Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma

Transkriptio

1 Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma Rahoitus Yhteenveto: Toimintaympäristön tarkastelu- ja ennakointitilaisuus 2/6

2 Tilaisuuden avaus ja tavoitteet Matti Ryhänen avasi tilaisuuden klo Hän totesi, että seminaari on osa Kilpailukykyä maidontuotantoon -hankkeen toimintaa ja siinä paneudutaan maidontuotannon toimintaympäristön tarkasteluun ja ennakointiin maidontuottajan päätöksenteon näkökulmasta. Tässä tilaisuudessa keskitytään rahoitukseen ja tuotetaan tietoa siitä, miten maidontuottaja voi varautua ja reagoida rahoitusmarkkinoiden muutoksiin ja lainsäädännön uudistuksiin.

3 Rahoitus, riskit ja riskienhallinta Panu Kallio, OP-Pohjola -ryhmä Maa- ja metsätalouden luottokanta on noin 6 mrd. euroa, josta yli puolet kohdentuu noin 10 % tiloista. Tilojen määrä vähenee ja investointien koko kasvaa tilaa kohti. Yrittäjän suurin mahdollisuus ja riski on investointi. Investointisuunnitelmat ovat vajavaisia ja laskelmat eivät toteudu sellaisenaan, tuotos jää odotetusta. Lainojen takaisinmaksuaika tulisi olla kohtuullinen (max. 15 vuotta). Henkilöriskien mahdollisuus jää usein huomioimatta. Tilan talouden on parannuttava investoinnin jälkeen. Rahoittajan on ymmärrettävä tilojen kannattavuus ja riskit. Tuotantorakennusinvestoinnit ovat suuria suhteessa tilan tuotantoon, resursseihin ja varallisuuteen (valtiontakaus), muutos on suuri ja rakennukset ovat kalliita. Ajankohta on sopiva hyvin suunnitellulle investoinnille. Maatalouden investointitukien kautta myönnettävä rahoitus laskee ensi vuosikymmenelle mentäessä.

4 Rakennekehitys- ja rahoitustarve Perttu Pyykkönen, PTT Maitotilojen rakennekehitys on ollut Suomessa EU-jäsenyysajan samanlaista kuin Ruotsissa, Tanskassa, Saksassa ja Ranskassa. Työtä korvataan pääomalla, uutta teknologiaa otetaan käyttöön. Liikkeenjohdon osaamisen merkitys korostuu. Suomessa on n maitotilaa vuonna 2020, jos tuotanto on nykytasolla. tällöin Suomen maidontuotannon rakenne olisi sama kuin Ruotsissa vuonna edellyttää vuositasolla 150 milj. (lehmäpaikan oletushinta ). Tulevaisuudessa on mietittävä entistä tarkemmin koko tuotantoketjua ja töiden organisointia. Työvoiman ja teknologian käytölle on laskettava vaihtoehtoja eri hintaoletuksilla. Töiden suunnitteluun ja työnjohtoon on panostettava lisää. Rakentamis-/rakennuttamisprosessin hallinnassa on käytettävä alan ammattilaisia. Riskienhallinta on huomioitava jatkossa entistä paremmin, koska riskit ovat kasvaneet.

5 Lainsäädännön uudistus ja sen merkitys investoivan maidontuottajan näkökulmasta Esko Leinonen, Mavi Tuki on harkinnanvarainen ja hankkeille voidaan suorittaa valintamenettely tarvittaessa. Se ei koske 141 -aluetta. Uudistuksella nopeutetaan tukipäätöksiä. Investointihanketta ei saa aloittaa ennen tukipäätöstä ja investointi on toteutettava kahden vuoden kuluessa tukipäätöksestä. Tukiehtona on vähintään :n yrittäjätulo ja vähintään 30 lehmää. Yksikkökokovaatimukset kohdistuvat yksinomaan tuotantorakennukseen l/lehmäpaikka on kiintiövaatimus, mikä täytetään viiden vuoden aikana. Tuen kohteena olevaa yritystoimintaa varten tarvitaan elinkeinosuunnitelma. Tuen maksimimäärä on euroa (avustus ja korkotuki) maatilaa kohden kolmen verovuoden jaksolla. HILMA -kilpailutus on pakollinen, jos tuki ylittää 50 % investointihankkeen ennakoidusta kustannusarviosta. Tukipäätöksen liitteeksi on tulossa Mavin laatima kilpailutusta koskeva ohje. Vuonna 2010 investointiavustuksia käytettävissä tätä vuotta enemmän. Korkotukilainoja on käytettävissä noin 380 miljoonaa euroa vuonna 2010.

6 Johdatus ryhmätyöskentelyyn Matti Ryhänen, SeAMK Maa- ja metsätalous: Hän esitti kilpailukykyä maidontuotantoon ylimaakunnallisen tutkimus- ja kehittämishankkeen keskeisen sisällön ja tavoitteet Investointeja on tehty tällä hetkellä maitotiloilla osin virheellisten/puutteellisten laskelmien pohjalta. Hän johdatteli osallistujia ryhmätöihin toteamalla, että nyt keskitytään rahoitukseen; toivottavaa on että politiikkakeskustelu rajataan aiheen ulkopuolelle ja siihen keskitytään huhtikuun 2010 seminaarissa.

7 Työskentely Jokainen osallistuja kirjasivat aluksi omat näkemyksensä paperille seuraavista teemoista: Miten maidontuottaja voi nykyistä paremmin varautua rahoitusmarkkinoiden muutoksiin. Miten navettainvestoinnin kokonaisrahoitusprosessia voidaan kehittää. Miten maidontuottaja voi käytännössä rakentaa optimaalisen rahoitussuunnitelman. Seuraavaksi työstettiin teemoja ryhmissä. Samalla pyrittiin saamaan yhteinen näkemys teemojen aihepiireistä (myös eriävät näkemykset ovat arvokkaista). Lopuksi ryhmätyöt purettiin tiivistetysti teematauluille. Jokainen ryhmä kävi vuorollaan kaikilla teematauluilla. Taulujen ylläpitäjät ohjasivat työskentelyä ja tiivistivät tulokset.

8 Teema: Miten maidontuottaja voi nykyistä paremmin varautua rahoitusmarkkinoiden muutoksiin? A. Tarvitsee strategisen bisnes-lähtöisen suunnittelun kannattavuus vahva tase yritysmuoto, yhteishankkeet B. Pankkisuhteen hyödyntäminen pankki on prosessissa mukana koko investointihankkeen ajan etukäteissuunnittelu aikataulun ja kustannusarvion pitävyys korkosuojan ym. rahoitusinstrumenttien käyttö pankkien palveluiden haastaminen oppia muilta toimialoilta ulkopuolisen riippumattoman asiantuntemuksen käyttö oman osaamisen kehittäminen kansantalouden kehityksen peilaaminen omaan talouteen ja rahoitusmarkkinoille kassapuskuri (maksuvalmius)

9 Teema: Miten navettainvestoinnin kokonaisrahoitusprosessia voidaan kehittää? Huolellinen suunnittelu riittävän ajoissa. Yrittäjien tavoitteet, voimavarat, työpanoksen riittävyys; opintomatkat avartamaan näkökulmaa itse rakennusratkaisuihin kuin myös koko investointiprosessiin. Tuotannon suunnittelu: eläinmäärät; ruokinta- ja viljelyratkaisut; siirtymäkauden eläinmäärän kasvatus. Talous, investoinnin kustannus ja rahoitus, kannattavuus, maksuvalmius, elinkeinosuunnitelma. Rakennussuunnitelmat, ympäristö- ja rakennusluvat. Kilpailutus ja rakennuttamispalvelut. Alusta alkaen rahoittajat, neuvojat ja muut relevantit tahot mukaan. Em. ryhmä olisi rakennusprojektin hallituksena koko prosessin ajan. Tasainen kasvu pienentää riskiä. Tasainen kasvu kertarysäyksen sijaan mikäli mahdollista. Liikkeenjohtotaitojen kehittäminen (tuotanto, talous, päätöksenteko, kartoitus). Henkilö- ja omaisuusriskit huomioitava. Yrittäjien tietoisuuden kasvattaminen aiheesta.

10 Teema: Miten maidontuottaja voi käytännössä rakentaa optimaalisen rahoitussuunnitelman? Optimaalista rahoitussuunnittelua ei ole, siihen voidaan pyrkiä rahoitussuunnittelu kertoo suunnan. kaksi vaihetta, a) ennen minkään tekemistä b) varsinaisen rahoitussuunnitelman laatiminen. alustava kilpailutus (kokonaisuus vs. vaiheittain) rahoitussuunnitelman pohjaksi (efektiivinen korko). Maksuvalmiuden varmistaminen. Suunnitelmaan on sisällytettävä varsinainen investointi kaikki prosessit arvonlisävero mahdolliset kustannusarvion ylitykset Käyttöpääoma, eläinpääoman hankinta takaukset riskit rahoituksen jakaminen eri rahoittajien kesken verosuunnittelu Aika huomioitava suunnittelussa (korkomenot/vuosi). Suunnitelmassa pysyttävä, kaikki kustannuserät mukaan, rakennuttajaja talouspalvelut avuksi. Ulkoistaminen (kaikkea ei voi eikä kannata tehdä itse). Riskilaskelmat Hintavaihtelut, velankestokyky verosuunnittelu vaihtoehtoiset laskelmat Varautuminen, aktiivinen ote tulevien kassavirtojen hallintaan, kokonaisbudjetti