Roni Utriainen Liikenteen tutkimuskeskus Verne Vakavat loukkaantumiset tuovat uutta tietoa tieliikenteen turvallisuudesta Roni Utriainen Liikenteen tutkimuskeskus Verne Miksi vakavat loukkaantumiset? Rattijuoppo (55 v) menetti autonsa hallinnan vasemmalle

Lisätiedot

Nuorison liikenneturvallisuus. Keski-Suomen liikenneturvallisuusfoorumi

Nuorison liikenneturvallisuus. Keski-Suomen liikenneturvallisuusfoorumi Nuorison liikenneturvallisuus Keski-Suomen liikenneturvallisuusfoorumi 6.10.2016 Mikä on Onnettomuustietoinstituutti? Onnettomuustietoinstituutti (OTI) tekee työtä ennaltaehkäistäkseen liikenneonnettomuuksia

Lisätiedot

Katsaus liikenneturvallisuuskehitykseen Koko maa, Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu. Petri Jääskeläinen Liikenneturva

Katsaus liikenneturvallisuuskehitykseen Koko maa, Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu. Petri Jääskeläinen Liikenneturva Katsaus liikenneturvallisuuskehitykseen Koko maa, Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu Petri Jääskeläinen Liikenneturva Liikenneonnettomuudet ja uhrit 215 257 kuollutta Pelastuslaitoksen tietoon tuli 835 vakavasti

Lisätiedot

Helsingin seudun liikenneturvallisuusstrategia

Helsingin seudun liikenneturvallisuusstrategia HLJ 2011 Helsingin seudun liikenneturvallisuusstrategia Helsingin seudun liikenneturvallisuusstrategia Sisällysluettelo Johdanto 4 Liikenneturvallisuuden nykytilanne 6 Liikenneturvallisuusvisio ja -tavoitteet

Lisätiedot

Itä-Suomen liikenneturvallisuustoimija, Juha Heltimo, Strafica Oy LIIKENNETURVALLISUUSTILANNE ETELÄ-SAVOSSA

Itä-Suomen liikenneturvallisuustoimija, Juha Heltimo, Strafica Oy LIIKENNETURVALLISUUSTILANNE ETELÄ-SAVOSSA Itä-Suomen liikenneturvallisuustoimija, Juha Heltimo, Strafica Oy LIIKENNETURVALLISUUSTILANNE ETELÄ-SAVOSSA Lähtöaineisto Tässä kalvosarjassa esitetyt tulokset perustuvat Tilastokeskuksen tieliikenteen

Lisätiedot

Loviisan liikenneturvallisuussuunnitelma LIIKENNEONNETTOMUUDET

Loviisan liikenneturvallisuussuunnitelma LIIKENNEONNETTOMUUDET Loviisan liikenneturvallisuussuunnitelma LIIKENNEONNETTOMUUDET Onnettomuustarkasteluiden sisältö 1. Onnettomuuskehitys Loviisassa 2000 2014 kuolleiden ja loukkaantuneiden määrä henkilövahinko onnettomuuksien

Lisätiedot

Merimiesten asenteet ja turvallisuuskulttuuri. Jouni Lappalainen

Merimiesten asenteet ja turvallisuuskulttuuri. Jouni Lappalainen Merimiesten asenteet ja turvallisuuskulttuuri Jouni Lappalainen 22.09.09 0 Tutkimuksen tarkoitus Onko merenkulun turvallisuuskulttuuri muuttunut ISM-koodin käyttöönoton jälkeen? Kirjallisuustutkimus Haastattelututkimus

Lisätiedot

1 YLEISTÄ... 3 3 TYÖMAASUUNNITELMA... 8

1 YLEISTÄ... 3 3 TYÖMAASUUNNITELMA... 8 RHK Turvallisuussuunnitelmien laadinta 2 SISÄLTÖ 1 YLEISTÄ... 3 2 TURVALLISUUSSUUNNITELMA... 4 2.1 Yleistä... 4 2.2 Junaturvallisuusasiat turvallisuussuunnitelmassa... 6 2.3 Rakentamista koskeva turvallisuussuunnitelma...

Lisätiedot

METKU WP2: Turvallisuusjohtamisjärjestelmät merenkulussa. Jouni Lappalainen

METKU WP2: Turvallisuusjohtamisjärjestelmät merenkulussa. Jouni Lappalainen METKU WP2: Turvallisuusjohtamisjärjestelmät merenkulussa Jouni Lappalainen 0 WP2: Turvallisuusjohtamisjärjestelmät merenkulussa Työpaketissa kaksi selvitetään onko merenkulun turvallisuuskulttuuri muuttunut

Lisätiedot

Liite 2: Avainasiakkuuden arviointi Kansalaiset asiakasryhmässä

Liite 2: Avainasiakkuuden arviointi Kansalaiset asiakasryhmässä Liite 2: Avainasiakkuuden arviointi Kansalaiset asiakasryhmässä Sisältö Tässä liitteessä esitetään kansalaiset ryhmän strategisten asiakkaiden arviointiprosessi ja siinä käytetty tausta-aineisto Liitteen

Lisätiedot

Turvallisuuden tila tieliikenteessä

Turvallisuuden tila tieliikenteessä Turvallisuuden tila tieliikenteessä Anders Granfelt 24.9.2012 Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Henkilöautoilun kysyntään vaikuttavia tekijöitä Lähde: Pöllänen M. 2012 (Väylät ja liikenne 2012) 5.10.2012

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto RATUKE-seminaari 11.11.2010, Kansallismuseo Tarmo Pipatti Työturvallisuuskannanotto 2010-2015 :n hallitus asetti vuoden 2010 alussa tavoitteen, jonka mukaan

Lisätiedot

Nuorten kuljettajien liikenneturvallisuuden arviointi -työryhmä. Työryhmän puheenjohtaja, liikenneneuvos Anneli Tanttu

Nuorten kuljettajien liikenneturvallisuuden arviointi -työryhmä. Työryhmän puheenjohtaja, liikenneneuvos Anneli Tanttu Nuorten kuljettajien liikenneturvallisuuden arviointi -työryhmä Työryhmän puheenjohtaja, liikenneneuvos Anneli Tanttu Työryhmän tavoitteita ja tehtäviä Arvioida konkreettisia toimenpiteitä, joilla parannettaisiin

Lisätiedot

osana liikennejärjestelmää

osana liikennejärjestelmää Tieliikenne osana liikennejärjestelmää Osastonjohtaja Sami Mynttinen Aina voi tapahtua 2 Liikennejärjestelmä ja tieliikenne Määritelmä Liikennejärjestelmä koostuu liikenteen infrastruktuurista, sitä käyttävästä

Lisätiedot

Automaattisten ajoneuvojen ja lainsäädännön kehitys - Suomi edistää älykästä liikennettä. Jenni Rantio Teknologia Forum 7.10.2015

Automaattisten ajoneuvojen ja lainsäädännön kehitys - Suomi edistää älykästä liikennettä. Jenni Rantio Teknologia Forum 7.10.2015 Automaattisten ajoneuvojen ja lainsäädännön kehitys - Suomi edistää älykästä liikennettä Jenni Rantio Teknologia Forum 7.10.2015 Suomi edistää - Miksi? Rakennetaan digitaalisen liiketoiminnan kasvuympäristö

Lisätiedot

CBRTS-HANKKEEN LOPPUSEMINAARI 25.6.2014 LIIKENTEEN RAUHOITTAMINEN

CBRTS-HANKKEEN LOPPUSEMINAARI 25.6.2014 LIIKENTEEN RAUHOITTAMINEN CBRTS-HANKKEEN LOPPUSEMINAARI 25.6.2014 LIIKENTEEN RAUHOITTAMINEN Anne Vehmas LIIKENNEVÄYLÄ KÄYTTÖTARKOITUKSEN MUKAISEKSI Liikenneväylän nopeustason, leveyden, ympäristön ja muiden ominaisuuksien tulisi

Lisätiedot

Rataverkon haltijuus. Suomen Satamaliitto 2.2.2012 Taisto Tontti

Rataverkon haltijuus. Suomen Satamaliitto 2.2.2012 Taisto Tontti Rataverkon haltijuus Suomen Satamaliitto 2.2.2012 Taisto Tontti Rataverkon haltijuuden pääelementit Haltijuuden toteuttamisen vaihtoehdot Raiteiden kunnossapito Raidesopimukset Liikenteenohjaus Raiteen

Lisätiedot

LUOTEIS-PIRKANMAAN VIISAAN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA. Esittelykalvot: Onnettomuusanalyysi

LUOTEIS-PIRKANMAAN VIISAAN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA. Esittelykalvot: Onnettomuusanalyysi LUOTEIS-PIRKANMAAN VIISAAN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA Esittelykalvot: Onnettomuusanalyysi 9.6.2015 Onnettomuuskehitys Luoteis-Pirkanmaalla 2000-luvulla Luoteis-Pirkanmaan liikenteessä on menehtynyt

Lisätiedot

LINTU tutkimusohjelman teesit

LINTU tutkimusohjelman teesit LINTU tutkimusohjelman teesit Tieliikenteen turvallisuuden pitkän aikavälin tutkimus- ja kehittämisohjelma LINTU on liikenne- ja viestintäministeriön, Liikenneviraston ja Liikenteen turvallisuusviraston

Lisätiedot

LIIKENNETURVALLISUUSTILANNE JANAKKALASSA. Onnettomuusanalyysia vuosista 2002-2011

LIIKENNETURVALLISUUSTILANNE JANAKKALASSA. Onnettomuusanalyysia vuosista 2002-2011 LIIKENNETURVALLISUUSTILANNE JANAKKALASSA Onnettomuusanalyysia vuosista - Janakkalan kunnan alueella tapahtuu vuosittain noin kaksikymmentä henkilövahinkoihin johtavaa liikenneonnettomuutta. Liikenneonnettomuuksissa

Lisätiedot

Ennakoi.Tiedät kyllä miksi. Förutse. Du vet nog varför.

Ennakoi.Tiedät kyllä miksi. Förutse. Du vet nog varför. Ennakoi.Tiedät kyllä miksi. Förutse. Du vet nog varför. Matti Järvinen 29.1.2008 Liikenneturvallisuustavoite 800 12 edellisen kk:n aikana kuolleet 700 600 500 400 Tavoite: alle 250 tieliikennekuolemaa

Lisätiedot

Kokkolan Satama Oy Rautateiden verkkoselostus 2018

Kokkolan Satama Oy Rautateiden verkkoselostus 2018 1 (5) Kokkolan Satama Oy Rautateiden verkkoselostus 2018 Julkaistu 9.12.2016 2 (5) Sisällysluettelo Yleistietoa... 3 Esittely... 3 Johdanto... 3 Tarkoitus... 3 Oikeudellinen merkitys... 3 Vastuut ja yhteystiedot...

Lisätiedot

Automaattisen nopeusvalvonnan kehitysnäkymät. LINTU-seminaari Veli-Pekka Kallberg, VTT Jan Törnqvist

Automaattisen nopeusvalvonnan kehitysnäkymät. LINTU-seminaari Veli-Pekka Kallberg, VTT Jan Törnqvist Automaattisen nopeusvalvonnan kehitysnäkymät LINTU-seminaari 6.2.2012 Veli-Pekka Kallberg, VTT Jan Törnqvist 2 1. Tausta ja tavoitteet 2. Osatehtävät Sisältö 3. Automaattisen nopeusvalvontajärjestelmän

Lisätiedot

Uudenmaan ELY-keskuksen tervehdys

Uudenmaan ELY-keskuksen tervehdys Uudenmaan ELY-keskuksen tervehdys Yleisötilaisuus 23.10.2013 Mäntsälä Liikennejärjestelmäasiantuntija Päivi Ylipaavalniemi, Uudenmaan ELY-keskus 24.10.2013 Uudenmaan ELY-keskus Muodostettiin 1.1.2010 yhdistämällä

Lisätiedot

Kevätniemen asemakaava-alueen laajennuksen liikenneselvitys ja liikenteellisten vaikutusten arviointi

Kevätniemen asemakaava-alueen laajennuksen liikenneselvitys ja liikenteellisten vaikutusten arviointi S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A LIEKSAN KAUPUNKI Kevätniemen asemakaava-alueen laajennuksen liikenneselvitys ja liikenteellisten vaikutusten arviointi Selostus LUONNOS, joka päivitetään kaavan edistyessä

Lisätiedot

DIREKTIIVIT. (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

DIREKTIIVIT. (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti) 10.7.2014 L 201/9 DIREKTIIVIT KOMISSION DIREKTIIVI 2014/88/EU, annettu 9 päivänä heinäkuuta 2014, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/49/EY muuttamisesta yhteisten turvallisuusindikaattorien

Lisätiedot

Tieliikenneonnettomuudet v. 2010-2014: KUNTA TAIPALSAARI 30.9.2015

Tieliikenneonnettomuudet v. 2010-2014: KUNTA TAIPALSAARI 30.9.2015 Tieliikenneonnettomuudet v. - : KUNTA TAIPALSAARI 3.9.5 ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuosina - tapahtui 59 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (keskimäärin onnettomuutta vuodessa). Onnettomuuksista

Lisätiedot

Kevyen liikenteen turvallisuus taajamissa

Kevyen liikenteen turvallisuus taajamissa Finnish-Russian Road Traffic Safety Days, Helsinki Kevyen liikenteen turvallisuus taajamissa Kuolemaan johtaneiden onnettomuuksien vähentäminen liikennejärjestelyjä kehittämällä S. Laapotti 14.2.2013,

Lisätiedot

Turvallisuutta koskevassa vuosikatsauksessa esitetään Euroopan ja koko maailman lentoturvallisuutta koskevia tilastoja

Turvallisuutta koskevassa vuosikatsauksessa esitetään Euroopan ja koko maailman lentoturvallisuutta koskevia tilastoja TURVALLISUUTTA KOSKEVA VUOSIKATSAUS 13 Tiivistelmä Turvallisuutta koskevassa vuosikatsauksessa esitetään Euroopan ja koko maailman lentoturvallisuutta koskevia tilastoja Katsauksen sisältämät tiedot ovat

Lisätiedot

KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS, annettu 20.2.2015,

KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS, annettu 20.2.2015, EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 20.2.2015 C(2015) 857 final KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS, annettu 20.2.2015, paikallisen rautatieinfrastruktuurin strategisesta merkityksestä direktiivin 2012/34/EU 2 artiklan

Lisätiedot

Onnettomuuksista oppiminen tutkinnan näkökulmasta

Onnettomuuksista oppiminen tutkinnan näkökulmasta Onnettomuuksista oppiminen tutkinnan näkökulmasta Onnettomuuksien ehkäisy 2012, Espoo 7.2.2012 Johtaja, dosentti Direktör, docent Veli-Pekka Nurmi Onnettomuustutkintakeskus Olycksutredningscentralen Uutisointia:

Lisätiedot

Liikenneturvan liikenneturvallisuustyö. Antero Lammi Koulutuspäällikkö

Liikenneturvan liikenneturvallisuustyö. Antero Lammi Koulutuspäällikkö Liikenneturvan liikenneturvallisuustyö Antero Lammi Koulutuspäällikkö Liikenneturva liikenneturvallisuuden puolestapuhuja Olemme liikenneturvallisuusalan keskusjärjestö ja huolehdimme meille laissa osoitetuista

Lisätiedot

turvallisuus Onnettomuustutkinnan näkökulmasta Matti Katajala Safety Advisor Oy

turvallisuus Onnettomuustutkinnan näkökulmasta Matti Katajala Safety Advisor Oy Liikenteenohjausjärjestelmän turvallisuus Onnettomuustutkinnan näkökulmasta Matti Katajala www.safetyadvisor.fi fi matti.katajala@safetyadvisor.fi +358 44 5301230 Liikenteenohjaus ja onnettomuustutkinta

Lisätiedot

Maahanmuuttajat Suomen tieliikenteessä. Anna-Liisa Tarvainen Rovaniemi

Maahanmuuttajat Suomen tieliikenteessä. Anna-Liisa Tarvainen Rovaniemi Maahanmuuttajat Suomen tieliikenteessä Anna-Liisa Tarvainen Rovaniemi 16.11. Lähde: Tilastokeskus ja, vuosi 2015 ennakkotietoja Kansalaisuus onnettomuuksissa 2015 5000 4500 4000 3500 3000 2500 2000 1500

Lisätiedot

Vakavien onnettomuuksien tutkinta ja onnettomuuksista oppiminen. Johtaja, dosentti Veli-Pekka Nurmi Onnettomuustutkintakeskus

Vakavien onnettomuuksien tutkinta ja onnettomuuksista oppiminen. Johtaja, dosentti Veli-Pekka Nurmi Onnettomuustutkintakeskus Vakavien onnettomuuksien tutkinta ja onnettomuuksista oppiminen Johtaja, dosentti Veli-Pekka Nurmi Onnettomuustutkintakeskus ONNETTOMUUSTUTKINTAKESKUS VAKAVIEN ONNETTOMUUKSIEN JA NIIDEN VAARATILANTEIDEN

Lisätiedot

LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA 2012

LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA 2012 LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA 2012 TAMPEREEN KAUPUNKI KAUPUNKIYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN SISÄLLYSLUETTELO 1. ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS 2 1.1 Yleistä 2 1.2 Pahimmat liittymät onnettomuusindeksin

Lisätiedot

Tieliikenteen turvallisuus

Tieliikenteen turvallisuus Liikenneneuvos Anneli Tanttu 1 Tieliikenteessä ovat mukana kaikki kansalaiset Tieliikennejärjestelmä on avoin järjestelmä, jossa jokainen tienkäyttäjä tekee päätöksiä ja valintoja Rautatie- ja tieliikenteen

Lisätiedot

Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa. Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri

Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa. Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri 24.11.2016 Kotimaan liikenteen khk-päästöt - nykytilanne Kotimaan liikenne tuotti v. 2015

Lisätiedot

Suomen Tieviranomaisen rooli liikenneturvallisuustyössä

Suomen Tieviranomaisen rooli liikenneturvallisuustyössä Suomen Tieviranomaisen rooli liikenneturvallisuustyössä Jussi Kailasto Liikenneryhmän päällikkö Kaakkois-Suomen Elinkeino, Liikenne ja Ympäristökeskus 6.11.2013 Liikenneturvallisuus nähdään tärkeänä EU:n

Lisätiedot

Ohjaus- hallinta- ja merkinanto-osajärjestelmä

Ohjaus- hallinta- ja merkinanto-osajärjestelmä Perustelumuistio 1(7) 21.06.2016 Ohjaus- hallinta- ja merkinanto-osajärjestelmä Määräyksen tausta ja säädösperusta Komissio päivitti aiemmin päätöksenä annettua ohjaus-, hallinta- ja merkinanto-osajärjestelmää

Lisätiedot

Turun seudun liikenneturvallisuussuunnitelma. Onnettomuusanalyysi Muistio 12.8.2011

Turun seudun liikenneturvallisuussuunnitelma. Onnettomuusanalyysi Muistio 12.8.2011 Turun seudun liikenneturvallisuussuunnitelma Onnettomuusanalyysi Muistio 12.8.2011 Sisällys 1.... Taustaa... 3 2.... Tilastokeskuksen onnettomuusaineisto vuosilta 2001-2010... 4 2.1. Kuntien tilastot 4

Lisätiedot

Rautateiden verkkoselostus 2018

Rautateiden verkkoselostus 2018 Verkkoselostus 1 (5) Haminan terminaali Rautateiden verkkoselostus 2018 Neste Oyj, Haminan terminaali Verkkoselostus 2 (5) Sisällys 1 Yleistä... 3 1.1 Oikeudellinen merkitys... 3 1.2 Vastuut ja yhteystiedot...

Lisätiedot

Sataman turva-asiat. Henrik von Bonsdorff, ylitarkastaja Trafi Meri seminaari Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä.

Sataman turva-asiat. Henrik von Bonsdorff, ylitarkastaja Trafi Meri seminaari Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Sataman turva-asiat Henrik von Bonsdorff, ylitarkastaja Trafi Meri 5.5.2015 -seminaari 5.5.2015 Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Esityksen sisältö Safety vs. Security turvallisuus turva ISPS Taustaa

Lisätiedot

Kampanjoinnilla vaikuttaminen. Viestintäpäällikkö Kaisa Hara

Kampanjoinnilla vaikuttaminen. Viestintäpäällikkö Kaisa Hara Kampanjoinnilla vaikuttaminen Viestintäpäällikkö Kaisa Hara 21.5.2014 Liikenneturva Edistää tieliikenteen turvallisuutta vaikuttamalla liikennekäyttäytymiseen Keinoina viestintä, valistus ja koulutus Valtakunnallinen

Lisätiedot

Rattijuopumus on Suomessa hana -ilmiö

Rattijuopumus on Suomessa hana -ilmiö Rattijuopumus on Suomessa hana -ilmiö Päihdeseminaari 4.9.2014, Sampola, Tre Matti Joki Yhteyspäällikkö, Liikenneturva, Tampere Käyttäytymistiedejäsen, liikennevahinkojen Tutkijalautakunta, Pirkanmaa,

Lisätiedot

Ratahanke Seinäjoki-Oulu

Ratahanke Seinäjoki-Oulu Ratahanke Seinäjoki-Oulu Mediatilaisuus 20.6.2016 20.6.2016 Ratahanke Seinäjoki-Oulu Mediatilaisuus 24.8.2015 Ohjelma: 11:00 Ratahankkeen yleisinfo, Tommi Rosenvall (Liikennevirasto) Kempele: Kempeleen

Lisätiedot

Industrial Fire Protection Handbook

Industrial Fire Protection Handbook Industrial Fire Protection Handbook Second Edition R. Craig Schroll T-110.5690 Yritysturvallisuuden seminaari 2. esitys Antti Nilsson 23.11.2005 Industrial Fire Protection Handbook kirjoittanut R. Craig

Lisätiedot

Rautatie Koko Suomi Kokonaisriski ja tapausten keskiarvot Viime vuosi

Rautatie Koko Suomi Kokonaisriski ja tapausten keskiarvot Viime vuosi Rautatie Koko Suomi Kokonaisriski ja tapausten keskiarvot Viime vuosi 35 25 3 2 25 2 15 15 1 1 5 5 Q1 21 Q2 21 Q3 21 Q4 21 Q1 211 Q2 211 Q3 211 Q4 211 Q1 212 Q2 212 Q3 212 Q4 212 Rautatie Junaliikenne

Lisätiedot

Järvenpään, Keravan ja Tuusulan liikenneturvallisuussuunnitelmat. Onnettomuustarkasteluja 2/2013

Järvenpään, Keravan ja Tuusulan liikenneturvallisuussuunnitelmat. Onnettomuustarkasteluja 2/2013 Järvenpään, Keravan ja Tuusulan liikenneturvallisuussuunnitelmat Onnettomuustarkasteluja 2/2013 Kalvosarjan sisältö Yleinen onnettomuuskehitys Lähde: Tilastokeskus Onnettomuuksien osalliset Lähteet: Tilastokeskus

Lisätiedot

Meritilannekuva ja dynaaminen riskienhallinta paikkatiedoin. Tommi Arola Meriliikenteen ohjaus

Meritilannekuva ja dynaaminen riskienhallinta paikkatiedoin. Tommi Arola Meriliikenteen ohjaus Meritilannekuva ja dynaaminen riskienhallinta paikkatiedoin Tommi Arola Meriliikenteen ohjaus Teemat Suomenlahden alusliikenne ja alusliikennepalvelu Missä tietoa tarvitaan ja mitä tietoa välitetään merenkulkijoille?

Lisätiedot

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014 Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle Ylijohtaja Matti Räinä Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Valtionhallinnon muutokset koskien

Lisätiedot

NUORET JA LIIKENNE. Aluepäällikkö Rainer Kinisjärvi Rovaniemi

NUORET JA LIIKENNE. Aluepäällikkö Rainer Kinisjärvi Rovaniemi NUORET JA LIIKENNE Aluepäällikkö Rainer Kinisjärvi 14.2.2013 Rovaniemi 2 Rainer Kinisjärvi Liikenneonnettomuudet ja uhrit 2012 254 kuollutta Yhteensä 26 000 loukkaantunutta (vuonna 2011). Poliisin tietoon

Lisätiedot

Tietovarannot-toimiala

Tietovarannot-toimiala Tietovarannot Ylijohtaja Olli Lindroos Tietovarannot-toimiala Tietovarannot Liikennerekisterit Tietopalvelu Tietohallinto 2 johtavaa asiantuntijaa Kehityspäällikkö Liikenteen verotus 4 johtavaa asiantuntijaa

Lisätiedot

LIIKENNEONNETTOMUUKSIEN TUTKIJALAUTAKUNTIEN TUTKIMAT KOULUIKÄISTEN ONNETTOMUUDET ELY-seminaari Kalle Parkkari

LIIKENNEONNETTOMUUKSIEN TUTKIJALAUTAKUNTIEN TUTKIMAT KOULUIKÄISTEN ONNETTOMUUDET ELY-seminaari Kalle Parkkari LIIKENNEONNETTOMUUKSIEN TUTKIJALAUTAKUNTIEN TUTKIMAT KOULUIKÄISTEN ONNETTOMUUDET 2000 2013 10.6.2015 ELY-seminaari Kalle Parkkari Liikenneonnettomuuksien tutkinnassa selvitetään Mitä tapahtui (Kuvaus ja

Lisätiedot

Vaihtotyöllä tarkoitetaan luvanvaraista junaliikennettä tukevaa rautatiejärjestelmässä tehtävää kalustoyksiköiden siirtotyötä.

Vaihtotyöllä tarkoitetaan luvanvaraista junaliikennettä tukevaa rautatiejärjestelmässä tehtävää kalustoyksiköiden siirtotyötä. Sivu 1/5 Raahen Satama Oy Vaihto- ja ratatyön turvallisuusohje Ohje hyväksytty: 21.10.2015, Kaarlo Heikkinen, satamajohtaja Ohjeesta vastaa: Raahen Satama Oy 1. Soveltamisala ja määritelmät Ohjetta noudatetaan

Lisätiedot

Tieliikenneonnettomuudet v. 2011-2015: KUNTA LOPPI 30.3.2016

Tieliikenneonnettomuudet v. 2011-2015: KUNTA LOPPI 30.3.2016 1 ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuosina 2011-2015 tapahtui 494 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (keskimäärin 99 onnettomuutta vuodessa). Onnettomuuksista 3 (1 /v) johti kuolemaan ja

Lisätiedot

LIIKENNEONNETTOMUUKSIEN TUTKIJALAUTAKUNTA LAPISSA

LIIKENNEONNETTOMUUKSIEN TUTKIJALAUTAKUNTA LAPISSA LIIKENNEONNETTOMUUKSIEN TUTKIJALAUTAKUNTA LAPISSA 13.11.2013 Lapin liikenneturvallisuusfoorumi Kalle Parkkari 13.11.2013 Lapin liikenneturvallisuusfoorumi Kalle Parkkari Sivu 1 Valtakunnallinen liikenneturvallisuustavoite

Lisätiedot

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Toimialan onnettomuudet 2015

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Toimialan onnettomuudet 2015 Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Toimialan onnettomuudet 2015 Kalvosarja Tämä kalvosarja on yhteenveto Tukesin tietoon tulleista, toimialalla vuonna 2015 sattuneista onnettomuuksista. 1.1.2011

Lisätiedot

SASTAMALAN TURVALLISUUSKYSELY Yhteenveto

SASTAMALAN TURVALLISUUSKYSELY Yhteenveto SASTAMALAN TURVALLISUUSKYSELY 5. - 23.10.2015 Yhteenveto 2.11.2015 Turvallisuuskyselyn tarkoituksena oli saada kaupungin asukkaiden kokemuksia ja näkemyksiä asuinalueensa turvallisuudesta ja kehittämistarpeista.

Lisätiedot

SEURANTA KUNTIEN LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMISSA KESTÄVÄN KUNTA- JA KAUPUNKILIIKENTEEN PÄIVÄT 16.-17.9.2015 JUHA HELTIMO, STRAFICA OY

SEURANTA KUNTIEN LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMISSA KESTÄVÄN KUNTA- JA KAUPUNKILIIKENTEEN PÄIVÄT 16.-17.9.2015 JUHA HELTIMO, STRAFICA OY SEURANTA KUNTIEN LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMISSA KESTÄVÄN KUNTA- JA KAUPUNKILIIKENTEEN PÄIVÄT 16.-17.9.2015 JUHA HELTIMO, STRAFICA OY Kuntien liikenneturvallisuustyö Lain edellyttämää asukkaiden hyvinvoinnin

Lisätiedot

EU:n liikenneturvallisuusohjelma tuottaa hyviä tuloksia tavoite 25 000 ihmishengen säästämisestä Euroopan teillä voidaan saavuttaa vuonna 2010

EU:n liikenneturvallisuusohjelma tuottaa hyviä tuloksia tavoite 25 000 ihmishengen säästämisestä Euroopan teillä voidaan saavuttaa vuonna 2010 IP/07/584 Bryssel, 27 april 2007 EU:n liikenneturvallisuusohjelma tuottaa hyviä tuloksia tavoite 25 000 ihmishengen säästämisestä Euroopan teillä voidaan saavuttaa vuonna 2010 Euroopan komissio käynnisti

Lisätiedot

Mopoilu ja liikenneraittius

Mopoilu ja liikenneraittius Mopoilu ja liikenneraittius Parannamme liikenneturvallisuutta vaikuttamalla ihmisen käyttäytymiseen 2 Kuolleet tienkäyttäjäryhmittäin ja liikenneturvallisuustavoite Lähde: Tilastokeskus ja Liikenneturva,

Lisätiedot

Rautatieonnettomuuksista aiheutuvien kustannusten arviointi. Anne Silla

Rautatieonnettomuuksista aiheutuvien kustannusten arviointi. Anne Silla Rautatieonnettomuuksista aiheutuvien kustannusten arviointi Anne Silla 2 Tausta Uusi ajattelutapa rautatieliikenteen onnettomuuskustannusten laskentaan: Onnettomuuksien vaikutusten alaisina eivät ole pelkästään

Lisätiedot

Kuva 1.1 Onnettomuuksien kokonaismäärän kehitys vakavuuden mukaan

Kuva 1.1 Onnettomuuksien kokonaismäärän kehitys vakavuuden mukaan 1 ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuosina 2008-2012 tapahtui 815 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (keskimäärin 163 onnettomuutta vuodessa). Onnettomuuksista 3 (1 /v) johti kuolemaan ja

Lisätiedot

Digitaalinen tieto innovatiiviset palvelut hyvät yhteydet

Digitaalinen tieto innovatiiviset palvelut hyvät yhteydet Digitaalinen tieto innovatiiviset palvelut hyvät yhteydet Liikenne- ja Hyvinvointia ja viestintäministeriö kilpailukykyä edistää väestön hyvillä yhteyksillä hyvinvointia ja elinkeinoelämän Toimivat liikenne-

Lisätiedot

Loviisan liikenneturvallisuussuunnitelma LIIKENNEONNETTOMUUDET

Loviisan liikenneturvallisuussuunnitelma LIIKENNEONNETTOMUUDET Loviisan liikenneturvallisuussuunnitelma LIIKENNEONNETTOMUUDET Onnettomuustarkasteluiden sisältö 1. Onnettomuuskehitys Loviisassa 2000-2014 kuolleiden ja loukkaantuneiden määrä henkilövahinko-onnettomuuksien

Lisätiedot

Tieliikenneonnettomuudet v. 2014: KUNTA ESPOO 9.4.2015

Tieliikenneonnettomuudet v. 2014: KUNTA ESPOO 9.4.2015 1 ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuonna 2014 tapahtui 483 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (vuonna 2013 luku oli 560). Onnettomuuksista 3 johti kuolemaan ja 102 loukkaantumiseen. Onnettomuuksissa

Lisätiedot

HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA

HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA 1 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO... 2 2. TYÖSUOJELUN MÄÄRITELMÄ... 2 3. TYÖSUOJELUTOIMINNAN TAVOITTEET... 2 4. TYÖSUOJELUTOIMENPITEET JA SEURANTA... 2 4.1 Ennakoiva

Lisätiedot

Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta asiakirjaluonnoksesta lausuntonaan seuraavaa:

Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta asiakirjaluonnoksesta lausuntonaan seuraavaa: Kainuun maakunta -kuntayhtymä PL 400 87070 KAINUU Viite: Lausuntopyyntönne 20.11.2006 Asia: LAUSUNTO ITÄ-SUOMEN STRATEGISET LIIKENNEHANKKEET ASIAKIRJAN LUONNOKSESTA Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta

Lisätiedot

Yksityisteiden liikenneturvallisuudesta

Yksityisteiden liikenneturvallisuudesta Yksityisteiden liikenneturvallisuudesta Elina Kasteenpohja Yksityisteiden turvallisuudesta Kuolemaan johtaneista moottoriajoneuvoonnettomuuksista (229) vuonna 2009 tapahtui Yksityisteillä ja alueilla 24

Lisätiedot

Onko harvaan asuttu maaseutu turvassa?

Onko harvaan asuttu maaseutu turvassa? 8.9.2015 Onko harvaan asuttu maaseutu turvassa? Tytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun verkoston puheenjohtaja Seminaarin teema Mikä on turvallisuuden nykytila ja haasteet harvaan asutulla

Lisätiedot

LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA 2013

LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA 2013 LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA 2013 TAMPEREEN KAUPUNKI KAUPUNKIYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN SISÄLLYSLUETTELO 1. ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS 2 1.1 Yleistä 2 1.2 Pahimmat liittymät onnettomuusindeksin

Lisätiedot

Meriturvallisuus ei parane syyllistämällä

Meriturvallisuus ei parane syyllistämällä Meriturvallisuus ei parane syyllistämällä 6.9.2012 Asiakas- ja potilasturvallisuus ammattieettisenä haasteena Jenni Storgård 0 Esityksen sisältö Meriturvallisuuden kehitys Merenkulun ominaispiirteitä Merionnettomuudet

Lisätiedot

Porin seudun liikenneturvallisuussuunnitelma

Porin seudun liikenneturvallisuussuunnitelma Porin seudun liikenneturvallisuussuunnitelma Aloitusseminaari 29.5.2013 LIIKENNEONNETTOMUUSANALYYSI Nykytila-analyysi: Tieliikenneonnettomuudet Poliisin tietoon tulleet onnettomuudet: iliitu-paikkatietoaineisto

Lisätiedot

SIPOON LIIKENNETURVALLISUUS- SUUNNITELMA 2/2012

SIPOON LIIKENNETURVALLISUUS- SUUNNITELMA 2/2012 SIPOON LIIKENNETURVALLISUUS- SUUNNITELMA 2/2012 Miksi liikenneturvallisuussuunnitelma? Selvitetään liikenneturvallisuuden ja liikennekäyttäytymisen nykytila Määritetään liikenneturvallisuustavoitteet Määritellään

Lisätiedot

"MIELI, PÄIHTEET JA AJOKYKY"

MIELI, PÄIHTEET JA AJOKYKY "MIELI, PÄIHTEET JA AJOKYKY" Varsinais-Suomen tutkijalautakunnan terveisiä Mikä Mitä Miten Miksi VT Mika Peltola ORGANISAATIO Liikenne- ja viestintäministeriö Liikenneonnettomuuksien tutkinnan neuvottelukunta

Lisätiedot

Riippumattomat arviointilaitokset

Riippumattomat arviointilaitokset Riippumattomat arviointilaitokset CSM Riskienhallinta -asetuksen mukainen riippumaton arviointi Komission asetus (352/2009/EY) yhteisestä turvallisuusmenetelmästä, CSM riskienhallinta-asetus, vaatii rautatiejärjestelmässä

Lisätiedot

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Itä-Suomen liikennestrategia Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä strategian laadintaprosessi, sisältö ja toteutuksen suuntaviivoja Lähtökohtana

Lisätiedot

Esteettömyys rautatiejärjestelmässä

Esteettömyys rautatiejärjestelmässä 1 (5) Antopäivä: 18.12.2014 Voimaantulopäivä: 1.1.2015 Säädösperusta: Rautatielaki (304/2011) 74 ja 75 Voimassa: toistaiseksi EU-asetus, jonka avoimia kohtia ja erityistapauksia määräys koskee: Komission

Lisätiedot

Asia: Lausuntopyyntö ehdotuksiin traktoria kuljettavan ajokortti- ja ammattipätevyysvaatimuksiksi

Asia: Lausuntopyyntö ehdotuksiin traktoria kuljettavan ajokortti- ja ammattipätevyysvaatimuksiksi 1 (6) 22.9.2015 Liikenne- ja viestintäministeriö kirjaamo@lvm.fi eija.maunu@lvm.fi kirsi.miettinen@lvm.fi Asia: Lausuntopyyntö ehdotuksiin traktoria kuljettavan ajokortti- ja ammattipätevyysvaatimuksiksi

Lisätiedot

Tieliikenneonnettomuustilasto 2012

Tieliikenneonnettomuustilasto 2012 Liikenne ja matkailu 2013 Tieliikenneonnettomuustilasto 2012 Tieliikenteessä menehtyi 255 ihmistä vuonna 2012 Tilastokeskuksen tietojen mukaan vuonna 2012 tapahtui 5 725 henkilövahinkoon johtanutta tieliikenneonnettomuutta.

Lisätiedot

Henkilöliikenteen asemapaikkojen ja rata-alueiden kehittämistarpeet ylijohtaja Kari Ruohonen 14.5.2014

Henkilöliikenteen asemapaikkojen ja rata-alueiden kehittämistarpeet ylijohtaja Kari Ruohonen 14.5.2014 Henkilöliikenteen asemapaikkojen ja rata-alueiden kehittämistarpeet ylijohtaja Kari Ruohonen 14.5.2014 Kaupungit kasvaneet ja kehittyneet ratapihojen ympärille Asuminen ja muun maankäyttö sijaitsee ratapihojen

Lisätiedot

LIIKENNETURVA 34. LIIKENNETURVALLISUUSALAN TUTKIJASEMINAARI

LIIKENNETURVA 34. LIIKENNETURVALLISUUSALAN TUTKIJASEMINAARI Sirpa Rajalin LIIKENNETURVA 34. LIIKENNETURVALLISUUSALAN TUTKIJASEMINAARI 6.5.2009 12 edellisen kk:n aikana kuolleet Kuolleet tienkäyttäjäryhmittäin ja liikenneturvallisuustavoite Tavoite: alle 250 tieliikennekuolemaa

Lisätiedot

Taipalsaaren liikenneturvallisuussuunnitelmat. 5. Hyväksyminen ja seuranta

Taipalsaaren liikenneturvallisuussuunnitelmat. 5. Hyväksyminen ja seuranta Taipalsaaren liikenneturvallisuussuunnitelmat 5. Hyväksyminen ja seuranta 1.9.2015 Suunnitelman hyväksyminen Liikenneturvallisuussuunnitelman toteutumisen kannalta kunnan päätöksentekijöiden tuki on äärimmäisen

Lisätiedot

Sisältö. LIIKENNEVIRASTO Ohje 2 (8) 17.3.2016 LIVI/1686/07.01.00/2016 1 MÄÄRITELMIÄ... 3 2 SOVELTAMISALA... 4

Sisältö. LIIKENNEVIRASTO Ohje 2 (8) 17.3.2016 LIVI/1686/07.01.00/2016 1 MÄÄRITELMIÄ... 3 2 SOVELTAMISALA... 4 LIIKENNEVIRASTO Ohje 2 (8) Sisältö 1 MÄÄRITELMIÄ... 3 2 SOVELTAMISALA... 4 3 VIESTIN ANTAMINEN... 4 3.2 Viestinnässä käytettävät nimet ja tunnukset... 5 3.3 Lähtölupien antaminen/vastaanottaminen tekstiviesteinä...

Lisätiedot

Poikkeustapahtumien hallinta raideliikenteessä. Tekijä: Ilkka Nieminen Toimeksiantaja: Mipro Oy

Poikkeustapahtumien hallinta raideliikenteessä. Tekijä: Ilkka Nieminen Toimeksiantaja: Mipro Oy Poikkeustapahtumien hallinta raideliikenteessä Tekijä: Ilkka Nieminen Toimeksiantaja: Mipro Oy Sisältö Toimeksiantajasta sananen Poikkeamatilanteiden hallintajärjestelmä Mitä, miksi, minkälainen Poikkeamatilanteen

Lisätiedot

Miten tästä eteenpäin? Tavoitteita osaamisen kehittämiseksi ja hyödyntämiseksi

Miten tästä eteenpäin? Tavoitteita osaamisen kehittämiseksi ja hyödyntämiseksi Finnish Transport Research and Innovation Partnership Miten tästä eteenpäin? Tavoitteita osaamisen kehittämiseksi ja hyödyntämiseksi Osaamisen kehittäminen ja hyödyntäminen, Fintrip-seminaari 27.8.2013

Lisätiedot

Rautatiejärjestelmän liikenneturvallisuustehtävien koulutusohjelmat

Rautatiejärjestelmän liikenneturvallisuustehtävien koulutusohjelmat Määräys 1 (27) Antopäivä: 29.11.2010 Voimaantulopäivä: 1.1.2011 Voimassa: Toistaiseksi Säädösperusta: Laki rautatiejärjestelmän liikenneturvallisuustehtävistä (1664/2009) 25 2 momentti. Euroopan parlamentin

Lisätiedot

2

2 1 2 3 4 5 6 7 8 9 Liesien aiheuttamat kuolemantapaukset ovat lisääntyneet. Sähkölieden päälle jättäminen valvomattomana, ajoittain yhdistettynä päihteiden käyttöön ovat suurin syy liesipaloihin. Nykyajan

Lisätiedot

HE 181/2016 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rautatielain 4 ja 57 :n muuttamisesta

HE 181/2016 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rautatielain 4 ja 57 :n muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rautatielain 4 ja 57 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan uuden Suomen ja Venäjän välisen rautatieliikennesopimuksen voimaantulosta

Lisätiedot

31.1.2011. 7.2.2011 alkaen toistaiseksi

31.1.2011. 7.2.2011 alkaen toistaiseksi Ohje 1 (7) 31.1.2011 Dnro 1538/043/2008 Liikenteen hallinta Vastaanottaja Liikenteenohjaus, käyttökeskus, tunnelipäivystäjä, alueisännöitsijä Säädösperusta Korvaa/muuttaa Pelastussuunnitelma Työohjeen

Lisätiedot

Hausjärven, Hyvinkään, Lopen ja Riihimäen seudullinen liikenneturvallisuusryhmä Kokous 2. 17.3.2015

Hausjärven, Hyvinkään, Lopen ja Riihimäen seudullinen liikenneturvallisuusryhmä Kokous 2. 17.3.2015 Hausjärven, Hyvinkään, Lopen ja Riihimäen seudullinen liikenneturvallisuusryhmä Kokous 2. 17.3.2015 1. Kokouksen avaus ja asialistan hyväksyminen 1. Kokouksen avaus ja asialistan hyväksyminen 2. Edellisen

Lisätiedot

Kuva: Juha Nurminen. Tankkeriturva-hanke

Kuva: Juha Nurminen. Tankkeriturva-hanke Kuva: Juha Nurminen Tankkeriturva-hanke Pekka Laaksonen 21.05.2010 John Nurmisen Säätiö John Nurmisen Säätiö on perustettu 1992 John Nurminen Oy:n aloitteesta. Tarkoitustaan säätiö toteuttaa monin eri

Lisätiedot

Tieliikenneonnettomuudet v. 2010: Pertunmaa 15.6.2011

Tieliikenneonnettomuudet v. 2010: Pertunmaa 15.6.2011 1 ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuonna 21 tapahtui 12 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (vuonna 29 luku oli 16). Onnettomuuksista johti kuolemaan ja 2 loukkaantumiseen. Onnettomuuksissa

Lisätiedot