5/12/2012. Tarkastusvaliokunnan julkaisu: Rakennusten kosteus- ja homeongelmat

Transkriptio

1 LAUSUNTO 1 (5) Eduskunta Tarkastusvaliokunta Lausuntopyyntö Tarkastusvaliokunnan julkaisu: Rakennusten kosteus- ja homeongelmat Lausunnon antajasta Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry edustaa kiinteistöjen ja infrastruktuurin ammattimaisia omistaja-, rakennuttaja-, käyttäjä-, sijoittaja- ja palveluntuottajaorganisaatioita. RAKLI toimii kiinteistö- ja rakentamisalan vaikuttajana, kehittäjänä, ammattilaisten verkottajana sekä tiedon tuottajana. Yleistä Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry kiittää mahdollisuudesta tulla kuulluksi rakennusten kosteus- ja homeongelmista ja tarkastusvaliokunnan aihetta koskevasta julkaisusta. Tarkastusvaliokunnan tutkimuksesta Tarkastusvaliokunnan tilaama tutkimus rakennusten kosteus- ja homeongelmista on asiantunteva ja nostaa monipuolisesti esiin kosteusvaurioita ja niistä aiheutuvia terveysongelmia seurannaisvaikutuksineen. Kosteus- ja homeongelmien laajuudesta ei ole saatavissa luotettavia tilastoja tai seuranta-aineistoa ja tutkimuksessa esitettyihin lukuihin on suhtauduttava suuntaa antavina arvioina. Tässä yhteydessä on myös muistettava, että valtaosa kiinteistökannasta on rakenteiltaan ja sisäilmaltaan terveellisiä. Rakennuksissa ilmenevät kosteus- ja homevauriot aiheuttavat vakavia terveysongelmia ja niiden estämiseksi on kehitettävä osaamista ja menettelyjä rakentamisesta ja rakenteista johtuvien virheiden välttämiseksi sekä panostettava kiinteistöjen ammattitaitoiseen korjaamiseen, hoitoon ja ylläpitoon.

2 LAUSUNTO 2 (5) Ongelmat ovat sidoksissa rakennusten ikään sekä käytettyihin rakenneratkaisuihin ja suurelta osin rakentajien, suunnittelijoiden, kiinteistön omistajien ja rakennuttajien sekä kiinteistön hoidosta ja ylläpidosta vastaavien tahojen toiminnan vastuullisuuteen ja ammattitaitoon sekä käytettävissä oleviin taloudellisiin resursseihin. Ongelmien laajuus ja tarvittavat toimenpiteet vaihtelevat pientalojen, asunto-osakeyhtiöiden, kuntien ja kaupunkien sekä muiden ammattimaisten kiinteistönomistajien ja rakennuttajien kesken. Tilastointi ja seurantatiedon keräys on puutteellista ja sisäilmaongelmien syy-yhteys rakennusvirheisiin tai laiminlyötyyn kunnossapitoon jää todentamatta. Eri aikakausien rakentamistapoihin liittyvistä yleisimmistä rakennusvirheistä ja riskialttiista rakenteista on olemassa paljon tietoa. Vaurioiden aiheuttamien haitallisten emissioiden terveysvaikutuksista ei kuitenkaan ole riittävästi tietoa ja sisäilma- ja kuntotutkimuksissa tarvittavien näytteiden tulkinta on ongelmallista. Terveysoireiden syy-yhteyden paikantaminen työtiloihin tai kotiin on myös vaikeaa. Tutkimuksessa esitettyjen kosteusvaurioiden lisäksi sisäilmaongelmien syinä ovat myös emissiot kalusteista, tekstiileistä sekä siivousaineista. Uudisrakentamista sääteleviin normeihin liittyvät uudet riskirakenteet ja niiden rakennusfysikaalinen toimivuus on tutkimuksessa sivuutettu. Uusiin energiatehokkaisiin rakenneratkaisuihin liittyviä ongelmia on selvitetty mm. TTY:n tutkimuksissa osana Frame-hanketta. Tutkimuksen havaintojen perusteella on syytä tarkastella kriittisesti, miten energiatehokkaiden rakennusten ratkaisuihin liittyviä riskejä voidaan välttää ja tarpeen mukaan muuttaa voimassaolevia määräyksiä. Uusia riskirakenteita on tunnistettu myös uusissa materiaaliyhdistelmissä sekä jo käytössä olleiden tuotteiden koostumuksen muuttuessa (esimerkiksi emissiot vesiohenteisista päällysteliimoista kosteusrasituksessa lattiamattojen alla). Näiden osalta tulisi kattavasti kerätä tietoa ja välittää sitä kosteus- ja hometalkootviestintäkanavien kautta.

3 LAUSUNTO 3 (5) Näkökulmia tutkimuksen johtopäätöksiin ja kehitysehdotuksiin Nykyinen rakentamista ohjaava julkishallinnon rakenne on riittävä eikä uuden rakennusviraston tai muiden uusien organisaatioiden perustaminen ratkaise esitettyjä ongelmia vaan saattaisi jopa lisätä niitä. On tarpeen tuoda yleisesti esiin, ettei päävastuu rakentamisen laadusta tai kosteudenhallinnasta ole eikä tule jatkossakaan olla julkisella hallinnolla. Julkisessa ohjauksessa on kuitenkin runsaasti kehittämispotentiaalia. Hyvä esimerkki onnistuneesta rakennusvalvonnan roolista on ns. Oulun malli. Lakien ja muiden ohjaavien säännösten arviointi ja kehittäminen on perusteltua. Lisäksi on täsmennettävä rakennusvalvonnan ja aluehallintoviraston roolit ja tehtävät sekä turvattava toiminnan edellyttämät resurssit. Rakennusvalvonnan kehittämisestä ja organisoinnista on tehty selvityksiä ja toimenpidesuosituksia, mutta niitä ei ole toteutettu. Aluehallintovirastoon on tarpeen perustaa asiantuntijatehtäviä, jotka avustavat ja neuvovat terveyshaittoja aiheuttavien kosteusvaurioiden selvittelyä ja korjaamista yhdessä terveys- ja rakennusvalvontaviranomaisten sekä kiinteistönomistajien kanssa. Vaurioiden ennaltaehkäisemiseksi tulee rakennushankkeen osapuolien säädöksin ja sopimuksin määriteltyjä vastuita täsmentää ja osoittaa nykyisellään säädöksissä rakennushankkeeseen ryhtyvälle (rakennuttajalle) määriteltyä vastuuta myös suunnittelijoille sekä toteuttajille. Kosteuden ja puhtauden hallinnasta vastaavan työnjohtajan tehtävä tulee olla osa työmaasta vastaava työnjohtajan (vastaava mestari) tehtäviä, ei erillinen uusi tehtävä. Rakenteisiin ja työmenetelmiin liittyvät keskeiset riskit tulee hankekohtaisesti tunnistaa ja vastuuttaa työnjohdolle niitä koskevat työtapa-, suojaus- ja valvontamenettelyt sekä todennettavat tarkastukset ja mittaukset. Välttämättömien korjausten rahoittaminen lakisääteisellä säästämisellä ei ole käytännössä toimiva ratkaisu. Erimuotoisilla omistajilla on erilaiset haasteet tarvittavien korjausten sekä kiinteistöjen hoito- ja kunnossapitokustannusten

4 LAUSUNTO 4 (5) rahoittamiseksi. Kustannusrakenteessa korjausten rahoittaminen heijastuu suoraan kohteen vuokra- tai vastiketasoon. Ennaltaehkäisevää toimintaa tulisi kannustaa ja valtion ja kuntien tukimuotoja uudistaa tältä pohjalta. Tuettaviin korjaushankkeisiin tulee tuen ehtona kytkeä ammattitaitoinen rakennuttaja, suunnittelija ja toteuttaja. Julkista tukea tulisi suunnata myös tutkimukseen ja kehittämiseen sekä koordinoituun koerakentamiseen, esimerkkiratkaisuihin ja tietopalveluihin. Kuntien ja kaupunkien kiinteistöjen hoito- ja kunnossapitoon tulee kehittää malli, jossa kiinteistöstrategian pohjalta voidaan turvata tarvittava rahoitus. Talotekniikkajärjestelmien määräaikaistarkastuksia säädöksissä asetetuin määrävälein emme pidä erillisenä toimenpiteenä järkevinä. Talotekniikan toimivuus ja oikeat säädöt ovat sisäilman laadun ja energiankulutuksen kannalta keskeisiä toimenpiteitä. Ilmanvaihtojärjestelmien puhdistus tarpeen mukaan tulee olla osa kiinteistön hoito- ja kunnossapito-ohjelmaa, jonka laatiminen tulisi olla säädöspohjaista. Rakennushankkeiden ja kunnossapidon käytännön johtamiseen sekä osapuolten toimintaan kaivataan merkittäviä muutoksia. Tämä edellyttää alalta organisoitua muutoksen johtamista. RAKLI on käynnistänyt muutoksen aikaansaamiseksi kuivat rakennukset ja rakenteet riihi- ja klinikkaprosessin. Klinikat toteutetaan tiiviissä yhteistyössä kosteus- ja hometalkoot-hankkeen kanssa. Rakennus- ja kiinteistöalalla toimivien henkilöiden täydennys- ja pätevöitymiskoulutus on tärkeä ja kustannustehokas tapa vähentää kosteusvaurioista johtuvia ongelmia. Rakennusalan työntekijöiden ammattikoulutus ja ammattitaito tulisi olla mahdollista ottaa huomioon julkisia hankintoja kilpailutettaessa huomattavasti nykyistä laajemmin. Kiinteistö- ja rakentamisalan koulutusmäärät eri oppiasteilla eivät vastaa alan ja yritysten tarpeita. Esimerkiksi hyvätasoista rakennusalan AMK-koulutusta ollaan ajamassa alas määrärahojen kohdentamattomalla supistamisella. Ammattitaitoisen työvoiman tarve ei vähene kiinteistö-

5 LAUSUNTO 5 (5) kannan korjausvelan kasvaessa ja uusien ammattitaitoa vaativien tehtävien lisääntyessä. Kosteus- ja hometalkoiden organisoimat toimintamallit ja eri työryhmissä koottu tieto ja asiantuntemus ovat tuoneet merkittävää apua kosteusvaurioista aiheutuvien ongelmien käsittelyyn sekä oikeiden tunnistus- ja korjausmenetelmien valintaan. Tätä työtä tulisi jatkaa laajemmin resurssoituna ohjelmana, jossa rakennus- ja kiinteistöalalle kehitettäisiin kustannustehokkaita toimenpiteitä ratkaisuiksi tarkastusvaliokunnan tilaamassa tutkimuksessa esiin nostettuihin ongelmiin. Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry Helena Kinnunen toimitusjohtaja Ilpo Peltonen tekninen johtaja