TOIMELIAAT KYLÄT LOPPURAPORTTI ttori. Raportin laatija: Anneli Vähätalo Kyläkoordinaattori

Transkriptio

1 TOIMELIAAT KYLÄT LOPPURAPORTTI ttori Raportin laatija: Anneli Vähätalo Kyläkoordinaattori

2 2 1. HANKKEEN TOTEUTTAJA HANKKEEN TIEDOT KUVAUS RAPORTTI HANKKEEN TAVOITTEET HANKKEEN TOTEUTUS TOIMENPITEET TULOKSET JA VAIKUTUKSET HANKKEEN TILAISUUDET JA TAPAAMISET HANKKEEN TULOKSET KUSTANNUKSET JA RAHOITUS MIKÄ OLI HANKALAA JA SUOSITUKSET JATKOSTA OHJAUSRYHMÄN ARVIO ALLEKIRJOITTAJAT JA PÄIVÄYS Monnin Muskarin lapsia esiintymässä opettajansa Salla Marttilan kanssa.

3 3 1. Hankkeen toteuttaja Lopen kunta Yhdystie 5, Loppi 2. Hanke nimi: Toimeliaat kylät hankkeen numero: 7003 DNro: 1655/ ohjelma: Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma toimintalinja: Leader toimenpide: Leader-toimenpiteet linjalla 3 Kylien kunnostus ja kehittäminen (322) toimintaryhmä: Eteläisen maaseudun osaajat, EMO ry 3. Hankkeen teemat ja useimmat tilaisuuksista kiinnostivat asukkaita. Lähidemokratian, kylien vaikutusmahdollisuuksien ja paikallisuuden vahvistaminen sekä yhdistysten rooli tulevaisuudessa ovat asioita, joita pidetään keskeisinä haasteina. Hankkeen tavoitteena oli rohkaista kyliä toteuttamaan kehittämisideoita mm. hankkeiden avulla, saada aikaan uusia toimintatapoja ja luoda yhteistyöverkostoja. Nämä tavoitteet saavutettiin pääosin hyvin. Myös kylien välinen, kylien sisäinen sekä kuntien ja kylien välinen yhteistyö ja viestienvaihto saatiin hyvälle alulle. Toimeliaat kylät hankkeen tärkeimpiä toimenpiteitä olivat yhdistysten tukeminen ja neuvonta kehittämisideoiden hankkeistamisessa sekä hankeprosessien läpiviennissä. Tiedottaminen eri osapuolien välillä sekä aktiivinen ote kehittämistoimintaan lisääntyi. Kyläsuunnitelmien päivittäminen sekä uusien aloittaminen kylillä, joissa suunnitelmat olivat useamman vuoden takaa, toi kyliin uudenlaista toimintaa kuten tapahtumia ja tempauksia. Hankkeen näkyvimmät tuotokset ovat Juhlatalot julkaisu sekä Kotikylä 2011 lehti. Kyläkoordinaattori koordinoi kylien välistä, kuntien ja kylien välistä sekä kylien sisäistä toimintaa. Hankkeen myötä rakentui kylille, niiden tapahtumille ja osin kylistä löytyville palveluillekin markkinointi- ja tiedotusverkosto. Toimeliaat kylät hankkeen aikana kehitetyt menetelmät, uudet ideat, verkostot ja hyvien käytäntöjen levittäminen ovat tuoneet lisäarvoa paikalliselle kehittämistyölle.

4 4 4. Raportti 4.1. Hankkeen tavoitteet - ylemmän tason tavoite: toimenpiteet linjalla 322, kylien kunnostus ja kehittäminen - tavoite oli toteuttaa EMO ry:n kehittämisohjelmaa, jossa edistetään yhteistyötä, yhteistyöverkostojen luomista ja kylien vetovoimaisuutta - hanke toteutettiin kehittämishankkeena, yhdistykset hakivat omiin hankkeisiinsa projektikohtaisia kehittämis- ja investointitukia. yllä: panelikeskustelu Lopella vieressä: kyläsuunnittelua Launosissa 4.2. Toimenpiteet - Toimeliaat kylät hankkeen toimenpiteillä edistettiin kylien yhteistoimintaa, sisäistä tiedonkulkua sekä yhteistyötä kuntien kanssa Lopella ja Hausjärvellä. Hankkeen aikana järjestettiin tilaisuuksia lähidemokratian ja yhteistyön menetelmien kehittämiseksi sekä lisättiin sähköistä viestintää. - Asukkaat ja yhteisöt rohkaistuivat hakemaan hankerahoitusta kehittämisideoidensa toteuttamiseen. Asumisviihtyvyyttä parannettiin myös uudenlaisten, talkoilla organisoitujen kylätapahtumien avulla. - Opintoretkiltä käytiin hakemassa mallia sekä kylätoiminnan kehittämiseen, hankeideoihin että kylätapahtumien toteuttamiseen - Painotuotteet, hankkeen tapahtumat ja tempaukset tukivat kylien toimintojen, tapahtumien ja palvelujen tunnettuutta, monipuolisti tietoa kotiseudusta sekä lisäsi yhteisöllisyyttä. - Esitemallinen kyläsuunnitelma otettiin käyttöön ohjaamaan toimintaa ja tuomaan kylätoiminnalle näkyvyyttä. Kyläsuunnittelussa asukkaat ja kylän muut toimijat ovat määritelleet yhteisiä tarpeita, tavoitteita sekä konkreettisia toimenpiteitä lähivuosille.

5 5 - Hankkeen aikana järjestetyt kuntakohtaiset tilaisuudet valmistelivat lähidemokratian työkalujen kehittämistä sekä kylien yhteisen keskustelufoorumin perustamista Hankkeen toteutus Hankkeen projektipäällikkönä oli koko hankkeen ajan Anneli Vähätalo. Kyläkoordinaattori aloitti Hanke oli suunniteltu vastaamaan keskustelujen, palavereiden sekä kyläkyselyjen pohjalta haettuihin paikallisiin tarpeisiin. Hanke toteutui hankesuunnitelman mukaisesti. Hankkeella on ollut toimistotila sekä Hausjärven että Lopen kunnanvirastolla. a. aikataulu Seutukunnallinen paikallistoiminnan kehittämishanke, Toimeliaat kylät, esiteltiin lehdistölle , kyläkoordinaattori aloitti käynnistäen hankkeen suunnitelman mukaisesti. Hanke päättyi Hanke käynnistyi hankemateriaaliin tutustumisella, yhteydenotoilla kyläyhdistyksiin ja kylätoimikuntiin sekä tätä kautta yhteystietojen päivittämisellä. Hankkeen vuosiraportit (2009, 2010 ja 2011) sekä maksuhakemusten yhteydessä koostetut väliraportit kertoivat hankkeen etenemisestä. b. resurssit Kyläkoordinaattorin tukena on ollut hankkeen ohjausryhmä sekä 2010 perustettu pienempi työryhmä. - Ohjausryhmä: Anne Malin (Lopen kylät pj ) ja Mika Ågren (Hausjärven kylät pj ). Anne Malinin tilalle tuli 2011 Marjo Viitanen (Lopen kylät). Muut jäsenet: luottamushenkilöt Heini Ristavaara/ Hausjärvi, Marja Peltomäki /Loppi sekä kuntien edustajat Kirsi-Marja Nieminen ja Jyrki Käki. Ohjausryhmään kuuluivat myös Esko Pietari (EMO ry) sekä Ari Lindqvist (Ely-keskus Häme). - Työryhmässä olivat mukana Mika Ågren, Jyrki Käki, Kirsi-Marja Nieminen, Marjo Viitanen ja Esko Pietari, sekä ohjausryhmän että työryhmän sihteerinä oli Anneli Vähätalo. - Kirjanpidosta vastasi Lopen kunnan taloushallinto, pääkirjanpitäjä Irja Stenholm. c. toteutuksen organisaatio Hankkeen hakijana ja hallinnoijana oli Lopen kunta. d. raportointi ja seuranta Ohjausryhmä seurasi hankkeen toiminnallista ja taloudellista tilannetta kokouksissa. Hankkeen raportit ja maksatushakemukset sekä muut viralliset asiakirjat laati kyläkoordinaattori, ohjausryhmä käsitteli ja hyväksyi ne.

6 e. tiedottaminen ja markkinointi Kylä- ja muita yhdistyksiä on tiedotettu ja aktivoitu sähköpostin, kyläkirjeiden ja postin välityksellä myös muiden toimijoiden järjestämistä tilaisuuksista. - tapahtumista, ajankohtaisista maaseudun asioista yms. kerrottiin myös hankkeen kotisivuilla - hanke markkinoi kylien tapahtumia sähköpostilistan avulla, kotisivuilla ja facebookissa - hankkeen ja kylien tapahtumista kerrottiin kuntien kotisivuilla sekä alueen lehdistössä - SOME (sosiaalinen media) otettiin käyttöön viestintäkeinona perustamalla hankkeelle sivu Facebookiin. Samalla koordinaattori perusti kylille keskusteluryhmiä ja monet kylät seurasivat esimerkkiä omalla sivustolla tai ryhmällä. Hankkeen perustamien kylien sivuille ja ryhmille löytyi sittemmin kylistä ylläpitäjät. Näissä ryhmissä on mukana lähes 700 henkilöä, hankkeella on omia faneja 127. Julkaisujen näyttökertoja on ollut vuositasolla yli kpl, yksittäisen julkaisun näyttökerrat vaihtelivat 50:stä lähes 400:aan. Käyttäjäryhmistä suurin, 23 %, ovat vuotiaat naiset, seuraavaksi isoin ryhmä on vuotiaat naiset, miehiä kävijöissä on 32 %. - Salonkylän Facebook-sivut valittiin Hämeen Kylät ry:n Hei tämä toimii meillä helmikuun paikallistoimintaesimerkiksi. 6 - Maaseuturahoitus tutuksi tiedonvälittämishankkeen kanssa yhteistyö oli aktiivista. - Hankkeesta oli lehtikirjoitus 76 kertaa Aamupostissa, Lopen Lehdessä, Etelä- Hämeen Lehdessä, Riihimäen Seudun Viikkouutisissa ja Hämeen Sanomissa. Pääasiassa lehdistössä on tiedotettu ja kerrottu hankkeen etenemisestä sekä tapahtumista. Tapahtumien ja muun toiminnan markkinointiin käytettiin myös lehti-ilmoituksia paikallislehdissä. Kuntailta Eskon koululla Katapulttia kokeiltiin opintomatkan varrella Virossa

7 f. toteutusoletukset ja riskit Toimintakulttuurin synnyttäminen ja kylien saaminen mukaan oli haasteellista. Vapaaehtoispohjalta toimivien järjestöaktiivien sitouttamisella ja tukemisella sekä luottamuksella oli ratkaiseva merkitys hankkeen onnistumisessa. 7 - Kylien välisessä ja sisäisessä sekä kylien ja kuntien välisessä yhteistyön laadussa ja tasossa on huomattavia eroja. Myös yhdistysten/toimikuntien toimintatapa ja toimintakulttuuri poikkeavat toisistaan, osaamisen taso on kirjava. - Hankkeen tavoitteena oli saada mukaan toimintaan 10 kylää sekä päivittää/ laatia 5 kyläsuunnitelmaa. Hankkeen toimintaan lähti mukaan 12 kylää tai kyläryhmää sekä muita järjestöjä. Kyläsuunnitelmia aloitettiin kahdeksan, niistä saatiin valmiiksi neljä. g. yhteistyökumppanit - Yhteistyökumppaneita löytyi laajalta sektorilta, kylien toiminnoissa on mukana hyvin erilaisia yhteisöjä. Kyläyhdistykset olivat hankkeen tärkeimmät kumppanit, ne ovat oman alueensa erityisasiantuntijoita. - Yhteistyö Lopen ja Hausjärven kuntien ja virkamiesten kanssa kyliä koskevissa asioissa oli sujuvaa. - Asiantuntemusta hankeasioissa saatiin EMO ry:ltä sekä Ely-keskuksesta, kyläsuunnitelmista osa päivitettiin yhteistyössä Hämeen kylät ry:n kyläasiamies Elina Leppäsen kanssa. - LLLA ry (Luoteis-Lopen loma-asukkaat) Kaartjärven suojeluyhdistys, Torhon- Lairon säännöstely-yhtiö ja Vanajavesikeskus muodostivat yhteistyö- ja keskustelu-foorumin, Kaartjärvi-Teamin. Teamin tarkoitus on välittää tietoa ja tehdä yhteistyötä Kaartjärven valuma-alueen vedenlaadun hyväksi. - Yhteistyötä syntyi myös mm. Vapepan (Vapaaehtoinen pelastuspalvelu), Räyskälä-Säätiön, Urheiluilmailuopiston, maa- ja kotitalousseurojen sekä työväenyhdistysten kanssa. Muita yhteistyötahoja olivat esim. Tammelan kylät ry, Linnaseutu ry sekä Vireä Uusimaa hanke. 5. Tulokset ja vaikutukset 5.1. Hankkeen tilaisuudet ja tapaamiset - Toimeliaat kylät -hankkeen käynnistyessä hankkeen toimintaa esiteltiin pääasiassa yhdistysten yleisissä kokouksissa sekä hallitusten kokouksissa. - Hankkeen loppua kohden ilmeni yhdistystoimijoiden lisääntynyt tarve saada tukea, rohkaisua ja neuvontaa hankeideoiden prosessoinnissa sekä hanke- ja maksatushakemusten teossa. Kyläkoordinaattorin työaika painottui hankkeen loppupuolella neuvontaan ja taustatietojen etsimiseen. Hankkeisiin liittyvät palaverit olivat mm. yhdistysten hanketyöryhmien kokouksia, muut yhteistyöpalaverit koskivat yhteisöjen yhteistyötä, toiminnan uusimista tai tapahtumien kehittämistä.

8 - Opintomatkojen kohteita olivat mm. Lähiruokamessut, tutustuminen kylätoimintaan ja kylien hankkeisiin Asikkalassa ja Tammelassa, käsityöläisyys ja Viron kylien aktiivinen ote kylien kehittämiseen. - Lähidemokratian, verkostoitumisen ja kuntayhteistyön edistämiseksi järjestettiin Hausjärvellä ja Lopella kummassakin kolme kuntailtaa. Iltojen tarkoitus oli tutustuttaa toimijoita toisiinsa, keskustella kehittämistarpeista sekä työstää yhteistyön malleja. Iltojen teemat vaihtelivat, tarpeita ja toiveita työstettiin ryhmissä ja keskustellen. Viimeisten kuntailtojen teemana olivat mm. nopeat valokuitu-yhteydet (Sadan Megan maakunta hanke), paneelikeskustelussa aiheena oli kylien äänen kuuluminen kunnan organisaatioissa. Iltojen näkyvin tulos on Lopella toteutettu yhdistysten vastikkeellinen toiminta-avustus. Tilaisuuksien ansiosta yhdistysten on myös helpompi lähestyä virkamiehiä. - Kyläsuunnitelmien tekeminen tai päivittäminen aloitettiin kahdeksassa kylässä. Valmiiksi niitä saatiin hankkeen kuluessa neljä. Kyläsuunnitteluun liittyviä tilaisuuksia oli 23, joista n. puolet isompia kyläiltoja. Kyläsuunnitelman laatiminen/päivittäminen vaati vähintään yhden yleisen kyläillan lisäksi useamman pienemmän työryhmän kokoontumisen ennen kuin suunnitelma sai lopullisen sisällön. Ryttylässä, Räyskälässä ja Monnissa laadittiin esitemallinen kyläsuunnitelma, joka jaettiin joka talouteen. Kormun kyläsuunnitelma jaettiin kyläkokouksessa, lisäksi se on netissä. Topenolla laadittiin ja postitettiin laaja kyläkysely, jonka pohjalta tehtävä kyläsuunnitelma ei ehtinyt valmiiksi. Toimeliaat kylät oli mukana ideoimassa sekä Topenon että Kormun kyläkyselyä. 8 Tilaisuus Kertaa Osanottajia Hankkeen toiminnan esittely Yhteistyöpalaverit ja hankeneuvonta Kyläsuunnittelu Opintomatkat Ohjausryhmän/työryhmän kokoukset Lähidemokratia: kuntaillat Muut tapahtumat: - hankkeen ja kylien esittely tapahtumissa ja messuilla 6 - kotiseuturetket yhteiset tapahtumat järjestöjen kanssa seminaarit, koulutus- ja tiedotustilaisuudet kaamosvalot -tapahtuma 1 16 kylää - muut Kyläkoordinaattori tai kylätoimija osallistunut muiden järjestämiin tilaisuuksiin (seminaarit, koulutus, tiedotus yms.) Yhteensä Hanke on edistänyt kylien aktivoitumista kylätoimintaan muutaman vuoden hiljaiselon jälkeen. Kylien yhteystiedot ja nettisivujen osoitteet on saatu ajantasalle, kylien kylätoimintaan liittyvä viestintä on lisääntynyt ja kylien tietoisuus toisista kylistä on parantunut.

9 9 Myös kylien tietoisuus paikallisen toimintaryhmän, EMO ry:n, toiminnasta ja maaseudun hanketukien hakemisesta on lisääntynyt. Näkyvin hankkeen tempaus, Kaamosvalot, sai 16 kylää innostumaan mukaan. Kylillä organisoitiin yhteisiä kävelyjä ja kannustettiin asukkaita sytyttämään tienvarsille, poluille, pihoihin ja vaikkapa terassille ulkotulia, roihuja tai muita tuikkuja Tempaukseen oli helppo osallistua ja tuntea yhteenkuuluvuutta, tulet sytytettiin klo välillä. Kaikkiaan tulia paloi Hausjärvellä ja Lopella tuhansia tuoden valoa kaamokseen. Kaamosvalotempaus valittiin Hämeen kylät ry:n joulukuun esimerkiksi Hei, tämä toimii meillä paikallistoiminnan esittelyssä. Hankekoordinaattori on osallistunut erilaisiin koulutustilaisuuksiin, mm. kylähankevetäjille tarkoitettuihin tilaisuuksiin, kyläsuunnittelutreffeille, kylätoiminnan valtakunnallisille neuvottelupäiville ja Syty:n järjestämiin seminaareihin. Lisäksi koordinaattori ja kylien edustajia on osallistunut mm. kyläpäiville, yhdistystoiminnan ABCkurssille, lähidemokratiaseminaariin, opintomatkoille, Hämeen Kylät ry:n tilaisuuksiin ja hanketutustumisretkelle Hankkeen tulokset Rahoituksen saaneet, päättyneet hankkeet 8 Rahoitukset saaneet, käynnissä olevat hankkeet 3 Suunnitteilla olevat /päätöstä odottavat hankkeet 3 Kylien uudet tapahtumat 7 Kyläyhdistyksen uudet kotisivut 3 Kylien uudet yhteistyöverkostot 3 Rekisteröityneet kylätoimikunnat/uudet yhdistykset 2 Uusia tiedotuskanavia (ryhmät/sivut) Facebookissa 10 Julkaisut 2 Vastikkeellinen sopimus mm. kunnan kanssa reitistön, venevalkaman tai uimarannan kunnossapidosta, kylänraittien siivoamisesta 4 - Osa kyläsuunnittelun yhteydessä nousseista asukkaiden tarpeista, kehittämisideoista ja toimenpiteistä toteutettiin hakemalla hankerahoitusta. Tapahtumia ja toimintaa uusittiin ja toteutettiin talkoilla. Kylien uusia tapahtumia on esim. kyykkäilta, vappubrunssi ja kyläkerho, kylät tekivät kunnan kanssa huoltosopimuksia mm. ulkoilureittien ja venevalkamien huollosta. - Kyläsuunnitelma saatiin valmiiksi Kormussa, Räyskälässä, Ryttylässä ja Monnissa. Suunnitelman teko / päivittäminen aloitettiin myös Läyliäisissä, Launosissa, Topenolla ja Kuru-Nyryssä - Kotisivut laadittiin tai uusittiin Kormussa ja Topenolla sekä Pilpalassa - Uusi kyläyhdistys perustettiin Kuru-Nyryyn, Vojakkalan kylätoimikunta rekisteröityi - Facebookissa on Ryttylä, Kuru-Nyry, Piirivuori, Launonen, Läyliäinen, Pilpala, Kormu, Räyskälä, Salonkylä ja Topeno.

10 10 Toimeliaat kylät tuki yhteisöjä ideoinnissa ja hankkeistamisessa: Päättyneet hankkeet: - Sajaniemen koulusta hyvinvointikeskus (esiselvitys), Sajaniemeläiset ry - Pernunnummen pienten järvien tila (esiselvitys), Luoteis-Lopen loma-asukkaat ry - Kylätoiminnan historia kirja, Launosten kyläyhdistys ry - Kalamaja toimivaksi, Lopen Samoojat ry - Turvallinen avantouintipaikka (EMO ry:n koordinaatiohanke), Räyskälä-Säätiö - Laitesukeltajien laituri (EMO ry:n koordinaatiohanke), Riihimäen urheilusukeltajat - ATK, digikamera ym. välineet (EMO ry:n koordinaatiohanke), Hausjärven 4H-yhdistys - Äänentoistolaitteiden uusinta (EMO ry:n koordinaatiohanke), Silmu ry Käynnissä olevat: - Monnin Muskari, Monnin kyläyhdistys ry - Koivupirtin remontti, Ryttylän työväenyhdistys ry - Liitontalon korjaus (EMO ry:n koordinaatiohanke), Pilpalan kylät ry Hankkeen päättyessä työn alla / rahoituspäätöstä odottaa: - Vojakkalan kylätupa, Vojakkalan Valpas ry - Oitin työväentalon korjaus, Oitin työväenyhdistys ry - Ison saunan remontti, Räyskälä-Säätiö Sulatusmatto hankittiin hankerahoituksen avulla Ryttylän talvitapahtumassa maistui makkara 7. Kustannukset ja rahoitus Hanke sai rahoituksen Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta, toimintaryhmä EMO ry:n kautta. Tukea myönnettiin 90 % hankkeen kokonaiskuluista, 75 % omarahoitusosuudesta kertyi talkootyöllä.

11 11 Kuluerä TA Toteutunut Palkat sivukuluineen ,11 Ostopalvelut ,23 Matkakulut ,85 Ulkomaan matkakulut ,39 Vuokrat ,84 Muut kulut ,30 Vastikkeeton työ Omarahoitusosuus ,66 Yhteensä ,38 7. Mikä oli hankalaa ja suositukset jatkosta Hankkeen käynnistyminen ja kylien saaminen mukaan hankkeeseen vei aikaa hankkeen alkukuukausina. Työn aloittaminen vaati yhteystietojen päivittämistä ja hankkeen esittelystä sopimista tiiviillä aikataululla. Hankkeen alkaminen marraskuussa hidasti hankkeesta tiedottamista, sillä lähestyvän joulun valmistelu sitoi kyläläisten ajan. Myös kevät ja kesä ovat haasteellisia kokousten, palaverien ja kyläsuunnittelun kannalta. Maaseudulla ja omakotitaloalueilla alkavat viljely- ja pihatyöt vähentävät osallistumishalukkuutta yhdistystoiminnalta. Parhaita kuukausia kehittämispalavereille ja kokouksille ovat tammi-maaliskuu sekä syyskuun puolivälistä marraskuun puoliväliin. Omarahoitusosuuden kerääminen osoittautui varsin vaativaksi, keräämiseen kannattaa laatia useampi suunnitelma ja vaihtoehtoja. Kylien lähteminen mukaan hankkeeseen oli varauksellista suunnitellun osallistumismaksun osalta, kyläyhdistykset kokivat sen liian suureksi. Osallistumismaksusta luovuttiin ja kylät maksoivat hankkeen tarjoamista palveluista, kuten kyläsuunnitelman ohjaamisesta. Omarahoitusosuutta kerättiin Juhlatalojulkaisun, Kotikylä 2011 lehden sekä opintomatkojen osallistumismaksuilla. Suunnitelmissa oli myös mm. arpajaiset, niihin ei saatu viranomaisilta lupaa. Viranomaisten näkemyksen mukaan hanke ei ole yleishyödyllinen yhdistys eikä luovuta arpajaistuloja yleishyödylliseen tarkoitukseen jotenka lupaa ei myönnetty. Osallistujien saaminen opintoretkille ja muihin hankkeen tilaisuuksiin oli alkuun työlästä. Koska Hausjärven - Lopen alueella ei ole aiemmin ollut vastaavaa tarjontaa, useampi retki ja tilaisuus jouduttiin perumaan, koska ilmoittautuneita ei ollut riittävästi. Kiinnostus hankkeen järjestämiseen on sittemmin herännyt ja jatkossa keskittymällä ajankohtaisiin, mielenkiintoa herättäviin asioihin ja tarpeisiin sekä tutustumiskohteisiin voidaan yksityistä rahoitusosuutta kartuttaa näillä keinoilla. Kylien isommat, yhteiset hankkeet eivät ole edenneet, yhteistyön ja luottamuksen rakentaminen vie oletettua enemmän aikaa. Kehittämishankkeet eivät innostaneet odotetusti, vaikkakin niitä lopulta oli neljä (Monnin Muskari, Launosten kyläkirja, LLLA:n ympäristöhanke ja Sajaniemen hyvinvointikeskuksen esiselvityshanke). Kehittämishankkeita ei koeta kylillä niin hyödyllisiksi ja konkreettisiksi kuin investointeja. Kehittämiskohteita jatkossa voisi löytyä kylätapahtumien kehittämisestä ja kylien markkinoinnista sekä viestinnän tehostamisesta.

12 Hankkeen aikana tehdyistä hankesuunnitelmista osa jää vielä kesken ja kylien kehittämistyö vaatisi jatkuvaa kylätyöntekijää asioiden saattamiseksi eteenpäin. 12 Kylätoiminnan ja kylien kehittämistyön jatkuvuuden kannalta olisi erittäin perusteltua toteuttaa yhdistystoiminnan kehittämiseen suunnattu jatkohanke. Seuraavaksi olisi vahvistettava toimijoiden omaa osaamista ja tietoa mm. hankehallinnan, yhdistystoiminnan ja viestinnän parissa. Tämän hankkeen aikana tehty yhteistyö kylien ja muiden toimijoiden kesken helpottaa tulevien hankkeiden viemistä eteenpäin. Jatkossa uskalletaan lähteä yhteistyöhön omien vahvuuksien pohjalta yhdistäen ne muiden vahvuuksiin ja näin saada aikaan suurempi ja vahvempi yksikkö. Kaikkia kyliä vaivaa toimijoiden puute ja siksi kylien yhteistyöhanke säästää kyläaktiivien voimavaroja, lisäksi yhdessä tehden työ mukavampaa. Yhteistoimintaan oppiminen onkin yksi tärkeimmistä tämän hankkeen henkisistä tuloksista, yhteistyön eri tahojen kesken on havaittu olevan avain moneen asiaan. Yhteistyötä pyritään jatkossakin kehittämään, mm. erilaisten tapahtumien, yritystoiminnan ja uusien hankkeiden avulla. Kehittäminen kylillä jatkuu, hankkeen aikana tehtyjen kyläsuunnitelmien tuloksena uusia toimimisen tapoja kehitellään ja jalostetaan uusia ideoita. 8. Ohjausryhmän arvio Hanke oli tärkeä avaus seudullisena kylähankkeena ja joutui etenkin alkuvaiheessa keskittymään maaperän muokkaamiseen rakentavaan yhteistyöhön otolliseksi alueen kylien, yhdistysten ja viranomaisten kesken. Rekrytointi onnistui hienosti ja valittu koordinaattori on onnistunut luomaan toimijoihin asialliset suhteet. Toiminnan onnistumisen edellytyksenä oli ammattitaitoinen vetäjä, jolla kuitenkin oli vahvuutena kyky kohdata kylien asukkaat heidän omalla kielellään ja toimintamalleillaan. Kun maaperä on muokattu, hanke tarvitsee jatkotyön, jotta oraalla olevaa kehittämistyötä voidaan tuloksellisesti jatkaa. Kunnan ja kylien näkökulmasta hanke onnistui: niiden välillä on nyt toimijataho, joka tunnetaan sekä kylillä että kunnassa. Kyläyhdistyksistä osa on aktiivisesti toimivia ja osa uinuvia. Hanke on tuonut uutta intoa kylille ja uusia toimijoita on lähtenyt liikkeelle. Kaikki kylät ja yhdistykset eivät ole toistaiseksi lähteneet mukaan, mutta tietoisuuden lisääntyessä ja hyvien käytäntöjen levitessä laajemmalle sekä uskalluksen kasvaessa on todennäköistä, että useammat vielä lähtevät hanketoimintaan ja kylien kehittämiseen mukaan. Hanke on saanut hyvin näkyvyyttä osallistumalla erilaisiin tapahtumiin sekä lehtien palstoilla. Hankkeen tuottamat juhlatalojulkaisu ja Kotikylä-lehti saivat tyytyväisen vastaanoton. Omarahoitusosuuden kerääminen oli vaikein kohta koko hankkeessa. Kylien on vaikea luvata rahallista tukea ja maksua koska kassavarat ovat yleisesti pieniä ja hankkeen oli vaikea luvata etukäteen konkreettista tulosta. Kuntailtoja järjestettiin kolme ja niihin osallistuttiin hyvin. Tilaisuudet lähensivät virkamiehiä, päätöksentekijöitä ja kylien asukkaita. Hankkeita on syntynyt, kylä- ja yhdistystoiminta kylillä on aktivoitunut, lähidemokratia on saanut uusia väyliä ja tapahtumia on järjestetty kylillä ja kunnan ja kylien yhteistyönä, retket ovat lisänneet kuntien sisäistä ja Lopen sekä Hausjärven kylien välistä yhteistyötä.

13 Toimeliaat kylät hanke edustaa uudenlaista kylien kehittämistoimintaa, jossa yhdistetään lähitoimintaa ja vanhoja toimintamalleja (kylätilaisuudet) sekä uusia tapoja tavoittaa ihmisryhmät (mm Facebook). Hanke oli pieni menestystarina, sen aikana ja sen toimenpiteinä yhdessä kylien aktiivitoimijoiden kanssa on luotu pohja, jonka päälle on hyvä rakentaa entistä tiiviimpää ja syvemmälle menevää toimintaa eri tasoilla pian käynnistyvän hankkeen aikana. Kylien innostaminen hankkeiden ideoimiseen ja hakuun vaatii pitkäjänteistä työtä. 13 Toimeliaat kylät hanke on nyt luonut hyvän pohjan toiminnalle. Toteutuneet ja alussa olevat hankkeet luovat uskoa järjestelmän toimivuuteen. Jatkossa pitää edelleen huomioida kylien erilaisuus, niiden tarpeet ja valmius toimia. Edelleen on tärkeää sitouttaa kyliä mukaan ja tarjota toimintaa avoimesti kaikille, lähtöajatuksen ollessa "jokaiselle jotakin, oman osaamisen ja halukkuuden mukaan, tärkeintä on lähteä mukaan ja osallistua" Hausjärvi Pj Mika Ågren, vpj. Marjo Viitanen, Kirsi-Marja Nieminen, Jyrki Käki, Heini Ristavaara, Marja Peltomäki, Ari Lindqvist ja Esko Pietari Kokosi Mika Ågren 9. Allekirjoitukset ja päiväys Lopella Karoliinan Viitanen Kunnanjohtaja Pekka Leppänen Talousjohtaja kylätapahtumia kyläsuunnittelua

14 14 opintomatkoja hankkeita