EVITSKOGIN KOULU Evitskogintie 825, Kirkkonummi KIINTEISTÖN KUNTOARVIO JA PTS RAPORTTI

Transkriptio

1 , Kirkkonummi KIINTEISTÖN KUNTOARVIO JA PTS Tarkastuspäivä

2 2/51 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO YHTEENVETO Rakennustekniikka Välittömästi korjattavat rakennustekniset puutteet (KL 4) Lisätutkimukset ja -suunnitelmat (rakennustekniset) LVI-järjestelmät Sähköjärjestelmät Välittömästi korjattavat puutteet Lisätutkimukset KIINTEISTÖN PTS-EHDOTUS KIINTEISTÖN PTS-EHDOTUS Kiinteistön tekninen PTS Rakennustekniikan tekninen PTS LVI-järjestelmien tekninen PTS Sähköjärjestelmien tekninen PTS Kiinteistön korjausaste KOHTEEN TIEDOT JA HAVAINNOT NYKYTILANTEESTA Kiinteistön perustiedot Kiinteistön korjaushistoria ja tehdyt muutostyöt Asiakirjatilanne Käyttäjäkysely Huoltotoimen ja kiinteistön käytön arviointi Energiatalous Sisäolosuhteet Ilmanlaatu ja vaihtuvuus Sisäilman epäpuhtaudet Valaistus Turvallisuus ja ympäristöriskit RAKENNUSTEKNIIKAN KUNTOARVIO D ALUERAKENTEET D5 Salaojat D6 Viherrakenteet (nurmikot, istutukset ja puusto) D7 Päällysrakenteet (liikenne ja jalankulkualueet) D8 Aluevarusteet (pihavarusteet) F RAKENNUSTEKNIIKKA F1 Perustukset ja sokkelit F13 Alapohjat Insinööritoimisto Vihdintie 5 Kirkkonummi NUMMELA

3 3/51 F32 Ikkunat F33 Ulko-ovet F34 Sisäänkäynnit F4 Vesikatto F41 Vesikattojen varusteet F42 Yläpohjat F43 Välipohjat F5 Hormit F6 Tilat Kellaritilat Rakennetekniikan valokuvat: LVI-JÄRJESTELMIEN KUNTOARVIO G Lvi-järjestelmät G1 Lämmitysjärjestelmät G11 Lämmöntuotanto G12 Lämmönjakelu G13 Lämmönluovutus G14 Lämmitysjärjestelmien eristykset G2 Vesi- ja viemärijärjestelmät G22 Vesijohtoverkostot G24 Jäteveden käsittely G24 Viemäriverkostot G25 Vesi- ja viemärikalusteet G26 Vesi- ja viemärieristykset G3 Ilmastointijärjestelmät G31 Ilmastointikoneet G33 Kanavaistot G34 Päätelaitteet G37 IV-eristykset J6 Rakennusautomaatiojärjestelmät J61 Valvomolaitteet J62 Säätö- ja alakeskukset J64 Kenttälaitteet LVI-tekniikan valokuvat: SÄHKÖJÄRJESTELMIEN KUNTOARVIO H Sähköjärjestelmät H11 Aluevalaistus H12 Hämäräkytkimet ja kello-ohjaukset H13 Autolämmityspistorasiat H2 Kytkinlaitokset ja jakokeskukset ym H22 Jakokeskukset alle 1000 V H3 Johtotiet H31 Kaapelihyllyt ja ripustuskiskot H33 Kaapeliläpiviennit Insinööritoimisto Vihdintie 5 Kirkkonummi NUMMELA

4 4/51 H4 Johdot ja niiden varusteet H41 Liittymisjohdot H42 Maadoitukset ja potentiaalin tasaukset H43 Kytkinlaitosten ja jakokeskusten väliset johdot H44 Voimaryhmäjohdot H45 Valaistusryhmäjohdot H5 Valaisimet H51 Valaisimet H6 Lämmittimet, kojeet ja laitteet H61.2 Sähkölämmittimet ja sulatukset H62 Kojeet ja laitteet H7 Erityisjärjestelmät H74 Turva- ja merkkivalaistus J Tietojärjestelmät J1 Puhelinjärjestelmät J11 Yleiseen puhelinverkkoon liitetyt puhelinjärjestelmät J2 Antennijärjestelmät J21 Yhteis- ja satelliittiantennijärjestelmät J4 Kiinteistön atk-järjestelmät J41 Kiinteistön atk-verkot J5 Turva- ja valvontajärjestelmät J51 Palohälytin -järjestelmät J56 LVI-ilmoitusjärjestelmät Sähkötekniikan valokuvat: Insinööritoimisto Vihdintie 5 Kirkkonummi NUMMELA

5 5/51 1. JOHDANTO Kuntoarvio on laadittu asuinkiinteistön kuntoarvion suoritusohjetta (KH ) noudattaen. Asuinkiinteistöjen kuntoarvion tilaajaohjeen (KH ) mukaisesti kuntoarvion tavoitteena on muodostaa puolueeton kokonaiskuva kiinteistöstä, selvittää merkittävimmät korjaus- ja tutkimustarpeet. Tavoitteena ei ole korjaustoimenpiteiden yksityiskohtainen määrittely. Raportissa esitetty korjaus- ja kunnossapidon PTS on ns. tekninen PTS eli se ei sisällä kiinteistön taloudelliseen tilaan liittyviä tarkasteluja vaan perustuu kiinteistön eri rakennusosien tekniseen käyttöikään. Tässä raportissa esitetyn PTS-ehdotus ja mahdolliset lisätutkimukset ovat lähtötietoina kunnossapitosuunnitelmalle. PTS-ehdotuksen kustannukset perustuvat karkeaan määräarviointiin ja tarkastusvuoden alun kustannustasoon. PTS-ehdotuksessa ei ole esitetty vuosittain toistuvia huoltotoimenpiteitä. Energiataloudellisen tarkastelun perustana on karkea arviointi kokonaisuuksien tasolla. Tarkemmat energiansäästömahdollisuudet tulee selvittää erillisen energiakatselmuksen avulla. PTS-taulukoissa on esitetty kunkin pääjärjestelmänimikkeen kuntoluokka. Luokittelu on kuntoarvioijan subjektiivinen käsitys nimikkeen yleisestä kunnosta. Käytetyt kuntoluokat ovat seuraavat: 1 = hyväkuntoinen, uutta vastaava 2 = tyydyttävässä kunnossa, ei välitöntä uusimis- tai korjaustarvetta 3 = välttävässä kunnossa, uusimis- tai korjaustarve lähivuosina 4 = huonokuntoinen, teknisesti vanhentunut, heti korjattava tai uusittava. Kuntoarvion tulosten esittely Kuntoarvioraportin otsikoissa olevat tunnukset viittaavat osajärjestelmänimikkeen (esim. G3 Ilmastointijärjestelmät) kuvauksessa annettuun ehdotukseen ja ne noudattavat seuraavaa esitysjärjestystä: - Kuvataan lyhyesti järjestelmän perustiedot ja ominaisuudet. - Käsitellään nykytilanne ja todetaan kohteessa tehdyt havainnot. - Annetaan kunnossapito- ja korjaustoimenpide-ehdotukset. Insinööritoimisto Vihdintie 5 Kirkkonummi NUMMELA

6 6/51 KUNTOARVION TOIMEKSIANTAJA Kirkkonummen kunta Tilahallinto Asematie 3B KUNTOARVION LAATIJA Insinööritoimisto Vihdintie NUMMELA KUNTOARVION SUORITTAJAT Tämä raportti ja siihen liittyvät tarkastukset on tehnyt seuraava työryhmä: Tarkastuspäivä on Koordinointi: Mittaus- ja säätöteknikko Kai Grundström, Pätevöitynyt sähkökuntotutkija, Ins. Tsto Aluerakenteet ja rakennustekniikka: Rkm Ilkka Talvensaari, Pätevöitynyt kuntotutkija, Uudenmaan Rakennuskatsastus Ky LVI-tekniikka ja energiatalous: DI Jari Jääskeläinen, Ins. Tsto Ventac Oy Sähkö- ja tietojärjestelmät: Mittaus- ja säätöteknikko Kai Grundström, Ins. Tsto Nummelassa Insinööritoimisto Vihdintie 5 Kirkkonummi NUMMELA

7 7/51 2. YHTEENVETO 2.1. Rakennustekniikka Tontilla on kolme rakennusta. Päärakennus (koulu) on vuonna 1926 valmistunut 2- kerroksinen puurakennus, jossa jälkikäteen rakennettu osittainen kellarikerros, joka on betonirakenteinen. Kiinteistöön kuuluvat myös asuinrakennus sekä kylmä varastorakennus Huom: Asuinrakennus ja pihavarastoa ei sisällytetty tähän kuntoarviointiin. Päärakennus hirsirakenteinen ja puuverhoiltu, 2-kerroksinen rakennus, jossa on ollut koulun opetus- ja henkilökuntatiloja, sekä apu- ja teknisiä tiloja. Päärakennus on peruskorjattu Rakennuksen rakennustekninen yleiskunto on kantavilta ja runko-osiltaan tyydyttävässä kunnossa, rakennuksen ulkovaipan ja ulkopuolisten pinnoitteiden osalta yleiskunto on pääosin ainoastaan välttävässä kunnossa. Vesikatto ja vesikaton varusteet on uusittu peruskorjauksen yhteydessä ja näiden rakennusosien kunto on hyvä. Rakennuksen sisäpuolisten tilojen rakennustekninen yleiskunto on tasolla tyydyttävä. Merkittävimmät rakennustekniset korjauserät seuraavan 10 vuoden aikana ovat: ulkoseinien puuverhouksien ja tuulensuojien uusiminen, sisältäen mahdollisen ulkoseinien ulkopuolisen lisäeristyksen ja tuuletuksen järjestämisen ulkoseinien puuverhouksien taakse. ikkunoiden ja ulko-ovien kunnostus, maalaus ja tiivistys tai vaihtoehtoisesti em. rakennusosien uusiminen. graniittisokkeleiden ja -portaiden saumaustyöt. yläpohjien lämmöneristyksien kunnostaminen/ parantaminen tarvittaessa. Rakennusrungon ja rakennusosien yleiskunto kokonaisuudessaan KL Välittömästi korjattavat rakennustekniset puutteet (KL 4) Pääsisäänkäynnin vieressä olevan syöksytorven kunnostus/ korjaus ja sisäänkäyntikatoksien (etelä ja pohjoinen) liitokset ulkoseiniin. Syöksytorvien jatkaminen ja syöksytorvien alle betonikourujen tai muovikaivojen asentaminen. Insinööritoimisto Vihdintie 5 Kirkkonummi NUMMELA

8 8/ Lisätutkimukset ja -suunnitelmat (rakennustekniset) Rakennusteknisiä kuntotutkimustarpeita ei todettu. Mahdolliset tilojen käyttötarkoituksien muutokset tulee suunnitella erikseen LVI-järjestelmät LVI-tekniikkaa on uudistettu peruskorjausten yhteydessä. Viimeisin saneeraus on tehty Siinä yhteydessä on uusittu mm. öljykattila, vesijohdot, viemärit ja kalusteet, ilmanvaihtojärjestelmä sekä rakennusautomaatiolaitteet. LVI-tekniikka on tällä hetkellä pääosin kunnossa ja toimiva. Suurin puute on, että vesikaton sadevedet valuvat rakennuksen viereen sekä osin alapohjatilaan. Sadevesijärjestelmän perusteellista kunnostamista pihalla syöksytorvista eteenpäin on harkittava. Seuraavan jakson aikana on tehtävä myös seuraavia kunnostuksia: - öljypoltin uusitaan - öljysäiliön kunto tarkastetaan - kiertovesipumppuja (lämmitys) uusitaan - vesikaivon pumppu uusitaan - vesi- ja viemärikalusteita uusitaan - vesikaton sadevedet johdetaan kauemmaksi rakennuksesta - jäteveden puhdistamo huolletaan säännöllisesti ja tarvittaessa kunnostetaan (tarkastushetkellä poistettu käytöstä) - tulo- ja poistoilmakoje huolletaan - ilmanvaihtokanavat nuohotaan ja ilmamäärät säädetään - rakennusautomaatiolaitteet uusitaan LVI-järjestelmien kunto on kokonaisuudessaan Sähköjärjestelmät Kuntoarvion kohteena on vuonna 1926 rakennettu puurakennus, jonka sähköasennukset on peruskorjattu kokonaisvaltaisesti Tilat ovat tällä hetkellä käyttämättöminä. Rakennus on rakennettu kahteen kerrokseen, jonka lisäksi on kellarikerros. Kellarikerrokseen on sijoitettu lämmönjakohuone ja teknisiä tiloja. Sähköjärjestelmän jakelujärjestelmä on saneerausajankohdalta ja 5- johdinjärjestelmän TN C-S mukainen. Pistorasiat ovat maadoitettuja. Valaisimina on yleisesti käytetty loisteputkivalaisimia ja pienoisloisteputkivalaisimia. Kiinteistö on varustettu myös palovaroitin, turvavalistus ja Insinööritoimisto Vihdintie 5 Kirkkonummi NUMMELA

9 9/51 yleiskaapelointijärjestelmillä(atk / Puhelin). Kalusteet, kuten pistorasiat ja kytkimet ovat peruskorjausajankohdalta. Kiinteistön sähköjärjestelmä tarkastuksessa saatujen havaintojen perusteella on kunnossa eikä vaadi välittömästi toimenpiteitä. Kiinteistöstä suositellaan laadittavaksi hoito- ja kunnossapito-ohjelma. Kiinteistössä ei nykykunnon mukaan ole tarvetta varautua suuriin sähköjärjestelmiin kohdistuviin korjaustoimenpiteisiin eikä vaadi suurempia peruskorjauksia seuraavan kymmenvuotisjakson aikana. Merkittävimmät sähkötekniikan kustannuserät seuraavan 10 vuoden aikana ovat: kulumisesta johtuvat uusimiset, kuten lamppujen vaihdot yms. Sähköjärjestelmien kunto on kokonaisuudessaan Välittömästi korjattavat puutteet. Ilmanvaihtokonehuoneessa tuloilmakojeen lämmityspatterille menevät putket on kannakoitu huonosti ja vaarana on kupariputkien murtuminen. Putket on kannakoitava kunnolla katosta tai lattiasta Lisätutkimukset LVI-järjestelmien osalta on seuraavia lisätutkimustarpeita. öljysäiliön kunto tarkastetaan jakson aikana Listaus sähköjärjestelmien osalta raportissa mainituista korjausten edellyttämistä lisätutkimustarpeista. Kiinteistölle edellytetään tehtäväksi sähkölaitteiston laitteistoluokka 1b määräaikaistarkastus, viidentoista vuoden välein, koska pääsulakekoko on yli 35A. Tarkastusajankohta tulee täyteen edellisestä peruskorjauksesta, joka on edellytetty tarkastettavaksi. Peruskorjaus on tehty 2000, joten tarkastusajankohdaksi tulee Insinööritoimisto Vihdintie 5 Kirkkonummi NUMMELA

10 10/51 3. KIINTEISTÖN PTS-EHDOTUS 3.1. KIINTEISTÖN PTS-EHDOTUS 3.2. Kiinteistön tekninen PTS PTS-kustannustaulukko 200 Vuosikustannukset (tuhatta euroa) Rakennetekniikka Sähkötekniikka LVIA-tekniikka Kiinteistön PTS-ehdotus, yhteenveto korjaustarpeista Yht. Rakennetekniikka LVIA-tekniikka Sähkötekniikka Vuosikustannukset tuhatta euroa Keskimäärin vuodessa Keskimäärin vuodessa Tilavuus Pinta-ala 18,87 / m2 / vuosi 5,64 / m3 / vuosi 2250 Rm3 673 Rm² Insinööritoimisto Vihdintie 5 Kirkkonummi NUMMELA

11 11/ Rakennustekniikan tekninen PTS Evitskogin koulu Kirkkonummi Lukum. Laji KL Toimenpide D9.4 Ulkoportaat (graniitti) 3kpl 3 kunnostus 3 F12 Graniittisokkelit 1erä 3 kunnostus 3 F1 Ulkoseinien puuverhoukset 350 m2 3 uusiminen 35 F32.1 Puuikkunat 30 kpl 3 kunnostus 30 F33 Ulko-ovet 6kpl 3 kunnostus 6 F73 Laitteet (öljysäiliö) 1kpl 2 tarkastus 1 Rakennetekniikka yhteensä LVI-järjestelmien tekninen PTS Kohde Lukum. Laji KL Toimenpide G11 Öljypolttimen uusiminen 1 kpl 2 uusiminen 2 G11 Öljysäiliön tarkastaminen 1 erä 2 tarkastus 1 G12 Kiertovesipumpun uusiminen 3 kpl 2 kunnostus 1,5 G12 Putkikannakoinnin parantaminen 1 erä 3 kunnostus 0,5 G12 Patteriventtiileiden uusiminen 1 erä 3 uusiminen 2 G22 Porakaivopumpun uusiminen 1 erä 3 uusiminen 2 G22 Kiertoveden virtaamien säätö 1 erä 3 kunnostus 2 G23 Jätevesipuhdistamon kunnostaminen 1 erä 2 kunnostus 1 G24 Sadevesiverkoston kunnostaminen 1 erä 4 peruskorjaus 12 G25 Vesi- ja viemärikalusteiden uusiminen 1 erä 3 ylläpito 0,5 0,5 0,5 G31 Tuloilmakojeen huoltaminen 1 erä 2 kunnostus 1 G33 Ilmanvaihtokanavien nuohous 1 erä ylläpito 2 G34 Ilmamäärien säätö 1 erä 3 ylläpito 1 J6 Rakennusautomaation kunnostaminen 1 erä 3 peruskorjaus 10 LVI-tekniikka yhteensä 39,5 1,5 12 3,5 4 6,5 0,5 1 0, Sähköjärjestelmien tekninen PTS Kohde Lukum. Laji KL Toimenpide H Sähköpiirustuksett 1 erä 2 peruskorjaus 0,5 H Sähkölaitteiton määräaikaistarkastus 1 erä 2 tarkastus 1 H11.1 Piha- ja aluevalaistus 1 erä 2 uusiminen 1 H22 Jakokeskukset alle 1000V 1 erä 2 kunnostus 0,5 H33 Kaapeliläpiviennit 1 erä 2 tarkastus 0,5 H41 Liittymisjohdot 1 erä 2 tarkastus 0,5 H42 Maadoitukset ja potentiaalintasaukset 1 erä 2 kunnostus 0,5 H45 Kerrostila valaistusryhmäjohdot 1 erä 2 kunnostus 0,5 H45 Yleis-/tekn.tila valaistusryhmäjohdot ja pistor. 1 erä 2 kunnostus 0,5 0,5 H51 Kerrostilojen valaisimet 1 erä 2 kunnostus 0,5 0,5 H51 Yleis-/tekn.tilojen valaisimet 1 erä 2 kunnostus 0,5 0,5 J11 Puhelinverkko 1 erä 2 kunnostus 0,5 0,5 J56 Muut turva- ja valvontajärjestelmät 1 erä 3 uusiminen 0,5 Sähkötekniikka yhteensä 13 1,5 0, ,5 1 0,5 2 0, Kiinteistön korjausaste Kuntoarviossa esitettyjen rakenne, lvi ja sähkötöiden korjausten kustannukset, jotka ovat esitettynä korjausasteena: Kohde Perustiedot Rakennuskustannukset Nykyarvo Korjauskustannukset Korjausaste m² valm.vuosi peruskor. /m² /m² /m² % Evitskogin koulu Insinööritoimisto Vihdintie 5 Kirkkonummi NUMMELA

12 12/51 4. KOHTEEN TIEDOT JA HAVAINNOT NYKYTILANTEESTA 4.1. Kiinteistön perustiedot Tilaaja: Kirkkonummen kunta, Tilahallinto Tilaajan yhteyshenkilö: Risto Utriainen Kohde: Evitskogin koulu,, Kirkkonummi Rakennustyyppi: Puutalo Rakennusvuosi: 1926/ Rakennuksia: 1+1kpl asuinrakennus+1kpl kylmä varastorakennus Portaat: - Kerroksia: 2 ja kellari Asuntoja: Kuntoarviota ei tehty asuinrakennukseen eikä ulkovarastoon Muut tilat:, tekninen tila, kellarit, ullakot Tilavuus: 2250 rm3 Pinta-ala: 673 m2 Tontin pinta-ala: - m² 4.2. Kiinteistön korjaushistoria ja tehdyt muutostyöt Rakennusosien osalta suoritetut kunnostustyöt päärakennuksen sisäpuolinen peruskorjaus LVI-järjestelmien osalta suoritetut kunnostustyöt LVI-järjestelmät on saneerattu pääosin kokonaan 1999 lämmitysjärjestelmä 1. ja 2. kerroksessa (putkisto ja patterit) on asennettu arviolta 1970-luvulla (kellarikerros on tehty 1999) öljysäiliö on pinnoitettu (mahdollisesti 1999) Sähköjärjestelmien osalta suoritetut kunnostustyöt Sähkö- ja telejärjestelmät on saneerattu kokonaisvaltaisesti Insinööritoimisto Vihdintie 5 Kirkkonummi NUMMELA

13 13/ Asiakirjatilanne Rakennetekniikan osalta käytettävissä olleet asiakirjat: rakennepiirustuksia ei ollut käytettävissä. peruskuntoarvio ja tekninen PTS (2002, YIT Huber Oy). LVI-järjestelmien osalta käytettävissä olleet asiakirjat: suunnitelmia ei ollut käytettävissä Sähköjärjestelmien osalta käytettävissä olleet asiakirjat: rakennuksesta ei ollut käytettävissä sähköpiirustuksia Täydennetään sähköpiirustussarja asennuksia vastaaviksi tarvittaessa Kiinteistön piirustukset kerätään yhteen kansioon Piirustukset päivitettävä jokaisen muutos- ja peruskorjaustyön yhteydessä Kaikkien keskusten yhteydessä säilytetään ko. keskusten piirustuksia ja ko. keskuksen vaikutusalueen tasopiirustuksia sekä koko kiinteistön kattavaa paikkansa pitävää sähköpiirustussarjaa säilytetään pääkeskustilassa 4.4. Käyttäjäkysely Asukaskyselyiden tekeminen ei sisältynyt kuntoarvioon. Huoltohenkilökuntaa haastateltiin tarkastusten yhteydessä Huoltotoimen ja kiinteistön käytön arviointi Huoltotoimien ja kiinteistön käytön arviointi rakennetekniikan osalta: normaalit rakennustekniset huolto- ja hoitotoimenpiteet vuosittain. Huoltotoimien ja kiinteistön käytön arviointi LVI-järjestelmien osalta: Insinööritoimisto Vihdintie 5 Kirkkonummi NUMMELA

14 14/51 kiinteistönhuollossa ei havaittu puutteita Huoltotoimien ja kiinteistön käytön arviointi sähköjärjestelmien osalta: kiinteistönhuollossa ei havaittu puutteita 4.6. Energiatalous Tässä raportissa ei ole käsitelty kiinteistön energiataloutta Sisäolosuhteet Huonelämpötiloja ei mitattu. Lämpötilat on suositeltavaa mitata jokaisella lämmityskaudella eri puolilta kiinteistöä. Sopiva huonelämpötila energiankäytön ja viihtyvyyden kannalta on noin +21 C. Tyhjän kiinteistön lämpötila pidetään noin +15 C:ssa. Ilmanlaatu ja vaihtuvuus Rakennuksen ilmanvaihto on uusittu 1999 vastaamaan opetustilojen ilmanvaihtoa. Ilmanvaihdossa on tehokas (pyörivä) lämmön talteenotto. Jos rakennuksen käyttötarkoitus muuttuu, tarkastetaan ilmanvaihdon riittävyys. Sisäilman epäpuhtaudet Sisäilmassa ei havaittu epäpuhtauslähteitä. Läpiviennit alapohjaan on suositeltavaa tarkastaa ja tarvittaessa tiivistettävä. Valaistus Valaistustasot ovat pääsääntöisesti kohtalaisia ja nykyisiin käyttötarkoituksiin sopivia. Valaisinten kunto on tyydyttävä Turvallisuus ja ympäristöriskit Listaus turvallisuudesta ja ympäristöriskeistä; Öljysäiliön ( ~ 5000 l) kunto tulee tarvittaessa tarkastaa erikseen erikoisliikkeen toimesta. Insinööritoimisto Vihdintie 5 Kirkkonummi NUMMELA

15 15/51 5. RAKENNUSTEKNIIKAN KUNTOARVIO 5.1. D ALUERAKENTEET D5 Salaojat Rakennusta ei ole varustettu ulkopuolisilla salaojilla. Salaojien olemassaoloa, kuntoa tai korkeusasemia ei voitu todeta tällä kuntoarviointimenetelmällä. Salaojien välttämätöntä rakentamistarvetta ei nykyisellään ole. KL 1 D6 Viherrakenteet (nurmikot, istutukset ja puusto) D7 Päällysrakenteet (liikenne ja jalankulkualueet) D8 Aluevarusteet (pihavarusteet) Havainnot ja toimenpide-ehdotukset: Piha- ja tonttialueen, pihavarusteiden, sekä liikennealueiden kunnostus tarpeen mukaan 5.2. F RAKENNUSTEKNIIKKA F1 Perustukset ja sokkelit Rakennus on perustettu pääosin perusmaan tai kallion varaan valettujen betonianturoiden ja luonnonkivi (graniitti) sokkeleiden päälle. Graniittisokkelit ovat pääosin saumaamattomia. Vähäiseltä osin sokkelit ovat maalattuja betonisokkeleita. Insinööritoimisto Vihdintie 5 Kirkkonummi NUMMELA

16 16/51 Sokkeleissa ei ole suuria vaurioita tai vikoja, vähäistä likaantumista ja sammaloitumista lukuun ottamatta. Graniittisokkeleiden puhdistamiseen ja tarvittaessa saumaamiseen, sekä betonisokkeleiden maalaukseen tulisi varautua tarkastelujakson kuluessa. KL 3 F13 Alapohjat Rakennuksen alapohjat ovat kantavilta ja runko-osiltaan pääosin puurakenteisia, tuuletettuja alapohjia (rossipohja ~45 cm) ja alapohjien lämmöneristyksenä on sahanpuru, kutterinlastu ja turvepehku. Alapohjatilan tuuletus toimii sokkeleissa olevien tuuletusventtiilien/ -luukkujen (8 kpl) kautta. Kellaritilojen alapohjana on maanvarainen betonilaatta. Alapohjissa ei ollut havaittavissa suuria rakenteellisia tai toiminnallisia vaurioita tai vikoja tarkastetuilla osilla. Tuuletetun alapohjan (=ryömintätilan) tuuletus toimii nykyisellään riittävässä määrin. Alapohjiin kohdistuvia välttämättömiä tai suuria korjaustarpeita ei ole odotettavissa tarkastelujakson kuluessa. KL 1 F2 Rakennusrunko Rakennus on runko-osiltaan pääosin puu- ja hirsirakenteinen (~6"-7") rakennus. Rakennuksien runko-osissa ei ollut havaittavissa suuria rakenteellisia vaurioita tai vikoja. Insinööritoimisto Vihdintie 5 Kirkkonummi NUMMELA

17 17/51 Rakennusrunkoon kohdistuvia välttämättömiä tai suuria korjaustarpeita ei ole odotettavissa tarkastelujakson kuluessa. KL 1 F3 Julkisivut ja ulkoseinät Rakennuksen ulkoseinät ovat kantavilta ja runko-osiltaan pääosin hirsirakenteisia (~6"-7") seiniä. Ulkoseinät on sisäpuolelta koolattu (~50 mm) ja levytetty kipsilevyllä, mutta sisäpuolia ei ole lisäeristetty peruskorjauksen yhteydessä. Ulkoseinät on verhoiltu maalatulla pystyrimalaudoituksella. Ulkoseinien kantavissa ja runko-osissa (hirsirakenteet) ei ollut havaittavissa suuria rakenteellisia vaurioita tai vikoja, lukuun ottamatta alimmaisessa hirsikerrassa olevia pienehköjä paikallisia lahovaurioita. Ulkoseinien puuverhoukset ovat jo huonohkossa kunnossa. Puuverhouksissa on paikallisia lahovaurioita, vääntymistä, halkeilua ja puupintojen pehmenemistä, sekä maalipinnoitteet ovat em. johdosta huonohkossa kunnossa. Hirsirungon ja puuverhouksien välissä on tervapahvi, mutta puuverhouksien taustojen tuuletusrakoja ei ole. Rakennuksen ulkoseinien puuverhouksien uusimiseen ja hirsiseinien paikallisien vaurioiden (=lähinnä alimmainen hirsikerta) korjaukseen tulisi varautua tarkastelujakson alkupuolella. KL 3 F32 Ikkunat Ikkunat ovat 2-puitteisia, 2-lasisia, sisään/ ulosaukeavia ja maalattuja puuikkunoita ja ne on varustettu tuuletusikkunoilla. Keittiön ikkunat on uusittu (tyyppi MSK). Ikkunoiden ulkopuoliset puuosat, öljykittilistat ja maalipinnoitteet ovat halkeilleet, Insinööritoimisto Vihdintie 5 Kirkkonummi NUMMELA

18 18/51 Irronneet ja hilseilleet ja ikkunoiden ulkopuoliset osat ovat huonohkossa kunnossa. Lisäksi ikkunoiden tiiviydessä ja toimivuudessa on parantamisen varaa. Ikkunoiden ulkopuolisten puuosien kunnostamiseen ja maalaukseen, sekä ikkunoiden toimivuuden ja tiiviyden parantamiseen tulee varautua viimeistään ulkoseinien kunnostuksen yhteydessä tarkastelujakson alkupuolella. Vaihtoehtoinen toimenpide on ikkunoiden uusiminen 3-kertaisiksi (esim. MSE). KL 3 F33 Ulko-ovet Ulko-ovet (6 kpl) ovat puurakenteisia, pystypaneloituja ja maalattuja ikkunaovia. Ulko-ovien ulkopuoliset maalipinnoitteet ovat kuluneet ja kolhiintuneet ja ulko-ovet ovat väljiä ja epätiiviitä. Ulko-ovien kunnostamiseen ja uudelleen maalaukseen, sekä ulko-ovien kunnostamiseen ja tiivistämiseen tulee varautua tarkastelujakson alkupuolella muiden töiden yhteydessä. KL 3 F34 Sisäänkäynnit Sisäänkäyntikatokset (2 kpl) ovat puurakenteisia, ulkoseinistä ja tuettuja ja peltikatteisia katoksia. Pääportaat (3 kpl) ovat graniittiportaita ja porraskaiteet ovat maalattuja teräskaiteita. Länsipäätyyn on rakennettu puurakenteinen inva-luiska. Graniittiportaat ovat rakenteiltaan kunnossa, mutta teräskaiteiden maalipinnoitteet ovat kuluneet ja teräsosissa on pintaruostetta ja graniitti portaat ovat saumaamattomia. Insinööritoimisto Vihdintie 5 Kirkkonummi NUMMELA

19 19/51 Porraskaiteiden teräsosien kunnostus ja maalaus, sekä sisäänkäyntikatoksien liitokset (vesivuodot) ulkoseiniin tulee tarkastaa ja tarvittaessa korjata. Portaiden mahdollinen saumaus kannattaa suorittaa sokkeleiden yhteydessä. KL 3 F4 Vesikatto Rakennuksen vesikatto on tyypiltään harjakatto. Katteena on sinkitty ja tehdasmaalattu nauhapeltikate, jossa on 2-kertaiset pystysaumat. Peltikatteen alla on kuituvahvistettu aluskate. Vesikaton runko- ja alusrakenteet ovat paikalla tehtyjä puurakenteita (orsia) ja peltikatteen alla on harvalaudoitus. Peltikate on uusittu kokonaisuudessaan peruskorjauksen yhteydessä ja vesikaton kunto on hyvä. Normaalit huoltotoimenpiteet vuosittain. KL 1 F41 Vesikattojen varusteet Vesikourut, syöksytorvet lapetikkaat, kulkusillat ja lumiesteet on tehdasmaalattuja pelti- ja teräsosia. Vesikaton varusteet on uusittu kokonaisuudessaan peruskorjauksen yhteydessä ja em. varusteiden kunto pääosin on hyvä. Pääsisäänkäynnin viereinen syöksytorvi tulisi tarkastaa ja tarvittaessa korjata. Tarkastushetkellä ulkoseinä oli märkä ko. kohdalta. Lisäksi syöksytorvien alle tulisi asentaa esim. betonikourut. Insinööritoimisto Vihdintie 5 Kirkkonummi NUMMELA

20 20/51 KL 1/ 4 F42 Yläpohjat Yläpohjat ovat kantavilta ja runko-osiltaan puurakenteisia yläpohjia. Yläpohjien alkuperäisenä lämmöneristyksenä on sahanpuru ja lisäeristyksenä mineraalivilla. Rakennuksen yläpohjassa ei ollut havaittavissa suuria rakenteellisia tai toiminnallisia vaurioita tai vikoja tarkastetuilla osilla. Rakennuksen yläpohjan lämmöneristyksien kunnostaminen (tasaukset) lisäeristäminen puhallusvillalla tarvittaessa. F43 Välipohjat Ylä- ja alakerran (1./ 2. kerros) välinen välipohja on kantavilta ja runko-osiltaan puurakenteinen välipohja (h~45 cm). Eristyksenä on kutterinlastu, sahanpuru ja turvepehku. Alakerran (1. krs) ja kellarin välinen välipohja on paikalla valettu teräsbetonilaatta tai alalaattapalkisto. Ylä- ja alakerran välinen puurakenteinen välipohja notkuu vähäisessä määrässä. Välipohja- ja alapohjarakenne on avattu kahdesta kohtaa. Välttämättömiä korjaustoimenpiteitä ei todettu. KL 1. Insinööritoimisto Vihdintie 5 Kirkkonummi NUMMELA

21 21/51 F5 Hormit Rakennusaineiset hormistot ovat tiilirakenteisia savu- ja ilmahormeja. Hormistot on vesikattojen yläpuolella pellitetty ympäriinsä. Hormistoissa ei ollut havaittavissa suuria vaurioita tai vikoja tarkastetuilla osilla. Välttämättömiä korjaustoimenpiteitä ei todettu. Käytössä olevat savuhormit (öljykattila) puhdistaa (=nuohota) määräyksien mukaan vuosittain. KL 1 F6 Tilat 1. kerros (alakerta) ja 2. kerros (yläkerta) Tilat sisältävät luokkahuoneita, kouluruokalan ja -keittiön, sekä käytävä- ja wc-tiloja. Katot: maalattu kipsilevy, osittain akustoitu (rei'itetty). Seinät: maalattu kipsilevy. Lattiat: muovimatto (linoleumi). Väliovet: maalattuja peiliovia. Ikkunat: maalattuja 2-kertaisia puuikkunoita Tilat on peruskorjattu Tilat ovat rakennusosiltaan, pintarakenteiltaan ja pintamateriaaleiltaan tyydyttävässä kunnossa. Suuria korjaustarpeita ei todettu, mikäli tilojen käyttötarkoitus pysyy nykyisellään. Insinööritoimisto Vihdintie 5 Kirkkonummi NUMMELA

22 22/51 Kellaritilat Kellaritiloissa on puku- ja pesuhuonetiloja, sekä kattilahuone. Tilat on peruskorjattu Tilat ovat rakennusosiltaan, pintarakenteiltaan ja pintamateriaaleiltaan tyydyttävässä kunnossa. Suuria korjaustarpeita ei todettu, mikäli käyttötarkoitus tilojen pysyy nykyisellään. Insinööritoimisto Vihdintie 5 Kirkkonummi NUMMELA

23 4.9. Rakennetekniikan valokuvat: Yleisnäkymä vesikatosta, joka on uusittu. Ikkuna, joka on huonossa kunnossa.

24 Ulkovuorausta, jossa on vaurioita. Näkymä peruskorjatuista sisätiloista.

25 5. LVI-JÄRJESTELMIEN KUNTOARVIO 5.1. G Lvi-järjestelmät.G1 Lämmitysjärjestelmät G11 Lämmöntuotanto Kiinteistössä on öljylämmitys. Kattilahuone sijaitsee kellarikerroksessa. Lämmöntuotantolaitteet on asennettu Kattila on mallia Jämä 1080K ja poltin mallia Oilon KP6 LH. Öljysäiliö sijaitsee maassa ja se on lasikuitua. Asennusvuosi ei ollut tiedossa. Kiertovesipumput ovat mallia Kolmeks. Paisunta-astia on kalvoastia. Kattilan käyttöikä on yleensä noin vuotta ja polttimen noin 15 vuotta. Öljysäiliön kunto kannattaa tarkastaa jakson aikana. Kiertovesipumpuissa ei ole automaattista kierrosnopeuden säätöä, mikä voi aiheuttaa ajoittain ääniongelmia patteriverkostossa. Lisäksi energiankulutus on säädettävään pumppuun verrattuna suurempi. Öljypoltin uusitaan. Öljysäiliön kunto tarkastetaan. Kiertovesipumppujen uusimiseen varaudutaan. G12 Lämmönjakelu Lämpöjohdot rakennuksessa on tehty teräsputkella hitsaus- ja kierreliitoksin. Pohjakerroksen lämpöjohdot sekä ilmanvaihtokojeen lämpöjohdot on havaintojen mukaan asennettu ja 2. kerroksessa lämpöjohdot on asennettu arviolta 1970-luvulla. Sulkuja linjasäätöventtiilit on uusittu korjauksen yhteydessä Pohjakerroksen lämpöjohtorungot ovat todennäköisesti lattiarakenteen sisällä (suunnitelmia ei ollut käytettävissä). Lämmitysverkosto on todennäköisesti säädetty Lämmitysverkoston käyttöikä on suotuisissa olosuhteissa yli 50 vuotta. Lämmitysverkosto rakennuksessa on todennäköisesti kunnossa kestää seuraavan jakson ajan. Suurimman riskin muodostavat rakenteissa olevat lämpöjohdot, joiden kuntoa ei voi tarkastaa. Putket ovat kuitenkin kuivassa tilassa eivätkä aiheuta siten suurta epävarmuutta käyttöikään.