Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio

1 KIRJALLINEN KYSYMYS 848/2013 vp Eläkettä saavan hoitotuen edellytykset Eduskunnan puhemiehelle Suomessa työkyvyttömyyseläkettä voi saada vuotias henkilö, joka ei pysty työntekoon pitkään jatkuneen tai pysyvän sairauden tai vamman vuoksi. Kansaneläkelaitos myöntää työkyvyttömyyseläkkeen lääkärinlausunnon ja hakemuksen perusteella, mikäli hakukriteerit täyttyvät. Esimerkkitapauksessani henkilö on ollut jo pitkään pysyvän vamman vuoksi työkyvyttömyyseläkkeellä ja on tähän asti saanut myös hoitotukea vammojensa vuoksi. Hänen täytettyään 65 vuotta työkyvyttömyyseläke muuttuu tässä tapauksessa kansaneläkkeeksi. Kansaneläkelaitos kuitenkin vaatii etuuslajin muuttumisen vuoksi uudet lääkärinlausunnot asiakkaan terveydentilasta hoitotuen myöntämiseksi. Eläkettä saavan hoitotukea voidaan myöntää joko toistaiseksi tai määräajaksi. Lääkärinlausuntojen vaatiminen uudestaan aiheuttaa vaivaa ja ylimääräisiä kuluja niin asiakkaalle kuin Kansaneläkelaitoksellekin. Minkä vuoksi Kansaneläkelaitos vaatii uutta lääkärintodistusta jo kertaalleen todetuista pysyvistä vammoista ja sairauksista tai sairauksista, joista tiedetään, että ne eivät voi mennä enää kuin huonompaan suuntaan? Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mitä suunnitelmia hallituksella on turhan byrokratian vähentämiseksi Kansaneläkelaitoksen etuuksien saannissa lääkärinlausuntojen osalta? Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 2013 Osmo Kokko /ps Versio 2.0

2 Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Osmo Kokon /ps näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 848/2013 vp: Mitä suunnitelmia hallituksella on turhan byrokratian vähentämiseksi Kansaneläkelaitoksen etuuksien saannissa lääkärinlausuntojen osalta? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Eläkettä saavan hoitotuesta säädetään vammaisetuuksista annetussa laissa (570/2007), ja se on porrastettu tuen tarpeen mukaan kolmeen eri tasoon. Hoitotuki voidaan myöntää eläkettä saavalle henkilölle, jonka toimintakyky on yhtäjaksoisesti heikentynyt vähintään vuoden ajan. Lisäksi edellytetään, että toimintakykyä heikentävästä sairaudesta, viasta tai vammasta aiheutuu avun, ohjauksen tai valvonnan tarvetta tai erityiskustannuksia. Kirjallisessa kysymyksessä on kuvattu esimerkkitapaus, jossa henkilö on ollut jo pitkään pysyvän vammansa vuoksi työkyvyttömyyseläkkeellä, ja saanut myös hoitotukea vammojensa vuoksi. Täytettyään 65 vuotta hänen työkyvyttömyyseläkkeensä on muuttunut kansaneläkkeeksi ja häneltä on tässä tilanteessa pyydetty etuuslajin muuttumisen vuoksi uudet terveydentilaa koskevat lääkärinlausunnot hoitotuen myöntämiseksi. Vaikka henkilön terveydentila pysyisi samanlaisena, hänen olosuhteensa saattavat muuttua siten, että muutoksella on vaikutusta myös hänen saamansa tuen tasoon. Esimerkiksi hänelle sairaudesta aiheutuvat kustannukset saattavat ajan kuluessa muuttua. Henkilön hoitotukioikeuden ratkaisemiseksi Kansaneläkelaitos tarvitsee etuushakemuksen liitteeksi C-lääkärinlausunnon, joka ei saa olla puolta vuotta vanhempi. Myös muu lääkärinlausunto käy, jos siitä ilmenee hoitotuen ratkaisemiseksi tarvittavat asiat. Kansaneläkelaitos myöntää hoitotuen joko toistaiseksi tai määräajaksi. Hoitotuki voidaan myöntää toistaiseksi tilanteissa, joissa henkilön olosuhteiden ja terveydentilan voidaan arvioida vakiintuneen eikä terveydentilan parantuminen ole todennäköistä. Jos tilanne ei ole vakiintunut, tuki myönnetään määräaikaisena. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että vaikka henkilön terveydentila olisi vakiintunut, hoitotuki voidaan myöntää määräaikaisena silloin, jos tuen määräytymisedellytysten eli avun, ohjauksen ja valvonnan tarpeen sekä sairaudesta aiheutuneiden kustannusten ei voida katsoa vakiintuneen. Eläke-etuudet ja eläkettä saavan hoitotuki ovat erillisiä ja eri lainsäädäntöön perustuvia etuuksia. Jos hoitotukea saavalle henkilölle on myönnetty pysyvä eläke, esimerkiksi työkyvyttömyyseläke, eläkkeen muuttuminen vanhuuseläkkeeksi ei aiheuta toimenpiteitä hoitotuen maksamiseen, vaan se jatkuu annetun päätöksen mukaisesti toistaiseksi, tai päätöksen mukaiseen päättymisajankohtaan saakka. Kysymyksessä esitetty tapaus voi olla sellainen, että henkilölle on myönnetty hoitotuki määräaikaisena sen kuun loppuun, kun hän täyttää 65 vuotta. Tämän vuoksi häneltä on pyydetty uusi hakemus ja lääkärinlausunto hoitotuen jatkon hakemista varten, mutta tämä samanaikaisuus ei liity vanhuuseläkkeen myöntämiseen. Jos henkilö ei ole eläkkeellä ja saa sairautensa tai vammansa vuoksi 16 vuotta täyttäneen vammaistukea, hänen on haettava vanhuuseläkkeelle siirtyessään eläkettä saavan hoitotukea, koska vammaistukea ei makseta eläkkeensaajille. Täl- 2

3 Ministerin vastaus KK 848/2013 vp Osmo Kokko /ps löin vanhuuseläkkeen myöntäminen aiheuttaa 16 vuotta täyttäneen vammaistuen lakkautuksen, ja henkilön on toimitettava Kansaneläkelaitokselle hakemus eläkettä saavan hoitotuesta ja liitteeksi asianmukainen lääkärinlausunto. Kansaneläkelaitoksen antaman selvityksen mukaan pääsääntönä ei ole pyytää hoitotukea saavilta henkilöiltä uutta lääkärinlausuntoa vanhuuseläkkeelle siirryttäessä. Kyseinen tilanne on todennäköisesti ollut yksittäistapaus, jossa hoitotuki on myönnetty määräajaksi päättymään samaan ajankohtaan, jossa työkyvyttömyyseläke muuttuu vanhuuseläkkeeksi. Helsingissä 18 päivänä lokakuuta 2013 Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko 3

4 Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 848/2013 rd undertecknat av riksdagsledamot Osmo Kokko /saf: Vilka planer har regeringen på att minska onödig byråkrati när det gäller läkarutlåtanden i samband med beviljandet av Folkpensionsanstaltens förmåner? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Bestämmelser om vårdbidrag för pensionstagare finns i lagen om handikappförmåner (570/2007). Vårdbidraget har graderats i tre olika nivåer enligt personens behov av stöd och bidraget kan beviljas pensionstagare vars funktionsförmåga är nedsatt åtminstone ett år utan avbrott. Dessutom förutsätts det att den sjukdom, det lyte eller den skada som försämrar funktionsförmågan medför ett behov av hjälp, handledning eller tillsyn eller särskilda kostnader. I det skriftliga spörsmålet beskrivs ett exempelfall där en person till följd av en bestående skada redan länge lyft sjukpension, och även fått vårdbidrag på grund av sina skador. Efter att ha fyllt 65 år ändrades personens sjukpension till folkpension och till följd av att förmånskategorin ändrades ombads personen i detta läge lämna in nya läkarutlåtanden om hälsotillståndet för att beviljas vårdbidrag. Även om hälsotillståndet är oförändrat, kan personens situation förändras så att det påverkar också nivån på det beviljande bidraget. Till exempel sjukkostnaderna kan förändras med tiden. För att kunna avgöra personens rätt till vårdbidrag behöver Folkpensionsanstalten som bilaga till förmånsansökan ett läkarutlåtande C som inte får vara äldre än sex månader. Det duger också med ett annat läkarutlåtande, om de uppgifter som behövs för att bidragsansökan ska kunna avgöras framgår av det. Folkpensionsanstalten beviljar vårdbidrag antingen tills vidare eller för viss tid. Vårdbidrag kan beviljas tills vidare, om personens situation och hälsotillstånd kan anses ha stabiliserat sig och det är osannolikt att tillståndet förbättras. Om situationen inte har stabiliserats, beviljas bidraget för viss tid. Detta innebär bland annat att vårdbidrag kan beviljas för viss tid trots att personens hälsotillstånd är stabilt, om förutsättningarna för fastställande av bidraget, dvs. behovet av hjälp, handledning och tillsyn samt kostnaderna för sjukdomen inte kan anses ha stabiliserat sig. Pensionsförmåner och vårdbidrag för pensionstagare är separata förmåner och grundar sig inte på samma lagstiftning. Om en person som får vårdbidrag beviljats fortlöpande pension, till exempel sjuk- eller invalidpension, medför ändringen av pensionen till ålderspension inte några åtgärder i fråga om utbetalningen av vårdbidraget, utan utbetalningen fortsätter enligt beslut tills vidare eller fram till slutdatumet i beslutet. I det fall som tas upp i spörsmålet kan det vara fråga om att vårdbidraget beviljats för viss tid till slutet av den månad då personen fyller 65 år. Därför har personen ombetts lämna in en ny ansökan och ett läkarutlåtande för ansökan om fortsatt vårdbidrag, men denna samtidighet har inte att göra med beviljandet av ålderspension. En person som inte är pensionstagare och som på grund av sin sjukdom eller skada får handikappbidrag för personer över 16 år ska vid pensionsövergången ansöka om vårdbidrag för pensionstagare, eftersom handikappbidrag inte betalas till pensionstagare. När personen beviljas ål- 4

5 Ministerns svar KK 848/2013 vp Osmo Kokko /ps derspension dras handikappbidraget för personer över 16 år in, och en ansökan om vårdbidrag för pensionstagare och ett bifogat adekvat läkarutlåtande ska lämnas till Folkpensionsanstalten. Enligt uppgifter från Folkpensionsanstalten är det inte praxis att be personer som får vårdbidrag om ett nytt läkarutlåtande när de går i ålderspension. I det aktuella fallet är troligtvis fråga om ett enstaka fall där vårdbidraget hade beviljats för viss tid och den utsatta tiden löpte ut samtidigt som sjukpensionen övergick i ålderspension. Helsingfors den 18 oktober 2013 Social- och hälsovårdsminister Paula Risikko 5