Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Varsinais-Suomen alueen ESR-hankkeiden hakuohje

Transkriptio

1 Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Varsinais-Suomen alueen ESR-hankkeiden hakuohje Hakuaika päättyy

2 2 ESR-RAHOITUKSEN HAKU MENNESSÄ Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) avaa Varsinais-Suomen alueella Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelman ESRtoimintalinjoihin 3,4 ja 5 kohdistuvan haun. Haettavana on Varsinais-Suomen alueellisesta rahoituskehyksestä n. 2 miljoonaa euroa ESR-tukea kehittämishankkeille, joilla tuetaan: työllisyyttä ja työvoiman liikkuvuutta (toimintalinja 3), n. 50% rahoituksesta. koulutuksen ja ammattitaidon kehittämistä sekä elinikäistä oppimista (toimintalinja 4), n. 30% rahoituksesta. sosiaalista osallisuutta ja köyhyyden torjuntaa (toimintalinja 5), n. 20% rahoituksesta. Keski-Suomen ELY-keskukselle osoitetut hakemukset tulee jättää viranomaiskäsittelyyn EURA2014- tietojärjestelmässä viimeistään maanantaina Tietojärjestelmä löytyy osoitteessa Tämä hakuilmoitus on julkaistu valtakunnallisella verkkosivustolla > Ajankohtaista > Hakuajat sekä Varsinais-Suomen ELY-keskuksen verkkosivustolla > Tarjouspyynnöt ja haut. Hakemusta jätettäessä tulee varmistaa, että se kohdistetaan toimivaltaiselle viranomaiselle. Koska rahoituksen hakeminen tapahtuu täysin sähköisesti, hakemusta ei tarvitse enää tulostaa ja toimittaa rahoittavalle viranomaiselle erikseen allekirjoitettuna. Myös liitteet toimitetaan sähköisesti EURA järjestelmän kautta. Verovelkatodistusta, kauppa-, yhdistys- ja säätiörekisteriotetta tai selvitystä nimenkirjoitusoikeudesta ei tarvitse toimittaa. Hakemusten laatiminen Rahoitusta haetaan -järjestelmässä sähköisesti. Rahoituksen hakeminen edellyttää verohallinnon Katso-tunnistautumispalvelun käyttöä. Katso-tunnisteen käyttö on maksutonta. Katso-tunnistautumispalvelusta löytyy verohallinnon verkkosivuilta. Hakemuspohjaan sekä järjestelmässä oleviin ohjeisiin kannattaa tutustua huolellisesti. Hanketta suunniteltaessa tulee etukäteen tutkia hakuasiakirjasta, mihin rakennerahasto-ohjelman toimintalinjoista ja erityistavoitteista hanke kuuluu. On tärkeää valita oikea toimintalinja, koska hakemuksen muut sisällöt muotoutuvat sen mukaisesti. Hakemusta voi muokata aina siihen asti, kunnes jättää sen viranomaiskäsittelyyn. Yhteishankkeessa vain päätoteuttaja käyttää EURA järjestelmää. Toteuttajien välillä tulee olla sopimus, jolla päätoteuttaja valtuutetaan edustamaan osatoteuttajia.

3 3 Ennen hakemuksen laatimista on hyvä perehtyä seuraaviin lakeihin ja asetuksiin, jotka löytyvät verkkosivustolta: Laki alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista (7/2014) Laki alueiden kehittämisen ja rakennerahastohankkeiden rahoittamisesta (8/2014) Valtioneuvoston asetus alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista (356/2014) Valtioneuvoston asetus alueiden kehittämisen ja rakennerahastohankkeiden rahoittamisesta (357/2014) Valtioneuvoston asetus rakennerahastoista osarahoitettavien kustannusten tukikelpoisuudesta (358/2014) Lisäksi tulee tutustua viestintäohjeisiin, jotka löytyvät valtakunnalliselta verkkosivustolta Hakijoita pyydetään valmisteluvaiheessa tutustumaan Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelmaan sekä tässä hakuohjeessa kuvattuihin rahoittajan erityistavoitekohtaisiin painotuksiin. Ohjelma-asiakirja ja muita hankehakuun liittyviä ohjeita löytyy osoitteessa: Rakennerahastotoiminnalla tuetaan Varsinais-Suomen maakuntastrategian tavoitteita Rakennerahasto-ohjelman lisäksi hakijoiden tulee tutustua Varsinais-Suomen maakuntastrategiaan, jonka visiona on Varsinais-Suomessa elämisen laatu on parasta. Menestyvää ja hyvinvoivaa maakuntaa rakennetaan yhteistyöllä ja kumppanuudella. Visio sisältää vahvan näkemyksen menestyksen ja hyvinvoinnin avaintekijöistä avoimuudesta, yhdessä tekemisestä ja kumppanuudesta. Maakuntastrategia löytyy osoitteesta Rahoituksen painopisteet Varsinais-Suomessa Euroopan sosiaalirahaston rahoituksella toteutettavissa hankkeissa painottuvat työllisyyden edistäminen erityisesti nuorten ja heikossa työmarkkina-asemassa olevien osalta mm. työllistämistä edistäviä palveluita ja menetelmiä kehittämällä. Rahoitusta suunnataan myös työssä olevien henkilöiden osaamisen kehittämiseen sekä yritysten johtamiseen, tavoitteena yritysten ja niiden henkilöstön parempi sopeutumis-, kilpailu- ja innovaatiokyky. Rahoituksella kehitetään myös koulutuksen työelämävastaavuutta sekä tuetaan kansalaisten osallisuutta ja hyvinvointia syrjäytymistä ja köyhyyttä ehkäisemällä.

4 4 Toimintalinja 3: Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus ERITYISTAVOITE 6.1 Nuorten ja muiden heikossa työmarkkinaasemassa olevien työllistymisen edistäminen Nuorella tarkoitetaan tässä alle 25-vuotiasta ja alle 30- vuotiasta vastavalmistunutta henkilöä. TUETTAVA TOIMINTA Nuoret: Erityistavoitteen toimilla kehitetään uusia, innovatiivisia keinoja nuorten työllistymisen edistämiseksi osana nuorisotakuun toteuttamista. Toimilla tarjotaan ja kehitetään nuorten työvoima- ja elinkeinopalveluja sekä muita nuorille tarkoitettuja yksilöllisiä palveluja, kuten nuorten työpajatoimintaa. Toimenpiteitä suunniteltaessa ja toteutettaessa otetaan huomioon myös nuorten naisten ja miesten erilaiset lähtökohdat ja tarpeet: - Tuetaan nuorisotakuun toimeenpanoa mm. nuorille suunnatun ohjauksen, koulutuksen ja tukipalvelujen keinoin. - Kehitetään nuorten parissa työskentelevien osaamista. - Hankkeiden toivotaan edistävän toimijoiden verkottumista tai erilaisia yhteistyön muotoja. Nuorisotakuun toteutumista tuetaan myös toimintalinjojen 4 ja 5 sisältämin toimin. Muut heikossa työmarkkina-asemassa olevat: Tässä haussa erityistavoitteen toimilla parannetaan heikossa työmarkkina-asemassa olevien, erityisesti yli vuoden työttömänä olleiden sekä rakenteelliseen työttömyyteen kuuluvien (toimenpiteen jälkeen työttömäksi jääneiden tai toimenpiteestä toimenpiteeseen siirtyvien) ihmisten työllistymistä. Työllistymisedellytysten parantamiseksi tarvitaan ennen kaikkea osaamista ja työmarkkinavalmiuksia vahvistavia toimenpiteitä eikä niinkään pitkällisiä kuntouttavia toimenpiteitä. Työllistymistä tukemaan tarvitaan kohdennettuja keinoja sekä valtion, kuntien, yksityisen ja kolmannen sektorin tuloksellista yhteistyötä. Rahoitettavissa hankkeissa voidaan toteuttaa ennen kaikkea seuraavia toimenpiteitä: - toteutetaan kohderyhmän työllistymistä edistäviä toimenpiteitä - kehitetään uudenlaisia ratkaisuja kohderyhmälle kohdennettaviin palveluihin - edistetään kattavien kumppanuuksien ja yhteistyöverkostojen avulla monialaista verkostoyhteistyötä - edistetään uudenlaisilla toimintamuodoilla yritysyhteistyötä Tässä haussa ei ole haettavana rahoitusta maahanmuuttajien kotoutumista tai työperusteista maahanmuuttoa edistäviin hankkeisiin.

5 5 Kohderyhmät Työttömät, työttömyysuhan alla olevat ja työmarkkinoiden ulkopuolella olevat nuoret Yli vuoden työttömänä olleet ja rakenteelliseen työttömyyteen kuuluvat (toimenpiteen jälkeen työttömäksi jääneiden tai toimenpiteestä toimenpiteeseen siirtyvien) Toiminnan kohteena voivat olla myös kohderyhmille palveluja tarjoavat tahot ja kohderyhmän potentiaaliset työllistäjät. Tuensaajat Työvoimapalvelujen tarjoajat ja kehittäjät, kunnat, koulutusorganisaatiot, sosiaalipartnerit, järjestöt ja muut toimialaan liittyvät organisaatiot. Kohderyhmänä nuoret: EU-koordinaattori Pekka Stenfors, puh Kohderyhmänä muut heikossa työmarkkina-asemassa olevat: EU-koodinaattori Mika Villa, puh Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen Mikro- ja pk-yritysten parempaa sopeutumista muutostilanteisiin (globalisaatio, rakennemuutos, työvoiman ikääntyminen, vihreä talous) pyritään edistämään työn tuottavuutta ja tuloksellisuutta ja/tai työhyvinvointia parantavilla toimenpiteillä: - Työhyvinvointia ja työssä jaksamista edistävien uusien toimintamallien ja menetelmien kehittäminen mm. johtajuutta, työn organisointia tai työkykyä kehittämällä. - Kehitetään ja levitetään uudenlaisia menetelmiä ja toimintamalleja yritysten ja työntekijöiden muutostilanteiden sopeutumiskyvyn, uudistumisen ja kilpailukyvyn parantamiseksi sekä työurien pidentämiseksi. - Toimenpiteiden toivotaan kohdistuvan erityisesti yli 54-vuotiaisiin - Hankkeiden toivotaan edistävän toimijoiden verkottumista tai erilaisia yhteistyön muotoja - Tuettavassa toiminnassa tulisi huomioida paikallisten yritysten tarpeet näiden kilpailukyvyn vahvistamiseksi. Hankkeet voivat liittyä myös alueella toteutettaviin EAKR-hankkeisiin. Kohderyhmät Mikro- ja pk-yritysten henkilöstö ja johto (ml. yrittäjät), kohderyhmälle palveluja tarjoavat tahot, työvoima- ja yrityspalvelujen kehittäjät ja tarjoajat Tuensaajat Yritykset, työvoima- ja yrityspalvelujen kehittäjät ja tarjoajat, kunnat, tutkimus- ja koulutusorganisaatiot ja tutkimuslaitokset, sosiaalipartnerit ja muut alan järjestöt ja organisaatiot EU-koordinaattori Minna Koivukangas, minna.koivukangas@ely-keskus.fi, puh

6 6 Toimintalinja 4: Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen Rahoitettavien hankkeiden on tuettava Varsinais-Suomen koulutusstrategian toteutusta. Linkki strategia-asiakirjaan: Suomen-koulutusstrategia ELYn-raportteja pdf ERITYISTAVOITE TUETTAVA TOIMINTA 9.1 Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen Erityistavoitteen toimilla edistetään nuorisotakuun ja koulutustakuun täysimääräistä toteutumista sekä ammatillisen tutkinnon tai korkeakoulututkinnon suorittamisen tehostamista ja työmarkkinoille kiinnittymistä. Lisäksi tuotetaan laadukkaampaa ja aiempaa paremmin työelämän tarpeita vastaavaa koulutusta kohderyhmälle ja lisätään aliedustettujen ryhmien osallistumista tarjottuihin koulutuksiin. Osaamispohjan vahvistamisessa hyödynnetään sosiaalisia ja teknologisia innovaatioita sekä digitalisoitumiskehitystä: - Kehitetään ja vahvistetaan koulutuksesta koulutukseen tai työelämään siirtymistä tukevia menetelmiä ja palveluita. - Lisätään koulutuksen ja työelämän vuorovaikutusta mm. opiskelijoiden työelämävalmiuksia parantamalla esim. yrittäjyyskasvatuksen keinoin. Erityisesti lukioiden työelämäyhteyksien kehittämiseen liittyviä hakemuksia toivotaan. - Edistetään koulutuksessa aliedustettuihin ryhmiin kuuluvien osaamista. Tässä haussa ei ole haettavana rahoitusta oppisopimusopiskelun kehittämistä tai opettajien työelämäjaksoja sisältäville hankkeille. Kohderyhmät Opiskelijat, työntekijät (ml. yrittäjät), työttömät ja työmarkkinoiden ulkopuolella olevat naiset ja miehet, erilaiset koulutusorganisaatiot, opinto-ohjaajat, uraneuvojat ja muut ohjaus- ja koulutuspalveluiden asiantuntijat, hankkeiden toimintaan liittyvät työnantajat Tuensaajat Tutkimus- ja koulutusorganisaatiot, kunnat ja kuntayhtymät, järjestöt, säätiöt, sosiaalipartnerit ja toimintaan liittyvät yritykset ja muut organisaatiot EU-koordinaattori Pekka Stenfors, pekka.stenfors@ely-keskus.fi, puh

7 7 9.2 Kasvu- ja rakennemuutosalojen koulutuksen tarjonnan ja laadun parantaminen Toimilla pyritään tuottamaan laadukkaampaa ja osuvampaa koulutustarjontaa kasvu- ja rakennemuutosalojen tarpeisiin. Uusi osaaminen luo hyvän pohjan innovatiivisuudelle sekä kasvu- ja rakennemuutosalojen uudistumiselle. Toimilla vahvistetaan myös oppilaitosten, korkeakoulujen ja työelämän systemaattista yhteistyötä: - Tuetaan uuden ammatin hankkimista työpaikkoja tarjoavilta aloilta. - Tuetaan työssä olevien miesten ja naisten osaamisen ja ammattitaidon parantamista mm. innovointivalmiuksia kehittämällä. - Hankkeiden tulee vastata paikallisiin/alueellisiin työvoiman osaamistarpeisiin. Hankkeet voivat liittyä myös alueella toteutettaviin EAKR-hankkeisiin. Kohderyhmät Tuensaajat Työntekijät (ml. yrittäjät), erilaiset koulutusorganisaatiot, opinto-ohjaajat, uraneuvojat ja muut ohjaus- ja koulutuspalveluiden asiantuntijat, hankkeiden toimintaan liittyvät työnantajat Koulutusorganisaatiot ja tutkimuslaitokset, kunnat ja kuntayhtymät, järjestöt, säätiöt, sosiaalipartnerit ja toimintaan liittyvät yritykset ja muut organisaatiot EU-koordinaattori Minna Koivukangas, minna.koivukangas@ely-keskus.fi, puh Toimintalinja 5: Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta ERITYISTAVOITE TUETTAVA TOIMINTA 10.1 Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen Nuorella tarkoitetaan tässä alle 25-vuotiasta ja alle 30-vuotiasta vastavalmistunutta henkilöä. Nuoret: Erityistavoitteen toimilla parannetaan heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevien nuorten työ- ja toimintakykyä kehittämällä sosiaali-, terveys- ja kuntoutuspalveluita, sektorirajat ylittävää yhteistyötä ja palvelujen asiakaslähtöisyyttä. Toiminnassa painotetaan erityisesti ennaltaehkäiseviä palveluita ja toimintatapoja. Kehittämisen kohteena ovat sosiaalista osallisuutta sekä hyvinvointia tukevat palvelut, toimintamallit ja rakenteet. Lisäksi kehitetään sosiaalisia tukiverkostoja, asiakaslähtöisiä toimintamalleja, matalan kynnyksen palveluita sekä tuetaan yhteisöllisyyttä ja yhteisöllisiä palveluratkaisuja. Kuntoutustoimenpiteinä voidaan käyttää aktiivisuutta lisääviä liikunta- ja kulttuuripalveluita: - Kehitetään osallisuutta vahvistavia kokonaisvaltaisia palveluita erityisesti työelämävalmiuksien näkökulmasta.

8 8 - Kehitetään nuorten syrjäytymistä ehkäiseviä toimenpiteitä etenkin eri toimijoiden yhteistyönä. Muut heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevat: Erityistavoitteen toimilla tuetaan työmarkkinoilla kaikkein vaikeimmassa asemassa olevien työ- ja toimintakyvyn parantamista ja sosiaalisen osallisuuden tukemista, mikä mahdollistaa siirtymisen kohti avoimia työmarkkinoita. Rahoitettavissa hankkeissa toteutetaan pääasiassa seuraavia toimenpiteitä: - toteutetaan kohderyhmän siirtymistä kohti avoimia työmarkkinoita edistäviä toimenpiteitä - kehitetään heikoimmassa työmarkkina-asemassa oleville syrjäytymistä ehkäiseviä ja elämänhallintaa parantavia kokonaisvaltaisia toimenpiteitä ja palveluja erityisesti työelämävalmiuksien näkökulmasta. - vahvistetaan kuntien, kolmannen sektorin toimijoiden, valtion ja työnantajien monialaista ja ammatillista yhteistyötä sekä parannetaan siihen liittyvää osaamista. Kohderyhmät Heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevat nuoret ja aikuiset, sosiaali-, terveysja kuntoutuspalvelujen tarjoajat, työnantajat. Tuensaajat Kunnat, kansalais- ym. järjestöt, säätiöt, sosiaalipartnerit, työllisyys-, sosiaali- ja kuntoutuspalvelujen tarjoajat, koulutusorganisaatiot ja muut toimialaan liittyvät organisaatiot. Kohderyhmänä nuoret: EU-koordinaattori Pekka Stenfors, pekka.stenfors@elykeskus.fi, puh Kohderyhmänä muut heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevat: EUkoodinaattori Mika Villa, mika.villa@ely-keskus.fi, puh Hakuohjeita Mitä ennen hanketta ja mitä sen jälkeen? Etusijalla ovat hankkeet, jotka perustuvat todelliseen tarpeeseen ja joissa jo hakuvaiheessa pystytään osoittamaan yhdessä tekeminen ja useamman toimijan mukanaolo. Hankkeiden suunnittelussa tulee huomioida olemassa olevat palvelut ja toimintamallit sekä aiempien kehittämishankkeiden tulokset ja hyvät käytännöt. Lisäksi on selvitettävä, miten toimintaa jatketaan tai tuloksia hyödynnetään hankkeen päättymisen jälkeen. Tukea ei saa käyttää yleisenä toimintatukena. Tuen saajalla on oltava riittävät taloudelliset ja muut edellytykset toteuttaa hanke. Tuensaajalla on myös oltava valmiudet vastata toiminnan jatkuvuudesta hankkeen päättymisen jälkeen tai toiminta on oltava siirrettävissä jonkun muun nimetyn toimijan vastuulle. Kehittämishankkeen tulosten on oltava yleisesti hyödynnettävissä.

9 9 Hankkeen kestoaika on maksimissaan kolme vuotta. Tässä haussa haetaan pääasiassa Varsinais-Suomen ELY-keskuksen alueella toteutettavia hankkeita. Mikäli projektia suunnitellaan toteutettavaksi useamman maakunnan alueella, projektin toteutuksesta ja rahoituksen jakaantumisesta on neuvoteltava hankkeen toteutusalueen ELYkeskusten kanssa. Hakemus tulee osoittaa sille ELY-keskukselle, jonka alueella pääosa toiminnasta tapahtuu. Tukitasot ja kustannusmallit ESR-hankkeissa ELY-keskuksen myöntämä ESR- ja kansallinen valtiontuki on hankkeissa enimmillään 80 prosenttia hankkeen hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista. Hankkeilta edellytetään ohjelma-asiakirjan mukaisesti kuntarahoitusta ja/tai muuta julkista rahoitusta vähintään 12,5 % hankkeen kokonaiskustannuksista. Lopullinen tukitaso muodostuu rahoittajan kanssa käytävien hankeneuvottelujen tuloksena. Keski-Suomen ELY -keskus tekee rahoituspäätöksen vasta, kun päätös tai sopimus muusta kuin omarahoitukseen sisältyvästä kuntarahoituksesta ja/tai muusta julkisesta rahoituksesta on toimitettu. Lisäksi ESR-hankkeissa edellytetään kertyväksi yksityistä rahoitusta silloin kun yritykset ovat hankkeessa tai sen tuloksissa hyödynsaajina. Kaikki yritysrahoitus kerätään rahana. Erikseen raportoitavia osallistujien palkkakustannuksia voidaan sisällyttää hankkeelle ainoastaan kuntien ja muiden julkisyhteisöjen kustannusten osalta. Yhteishankkeissa kaikki toteuttajat osallistuvat pääsääntöisesti omarahoituksen kokoamiseen. Yhteishankkeissa kunkin toteuttajan osuus määritellään tuensaajien tekemässä sopimuksessa (pakollinen liite EURA2014-järjestelmän hakemuksessa). ESR-hankehakemukset tulee pääsääntöisesti laatia käyttäen 17 %:n yleiskustannusmallia (ns. flat rate). Muita mahdollisia kustannusmalleja ESR-hankkeissa ovat 15 %:n flat rate, 40 %:n flat rate, kertakorvaus (lump sum) sekä tosiasiallisesti aiheutuneet kustannukset. Vain poikkeuksellisista, hankkeen toimintaan liittyvistä syistä hankkeen kustannusarvio ja rahoitussuunnitelma voidaan hyväksyä toteutuneisiin kustannuksiin perustuen. Projektien valintaperusteet Hankkeet arvioidaan ja pisteytetään Suomen rakennerahasto-ohjelman seurantakomitean hyväksymien yleisten ja erityistavoitekohtaisten arviointiperusteiden mukaan. Arviointiperusteet julkaistaan pidettävän seurantakomitean kokouksen jälkeen valtakunnallisella verkkosivulla Hakijoiden on syytä tutustua valintaperusteisiin huolellisesti. Lisäksi rahoittaja voi määritellä alueellisia arviointiperusteita. Tässä haussa alueelliseksi valintaperusteeksi on määritelty: - Hanke vastaa hakuohjeessa esitettyjä Varsinais-Suomen alueen erityistavoitekohtaisia painotuksia. Seurantakomitean hyväksynnän jälkeen yleiset valintaperusteet ja erityisten valintaperusteiden painoarvot julkaistaan tämän ohjeen liitteenä.

10 10 Valintamenettely Rakennerahastojen hallinnointi ELY-keskuksissa on keskitetty neljään ELY-keskukseen. Varsinais- Suomen osalta hallinnointi hoidetaan Keski-Suomen ELY -keskuksessa. Rakennerahastoasiantuntijoita työskentelee kaikissa ELY -keskuksissa, joten hakijat saavat palvelua oman alueensa ELY-keskuksen yhteyshenkilöiltä, vaikka rahoittajana toimii Keski-Suomen ELYkeskus. Hankehakemuksiin pyydetään hakijalta tarvittaessa tarkennuksia tai lisäselvityksiä. Hakemuksista voidaan pyytää myös lausuntoja muilta rahoittajilta tai keskeisiltä yhteistyökumppaneilta. Rahoittajat pidättävät itsellään oikeuden neuvotella esitettävien hankkeiden yhdistämisestä ja muista toteutukseen liittyvistä asioista. Samaan kohderyhmään kohdistuvia hankkeita yhdistetään tarvittaessa isommiksi kokonaisuuksiksi. Jo hakemusvaiheessa tulee huomioida rakennerahasto-ohjelmassa määritetyt horisontaaliset periaatteet riippumatta siitä, mikä on hankkeen sisältö. Horisontaaliset periaatteet ovat kestävä kehitys, yhdenvertaisuus ja sukupuolten tasa-arvo. ESR:n valtakunnalliset ohjelmat käynnistyvät aikaisintaan syksyllä Tästä syystä Keski-Suomen ELY-keskus varaa oikeuden neuvotella maakunnallisesta osiosta haettujen hankkeiden siirtämisestä valtakunnallisessa osiossa toteutettavaksi, mikäli se katsotaan tarkoituksenmukaiseksi. Hakemuksen liitteet Hankkeelle palkattavan henkilöstön tehtävänkuvat Verohallinnon tai vastaava selvitys, mikäli arvonlisävero jää hakijan lopulliseksi kustannukseksi Sopimus yhteistyöstä hankkeen toteutuksessa (yhteishankkeet ja tuen siirto menettely) Päätös tai sopimus muusta kuin omarahoitusosuuteen kuuluvasta kunta- ja muusta julkisesta rahoituksesta (toimitettava ennen välittävän toimielimen tekemää rahoituspäätöstä) Lisätietojen antajat on ilmoitettu edellä eritystavoitekohtaisesti. EU-koordinaattori Pekka Stenfors, puh (lomalla ) EU-koodinaattori Mika Villa, puh (lomalla ) EU-koordinaattori Minna Koivukangas, puh (lomalla )