Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Pohjanmaan maakunnan ESR-projektirahoituksen hakuohje

Transkriptio

1 Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Pohjanmaan maakunnan ESR-projektirahoituksen hakuohje Hakuaika päättyy

2 I Kestävää kasvua ja työtä ohjelmakauden ESR-projektirahoitushaku Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen Vaasan toimipiste julistaa haettavaksi Pohjanmaan maakunnassa Euroopan sosiaalirahaston (ESR) projektirahoitusta Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelman suuralueosan rahoituskehyksestä seuraavissa toimintalinjoissa: Toimintalinja 3: Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus (ESR) Toimintalinja 4: Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen (ESR) Tämän projektihaun tarkoituksena on rahoittaa parhaiten Kestävää kasvua ja työtä rakennerahasto-ohjelman sekä maakunnan kehittämistavoitteita parhaiten toteuttavat, innovatiiviset ja pysyviä vaikutuksia aikaansaavat hankkeet. Hakemukset on laadittava sähköisesti ja jätettävä viranomaiskäsittelyyn EURAtietojärjestelmässä viimeistään maanantaina Hakuajan jälkeen saapuneita hakemuksia ei käsitellä. Tietojärjestelmä on osoitteessa II Mikä on ESR-projekti? Euroopan sosiaalirahaston tavoite on tukea työllisyyttä ja työllistymisedellytyksiä osaamista ja palvelurakenteita kehittämällä. ESR-projekti voi muodostua yhdestä tai useammasta toimenpiteestä. Kukin projekti voi kuulua vain yhteen toimintalinjaan. Projektin toteuttaja voi olla esimerkiksi yritys, oppilaitos, tutkimuslaitos, kunta, seutukunta, järjestö tai muu oikeuskelpoinen yhteisö. Projekti on tavoitteiltaan, tehtäväalueiltaan, kestoltaan ja kustannusarvioltaan rajattu tehtäväkokonaisuus, joka perustuu projektisuunnitelmaan. Siinä määritellään mm. projektin tavoitteet, odotetut tulokset ja vaikutukset, kohderyhmä, sisältö, projektin hallinnointi, aikataulut, toiminnan seuranta ja raportointi, kustannukset, rahoitus ja käytettävissä olevat resurssit. ESR-projektilla on aina joko välitön tai välillinen kohderyhmä. ESR-projektin toiminta kohdistuu työttömiin tai muihin työnhakijoihin, yrittäjiin ja yritysten henkilöstöön, oppilaitoksista valmistuviin ja työssä jaksamisen edistämiseen tähtäävissä hankkeissa myös julkisen sektorin henkilöstöön. Lisäksi ESR-projekteina voidaan rahoittaa järjestelmien kehittämistä, vaikka projektissa ei ole varsinaista kohderyhmää, mutta projekti parantaa välillisesti eri kohderyhmien työllisyyttä ja työmarkkinakelpoisuutta.

3 Kaikkien projektien on toteutettava Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahastoohjelman toimintalinjoja. Osallistujayritykset ovat ohjelma-asiakirjojen mukaan pääasiassa pk-yrityksiä. Suuret yritykset voivat olla projekteissa mukana verkostoituneina pk-yritysten kanssa. ESR-tukea ja valtionapua myönnetään vain projektille, johon osallistuu useampi kuin yksi pk-yritys. Projektiin hyväksyttävien yritysten tulee täyttää seuraavat pk-yritysten kriteerit: Alle 250 työntekijää Liikevaihto enintään 50 miljoonaa euroa vuodessa tai taseen loppusumma enintään 43 miljoonaa euroa Enintään 25 % muiden kuin pk-yritysten omistuksessa III ESR-rahoituksen painopisteet Euroopan sosiaalirahaston (ESR) tavoite on tukea työllisyyttä ja työllistymisedellytyksiä osaamista ja palvelurakenteita kehittämällä. Euroopan sosiaalirahaston tuella voidaan edistää tasa-arvoa, ehkäistä syrjäytymistä, kehittää osaamista, työoloja ja henkilöstön hyvinvointia tai kehittää järjestelmiä, jotka helpottavat työmarkkinoiden toimintaa sekä aktivoivat ihmisiä osallistumaan ja tekemään työtä. ESRrahoituksen avulla tuetaan myös koulutuksen ja sen työelämävastaavuuden kehittämistä. Toimintalinjojen ja erityistavoitteiden tarkempi kuvaus löytyy Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelmasta. Toimintalinja 3: Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus ERITYISTAVOITE 6.1 Nuorten ja muiden heikossa työmarkkinaasemassa olevien työllistymisen edistäminen TUETTAVA TOIMINTA uusien työllistymistä edistävien ratkaisujen kehittäminen verkosto- ja yritysyhteistyönä, erityisesti heikossa työmarkkina-asemassa oleville (ml. pitkäaikaistyöttömät sekä osatyökykyiset) 7.1 Tuottavuuden ja - työhyvinvointia ja työssä jaksamista edistävien toiminta- ja

4 työhyvinvoinnin parantaminen työskentelymallien kehittäminen työurien pidentämiseksi ja työvoiman liikkuvuuden edistämiseksi erityisesti ikääntyvien kohderyhmässä Heikossa työmarkkina-asemassa olevat: Hanke-esityksissä on hyvä huomioida myös valtakunnallisen ohjelman seuraavat tavoitteet: 1) Yhteys Eurooppa strategian kansalliseen toimeenpano-ohjelmaan, muihin kansallisiin strategioihin ja aluekehitykseen sekä Suomen saamiin maakohtaisiin suosituksiin. Toimenpidekokonaisuus liittyy EU 2020 strategian työllisyysasteen saavuttamisen tavoitteeseen. Lisäksi se liittyy strategian osioon Työttömyyden alentaminen ja tosiasiallisen eläkeiän nostaminen. Euroopan unionin neuvosto on antanut suosituksen , jonka mukaan Suomen tulisi toteuttaa lisätoimia ikääntyneiden työntekijöiden työllisyysasteen nostamiseksi, myös parantamalla heidän työllistettävyyttään ja kaventamalla varhaisen työmarkkinoilta poistumisen väyliä, ja nostaa tosiasiallista eläkeikää kytkemällä eläkeikä tai eläke-etuudet elinajanodotteen muutoksiin; toteuttaa käynnissä olevat toimenpiteet nuorten ja pitkäaikaistyöttömien työmarkkina-aseman parantamiseksi keskittyen erityisesti työn kannalta merkityksellisen osaamisen kehittämiseen ja seuraa tiiviisti toimenpiteiden vaikutusta. 2) Lisäarvo kansalliseen ja rakennerahasto-ohjelman alueelliseen toimintaan. (EU-rahoituksen ja kansallisen rahoituksen rajapinta) Koordinointiin kuuluva painopistealue a) Heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisprosessien eteneminen Tavoitteena on hankkeiden kehitystyön tulosten arviointi, jatkokehitys ja tulosten juurruttaminen kansalliseen politiikkaan. Päättyvällä ohjelmakaudella on luotu ja käynnistyvällä ohjelmakaudella luodaan uusia toimintamalleja esimerkiksi välityömarkkinoiden kehittämisessä. Mainstreaming - osiossa selvitetään kiinteässä yhteydessä normaalin palvelujärjestelmän avaintoimijoiden kanssa, minkälaisilla yhteistyörakenteilla palvelujen tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta parantavat toimintamallit voitaisiin tehokkaammin siirtää palvelurakenteisiin. Lisäksi voidaan koordinoidusti jatkojalostaa kehitettyjä tuotteita (esim. TE-hallinnon käyttöön otettava palkkatuetun työn palautejärjestelmä) sekä järjestelmällisesti kartoittaa/arvioida kehitettyjä yritysyhteistyön toimintamalleja. Lisäarvoa on myös kehitettyjen toimintamallien kokeilemiseen kannustaminen erilaisilla työmarkkina-alueilla ennen laajempaa käyttöönottoa. Työhönvalmennusta toteutetaan kansallisesti julkisena työvoima- ja yrityspalveluna. Lisäksi sitä on jatkossa mahdollista toteuttaa myös ESR-hankkeissa. Palvelun

5 kohderyhmä on laajentunut vuoden 2013 alussa. Valtakunnallinen hanke mahdollistaa em. palvelun koordinoidun tuotekehityksen. Kohderyhmät: työttömät, työttömyysuhan alla olevat ja työmarkkinoiden ulkopuolella olevat nuoret ja heikossa työmarkkina-asemassa olevat (mm. ikääntyvät, pitkäaikais- ja toistuvaistyöttömät, osatyökykyiset ja vammaiset henkilöt sekä maahanmuuttajat ja etniset vähemmistöt); kohderyhmälle palveluja tarjoavat tahot; kohderyhmän potentiaaliset työllistäjät erityisesti mikro- ja pk-yritykset. Tuensaajat: Työvoimapalvelujen tarjoajat ja kehittäjät, kunnat, koulutusorganisaatiot, sosiaalipartnerit, järjestöt ja muut toimialaan liittyvät organisaatiot. Rahoittava viranomainen Keski-Suomen ELY-keskus Myönnettävissä oleva rahoitus vuonna 2014 Pohjanmaa TOIMINTALINJA 4: koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen ERITYISTAVOITE 9.1 Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasaarvoa tukevien palveluiden parantaminen 9.2 Kasvu- ja rakennemuutosalojen koulutuksen tarjonnan ja TUETTAVA TOIMINTA - koulutuksesta koulutukseen tai työelämään siirtymistä tukevien palvelu- ja toimintamallien kehittäminen tutkintojen sekä osatutkintojen suorittamista tehostavalla tavalla - tuetaan alueen älykästä erikoistumista tukevien opetusjärjestelyjen (uudet oppimisympäristöt) kehittämistä sekä kehitetään erityisryhmien perustaitoja ja koulutusvaihtoehtoja ottaen huomioon aiemmin rahoitettujen toimenpiteiden tuloksellisuus laadun parantaminen

6 Kohderyhmät: opiskelijat, työntekijät (ml. yrittäjät), työttömät ja työmarkkinoiden ulkopuolella olevat naiset ja miehet; erilaiset koulutusorganisaatiot; opinto-ohjaajat, uraneuvojat ja muut ohjaus- ja koulutuspalveluiden asiantuntijat; hankkeiden toimintaan liittyvät työnantajat. Tuensaajat: tutkimus- ja koulutusorganisaatiot, kunnat ja kuntayhtymät, sosiaalipartnerit ja muut toimintaan liittyvät järjestöt, säätiöt ja yritykset. Rahoittava viranomainen Keski-Suomen ELY-keskus Myönnettävissä oleva rahoitus vuonna 2014 Pohjanmaa IV Rahoitettavien hankkeiden tukitaso Hankkeille myönnettävä EU/valtion-tuki on Euroopan sosiaalirahastosta rahoitettavissa hankkeissa enintään 80 prosentti hankkeen hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista. Rahoitettavilta hankkeilta edellytetään ohjelma-asiakirjan mukaisesti myös kuntarahoitusta ja/tai muuta julkista rahoitusta, jonka määrä ilmaistaan prosenttiosuutena julkisen rahoituksen summasta (=ESR+valtio+kunta/muu julkinen rahoitus). Kuntarahoituksen tulee olla vähintään 12,5 prosenttia hankkeen julkisen rahoituksen summasta. Hankkeiden toteuttajilta edellytetään myös oma-rahoitusosuuden asettamista osana hankkeen kokonaisrahoitusta. ESR-hankkeissa edellytetään kerättäväksi myös yksityistä rahoitusta, mikäli yritykset ovat hankkeessa tai sen tuloksissa hyödynsaajina. Kaikki yritysrahoitus kerätään rahana. Erikseen raportoitavia osallistujien palkkakustannuksia voidaan sisällyttää hankkeen rahoitussuunnitelmaan ainoastaan kuntien ja muiden julkisyhteisöjen kustannusten osalta. Hankehakemukseen tulee liittää aiesopimukset tai muut hankkeen rahoitukseen sitoutumista osoittavat dokumentit.

7 V Hakuohjeita Projektin suunnittelussa huomioon otettavia seikkoja Hakijan tulee perehtyä hakemusta laadittaessa rakennerahastokaudella noudatettavaan rakennerahasto-ohjelmaan Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma Hakemusten arvioinnissa kiinnitetään huomiota hankkeiden toimenpiteiden ja tavoitteiden ohjelmaasiakirjanmukaisuuteen. Ennen hakemuksen laatimista hakijan tulee perehtyä seuraaviin asetuksiin, jotka löytyvät verkkosivustolta: Valtioneuvoston asetus 358/2014 rakennerahastoista osarahoitettavien kustannusten tukikelpoisuudesta Valtioneuvoston asetus 357/2014 alueiden kehittämisen ja rakennerahastohankkeiden rahoittamisesta Lisäksi hakijan tulee tutustua viestintäohjeisiin, jotka julkaistaan toukokuussa 2014 valtakunnallisella rakennerahastojen verkkosivustolla Hankehakemuksessa on selvitettävä, miten suunnittelussa on huomioitu hankkeen kannalta merkityksellisten, aiempien hankkeiden tulokset tai muu alan kehittämistyö. Lisäksi on selvitettävä, miten toimintaa tullaan jatkamaan tai tuloksia hyödynnetään hankkeen päättymisen jälkeen. Tukea ei saa käyttää yleisenä toimintatukena. Tuen saajalla on oltava riittävät taloudelliset ja muut edellytykset toteuttaa hanke. Tuensaajalla on myös oltava valmiudet vastata toiminnan jatkuvuudesta hankkeen päättymisen jälkeen tai toiminta on oltava siirrettävissä jonkun muun nimetyn toimijan vastuulle. Kehittämishankkeen tulosten on oltava yleisesti hyödynnettävissä. Samaan kohderyhmään kohdistuvia hankkeita voidaan rahoittajan harkinnan mukaan yhdistää tarvittaessa isommiksi hankekokonaisuuksiksi. Rahoitettavien hankkeiden valinnassa kiinnitetään myös erityistä huomiota hankkeiden kustannusten kohtuullisuuteen. Tämän projektirahoitushaun perusteella rahoitetut hankkeet voivat kestää korkeintaan kolme vuotta.

8 Euroopan sosiaalirahastosta rahoitetun hankkeen toteuttajan tulee hallinnoida hankettaan rahoittavan viranomaisen antamien ohjeiden mukaisesti. ESR-hankkeiden kustannuksista ja mahdollisista tuloista on pidettävä erillistä kirjanpitoa. Rahoitetuille hankkeille järjestetään rahoittajaviranomaisen toimesta aloituspalaveri hankkeen aloitusvaiheessa. Tässä palaverissa käydään läpi hankkeen toteuttamiseen ja hallinnointiin liittyvät keskeiset viranomaisohjeet. Hankkeiden kustannusten korvausperusteet Kaikissa hankkeissa käytetään yksinkertaistettuja kustannusten laskentamalleja, joita ovat prosenttiperusteinen yleiskustannusmalli (ns. flat rate) tai kertakorvaus (ns. lump sum). Vain hyvin poikkeuksellisissa tapauksissa, hankkeen toimintaan liittyvistä syistä yleiskulut voidaan hyväksyä toteutuneisiin kustannuksiin perustuen. Euroopan sosiaalirahastosta osarahoitettavissa hankkeissa erikseen raportoitavat, muun kuin tuensaajan tai tuen siirronsaajan maksamat osallistujien palkkakustannukset hyväksytään työ- ja elinkeinoministeriön vahvistaman ammattialakohtaisen keskimääräisiin palkkakustannuksiin perustuvan taulukon mukaan. VI Rahoitettavien hankkeiden valintaperusteet Rakennerahasto-ohjelmasta tuettavan toiminnan tulee tukea ohjelman jonkin erityistavoitteen toteuttamista ja myötävaikuttaa asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen. Hankkeiden yleiset valintaperusteet tulee aina täyttyä, jotta hanke voi saada rahoitusta. Lisäksi hankevalinnalle asetetaan erityisiä, erityistavoitekohtaisia valintaperusteita, joilla varmistetaan, että valitut hankkeet edistävät ohjelman erityistavoitteiden ja horisontaalisten tavoitteiden saavuttamista. Yleiset valintaperusteet on ilmoitettu rakennerahasto-ohjelman Kestävää kasvua ja työtä sivulta 51 Suomen rakennerahasto-ohjelman seurantakomitea hyväksyy erityistavoitekohtaiset arviointiperusteet ja ne julkaistaan verkkosivulla Tarvittaessa tässä hakuohjeessa mainittu rahoitusviranomainen voi pyytää hakijalta tarkennuksia tai lisäselvityksiä hakemuksesta. Rahoittaja voi pyytää hakemuksista lausuntoja oman harkintansa mukaan tai rakennerahastohankkeiden rahoittamisesta annetun asetuksen edellyttämissä tapauksissa. ESR:n valtakunnalliset ohjelmat käynnistyvät aikaisintaan syksyllä Tästä syystä Keski-Suomen ELY-keskus varaa oikeuden neuvotella maakunnallisesta osiosta haettujen hankkeiden siirtämisestä valtakunnallisessa osiossa toteutettavaksi, mikäli se katsotaan tarkoituksenmukaiseksi.

9 VII Hakemusten laatiminen Rahoitusta haetaan -järjestelmässä sähköisesti. Hakemus tulee palauttaa viranomaiskäsittelyyn viimeistään Rahoituksen hakeminen edellyttää verohallinnon Katsotunnistautumispalvelun käyttöä. Katso-tunnisteen käyttö on maksutonta. Katso-tunnistautumispalvelun käyttäjän ohjeet löytyvät verohallinnon verkkosivuilta. Koska rahoituksen hakeminen tapahtuu täysin sähköisesti, hakemusta ei enää tulosteta ja toimiteta rahoittavalle viranomaiselle erikseen allekirjoitettuna kappaleena. Hakemuksen liitteet toimitetaan myös sähköisesti EURA2014 -järjestelmän kautta. Verovelkatodistusta tai selvitystä nimenkirjoitusoikeudesta ei tarvitse toimittaa. Hakija voi harkintansa mukaan liittää hakemuksen oheen liitteitä. Hakemuspohjaan sekä järjestelmässä oleviin ohjeisiin kannattaa tutustua huolellisesti. Hanketta suunniteltaessa tulee etukäteen tutkia sekä ohjelma-asiakirjasta että hakuasiakirjasta, mihin rakennerahasto-ohjelman toimintalinjoista ja erityistavoitteista hanke kuuluu. On tärkeää valita oikea toimintalinja, koska hakemuksen muut sisällöt muotoutuvat sen mukaisesti. Hakemusta voi muokata aina siihen asti, kunnes jättää sen viranomaiskäsittelyyn. Yhteishankkeessa vain päätoteuttaja käyttää EURA järjestelmää. Toteuttajien välillä tulee olla sopimus, jolla päätoteuttaja valtuutetaan edustamaan osatoteuttajia.. VIII Lisätietoja Keski-Suomen ELY-keskus ei kommentoi hakemusten sisältöä hakuaikana. Alla mainitut yhteyshenkilöt antavat hakijoille lähinnä teknistä neuvontaa hakemusten täyttämisessä. Toimintalinja 3 Jouni Kytösaari, puhelin jouni.kytosaari@ely-keskus.fi Toimintalinja 4 Marko Muotio, puhelin marko.muotio@ely-keskus.fi

10 IX Lisätietoja Euroopan sosiaalirahastosta