KyKyä - Kylät ja kunta, yhdessä älykkäästi

Transkriptio

1 KyKyä - Kylät ja kunta, yhdessä älykkäästi + Loppuraportti ttori Raportin laatija: Anneli Vähätalo Kyläkehittäjä

2 2 Sisältö 1. HANKKEEN TOTEUTTAJA HAUSJÄRVEN KUNTA KESKUSTIE 2-4, OITTI HANKE YHTEENVETO RAPORTTI HANKKEEN TAVOITTEET TOTEUTUS Toimenpiteet Aikataulu Resurssit Toteutuksen organisaatio Kustannukset ja rahoitus Raportointi ja seuranta Toteutuksen riskit YHTEISTYÖKUMPPANIT TULOKSET JA VAIKUTUKSET ESITYKSET JATKOTOIMENPITEIKSI OHJAUSRYHMÄN ARVIO PALAUTTEEN ANALYYSI... VIRHE. KIRJANMERKKIÄ EI OLE MÄÄRITETTY. 8. ALLEKIRJOITUKSET JA PÄIVÄYS...15 Sydäntalvitapahtumassa Pilpalan Martat hoitivat muonituksen ja SPR avusti.

3 3 1. Hankkeen toteuttaja Hausjärven kunta Keskustie 2-4, Oitti 2. Hanke nimi: KyKyä Kylät ja kunta, yhdessä älykkäästi hankkeen numero: 23714, Dno 308/ ohjelma: Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma toimintalinja: Leader toimenpide: Leader-toimenpiteet linjalla 3 Kylien kunnostus ja kehittäminen (322) toimintaryhmä: toiminta-alue: Eteläisen maaseudun osaajat, EMO ry Hausjärvi, Loppi ja Riihimäen maaseutualue 3. Yhteenveto Hankkeen teemat valittiin hankesuunnitelmaan kyselyjen, kuntailtojen sekä työryhmien tilaisuuksissa. Hankkeen kolme kärkitavoitetta oli osaamisen vahvistaminen, viestinnän kehittäminen sekä asuinviihtyvyyden ja henkisen hyvinvoinnin lisääminen. Ne koettiin kylien kehittymisen kannalta oleellisen tärkeiksi kehittämisalueiksi. Hanke onnistui rohkaisemaan kyliä toteuttamaan kehittämisideoita, kannustamaan uusien toimintatapojen kokeiluun ja kehittämiseen sekä tukemaan yhteistyöverkostojen syntymistä. Myös kuntien ja kylien vuoropuhelun sekä yhteistyö eteni. Hanke teki yhteistyötä etupäässä kyläyhdistysten ja kylätoimikuntien, kuntien ja mm. loma-asukasyhdistysten sekä työväenyhdistysten kanssa. Tapahtumien kehittämisessä oleellisia yhteistyökumppaneita olivat kylissä toimivat muut yhdistykset sekä kylien yrittäjät. Ympäristöön kohdistuvista projekteista merkittävimmät olivat Luoteis-Lopen Lomaasukas ry:n kaksi hanketta, eniten yhdistykset hakivat eu-tukea talojen korjauksiin. KyKyä hankkeen keskeisimpiä toimenpiteitä on ollut asuinviihtyvyyden ja hyvinvoinnin lisäämiseen tähtäävät tilaisuudet ja tapahtumat, kuten hyvinvointipäivät. Hyvinvointipäivien organisointi edellyttää laajaa yhteistyötä kylän yhdistysten ja yritysten välillä. Arjen turvallisuutta lisäsivät erilaiset teematilaisuudet. Järjestöväen hygieniakurssi, Kylien Bisneskeissit ilta, Yhdistystoiminnan ABC, opintoretket ja hyvistä käytännöistä kertominen lisäsivät osaamista. Viestintään tuli uusia keinoja sillä mm. Facebookin avulla on tavoitettu nuoria asukkaita. Tämän tiedonvälityskanavan käyttämistä tuki myös Yhdistyksen FB-sivut ja tiedottaminen tilaisuus. Kylätoiminta sai lisää julkisuutta Kotikylä lehden, Mommilanjärven Soutelusanomien kyläliitteen, Lopen Joulun kylätarinoiden sekä TV 2:n Sissipuutarhurit TV -ohjelman kautta. Sissipuutarhureita kuvattiin kolme päivää Räyskälässä, jossa talkoilla kunnostettiin kyläkaupan ja Ilmailukeskuksen ympäristöä. Lähidemokratia paneelikeskusteluissa keskusteltiin erilaisista, muualla toteutetuista malleista ja siitä, voitaisiinko jotakin niistä kokeilla tällä alueella. Hankkeen eniten julkisuutta ja osallistujia kerännyt tempaus on Valoa Kaamokseen. Viimeisin tempaus keräsi liki osallistujaa kautta maan ja muualta Euroopasta. Kyläsuunnitelmien päivittämistä ei nähdä tärkeänä eikä hanke onnistunut kannustamaan kyliä suunnitteluun. Toimintakalenteri katsotaan riittäväksi suunnitteluksi.

4 4. Raportti 4.1. Hankkeen tavoitteet Ylemmän tason tavoitteet Hanke toteutti EMO ry:n kehittämisohjelmaa, jossa edistettiin yhteistyötä, yhteistyöverkostojen luomista ja kylien vetovoimaisuutta. Toimenpiteet tulivat linjalta 322, kylien kunnostus ja kehittäminen Hankkeen tavoitteet KyKyä hankkeen tavoitteet olivat osaamisen tukeminen, viestinnän tehostaminen sekä asuinviihtyvyyden ja henkisen hyvinvoinnin edistäminen. Hanke toteutettiin kehittämishankkeena, yhdistykset hakivat omiin hankkeisiinsa projektikohtaisia kehittämis- ja investointitukia. Tavoitteet numeroina: toiminnassa mukana 10 kylää, 8 kyläsuunnitelman päivittäminen/ laatiminen sekä 5 kpl ympäristönhoito/suojelu/ maisemasuunnitelmia Toteutus Toimenpiteet Hankkeen toiminnassa oli mukana 13 kylää tai kyläryhmää Hausjärveltä ja Lopelta. Hankkeen toimintaan ja yhteistyöhön osallistui kylien lisäksi 23 muuta yhdistystä, kuten Marttoja, loma-asukasyhdistyksiä, teatterit, VPK:t, Vapepa, kotiseutuyhdistyksiä, 4H, työväenyhdistyksiä, MLL ja liikunta- tai luontojärjestöjä sekä yrittäjäyhdistyksiä. Tämän lisäksi tiedotettiin tarpeen mukaan ajankohtaisista asioista mm. vesiensuojeluyhdistyksiä, maa- ja kotitalous- sekä nuorisoseuroja. Kaikille alueen kyläyhdistyksille sekä mm. osakaskunnille kerrottiin haussa olevista tuista tai tarjolla olevasta koulutuksesta. 4 Tilaisuus Kertaa Osanottajia Hankkeen toiminnan esittely 3 30 Yhteistyöpalaverit ja hankeneuvonta Kyläsuunnittelu 6 62 Opintomatkat Ohjausryhmän/työryhmän kokoukset 8 53 Lähidemokratia: kuntaillat ja yhteistyö Muut tapahtumat: - hankkeen ja kylien esittely tapahtumissa ja messuilla 5 - kotiseuturetket/kuntaesittelyt yhteiset tapahtumat järjestöjen kanssa seminaarit, koulutus- ja tiedotustilaisuudet Asukasillat: turvallisuus ja Sydäntalvi -tapahtuma Kyläturvallisuus teematilaisuudet muille Pottupiilot, Kaamosvalot, Palvelujen tori 4 19 kylää hankealueella Kaamosvaloissa n Palvelujen torilla 10 asiantuntijaa - muut: Sissipuutarhurit, Tervetulotilaisuudet Kyläkehittäjä tai kylätoimija osallistunut muiden järjestämiin tilaisuuksiin (seminaarit, koulutus, tiedotus yms.) Yhteensä kylää

5 Hankkeen toimenpiteillä edistettiin kylien sisäistä ja ulkoista yhteistoimintaa, sisäistä tiedonkulkua, asuinviihtyvyyttä, osaamisen kasvua sekä yhteistyötä kuntien kanssa Lopella ja Hausjärvellä. Asukkaita ja yhteisöjä rohkaistiin hakemaan hankerahoitusta sekä organisoimaan ja uudistamaan kylätapahtumia. Hanke tuki ja kannusti kylätoimikuntia rekisteröitymään ja tarjosi mahdollisuuden osaamisen parantamiseen mm. koulutustilaisuuksien ja henkilökohtaisen neuvonnan avulla. 5 Opinto- ja kotiseuturetkiltä haettiin mallia sekä kylätoiminnan kehittämiseen, hankeideoihin että kylätapahtumien toteuttamiseen. Retket suuntautuivat: - Hausjärven Marttojen tutustumismatka Lopen kyliin ja Salonkylän hyvinvointipäivään. - Viro, jossa kohteina oli mm. kylätoiminta, hankkeet, leader toiminta sekä kylän oman rahan käyttö kylän palveluyrityksissä. - Tampereen käsityöläistapahtuma ja siellä erityisesti kotiseututyö - Maaseutu- ja markkinointiyrittäjien tutustumisretki Lopelle, kohteena mm. Vojakkalan, Räyskälän ja Salon kylät palveluineen ja yrityksineen. - Luoteis-Lopen Lomasukkaiden tutustumisretki Lopen muihin kyliin ja kartanoihin sekä historiaan ja luontoon. - Lähiruokaretki, kohteena mm. luomutila, maatori ja strutsitila sekä mylly. Lisäksi suunniteltiin ja markkinoitiin retket Sydänhämeeseen (Hauhon ja Lammin kylät sekä niiden hankkeet), Loimijokilaakson kyliin ja Viikinkimarkkinoille, riihimäkeläisille Maaseuturetki ja retket Hämeen kyläpäiville. Nämä retket eivät toteutuneet vähäisen osallistujamäärän vuoksi.

6 Painotuotteet (Kotikylä lehdet 1 ja 2/ 2012, Mommilanjärven Soutelusanomien kyläliite sekä Lopen Joulun 2013 kyläkirjoitukset), hankkeen tapahtumat ja tempaukset tukivat kylien tapahtumien ja palvelujen tunnettuutta sekä markkinointia. Hyviä toimintatapoja ja esimerkkejä muualta levitettiin kyläkirjeiden, hankkeen koti- ja facebook-sivujen avulla. Omista, hyviksi osoittautuneista toimintatavoista kerrottiin muille, etenkin kyläturvallisuuden lisäämisen keinot ja menetelmät ovat kiinnostaneet valtakunnallisesti. Asumisviihtyvyyttä ja henkistä hyvinvointia haettiin asumis- ja kyläturvallisuuteen liittyvien tapahtumien ja tempausten kautta. Yleisötapahtumista eniten väkeä kokosi Sydäntalvi evakuointiharjoitus, myös Ryttylässä Asumisen turvallisuutta kiinnosti. Lisäksi hanke järjesti kaksi muuta kyläturvallisuuden tiedotustapahtumaa sekä kyläpäälliköiden ja kunnanjohtajan yhteistyöneuvottelun Lopella. Yhteistyö kylissä parani erilaisten tapahtumien järjestämisen kautta. Lopella myös kunnan ja kylien välinen yhteistyö saatiin alulle normaaliolojen häiriötilanteissa. Suurta kiinnostusta ja runsaasti osallistujia oli Räyskälän kyläkaupan ympäristön kaunistus talkoissa. TV 2 kuvasi talkoot osana Sissipuutarhurit ohjelmaa. Tapahtuman suunnitteluun ja järjestelyihin osallistui asukkaita Räyskälästä. Varsinaisena talkoopäivänä mukana oli päivän mittaan nelisenkymmentä henkilöä. Osallistujat edustivat vakinaisia ja loma-asukkaita Räyskälästä, ilmailijoita sekä muutamien muiden kylien asukkaita. Mukana oli ihmisiä lapsista vanhuksiin, varusteinaan puutarhahanskat, kottikärryt, lapio, talikko, sirkkeli, saha ym. ja parikin traktoria. Paikallinen tempaus oli viidellä kylällä järjestetty Pottupiilot, joka ei kuitenkaan saanut jatkoa. Kuusikätköjen järjestämiseen ei kylistä löytynyt halukkuutta. Lähidemokratiateemalla järjestetyt paneelikeskustelut ennen vaaleja keräsivät varsinkin Hausjärvellä runsaan asukasjoukon kuulemaan ehdokkaiden ajatuksia siitä, miten lähidemokratiaa voitaisiin edistää. 6 Paneelikeskustelu Hausjärvellä, yleisö osoitti kantansa erivärisillä paperilapuilla. KyKyä hankkeen omia tilaisuuksia oli aloitustilaisuus Asuinviihtyvyys ja hyvinvointi kylissämme, jossa haettiin suuntaviivoja seuraavalle kahdelle vuodelle ja kehittämisen painopisteitä. Hygieniaosaamista varmistanut ja lisännyt koulutustilaisuus sekä hygieniapassin suoritusmahdollisuus keräsi runsaan joukon yhdistysväkeä oppimaan mitä hyvä elintarvikehygienia vaatii. Kylien liiketoimintailtana, Kylien bisneskeissit, perehdyttiin kylien liiketoiminta-asiamies Juha Kuisman johdolla siihen, mitä liiketoiminta voisi olla ja kuultiin esimerkkejä Kanta-Hämeestä monipalveluauto Moppiilista Letkun kauppaosuuskuntaan.

7 Hankkeen päätöstapahtuma kiinnosti yli sataa henkilöä. Tapahtumaa vietettiin toiminnallisesti Laskiaisen merkeissä Räyskälän Leirikeskuksessa. Mukana järjestelyissä olivat Räyskälän, Vojakkalan ja Salon kylät Lopelta, Oitista saapui vetokoira, kärryä vetävä lammas sekä poni lasten iloksi. Kylien esittelypöydistä sai sekä tietoa että ostaa mm. käsitöitä. Asiaosuudesta vastasivat Anneli Vähätalo kertaamalla hankkeen aikana aikaansaatua ja tehtyä, Esko Pietari EMO ry:stä kertoi edellisen rahoituskauden hankkeista sekä kannusti yhteisöjä miettimään hyvien ideoiden hankkeistamista ja tuen hakemista kehittämiseen. Päätteeksi Juha Kuisma ravisteli miettimään kylätoimintaa uusista näkökulmista ja tarjosikin niitä 15 kappaletta. Tilaisuuden lopuksi jaettiin huomionosoitukset ansioituneille kylätoimijoille. Viimeinen konkreettinen hankkeen tilaisuus koski kylien palvelujen monipuolistamista. Lopen kyläpäälliköitä, vahvistettuna Kytäjän kylällä Hyvinkäältä kokoontui kuulemaan ja keskustelemaan elintarvikkeiden toimittamisesta kylälle Kauppahalli24 nettiruokakaupan edustajan, Erkki Timmerbackan, kanssa. Tavoitteena on testata tilattujen ostosten toimittamista sovitulla reitillä sovittuun aikaan esim. kylätaloille. Asia kiinnosti ja etenee kyliltä saadun palautteen perusteella. Idea koettiin kaikin puolin pohtimisen arvoiseksi, sillä palvelujen karatessa kyliltä matkat pitenevät. Aikaa ja polttoainetta kuluu, kun ajetaan maalikyliin ostoksille. Kauppahalli24 konsepti mahdollistaa myös liikkeen toisinpäin, eli maaseudun tuotteita tarjotaan myyntiin kaupunkiin. 7 Salonkylällä järjestetty Terveyttä ja hyvinvointia päivä osoittautui erittäin suosituksi. Palveluja tarjosivat Pienviljelijäinosaston talolla SaksiTaksi, Taikajalat ja hieroja, kaikki ajat myytiin loppuun ja päivä päätettiin uusia tammikuussa. Hyvinvointipäiviä järjestettiin sittemmin kuukausittain ja toimintatapa kopioitiin Vojakkalaan. Molemmissa kylissä palvelujen tuonti kylälle on vakiintunut. Hyvinvointipäivää yritettiin siirtää myös Hikiälle Palvelujen torina, toimintapisteitä ja esittelijöitä oli helppo saada paikalle, yleisö sen sijaan ei tapahtumaa löytänyt.

8 Loppupuolella hankkeen teemana oli kyläturvallisuuden lisääminen. Merkittävä tapahtuma oli osallistuminen Suomen Punaisen Ristin valtakunnalliseen Sydäntalvi 2013 tapahtumaan. Lopella evakuointiharjoitus järjestettiin Launosten Eräsavuun, osallistujia oli 82. Mukana järjestelyissä oli Lopen SPR, Lopen VPK, Pilpalan Martat, Riihimäen seudun Vapepa ja Lopen kunta sekä kyliä ( Kirkonkylä, Pilpala, Sajaniemi, Launonen, Räyskälä, Läyliäinen). Vapaaehtoiset toivat ikäihmisiä kyliltä Eräsavuun, jossa heille tarjottiin lounas ja kerrottiin oman kodin ja henkilökohtaisen turvallisuuden lisäämisestä. Sydäntalvi harjoituksen lisäksi hanke järjesti kaksi muuta yleistä ja avointa tilaisuutta asumisen- ja kyläturvallisuuden parantamiseksi. Lopella kunnanjohtaja ja kyläpäälliköt tapasivat ja sopivat yhteisistä toimenpiteistä normaaliolojen häiriötilanteissa toimimisesta. Konkreettisia asioita oli mm. kahden kyläturvallisuusyhteyshenkilön nimeäminen ja yhteystietojen toimittaminen kuntaan sekä kylän nykyisen ilmoitustaulun sijainnin ilmoittaminen. Poikkeustilanteissa kunnan johtoryhmä voi tarvittaessa ilmoittaa tekstiviestillä yhteyshenkilöille toimintatavoista tai viedä informaatiota ilmoitustaululle. Lopen kunta jatkaa kiinnostuneiden ja toimintaan sitoutuneiden kylien kanssa myöhemmin keväällä. Vojakkalassa on saatu kylän hyvinvointi- ja turvallisuussuunnitelma lähes valmiiksi, Ryttylässä on järjestetty turvallisuusilta, Vojakkalassa turvallisuusteema jatkuu eri aiheiden parissa kyläilloissa. Räyskälässä ja Pilpalassa on ollut kiinnostusta hyvinvointija turvallisuussuunnitelman laatimiseen. Valoa kaamokseen -tempaus jää elämään kylien yhteiseksi kaamosajan tapahtumaksi. 8 Tempaukselle luodun FB-sivun ylläpitäjiksi on lupautunut kylien asukkaita koko maasta. Ylläpitäjät kutsuvat seuraavan kerran mukaan Hanke ja kylien edustus on ollut mukana uusille loppilaisille ja hausjärveläisille järjestetyissä tilaisuuksissa. Näissä on tuotu esille kyliä, kylätoimintaa sekä muuta järjestötoimintaa ja harrastusmahdollisuuksia kylillä. KyKyä oli mukana myös kuntien tonttimarkkinoilla. Työaika painottui hankkeen alkupuolella Kotikylä lehtien kokoamiseen, neuvontaapuun sekä koulutuksen ja opintoretkien järjestämiseen. Opintoretkiä jouduttiin perumaan liian vähäisen osallistujamäärän vuoksi, niiden valmistelu ja markkinointi vaativat kuitenkin aikaa ja ilmoituskuluja.

9 Paneelikeskusteluihin valmistautuminen ja lähidemokratiaselvitykseen perehtyminen edellyttivät työajan käyttöä tilaisuuksien onnistumiseksi. Uusien kyläsuunnitelmien tekemiseen tai päivittämiseen ei onnistuttu herättämään mielenkiintoa. Läyliäisten kyläsuunnitelma saatiin valmiiksi ja julkaistua. Vojakkalan Hyvinvointi- ja turvallisuussuunnitelma sisältää tavanomaisen kyläsuunnitelman sisällön melko hyvin. Kylissä koetaan, että kylän toimintasuunnitelma riittää toiminnan ohjaukseen ja kyläsuunnitelman teko raskaaksi. Tarjotut kyläkävelyt tai vastaavat eivät tässä hankkeessa herättäneet kiinnostusta, jotenka tavoitteet viidestä ympäristönhoito- tai maisemasuunnitelmasta eivät täysin toteutuneet. Luoteis-Lopen Loma-asukkaat hakivat ja saivat hanketukea EMO ry:ltä Pernunnummen pienten järvien tilan parantamiseen. Ensimmäisessä hankkeessa tehtiin esiselvitys ja seuraavassa tehdään kunnostussuunnitelmat pahimpien epäkohtien poistamiseksi. Hankkeen toimintasuunnitelmaa ja toimintoja on muutettu kohderyhmän tarpeiden ja tilanteiden mukaan, joustavuudesta tuli hyvää palautetta monelta taholta. Tiedottaminen ja markkinointi Kylä- ja muita yhdistyksiä tiedotettiin ja aktivoitiin sähköpostin, kyläkirjeiden ja postin välityksellä sekä henkilökohtaisissa tapaamisissa ja järjestöjen tilaisuuksissa. Postituslistoilla oli yli 350 yhteystietoa. Tietoa välitettiin myös maaseudun muiden kehittäjäorganisaatioiden järjestämistä tilaisuuksista. - tapahtumista, ajankohtaisista maaseudun asioista yms. kerrottiin hankkeen kotisivuilla sekä hankkeen Facebooksivuilla - näiltä sivuilta oli linkit kylien koti- ja facebook-sivuille sekä fb-ryhmiin - linkkejä oli maaseudun kehittämistä edistäviin tahoihin sekä sivustoille, joihin on koottu kokemuksia ja vinkkejä sekä koulutusta ja neuvontaa tarjoavien organisaatioiden yhteystietoja. - hanke markkinoi kylien ja muiden yhteisöjen tapahtumia sähköpostilistan avulla, kotisivuilla ja facebookissa. Kylien FB-sivut ja ryhmät ovat aktiivisia tiedotus- ja keskustelukanavia. Ryhmissä on mukana Hausjärvellä 1201 henkilöä, Lopella 1192 henkilöä. Kylien sivuilla (5 kpl) on tykkääjinä 503 henkilöä. Hiukan erilaisia ovat Hausjärvi ja Loppi ryhmät, niissä on jäseniä Näihin ryhmiin kuluu asukkaita koko kunnasta ja täällä syntyneitä. Facebookissa olevat kylät Ryttylä, Kuru-Nyry, Piirivuori, Oitti, Hikiä, Launonen, Läyliäinen, Pilpala, Kormu, Räyskälä, Salonkylä, Topeno ja Vojakkala, uusimpana Mommila. - Hankkeella oli omia faneja 206. Julkaisuja nähneiden määrä nousi yli kpl, piikin aiheutti kuva-albumi Vanhoillislestadiolaisten suviseuroista Lopen Räyskälässä. - Paikallinen Valoa kaamokseen tempaus Pyhäinpäivän tienoolla levisi koko maahan ja siihen osallistui kylien asukkaita n Tempaus toteutetaan jälleen , vapaaehtoiset ympäri maan ovat lupautuneet kutsumaan tuolloin asukkaita, naapureita ja ystäviä tuomaan jälleen valoa pimeyteen yhteisen tapahtuman avulla. - FB-sivun julkaisujen näyttökerrat vaihtelivat 50:stä lähes :aan. Käyttäjistä suurin ryhmä, 23 %, on vuotiaat naiset, seuraavaksi vuotiaat naiset, miehiä kävijöissä on 30 %. 9

10 10 - Salonkylän Facebook-sivut valittiin Hämeen Kylät ry:n Hei tämä toimii meillä vuoden 2012 paikallistoimintaesimerkiksi Kanta-Hämeessä. Muita kuukauden esimerkeiksi valittuja toimintoja: Vojakkalan Kioskista kylätuvaksi, hankkeen Asumisen turvallisuutta, Joentaan Krouvin Kyläpäivät, Salonkylän Hyvinvointipäivät, Vojakkalan Kyläkerho, hankkeen Valoa kaamokseen, Monnin Muskari ja Vojakkalan Lavalla tanssitaan. Kaikkiaan siis 31 esimerkistä 9 on tullut hankkeen alueelta. - Hankkeesta tai sen tapahtumista oli lehtikirjoitus 54 kertaa Aamupostissa, Lopen Lehdessä, Etelä-Hämeen Lehdessä, Riihimäen Seudun Viikkouutisissa tai Hämeen Sanomissa sekä kerran Maaseudun Tulevaisuudessa, ilmoituksia tapahtumista oli Aikataulu Seutukunnallinen paikallistoiminnan kehittämishanke, KyKyä, esiteltiin lehdistölle ja yhdistysväelle Lasimuseolla Asuinviihtyvyys ja hyvinvointi kylissämme tilaisuudessa. Hankkeen päätöstilaisuutta vietettiin Räyskälän Leirikeskuksessa yhdessä kylien kanssa. Hankeaika oli Resurssit Projektipäällikkönä, kyläkehittäjänä, toimi Anneli Vähätalo. Toimistotila oli sekä Hausjärven että Lopen kunnanvirastolla. Kyläkehittäjän tukena oli hankkeen ohjausryhmä. Ohjausryhmän puheenjohtaja hankkeen puoliväliin oli Mika Ågren (Hausjärven kylät), vuoden 2013 alusta alkaen Kaisa Ketonen (Lopen kylät). Varapuheenjohtajana toimi ensin Kaisa Ketonen ja vuodesta 2013 Mika Ågren. Muut jäsenet: luottamushenkilöt Heini Ristavaara/ Hausjärvi, Eeva Pyhälammi /Loppi sekä kuntien edustajat Markus Peevo ja Jyrki Käki. Ohjausryhmään kuuluivat myös Esko Pietari (EMO ry), Ari Lindqvist (Ely-keskus Häme) ja Elina Leppänen (Hämeen Kylät ry) Toteutuksen organisaatio Hankkeen hakijana ja hallinnoijana oli Hausjärven kunta. Kirjanpidosta vastasi Hausjärven kunnan taloushallinto, RHL-Data Oy Kustannukset ja rahoitus Rahoitus tuli Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta, toimintaryhmä EMO ry:n kautta. Tukea myönnettiin 90 % hankkeen kokonaiskuluista, 75 % omarahoitusosuudesta kertyi talkootyöllä. Kuluerä TA Toteutunut Palkat ,56 Ostopalvelut ,23 Vuokrat ,01 Kotimaan matkakulut ,93 Ulkomaan matkakulut ,00 Muut kustannukset ,09 Vastikkeetta hankkeen hyväksi tehty työ ,00 Omarahoitusosuus ,12 Hyväksyttävät kustannukset yhteensä ,94

11 Raportointi ja seuranta Ohjausryhmä seurasi hankkeen toiminnallista ja taloudellista tilannetta kokouksissa. Hankkeen raportit ja maksatushakemukset sekä muut viralliset asiakirjat laati kyläkehittäjä, ohjausryhmä käsitteli ne kokouksissaan. Ohjausryhmä kokoontui 8 kertaa, joista kaksi oli puhelinkokouksia. Pöytäkirjoihin kirjattiin 66 pykälää Toteutuksen riskit Aktiivisen toimintakulttuurin synnyttäminen ja yhteisöjen saaminen mukaan oli tässäkin hankkeessa haasteellista. Vapaaehtoispohjalta toimivien järjestöaktiivien sitouttamisella ja tukemisella sekä luottamuksella oli ratkaiseva merkitys hankkeen onnistumisessa. Kylien välisessä ja sisäisessä sekä kylien ja kuntien välisessä yhteistyön laadussa ja tasossa oli hankkeen alussa huomattavia eroja. Myös yhdistysten toimintatapa ja toimintakulttuuri poikkesivat toisistaan, osaamisen taso ja halu kehittyä oli kirjava. Riskinä oli kylien ja yhteisöjen saaminen mukaan hankkeen toimintaan ja toisaalta se, kuinka hankkeen toiminta vastaa yhteisöjen tarpeeseen. Hankkeen erilaisissa toiminnoissa oli mukana 13 kylää tai kyläryhmää ja lisäksi 23 muuta yhteisöä. Hankeen alkaminen maaliskuussa ja lähestyvä kesä oli riskitekijä. Kyläläisten mielenkiinto keväällä ja kesällä vähenee kokouksia ja kyläsuunnittelua kohtaan. Alkavat viljely- ja pihatyöt vievät oman aikansa. Omarahoitusosuuden kerääminen osoittautui varsin haasteelliseksi. Omarahoitusosuutta kerättiin opintomatkojen ja kurssien osallistumismaksuilla. Kaikki retket ja tapahtumat eivät toteutuneet. Keskikesällä ja toisaalta vuoden lopulla ei tunnu riittävän kiinnostusta osallistua tapahtumien järjestämiseen eikä kohderyhmältä löydy aikaa opintomatkailuun. Suunniteltu päätösjulkaisu jäi kokoamatta kyläkehittäjän pitkän sairasloman takia hankkeen loppumetreillä (1,5 kk). Sairasloman jälkeen varsinaista työaikaa oli jäljellä n. 1,5 kk. Julkaisun kokoaminen tuossa ajassa oli ylivoimaista Yhteistyökumppanit Yhteistyökumppaneita oli laajalta sektorilta, kylien toiminnoissa on mukana hyvin erilaisia yhteisöjä. Kyläyhdistykset ovat oman alueensa erityisasiantuntijoita ja siksi tärkeimmät kumppanit verkostoitumisessa. Kylien kokoontumistilat ja juhlatalot laitettiin verkkoon: Juhlatalot (Virtuaalipolku.fi) Yhteistyö Lopen ja Hausjärven kuntien ja virkamiesten kanssa kyliä koskevissa asioissa oli sujuvaa. Asiantuntemusta hankeasioissa saatiin EMO ry:ltä sekä Ely-keskuksesta. Yhteistyötä oli myös LLLA ry:n (Luoteis-Lopen loma-asukkaat), maa- ja kotitalousseurojen, työväenyhdistysten, Kaartjärven suojeluyhdistyksen sekä yrittäjäyhdistysten kanssa.

12 Hämeen Kylät ry ja siellä Kyläasiamies Elina Leppänen sekä kyläkehittäjä Heli Laurikainen ovat olleet mukana mm. tapahtumien suunnittelussa. Yhteistyön tuloksena syntyi myös kartta, jolta löytää yhteisölliset tilat: Yhteisölliset tilat (Virtuaalipolku.fi) Myös tonttitarjontaan voi tutustua kartalla: Tontteja kylissä ja taajamissa (Virtuaalipolku.fi) 12 Muita yhteistyötahoja ovat olleet esim. Tammelan kylät ry, Linnaseutu ry sekä Vireä Keski-Uusimaa hanke, Lopen ja Ryttylän VPK sekä Lopen SPR ja Pilpalan Martat. Tervetulotilaisuus Lopella Maaseuturahoitus tutuksi hankkeen kanssa tiedottamisen lisäksi yhteistyötä tehtiin kurssitoiminnassa sekä hankerahoituskartan luomisessa. Maaseuturahoituksen tuloksiin voi tutustua kartalla: Maaseuturahoituksen tuloksia (Virtuaalipolku.fi) 4.4. Tulokset ja vaikutukset Uudet toimintatavat, kuten hyvinvointipäivät ja asumisen turvallisuuden lisääminen ovat eniten asumisviihtyvyyteen kylillä vaikuttaneet toimenpiteet. Yhteiset projektit, kuten TV-ohjelman teko, Hyvinvointipäivät ja turvallisuussuunnitelman tekeminen, Kotikylä lehden kokoaminen ja evakuointiharjoitus ovat nostaneet me-henkeä ja ylpeyttä omasta kotikylästä. Osaaminen on parantunut niin tiedottamisen parissa kuin yhdistyksen hallinnoinnissa ja toiminnan suunnittelussa. Hankkeen tuloksena syntyi Kotikylä lehti, Mommilanjärven Soutelusanomien kyläliite sekä Lopen Joulun kyläkirjoitukset. Opintoretket lisäsivät tietoa maaseudun elinkeinoista, hankkeista ja muiden kylien toiminnasta. Kylien uusia tapahtumia Vappubrunssi, Hyvinvointipäivät ja Kaamosvalot Kylien liiketoimintailta antoi eväitä uudenlaiseen yritystoiminnan kehittämiseen kylillä Vojakkalan ja Ryttylän kylätoimikunta rekisteröityivät, Salonkylällä perustettiin Salonkylän kyläyhdistys ry, Kurussa Kurun ja Nyryn kyläyhdistys ry. Yhteisöjen rohkaisu, tiedottaminen tukihauista, järjestöjen parissa tehty neuvonta ja hankkeen apu ideoinnissa, hankesuunnitelmien teossa tai maksatushakemusten kanssa kannusti yhteisöjä hakemaan leader-tukea. Rahoituspäätöksen saaneet yhteisöjen hankkeet - LLLA ry:n esiselvityshanke, Pernunnummen pienten järvien tila, päättynyt - Kylätoiminnan historiikki, Launosten kyläyhdistys ry, päättynyt - Vojakkalan kylätupa, Vojakkalan Valpas ry, päättynyt - Koivupirtti kuntoon, Ryttylän työväenyhdistys ry, päättynyt - Kalattoman kämppä kuntoon, Lopen Samoojat ry, päättynyt - EMO ry:n koordinaatiohanke Yhdistysten pienet investoinnit : - Turvallinen Talviuintipaikka, Räyskälä-Säätiö, päättynyt

13 13 - Liitonpalon korjaus, Pilpalan kylät ry, päättynyt - Laitesukeltajien laituri, Riihimäen Urheilusukeltajat ry, päättynyt - Mommilan seurojentalon kunnostus, Mommilan Jymy ry, käynnissä - Läyliäisten Olkkari, Läyliäisten kyläyhdistys ry, käynnissä - LLLA:n jatkohanke, Pernunnummen pienten vesistöjen kunnostussuunnitelma, käynnissä Työn alla yhteisöjen kanssa oli myös - Oitin työväentalon korjaus, Oitin työväenyhdistys ry - Piirivuoren kylien nuorisohanke, Piirivuoren kylät ry - Räyskälä-Säätiön ison saunan kunnostus - Skeittiramppi Oittiin Turvallisuusteeman toteuttamista on esitelty paikallistoimijoiden valtakunnallisessa Lokaali tapahtumassa Tammelassa, jossa kyläkehittäjän johtamassa työpajassa mietittiin ja esiteltiin keinoja asumisviihtyvyyden ja kylien turvallisuuden parantamiseksi. Kyläkehittäjä esitteli toimintamallin myös valtakunnallisessa kyläasiamiesten neuvottelu- ja koulutustilaisuudessa Helsingissä. Toimintamalli valittiin myös Hämeen Kylät ry:n kuukauden Hei, tämä toimii meillä paikallistoimintaesimerkiksi. Yhteistoimintaan oppiminen oli yksi tämän hankkeen tärkeimmistä henkisistä tuloksista. Hankkeesta saatu hyöty näkyy ehkä vasta vuosien päästä, yhteistyön siemen on kylvetty ja itää. Kyläkehittäjä on osallistunut erilaisiin tapahtumiin esittelemällä hanketta tai kyliä: tonttimarkkinoilla Lopella ja Hausjärvellä, Tavataan torilla tullaan tutuksi Lopella, Mommilanjärven soutelussa ja kylien omissa tapahtumissa Kyläkehittäjä on osallistunut esim. kylien tapahtumiin, kyläkokouksiin, muiden yhdistysten tapahtumiin, uusien asukkaiden tervetulotilaisuuksiin sekä mm. Suomen Kylätoiminta ry:n neuvottelupäiville ja maaseutuseminaareihin. Lisäksi kyläkehittäjä ja kylien edustajia on osallistunut mm. Kylien bisnekeissit tilaisuuteen Teurolla sekä Hämeen Kylien kokouksiin ja Kylä välittää hankkeen loppuseminaariin. 5. Esitykset jatkotoimenpiteiksi Hausjärvellä ja Lopella on eroa kuntien ja kylien halussa osallistua, myös toimintakulttuurit poikkeavat toisistaan. Yhteistyöhön oppiminen ja tottuminen vievät oman aikansa. Hyviä tapoja yhteistyön kehittämiseen ovat mm. tutustumisretket, kylien yhteiset projektit ja julkaisut, kyläpäälliköiden ja kuntien virka- ja luottamushenkilöiden säännölliset teemalliset tapaamiset sekä tiedottamisen laajentaminen naapurikyliin sekä oman kylän muihin toimijoihin, yrittäjät mukaan lukien. Kyliä ja yhteisöjä vaivaa välillä toimijoiden puute, yhteistyöhanketta tarvitaan jatkossakin säästämään kyläaktiivien voimavaroja. Perinteinen yhdistystoiminta on kriisissä, uudenlaista toimintakulttuuria kannattaa edelleen jatkaa. Esimekiksi facebook ryhmien avulla on tavoitettu ja saatu mukaan toimintaan tai tempauksiin etenkin nuoria naisia. Viestintäkoulutusta tarvittaisiin lisää.

14 Hanke esittää Hämeen Kylät ry:lle aloitteen laatimista SYTY:lle (Suomen Kylätoiminta ry). Aloite koskee kyselyn laatimista maan kaikille kyläyhdistyksille yhdistystoiminnan byrokratiasta. Kyselyn tavoitteena on tehdä aloite byrokratian keventämisestä. Kylien Hyvinvointi- ja turvallisuussuunnitelmien laatiminen vaatisi tukea ja ohjausta. Hämeen Kylät ry ja siellä kyläasiamies voisi olla mahdollinen ohjaaja, paikallistuntemus tulee kylältä, mutta lisäksi tarvittaisiin tietoa ja apua kunnasta. Lopella ja Hausjärvellä on kunnissa myötämielinen asenne turvallisuuden ja hyvinvoinnin kehittämiseen kylissä. Hyvin alkanutta yhteistyötä kannattaa jatkaa ja etsiä yhdessä virkamiesten kanssa niitä kohtia, joissa kylän omat toimenpiteet tukevat häiriötilanteissa toimimista. Kyläfoorumien perustaminen ei hankkeen aikana onnistunut. Käytännössä kunnan ja kylien yhteistyöfoorumin aikaansaamiseksi käytiin neuvotteluja. Kylät katsoivat neuvotteluyhteyksien toimivan suoraan luottamus- ja virkamiesten kanssa. Mahdollinen edessä oleva kuntaremontti vaikutti siihen, että etenkään virkamiehillä ei aika riittänyt toimintamallin hiomiseen. Kuntarakenne ja soteselvityksen keskeneräisyys oli iso este kylien yhteistyöryhmän synnyttämiselle. Kun selvitykset valmistuvat ja päätökset on tehty, kyläneuvoston syntyminen tapahtuu kylien aloitteesta tilanteen mukaan. Apua mallin löytymiseen voisi saada Hämeen Kylät ry:stä. Hyvä alku on ollut kyläturvallisuusyhteistyö ja kylien oleminen mukana tonttimarkkinoilla sekä tervetulotilaisuuksissa. Kotikylä lehtiin ei ollut helppoa saada kirjoituksia, ongelma saattoi johtua ajankohdasta (huhtikuu ja lokakuu). Vaikeutena koettiin myös kirjoittaminen ja se ettei tuntunut olevan mitään kirjoitettavaa. Kotikylä -lehti kuitenkin koettiin hyväksi keinoksi jakaa kokemuksia ja osaamista sekä ideoita ja tapahtumia. Lehden toteuttamiseen toivottiin kylien taholta ammatti toimittajaa. Toimittajan käyttö, taitto ja painatuskulut ovat kustannuksia, joiden kattaminen on haasteellista. Ostopalvelu ja mainosten myynti voisi onnistua, jos löytyy innokkaita henkilöitä markkinoimaan mainostilaa. Helpointa lienee hankkia mainokset kylittäin. Hanke hankki kolme sivua Mommilanjärven Soutelusanomista, jossa aukeaman verran kerrottiin yhteisöjen toiminnasta ja yksi sivu varattiin tapahtumakalenterille. Jotta kylätapahtumat ja käyntikohteet jatkossakin olisivat mukana, pitää kylien itsensä aktivoitua ja olla yhteydessä Mommilanjärven Soutelu ry:hyn. Lehden levikki oli kpl. Lopella miltei kaikki kylät saatiin mukaan kertomaan omasta kylästään Lopen Joulun 50- vuotisjuhlanumeroon. Kyläkirjoituksia on suhteellisen helppo saada paikallisiin julkaisuihin. Tässäkin asiassa näkyvyys riippuu jatkossa kylien aktiivisuudesta. Viestintäkoulutus yhteisöjen tiedottajille tukisi kyläkirjoituksien syntymistä. 6. Ohjausryhmän arvio KyKyä hanke on toteuttu hyvin ja joustavasti. Hankesuunnitelmaa on muutettu yhteisöjen tarpeiden mukaan. Toiminta on ollut todella aktiivista ja suuntautunut oikein. Hanke oli tehty kylillä ja toiminta tapahtui kylillä. Ongelmiakin hankkeen aikana esiintyi, ne saatiin kuitenkin ratkaistua. Aloitteen toimintaan, ideointiin, markkinointiin, yhteistyöhön, hankkeeseen jne. pitää lähteä kylästä. Sekä Lopella että Hausjärvellä on kyliä ja yhteisöjä, jotka tarttuivat hankkeen tarjoamaan tukeen ja aktivoituivat toiminnan kehittämisessä tai uudistamisessa. Siitä on osoituksena uudet tapahtumat (Kaamosvalot, Hyvinvointipäivät, Vappubrunssi jne.). Kehittämiseen haettiin ja saatiin tukea 11 hankkeeseen, joista kolme oli yleishyödyllisiä kehittämishankkeita ja loput investointihankkeita. Yhteisöt ovat rohkaistuneet hankehakuun eikä hankkeiden hallintaa koeta enää ylivoimaisen hankalaksi. Tästä on hyvä jatkaa, hankkeita voi hakea rahoituskaudella ja muitakin kanavia rahoitukseen on olemassa. 14

15 Kylien ja kuntien yhteistyö arjen turvallisuuden lisäämisestä häiriötilanteissa on merkittävä avaus laajapohjaisen yhteistyön synnyttämiseen järjestöjen, kylien ja kunnan välillä. Neljä uutta rekisteröitynyttä kyläyhdistystä ovat myös varteenotettava saavutus ajatellen kylien kehittämistä erilaisten tukien avulla. Vain rekisteröity yhdistys voi hakea tukea, niillä on näin ollen yksi tukijalka lisää toiminnan eteenpäinviemisessä. 7. Palaute Kyläkehittäjä laati sähköisen kysely- ja palautelomakkeen, joka jaettiin sähköpostilistan, facebookin ja kotisivujen kautta. Kyselyyn vastattiin nimettömänä. Kyselylomakkeella vastattiin mm. viihtymiseen, osallistumishalukkuuteen kylätoiminnassa ja hankkeesta saatuja hyötyjä koskeviin kysymyksiin. Vapaissa kentissä sai esittää parannusehdotuksia esimerkiksi viihtyvyyden tai viestinnän parantamiseksi sekä antaa palautetta hankkeen toiminnasta. Kyselyn vastaukset ovat raportin liitteenä. Palautteeseen vastasi 49 henkilöä. 15 Poimintoja: Hankkeen toiminta on osin sellaista, että tulokset näkyvät ehkä vuoden, kahden päästä. Nyt ei enää jaksettu hakea hanketta, hankeväsymys iski ja huilaamme Saimme erityisen paljon apua juuri oman hankkeemme kanssa niin ideoinnissa, hankkeistamisessa ja maksatusten kanssa. Myös uudenlaisen toiminnan ja ideoiden toteuttamisessa Annelin kannustus ja tuki oli olleellisen tärkeää Kykyä on ollut hyvä monella tavalla. Olen seurannut toisten kylien hankkeita ja he ovat saaneet paljon apua. Tapahtumien esilläolo on parantunut. Retket ovat olleet antoisia sekä retkianniltaan että yhdessäolon ja verkostoitumisen kannalta Huolestuttaa, miten nyt kehitämme toimintaamme, kun jäämme yksin. Kylien kehittäminen nykytilanteessa on todella tärkeää Vain yhdessä vastauksessa todettiin hankkeen olleen täysin turha. 8. Allekirjoitukset ja päiväys Oitissa Päivi Terävä Kunnanjohtaja Aleksi Heikkilä Hallintojohtaja