Jenni Ahlroth & Markus Pöllänen. Liikenneturvallisuus. Opetusmoniste

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Jenni Ahlroth & Markus Pöllänen. Liikenneturvallisuus. Opetusmoniste"

Transkriptio

1 Jenni Ahlroth & Markus Pöllänen Liikenneturvallisuus Opetusmoniste

2

3 Tampereen teknillinen yliopisto Tampere University of Technology Jenni Ahlroth & Markus Pöllänen Liikenneturvallisuus Opetusmoniste Tampereen teknillinen yliopisto. Liikenteen tutkimuskeskus Verne Tampere 2011

4 ISBN (PDF)

5 ALKUSANAT Liikenneturvallisuus liittyy kaikkien ihmisten arkipäivään, ja turvallinen liikenne on osa hyvää elinympäristöä. Liikenneturvallisuus liittyy myös monien työtehtäviin, joko suoraan liikenneturvallisuuden asiantuntijana ja kehittäjänä esimerkiksi maankäytön ja liikenneympäristön suunnittelutehtävissä, ajoneuvojen turvallisuuden kehittäjinä ja ylläpitäjinä, vuorovaikutus- ja tiedottamistyössä tai välillisesti vaikkapa työhön liittyvien liikkumistarpeiden kautta tai liikenneturvallisuuden puutteiden synnyttäessä työtehtäviä, kuten poliisilla ja vakuutusyhtiöillä. Eri tehtävissä toimivilla asiantuntijoilla on kuitenkin vain harvoin liikenneturvallisuuden opintoja tai laajaa tietämystä tukenaan liikenneturvallisuuteen liittyvissä tehtävissä aloittaessaan. Työssä oppiminen ja tiedon siirtyminen kokeneimmilta ovatkin tyypillisiä tapoja perehtyä liikenneturvallisuuteen. Tämän kirjan tavoitteena on tukea perehtymistä ja samalla pysyvää toimimista liikenneturvallisuustehtävissä. Nykyisin tieto on usein sirpaleista, eikä kokonaiskuvan synnyttäminen ole helppoa. Tämän vuoksi tavoitteena onkin esittää liikenneturvallisuuden perusasiat tiiviisti ja selkeästi. Samalla materiaali palvelee myös alan perusoppikirjana. Oppikirjan laatimisessa on osaltaan hyödynnetty Tampereen teknillisellä yliopistolla aiemmin tuotettuja opetusmonisteita ja tutkimuksia, joissa liikenneturvallisuutta on käsitelty omista näkökulmistaan. Nämä on kuvattu erikseen lähdeluettelon alussa. Tämä on liikenneturvallisuus-oppikirjan 1. painos, johon on koottu liikenneturvallisuuteen liittyvä olemassa olevaa tietämystä eri lähteistä. Tämä ensimmäinen oppikirjan versio nojautuu monelta osin TTY:llä liikenneturvallisuuden opintojaksolla käytettyihin materiaaleihin. Tavoitteena on jatkaa tämän oppikirjan perustan vahvistamista täydentämällä jatkossa uusimpia tutkimustuloksia ja näkemyksiä tähän teokseen, jotta kirja voi toimia sille ajatellussa tehtävässään: luomalla ja ylläpitämällä tietopohjaa liikenneturvallisuuteen liittyvissä eri asiantuntijatehtävissä toimiville. Oppikirjan tuottamista on tukenut Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi. Haluan esittää kiitokset sekä Trafille että oppikirjan tekijöille Jenni Ahlrothille ja Markus Pölläselle. Tampereella lokakuussa 2011 Jorma Mäntynen Liikenne- ja kuljetustekniikan professori

6

7 SISÄLLYS 1 Liikenneturvallisuuden merkitys Liikenneturvallisuus eri liikennemuodoissa Tieliikenne Rautatieliikenne Rautatieliikenteen turvallisuustyö ja riskitekijät Suomessa Turvallisuus Euroopan laajuisella rautatieverkolla Liikenteenohjaus- ja turvajärjestelmät Suomessa Tasoristeysten turvallisuus Suomessa Meriliikenne Merenkulun turvallisuustekijät Suomessa Turvajärjestelmät Turvallisuuden osa-alueet Lentoliikenne Turvallisuus lentoliikenteessä Onnettomuuksien kehitys Lentorahdin turvallisuus Turvatarkastukset Turvallisuuden vaikutus lentoliikenteen kysyntään Liikenneturvallisuuden mittaaminen ja tunnusluvut Liikenneturvallisuuteen liittyviä käsitteitä Turvallisuuteen liittyvä tilastointi Tieliikenne Rautatieliikenne Meriliikenne Lentoliikenne Muut tilastot Onnettomuustilastojen yhteensopivuus Tilastointieroja eri maiden välillä Onnettomuus- ja turvallisuustutkinta Turvallisuuden mittarit Onnettomuuksien ja uhrien lukumäärä Liikenneturvallisuuden kuutio Konfliktit Koettu turvallisuus Muut indikaattorit Liikenneonnettomuuksien arvottaminen Liikenneturvallisuus ilmiönä Liikenneturvallisuusteoriat Kohtalonusko Onnettomuusalttiusteoria Syysuhdeteoria Järjestelmäteoria Käyttäytymisteoria Onnettomuusmallit Selitysmallit... 65

8 4.2.2 Ennustemallit Haddonin matriisi Liikenneturvallisuustoimien kolme E:tä Ihmisten käyttäytyminen ja liikenneturvallisuus Liikennepsykologian tarkastelunäkökulma Liikenneasenteet ja niiden muodostuminen Liikennekäyttäytymistä ohjaavat tekijät Liikennekäyttäytymisen oppiminen Kuljettajan toiminta ajotilanteessa Liikenteessä vaikuttavat yksilölliset erot Sukupuoli Ikä Päihteet Väsymys Tieliikenteen turvallisuus ennen ja nyt Ensimmäiset moottoriajoneuvoliikenteen onnettomuudet Tieliikenteen turvallisuuden taustatekijöiden kehitys Suomessa Väestö, matkustuskäyttäytyminen ja muuttoliike Kansantalous Liikkumisen kustannukset Liikenneinfrastruktuuri Järjestelmän säätely ja ohjaus Ajoneuvokanta Liikennekäyttäytyminen Liikenne- ja kuljetussuorite Tekniikan rooli Tieliikenteen turvallisuuden kehitys Suomessa Vuosikymmenten trendit Onnettomuusmäärän kehitys ikäryhmittäin Onnettomuusmäärän kehitys sukupuolittain Onnettomuusmäärän kehitys tienkäyttäjäryhmittäin Onnettomuuksien ominaispiirteitä Tieliikenteen turvallisuustilanne kansainvälisesti Liikenneturvallisuus yhteisenä vastuuna Liikenneturvallisuusstrategiat ja -tavoitteet Tieliikenne Muut liikennemuodot Toimijat ja vastuu Tieliikenne Rautatieliikenne Meriliikenne Lentoliikenne Tieliikenteen turvallisuuden kehittämistoimenpiteitä Liikenneympäristö ja infrastruktuuri Tienkäyttäjä Liikenneturvallisuusvalistus Liikenneturvallisuuskampanjat Ajokoulutus

9 8.2.4 Uudelleenkoulutus Ensiapukoulutus Ajoneuvo ja turvavarusteet Aktiivinen turvallisuusjärjestelmä Passiivinen turvallisuusjärjestelmä Jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden turvavarusteet Järjestelmän säätely ja valvonta Ylinopeudet Alkoholi Turvavarusteet Ajo-oikeus Rangaistuspistejärjestelmä Jalankulku ja pyöräily Hyvä kokonaissuunnittelu Liikenteen rauhoittaminen Suojateiden parantaminen Pyöräilyn selkeyttäminen Jalankulun ja pyöräilyn lisääminen Kasvatus ja markkinointi Liikenneturvallisuustiedot Liikenneonnettomuustilastot Altistumistiedot Turvallisuusindikaattorit Syvälliset onnettomuustiedot Toimenpiteen valinta Liikenneturvallisuuden tutkiminen Kirjallisuuteen pohjautuvat tutkimukset Onnettomuustilastoihin pohjautuvat tutkimukset Vaikutustutkimukset Tapaustutkimukset Liikennetilanteisiin kohdistuvat tutkimukset Tienkäyttäjiin kohdistuvat tutkimukset Onnettomuusmallit ja -teoriat Lähteet

10

11 1 Liikenneturvallisuuden merkitys Turvallisuus on eräs liikennejärjestelmän ominaisuus ja arvo, ja samalla liikenneturvallisuus on yksi liikennejärjestelmätyön ja -politiikan tavoite. Liikenneturvallisuuden voidaankin nähdä olevan yksi kilpailevista tavoitealueista, joiden suhteen liikennejärjestelmää pyritään kehittämään. Liikenneturvallisuus voi tukea muita tavoitealueita, joita ovat mm. sujuvuus, saavutettavuus, matka-aika, alueellinen kilpailukyky, ympäristö- ja terveysvaikutukset sekä tasapuolisuus, tai olla näiden kanssa ristiriidassa. Parhaimmillaan eri tavoitteet ohjaavat kehittämistä samaan suuntaan (esimerkkinä vaikkapa parempi liikenteen sujuvuus, alhaisemmat ympäristövaikutukset ja parempi liikenneturvallisuustaso), mutta toisinaan näiden välillä on selvää vastakkainasettelua (esimerkiksi nopeusrajoitukset, matka-ajat ja liikenneturvallisuus). Suomessa käsite liikenneturvallisuus mielletään perinteisesti ensisijassa tieliikenteen turvallisuudeksi. Tässä oppikirjassa lähtökohtana on, että liikenneturvallisuus viittaa kaikkien liikennemuotojen turvallisuuteen. Eri liikennemuotojen turvallisuuden yleispiirteitä tarkastellaan luvussa 2, ja liikennemuodoista turvattominta, tieliikennettä erikseen laajemmin luvuissa 6 ja 8. Eri liikennemuodoissa turvallisuus on loppujen lopuksi samankaltainen ilmiö; ihmisen toiminta korostuu, oli järjestelmä kuinka pitkälle teknisesti varmistettu ja lainsäädännöllä rajattu. Luvuissa 3 ja 4 kuvataankin liikenneturvallisuutta yleisellä tasolla, joskin esimerkkeinä korostuvat yleensä tieliikenteen tapaukset. Ihmisen toiminnan korostuminen tuo tarpeen tarkastella liikennejärjestelmää ihmisten käyttäytymisen ja liikennepsykologian näkökulmasta, johon keskitytään erityisesti luvussa 5. Koko liikennejärjestelmän turvallisuutta tarkasteltaessa on mahdollista valita ainakin kaksi toisistaan poikkeavaa näkökulmaa. Ensinnäkin voidaan pohtia sitä, miten liikkumisja kuljetustarpeet hoidetaan turvallisesti. Eri liikennemuotojen turvallisuus poikkeaa selvästi toisistaan, jos tarkastellaan syntyviä onnettomuuksia suhteessa suoritteeseen (kuva 1.1) tai eri kulkutapojen käyttäjinä kulutettuun aikaan (kuva 1.2). Lähteestä ja siinä käytettävissä olleen tilastomateriaalin puutteista johtuen kuvissa ei esitetä vesiliikenteen turvallisuutta. Analysoitaessa turvallisuutta suhteessa aikaan (henkilötunnit) hitaiden kulkumuotojen turvallisuustilanne, erityisesti jalankulun ja pyöräilyn, on parempi kuin suoritetta (henkilökilometrejä) kohden tarkasteltaessa. Huomionarvoista on, että matkaketjuja tarkasteltaessa esimerkiksi lähijunaliikenteessä liityntäliikenne nostaa huomattavasti kokonaisriskiä; jos junamatkaan liittyy jalankulkua 10 prosenttia koko matkan pituudesta, matkan kokonaisriski kasvaa lähes kymmenkertaiseksi pelkkään junamatkaan verrattuna (Peltola & Aittoniemi 2008). 9

12 Kuolleet / 100 milj. henkilökm Kuva 1.1. Eri liikennemuodoissa kuolleiden määrä suhteessa suoritteeseen ja (Peltola & Aittoniemi 2008) Kuolleet / 100 milj. henkilötuntia Kuva 1.2. Eri liikennemuodoissa kuolleiden määrä suhteessa henkilötunteihin ja (Peltola & Aittoniemi 2008) Liikennejärjestelmän turvallisuuden kannalta tulee pohdittavaksi, kuinka syntyvä liikennesuorite voidaan toteuttaa tarkoituksenmukaisella ja mahdollisimman turvallisella tavalla. Eräs esimerkki tästä on talven huonoissa keliolosuhteissa viestitettävä käytä mahdollisuuksien mukaan julkista liikennettä ja jos mahdollista, siirrä matkasi toiseen ajankohtaan. Ennen tarkoituksenmukaisen liikennemuodon valintaa tulisi kuitenkin 10

13 vielä pohtia, tarvitaanko kyseistä matkaa ja sen synnyttämää liikennesuoritetta ylipäätään, vai voisiko liikkumistarpeen taustalla olevan tarpeen (esimerkiksi asiointimatkan pankkiin tai työmatkan) korvata vaikkapa verkkopalvelun tai etätyöskentelyn avulla. Toinen näkökulma liikennejärjestelmän turvallisuuteen on eri liikennemuotojen turvallisuuskäsitysten, -menetelmien, -strategioiden ja -ohjelmien sekä -tilanteen vertailu keskenään. Eri liikennemuotojen turvallisuutta vertailemalla ja ymmärtämällä voidaan tehdä oivalluksia, joista erityisesti heikommin vertailussa menestyvät voivat löytää uusia toimintatapoja. Tieliikenteessä vuonna 1997 lanseerattu nollavisio on puhuttanut paljon, kun taas muissa liikennemuodoissa se on lähtökohtainen ajattelutapa (kenenkään ei tarvitse kuolla tai loukkaantua vakavasti) liikenneturvallisuuteen. Vertailuasetelma on mielenkiintoinen myös liikenneturvallisuuden ja työturvallisuuden välillä: työturvallisuutta on parannettu menestyksekkäästi ja nolla tapaturmaa -ajattelutapa on levittäytynyt laajalle. Työturvallisuudessa hyödynnetyillä lähestymistavoilla voidaan parantaa myös liikenteen turvallisuutta: erityisesti työmatka- ja työasiointiliikenne ovat työnantajienkin kannalta keskeisiä työturvallisuusriskejä. Peltolan ja Aittoniemen (2008) tutkimuksen mukaan kuolemanriski (kuolleet / 100 milj. henkilötuntia) liikenteessä on noin kymmenkertainen työelämän riskiin verrattuna ja lähes kaksinkertainen vapaa-aikaan verrattuna. Liikenneturvallisuutta voidaan tarkastella myös liikennesektorin ulkopuolelta, ja nähdä liikennekuolemat esimerkiksi kansanterveyden ja samalla kansantalouden ongelmana. Tieliikennekuolemien erityispiirre on, että onnettomuuksien uhrit ovat usein nuoria, jolloin esimerkiksi menetettyinä elinvuosina laskettuna ongelman vakavuus on suuri. Kuolemansyytilastoissa liikenteessä tapahtuvat kuolemat ovat osa tapaturmaisia kuolemansyitä ja rinnastuvat siten esimerkiksi kaatumisiin ja tulipaloihin. Tällöin voidaan päätyä pohtimaan, missä turvallisuuden parantamisen ja tapaturmien ehkäisyn osalta kansantalouden ja julkisen sektorin resurssien käyttö on tehokkainta: millä toimenpiteillä ja millä kustannuksilla voidaan ehkäistä yksi kuolemantapaus eri kohteissa, mukaan lukien sairaudet ja koko terveydenhoitojärjestelmä. Osaltaan tapaturmaisten onnettomuuksien syyt ja siten myös mahdolliset ehkäisytoimenpiteet ovat samoja, kuten päihteiden käyttö ja alkoholiongelmaan puuttuminen. Tällöin on selvää, että ongelmiin puuttuminen edellyttää muitakin toimenpiteitä kuin liikenneympäristön ja -järjestelmän kehittämisen liittyviä toimia. Liikenneturvallisuuden toimenpiteitä tarkastellaan konkreettisemmin luvussa 8 tieliikenteen osalta, muiden liikennemuotojen osalta lyhyesti luvussa 2. Toimenpiteitä tarkasteltaessa on keskeistä tunnistaa, että eri toimenpiteiden yhteisvaikutukset ovat harvoin summa yksittäisten toimenpiteiden vaikutuksista. Toimenpiteiden vaikutukset voivat kertaantua, jolloin saavutetaan suurempi vaikutus kuin yksittäisillä toimenpiteillä olisi, tai toimenpiteen vaikutukset voivat vaikuttaa samalla tapaa, jolloin useamman toimenpiteen yhteisvaikutus voi olla lähellä pelkän yhden yksittäisen toimenpiteen vaikutusta. On tunnistettava myös toimenpiteiden vaikutuksiin liittyvä ulosmittaaminen, esimerkiksi turvallisempi liikenneympäristö tai - väline voi johtaa korkeampien ajonopeuksien käyttöön, jolloin alkuperin arvioitua hyötyä ei saavuteta. Liikenneturvallisuuden kokeminen liittyy paitsi edellä mainittuun liikenneturvallisuusvaikutusten ulosmittaamiseen, myös ihmisten käyttämiin liikkumisvaihtoehtoihin: jos jokin kulkutapa, tietyt liikkumisympäristöt tai tietyt 11

14 kellonajat tai esimerkiksi tietyt keliolosuhteet koetaan turvattomina, voi tämä rajoittaa liikkumista. Todellinen (objektiivinen) liikenneturvallisuustilanne voi poiketa voimakkaastikin koetusta (subjektiivisesta) liikenneturvallisuustilanteesta. Poikkeamia tapahtuu molempiin suuntiin: liikennetilanne koetaan turvallisemmaksi kuin se todellisuudessa on tai tilanne koetaan turvattomammaksi kuin se todellisuudessa on. Taulukko 1.1 Subjektiivisen ja objektiivisen turvallisuustilanteen kohtaaminen. Subjektiivinen, koettu turvallisuustilanne Heikko Korkea Objektiivinen, todellinen turvallisuustilanne Heikko Korkea Näkemykset kohtaavat Tilanne koetaan turvattomammaksi kuin se onkaan, mistä syystä turvallisuuden kokeminen voi rajoittaa liikkumista tarpeettomasti Tilanne koetaan turvallisemmaksi kuin se onkaan, mikä johtaa ulosmittaamisen riskiin Näkemykset kohtaavat Maapallonlaajuisesti tarkastellen liikenneturvallisuusongelma liikennekuolemina mitattuna kasvaa edelleen. Tieliikenteessä kuolee WHO:n (2009) arvioiden mukaan vuosittain noin 1,3 miljoonaa ihmistä ja valtaosa kuolemantapauksista on matalan tulotason kehittyvissä maissa. Suomessa tilanne on parantunut kaikissa liikennemuodoissa viimeisinä vuosikymmeninä, mutta edelleen esimerkiksi tieliikenteessä menehtyy vuosittain yli 250 henkeä, ja muissa liikennemuodoissa on jatkuva suuronnettomuusriski. Kaikki liikenneonnettomuudet, eivät ainoastaan kuolemaan johtavat onnettomuudet, aiheuttavat inhimillisiä ja aineellisia menetyksiä ja kustannuksia eri osapuolille. Kasvavaa huomiota kiinnitetään myös mm. vakaviin loukkaantumisiin. Järjestelmällisen liikenneturvallisuustyön voi kuitenkin perustellusti todeta tuottaneen tulosta: liikenneonnettomuuksien ja niiden seurausten vähentämiseksi on tehty paljon työtä, ja työn taustalla on paljon tutkittua tietoa. Jotta liikenneturvallisuusongelmia voidaan ratkaista, tarvitaan tietoa näiden ongelmien syistä. Liikenneturvallisuustutkimusta käsitellään lyhyesti oppikirjan lopussa, luvussa 9. 12

15 2 Liikenneturvallisuus eri liikennemuodoissa 2.1 Tieliikenne Tieliikenne on muihin liikennemuotoihin verrattuna hallitseva liikennemuoto. Kuvassa 2.1 on havainnollistettu eri liikennemuotojen suoritteita Suomessa vuosina Suoritetilasto kuvaa samalla myös liikenteen riskeille alttiina olemisen määrää. Kuvaajan mukaisesti tieliikennesuorite oli kyseisinä vuosina 73,5 miljardia henkilökilometriä, joka vastaa noin 93 prosenttia koko suoritteesta. Junaliikenteen osuus oli puolestaan 3,4 prosenttia ja lentoliikenteen osuus 1,8 prosenttia. Suoritteiden prosentuaaliset osuudet ovat pysyneet suunnilleen samoina aiempiin tutkimuksiin verrattuna. (Henkilöliikennetutkimus ) 2,3 1,5 5,6 3,4 1,8 Henkilöauto Jalankulku Polkupyörä Linja-auto Juna 61,1 Lentokone Kuva 2.1 Eri liikennemuotojen suoritteet Suomessa vuonna miljardeina henkilökilometreinä. (Henkilöliikennetutkimus ) Tieliikenne on suoritetta tarkasteltaessa erityisesti henkilöautoliikennettä. Tieliikenteen tekee poikkeukselliseksi myös suuri määrä onnettomuuksia. Kun eri kulkumuotojen suoritteet otetaan huomioon, selvästi turvattomimpia tieverkolla liikkujia ovat kuvan 2.2 mukaisesti mopolla ja moottoripyörillä kulkevat. Seuraavaksi turvattomimmat ryhmät tässä vertailussa ovat jalankulkijat ja polkupyöräilijät. Myös henkilöautolla liikkuminen on selvästi juna-, lento- ja vesiliikennettä turvattomampaa. Turvallisinta liikkuminen on junalla tai lentokoneella, sillä raideliikenteessä kuolemantapauksia esiintyy vain yksi ja lentoliikenteessä kaksi jokaista 125 miljoonaa henkilökilometriä kohti. Tieliikenteessä vastaava luku on 39, josta jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden osuus on noin 17 ja mopolla tai moottoripyörällä liikkuvien osuus 20. (ETSC 2001) 13

16 Kuva 2.2 Eri liikennemuotojen turvallisuus Euroopassa. (ETSC 2001) Tarkasteltaessa liikenneturvallisuutta suhteuttamalla kuolleiden määrä suoritteeseen on paradoksaalista, että markkinajohtaja on turvattomin liikennemuoto. Tämä voi kertoa siitä, ettei turvallisuuden merkitys ole korostunut kulkutapavalinnassa. Tieliikenteen onnettomuusmäärää selittää suuren suoritteen ja verrattain sallivan säätelyn ja valvonnan lisäksi se, että muihin liikennemuotoihin verrattuna tieliikenteen koostumus on huomattavasti monipuolisempaa. Tieliikenteessä joudutaankin sovittamaan yhteen muun muassa autoilu, jalankulku ja pyöräily, joiden väliset nopeuserot ovat suuria. Nopeuserot ovat erityisen vaarallisia kyseisten kulkumuotojen väylien ristetessä, tai eri kulkumuotojen käyttäessä keskenään samoja väyliä. Lisäksi tiellä liikkuvien kulkuneuvojen ja ihmisten ominaisuuksien kirjo on erittäin laaja. Kulkuneuvojen massat ja iät vaihtelevat suuresti, ja kuljettajina on sekä liikenteessä työskenteleviä ammattikuljettajia että amatöörejä. Tieliikenteen kuljettajista ja muista tienkäyttäjistä on muista liikennemuodoista poiketen valtaosa ei-ammattilaisia eli niin sanottuja amatöörejä. Amatöörien seuranta ja kelpoisuusvaatimukset ovat väljempiä kuin ammattilaisten. Esimerkiksi jalankulku ja pyöräily ovat jokaisen oikeuksia. Myöskään ajokortin saamiselle ei ole asetettu korkeita ehtoja, sillä mahdollisimman monelle on haluttu antaa mahdollisuus auton kuljettamiselle. Tämän kaltainen menettely takaa kyllä yhdenvertaisen liikkumisen, mutta aiheuttaa samalla haasteita liikenneturvallisuuden osa-alueella ihmisten virheiden sekä väärien asenteiden ja oletusten vuoksi. Muissa liikennemuodoissa vesiliikenteeseen kuuluvaa veneilyä lukuun ottamatta ei tällaista näkökohtaa ole. (Alikoivisto et al. 2009) Moninaista tieliikennettä pyritään hallitsemaan sovittamalla kulkumuotoja yhteen muun muassa omin kulkuväylin, säännöin ja sääntelyin. Silti onnettomuuksia syntyy esimerkiksi inhimillisen virheen tai tahallisen piittaamattomuuden seurauksena. Sääntöjen vastaiseen ja vaaralliseen liikennekäyttäytymiseen pyritään puuttumaan valvonnalla ja sanktioilla, mutta rajallisten resurssien vuoksi ote valvontaan on tieliikenteessä muita liikennemuotoja sallivampi veneilyä lukuun ottamatta. Ammattilaisjärjestelmissä kuten lento-, juna- ja meriliikenteessä turvallisuus on puolestaan erittäin keskeisessä roolissa. Turvallisuus taataan tiukoilla vaatimuksilla, kattavalla koulutuksella ja inhimilliset virheet estävillä teknisillä ratkaisuilla. Esimerkiksi lentoliikenteessä ohjaamon toiminnot ovat pitkälle automatisoituja, jotta ohjaajalle jäisi vain tarvittavien päätösten tekeminen. Ammattilaisjärjestelmien kohdalla 14

17 konkreettisena tavoitteena onkin säännösten ehdoton noudattaminen, ja jo vähäisempiä poikkeamia selvitetään rikkomuksina. Yleisesti tieliikenteessä vallitsee siis alempi turvallisuustaso muihin kulkumuotoihin verrattuna ja onnettomuuksien tapahtumista tieliikenteessä pidetään tietyssä määrin hyväksyttävämpänä. Yksi syy tähän lienee se, että muissa liikennemuodoissa yksittäiset onnettomuudet muodostuvat usein suuronnettomuuksiksi. Sen sijaan tieliikenteen pienempiin onnettomuuksiin on ikään kuin jo totuttu. Myös yhtä tarkan valvonnan toteuttaminen tieliikenteessä olisi erittäin haastavaa sekä teknisesti että yleisen hyväksynnän kannalta. Tästä syystä tieliikenteessä valvonta onkin kohdistettu lähinnä pahimpien epäkohtien karsimiseen. Tieliikennejärjestelmä on kompleksinen järjestelmä, joka tulevaisuudessa koostuu entistä suuremmasta ajoneuvo- ja liikennemäärästä. Kompleksisuudestaan huolimatta järjestelmä on avoin ja sitä voi käyttää kuka tahansa. Tämän vuoksi järjestelmän tulee sallia ihmisten virheet ja antaa virheidenkin tapahtua. Silloin, kun ihminen ei riitä, täytyy liikennejärjestelmän kuitenkin kyetä absorboimaan ne virheet, jotka ihminen tekee. Tästä syystä liikenneturvallisuustyössä tulee ymmärtää ihmisten käyttäytymistä ja sitä, miksi tiettyjen asioiden kuten liikennesääntöjen ja nopeusrajoitusten noudattaminen sekä turvavyön käyttö valitaan. Tieliikenteen turvallisuuteen vaikuttaviin tekijöihin, toimijoihin ja turvallisuustoimenpiteisiin syvennytään muun muassa luvuissa 6, 7 ja Rautatieliikenne Rautatieliikenteen turvallisuus Euroopassa on yleisesti ottaen hyvä, kuten muun muassa kuva 2.2 osoittaa. Raideliikenteen tekee turvalliseksi muun muassa oma kulkuväylä, tiukkojen turvallisuusmääräysten puitteissa tapahtuva liikennöinti ja erilaiset tekniset turvajärjestelmät. Rautatieonnettomuudet ovat harvinaisia. Useimmiten onnettomuudet ovat pieniä, ja matkustajien vammat jäävät vähäisiksi junan suuren massan vuoksi. Tällaisia ovat muun muassa tasoristeysonnettomuudet. Toisinaan tapahtuvat yksittäiset suuronnettomuudet kuitenkin osoittavat, kuinka tuhoisia seurauksia inhimillisellä erehdyksellä tai teknisellä vialla voi olla rautatieliikenteelle. (Euroopan komissio 2002) Suomessa suuronnettomuudet ovat varsin harvinaisia. Edelliset suuronnettomuudet ovat tapahtuneet 1990-luvulla. Molempiin onnettomuuksiin oli syynä vaihteeseen tultaessa suuri ylinopeus. Vuonna 1998 tapahtuneessa suuronnettomuudessa veturi ja ensimmäiset vaunut suistuivat Jyväskylän ratapihalla pois kiskoilta. Veturinkuljettajan lisäksi yhdeksän matkustajaa sai surmansa. Lisäksi kahdeksan henkilöä loukkaantui vakavasti ja lähes 90 lievästi. Tätä aiempi suuronnettomuus tapahtui vuonna 1996 Jokelassa, jolloin neljä ihmistä sai surmansa ja 74 henkilöä loukkaantui. (Onnettomuustutkintakeskus 2011) Automaattisen kulunvalvonnan, JKV:n, käyttöönotto koko rataverkolla on poistanut näiden onnettomuuksien riskitekijöitä. 15

18 Kokonaisuudessaan rautatieonnettomuuksia raportoidaan Suomessa noin tuhat kappaletta vuosittain. Näistä noin 90 prosenttia on vain aineellista vahinkoa aiheuttaneita tapaturmia. (Euroopan komissio 2002) Suuronnettomuusriskin ja onnettomuuksissa vuosittain kuolleiden pienestä määrästä johtuen satunnaisvaihtelun mahdollisuus on kuitenkin suuri Rautatieliikenteen turvallisuustyö ja riskitekijät Suomessa Turvallisuuden toteuttaminen rautateillä vaatii eri tahojen yhteistyön onnistumista, minkä lisäksi jatkuvasti kehittyvät turvallisuusjärjestelmät ja mahdollinen kilpailun lisääntyminen asettavat omat haasteensa rautatieliikenteen turvallisuuden hallinnalle. Suomi on myös sitoutunut noudattamaan eurooppalaista lainsäädäntöä, mutta rajoja ylittävän kaupankäynnin lisääntyminen on osoittautunut suureksi haasteeksi rautatieturvallisuudelle. (Katajala 2010) Tärkeimpiä rautatieliikenteen turvallisuutta parantavia toimenpiteitä ovat turvallisuustietoisuuden lisääminen sekä turvallisuusjohtamisen ja turvatekniikan kehittäminen. (Hirvonen 2002a) Rautatieliikenteen turvallisuustyö voidaan myös jakaa neljään keskeiseen osa-alueeseen, jotka liittyvät matkustajien, henkilöstön, tasoristeysten ja kuljetusten turvallisuuteen. (Alppivuori & Kallberg 2000) Taulukko 2.1 Rautatieliikenteen turvallisuustoimenpiteitä osa-alueittain. Osa-alue Toimenpiteet Matkustusturvallisuus Henkilökunnan turvallisuus Tasoristeysturvallisuus Kuljetusten turvallisuus - Junien törmäysten ja suistumisen estäminen - Vaunujen turvallisuuden kehittäminen - Asemien laiturijärjestelyistä huolehtiminen - Jalankulkuyhteyksien turvallisuudesta huolehtiminen - Junan häiriöttömän kulun varmistaminen - Vaihto- ja ratatöihin liittyvien työolosuhteiden ja - järjestelyjen kehittäminen - Henkilöstön kouluttaminen - Urakoitsijoiden asianmukaisista turvajärjestelyistä rata-alueella huolehtiminen - Tasoristeysten vähentäminen - Tasoristeysten varustaminen turvalaitteilla - Liikennerajoitusten parantaminen - Tieliikenteessä liikkuvien asenteisiin vaikuttaminen valistuksen ja tiedotuksen avulla - Kuormaamisohjeiden noudattamisen seuraaminen - Asianmukainen suhtautuminen vaarallisten aineiden kuljetuksiin 16

19 Matkustajien kannalta turvallisuustyö tarkoittaa ennen kaikkea junien törmäysten ja suistumisten estämistä, vaunujen turvallisuuden kehittämistä sekä asemien laiturijärjestelyjen ja jalankulkuyhteyksien turvallisuudesta huolehtimista. (Alppivuori & Kallberg 2000) Suistumisonnettomuuksien kannalta vaihteet ovat yksi keskeisimpiä riskitekijöitä junaradalla. Vaihteiden väärä asento on Suomessa aiheuttanut useimmat vakavista rautatieonnettomuuksista. (Katajala 2010) Henkilöstön suurimmat riskit koskevat junamiehistöä sekä vaihto- ja ratatyöntekijöitä. Junien häiriötön kulku on junamiehistön turvallisuuden kannalta tärkeintä. Vaihto- ja ratatöiden turvallisuudesta huolehditaan kehittämällä työolosuhteita ja -järjestelyjä, kouluttamalla henkilöstö oikeisiin työtapoihin ja huolehtimalla siitä, että rata-alueella työskentelevillä urakoitsijoilla on asianmukaiset turvajärjestelyt. (Alppivuori & Kallberg 2000, Ratahallintokeskus 2005a) Tasoristeysonnettomuuksissa henkilövahingot koituvat tavallisesti tienkäyttäjille, mutta myös junan matkustajat ja etenkin veturinkuljettajat ovat vaarassa. Turvallisuutta voidaan parantaa liikennerajoituksin, poistamalla tasoristeyksiä tai varustamalla tasoristeyksiä turvalaitteilla. (Alppivuori & Kallberg 2000, Ratahallintokeskus 2005b) Myös tieliikenteessä liikkujien asenteisiin vaikuttaminen valistuksen ja tiedotuksen keinoin on keskeisessä roolissa tasoristeysonnettomuuksien ehkäisyssä. Edellisten lisäksi myös kuljetettavat tavarat ovat yksi rautatieliikenteen riskitekijöistä, sillä niihin kohdistuu matkan aikana paljon erisuuntaisia liikevoimia. Voimien vaikutus riippuu vaunun rakenteesta ja kuormaamis- ja kuljetustavasta. Kuormaamisohjeita noudattamalla varmistetaan liikenneturvallisuus, ehkäistään kuljetuskalustolle ja tavaroille mahdollisesti aiheutuvia vahinkoja ja päästään mahdollisimman yksinkertaiseen kuormaus- ja purkutapaan. (VR Cargo 2003) Yksi rautatiekuljetuksiin liittyvä erityinen riskitekijä ovat vaarallisten aineiden kuljetukset. Riskin merkitystä korostaa se, että rautatieasemat sijaitsevat usein keskellä taajama-aluetta. (Mäntynen et al. 2006) Turvallisuus Euroopan laajuisella rautatieverkolla Aiemmin rautateiden turvallisuus on määritelty kansallisesti, minkä seurauksena eri maiden tavoitteet ja lähestymistavat eroavat toisistaan. Kansainvälisessä liikenteessä kansalliset liikenteenharjoittajat siirtävät usein junat ja vastuun toisilleen rajanylityksen yhteydessä. (Euroopan komissio 2002) Nykyään esimerkiksi EU:ssa on myös useammassa maassa liikennöiviä operaattoreita. Tällöin valtioiden rajat eivät välttämättä enää ole rautatieoperoinnin rajoja, vaikka tekniset järjestelmät saattavatkin rajalla muuttua. Turvallisuuskysymykset ovat edelleen yksi pääasiallisista esteistä markkinoiden avaamiseen. Toimivan rautatieverkon turvallisuustason on oltava vähintään yhtä hyvä tai jopa parempi kuin kansallisten rautatieverkkojen nykyinen turvallisuustaso. Siksi turvallisuus on Euroopan laajuisen rautatiejärjestelmän toimivuuden ehdoton edellytys. Turvallisuuden vaaliminen vaatii toimia sekä teknisellä että hallinnollisella tasolla. Teknisellä tasolla määritellään rautatiejärjestelmän jokaista osatekijää sitovat standardit. Hallinnollisella tasolla puolestaan määritellään kaikkien toimijoiden vastuut. (Euroopan komissio 2001) 17

20 Kattavan eurooppalaisen rautatieliikennejärjestelmän luominen on haaste turvallisuustyölle. Tähän kyetään vastaamaan koko Euroopan rautatieliikenteelle yhteisellä turvallisuusjohtamisjärjestelmällä. Jäsenvaltio voi myöntää tietylle rautatieyritykselle todistuksen, jolla kyseisen yrityksen turvallisuusjärjestelmä hyväksytään. Tämä todistus on voimassa koko yhteisön alueella. Lisäksi rautatieyrityksen on vielä vakuutettava aikovansa noudattaa kansallisia sääntöjä ja sen on saatava hyväksyntä liikkuvalle kalustolle ja henkilökunnalle jokaisessa verkossa, jota se aikoo käyttää. Näin saavutetaan luottamus markkinoilla toimijoiden kesken sekä jäsenvaltioiden välille. (Euroopan komissio 2002) Euroopan kattavan rautatieliikennejärjestelmän kehittäminen luo kaksi turvallisuustyön ongelma-aluetta, joista ensimmäinen liittyy avoimuuteen, tiedottamiseen ja rautatieliikenteen sääntelyn siirtämiseen yrityksiltä julkisten menettelyjen piiriin. Valtionrautatiet ovat olleet monopoliasemassa ja niiden sisällä on harjoitettu lähinnä itsesäätelyä, eikä siellä ole koettu tarvetta turvallisuutta koskevien tietojen julkisuuteen antamiseen. Tulevaisuudessa myös rautatiealaan kohdistuu etenkin markkinoiden vapauttamisen ja viranomaisten harjoittaman sääntelyn myötä enemmän vaatimuksia. Euroopan unionin alueella yhteisten turvallisuusmittarien avulla on mahdollista seurata rautateiden turvallisuuden kehitystä jäsenvaltioissa ja yhteisön tasolla. Rautatieyritykset ja infrastruktuurien hallintayritykset velvoitetaan toimittamaan vuosittain turvallisuuden kehitystä kuvaavia raportteja kansallisille turvallisuusviranomaisille, jotka puolestaan julkaisevat annettujen tietojen pohjalta vuosittain kertomuksen, joka luovutetaan Euroopan rautatieviraston käyttöön. Tämänkaltainen toiminta mahdollistaa sekä kokemusten vaihdon että luottamuksen lisääntymisen eri toimijoiden välillä. (Euroopan komissio 2002) Toinen ongelma-alue on onnettomuuksien ja vaaratilanteiden tutkinta. Onnettomuuksien tutkintaa koskevissa EU:n jäsenvaltioiden säädöksissä on suuria eroja. Rautatieliikenteen ja rautatielaitteiden yhtenäismarkkinoiden luomisen myötä olisi entistä tärkeämpää vaihtaa tietoja sekä oppia onnettomuuksista ja vaaratilanteista. Riippumattoman elimen tulee suorittaa turvallisuustutkinta, jotta yleisö ja asianomaiset voisivat luottaa siihen. Tietyntasoisten vakavien onnettomuuksien ja vaaratilanteiden tutkinta ja tutkintaa koskevat periaatteet tulisi yhdenmukaistaa ja jäsenvaltioihin perustaa riippumattomat onnettomuustutkintaelimet. (Euroopan komissio 2002) Eurooppalaisena tavoitteena on ollut hankkia teknisiä ratkaisuja liikenteenohjaus- ja kulunvalvontajärjestelmän tueksi myös perinteisen rautatiemaailman ulkopuolelta. Peruslähtökohtana on ollut harmonisoinnin kautta tapahtuva kustannusten alentaminen ja lisäksi kansainvälisen rautatieliikenteen teknisten esteiden poistaminen. (Nummelin 2002) ERTMS (European Rail Traffic Management System) on Euroopan laajuinen rautatieliikenteen hallintajärjestelmä. Se on kehitetty käytössä olevien liikenteenohjauksellisten sääntöjen ja opastinjärjestelmien sekä informaatiovirran yhdenmukaistamiseksi, jotta EU:n vaatima vapaa rataverkolle pääsy on mahdollista. ETCS (European Train Control System) on osa ERTMS-järjestelmää ja sen tehtävänä on erityisesti helpottaa maiden rajojen yli tapahtuvaa liikennettä. (EU 2001, Alstom 2001) 18

Rautatieliikenteen turvallisuuden tilakuva

Rautatieliikenteen turvallisuuden tilakuva Rautatieliikenteen turvallisuuden tilakuva Kirsi Pajunen Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Toimintaympäristö Kuva: Markku Nummelin Liikenteen turvallisuusvirasto Kansainvälinen toimintaympäristö Rautatieliikenteessä

Lisätiedot

Liikenneturvallisuustyö. Kirkkonummella

Liikenneturvallisuustyö. Kirkkonummella Liikenneturvallisuustyö Kirkkonummella Kalvosarjan sisältö 1. Liikenneturvallisuustilanne Liikenneonnettomuudet Koettu liikenneturvallisuus Koetut t liikenneturvallisuuspuutteet lli tt t 2. Liikenneturvallisuustyö

Lisätiedot

Porin seudun liikenneturvallisuussuunnitelma. Aloitusseminaari 29.5.2013

Porin seudun liikenneturvallisuussuunnitelma. Aloitusseminaari 29.5.2013 Porin seudun liikenneturvallisuussuunnitelma Aloitusseminaari 29.5.2013 Asialista 1. Porin seudun liikenneturvallisuussuunnitelman sisältö 2. Liikenneturvallisuustyön haasteet ja tavoitteet 3. Kävelyn

Lisätiedot

LIIKENNEONNETTOMUUKSIEN PERUSANALYYSIT

LIIKENNEONNETTOMUUKSIEN PERUSANALYYSIT Vakka-Suomen seudun liikenneturvallisuussuunnitelma LIIKENNEONNETTOMUUKSIEN PERUSANALYYSIT Kalvosarjan sisältöteemat Onnettomuuskehitys yleisesti Onnettomuuksien osalliset osallisten kulkutapa osallisten

Lisätiedot

Nuoret ja liikenneturvallisuus

Nuoret ja liikenneturvallisuus Nuoret ja liikenneturvallisuus Pohjois Pohjanmaan ja Kainuun liikenneturvallisuusseminaari Örnis bilar / Carl Johan de Geer Jan Lööf Professori Jorma Mäntynen, Tampereen teknillinen yliopisto Aluepäällikkö

Lisätiedot

Autojen turvatekniikka ja liikenneturvallisuus

Autojen turvatekniikka ja liikenneturvallisuus Autojen turvatekniikka ja liikenneturvallisuus Vaikuttajien Autoiluakatemia 11.-12.9.2012 Premier Parkissa Vakuutuskeskus, Vahingontorjuntayksikkö Pieni teollisuuskatu 7, FIN-02920 ESPOO Puh: +358 9 680401,

Lisätiedot

NUORTEN LIIKENNETURVALLISUUDEN PARANTAMINEN PORISSA

NUORTEN LIIKENNETURVALLISUUDEN PARANTAMINEN PORISSA NUORTEN LIIKENNETURVALLISUUDEN PARANTAMINEN PORISSA Kuninkaanhaan koulun liikenneturvallisuuskysely 2014 Yhteenveto oppilaiden vastauksista ja ajatuksista www.ts.fi 1/11 Leena-Maria Törmälä, Ramboll Finland

Lisätiedot

SATAKUNNAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA LÄHTÖKOHTIA: LIIKENNE, LIIKKUMINEN JA KULJETUKSET, LIIKENNEVERKOT SEUTUKUNTAKIERROS

SATAKUNNAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA LÄHTÖKOHTIA: LIIKENNE, LIIKKUMINEN JA KULJETUKSET, LIIKENNEVERKOT SEUTUKUNTAKIERROS SATAKUNNAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA LÄHTÖKOHTIA: LIIKENNE, LIIKKUMINEN JA KULJETUKSET, LIIKENNEVERKOT SEUTUKUNTAKIERROS Satakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelma LIIKENTEEN KYSYNTÄ LIIKKUMINEN Kulkutavat

Lisätiedot

Lentoliikenteen turvallisuus Ilmailun turvallisuuskulttuuri. Kim Salonen Ylijohtaja 7.9.2009

Lentoliikenteen turvallisuus Ilmailun turvallisuuskulttuuri. Kim Salonen Ylijohtaja 7.9.2009 Lentoliikenteen turvallisuus Ilmailun turvallisuuskulttuuri Kim Salonen Ylijohtaja 7.9.2009 Ilmailun turvallisuus Ilmailu on perusluonteeltaan riskialtista toimintaa Turvallisuuden parantaminen ja ylläpitäminen

Lisätiedot

Vastuullisuusmallin tausta ja tavoitteet

Vastuullisuusmallin tausta ja tavoitteet Vastuullisuusmallin tausta ja tavoitteet Sanna Ström 3.4.2014 Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Turvallisuusjohtaminen liikennejärjestelmässä Turvallisuusjohtamisjärjestelmä Järjestelmällinen tapa

Lisätiedot

Onnettomuuksista oppiminen ja turvallisuuden parantaminen

Onnettomuuksista oppiminen ja turvallisuuden parantaminen Onnettomuuksista oppiminen ja turvallisuuden parantaminen Johtava tutkija Kai Valonen Onnettomuustutkintakeskus www.turvallisuustutkinta.fi Tutkitaan Suuronnettomuudet Ilmailu, raideliikenne ja vesiliikenne

Lisätiedot

1. Matkustaja- ja matkustusturvallisuus päivittäisessä työssä

1. Matkustaja- ja matkustusturvallisuus päivittäisessä työssä Koulutusohjelmat vuodelle 2015 1. Matkustaja- ja matkustusturvallisuus päivittäisessä työssä Sisältää henkilöliikenteen kuljettajan lainsäädännölliset oikeudet ja velvollisuudet häiriö-, vaara ja onnettomuustilanteissa.

Lisätiedot

Vakka-Suomen seudun liikenneturvallisuussuunnitelma YHTEENVETO ONNETTOMUUSTARKASTELUISTA. Yhteenveto 1/5

Vakka-Suomen seudun liikenneturvallisuussuunnitelma YHTEENVETO ONNETTOMUUSTARKASTELUISTA. Yhteenveto 1/5 Vakka-Suomen seudun liikenneturvallisuussuunnitelma YHTEENVETO ONNETTOMUUSTARKASTELUISTA Yhteenveto 1/5 Seudulla tapahtuu keskimäärin 46 henkilövahinko-onnettomuutta vuodessa (ka 2009-2013). Viimeisen

Lisätiedot

Helsingin seudun liikenneturvallisuusstrategia

Helsingin seudun liikenneturvallisuusstrategia HLJ 2011 Helsingin seudun liikenneturvallisuusstrategia Helsingin seudun liikenneturvallisuusstrategia Sisällysluettelo Johdanto 4 Liikenneturvallisuuden nykytilanne 6 Liikenneturvallisuusvisio ja -tavoitteet

Lisätiedot

Nopeudenhallinnan nykytila ja mahdollisuudet, NOPHA

Nopeudenhallinnan nykytila ja mahdollisuudet, NOPHA Nopeudenhallinnan nykytila ja mahdollisuudet, NOPHA VTT Liikenne- ja logistiikkajärjestelmät Harri Peltola, Riikka Rajamäki & Juha Luoma Lähtökohdat nopeuksien hallinnalle Vaikutukset matka-aikaan, logistiikkaan,

Lisätiedot

Poliisin suorittama nopeusvalvonta

Poliisin suorittama nopeusvalvonta Poliisin suorittama nopeusvalvonta Autoliiton nopeudet ja nopeusvalvonta seminaari Poliisiylitarkastaja Samppa Holopainen Poliisin liikenneturvallisuusstrategia Poliisin liikenneturvallisuusstrategian

Lisätiedot

1 YLEISTÄ... 3 3 TYÖMAASUUNNITELMA... 8

1 YLEISTÄ... 3 3 TYÖMAASUUNNITELMA... 8 RHK Turvallisuussuunnitelmien laadinta 2 SISÄLTÖ 1 YLEISTÄ... 3 2 TURVALLISUUSSUUNNITELMA... 4 2.1 Yleistä... 4 2.2 Junaturvallisuusasiat turvallisuussuunnitelmassa... 6 2.3 Rakentamista koskeva turvallisuussuunnitelma...

Lisätiedot

Nuorten kuljettajien liikennekäyttäytyminen

Nuorten kuljettajien liikennekäyttäytyminen Nuorten kuljettajien liikennekäyttäytyminen Valtakunnallinen Tapaturmapäivän seminaari, Vaasa 13.8.2010 Yli-insinööri Marcus Merin, liikenne- ja viestintäministeriö Nuorten (15 24-vuotiaiden) liikenneturvallisuudesta

Lisätiedot

Tieliikenteen kuljetusyritysten vastuullisuusmalli ja sen kehitystyö

Tieliikenteen kuljetusyritysten vastuullisuusmalli ja sen kehitystyö Tieliikenteen kuljetusyritysten vastuullisuusmalli ja sen kehitystyö Sanna Ström Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Vastuullisuuden toteuttaminen yrityksessä Johdon sitoutuminen Päätöksentekoprosessit

Lisätiedot

Onnettomuustutkinta turvallisuuden kehittäjänä

Onnettomuustutkinta turvallisuuden kehittäjänä ONNETTOMUUSTUTKINTAKESKUS CENTRALEN FÖR UNDERSÖKNING AV OLYCKOR ACCIDENT INVESTIGATION BOARD FINLAND Sörnäisten rantatie 33 C, 00580 Helsinki, Finland www.onnettomuustutkinta.fi Onnettomuustutkinta turvallisuuden

Lisätiedot

YHTEISTOIMINTASUUNNITELMA SIVIILI-ILMAILUN ONNETTOMUUKSIEN VARALTA

YHTEISTOIMINTASUUNNITELMA SIVIILI-ILMAILUN ONNETTOMUUKSIEN VARALTA YHTEISTOIMINTASUUNNITELMA SIVIILI-ILMAILUN ONNETTOMUUKSIEN VARALTA Veli-Matti Sääskilahti 8.5.2014 Lento-onnettomuuksia Suomessa Comp Air 8, Jämijärvi 2014-8 menehtynyttä, 3 loukkaantunutta Copterline

Lisätiedot

Määräysluonnos 1 (9) Voimassa: Toistaiseksi

Määräysluonnos 1 (9) Voimassa: Toistaiseksi Määräysluonnos 1 (9) Antopäivä: 01.x.2013 Voimaantulopäivä: x.x.2013 Voimassa: Toistaiseksi Säädösperusta: Rautatielaki (304/2011) 74 ja 75 :n kohta 4 Komission päätös Euroopan laajuisen tavanomaisen rautatiejärjestelmän

Lisätiedot

Tuntevatko pyöräilijät ja autoilijat väistämissääntönsä? kyselytutkimuksen tuloksia. Liikenneturvan tutkijaseminaari Salla Karvinen 24.4.

Tuntevatko pyöräilijät ja autoilijat väistämissääntönsä? kyselytutkimuksen tuloksia. Liikenneturvan tutkijaseminaari Salla Karvinen 24.4. Tuntevatko pyöräilijät ja autoilijat väistämissääntönsä? kyselytutkimuksen tuloksia Liikenneturvan tutkijaseminaari Salla Karvinen 24.4.2012 Väistämisvelvollisuus pyörätien jatkeella muuttui vuonna 1997

Lisätiedot

Rataverkon haltijuus. Suomen Satamaliitto 2.2.2012 Taisto Tontti

Rataverkon haltijuus. Suomen Satamaliitto 2.2.2012 Taisto Tontti Rataverkon haltijuus Suomen Satamaliitto 2.2.2012 Taisto Tontti Rataverkon haltijuuden pääelementit Haltijuuden toteuttamisen vaihtoehdot Raiteiden kunnossapito Raidesopimukset Liikenteenohjaus Raiteen

Lisätiedot

LINTU tutkimusohjelman teesit

LINTU tutkimusohjelman teesit LINTU tutkimusohjelman teesit Tieliikenteen turvallisuuden pitkän aikavälin tutkimus- ja kehittämisohjelma LINTU on liikenne- ja viestintäministeriön, Liikenneviraston ja Liikenteen turvallisuusviraston

Lisätiedot

Liikennekeskukset turvallisuutta ja sujuvuutta edistämässä. Petri Rönneikkö 15.10.2014

Liikennekeskukset turvallisuutta ja sujuvuutta edistämässä. Petri Rönneikkö 15.10.2014 Liikennekeskukset turvallisuutta ja sujuvuutta edistämässä Petri Rönneikkö 15.10.2014 LIIKENNEKESKUKSET LIIKENNEVIRASTOSSA Liikenneviraston organisaatio Pääjohtaja Sisäinen tarkastus ELY-liikenne Viestintä

Lisätiedot

Turvallisesti harrastuksiin. Vinkkejä nuorten ryhmien ohjaajille ja vanhemmille

Turvallisesti harrastuksiin. Vinkkejä nuorten ryhmien ohjaajille ja vanhemmille Turvallisesti harrastuksiin Vinkkejä nuorten ryhmien ohjaajille ja vanhemmille Harrastusmatkojen turvallisuus mukaan toimintaan harrastuksiin liittyy runsaasti sekä lyhyitä matkoja kodin ja harrastuspaikan

Lisätiedot

Varsinais-Suomen ja Satakunnan liikenneturvallisuussuunnitelma ja muuta ajankohtaista

Varsinais-Suomen ja Satakunnan liikenneturvallisuussuunnitelma ja muuta ajankohtaista Varsinais-Suomen ja Satakunnan liikenneturvallisuussuunnitelma ja muuta ajankohtaista Liikenneturvallisuusinsinööri Varsinais Suomen ELY keskus Toimialue Varsinais Suomen ja Satakunnan maakunnat, 690 000

Lisätiedot

DIREKTIIVIT. (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

DIREKTIIVIT. (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti) 10.7.2014 L 201/9 DIREKTIIVIT KOMISSION DIREKTIIVI 2014/88/EU, annettu 9 päivänä heinäkuuta 2014, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/49/EY muuttamisesta yhteisten turvallisuusindikaattorien

Lisätiedot

Taipalsaaren liikenneturvallisuussuunnitelma. 1b. Nykytilan selvitys Liikenneonnettomuudet

Taipalsaaren liikenneturvallisuussuunnitelma. 1b. Nykytilan selvitys Liikenneonnettomuudet Taipalsaaren liikenneturvallisuussuunnitelma 1b. Nykytilan selvitys Liikenneonnettomuudet 1.9.2015 Nykytilan selvitys - liikenneonnettomuudet Taipalsaarella vuosina 2009 2013 poliisin tietoon tulleista

Lisätiedot

CBRTS-HANKKEEN LOPPUSEMINAARI 25.6.2014 LIIKENTEEN RAUHOITTAMINEN

CBRTS-HANKKEEN LOPPUSEMINAARI 25.6.2014 LIIKENTEEN RAUHOITTAMINEN CBRTS-HANKKEEN LOPPUSEMINAARI 25.6.2014 LIIKENTEEN RAUHOITTAMINEN Anne Vehmas LIIKENNEVÄYLÄ KÄYTTÖTARKOITUKSEN MUKAISEKSI Liikenneväylän nopeustason, leveyden, ympäristön ja muiden ominaisuuksien tulisi

Lisätiedot

MITÄ TULEE TIETÄÄ NYKYAUTON TURVALAITTEISTA JA NIIDEN KÄYTÖSTÄ?

MITÄ TULEE TIETÄÄ NYKYAUTON TURVALAITTEISTA JA NIIDEN KÄYTÖSTÄ? MITÄ TULEE TIETÄÄ NYKYAUTON TURVALAITTEISTA JA NIIDEN KÄYTÖSTÄ? 6.10.2014 Liikennelääketieteen symposium Yhteyspäällikkö Tapio Koisaari, Liikennevakuutuskeskus, liikenneturvallisuusyksikkö 1. Passiivinen

Lisätiedot

Uudenmaan ELY-keskuksen tervehdys

Uudenmaan ELY-keskuksen tervehdys Uudenmaan ELY-keskuksen tervehdys Yleisötilaisuus 23.10.2013 Mäntsälä Liikennejärjestelmäasiantuntija Päivi Ylipaavalniemi, Uudenmaan ELY-keskus 24.10.2013 Uudenmaan ELY-keskus Muodostettiin 1.1.2010 yhdistämällä

Lisätiedot

LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA 2012

LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA 2012 LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA 2012 TAMPEREEN KAUPUNKI KAUPUNKIYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN SISÄLLYSLUETTELO 1. ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS 2 1.1 Yleistä 2 1.2 Pahimmat liittymät onnettomuusindeksin

Lisätiedot

LIIKENNETURVALLISUUSTILANNE JANAKKALASSA. Onnettomuusanalyysia vuosista 2002-2011

LIIKENNETURVALLISUUSTILANNE JANAKKALASSA. Onnettomuusanalyysia vuosista 2002-2011 LIIKENNETURVALLISUUSTILANNE JANAKKALASSA Onnettomuusanalyysia vuosista - Janakkalan kunnan alueella tapahtuu vuosittain noin kaksikymmentä henkilövahinkoihin johtavaa liikenneonnettomuutta. Liikenneonnettomuuksissa

Lisätiedot

Käyttötoiminta ja liikenteenhallinta rautatiejärjestelmässä

Käyttötoiminta ja liikenteenhallinta rautatiejärjestelmässä 1 (5) Antopäivä: 18.12.2015 Voimaantulopäivä: 1.1.2016 Säädösperusta: Rautatielaki (304/2011) 75 :n kohta 1 Voimassa: toistaiseksi EU-asetus, jonka avoimia kohtia määräys koskee: Komission asetus (EU)

Lisätiedot

7. NYKYTILAN ANALYSOINTI TAVOITTEENA kokonaiskuvan saaminen kunnan liikenneturvallisuustilanteesta 7.1 TYÖN LÄHTÖKOHTANA KÄYTETTÄVÄT AIKAISEMMAT SUUNNITELMAT Valtakunnalliset, lääni- tai aluekohtaiset

Lisätiedot

Turvallisuusilmapiiri

Turvallisuusilmapiiri Turvallisuusilmapiiri Metalliteollisuuden työalatoimikunta Muistutuksena Turvallisuuskielteinen Turvallisuusmyönteinen 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Vastaajien taustoja Ylin johto 6 % Asiantuntija % Keskijohto

Lisätiedot

Liikenneministeri Anu Vehviläinen. Helsingin asemakapasiteetin nopea kehittäminen on välttämätöntä

Liikenneministeri Anu Vehviläinen. Helsingin asemakapasiteetin nopea kehittäminen on välttämätöntä Liikenneministeri Helsingin asemakapasiteetin nopea kehittäminen on välttämätöntä Helsingin ratapihan liikenteellinen toimivuus on nousemassa junaliikenteen kasvun esteeksi. Eri selvityksissä tilanne on

Lisätiedot

Automaattisten ajoneuvojen ja lainsäädännön kehitys - Suomi edistää älykästä liikennettä. Jenni Rantio Teknologia Forum 7.10.2015

Automaattisten ajoneuvojen ja lainsäädännön kehitys - Suomi edistää älykästä liikennettä. Jenni Rantio Teknologia Forum 7.10.2015 Automaattisten ajoneuvojen ja lainsäädännön kehitys - Suomi edistää älykästä liikennettä Jenni Rantio Teknologia Forum 7.10.2015 Suomi edistää - Miksi? Rakennetaan digitaalisen liiketoiminnan kasvuympäristö

Lisätiedot

Tieliikenneonnettomuudet v. 2010-2014: KUNTA TAIPALSAARI 30.9.2015

Tieliikenneonnettomuudet v. 2010-2014: KUNTA TAIPALSAARI 30.9.2015 Tieliikenneonnettomuudet v. - : KUNTA TAIPALSAARI 3.9.5 ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuosina - tapahtui 59 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (keskimäärin onnettomuutta vuodessa). Onnettomuuksista

Lisätiedot

Kevätniemen asemakaava-alueen laajennuksen liikenneselvitys ja liikenteellisten vaikutusten arviointi

Kevätniemen asemakaava-alueen laajennuksen liikenneselvitys ja liikenteellisten vaikutusten arviointi S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A LIEKSAN KAUPUNKI Kevätniemen asemakaava-alueen laajennuksen liikenneselvitys ja liikenteellisten vaikutusten arviointi Selostus LUONNOS, joka päivitetään kaavan edistyessä

Lisätiedot

ALUEELLISEN LIIKENNETURVALLISUUSTYÖN TILANNEKATSAUS

ALUEELLISEN LIIKENNETURVALLISUUSTYÖN TILANNEKATSAUS ALUEELLISEN LIIKENNETURVALLISUUSTYÖN TILANNEKATSAUS 24.9.2013 Kajaani Timo Mäkikyrö Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus/ Timo Mäkikyrö 18.10.2013 1 Pohjois-Pohjanmaan ELY:n Liikenne -vastuualueen toimialue Rovaniemi

Lisätiedot

22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19

22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19 22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19 KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 19 päivänä heinäkuuta 2010, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/49/EY 7 artiklassa tarkoitetuista yhteisistä

Lisätiedot

Yksikönpäällikkö Juha-Matti Korsi

Yksikönpäällikkö Juha-Matti Korsi Operatiivinen valvonta Yksikönpäällikkö Juha-Matti Korsi Tehtävät liikenneturvallisuus ja ympäristö äi kaikessa mukana Annamme tarvittavia i lupia, hyväksyntöjä ja muita päätöksiä sekä toimialaa koskevia

Lisätiedot

Salon liikenneturvallisuussuunnitelma. Liikenneseminaari 24.5.2011 Jaakko Klang

Salon liikenneturvallisuussuunnitelma. Liikenneseminaari 24.5.2011 Jaakko Klang Salon liikenneturvallisuussuunnitelma 2010 Liikenneseminaari Jaakko Klang YLEISTÄ: Mikä on liikenneturvallisuussuunnitelma? Liikenne ja infrastruktuuri 2 SUOMI (nyk. Salo) 1972 muutos 2009 asukkaita Milj.

Lisätiedot

Käyttötoiminta ja liikenteenhallinta rautatiejärjestelmässä

Käyttötoiminta ja liikenteenhallinta rautatiejärjestelmässä 1 (5) Antopäivä: 30.6.2015 Voimaantulopäivä: 1.7.2015 Säädösperusta: Rautatielaki (304/2011) 75 :n kohta 1 Voimassa: toistaiseksi EU-asetus, jonka avoimia kohtia määräys koskee: Komission asetus (EU) 2015/995

Lisätiedot

ONNETTOMUUKSIEN UHKA-ARVIO SUOMENLAHDEN MERIPELASTUSLOHKOLLA LIITE 6 6.12.2013 1 (2) Onnettomuuksien uhka-arvio Suomenlahden meripelastuslohkolla

ONNETTOMUUKSIEN UHKA-ARVIO SUOMENLAHDEN MERIPELASTUSLOHKOLLA LIITE 6 6.12.2013 1 (2) Onnettomuuksien uhka-arvio Suomenlahden meripelastuslohkolla 1 (2) Onnettomuuksien uhka-arvio Suomenlahden meripelastuslohkolla Yleisellä tasolla uhka-arviota on käsitelty Monialaisiin Merionnettomuuksiin Varautumisen yhteistoimintasuunnitelmassa. Suomenlahden meripelastuslohkolla

Lisätiedot

Nopeudet ja niiden hallinta -workshop. Miten nopeuksiin vaikutetaan? Nopeusrajoitusohjeet

Nopeudet ja niiden hallinta -workshop. Miten nopeuksiin vaikutetaan? Nopeusrajoitusohjeet Nopeudet ja niiden hallinta -workshop Miten nopeuksiin vaikutetaan? Nopeusrajoitusohjeet Ohjaavia säädöksiä Tieliikennelaki: (25, ote) Nopeusrajoitukset. Liikenneministeriö voi antaa määräyksiä yleisestä

Lisätiedot

Merenkulun merkitys Suomen taloudelle ja kilpailukyvylle. Logistics 2013

Merenkulun merkitys Suomen taloudelle ja kilpailukyvylle. Logistics 2013 Merenkulun merkitys Suomen taloudelle ja kilpailukyvylle Logistics 2013 Suomen ulkomaankauppa alueittain 2012, %-osuudet Tavaravienti, 56,8 mrd euroa Tavaratuonti, 59,2 mrd euroa Yhdysvallat 6.3 % Muu

Lisätiedot

Laivat törmäyskurssilla - kuinka suurella todennäköisyydellä?

Laivat törmäyskurssilla - kuinka suurella todennäköisyydellä? Laivat törmäyskurssilla - kuinka suurella todennäköisyydellä? DI Maria Hänninen Aalto-yliopiston teknillinen korkeakoulu Sovelletun mekaniikan laitos, Meritekniikka SAFGOF - Research for the Baltic -seminar

Lisätiedot

Tieliikenneonnettomuudet v. 2011-2015: KUNTA LOPPI 30.3.2016

Tieliikenneonnettomuudet v. 2011-2015: KUNTA LOPPI 30.3.2016 1 ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuosina 2011-2015 tapahtui 494 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (keskimäärin 99 onnettomuutta vuodessa). Onnettomuuksista 3 (1 /v) johti kuolemaan ja

Lisätiedot

ONNETTOMUUSANALYYSI 1 TAUSTAA

ONNETTOMUUSANALYYSI 1 TAUSTAA ONNETTOMUUSANALYYSI 1 TAUSTAA Tietoja tieliikenneonnettomuuksista kootaan Suomessa sekä poliisiin tietoon tulleiden että vakuutusyhtiöille ilmoitettujen onnettomuustietojen perusteella. Tilastokeskus ylläpitää

Lisätiedot

Viranomaisvaatimusten rajaukset ja tulevaisuus:

Viranomaisvaatimusten rajaukset ja tulevaisuus: Viranomaisvaatimusten rajaukset ja tulevaisuus: Miten viranomainen näkee raskaan kaluston simulaatioopetuksen lähitulevaisuudessa. Sampsa Lindberg 14.2.2012 Vantaa Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia.

Lisätiedot

LIIKENNETURVALLISUUS MAANKÄYTTÖ 28.9.2012

LIIKENNETURVALLISUUS MAANKÄYTTÖ 28.9.2012 LIIKENNETURVALLISUUS MAANKÄYTTÖ 28.9.2012 Sisältö Tällä kalvosarjalla kuvataan maankäytön ja liikenneturvallisuuden välistä suhdetta 1. Maankäytön suunnittelu ja liikenneturvallisuus 2. Liikenneturvallisuuden

Lisätiedot

Turun seudun liikenneturvallisuussuunnitelma. Onnettomuusanalyysi Muistio 12.8.2011

Turun seudun liikenneturvallisuussuunnitelma. Onnettomuusanalyysi Muistio 12.8.2011 Turun seudun liikenneturvallisuussuunnitelma Onnettomuusanalyysi Muistio 12.8.2011 Sisällys 1.... Taustaa... 3 2.... Tilastokeskuksen onnettomuusaineisto vuosilta 2001-2010... 4 2.1. Kuntien tilastot 4

Lisätiedot

Yksityisteiden liikenneturvallisuudesta

Yksityisteiden liikenneturvallisuudesta Yksityisteiden liikenneturvallisuudesta Elina Kasteenpohja Yksityisteiden turvallisuudesta Kuolemaan johtaneista moottoriajoneuvoonnettomuuksista (229) vuonna 2009 tapahtui Yksityisteillä ja alueilla 24

Lisätiedot

ONNETTOMUUSTUTKINTAKESKUS CENTRALEN FÖR UNDERSÖKNING AV OLYCKOR ACCIDENT INVESTIGATION BOARD FINLAND

ONNETTOMUUSTUTKINTAKESKUS CENTRALEN FÖR UNDERSÖKNING AV OLYCKOR ACCIDENT INVESTIGATION BOARD FINLAND ONNETTOMUUSTUTKINTAKESKUS CENTRALEN FÖR UNDERSÖKNING AV OLYCKOR ACCIDENT INVESTIGATION BOARD FINLAND Sörnäisten rantatie 33 C, 00580 Helsinki, Finland www.onnettomuustutkinta.fi Kalle Brusi, Onnettomuustutkintakeskus

Lisätiedot

Meritilannekuva ja dynaaminen riskienhallinta paikkatiedoin. Tommi Arola Meriliikenteen ohjaus

Meritilannekuva ja dynaaminen riskienhallinta paikkatiedoin. Tommi Arola Meriliikenteen ohjaus Meritilannekuva ja dynaaminen riskienhallinta paikkatiedoin Tommi Arola Meriliikenteen ohjaus Teemat Suomenlahden alusliikenne ja alusliikennepalvelu Missä tietoa tarvitaan ja mitä tietoa välitetään merenkulkijoille?

Lisätiedot

Järvenpään, Keravan ja Tuusulan liikenneturvallisuussuunnitelmat. Onnettomuustarkasteluja 2/2013

Järvenpään, Keravan ja Tuusulan liikenneturvallisuussuunnitelmat. Onnettomuustarkasteluja 2/2013 Järvenpään, Keravan ja Tuusulan liikenneturvallisuussuunnitelmat Onnettomuustarkasteluja 2/2013 Kalvosarjan sisältö Yleinen onnettomuuskehitys Lähde: Tilastokeskus Onnettomuuksien osalliset Lähteet: Tilastokeskus

Lisätiedot

Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta asiakirjaluonnoksesta lausuntonaan seuraavaa:

Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta asiakirjaluonnoksesta lausuntonaan seuraavaa: Kainuun maakunta -kuntayhtymä PL 400 87070 KAINUU Viite: Lausuntopyyntönne 20.11.2006 Asia: LAUSUNTO ITÄ-SUOMEN STRATEGISET LIIKENNEHANKKEET ASIAKIRJAN LUONNOKSESTA Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta

Lisätiedot

Mopotietoutta vanhemmille. Liikenneturva, Liikenne ja viestintäministeriö, Trafi, Poliisi, Liikennevirasto ja Liikennevakuutuskeskus 2011

Mopotietoutta vanhemmille. Liikenneturva, Liikenne ja viestintäministeriö, Trafi, Poliisi, Liikennevirasto ja Liikennevakuutuskeskus 2011 Mopotietoutta vanhemmille Liikenneturva, Liikenne ja viestintäministeriö, Trafi, Poliisi, Liikennevirasto ja Liikennevakuutuskeskus 2011 Mopoilun suosio kasvaa, onnettomuuksia paljon Mopojen määrä ja mopoilijoiden

Lisätiedot

KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS, annettu 20.2.2015,

KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS, annettu 20.2.2015, EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 20.2.2015 C(2015) 857 final KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS, annettu 20.2.2015, paikallisen rautatieinfrastruktuurin strategisesta merkityksestä direktiivin 2012/34/EU 2 artiklan

Lisätiedot

Energia ja Itämeri haasteet ja mahdollisuudet. Nina Tynkkynen 23.5.2008 nina.tynkkynen@upi-fiia.fi

Energia ja Itämeri haasteet ja mahdollisuudet. Nina Tynkkynen 23.5.2008 nina.tynkkynen@upi-fiia.fi Energia ja Itämeri haasteet ja mahdollisuudet Nina Tynkkynen 23.5.2008 nina.tynkkynen@upi-fiia.fi The research problem - Itämeri on energiasilta Venäjän ja EU:n välillä energiakysymysten osalta Itämerestä

Lisätiedot

Ajoneuvotekniikka ja liikenneturvallisuus Autojoukkojen Kilta 8.4.2015. Tapio Heiskanen Yhteyspäällikkö Onnettomuustutkijalautakunnan jäsen

Ajoneuvotekniikka ja liikenneturvallisuus Autojoukkojen Kilta 8.4.2015. Tapio Heiskanen Yhteyspäällikkö Onnettomuustutkijalautakunnan jäsen Ajoneuvotekniikka ja liikenneturvallisuus Autojoukkojen Kilta 8.4.2015 Tapio Heiskanen Yhteyspäällikkö Onnettomuustutkijalautakunnan jäsen 76 vuotta liikenneturvallisuustekoja Liikenneturva on julkisoikeudellinen

Lisätiedot

Kuva 1.1 Onnettomuuksien kokonaismäärän kehitys vakavuuden mukaan

Kuva 1.1 Onnettomuuksien kokonaismäärän kehitys vakavuuden mukaan 1 ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuosina 2008-2012 tapahtui 815 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (keskimäärin 163 onnettomuutta vuodessa). Onnettomuuksista 3 (1 /v) johti kuolemaan ja

Lisätiedot

Rautatieliikenne ja kilpailu. Kimmo Rahkamo 12.11.2015 Kemi

Rautatieliikenne ja kilpailu. Kimmo Rahkamo 12.11.2015 Kemi Rautatieliikenne ja kilpailu Kimmo Rahkamo 12.11.2015 Kemi Fennia Rail lyhyesti Ensimmäinen yksityinen kaupallinen rautatieoperaattori Suomen rataverkolla Perustettu 2009 (Proxion Train), nimi muutettu

Lisätiedot

Meriliikennevirrat Suomenlahdella 2007 & 2015. Jenni Kuronen

Meriliikennevirrat Suomenlahdella 2007 & 2015. Jenni Kuronen Meriliikennevirrat Suomenlahdella 2007 & 2015 Jenni Kuronen 0 Suomenlahden meriliikennevirrat WP1 Tavoitteet: Selvittää Suomenlahden meriliikennevirrat v. 2007 Tuottaa tulevaisuusskenaarioita Suomenlahden

Lisätiedot

SEURANTA KUNTIEN LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMISSA KESTÄVÄN KUNTA- JA KAUPUNKILIIKENTEEN PÄIVÄT 16.-17.9.2015 JUHA HELTIMO, STRAFICA OY

SEURANTA KUNTIEN LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMISSA KESTÄVÄN KUNTA- JA KAUPUNKILIIKENTEEN PÄIVÄT 16.-17.9.2015 JUHA HELTIMO, STRAFICA OY SEURANTA KUNTIEN LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMISSA KESTÄVÄN KUNTA- JA KAUPUNKILIIKENTEEN PÄIVÄT 16.-17.9.2015 JUHA HELTIMO, STRAFICA OY Kuntien liikenneturvallisuustyö Lain edellyttämää asukkaiden hyvinvoinnin

Lisätiedot

Ratahanke Seinäjoki-Oulu

Ratahanke Seinäjoki-Oulu Ratahanke Seinäjoki-Oulu Mediatilaisuus 20.6.2016 20.6.2016 Ratahanke Seinäjoki-Oulu Mediatilaisuus 24.8.2015 Ohjelma: 11:00 Ratahankkeen yleisinfo, Tommi Rosenvall (Liikennevirasto) Kempele: Kempeleen

Lisätiedot

Poliisin liikenneturvallisuusseminaari 2015

Poliisin liikenneturvallisuusseminaari 2015 Poliisin liikenneturvallisuusseminaari 2015 Rakenteelliset ratkaisut ja kevyen liikenteen turvallisuus 28.10.2015 Suunnittelupäällikkö Ari Vandell Liikenneturvallisuustilanne Tampereella Liikenneturvallisuustilanne

Lisätiedot

Liikenneonnettomuudet Jyväskylässä 2014

Liikenneonnettomuudet Jyväskylässä 2014 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Liikenneonnettomuudet Jyväskylässä 2014 Kaupunkirakennepalvelut Liikenne ja viheralueet 23.2.2015 Sisällys Yhteenveto... 2 Henkilövahinkoon johtaneet liikenneonnettomuudet Jyväskylässä

Lisätiedot

Tieliikenneonnettomuudet v. 2014: KUNTA ESPOO 9.4.2015

Tieliikenneonnettomuudet v. 2014: KUNTA ESPOO 9.4.2015 1 ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuonna 2014 tapahtui 483 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (vuonna 2013 luku oli 560). Onnettomuuksista 3 johti kuolemaan ja 102 loukkaantumiseen. Onnettomuuksissa

Lisätiedot

Turvallisuustutkinnan havainnot ja suositukset

Turvallisuustutkinnan havainnot ja suositukset www.turvallisuustutkinta.fi SPPL, Kouvola 30.10.2014 Turvallisuustutkinnan havainnot ja suositukset Onnettomuuksien tutkinnan tarkoitus Tutkinnan tarkoituksena on yleisen turvallisuuden lisääminen, onnettomuuksien

Lisätiedot

Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia.

Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Autoilun ohjaaminen 22.2.2012, Björn Ziessler Visio Vastuullinen liikenne 20.2.2012 2 Toiminta-ajatus Kehitämme liikennejärjestelmän turvallisuutta. Edistämme liikenteen

Lisätiedot

Innovatiivisen liikennejärjestelmän. tiekartta. Satu Innamaa, Elina Aittoniemi, Hanna Askola ja Risto Kulmala INTRANS-ohjelma, VTT

Innovatiivisen liikennejärjestelmän. tiekartta. Satu Innamaa, Elina Aittoniemi, Hanna Askola ja Risto Kulmala INTRANS-ohjelma, VTT Innovatiivisen liikennejärjestelmän operoinnin tiekartta Satu Innamaa, Elina Aittoniemi, Hanna Askola ja Risto Kulmala INTRANS-ohjelma, VTT 2 Tausta INTRANS-ohjelmalla tuetaan alan yhteisiä ponnisteluja

Lisätiedot

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014 Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle Ylijohtaja Matti Räinä Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Valtionhallinnon muutokset koskien

Lisätiedot

LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA 2013

LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA 2013 LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA 2013 TAMPEREEN KAUPUNKI KAUPUNKIYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN SISÄLLYSLUETTELO 1. ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS 2 1.1 Yleistä 2 1.2 Pahimmat liittymät onnettomuusindeksin

Lisätiedot

Sisältö. LIIKENNEVIRASTO Ohje 2 (8) 17.3.2016 LIVI/1686/07.01.00/2016 1 MÄÄRITELMIÄ... 3 2 SOVELTAMISALA... 4

Sisältö. LIIKENNEVIRASTO Ohje 2 (8) 17.3.2016 LIVI/1686/07.01.00/2016 1 MÄÄRITELMIÄ... 3 2 SOVELTAMISALA... 4 LIIKENNEVIRASTO Ohje 2 (8) Sisältö 1 MÄÄRITELMIÄ... 3 2 SOVELTAMISALA... 4 3 VIESTIN ANTAMINEN... 4 3.2 Viestinnässä käytettävät nimet ja tunnukset... 5 3.3 Lähtölupien antaminen/vastaanottaminen tekstiviesteinä...

Lisätiedot

Hyvinkää - Tiivis paketti! Osallistaminen kestävän liikkumisen edistämisen kärkenä

Hyvinkää - Tiivis paketti! Osallistaminen kestävän liikkumisen edistämisen kärkenä Hyvinkää - Tiivis paketti! Osallistaminen kestävän liikkumisen edistämisen kärkenä Hyvinkään kaupunki 46 300 asukasta 90 % hyvinkääläisistä asuu alle 4,5 km keskustasta 52 % hyvinkääläisten matkoista on

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS KANSALLISESTA ÄLYLII- KENTEEN STRATEGIASTA. Valtioneuvosto on tänään tehnyt seuraavan periaatepäätöksen:

VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS KANSALLISESTA ÄLYLII- KENTEEN STRATEGIASTA. Valtioneuvosto on tänään tehnyt seuraavan periaatepäätöksen: VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS KANSALLISESTA ÄLYLII- KENTEEN STRATEGIASTA Valtioneuvosto on tänään tehnyt seuraavan periaatepäätöksen: 1. Uuden liikennepolitiikan tarve ja mahdollisuudet Liikennepolitiikka

Lisätiedot

Infratoimialan työturvallisuuskannustimet Viisaat kypärät yhteen seminaari 7.5.2014 Fur Center, Vantaa

Infratoimialan työturvallisuuskannustimet Viisaat kypärät yhteen seminaari 7.5.2014 Fur Center, Vantaa Infratoimialan työturvallisuuskannustimet Viisaat kypärät yhteen seminaari 7.5.2014 Fur Center, Vantaa Risto Lappalainen Liikennevirasto, työturvallisuusvastaava p. 0295 34 3966 Hanke kust.arvio valmis

Lisätiedot

Rautatiealan sääntelyelin valvoo markkinoiden tasapuolisuutta

Rautatiealan sääntelyelin valvoo markkinoiden tasapuolisuutta Rautatiealan sääntelyelin valvoo markkinoiden tasapuolisuutta 2 Rautatiealan sääntelyelin valvoo markkinoiden tasapuolisuutta Rautatiealan sääntelyelin on perustettu jokaiseen EU:n jäsenvaltioon ja sen

Lisätiedot

ETELÄ-KYMENLAAKSON LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMA. Esittelykalvot: Asukaskyselyn vastausten analyysi 25.1.2016

ETELÄ-KYMENLAAKSON LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMA. Esittelykalvot: Asukaskyselyn vastausten analyysi 25.1.2016 ETELÄ-KYMENLAAKSON LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMA Esittelykalvot: Asukaskyselyn vastausten analyysi 25.1.2016 YHTEENVETO 1/3 Asukaskyselyyn saatiin yli 2000 vastausta, pääosa vastaajista naisia ja iältään

Lisätiedot

Meriturvallisuuden yhteiskunnalliset ohjauskeinot ja niiden vaikuttavuus

Meriturvallisuuden yhteiskunnalliset ohjauskeinot ja niiden vaikuttavuus Meriturvallisuuden yhteiskunnalliset ohjauskeinot ja niiden vaikuttavuus 0 Esityksen sisältö Meriturvallisuuden yhteiskunnalliset ohjauskeinot - nykytila Suomalaisille merenkulun asiantuntijoille tehdyn

Lisätiedot

Tuiri Kerttula 17.10.2012 SFS Forum. Toimintaympäristön turvallisuus markkinavalvonnan näkökulmasta

Tuiri Kerttula 17.10.2012 SFS Forum. Toimintaympäristön turvallisuus markkinavalvonnan näkökulmasta Tuiri Kerttula 17.10.2012 SFS Forum Toimintaympäristön turvallisuus markkinavalvonnan näkökulmasta TUKES ENTISTÄ LAAJEMPI TUOTEVALVONNAN KESKUS Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) aloitti toimintansa

Lisätiedot

2.2 Liikenneonnettomuudet. 2.2.1 Liikenneonnettomuuksien tilastointi

2.2 Liikenneonnettomuudet. 2.2.1 Liikenneonnettomuuksien tilastointi Kangasalan, Lempäälän, Nokian, Pirkkalan, Vesilahden ja Ylöjärven LIIKENNETURVALLISUUDEN NYKYTILA 17 2.2 Liikenneonnettomuudet 2.2.1 Liikenneonnettomuuksien tilastointi Tietoja liikenneonnettomuuksista

Lisätiedot

EU:n liikenneturvallisuusohjelma tuottaa hyviä tuloksia tavoite 25 000 ihmishengen säästämisestä Euroopan teillä voidaan saavuttaa vuonna 2010

EU:n liikenneturvallisuusohjelma tuottaa hyviä tuloksia tavoite 25 000 ihmishengen säästämisestä Euroopan teillä voidaan saavuttaa vuonna 2010 IP/07/584 Bryssel, 27 april 2007 EU:n liikenneturvallisuusohjelma tuottaa hyviä tuloksia tavoite 25 000 ihmishengen säästämisestä Euroopan teillä voidaan saavuttaa vuonna 2010 Euroopan komissio käynnisti

Lisätiedot

Tieliikenteen turvallisuudesta ajankohtaisia ajatuksia. Ylivieskassa 11.11.2014 Toimitusjohtaja Anna Liisa Tarvainen LIIKENNETURVA

Tieliikenteen turvallisuudesta ajankohtaisia ajatuksia. Ylivieskassa 11.11.2014 Toimitusjohtaja Anna Liisa Tarvainen LIIKENNETURVA Tieliikenteen turvallisuudesta ajankohtaisia ajatuksia Ylivieskassa 11.11.2014 Toimitusjohtaja Anna Liisa Tarvainen LIIKENNETURVA Hyvä suunta Katse taakse pitkiä kehityskaaria hyviä tuloksia tukeva pohja

Lisätiedot

LULEÅ OULU KÄYTÄVÄN MATKUSTAJAJUNALIIKENTEEN ALUSTAVA MARKKINASELVITYS. Haparanda Conference 4.11.2015 Marko Mäenpää, Ramboll Finland

LULEÅ OULU KÄYTÄVÄN MATKUSTAJAJUNALIIKENTEEN ALUSTAVA MARKKINASELVITYS. Haparanda Conference 4.11.2015 Marko Mäenpää, Ramboll Finland LULEÅ OULU KÄYTÄVÄN MATKUSTAJAJUNALIIKENTEEN ALUSTAVA MARKKINASELVITYS Haparanda Conference 4.11.2015 Marko Mäenpää, Ramboll Finland TYÖN TAUSTAA JA TAVOITTEITA Työn tilaajana oli RKM, Norrbotten Työstä

Lisätiedot

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Erityisrikostorjuntasektorin johtaja, rikosylikomisario Antero Aulakoski 1 Turvallisuus on osa hyvinvointia

Lisätiedot

Tietovarannot-toimiala

Tietovarannot-toimiala Tietovarannot Ylijohtaja Olli Lindroos Tietovarannot-toimiala Tietovarannot Liikennerekisterit Tietopalvelu Tietohallinto 2 johtavaa asiantuntijaa Kehityspäällikkö Liikenteen verotus 4 johtavaa asiantuntijaa

Lisätiedot

Aivovammaliitto Liikenneturva Autokoululiitto

Aivovammaliitto Liikenneturva Autokoululiitto Aivovammaliitto Liikenneturva Autokoululiitto Olenko riskikäyttäytyjä? Nautinko vaaratilanteista? Miten otan arjessa vaaratilanteet huomioon liikenteessä, kotona, liikunnan parissa tai muuten vapaaajalla?

Lisätiedot

Meriturvallisuus ei parane syyllistämällä

Meriturvallisuus ei parane syyllistämällä Meriturvallisuus ei parane syyllistämällä 6.9.2012 Asiakas- ja potilasturvallisuus ammattieettisenä haasteena Jenni Storgård 0 Esityksen sisältö Meriturvallisuuden kehitys Merenkulun ominaispiirteitä Merionnettomuudet

Lisätiedot

absoluuttisia matkustajamääriä havaitaan kuitenkin huomattavasti suurempi työssäkäyntiliikenteen kasvu Lahden seudun ja pääkaupunkiseudun

absoluuttisia matkustajamääriä havaitaan kuitenkin huomattavasti suurempi työssäkäyntiliikenteen kasvu Lahden seudun ja pääkaupunkiseudun PITKÄN MATKAN TYÖSSÄKÄYNTILIIKENNE HYÖTYY NOPEISTA RATAYHTEYKSISTÄ Liikennemäärät Turun seudun ja pääkaupunkiseudun välillä ovat kasvaneet huomattavasti vuodesta 2005. Myös Lahden ja pääkaupunkiseudun

Lisätiedot

Turvallisuuden ja toimintavarmuuden hallinta tieliikenteen kuljetusyrityksissä. Anne Silla ja Juha Luoma VTT

Turvallisuuden ja toimintavarmuuden hallinta tieliikenteen kuljetusyrityksissä. Anne Silla ja Juha Luoma VTT Turvallisuuden ja toimintavarmuuden hallinta tieliikenteen kuljetusyrityksissä Anne Silla ja Juha Luoma VTT Click to edit Master Tutkimuksen title style tavoitteet Click Selvittää to edit toimintatapoja

Lisätiedot

Rautatiejärjestelmän liikenneturvallisuustehtävien koulutusohjelmat

Rautatiejärjestelmän liikenneturvallisuustehtävien koulutusohjelmat Määräys 1 (27) Antopäivä: 29.11.2010 Voimaantulopäivä: 1.1.2011 Voimassa: Toistaiseksi Säädösperusta: Laki rautatiejärjestelmän liikenneturvallisuustehtävistä (1664/2009) 25 2 momentti. Euroopan parlamentin

Lisätiedot

Industrial Fire Protection Handbook

Industrial Fire Protection Handbook Industrial Fire Protection Handbook Second Edition R. Craig Schroll T-110.5690 Yritysturvallisuuden seminaari 2. esitys Antti Nilsson 23.11.2005 Industrial Fire Protection Handbook kirjoittanut R. Craig

Lisätiedot