PAIKALLISEN KEHITTÄMISEN JA LÄHIDEMOKRATIAN HANKERAPORTTI Diakonia-ammattikorkeakoulu Kaija Tuuri

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PAIKALLISEN KEHITTÄMISEN JA LÄHIDEMOKRATIAN HANKERAPORTTI. 22.09.2014 Diakonia-ammattikorkeakoulu Kaija Tuuri"

Transkriptio

1 PAIKALLISEN KEHITTÄMISEN JA LÄHIDEMOKRATIAN HANKERAPORTTI Diakonia-ammattikorkeakoulu Kaija Tuuri

2 Sisällysluettelo Esipuhe Johdanto Toimeksianto ja rajaus Selvitystyön raportin sisältö Selvitystyön toteutus ja aineistot Selvitystyön prosessi Selvitystyön aineistot Mitä on lähidemokratia Asukkaiden käsitykset lähidemokratiasta Mitä asukkailta kysyttiin Osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien tunteminen Kokemukset osallisuudesta ja vaikuttamisesta Palveluihin vaikuttaminen Kunnan kehittämiseen ja toimintaan osallistuminen Päättäjien ja viranhaltijoiden käsitykset lähidemokratiasta Osallistuva Espoo -malli Kansalaisraati deliberatiivisen demokratian välineenä Tulokset ja johtopäätökset Johtopäätökset ja arviointi asukaskyselyn ja asukasiltojen annissa Johtopäätökset ja arviointi hallintojohtajien haastatteluja päättäjäkysely-aineistoista Johtopäätöksiä aluehallintomalleista Liitteet Webropol-kysely asukkaille (suomenkielinen) Webropol-kysely asukkaille (ruotsinkielinen) Hallintojohtajien haastattelun teemat Webropol kysely päättäjille Asukasillan ryhmätyöskentelyn ohje Nuorten osallistuminen ja vaikuttaminen, opiskelijoiden hankeraportti Paikallinen kehittäminen ja lähidemokratia -projektin ohjausryhmän jäsenet ja varajäsenet Lähidemokratia-hankkeen loppuseminaarin ohjelma Lähteet Mitä päättäjiltä ja viranhaltijoilta kysyttiin ja miksi? Kuntalaisten osallistumismahdollisuudet hallintojohtajien ja päättäjien näkökulmasta Kunnan päätöksenteko ja kolmas sektori Lähidemokratian haasteet tulevaisuuden kunnassa Olemassa olevat hyvät käytännöt lähidemokratia- ja päätöksentekomalleista Vantaan aluetoimikuntamalli Rovaniemen aluelautakuntamalli Jyväskylän kaupungin lähidemokratiamalli

3 Esipuhe 1 Johdanto Hyvinkään, Järvenpään, Keravan, Kirkkonummen, Mäntsälän, Nurmijärven, Pornaisten, Sipoon, Tuusulan ja Vihdin johtavat luottamushenkilöt päättivät joulukuussa 2013, että paikallinen kehittäminen ja lähidemokratia on yksi KUUMA-kuntien yhteistyön kärkiteemoista vuonna Teema on ajankohtainen uuden kuntalain, alkaneen EU:n rakennerahastokauden sekä meneillään olevien kuntaliitosselvitysten ja sote- ja metropolihallintouudistusten vuoksi. Kuntalaisen vaikuttamisen ja osallistumisen mahdollisuuksien pelättiin jäävän liian etäisiksi asioissa, jotka vaikuttavat meidän kaikkien arkeen. KUUMA-seutu liikelaitos haki ja sai teeman kehittämiseen Euroopan Sosiaalirahaston hankerahoitusta Uudenmaan ELY-keskuksen kautta. Yhteistyökumppaniksi luontevasti valittiin seudulla toimiva Diakonia-ammattikorkeakoulu sekä lehtori Kaija Tuuri, joka on lähidemokratian sekä lähiö- ja yhteisökehittämisen valtakunnallisia edelläkävijöitä. Hankkeen ohjausryhmään saatiin edustus alueen järjestöistä, seurakunnista, nuorisovaltuustoista sekä kunnista. Paikallinen kehittäminen ja lähidemokratia -hankkeessa (Lähidemokratia-hankkeessa) selvitettiin kevään 2014 aikana 1. KUUMA-kuntien paikallisen kehittämisen nykyiset toimintamuodot eli tavat, joita kunnat nyt tarjoavat kuntalaisten osallistumiseen ja palveluihin vaikuttamiseen 2. kuntalaisten keskeisimmät osallistumis- ja vaikuttamistarpeet ja -tavat eli asiat, joihin kuntalaiset eniten haluavat vaikuttaa ja miten he haluavat vaikuttaa sekä 3. valtakunnallisesti parhaat ja toimiviksi osoittautuneet osallisuuden, vaikuttamisen ja lähidemokratian käytännöt, joita on luotu uusissa kuntaliitoksissa ja jotka parhaiten olisivat sovellettavissa uuteen mahdollisesti syntyvään Keski-Uudenmaan kaupunkiin. Lähidemokratia-hanke oli luonteeltaan selvityshanke ja kädessäsi on selvityksen tuloksena syntynyt loppuraportti. Hankkeessa syntynyttä tietoa on jo hyödynnetty Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityksessä aitoon kunnanosahallintoon perustuvan lähidemokratiamallin valmisteluun. Lisäksi tietoa voidaan hyödyntää kunnissa kuntalaisen äänen vahvistamiseen sekä ns. EKKV-selvityksessä, johon KUUMA-kunnista osallistuvat Vihti ja Kirkkonummi. Selvitys on tehty erinomaisesti. Suuri kiitos Kaija Tuurille kollegoineen Diakoniaammattikorkeakoulussa sekä hankkeen ohjausryhmän jäsenille arvokkaasta ajastanne ja hankkeen ohjaamisesta. Mäntsälässä Johanna Viita projektipäällikkö Lähidemokratia-hanke Paikallisen kehittämisen ja lähidemokratian hanke toteutettiin tilanteessa, jolloin kuntakentässä on meneillään useita suuria rakenteellisia ja kauaskantoisia hallinnollisia muutosprosesseja (kuntaliitoselvitykset, sote-uudistus, pääkaupunkiseutua ja kehyskuntia koskeva metropolihallinto). KUUMA-seutu liikelaitos 1 on käynnistänyt ( ) Paikallisen kehittämisen ja lähidemokratian hankkeen, jossa tehtävää selvitystyötä hyödynnetään Keski- Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityksessä. Tehdyn selvitystyön aineistoja hyödynnetään lisäksi kaikissa KUUMA- seutu liikelaitoksen kunnissa. 1.1 Toimeksianto ja rajaus Tämän selvitystyön tarkoituksena on tuottaa ensisijassa tietoa kansalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksista ja niiden kehittämisestä KUUMA- seutu liikelaitoksen 1 kuntien yhdistymisselvitysprosessien käyttöön. Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityksessä on päätetty, että työryhmistä demokratia-ryhmä paneutuu myös lähidemokratiaan laatiessaan kuntaliitosselvityksen päätöksenteon ja kunnanosahallinnon mallin. Lähidemokratiaprojektin asukas- ja päättäjäkyselyjen sekä johtavien viranhaltijoitten haastatteluaineistoa on hyödynnetty jo selvitysprosessin aikana työryhmissä ja Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityksen poliittisen ohjausryhmän seminaarissa , jonka teemana oli lähidemokratia ja päätöksenteko uudessa kunnassa. Selvitystyön tavoitteena on vastata kolmeen projektille asetettuun keskeiseen tehtävään. 1. Projektissa selvitetään kuntalaisten osallistumisen ja vaikuttamisen nykytila asukas- ja päättäjäkyselyn sekä johtavien viranhaltijoiden haastatteluaineistojen avulla. 2. Selvitetään osallistumisen ja vaikuttamisen kehittämistarpeet ja keinot edellä mainittuja aineistoja sekä asukasiltojen ryhmätyöskentelystä kertynyttä aineistoa hyödyntäen. 3. Kerätään tietoa ja kokemuksia valtakunnallisesti parhaista osallisuuden, paikallisen kehittämisen ja lähidemokratian toimintatavoista. Hankkeessa Diakonia-ammattikorkeakoulu on ollut kumppanina ja osatoteuttajana ajalla Hankkeen projektipäällikkönä toimii yhdistymisselvityksen projektijohtaja Johanna Viita. Selvityshenkilönä ja Diakonia-ammattikorkeakoulun vastaavana hanketyöntekijänä on toiminut lehtori Kaija Tuuri ja erityisasiantuntijoina HL Kirsi Sukula-Ruusunen sekä VTT Susanna Hyväri. Webropol-asiantuntijana ja pääkäyttäjänä on toiminut Ritva Piisi. Tämän raportin luvut kaksi ja neljä on työstänyt Kirsi Sukula-Ruusunen. Kaija Tuuri muun osan raportista. Tämä hanke on saanut rahoitusta Euroopan sosiaalirahastosta, Manner-Suomen ESR -ohjelmasta. Ohjelmalla pyritään edistämään rakennemuutosta, työllistymistä ja syrjäytymisen ehkäisyä. Vasemmalta oikealle: Opiskelijat Aino Tuovila ja Joni Tuominen, projektipäällikkö Johanna Viita sekä asiantuntija Ritva Piisi ja selvityshenkilö Kaija Tuuri Diakista. Kirjoittaja on samanaikaisesti johtanut Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvitystä ja on virkavapaalla KUUMA-seutu liikelaitoksen yhteistyöjohtajan tehtävästä. 1 KUUMA- seutu- liikelaitos määrittelee toimintaideansa kotisivuillaan seuraavasti. Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo, Tuusula ja Vihti vahvistavat alueensa vetovoimaa ja kilpailukykyä yhteisin kehittämistoimin sekä edunvalvonnan keinoin. KUUMA- kunnat ovat olennainen osa Helsingin seutua ja niiden yhteenlaskettu väestö on asukasta. 4 5

4 2 Selvitystyön toteutus ja aineistot Selvitystyön raportin sisältö Raportin toisessa luvussa esitellään selvitystyön toteutus ja aineistot. Luvussa kolme määritellään lähidemokratian käsite. Luvussa neljä esitellään lähidemokratian nykytila KUUMA-seutu liikelaitoksen kunnissa asukaskyselyjen ja asukasiltojen aineistojen valossa. Hankkeessa on selvitetty Webropol- kyselyllä kohdealueen kuntien asukkaiden käsityksiä ja kokemuksia tämänhetkisestä osallisuuden, paikallisen kehittämisen ja lähidemokratian tilasta. Lisäksi kyselystä saatiin näkökulma tulevaan eli kuntalaisten odotuksia ja toiveita osallisuus- ja vaikuttamismahdollisuuksien kehittämisestä. Hankkeeseen osallistunut Diakonia-ammattikorkeakoulusta neljän opiskelijan tiimi teki oman selvityksensä nuorten osallistumisesta ja osallistumisen ja vaikuttamisen kehittämishaasteista kunnissa (Liite 6). Nuorisonäkökulma, joka usein kuntien kehittämistoiminnassa unohdetaan, on saanut jo selvitystyön meneillään ollessa suurta kiinnostusta ja arvostusta osakseen niin lehdistön (Keski-Uusimaa-lehti) kuin päättäjien ja ohjausryhmän suunnalla. Luvussa viisi käsitellään johtavien päättäjien ja viranhaltijoiden (hallintojohtajien tai vastaavien) käsityksiä kuntalaisten osallisuus- ja vaikuttamismahdollisuuksista ja heidän omia käsityksiään tulevaisuuden lähidemokratian kehittämishaasteista. Kolmanteen tehtäväalueeseen kuului kerätä tietoa ja kokemuksia valtakunnallisesti parhaista osallisuuden, paikallisen kehittämisen, päätöksenteon ja lähidemokratian toimintatavoista. Näitä käsitellään luvussa kuusi. Mukaan valittiin sellaisia kuntia, joiden käytännöt ovat osoittautuneet toimiviksi toteutetuissa kuntien yhdistymisissä tai kuntia, jotka kokonsa puolesta ovat rinnastettavissa selvitystyön kohteena olevaan Keski-Uudenmaan kaupunkiin. Muiden kaupunkien päätöksentekomallien ja lähidemokratian selvittämiseksi on tehty tutustumismatkoja eri kohteisiin, luettu selvityksiä, tutkimuksia ja hyödynnetty kuntien verkkosivujen materiaalia sekä haastateltu avainihmisiä puhelimitse. Tässä raportissa esitellään Rovaniemen, Jyväskylän, Vantaan ja Espoon päätöksenteko- ja lähidemokratiamalleja. Lisäksi kuvataan uusia hyväksi koettuja käyttäjädemokratian malleja mm. asiakasraatia Jyväskylästä. Kansalaisraatia ja sen mahdollisuuksia käsitellään luvussa 6.5. Raportin luvussa seitsemän tehdään johtopäätökset kootun aineiston ja tulosten pohjalta sekä pannaan eri aineistot keskustelemaan keskenään yrittäen luoda kokonaiskuva tehtäväksi annon näkökulmasta. Tässä luvussa kuvataan, miten ja milloin selvityksen aineisto kerättiin sekä millainen aineisto saatiin. 2.1 Selvitystyön prosessi KUUMA -kuntien asukkaille selvitys toteutettiin sähköisellä Webropol- kyselyllä. Kysely toteutettiin KUUMA-seutu liikelaitoksen verkkosivuilla, joista rakennettiin linkki kaikkien selvitystyöhön osallistuvien kuntien verkkosivuille. Kyselyä tehtiin neljänä erillisenä toteutuksena, kaksi eri alueja kaksi eri kieliversiota. Sipoo, Kerava, Tuusula, Nurmijärvi, Järvenpää, Hyvinkää, Mäntsälä ja Pornainen muodostivat Keski-Uudenmaan alueen jonka suomen- ja ruotsinkielisille asukkaille kyselyt tehtiin erillisinä. Vihdin ja Kirkkonummen seudun suomen- ja ruotsinkielisille asukkaille oli myös omat erilliset kyselynsä. Alueellisiin erillisiin kyselyihin päädyttiin siksi, että KUUMAkunnista Vihti ja Kirkkonummi ovat osallisina muissa selvitystöissä ja ne voisivat käyttää syntynyttä materiaalia mahdollisesti myös omissa kuntaliitosten selvitystöissään. Toisaalta tätä jakoa suosi myös kahdeksan kunnan verkostokaupungin selvitystyö. Lisäksi molemmilla alueilla oli kaksikielisiä kuntia joten kyselyn tekeminen kahdella kielellä oli tarpeen (Liitteet 1 ja 2). Kyselyt olivat vastattavissa internetissä. Suomenkielinen kysely oli avoinna ja ruotsinkielinen Vastaamiseen kuntien asukkaita kannustettiin kuntien omilla verkkosivuilla, paikallislehdissä, demokratiahankkeen toimesta järjestetyissä asukasilloissa, erilaisissa tapahtumissa sekä kuntien oppilaitosten Wilma-järjestelmien kautta. Kyselyn vauhdittamiseksi opiskelijatiimi teki lyhyen videon, joka oli KUUMA-seutu liikelaitos yhdistymisselvityksen verkkosivuilla. Tietoa asukkaiden osallisuustarpeista ja kokemuksista kerättiin Paikallisen kehittämisen ja lähidemokratia-hankkeen asukasilloista, joita järjestettiin viidessä eri kunnassa: Tuusulassa , Mäntsälässä , Hyvinkäällä , Vihdissä Liitteissä on asukasiltojen työskentelymalli (Liite 5) Kirkkonummen asukasilta pidettiin vasta Näissä asukastilaisuuksissa projekti järjesti ryhmätyöskentelyä tulevaisuuden muistelutekniikkaa hyödyntäen (lukuun ottamatta Kirkkonummen asukasiltaa). Näin kertyi asukkaiden ajatuksia ja kokemuksia nykyisestä mahdollisuudestaan saada palveluja, osallistua ja ajatuksia tulevaisuuden kunnasta ja kuntalaisen palvelutarpeista. Tätä dokumentoitua aineistoa hyödynnetään asukaskyselyä täydentävänä. Kaikki asukasillat videoitiin ja ryhmätyöskentelyn aineistot sekä videoinnit ovat olleet avoimesti kuntalaisten nähtävissä Keski-Uudenmaan yhdistymisselvityksen kotisivuilla. Kolmannen sektorin ja kunnan suhteet ovat mahdollisen kuntaliitoksen (-liitosten) vuoksi uusien haasteiden edessä Keski-Uudenmaan yhdistysverkosto ja Lähidemokratiahanke 3 järjestivät Kolmas sektori ja kunnat- illan. Illan aikana käytiin dialogia järjestöjen tämän hetkisistä haasteista: verkostoitumisesta, suhteesta kuntaan, nuorten saamisesta mukaan järjestötoimintaan ja sen ehdoista sekä järjestöjen talouden haasteista. Opiskelijat olivat lisäksi mukana Järvenpään Omaishoitomessuilla ja Keski-Uudenmaan alueen Vammaismessuilla Tuusulassa He markkinoivat siellä asukaskyselyä ja keräsivät haastatellen aineistoa ajatuksena, että tavoitetaan ikäihmisiä ja toimintarajoitteisia myös vastaamaan ja viestimään muillekin kyselystä. Asukasilta Hyvinkäällä HL Kirsi Sukula-Ruusunen, Diak 3 Lähidemokratiahanke-nimitystä käytetään virallisen Paikallinen kehittäminen ja lähidemokratiahanke sijasta jatkossa. 6 7

5 Poliittiselle johdolle tehtiin sähköinen Webropol- kysely, joka oli suunnattu kuntien valtuustojen ja hallitusten puheenjohtajistoille. Kuntien virkamiesjohtoa selvitystyössä edustivat hallintojohtajat, joita haastateltiin henkilökohtaisesti (Liite 3). Hallintojohtajien haastattelu toimi orientaationa ja tietolähteenä KUUMA-kuntien alueen osallisuuden ja vaikuttamisen nykytilaan. Sen antia ovat selvityksen tekijät hyödyntäneet työryhmille antamissaan välikatsauksissa, Lähidemokratiaseminaarissa Haastattelujen anti on toiminut hyvänä pohja-aineistona myös kunnanosahallinnon uusien hyvien käytäntöjen selvittelyä tehtäessä. Oli tärkeä saada pohjatieto, millaisia lähidemokratian malleja kunnissa on ennestään. Kysymystä KUUMA-kuntien tarjoamista paikallisen kehittämisen toimintamuotojen ja tapojen toteutumisesta ja kehittämisestä kunnan näkökulmasta selvitettiin kunnan johtavien viranhaltijoiden kyselyaineistolla ja poliittisen johdon edustajia haastattelemisella. Virkamiesjohdon haastattelut tehtiin teemahaastattelun menetelmällä ja tavoitteena oli tuoda virkamiesten näkökulmaa monipuolisesti ja syvällisesti. (Liite 4) Hankkeen aikana kerättiin myös olemassa olevaa tietoa valtakunnallisesti parhaista ja toimiviksi osoittautuneista osallisuuden ja paikallisen kehittämisen ja lähidemokratian käytännöistä, joita voitaisiin soveltaa KUUMA-kuntien yhdistymisselvityksissä. Tavoitteen saavuttamiseksi tutustuivat selvityshenkilö Kaija Tuuri ja projektin johtaja Johanna Viita lähemmin Rovaniemen aluelautakuntamalliin maaliskuussa He perehtyivät aluelautakuntamalliin tavaten useita kaupungin johtavia viranhaltijoita sekä asukastyön asiamies Maarit Alikoskea Rovaniemen hallintopalveluista. He osallistuivat myös Ranuantien aluelautakunnan kokoukseen sekä tapasivat aluelautakuntatoiminnan kehittämis- ja tutkimustyön edustajana Rovaniemen yliopiston edustajaa ylilehtori Vakkalaa. Jyväskylän kaupungin ratkaisuista useiden kuntaliitosten jälkeen haastatteli Kirsi Sukula-Ruusunen kaupungin selvitysmies Pirjo Tuosaa. Vantaan mallista ja muutoksista oli aiemman projektityön tuomaa kokemustietoa Kaija Tuurilla ja hän haastatteli aluetoimikuntamallin tulossa olevista muutoksista aluepalvelupäällikkö Katja Syväristä. Vaasan yliopiston Suomessa aktiivisimmin levittämään kansalaisraatimalliin tutustui Kaija Tuuri haastattelemalla professori Pirkko Vartiaista huhtikuussa (luvussa 6.4). Kaikkien tutustumisen kohteiksi valittujen kaupunkien sekä Espoon, Vantaan, Rovaniemen ja Helsingin verkkosivustot ja tutkimusraportit täydensivät tiedon hankintaa. Lisäksi hankkeen työntekijöillä oli mahdollisuus osallistua Kuntaliiton aiheeseen liittyviin seminaarein kevätkauden 2014 aikana. Kyseisissä seminaareissa sai kokonaiskuvaa kuntakentässä meneillään olevista suurista rakenteellisista muutoksista ja lähidemokratian asemasta ajankohtaisessa tilanteessa. Hallintojohtajien haastattelut käynnistivät tiedonhankinnan samanaikaisesti kun tutustuminen uusiin jo olemassa oleviin lähidemokratian toteutumismalleihin alkoi. Samalla kun sähköisessä verkossa asukkaat ja päättäjät vastailivat Webropol - kyselyhin, tehtiin nuorten haastatteluja, kerättiin tietoa asukasilloissa ja osallistuttiin kuntapäättäjien tapaamisiin joissa kerrottiin aina käsillä olevista saaduista aineistoista. Kyselyyn vastaamisen aktiivisuus osoitti, että asukkaat ovat kiinnostuneita vaikuttamaan. Hankkeen sähköiseen Webropol-kyselyyn vastasi yhteensä 1328 asukasta kymmenen kunnan alueelta. Poliittisilta päättäjiltä vastaus saatiin 38 puheenjohtajiston jäseneltä ja teemahaastattelun merkeissä tavattiin kymmenen hallintojohtajaa. Selvitystyöhön liitettiin mukaan opiskelijoiden alusta loppuun saattama osahanke, jonka he tekivät kuudennen lukukauden harjoittelunaan. Tavoitteena oli saada esiin nuorison kokemukset vaikuttamisesta ja tieto, mihin nuoret haluavat vaikuttaa. Tätä kohderyhmää ei ole erikseen kohderyhmiä määriteltäessä mainittu mutta hankkeen käytännön toteutusta suunniteltaessa todettiin, että voi olla vaikea tavoittaa nuoria sähköisen kyselyn avulla. Opiskelijat haastattelivat hankkeeseen osallistuneiden KUUMA- kuntien nuorisovaltuustojen puheenjohtajistoa, toisen asteen oppilaitosten opiskelijoita, oppilaskuntien edustajia sekä nuorisotyön johtoa ja työntekijöitä. Nuoret haastattelivat omassa osahankkeessaan nuoria, opettajia ja nuorisopalveluiden viranhaltioita (112). Tästä materiaalista heillä on oma raportti joka liitteenä tässä selvityksessä. (Liite 6). Keski-Uudenmaan kuntien nuorisoparlamentit järjestävät syksyllä ( ) yhteisen seminaarin kuntaliitokseen liittyen. 2.2 Selvitystyön aineistot Selvitystyön sähköisen kyselyn tuottama aineisto koostui asukkaiden vastauksista suomeksi ja ruotsiksi, toisen sähköisen kyselyn aineiston tuottivat poliittiset kuntapäättäjät. Parhaiten aineistoa tuottivat asukkaat vastaamalla kyselyyn. Se yllätti vastausinnollaan ja heidän tuottama materiaali on tämän selvityksen kattavin aineisto. Tätä kuntalaisnäkökulmaa tukevaa materiaalia syntyi myös asukasiltojen ryhmätöistä ja kolmannen sektorin keskustelutilaisuudesta. Jatkossa osa näistä aineistoista raportoidaan rinnan. Määrällinen aineisto aineiston kerääminen kysely Webropol-kysely poliittiset päättäjät: Keski-Uusimaa, Vihti, Kirkkonummi Webropol-kysely asukkaille sähköinen kysely- Keski-Uusimaa suomi Keski-Uusimaa ruotsi Vihti, Kirkkonummi suomi Vihti, Kirkkonummi ruotsi lomake (hyödynnetty osin Kuntaliiton Arttu-hankkeen lomaketta) sähköinen kyselylomake Taulukko 1. Webropol-kyselyn tuottama määrällinen aineisto Keski-Uusimaa Vihti, Kirkkonummi vastanneiden lukumäärä henkilöinä

6 Kunnan virallista näkökulmaa edustavaa materiaalia syntyi johtavien viranhaltijoiden teemahaastatteluista. Nämä haastattelut litteroitiin auki ja siitä saatua materiaalia käsitellään yhdessä poliittisten kuntapäättäjien kyselystä saadun aineiston rinnalla teemoittain. Laadullinen aineisto aineiston kerääminen Alue, kunta Hallintojohtajat teemahaastattelu Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo, Tuusula, Vihti 10 Asukasillat ryhmätyö Mäntsälä 27 tulevaisuuden Tuusula muistelutekniikalla Hyvinkää Kolmannen sektorin tapaaminen Valtakunnallisesti parhaat ja toimivat käytännöt Nuorten osahankkeen tuottama materiaali vuorovaikutteinen alustus tutustumiskäynnit haastatteluineen, verkkomateriaali ja yliopistojen tutkimukset nuorisovaltuustojen puheenjohtajien ja opiskelijaryhmien tapaamiset ja ryhmätyöt, tapaamiset oppilaitoksilla, nuorisotyön johtajien ja työntekijöiden haastattelut ja havainnoinnit Vihti ja Kirkkonummi Järvestöiltä Järvenpäässä Vantaan toimintamalli Rovaniemen malli Jyväskylän kaupunki Espoon malli Keski-Uudenmaan kuntien oppilaitokset ja nuorisotoimi aineistoa tuottaneiden tai vastanneiden lkm henkilöinä / Keskeiset teemat Nykyiset osallisuuden, paikallisen kehittämisen ja lähidemokratian toimintamuodot Kuntalaisten osallistumiskokemukset Kuntalaisten keskeisimmät osallisuustarpeet eli asiat joihin kuntalaiset kunnan toiminnassa haluavat vaikuttaa Kuinka kuntalaiset haluavat osallistua Taulukko 3. Aineistot teemoittain hallintojohtajien kysely poliittisille haastattelut päättäjille teema 1 vastaukset 6 avovastaukset teema 1 ja 2 vastaukset 7 ja 8 avovastaukset teema 3 vastaukset avovastaukset teema 3 vastaukset avovastaukset kysely asukkaille vastaukset 5 ja 15 avovastaukset vastaukset 6-8 avovastaukset vastaukset 9-13 avovastaukset vastaus 14 avovastaukset asukas- ja järjestöillat ryhmätöiden materiaali keskustelut ryhmätöiden materiaalit ryhmätöiden materiaalit Taulukko 2. Laadullinen aineisto Asukaskyselystä saatuja aineistoja käytetään tähän selvitykseen lähinnä asukkaiden kuvauksina siitä, kuinka he tuntevat ja kokevat osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuutensa nykytilan kuntalaisina, mihin he haluaisivat osallistua ja vaikuttaa oman kuntansa toiminnassa ja kehittämisessä, ja miten sekä millä lailla he haluavat saada tietoa asuinkuntaansa koskevista asioista. Hankkeessa harjoittelunsa suorittaneet neljä Diakonia-ammattikorkeakoulun opiskelijaa olivat mukana avustamassa myös asukasilloissa saadakseen kokonaiskuvaa hankkeesta. He olivat itse esittelemässä omaa osahankettaan (kolmesti) Lähidemokratia-hankkeen ohjausryhmälle, Keski- Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityksen demokratia-ryhmälle sekä poliittisen ohjausryhmän seminaarille. Seminaariin osallistujat koostuivat Keski-Uudenmaan kuntien poliittisesta ja virkamiesjohdosta. Lehdistö oli kiinnostunut opiskelijoiden nuorten osallistumiseen ja vaikuttamiseen kohdistuneesta osahankkeesta (Liite 6). Tästä materiaalista laajennettuna syntyy myös Diakonia-ammattikorkeakoulussa opinnäytetyö syksyllä Järjestöt ja kunta -ilta Kuva: Seppo Haavisto 10 11

7 3 Mitä on lähidemokratia 2010-luvun elinvoimainen demokratia on tekemisen demokratiaa. Se on osallistumista. Se on ideoimista ja tekemistä yhdessä hallinnon tai lähiyhteisön kanssa. Se on hallinnon läpinäkyvyyttä ja avoimuutta. Se on asioiden jakamista ja uudenlaista yhteistoimintaa. Se on perinteisen osallistumisen lisäksi tekemisen demokratiaa, jossa hyödynnetään joukkoälyä ja verkkoa. Uudessa demokratiassa hallinto-alamainen-kulttuuri muuttuu ja yhdessä luomisen kulttuuri kasvaa 4 Lähidemokratian käsite kytkeytyy vahvasti ajankohtaiseen kuntalain uudistukseen. Koska tässä selvityksessä viitataan kuntalain uudistukseen vähän väliä, esitetään tässä joitain siitä nousevia näkökulmia lähidemokratiaan. Raportissa käytetään myös kuntaliitosverkoston seminaarissa saatua aineistoa lähidemokratiaa määritellessä. Seminaarissa tutkija Ritva Pihlaja (Pihlaja ) totesi, että lähidemokratiasta puhutaan paljon, mutta mitä lähidemokratia oikeasti on? Mitkä ovat niitä asioita, jotka ovat lähidemokratiapuheen ja huolen taustalla? Kun/jos julkisen sektorin organisaatiot keskittyvät ja kasvavat, minkälaista alueellista ja paikallista toimintaa tulevaisuudessa on? Miten kansalaiset tulevaisuudessa voivat osallistua ja vaikuttaa? Pihlaja esittää lähidemokratian uuden ja vanhan paradigman seuraavasti. Vanha paradigma 5 : Demokratiassa on kysymys vallasta. Kansalaisten osallistuminen ja vaikuttaminen vain lisää kuntien tehtäviä ja hallintoa. Miksi kuntalaisia pitäisi ottaa mukaan osallistumaan ja vaikuttamaan, kun tähänkin asti on pärjätty edustuksellisen demokratian keinoin? Uusi paradigma: Kansalaisten osallistuminen ja vaikuttaminen on konkreettista toimintaa, tekemistä ja vastuunottoa hyvinvoinnin, oman elinympäristön ja koko yhteiskunnan kehittämiseksi. Kansalaiset motivoituvat aidosti mukaan omavastuisempaan toimintaan, kun heille tarjotaan uusia vaikuttavia osallistumisen ja vaikuttamisen kanavia. (Harju ja Pihlaja, ) On mielenkiintoista tässä selvitystyössä tarkkailla asukaskyselyjen ja päättäjäkyselyjen antia tämän Harjun ja Pihlajan (2013) esittämän paradigmajaottelun valossa. Edustuksellisen demokratian rooli kunnallishallinnossa on muutoksessa. Tunnettua on, että kunnallisvaaleissa äänesti viimeksi (2012) alle 60 % kansalaisista. Lähes eduskuntavaaleissa 2011 äänestänyttä jätti äänestämättä kuntavaaleissa luvun kuntaliitoskunnissa äänestysprosentti laski lähes kaksi kertaa jyrkemmin kuin kunnissa, joissa ei ole tehty liitosta uutisoi Helsingin Sanomat artikkelissaan Olli Pohjanpalon kokoamassa artikkelissa todetaan, että kunnan koon kasvaessa äänestysaktiivisuus laskee. (HS ) Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityksen yhteydessä on todettu, että luottamushenkilöiden määrä tulee mahdollisen liitoksen myötä vähenemään reilusti. Näin on käynyt ns. uusissa kuntaliitoksen läpikäyneissä kunnissa. Tämä on luonnollinen kehityssuunta myös taloudellisista syistä. Samanaikaisesti Helsingin seudulla puuhattava metropolihallinto tuo mahdollisesti toteutuessaan toki joitain uusia laajemmasta alueesta vastuuta kantavia luottamushenkilöpaikkoja. 4 Helsingin kaupunki Lisäksi lähidemokratian kehittäminen ja ns. aluefoorumien luominen toisi uuden Keski-Uudenmaan kaupungin hallintoelinten rinnalle uuden elementin. (Keski-Uudenmaan kuntaliitosselvityksen loppuraportti ). Arttu-tutkimuksen ( vastaajaa) mukaan seitsemässä kunnassa kymmenestä kuntalaiset kokevat enemmän epäluottamusta kuin luottamusta kuntansa päätöksentekoa kohtaan. (Pekola- Sjöblom, 2011). Hyvinvointi(yhteis)kunnan säilyminen yksin julkisen sektorin voimin ja toimin on huolenaihe ajassamme. Kuntien taloudellinen tilanne uusien alenevien verotulojen ja valtionosuuksien vähenemisen, rakennepaketin ja miljardisäästöjen paineessa ei kestä palvelujen tarpeiden kasvua ja kasvavia kustannuksia. Mikä on tässä tilanteessa kuntalaisten ja lähiyhteisöjen ja esimerkiksi kolmannen sektorin rooli ja vastuu? (Pihlaja, ) Tärkeäksi strategiseksi kysymykseksi tulee kunnissa nousemaan se, miten kykenemme vahvistamaan paikallista toimeliaisuutta, yrittäjyyttä ja vastuunottoa sekä kuntalaisten osallisuutta. toteaa Kaija Majoinen Kuntaliiton sivuilla kolumnissaan huhtikuussa 2014 (Majoinen 2014). Tässä raportissa kerrotaan kansalaisten ja johtavien päättäjien kannanottoja tehtyihin kyselyihin liittyen lähidemokratiaan, kuntalaisten osallisuuteen ja kunnan ja kolmannen sektorin yhteistyöhön tulevaisuudessa. Osallisuutta tarkasteltaessa on hyvä muistaa, että se voidaan nähdä hyvin subjektiivisesti ja monimuotoisesti. Sitä voi tarkastella ainakin neljästä päänäkökulmasta. Osallisuus voidaan jakaa tieto-, suunnittelu-, toiminta- ja päätösosallisuuteen sen mukaan, miten ihmisellä on edellytyksiä ja mahdollisuuksia osallistua päätöksentekoprosessiin. (Kohonen ja Tiala 2002) Tieto-osallisuuteen liittyy oikeus tiedon saamiseen ja tuottamiseen. Suunnitteluosallisuus liittyy asioiden valmisteluvaiheeseen, jossa asiakas osallistuu häntä itseään koskevan toiminnan suunnitteluun ja kertoo mielipiteistään. Toimintaosallisuus on ihmisten omaa toimintaa ja konkreettista osallistumista erilaisiin tehtäviin. Päätösosallisuus antaa asianosaiselle itselleen mahdollisuuden osallistua häntä itseään koskeviin päätöksiin. Valtiovarainministeriö selvitti alkuvuodesta 2012 kuntien suhtautumista pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen kuntauudistukseen ja yleisemmin kunnallisen toiminnan ja kuntalain uudistamistarpeeseen. Kunta-uudistuskyselyyn sisältyi myös lähidemokratian kehittämistä koskeva osio. Kuntien suhtautumisessa lähidemokratiaan ja tarkemmin kuntalain osallistumispykälien kehittämiseen on tehdyn selvityksen vastausten perusteella suuria eroja (valtiovarainministeriö 2012a.)Merkittävä osa kunnista piti nykyistä pienkuntavaltaista kuntarakennetta parhaimpana takuuna lähidemokratian vahvistamiseksi. Osa vastaajista piti nykyisen kuntalain osallistumissääntöjä riittävinä, osa taas toivoi tarkempia sääntöjä kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksista (Pihlaja & Sandberg, 2012). Uudessa kuntalakiluonnoksessa nämä muutokset ovat selvästi nähtävissä ja huomioon otettuina. Lähidemokratian ja kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien osuus lakiluonnoksessa on aiempaa kuntalain vastaavaa kohtaa huomattavasti vahvempi. Uusi kuntalaki astuu voimaan , ja kuntien on annettava siitä lausuntonsa mennessä. 5 Paradigma =oikeana pidetty, yleisesti hyväksytty ja auktoriteetin asemassa oleva teoria tai viitekehys 12 13

8 Valtiovarainministeriö asetti heinäkuussa 2012 kuntalain kokonaisuudistuksen valmistelua varten parlamentaarisen seurantaryhmän, työvaliokunnan ja valmistelujaostot. Niiden toimikausi päättyi Demokratiajaoston tehtävänä on vastata lainsäädännön valmistelusta koskien kuntalaisten osallistumista ja vaikuttamista sekä edustuksellista demokratiaa. Jaostossa on pohdittu, millä tavoin kuntalailla voitaisiin turvata kunnan asukkaille riittävät osallistumis- ja vaikuttamiskeinot, ja kuinka luodaan paremmat edellytykset asukkaiden suoralle vaikuttamiselle. Kunnanosahallinnon ja alueellisten toimielinten osalta jaostossa on käsitelty mm. seuraavia eri vaihtoehtoja, niihin liittyviä etuja ja haittoja. Edustuksellisuuden vahvistaminen, jolle on kolme keskenään vaihtoehtoista keinoa: 1. kunnan sisäiset vaalipiirit (eri malleja) 2. vaaleilla valittava kunnanosavaltuusto 3. alueelliset toimielimet, joiden jäsenet olisi pääosin valittu puolueiden edustajista Alueellisuuden vahvistaminen jolloin osa-aluehallinto rakennettaisiin alueellisten toimielinten varaan, joilla olisi selkeä oma toimintakenttä sekä resurssit tehtävien hoitamiseen. Jäsenet olisi pääosin valittu alueen, ei puolueiden edustajista. Kuntalaisten suoran vaikuttamisen vahvistaminen jolloin kaikkia vaihtoehtoja kehitettäessä ytimessä on selkeä kytkös kunnan muuhun johtamisjärjestelmään sekä valmistelu- ja päätöksentekoprosesseihin. Lopputulos ei saa olla näennäisdemokratiaa. (Kuntalain kokonaisuudistus, Kuntalaiset ovat kiinnostuneita palvelujen lisäksi omaan lähiympäristöönsä liittyvistä kysymyksistä. Asukkaiden omaehtoisen aktiivisuuden tukemisella vahvistetaan kunnan eri alueita. Alueellinen toiminta vahvistaa identiteettiä ja antaa pohjaa yhteiselle näkemykselle oman asuinalueen kehittämisestä. Myös kunnan tai kaupungin alueella toimivien alueellisten ryhmien asemaa voidaan virallistaa. Kyläyhdistykset, kaupunginosayhdistykset ja esimerkiksi alueelliset kehittämistoimikunnat vaikuttavat oman asiantuntemuksensa kautta muun muassa asuinalueiden kehittämiseen ja kaavoituskysymyksiin yhteistyössä kunnan kanssa. Useilla ryhmillä on laajaa vuorovaikutusta alueen asukkaiden kanssa. Eri paikallistoimijoiden merkitys on suuri asioiden valmisteluvaiheessa, arvioinnissa ja toimintojen kehittämisessä. Edellä kuvatussa toiminnassa toteutuu lähidemokratia ja ns. aktiivinen kansalaisuus. Lainsäädännöllä voidaan luoda osallistumisen edellytyksiä, mutta suurempi merkitys on kansalaisten ja hallinnon asenteilla sekä toimintatavoilla ja käytännöillä. Osallistumista ja vaikuttamista tukevia toimia voidaan useimmiten toteuttaa ilman lakipykäliäkin. Kuntalaisella on perinteisesti ollut kaksi osallistumiskanavaa oman kuntansa palvelujen kehittämiseen: Hän on voinut osallistua niitä koskevaan päätöksentekoon edustuksellisen demokratian kautta tai suoran demokratian kautta. Näitä täydentämään on 2000-luvulla tullut uudempi niitä innovatiivisempi tapa: Osallistua palveluiden suunnitteluun ja kehittämiseen käyttäjälähtöisen innovaatiotoiminnan ja oman tekemisen kautta. (Majoinen, Kaija, 2014) Hyvänä ja melko tuoreena pienimuotoisena esimerkkinä kansalaisten omaehtoisesta tekemisestä on esimerkiksi Helsingistä liikkeelle lähtenyt ja koko maahan levinnyt ravintolapäiväkäytäntö. Keski-Uudenmaan yhdistymisselvityksessä on päätetty ottaa kantaa myös kunnanosahallinnon malliin. Luvussa kuusi käsitellään erilaisia muiden kaupunkien hyviä käytäntöjä, joiden lähidemokratian ja päätöksentekomalleilla toivotaan olevan käyttöä yhdistymisselvityksiä tekevissä kunnissa. Raportissa esiintyy myös osallistuvan budjetoinnin käsite. Osallistuvan budjetoinnin voi katsoa liittyvän niin kolmannen sektorin ja kunnan kuin alueitten ja kunnan väliseen yhteistyöhön. Osallistuva budjetointi ei Suomessa ole saanut juurikaan suosiota, mutta ulkomailla mm. Isossa-Britanniassa ja Etelä-Amerikassa se on viime vuosina kovasti yleistynyt. Se voisi sopia rahoitusmallina kaupungin osissa esimerkiksi lähiöissä tai maalaiskylissä tehtävään asukaslähtöiseen monitoimijaiseen kehittämistyöhön, jota kuntalaiset/järjestöt toteuttaisivat osallistuvan budjetoinnin kautta virallisessa yhteistyössä kunnan kanssa. (Pihlaja & Sandberg, 2012) Pihlaja ja Sandberg (2012) toteavat alueellista demokratiaa ja lähidemokratian toimintamalleja käsittelevässä selvityksessään, että alueellisissa toimintamalleissa on Suomessa vielä paljon parantamisen varaa. Asukkaiden mahdollisuus päästä alueellisten toimielinten kautta todellisuudessa vaikuttamaan kunnan suunnitteluun ja päätöksentekoon jää usein heikoksi. Alueellisia toimielimiä ei ole kytketty riittävän selvästi kunnan johtamis- ja päätöksentekoorganisaatioon. Lisäksi niiden toimintaa tunnetaan ja hyödynnetään huonosti. Suurinta osaa Suomessa toimivista alueellisista toimielimistä voidaan luonnehtia alueiden asukkaiden ja kunnan väliseksi keskustelufoorumiksi. Vain kymmenellä prosentilla on todellista päätös- ja toimivaltaa. Käytäntöjä kehittämällä ja lainsäädäntöä täsmentämällä alueelliset toimintamallit voivat kuitenkin olla hyvä keino sekä kuntien että kansalaisten kannalta edistää kansalaisten mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa alueensa asioihin. Tämä edellyttää myös aiheeseen liittyvän osaamisen, koulutuksen ja neuvonnan parantamista he toteavat. (Pihlaja &Sandberg, 2012). Tutkijat Pihlaja ja Sandberg (2012) ehdottavat selvityksessään kolmea mallia, miten asukkaiden vaikuttaminen ja osallistuminen alueellisen toiminnan kautta tulisi kirjata uudistettavaan kuntalakiin. Nämä kolme mallia ovat: kukoistava kansalaisyhteiskunta, vahvat aluelautakunnat ja lähikunta. Keski-Uudenmaan kuntaliitosselvityksen demokratiaryhmässä kiinnostusta on koettu erityisesti kukoistava kansalaisyhteiskuntamallia kohtaan. Se lähtee siitä, että lähi- ja paikallisyhteisöjä sekä kansalaisyhteiskuntaa tulee vahvistaa, jotta kansalaisten hyvinvointi pystytään tulevaisuudessa turvaamaan. Julkisen sektorin resurssit eivät yksin tähän riitä. Yksi keino tässä on lisätä ja kehittää kunnan sekä asukkaiden ja kunnan osa-alueiden yhteistyötä. Uudessa kuntalakiluonnoksessa (edellä) lähidemokratian merkitys korostuukin Pihlajan ja Sandbergin suosittamassa hengessä (Kuntalakiluonnos 2014). Laissa velvoitetaan kunnanvaltuustoja järjestämään asukkaiden ja alueiden sekä kunnan suunnittelu- ja päätöksenteon yhteistyö tavoitteellisesti ja vuorovaikutuksellisesti. Tässä selvityksessä johtaville päättäjille tehdyt kysymykset on laadittu ottaen huomioon uuteen kuntalakiin tulevat lähidemokratian lisäämisen velvoitteet. Pihlajan (2014) mukaan Lähidemokratian siltaa rakennetaan kahdelta suunnalta. Se ei ole vain kunta-organisaation asia. Kaikki kuntayhteisön toimijat on otettava mukaan. Erityisryhmien tarpeita on myös kuultava. Lähidemokratian rakentaminen on prosessi. Se on luottamuksen rakentamista. Se on yhteistyön, avoimen vuorovaikutuksen ja uudenlaisten toimintatapojen opettelemista. Selvät tehtävät ovat tärkeämpiä kuin toiminnalle annettu nimi form follows function. Tässä raportissa selviää KUUMA-seutu liikelaitoksen alueen päättäjien ja asukkaiden lähidemokratiakäsitykset tehtyjen kyselyjen valossa

9 4 Asukkaiden käsitykset lähidemokratiasta 6 Asukaskyselyn avulla pyrittiin selvittämään, kuinka hyvin kuntien asukkaat tuntevat vaikuttamismahdollisuutensa ja millaisia kokemuksia heillä on omista osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksistaan. Myös asukkaiden halua osallistua ja vaikuttaa oman kuntansa kehittämiseen selvitettiin kyselyn avulla. Kysely oli laadittu siten, että neljä ensimmäistä kysymystä kertoivat vastaajista ja mahdollistavat tulkintaa siitä, keitä vastaajat ovat. 4.1 Mitä asukkailta kysyttiin Osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien tuntemista haluttiin selvittää Kuntalain luettelemien perusasioitten valossa kysymyksillä 5 ja 15 (Liite1). Kokemuksia osallisuudesta ja vaikuttamisesta haettiin seuraavilla kysymyksillä. Palveluihin ja niihin vaikuttamiseen haettiin vastausta hallintokuntajakoisella laajalla viiden kysymyksen sarjalla. Kunnan kehittämiseen ja toimintaan osallistumishalukkuutta selvitettiin haluten saada selville kuntalaisten oma kanta tähän paljon puhuttavaan teemaan (kysymys 14). Viimeinen kysymys oli avokysymys, jossa vastaajat saivat vapaasti kertoa tarkemmin toiveita omasta osallistumisestaan ja halustaan vaikuttaa kunnan toimintaan ja päätöksentekoon. Avovastauksia tuli runsaasti ja niitä esitellään rinnan kyselyn vastausten kanssa. Mielenkiintoisena havaintona aineiston keräämisen yhteydessä voidaan pitää sitä, että kysely kiinnosti huomattavasti laajempaa kuntalaisten ja kuntapäättäjien joukkoa kun mitä sitten kyselyn loppuun saattaneita oli. Asukaskyselyn avasi lähes 150 vastaajaa enemmän kuin mikä oli vastaajien joukko. Tämä on enemmän kuin 10% kyselyn avanneiden joukosta. Seuraavassa Webropol-kyselyyn vastanneiden taustatiedot: ikä, äidinkieli, sukupuoli ja asuinympäristö. Taustatieto Ikäjakauma (vuosina) suurimmasta pienimpään vastaajaryhmään vastaajat äidinkielen mukaan vastaajat sukupuolen mukaan vastausaktiivisuus asuinympäristön mukaan Keski-Uusimaa <18 suomenkielisiä 971 ruotsinkielisiä 18 naiset 65% miehet 35% taajama 75% haja-asutusalue 25% Vihti ja Kirkkonummi <18 suomenkielisiä 319 ruotsinkielisiä 20 naiset 79,8% miehet 20,2% taajama 70% haja-asutusalue 30% huomioita alle 18-vuotiaita oli Keski-Uudenmaan alueella alle 5% ja Vihti-Kirkkonummen alueella vain 3 vastaajaa vastaajia yhteensä 1328 haja-asutusalueella vähemmän intoa Taulukko 4. Vastaajien taustatiedot Alueittain eri ikäryhmien vastausaktiivisuudessa oli jonkin verran eroja. Vihdin ja Kirkkonummen alueella suurin vastaajaryhmä oli nuorempi (19-44v) kuin Keski-Uudenmaan alueella (45-59v), tämä ei toisaalta näyttäytynyt suurena erona vastauksissa. Yleisesti lukumääräiset erot eri vastaajaikäryhmien välillä eivät olleet suuria, aika lailla suhteessa KUUMA- kuntien ikärakenteen kanssa. Huomattavaa oli se, että 18 vuotiaat ja alle sen vastaajajoukko oli hyvin harvalukuinen. Pienenä yksityiskohtana kokonaiskuvasta poikkesi se, että Vihdin kunnassa oli vastannut kolme alle 18-vuotiasta poikaa. 6 HL Kirsi Sukula-Ruusunen, Diak Ruotsinkielisiä asukkaita vastasi huomattavan pieni joukko, vaikka esimerkiksi Sipoo ja Kirkkonummi ovat virallisesti kaksikielisiä kuntia. Mielenkiintoinen huomio on, että vastaajista vain joka kolmas oli haja-asutusalueella asuva, vaikka lähidemokratiahankkeen tarkoituksena on olla tukemassa sellaista kunnan toimintamallia jossa kuntalaisten vaikuttamis- ja osallistumismahdollisuudet koskisivat kaikkia kunnan asukkaita. Vastausaktiivisuus vaihteli kyselyn aukioloaikana. Kyselyn ensimmäisen viikon aikana oli kuntien järjestys toinen ja miettiä voi sitä, kannustiko paikkakunnalla järjestetty asukasilta vastaamaan, koska järjestys muuttui viimeisten viikkojen aikana. Asukasillat videoitiin ja videot olivat kaikkien nähtävissä KUUMA-seutu liikelaitoksen yhdistymisselvityksen sivuilla. Myös avovastauksista erottui selvästi neljä kuntaa joiden asukkaat tuottivat aktiivisesti avovastauksia. Nämä neljä kuntaa eivät olleet kaikki niitä joiden alueella järjestettiin hankkeeseen liittyvät asukasillat. Naiset olivat kaikissa neljässä asukaskyselyissä aktiivisempia vastaajia kuin miehet. Noin 65% vastaajista oli naisia. Saatuja aineistoja ei analysoida iän tai sukupuolen mukaan, mutta joissakin kysymyksissä esimerkiksi vaikuttaminen kunnan palveluihin - kysymyksessä voidaan nähdä iän ja sukupuolen vaikutusta vastaajaa kiinnostaviin palveluihin. 4.2 Osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien tunteminen Kuntalaisten mahdollisuudet suoraan osallistumiseen ja vaikuttamiseen turvataan lainsäädännöllä (Kunta-laki 27 ). Kysymyksessä 5 selvitettiin suoraa osallistumiseen ja vaikuttamiseen liittyvä kuntalain velvoittaman toiminnan tuntemusta. (Kaaviossa on nähtävillä kaikissa neljässä asukaskyselyssä tähän kysymykseen vastanneiden yhteenlaskettu lukumäärä) Tunnen täysin Ääni- ja äänestysoikeus 84% Tunnen kohtalaisesti 14% En tunne kunnolla 2% Yhteensä 1320 Aloiteoikeus (kuntalaisaloite) 28% 45% 27% 1313 Asukkaiden kuuleminen ja vaikuttamismahdollisuus vireillä ja valmisteilla 20% 46% 34% 1311 olevista asioista (esim. koulun lakkauttaminen) Palvelujen käyttäjien valinta joihinkin kunnan toimielimiin (esim. koulun 15% 37% 48% 1319 johtokunta) Yhteistyö kunnan tehtävien hoidossa (esim. kylätoimikunta) 16% 41% 43% 1312 Asukkaiden omaehtoisen toiminnan 11% 34% 55% 1310 tukeminen Mahdollisuus tehdä aloite kansanäänestyksessä 14% 33% 53% 1310 Taulukko 5. Osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien tunteminen 16 17

10 Hyvin tai kohtuullisesti tunnetut vaikuttamismahdollisuudet: Kaikissa kyselyissä yhteistä oli, että suurin osa vastaajista tunnistaa hyvin lakisääteiset vaikuttamismahdollisuutensa kuten ääni- ja äänestämisoikeutensa. Kuntalaisaloite on hyvin tiedossa vajaalla kolmanneksella, lähes puolet vastaajista kertoo, että tuntee sen kohtalaisesti mutta yllättävän suuri joukko vastaajia ei tunne sitä kunnolla. Asukkaiden kuuleminen ja mahdollisuuden vaikuttaa vireillä oleviin asioihin on tuttua reilulle neljäsosalle vastaajista, vajaa puolet tunsi mahdollisuuden kohtalaisesti ja loput eivät tunne kunnolla. Kohtuullisesti tai huonosti tunnettuja vaikuttamismahdollisuuksia: Kuntalaisen mahdollisuuden tulla valituksi johonkin kunnan toimielimeen (esim. koulun johtokunta) tunsi hyvin vain vajaa kolmannes vastaajista, kohtalaisesti tai ei lainkaan useampi kuin kaksi kolmesta. Yhteistyön kunnan tehtävien hoidossa (esim. kylätoimikunta) tunnisti kohtuullisesti tai huonosti neljä viidestä. Asukkaiden omaehtoisen toiminnan tuen mahdollisuuden tunsi yli sata vastaajaa samoin mahdollisuuden tehdä aloite kansanäänestyksestä oli tiedossa noin kahdella sadalla henkilöllä. Kysymykseen, miten vastaajat haluavat saada tietoa kunnan toiminnasta, jotta voivat osallistua ja vaikuttaa siihen, vastattiin yleisimmin, että tietoa saadaan kunnan verkkosivuilta, sanomalehdestä ja kotiin jaettavasta kunnan omasta tiedotuslehdestä tai muusta kunnan tiedotteesta. Kuulemisja keskustelutilaisuudet mainittiin tärkeänä tiedon välittäjänä yhteisten asukas- ja kyläiltojen kanssa. Yhdistysten, järjestöjen ja asuinalueen tiedotuslehdestä tai verkkojulkaisusta koki osa vastaajista saavansa tarvitsemaansa informaatiota. Videoidut kunnanvaltuuston kokoukset eivät vielä tässä vaiheessa ole tehneet itseään tärkeäksi tiedonvälittäjäksi. Avoimista poliittisten ryhmien tilaisuuksista tai tapahtumista samoin kuin radiosta ja televisiosta paikallisen tiedon välittäjänä ei nähty olevan tarvetta. Kysymykseen 15 kuului lisänä kohta jossa vastaajat saivat esittää omia ehdotuksiaan siitä, miten he haluavat saada tietoa kuntansa asioista. Yleisimmäksi tiedon välityskanavaksi nimettiin sosiaalinen media eri työkaluin. Facebook, Twitter, selkeät nettisivut, sähköiset ilmoitustaulut ja sähköposti. Alla muutamia lainauksia avovastauksista. Vastaukset esitetään tässä suorina ja ne on kursivoitu ja sisennetty. Myös raportin edetessä esitetään siteeraukset kursivoituina ja sisennettyinä. Sähköpostitse lyhyt, ymmärrettävä yhteenveto ajankohtaisista aiheista (mm. verotus, joukko-liikenne, kunnan järjestämät tapahtumat, uudet määräykset (ympäristönhuolto ja -lait tms.) jne Muistutuksen sähköpostissa kulttuuritapahtumien tapaan esim. kuulemis- ja keskustelutilaisuuksista 4.3 Kokemukset osallisuudesta ja vaikuttamisesta Vastaajilta kysyttiin ovatko he osallistuneet yhdistysten, järjestöjen tai muiden toimijoiden toimintaan viimeisen vuoden aikana. Tähän kysymykseen vastasi 1303 asukasta. Heistä noin reilut puolet (54 %) oli osallistunut yritysten, järjestöjen ja muiden toimijoiden toimintaan ja loput vastaajista (46 %) eivät olleet mielestään osallistuneet tällaiseen toimintaan. Yleisesti koetaan, että poliittinen järjestö tai puolue on paras tapa vaikuttaa asioihin. Yli 60 % vastaajista piti sitä hyvänä vaikutusväylänä ja yli 30 % kohtuullisena. Vain alle 10 % mielestä sillä ei ole vaikutusmahdollisuuksia. Samoin tuottaja- ja yrittäjäjärjestöjen vaikutusvaltaa pidettiin hyvänä tai kohtuullisena. Vain 15% vastaajista epäili näiden mahdollisuutta vaikuttaa. Kylä- ja kaupunginosayhdistysten kautta voidaan vaikuttaa kohtuullisesti, neljännes vastaajista uskoi vaikutusmahdollisuuksia tätä kautta. Ammattiyhdistysten ja järjestöjen kautta vaikuttamiseen uskoi kolme neljästä vastaajasta. Seurakunnassa toimimisella samoin kuin vanhempainyhdistysten toimintaan osallistumisella arvioi vastaajista noin joka viides olevan vaikutusta kunnan toimintaan ja kehittämiseen ja reilusti yli puolet olivat sitä mieltä, että vaikutusmahdollisuudet ovat kohtuulliset. Kohtuullisiksi arvioitiin toiminnan vaikutuksia kunnan toimintaan sosiaali- ja terveysalan järjestöissä, urheilu- ja liikuntaseurojen sekä kulttuurijärjestöjen kautta vaikuttamismahdollisuudet arvioi kolme neljästä hyviksi tai kohtuullisiksi mutta joka neljännen mukaan ne ovat huonot. Myös ympäristöjärjestöjen kautta vaikuttamista pidettiin vahvasti (64 %) kohtuullisina. Nuoriso- ja opiskelijajärjestö-, eläkeläisjärjestö- ja maanpuolustusjärjestötoiminnan vaikutusmahdollisuuksiin kunnan toimintaan ja sen palvelujen kehittämiseen vaikuttavina näki yli 60 prosenttia vastaajista kohtuullisena mutta kolmannes oli sitä mieltä, että vaikutusmahdollisuuksia ei ollut. Kysymykseen liittyi avovastausmahdollisuus jossa sai ehdottaa muita yhdistys- tai järjestötoimijoita joiden asukkaat uskovat vaikuttavan kunnan toimintaan ja sen palvelujen kehittämiseen. Näitä vastauksia tuli vain muutama ja ne olivat useimmiten hieman kriittisiä nykyisille virallisille vaikutuskanaville. Mukana oli huomautuksia siitä, että pitää kuulua sisäpiiriin, jotta voi vaikuttaa tai huomautus kepuista ja kylänmiehistä, virkamiesten hyväveliverkosto nostettiin esiin samoin vapaamuurarit. Esiin oli erikseen nostettu myös joitakin jo kyselyssä aiemmin mainittuja, joita vastaaja halusi korostaa. Kysymyksessä kahdeksan annettiin vastaajille mahdollisuus arvioida kouluarvosanalla 4-10 sitä, otetaanko kuntalaisen mielipide huomioon kunnan toiminnassa ja päätöksenteossa. Yleisin annettu arvosana oli 7. Keski-Uudenmaan kyselyssä arvosana painottui seitsemän molemmille puolille melko tasaisesti. Vihti Kirkkonummen arvosana painottui selkeäsi kuuden suuntaan. Myös toisenlaisia ajatuksia ja näkökulmia nousi esiin. Tiedotus, on se välitetty missä tahansa välineessä, tulee olla saavutettavaa ja esteetöntä. Selkosivut, näkövammaisen apuvälinein luetut sivut, kuvailutulkkaus, viittomat, pistekirjoitus, kuvailutulkkaukset. Ennen kaikkea tiedotus ei voi tukeutua aina uusinpaan teknikkaan. Uusin verkkosivutekniikka, uusimmat alustat, ja älypuhelintekniikka ei ole läheskään kaikkien kuntalaisten käytettävissä (Kaupunginosalle nimetyltä nimikko viranhaltijalta ) 18 19

11 4.4 Palveluihin vaikuttaminen Kuntalainen, joka on kunnan palvelujen käyttäjä, toivoo usein asiakkaan rooleissa voivansa vaikuttaa yhä useammin itseään lähellä oleviin palveluihin ja asioihin. Kyselyssä pyydettiin vastaajia kertomaan, mihin kunnan palveluista he haluaisivat olla vaikuttamassa. Kyselyyn vastanneista lähes kaikki olivat kiinnostuneita vaikuttamaan tavalla tai toisella lähes kaikkiin kunnan palveluihin. Erot eri sektoreihin kohdistuvaan kiinnostukseen olivat hyvin pienet. Kiinnostus kuntien tuottamiin palveluihin tuotti paljon avovastauksia. Joku otti kantaa yhteen asiaan joku toinen kirjoitti pitkän tarinan liittäen monen sektorin palvelut toisiinsa. Raportissa esiin nostetut avovastaukset on kopioitu ja esitetään yksittäisen vastaajan laatimina irrallisina lauseina, ilman korjauksia ja sisennettyinä ja kursivoituina. Tässä yksi avovastaus En halua vaikuttaa kunnan palveluihin, haluan käyttää niitä! Tekniset palvelut herättivät vaikuttamishalua tässä kyselyssä eniten. Seuraavana tulivat terveydenhuollon palvelut. Nämä kaksi palvelusektoria saivat vastaajat pohtimaan eniten omaa haluaan vaikuttaa. Tämä toistui kaikissa kyselyissä ja kaiken ikäisten vastauksissa. Elämänkaariajattelun mukaan terveyspalvelut ja tekniset palvelut koskevat kaikkia ihmisiä koko elämän ajan ja ne ovat elintärkeitä arjessa. Myös sivistys- ja vapaa-aikatoimi on asukkaan arjessa mutta se ei ole elintärkeä. Muut palvelusektorit tuottavat palveluita elämän eri vaiheisiin ja tarpeisiin. Tekniset palvelut Joukkoliikennepalvelut ja teiden ja katujen hoito rinnakkain nousivat vahvimmiksi vaikuttamisen kohteiksi koko sähköisessä asukaskyselyssä. Vihti - Kirkkonummen alueella joukkoliikenne nousi selvästi kiinnostavimmaksi, mutta Keski-Uudenmaan alueella teiden ja katujen hoito nähtiin tärkeimmäksi. Myös muissa kyselyissä joukkoliikennepalvelut olivat kärkikaksikossa. Erityisesti nuoret tuovat vastatessaan esiin joukkoliikennepalvelut ja yleensä niiden toimimattomuuden. Nuoret nostivat esiin hyvät ja toimivat julkiset kulkumahdollisuudet jopa syrjäytymistä ehkäiseväksi tekijäksi. Alla muutama avovastaus runsaasta vastausten joukosta: Kunnassa tulisi kartottaa kuntalaisten asioimiset ja työssäkäynti muihin kuntiin ja kehittää sen mukaan joukkoliikennettä. Joukkoliikenteen tila on surkea ja siihen on saatava huomattava parannus! Joukkoliikenne kuntoon. Tiestön kunto huono, vaikka ollaan pääkaupunkiseudulla. Kävelyja pyörätiet myös liikenteellisesti vaarallisiin paikkoihin ja pidemmiksi kuin vain taajamaalueilla kulkeviksi. Tällöin esim. koulumatkojen kulkeminen pidemmältäkin kuin taajamasta turvallistuisi ja koululaiset hyötyliikkuisivat ja kunta säästäisi koulukuljetuksissa. Liikuntajärjestöt ja kunta voisivat yhdessä mahdollistaa paremmin muunkin liikunnan kuin kilpaurheilun. Esim. lasten liikuntaan olisi tärkeä panostaa, niin että harrastusmainen liikunta olisi mahdollista eikä vain aina kilpailtaisi, jolloin vain ns.taidoiltaan paremmat lapset pääsevät järjestetyn liikunnan piiriin. Järkeä jätevesihuollon vaatimuksiin hajaasutusalueilla. Kunta voisi valvoa yksityisteiden raviojien, tienvarsipusikoiden, rumpujen, tienpinnan, yms kuntoa ja asettaa ehtoja kunnan tieavustuksille. MITÄ PAREMMIN TIE ON HOIDETTU SITÄ ISOMPI OLISI KUNNAN AVUSTUS!!! Osa Pohjois-Karjalan kunnista harjoittaa em. toimintaa. Kaavoitus ja ympäristön siisteys herättivät kiinnostusta kaiken ikäisissä. Erityisesti avovastauksissa oli pitkiä kommentteja kaavoituksesta. Sen oikeudenmukainen toteutuminen tai vastaajan kokema virhe näkyvät suoraan avovastauksissa. Ohessa muutama avovastaus: Pahimmat puutteet löytyvät kaavoituksesta. Kaavoja tehdään vääriin kohteisiin (maaperä ei mahdollista kantavia rakenteita, tai löytyy muita rajoitteita) tai ne on laadittu Helsinkimittakaavaan mukaan eivätkä toteudu koskaan. Hajasijoittelu on tyyppivika vihdissä. Vihti on maaseutupitäjä eikä se paperilla piirtämällä muutu siitä mihinkään. Kuntien ongelmat eivät ratkea kaavoittamalla, vaan vapauttamalla kaavoitus Lisää roskiksia muualle kuin keskusta-alueelle! Päätöksiä valmistellaan niin että henkilöitä joihin päätökset kohdistuvat ei kuulla riittävästi. Myös alustavat suunnitelmat pitäisi tiedottaa paremmin, esim. kaavoitus/ rakennushankkeet, koulukyytien kilpailutus ja reititys, oppilaaksiottopiirien muutokset jne. jo siinä vaiheessa kun asioista vasta keskustellaan. Eikö kunta voisi järjestää alueellisia asukasiltoja useammin jossa käytäisiin läpi alueella tulevaisuudessa suunniteltuja asioita? Ennen päätösputkeen asettamista? Jätehuolto ja kierrätys kiinnostivat mutta ei yhtä paljon kuin edelliset. Avovastauksissakin oli vain muutamia kommentteja palveluun liittyen. Myös kunnallinen asunto- ja tonttitarjonta kiinnosti asukkaita ja kirvoitti avovastauksia jotka monesti olivat moittivia. Joukossa oli selkeitäkin kannanottoja ja konkreettisia ehdotuksia, joista seuraavassa lainauksia. Kaavoituskatsaukset ja asukasillat nousivat positiivisina asioina avovastauksissa. Niiden merkitys vaikuttamiskokemuksena oli positiivinen kaikissa vastauksissa, Kunnan pitää tarjota kohtuuhintaisia tontteja rakentajille. Kohtuuhintaisuus on ara+ 20% Kohtuuhintaisille tonteille voidaan rakentaa kohtuuhintaisia omistusasuntoja, jos kaavat ovat riittävän väljät ja kerrostalojen autopaikat maanpäällä. Kaavoituksen valta on verrattavissa Neuvostoliittoon, paitsi että pahempi. Neukuissa oli vain 5-vuotissuunnitelma, kaavoitus haittaa kehitystä 15 vuotta. Kunnallistekniikka ja rakennusvalvonta kiinnostivat vain vajaata neljännestä vastaajista. Avovastauksissa kuitenkin oli useita kannanottoja palveluista. Ympäristöasiat yleisellä tasolla tuottivat runsaasti avovastauksia. Ohessa muutamia kommentteja: Ympäristöasiat tulisi ottaa paremmin huomioon: kunnallisiin kohteisiin lähiruokaa tarjolle, ostot pilkottava pieniksi jotta kunnan omat yrittäjät pääsevät osallistumaan tarjouskilpaan ja turhaa ajoa jää pois. Kaikki kunnostettavissa olevat kyläkoulut otettava takaisin käyttöön. Tämä vähentää koululaisrallia kunnassa (ekologista + ympäristöystävällista). Ympäristölupia ei saa antaa ympäristöä muuttaville tai pilaaville hankkeille. Vihdin rikkaus on luonto. Vihti on osa Nuuksiota. Vihdissä on paljon vesistöjä mitkä tulisi pitää hyvässä kunnossa

12 Lääkärit pitää ottaa mukaan rakennusten suunnitteluun, että ei tule uusia hometaloja tai muita terveyttä haittaavia virheitä rakentamisessa. Terveyspalvelut Ylivoimaisesti eniten vaikuttamisintoa herätti terveyskeskus ja lääkärinvastaanotto. Nämä palvelut ja etenkin niiden toimimattomuus kiinnostaa kaikkia vastaajia kaikissa neljässä kyselyssä. Asiallisia avovastauksia ei ollut. Terveyspalvelut ja niiden saatavuus koskettaa jokaista asukasta jossakin elämän vaiheessa sairastuessa tai kuin vaalitaan terveyttä. Lähes jokainen joka oli vastannut koko kyselyyn oli osoittanut kiinnostustaan jotakin terveydenhuollon palvelua kohtaan. Varsinkin terveyskeskuksessa pitää tehdä paljon muutoksia palvelun parantamiseksi. Asiakasraati? Opetustoimi ja terveydenhoitojärjestelmät pitäisivät olla enemmän asiakasystävällisiä. Lääkäripalveluita työssäkäyvään ilta-aikaan. Työssäkäyvillä ei ole mahdollisuutta tulla kuluttamaan aikaa terveyskeskukseen vaan pitäisi olla tarkka ajanvarausjärjestelmä illalla. Seuraavana palveluna oltiin kiinnostuneita vaikuttamaan Keski-Uudenmaan alueella sairaanhoitajan/terveydenhoitajan vastaanottotoimintaan, kun taas Vihti Kirkkonummen alueella hammashuollon palveluihin vaikuttaminen kiinnosti. Kolmannesta sijasta kiinnostuksen kohteina olivat vastaavat kääntäen eli Keski-Uudenmaan alueella kiinnosti hammashuollon palvelut ja Vihti Kirkkonummen alueella sairaanhoitajan/terveydenhoitajan vastaanottotoiminta. Seuraavasta sijasta vastasi kouluterveydenhuolto molemmilla alueilla. Muut terveydenhuoltopalvelut kiinnostivat molemmilla alueilla poiketen hieman toistensa järjestyksestä mutta äitiys- ja lastenneuvolatoiminta oli vähiten kiinnostavaa Keski-Uudenmaan alueella mutta Vihti Kirkkonummen alueella sen toimintaa kohtaan osoitettiin enemmän kiinnostusta. Työkykykuntoutusta pitäisi kehittää (fysioterapeuttien palvelut kuntoon, liikuntatilojen käyttöä pitäisi kunnan taholta laajentaa ja uimahallin aukioloaikoja pidentää...) Kyselyyn vastaamisen jälkeen, tuntuu, että on omaa laiskuutta. Toisaalta veroja maksamalla ei esim saa kunnollista terveydenhuoltoa. Mielellään lakkaisin maksamasta veroja ja maksaisin itse yksityisen sairaanhoidon. Nyt joutuu tekemään molemmat!!!! eli pakkoverat ja kuitenkin joutuu käymään yksityisellä. Sivistys- ja vapaa-aikapalvelut Liikunta -ja urheilupalveluihin vaikuttamisen on kokenut tärkeäksi lähes yhtä monta vastaajaa kuin tekniseen tai terveystoimeen vaikuttamisen. Lähes kaikki vastaajat haluavat olla vaikuttamassa liikunta ja vapaa-ajanpalveluiden kehittämiseen. Osallistun aktiivisesti urheiluseuran toimintaan. Kunnan virkamiesten uskomaton päätöksenteko vailla perusteita ja päätökseen vaikuttavien asioiden esittelyä on hallintolain vastaista. Kirjastopalvelut tulevat myös kaikissa kyselyissä toisena. Kirjastoja arvostetaan niiden perustehtävän toteuttajana mutta niillä on myös muunlaista merkitystä ihmisille. Seuraavassa avovastaus: Kirjasto on minulle sellainen helppo paikka, jossa käyn kirjojen lainaamisen lisäksi myös luennoilla. Osallistuisin myös kunnan tiedotus- / keskustelutilaisuuksiin kirjaston tiloissa. Keskustelutilaisuuksissa tulee sellainen olo että on vaikuttamassa... Kunnallisen kirjaston tärkeyttä asukkaille osoittaa se, yli tuhat asukasta vastaa tuntevansa kiinnostusta kirjaston toimintaan. Nuorten harrastustoimintaan vaikuttaminen koettiin myös tärkeäksi. Nuoret olivat tämän kyselyn pienin vastaajaryhmä joten vanhemmat asukkaat ovat kiinnostuneita nuorten harrastustoiminnasta. Niiltä muutamalta vastanneelta nuorelta on tullut avovastauksia liittyen enemmänkin nuorten tiedonjanoon tai ympäristötietoisuuteen Meille nuorille ei kerrota vaikuttamisen mahdollisuudesta, mutta suurinta osaa ei edes kiinnosta, joten se on hyvä. Kirkkonummen Sanomat on hyvä viestintäkanava. Asukasillat ym ovat tuoneet vaikuttamisen lähelle. Itse vaikutan viemällä nuorten ja lasten liikuntamahdollisuuksia eteenpäin urheiluseurassa. Kansalais- ja työväenopistot kiinnostavat vastaajia tasaisesti. Avovastauksia niiden vaikutuksista on tullut muutamia. Kansalaisopistot toimivat esimerkillisesti; tiedotus, ohjaus ja osallistumisvapaus ovat avoimia. Kun julkiset liikennejärjestelyt vielä tukisivat osallistumismahdollisuuksia tapahtumiin tai kokouksiin iltaisin, kuntalaiset voisivat tuntea että täällä kannattaa asua, tänne voi jäädä. Haluaisin vaikuttaa osaltani myönteisesti musiikkiopiston palvelujen olemassaoloon, musiikkiopisto on pieni osa kuntaa, mutta vaikuttaa moneen sataan lapseen ja perheeseen. Tämänlaisessa kunnassa kuin Kirkkonummi musiikkiopiston olemassaolo pitäisi olla itsestäänselvyys - se on lasten ja nuorten harrastusta ja ennalta ehkäisevää toimintaa. Kulttuuriasioihin vaikuttamisesta on kiinnostuneet tasaisesti sekä naiset että miehet eri ikäryhmistä mutta erityisesti naiset vanhimmasta ikäryhmästä ovat kiinnostuneita vaikuttamaan kulttuuriasioihin. Alla avovastaus kulttuurin ja vapaaehtoistoiminnan puolelta Se on niin surullista, että vain raha ratkaisee. Kun tehdään vaan lakisääteinen...ei nähdä sitä tosiseikkaa, että lakisääteisissä voitaisiin säästää, kun satsattaisiin esim kulttuuriin, arvostettaisiin vapaaehtoistyötä edes kiittämällä = huippuhalpaa, toimittaisiin järkevästi ja varhaisesti. Nuorisotiloista ja muusta harrastustoimintaan vaikuttamisesta ei oltu minkään alueen kyselyssä kovasti kiinnostuneita. Tämä on mielenkiintoista kun vastaajat aiemmin olivat suurina joukkoina kiinnostuneita nuorten harrastuksista. Sosiaalipalveluihin vaikuttaminen Kysymyksessä saattaa näkyä vastaajien iän merkitys heidän valittaessaan kiinnostavinta vaikuttamisen kohdetta. Keski-Uudenmaan suurin vastaajaryhmä oli vuotiaat ja he kokevat vaikuttamisen vanhusten kotihoitoon ja palveluihin kaikista tärkeämpänä

13 Kuulemistilaisuuksia tulisi järjestää jo suunnitteluvaiheen alussa, jotta mahdollisesti hyvät esiin nousevat näkökulmat voidaan huomioida. Esim. perusturvan ikäihmisten palveluiden keskustelutilaisuus oli kenties tällainen, työssä käyvät vaan eivät keskellä päivää voineet osallistua.. Vihti-Kirkkonummen alueella suurin kyselyyn vastannut ikäryhmä oli vuotiaat. Heistä tärkein vaikuttamisen kohde oli lasten päivähoito. Osallistuisin mieluusti tulevaan päiväkotien ja koulujen kartoitukseen & kustannusjahtiin 5mEUR löytämiseksi Vihdin budjettiin. Olen tutustunut Vihdin nettisivuihin, enkä löytänyt selkeää tapaa osoittaa kiinnostukseni aiheisiin. Useat avovastaukset sisälsivät monia eri palvelusektorin asioita kun niitä katsotaan kuntatoimijan näkökulmasta mutta asukkaan näkökulmasta ne ovat perheen asioita joista kaikki vaikuttavat kaikkeen ja ne niputetaan. Lasten päivähoitopaikkojen ryhmäkokoja tulisi pienentää. Iltapäiväkerhot tulisi säilyttää kunnassa ja niihinkin enemmän henkilökuntaa, koska lapset haasteellisimpia vuosi vuodelta. Enemmän linja-autovuoroja Kirkonkylän ja Nummelan välille. Kirjastoa Vihdin kirkolla ei saa lopettaa!!! Keski-Uusimaan asukkaiden seuraavat valinnatkin kohdistuivat vanhusten palveluihin ja tässä yhtyi kaikki asukaskyselyt. Lasten päivähoito ja lastensuojelu kiinnosti Keskisellä Uudellamaalla ennen kuntouttavaa työtoimintaa, vammaispalveluita ja toimeentulotukea. Perheneuvolan toiminta näytti kiinnostavan enää harvoja vaikuttamaan. Päihdehuolto oli kaikissa kyselyissä viimeiseksi kiinnostavin. Vihtiläiset ja kirkkonummelaiset arvioivat lastensuojeluun vaikuttamisen innostavammaksi kuin vanhusten laitoshoidon ennen kuntouttavaa työtoimintaa. Perhepalvelut, vammaispalvelut ja toimeentulotuki olivat vähemmän kiinnostavia ja päihdehuolto vähiten kiinnostava. Avovastaus tässä kohdin kertoo sosiaalitoimen palvelujen kehittämisestä asiakasnäkökulman. Sosiaalitoimeen asiallisemmat ja asiakkaita kunnioittavat työntekijät. Ilman köyhiä ei ole sosiaalihuoltoa, pitäisi työntekijöiden muistaa. Asiakas se on köyhäkin. Kunnan päättäjät sekä esimiehet aivan onnetonta porukkaa. kaikki vaikea tavoittaa, kukaan ei osaa vastata mihinkään. Enemmän iltoja/kokouksia, joissa asukkaat saavat sanoa mielipiteen. Kuka maksaa kaikkien tyhjien asuntojen kulut?? Koulutuspalvelut Kouluasiat kiinnostivat palveluryhmänä kaikkein vähiten vastaajia. Koulutuspalveluihin yleensä ei ollut ihan yhtä suurta kiinnostusta kuin muihin palvelusektoreiden palveluihin. Poikkeuksen muodosti peruskoulun toiminta. Tähän saattaa vaikuttaa oma sijoittuminen elämänkaarella siihen aikaan, että koulutus omassa tai perheenjäsenten elämässä ei ole ajankohtainen asia. Peruskoulun ala- ja yläkoulu kiinnostivat kaikkia tähän kysymykseen vastaajia mahdollisena vaikuttamisen kohteena. Keskisellä Uudellamaalla seuraavana oli lukio ja sen jälkeen kiinnostus kääntyy takaisin koululaisiin, aamu- ja iltapäivätoiminnan ja esiopetuksen palveluihin. Myös erityisopetuspalvelut ovat melko kiinnostavia. Nuoremmat vastaajat Vihti Kirkkonummelta ovat perusopetuksen jälkeen kiinnostuneita aamuja iltapäivätoimintaan sekä esiopetukseen vaikuttamisesta. Sitten tulevat oppilaiden kuljetukset ja vasta sitten lukio ja erityisopetus. Vähemmän kiinnostusta herättää vaikuttaminen ammatillisten oppilaitosten toimintaan ja oppilashuoltoon. Mahdollisesti koulumatkojen pituuksista ja julkisen liikenteen kattavuudesta kertoo se, että Keski-Uudenmaan asukkaat eivät koe oppilaiden kuljetusten olevan asian johon pitää pyrkiä vaikuttamaan yhtä paljon kuin Vihti Kirkkonummen seudulla. 4.5 Kunnan kehittämiseen ja toimintaan osallistuminen Kunnan toiminnan kehittäminen kiinnosti monia vastaajia niinkin paljon, että he vastasivat avokysymyksiin. Aineisto selvitystyössä kasvoi odotuksia suuremmaksi ja runsaslukuinen vastaajajoukko merkitsi runsaasti myös avovastauksia. Tässä luvussa esitetään ensin läpi ne viralliset vaikuttamistavat, joita vastaajat haluavat käyttää. Listauksen perusteena on käytetty suosituimman vaihtoehdon periaate ylinnä järjestystä. Sitten tulee listattuna ne vastaukset jotka olivat vähemmän kiinnostavia osallistumismahdollisuuksia. Listojen jälkeen tulee runsas avovastausten joukko. Kysymykseen mitä ja miten haluat vaikuttaa kunnan toimintaan vastasivat lähes kaikki kyselyyn osallistuneet. Alla listattuna vastaukset siten, että ylinnä listassa on se tapa jolla eniten haluttiin osallistua kunnan toiminnan kehittämiseen. Äänestämällä kunnallisvaaleissa Vastaamalla asukas- ja käyttäjäkyselyihin Antamalla palautetta palveluista ja toiminnasta Osallistumalla yleisötilaisuuksiin Allekirjoittamalla vetoomuksen Ottamalla yhteyttä viranhaltijaan tai poliitikkoon Osallistumalla oman asuinalueen kehittämiseen (kylä- tai kunnanosatoimintaan) Seuraavassa listattuna ne vastaukset jotka herättivät vähemmän osallistumisinnostusta. Kannanotto kaavoituskatsaukseen tai vireillä olevaan kaavaan Talkootyöhön (esim. tapahtuma tai tempaus) osallistuminen Työryhmätyöskentely, projektiin tai palvelutoimintaan osallistuminen yhteistyössä kunnan kanssa Päiväkodin tai koulun vanhempainyhdistykseen tai johtokunnan työskentelyyn osallistuminen Toimiminen kunnallisessa luottamustehtävässä Valitus- tai oikaisuvaatimuksen tekeminen Osallistuminen vanhus- tai vammaisneuvostoon Osallistuminen nuorisovaltuustoon Avovastauksia kyselyssä tuli reilut 300. Osa niistä oli vain muutaman sanan lause, mutta mukana oli pitkiä vastauksia. Vastauksissa pohditaan paljon erilaisia osallistumiseen ja vaikuttamiseen liittyviä asioita. Asukkaiden kuuleminen, luottamuksen lisääminen tai väheneminen ja niihin vaikuttavat tekijät puhututtivat. Tasa-arvoisen palvelun ja kohtelun kokemukset nousivat myös esiin. Myös kuntaliitosasioihin otettiin kantaa. Esiin nostettiin vaihtoehtoja hoitaa asioita, tehtiin parannusehdotuksia ja otettiin kantaa uusiin ratkaisuihin

14 Osallistumista ja kiinnostusta lisäisi mahdollisuus saada taustoitettua tietoa kunnan palvelujen ja asukkaiden hyvinvoinnin laajemmista kokonaisuuksista ja kehityslinjoista eikä vain yksittäisiä uutisia tai päätöksiä. Nykyisin mediakin kertoo paljon yksilöasioiden epäkohdista, mutta harvoin laajemmista käyttäjänäkökulmista. Kiinnostus osallistumiseen pitäisi markkinoida asukkaille ja hakea yhdistäviä ja yhteistoimintaa lisääviä tekijöitä eikä eripuraa ja nurkkakuntaisuutta korostavia tekijöitä. Tuusulan tapaisessa laajassa maalaiskunnassa kolmen keskustan olemassaolo ja kylät voisivat olla osallistumisen voimavara. Eri alueiden asukkaiden kuulemiseen pitäisi siksi panostaa ja myös kehittää yhteistoimintaa esim. asiakohtaisilla kansalaisraadeilla, joista on tehty selvityksiä Vaasan Yliopistossa. Avoin tiedon saanti on ehdoton edellytys osallistumiselle. Ei voi osallistua kun ei tiedä mihin osallistuu. Avoimuus asioiden hoidossa nousi monessa vastauksessa esiin. Avoimuutta päätöksentekoon, sekä prosessi- että loppuvaiheessa. Kaikki kunnan kommunikaatio pitäisi olla yhden keskitetyn palvelun alla. Palvelun pitäisi toimia kahdensuuntaisesti ja olla avointa eli kuntalaisten pitäisi myös pystyä näkemään reaktio ja vastaus kunnan puolelta omaan viestintään. Myös kuuleminen ja kuulluksi tuleminen nousevat monessa esiin. Kuulemis- ja keskustelutilaisuuden muuttumisesta todelliseksi dialogiksi asukkaiden/ järjestöjen välillä on minulla hyvää kokemusta. Silloin molemmat toivat esiin omat resurssinsa ja mahdollisuutensa asukkaiden hyväksi tehtävän toiminnan parantamiseksi. Kun tällainen tietoisuus lisääntyy, niin on helpompi punnita, mikä on mahdollista ja kenenkä toimesta tehdään mitäkin. Omat kokemukset värittävät vastauksia. Useissa vastauksissa on myös kehittämisehdotus. Osa ehdotuksista on jo olemassa oleva oikeus tai mahdollisuus, mutta niiden tunteminen esitetyssä muodossa tai tiedon puute saa vastaajat kertomaan niitä omina ehdotuksinaan. Osa vastauksista oli asiattomia tai alatyylisiä mutta niitä oli vain muutamia. Myös erilaisia poliitikkoihin, virkamiehiin tai politiikkaan ja päätöksentekoon liittyviä kyseenalaistamisia, piilottelua, ja salamyhkäisyyttä vilahtelevia kommentteja oli joitakin. En jättänyt vahingossa vastaamatta vaan en koe henkilökohtaista vaikuttamisen tarvetta. Asiat on Vihdissä hyvin. Poliitikot jalkautuvat harvoin kansan pariin. Ovat vaikeasti tavoitettavia (ei vastusta s-postiin). Poliitikot elävät omaa elämäänsä. KAIKESSA PITÄÄ OLLA AVOIN JA REHELLINEN, MIKÄ KOSKEE KUNTALAISIA IKÄÄN YMS. KATSOMATTA!!!! Asioihin pitäisi päästä vaikuttamaan aidosti ja suoraan jo siinä vaiheessa kun asia tulee vireille ei näennäisdemokratian kautta siinä vaiheessa kun on virallisen kuulemisen aika siinä vaiheessa, kun asioiden suunta on jo pitkälle päätetty ts. suunnitelmissa ollaan jo niin pitkällä, että suuntaa on vaikeaa (eli kallista) muuttaa. Kunnassa ei ole harjoitettu eikä arvostettu kuntalaisten kuulemista tosiasiassa juuri ollenkaan. Tiedottaminenkin on ollut hyvin retuperällä. Ei ole olemassa vakiintuneita toimintakäytäntöjä kuulemisessa tai osallistamisessa lakisääteisiä velvoitteita (kuten kaavoitus) lukuun ottamatta. Pitäisi kehittää uusia menetelmiä kuten kuntalais/ asiakasfoorumit, nettikyselyt tärkeistä asioista, tiedottamisen ajantasaisuus/ennakoivuus jne. Kuntalaisten osaamista pitäisi hyödyntää ja heitä aktivoida osallistumaan. Se on niin surullista, että vain raha ratkaisee. Kun tehdään vaan lakisääteinen...ei nähdä sitä tosiseikkaa, että lakisääteisissä voitaisiin säästää, kun satsattaisiin esim. kulttuuriin, arvos-tettaisiin vapaaehtoistyötä edes kiittämällä = huippuhalpaa, toimittaisiin järkevästi ja varhaisesti. Varhainen puuttuminen esim. mielenterveyspalveluissa ja lastensuojelussa ei toteudu. Vaikuttamisen mahdollisuuksia on, mutta edelleen informaatio niistä monikanavaisesti on välttämätöntä. Myös mainintoja hyväveli-verkostoista ja epätasa-arvoisesta kuntalaisten kohtelusta oli joitakin kommentteja. Muutamia hyviä ehdotuksia tuli tämän asian läpinäkyvämmäksi tekemiseen ja sitä kautta vähentää tällaista puhetta. Kuntasektorin otettava paremmin haltuun sosiaalisen median tarjoamat mahdollisuudet hyvin reaaliaikaiseen ja kustannustehokkaaseen viestintään. Lisäksi sosiaalisen median viestit inhimillistävät kuntapäättäjiä ja luovat paremmin mielikuvaa, että hekin ovat asukkaita muiden joukossa. Pitäisi olla vaikutus mahdollisuudet myös ELY-keskusten ja muuta kuntatoimintaa ohjaavan päätöksenteon ratkaisuihin. Osallistumisoikeus ei auta, jos mielipiteellä ei ole merkitystä, ja asiat äänestytetään riittävän kauan että saadaan jonkun tietyn tahon haluama tulos Toivoisin että ihan tavalliset kuntalaiset voitaisiin aktivoida osallistumaan esim. keskustaajaman kehittämiseen, ei vain poliitikot. Kokouksia voisi järjestää muuallakin kuin kunnantalolla. Vaikuttamisen mahdollisuus tavallisena kuntalaisena vaatii lain takaaman oikeudellisen kunnanosa valtuuston, sillä nykyisten kehityskerhojen vaikuttamisen mahdollisuudet eri kunnan taajamissa on - mitättömät. Tällä hetkellä en näe niillä mitään vaikutusta, ehkä joiden kuntapoliitikon tai Lions/Rotary/Yrittäjä toimijan egoon - korkeintaan. Kuntaliitoksiin otettiin kantaa. Kunnan koko ei saisi olla liian suuri - tällöin etenkin haja-asutusalueella asuvien vaikutusmahdollisuudet katoavat. Konkreettisen kuvan mahdollisen yhdistyneen kaupungin lähidemokratiasta antaa tähän kyselyyn liittyvien kyselytilaisuuksien järjestäminen: Pitäisi mennä Hyvinkäälle tai Tuusulaan, Nurmijärvellä ei tilaisuutta ole. Eli se siitä lähivaikuttamisesta ja asukkaiden kuulemisesta. Se olisi liian suuri ja hajanainen kunta

15 En niin kauheasti halua osallistua, mutta haluan ettei 8 kuntaa mene yhteen. On liian suuri kunta. Paras olisi yhdistää Kerava, Tuusula ja Järvenpää ja kunnan nimeksi Ainola. palvelut tulee olla lähellä. Ei tehdä Keski-Uusimaan alueesta uutta Vantaata (palvelut kaukana, velkainen kunta, suuria alueellisia eroja). Vaan pidetään kuntakoot sopivina. Kerava ja Tuusula yhteen Tuusulaksi. Järvenpää voi liittyä vaikka Sipooseen tai Mäntsälään. Toivon, että tuleva kunta kootaan järkevänkokoisista yksiköistä, toivon, että yksi uusi kunta kootaan kunnista Tuusula, Kerava ja Järvenpää. Näin vaikutusmahdollisuudet pysyvät vielä kohtuullisina ja matkat ja paikkakuntien tuntemus kohtuullisina. Koko kasikuntamalli ei houkuta. Itsenäinen Hyvinkään kaupunki on sopivan kokoinen yhteisö, jonka voi kokea sillä tavalla omakseen, että asiat kiinnostavat ja niihin on motivaatiota vaikuttaa. Juuri tämä seikka on ollut yksi tärkeä peruste muuttaa Helsingistä Hyvinkäälle. Ilman autoa ja ajokorttia elävälle on täällä mahdollista osallistua vaalikeskusteluihin, mielenilmauksiin ja asioiden esittelyyn esim. kirjastossa tai Hyvinkään opistolla. Haluaisin tämän tilanteen säilyvän. Lähikunnat ovat vieraita. Tutuin on Helsinki, jossa tulee käytyä kerran pari kuukaudessa. Jo Riihimäelle lähtemisen kynnys on liian suuri. Kuntien yhdistymiseen suhtaudun kielteisesti. Pakkoliitoksessa ainoa järkevä vaihtoehto olisi: Järvenpää, Tuusula ja Kerava. Nurmijärvi Nurmijärvenä ei kaupunkina. Keski-Uudenmaan kaupungin asukasillat syrjivät Nurmijärveläisiä, kuka haluaa ajaa puolen tunnin päähän kuulemaan asioista. Tämä kuvaa hyvin Nurmijärven osaa kuntaliitoksista: Nurmijärvi maksaisi veroja, mutta hyödyt menisivät muualle. Jos Nurmijärvi liittyisi Keski-Uudenmaan kaupunkiin, niin käytännässä suurimmalle osalle palveluista kävisi samalla tavalla. Asenne on: eihän siellä Nurmijärvellä ketään asu. Hehän voivat lukea netistä asiat ja jos tarve vaatii niin ajaa vaikka Järvenpäähän saakka. Pidetään Nurmijärvi itsenäisenä ja päätetään itse omista asioistamme. Kannatan kasikuntapohjaista ratkaisua, jossa kuntarajoja oijotaan siten, että alueet tulevat yhtenäisiksi ja juoheiksi... näin jos aiotaan tehostaa toimintaa!! Mielestäni Kirkkonummi, Siuntio ja Inkoo pitäisivät liittyä yhteen. En halua Espoolaista terveydenhoitopolitiikkaa. Seuraavassa on poimittu avovastauksista sellaisia, joissa on kehittämisehdotus tai kunnan toiminnan sujuvuutta tai avoimuutta lisäävä esitys, jota vielä ei noussut vielä aiemmin esiin. Perustakaahan ns. kuntalaispankki. Kunnassa on ihmisiä, joilla on erikoisalojen pätevyyttä esim. ympäristöasioissa jne. Olisi aika hienoa, mikäli kunnalla ja kunnanvaltuutetuille olisi asiantuntijakaverit omasta kunnasta siten, että asioiden valmistelussa saataisiin laajaalaisempia ja kullanarvoisia asiantuntijanäkemyksiä käyttöön pyydettäessä. Tällöin esim. konsulteilta tilattavat selvitykset voisi kohdentaa tarkemmin ja asioiden lähtökohtainen arviointi olisi enemmän asiantuntijatasolla ja vähemmän mielipidetasolla. On kiva, että kunnassa voi osallistua tempauksiin makkaranpaiston merkeissä. Itse olisin mielelläni antamassa asiantuntija-arvioni kunnan käyttöön liittyen esimerkiksi pilaantuneiden maiden kunnostukseen tai etenkin siihen, että näitä maita ei tarvitsisi kaivaa pois vaan voisi riskiperusteisesti jättää paikalleen. Kunnassa on monta henkilöä, joilla on vastaavaa spesiaaliosaamista. Toki kunnanvirastossa osataan, mutta eikö olisi kiva, että asiantuntijaratkaisuvaihtoehtoja tulisi ilmaiseksi myös luottokuntalaiselta virkamiestyön avuksi. Ja jos ei virkamiestyön avuksi, niin sitten kunnan valtuutettujen avuksi. Avoin torikokous, jossa voisi tuoda asian esille niin, että päättäjät ovat myös vastaamassa. Aiheet esille ja rajallinen kysymys- ja vastausaika kellon kanssa samaan tyyliin kuin tv:n paneelikeskustelut, mutta torilla. Voisipa olla musiikillinen väliaikakin rauhoittamaan tunnelmaa. Kuntien verkkosivut helppolukuisimmiksi hyödyntäen esim. Näkövammaisten keskusliitto ry:n ohjeita nettisivujen saavutettavuudesta, joka palvelee kaikkia ihmisryhmiä. Matalan kynnyksen vaikutusmahdollisuuksia. Vaikkapa verkkofoorumi, jolla tunnustellaan rennossa ilmapiirissä asukkaiden tunnelmia ja mielipiteitä, huolen aiheita ja ehdotuksia. Valtuuston ja hallituksen jäsenien kanssa tulisi voida käydä vuorokeskustelua. Jokin olohuone -toiminta olisi myös mukava, joka olisi avoinna kaikille ikään, elämäntilanteeseen ja kuntoon katsomatta, jossa voisi puida kunnan asioita tai sitten vaikka vain viettää aikaa tai lueskella lehtiä. Tässä olohuoneessa voitaisiin käydä kahvipöytäkeskusteluja, joissa välillä voisi vilahtaa ihan päteviäkin ideoita. Nykyajan avoimuutta korostaen tuo asiantuntijakaveri pitäisi antaa mielipiteensä kirjallisesti kunnalle ja tämä mielipide esittää päätöksen yhteydessä nimettömänä, jotta tähänkin voisivat halukkaat puuttua ja kommentoida lisää. Asiantuntijakaverit toimisivat vapaaehtoispohjalta ja heille ei maksettaisi tästä kommentointityöstä palkkaa. Haluan vaikuttaa kuntalaisena juuri itseäni ja perheeni elämäntilannetta koskeviin asioihin. Kunnat voisivat kehittää erilaisia verkko-osallistumisen muotoja ja kutsua niihin sellaisia ihmisiä, joilla on motivaatio kehittää juuri ko. asiaa. Ei nykyihmisellä ole aikaa tai jaksamista käydä missään ilmoitustauluilla tai yleisötilaisuuksissa. Osallistumismuotoja pitäisi vahvasti modernisoida. Asukasillassa nousi keskustelussa esiin yleisradion nettisivut joilla voi käydä merkitsemässä ne aihealueet jotka kiinnostavat ja kun nämä valinnat on tehty, saa omaan ruutuunsa vain sellaisia asioita jotka kiinnostaa. Voisiko tällaisia sivuja toteuttaa myös kunnan palveluna? Asukkaalta poimittu ehdotus: Kunnalle sähköinen online-mielipidekirjoitussivu, jossa voi avata keskustelun kaikille kunnan asukkaille, vapaa-ajanasukkaille, poliittisille päättäjille ja viranhaltijoille. Sivuston keskusteluja voisi käyttää asioiden valmisteluun, tiedottamiseen, mielipiteen kuulemiseen jne. Asukasiltojen ryhmätyöskentelyt tulevaisuuden muistelun menetelmin tuottivat myös seuraavanlaista tietoa: Uusina ratkaisuina lähipalveluiden pelastamiseksi ehdotettiin sähköisiä palveluita sekä ns. monipalvelupisteitä. Samasta paikasta ja suhteellisen läheltä asiakkaita voisi näin saada asukkaiden usein tarvitsemia palveluita

16 5 Päättäjien ja viranhaltijoiden käsitykset lähidemokratiasta Kuntien yhdistymisen haasteiksi ja uhiksi asukasilloissa nähtiin byrokratian, hallinnon ja kasvottomuuden kasvu. Lisäksi pelättiin, että uusi iso kaupunki johtaa nykyisten kuntien osaoptimointiin, nurkkakuntaisuuteen sekä valtataisteluihin. Asukasiltojen lisäksi alueen järjestöille järjestettiin huhtikuun lopussa oma tilaisuus, johon osallistui yli 50 yhdistysten edustajaa. Keskustelun ytimeen nousi pienten järjestöjen verkostoitumistarve sekä järjestöjen ja kuntapäättäjien säännöllinen vuorovaikutus. Hankesuunnitelman mukaisesti haastateltiin hallintojohtajia tai kunnansihteereitä (Tekstissä käytetään hallintojohtajanimikettä riippumatta siitä, mikä nimike viranhaltijalla olikin.). Hallintojohtajien haastattelut toteutettiin helmi-maaliskuun aikana Hallintojohtajilla on työnsä puolesta keskeinen rooli hallinnon käytäntöjen kehittämisessä ja kuntalaisten, viranhaltijoiden ja kansalaisten välisen vuorovaikutuksen edistämisessä. Hallintojohtajien haastattelulla haluttiin saada ajankohtaiskuva kuntien edustuksellisen ja lähidemokratian tilasta. 5.1 Mitä päättäjiltä ja viranhaltijoilta kysyttiin ja miksi? Johtavat päättäjät ovat tärkeässä asemassa kunnissaan vaikuttamassa lähidemokratian kehittämiseen. Heidän mielipiteensä ja näkemyksensä lähidemokratian nykytilasta ja sen kehittämishaasteista ovat sen vuoksi tärkeitä. Päättäjille suunnattiin kysely, joka oli avoinna Päättäjäkysely (Liite 3) lähetettiin jokaisen kymmenen KUUMA-kunnan kunnanvaltuuston ja -hallituksen puheenjohtajistoille, yhteensä kuudelle johtavalle poliitikolle kunnissa. Päättäjille suunnatun kyselyn kysymysten sisällön valinnassa ja laadinnassa pyydettiin kommentteja ja muutosehdotuksia Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityksen projektijohtajalta ja demokratiaryhmän puheenjohtajalta. Tässä luvussa käsitellään sekä hallintojohtajakyselyn että päättäjäkyselyn vastauksia. Poliitikkojen ollessa vastuussa kunnan strategisesta johtamisesta haluttiin heiltä kysyä enemmän tulevaisuuteen ja hallinnon ja kansalaisten osallisuuden ja vaikuttamisen, mahdollisuuksien kehittämiseen liittyviä kysymyksiä. Kysymyksiä oli kaikkiaan kuusitoista ja niistä neljä oli avovastauskysymyksiä. Tässä käsitellään yhtenäisenä Vihdin ja Kirkkonummen sekä Keski- Uudenmaan aineistoja. Taulukoissa nuo eri kuntaryhmien vastaukset on merkitty ensin yhteenlaskettuina ja sen alapuolella on lyhenne VK tarkoittaen Vihti ja Kirkkonummi-kyselyn vastauksia ja KU tarkoittaa Keski-Uudenmaan kuntien vastauksia. Pienen vastaajamäärän vuoksi ei ole käytetty prosenttilukuja. Jos jotain huomionarvoista eroa näiden eri alueiden vastauksissa, niin se otetaan tekstissä esille. Kyselyssä kysyttiin taustatietojen jälkeen sama kysymys kuin kuntalaiskyselyssä liittyen kansalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksiin (kysymys 6). Päättäjiä pyydettiin arvioimaan, miten hyvin kuntalaiset tuntevat kuntalain suomat oikeutensa osallistua ja vaikuttaa kunnassaan. Lisäksi kysyttiin päättäjien mielipiteitä kunnan päätöksenteon ja kuntalaisten välisestä vuorovaikutuksesta ja sen muodoista (kysymys 7) ja pyydettiin päättäjiä antamaan kouluarvosana, siitä miten hyvin oma kunta ottaa huomion kuntalaisten mielipiteen (kysymys 8). Kysymyksen vastauksia on mielenkiintoista verrata kuntalaiskyselyn vastauksiin. Teemoiksi kyselyssä nousevat käsitykset kuntalaisen osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksista (kysymykset 6-8) tällä hetkellä ja kuntalaisten ja kunnan välisen vuorovaikutuksen ja päätöksenteossa kuulemisesta ja sen kehittämisestä (kysymykset 7, 9 ja 10). Toisin sanoen päättäjien näkemykset osallistumisen ja vaikuttamisen nykytilasta siitä, mihin suuntaan päättäjät haluavat kunnan asukkaiden osallistumista ja vaikuttamismahdollisuuksia ja lähidemokratiaa kunnassa kehittää. Järjestöt ja kunta -ilta Vasemmalta oikealle: Mika Väisänen, Kaija Tuuri ja Susanna Hyväri Kuva: Seppo Haavisto Lisäksi kaksi avokysymystä haastaa vastaajia pohtimaan omaa toimintaansa päättäjänä asukasnäkökulmasta (kysymykset 9-10). Kysymyksiin liitettiin omaksi teemaksi kolmannen sektorin ja kunnan yhteistyön kehittämisnäkökulma. Toisessa tämän osion kysymyksessä otetaan esille osallistuva budjetointi (viitataan lähde-aineistoon, jossa ko. teemasta enemmän tietoa.) Osallistuvan budjetoinnin voi katsoa liittyvän niin kolmannen sektorin ja kunnan kuin alueitten 30 31

17 ja kunnan väliseen yhteistyöhön. (kysymykset 11 ja 12). Se voisi sopia rahoitusmallina kaupungin osissa esimerkiksi lähiöissä tai maalaiskylissä tehtävään asukaslähtöiseen monitoimijaiseen kehittämistyöhön, jota kuntalaiset/järjestöt toteuttaisivat osallistuvan budjetoinnin kautta virallisessa yhteistyössä kunnan kanssa. Maalaiskylissä kehittämistyöhön on melko hyvin saatavissa EU-rahoitusta muun muassa Leader- rahaa yms. Tästä ei lähdetty kysymään, kun hallintojohtajakierroksella selvisi, että se on jo tuttu toimintatapa myös Keski-Uudenmaan alueen maalaiskunnissa. Kysymyksiin liitettiin kolmannen sektorin ja kunnan yhteistyön kehittämisnäkökulma (kysymys 11). Kuntaliitoksen mahdollisesti toteutuessa jonkun muotoisena on järjestöyhteistyökin uuden edessä. Viimeaikaisessa keskustelussa kolmannen sektorin rooli niin palveluiden tuottajana kuin vapaaehtoistoiminnan edistäjänä ja toteuttajana on ollut paljon esillä. Kiinnostavaa oli saada esille päättäjien näkemyksiä kunnan ja kolmannen sektorin yhteistyön tulevaisuudesta. Mukaan otettiin myös kysymyksiä, jotka haastavat pohtimaan päätöksentekoa ja mahdollista lähidemokratian organisoimista ja aluehallintomallia tulevassa kaupungissa. Johtavat päättäjät joutuvat näitä asioita pohtimaan kuntaliitoselvityksen työryhmissä ainakin Keski-Uudellamaalla, koska ovat sitoutuneet kuntaliitoselvityksessään ottamaan kantaa myös lähidemokratiaan ja aluehallintomalliin tulevassa kaupungissa. Kyselyssä nousevat teemoiksi näkemykset aluehallintomalleista (kysymykset 14 ja 15) ja muun muassa osallistavasta budjetoinnista (kysymykset 12-13). Lopussa on avokysymys, joka mahdollistaa omien ajatusten ja ideoiden esiintuomisen liittyen lähidemokratian ja päätöksentekomallin kehittämiseen (kysymys16). Päättäjäkyselyn vastaajien taustatiedot: Kyselyyn vastasi yhteensä 38 johtavaa päättäjää, joista 12 oli Vihdin ja Kirkkonummen alueelta ja loput 26 Keski-Uudenmaan kunnista. Vastaajista oli miehiä aivan yhtä paljon kuin naisia eli 19. Iältään vastaajat olivat suurin osa (20 vastaajaa) vuotiaita ja loput jakautuvat melko tasan alle 45-vuotiaisiin ja yli 60-vuotiaisiin. Aktiivisimmin vastasivat kirkkonummelaiset, keravalaiset ja järvenpääläiset ja pienin määrä vastaajia oli Hyvinkäältä. Vastaajista asuu 26 taajamassa ja 12 haja-asutusalueella. Vastaajissa oli kaikkien poliittisissa johtotehtävissä olevien puolueiden edustajia. Vastaajista kolmetoista oli kokoomuslaista ja seitsemän sosiaalidemokraattia, vihreitten ja keskustan kannattajia neljä ja ruotsalaisen kansanpuolueen jäseniä ja perussuomalaisia ja sitoutumattomia oli kaikkia kolme ja kristillisdemokraattien ja vasemmistoliiton edustajia ei vastaajissa ollut lainkaan. Vastausten antama kuva onkin lähinnä suuntaa antava, eikä tässä käytetä poliittista ryhmää taustamuuttujana jonkun vastauksen jakautumista arvioitaessa. Mikäli näin olisi haluttu tehdä kyselyyn vastanneiden määrän olisi pitänyt olla laajempi. Kuntaliiton tutkimuksissa löytyy valtakunnallista tietoa, jossa on taustamuuttujana käytetty poliittista kantaa ns. ARTTU- hankkeen tutkimuksessa (ARTTU- hanke 2011), joka selvittää laajasti mielipiteitä ja kokemuksia edelliseen kuntarakenneuudistukseen liittyen. Haastatelluista hallintojohtajista haastattelun ajankohta ja nimilista sekä teemahaastattelun kysymykset ovat liitteenä (Liite 4). Varsinaisia taustatietoja heistä ei esitellä. Jotkut hallintojohtajista olivat työskennelleet kovin lyhyen aikaa, eivätkä katsoneet olevansa vielä riittävän hyvin selvillä haastattelun tematiikasta. Selvityksen tekijät katsoivat kuitenkin keskeisten sisältöjen tulleen kaikissa kunnissa haastattelun puitteissa käsitellyiksi. Tätä laadullista aineistoa ei selvitystyössä kuvata yksityiskohtaisesti tai kuntakohtaisesti, vaan sieltä on selvitystyön keskeisten teemojen osalta nostettu tässä luvussa tärkeimmäksi koettua tietoa.hankkeen toteuttajat paneutuivat lyhyessä ajassa - runsaan neljän kuukauden aikana KUUMA-kuntien lähidemokratian tilaan ja haasteisiin. Hallintojohtajille tehdyt haastattelut toimivat hyvänä orientaatiopohjana ja realisoivat heitä tähän tehtävään ja toimintaympäristön analyysiin. 5.2 Kuntalaisten osallistumismahdollisuudet hallintojohtajien ja päättäjien näkökulmasta Yleisesti on tiedossa, että kuntalaiset tuntevat melko huonosti Kuntalain heille suomia osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuuksia ja muotoja (ARTTU- hanke 2011). Asukkailta kysyttiin kuntalaiskyselyssä, miten hyvin he tuntevat osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuuksiaan. Päättäjiltä puolestaan kysyttiin, miten hyvin he arvelevat kuntalaisten tuntevan nuo osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuutensa. Vastauksia arvioitaessa, voimme verrata niitä tässä keskenään. Kuntalaisen osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet (Kuntalaki 1995; neljäs luku) Tuntee täysin Ääni- ja äänestysoikeus 28 Tuntee kohtalaisesti 10 Ei tunne tarpeeksi 0 Vastaajat yhteensä Aloiteoikeus (kuntalaisaloite) Asukkaiden kuuleminen ja vaikuttamismahdollisuus vireillä ja valmisteilla olevista asioista (esim. koulun lakkauttaminen) Palvelujen käyttäjien valinta joihinkin kunnan toimielimiin (esim. koulun johtokunta) Yhteistyö kunnan tehtävien hoidossa (esim. kylätoimikunta) Kunnanosahallinnon järjestäminen Kunnallinen kansanäänestys Mahdollisuus tehdä aloite kansanäänestyksessä Taulukko 6. Käsitykset kuntalaisen osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksista Päättäjät arvelivat kuntalaisten tuntevan täysin tai kohtalaisesti ääni- ja äänestysoikeutensa, mutta jo kuntalaisaloitetta he arvelivat, etteivät kuntalaiset tunne tarpeeksi tehdäkseen aloitteen. Täysin ja kohtalaisesti arveli runsaat puolet vastaajista (23) asukkaiden olevan selvillä kuulemisesta ja vaikuttamismahdollisuuksista vireillä ja valmisteilla oleviin asioihin (esimerkiksi koulun ja päiväkodin lakkauttaminen). Tämä osuu yksiin kuntalaisten omien vastausten kanssa. Palvelujen käyttäjien valinnan joihinkin kunnan toimielimiin arvelivat runsaat puolet vastaajista olevan tuttua kuntalaisille hyvin tai kohtalaisesti, vähän vajaa puolet arveli, ettei kuntalaiset tiedä tästäkään tarpeeksi. Tämä osui myös melko lähelle kuntalaisten omia vastauksia

18 Yhteistyö kunnan tehtävien hoidossa esimerkiksi kylätoimikunnassa yhteistyössä kunnan kanssa toimimisen arveltiin olevan melko tuttua runsaan puolen mielestä vastaajista. Kuitenkin suuri joukko vastaajista arveli tämänkin olevan vierasta kuntalaisille. Tässäkin päättäjät tunsivat kuntalaisten tietouden hyvin. Kunnanosahallinnon järjestäminen on nykyisenkin kuntalain pohjalta mahdollista. Tästä hyvänä esimerkkinä paljon julkisuutta saanut Rovaniemen Ylä- Keminjoen aluelautakunta, joka aloitti toimintansa jo vuonna 1993 (Pihlaja & Sandberg 2012). Tämän mahdollisuuden arveli vastaajista kolmasosa kuntalaisista kohtalaisesti tuntevan. Kuntaliitosten yhteydessä on paljon puhuttanut kansanäänestyksen toteuttamisen mahdollisuus. Kyselyssä tiedusteltiin myös tämän tuntemista. Hieman yli puolet arveli kuntalaisten kohtalaisesti tai hyvin tuntevan kansaäänestyksen. Mahdollisuuden tehdä aloite kansanäänestyksestä puolestaan vastaajat arvelivat prosessina olevan lähes tuntematon kuntalaisille. Asukaskysely osoitti myös kuntalaisten melko huonosti tuntevan kansanäänestystä. Päättäjät tuntevat melko hyvin kuntalaisten tietouden osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuuksistaan. Tämän pitäisi olla hyvä pohja lähidemokratian edelleen kehittämiselle. Hallintojohtajien haastatteluissa tuli aivan samansuuntainen kuva kuntalaisten osallistumisen ja vaikuttamisen nykytilasta kuin tässä päättäjäkyselyssä. Kuntaliitosselvitykseen liittyen on väläytetty mahdollisuutta toteuttaa kansanäänestys. Mäntsälässä esimerkiksi on jo tehty päätös sen toteuttamisesta. Hallintojohtajien mielestään on tärkeää tiedottaa eri tavoin kansanäänestykseen liittyen kuntalaisille, mistä oikeastaan äänestetään eikä pelkästään luottaa kuntalaisten kaikkea jo tietävän. Kuntaliitosselvityksen he arvelivat kyllä kuluneen vuoden aikana tulleen melko tutuksi kuntalaisille. Asukaskyselyn tulokset tältä osin vahvistavat näitä heidän näkemyksiään. Hallintojohtajien haastattelussa tuli esiin, miten kuntalaisten parhaiten tuntema osallistumisen ja vaikuttamisen muoto on yhä äänestäminen vaaleissa. Kuntalaiset tekevät kuntalaisaloitteita joka vuosi keskimäärin 5-20 kunnasta riippuen. Vaikutti siltä, että kunnat, joiden verkkosivuilla opastettiin osallistumaan (Osallistu.fi)) ja tiedotettiin kehitteillä olevista hankkeista odottaen kommentteja saivat kuntalaisia mukaan oman alueensa kehittämiseen parhaiten. Etenkin niissä kunnissa, joissa on runsaasti maaseutukyliä hallintojohtajat kertoivat kuntalaisten olleen aktiivisia toimimaan kyläyhdistysten kautta yhteistyössä kunnan kanssa. Uusi kuntalakiluonnos korostaa lähidemokratiaa ja kunnan toiminnan avoimuutta, vuorovaikutteisuutta ja asukaslähtöisyyttä. Kysymyksessä seitsemän pyydettiin ottamaan kantaa, miten ja minkä muotoisena sitä tulisi edistää. Tulisi järjestää kuntalaisten kohtaamisen foorumeja ajankohtaisista aiheista, jotka edistävät kuntalaisten tietoisuutta kunnan toiminnasta ja mahdollisuuksis-ta vaikuttaa siihen (esim. jokin ajan-kohtainen kehitteillä oleva hanke, toiminta) Tulisi järjestää aluepohjaisia säännöllisiä tilaisuuksia, joissa tasa-vertaista keskustelua kuntalaiset, päättäjät ja viranhaltijat yhdessä (esim. kylä- ja kaupunginosaillat) Kunnan-/kaupunginvaltuuston ryhmien puheenjohtajiston tai neuvottelukunnan tulisi järjestää vuosittain 1-2 kertaa asukastilaisuus kunnan ajankohtaiskysymyksiin liittyen. (Viranhaltijat alustamassa ja pääroolissa asukkaat. Videoidaan ja nähtävissä kunnan nettisivuilla. [Tarvittaessa ryhmätyöskentelyä]) Tulisi tarjota kuntalaisille mahdollisuus toimia rajatun ajan työryhmässä, projektissa tai palvelutuotannossa yhteistyössä kunnan kanssa (esim. oman asuinalueen kehittämiseksi yms.) Asukkaita olisi kuultava tärkeissä lähipalveluiden kehittämis- ja muutostilanteissa (esim. koulun lakkauttaminen tai alueiden-suunnittelu ja kaavoitus) 30 VK=8 KU=22 32 VK=7 KU=25 23 VK=6 KU=17 21 VK=7 KU=14 35 VK=11 KU=24 5 VK=4 KU=1 6 VK=5 KU=1 14 VK=5 KU=9 14 VK=4 KU=10 3 VK=1 KU= VK=1 KU=0 3 VK=1 KU= Taulukko 7. Kunnan toiminnan avoimuuden, vuorovaikutteisuuden ja asukaslähtöisyyden lisäämisen tarve (Taulukossa lyhenteet VK= Vihti ja Kirkkonummi. Vastaajien N=12; KU= Keski-Uudenmaan kunnat 26) Kunnan ja asukkaiden välinen vuorovaikutus Kunnan tulisi paremmin tiedottaa kehittämistoiminnastaan ja kansalaisten osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuuksista nettisivuillaan Kunnan-/kaupunginvaltuuston kokoukset tulisi videoida Hyvin tarpeellista 37 VK=11 KU=26 23 VK=6 KU=17 Ei niin tarpeellista 1 VK=1 12 VK=4 KU=8 Tarpeetonta 0 3 VK=2 KU=1 Vastaajat yhteensä Kunnan tulisi paremmin tiedottaa kehittämistoiminnastaan ja kansalaisten osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuuksista nettisivuillaan. Kaikki vastaajat kokivat tämän esitetyn väittämän hyvin tärkeäksi tai tärkeäksi. Asukkaatkin kokevat kuntansa nettisivut asukaskyselyn mukaan tärkeimmäksi tiedotusväyläksi. Verkkosivuilla tuleekin jatkossa uuden kuntalain (lakiluonnoksen mukaisena) tullessa voimaan entistä laajemmin tiedottaa myös kuntalaisten osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuuksista sekä kehitteillä olevista asioista, ei vain kunnan palveluista ja tapahtumista. Tämä kysely tehtiin sähköisenä ja vain pieni joukko haastateltiin kolmannen sektorin tapahtumissa (osa aineistoa). Kysely ei todennäköisesti ole tavoittanut niitä, joiden käytössä ei ole tietokonetta tai jotka eivät hallitse sen käyttöä. Ikäihmisten, vammaisten ja esimerkiksi pitkäaikaissairaitten joukossa on runsaasti vielä sellaisia henkilöitä, joita sähköinen tiedonvälitys ei tavoita

19 Tasa-arvon näkökulmasta on tärkeä miettiä, mitä seuraa, jos heikommassa asemassa olevien kuntalaisten ääni ei tavoita virkamiehiä ja päättäjiä? Miten heidän äänensä saisi kuuluviin kuntalaiskeskusteluun? Kunnan valtuustojen kokousten videointi puhuttaa tällä hetkellä KUUMAkuntia kuten muitakin kuntia. Se on yksi osa kuntien toiminnan entistä avoimemmaksi tekemisen prosessia. Hallintojohtajien haastatteluissa tuli esille, että lähes kaikissa KUUMA- kunnissa on joko jo käytössä, päättämistä vaille tai kokeiluvaiheessa valtuustokokousten videointi. Tulisi järjestää kuntalaisten kohtaamisen foorumeja ajankohtaisista aiheista, jotka edistävät kuntalaisten tietoisuutta kunnan toiminnasta ja mahdollisuuksista vaikuttaa siihen (esim. ajankohtainen kehitteillä oleva hanke, toiminta) Reilu enemmistö piti hyvin tärkeänä tällaisia yhteisiä foorumeja. Loput viisi ei pitänyt niin tarpeellisena. Tulisi järjestää aluepohjaisia, säännöllisiä tilaisuuksia, joissa tasavertaista keskustelua kuntalaiset, päättäjät ja viranhaltijat yhdessä (esim. kylä- ja kaupunginosaillat). Saman suuntainen vastaajaasetelma kuin edellä. Tällaiset aluepohjaiset tilaisuudet koettiin tärkeäksi. Kunnan/kaupunginvaltuuston ryhmien puheenjohtajiston tai neuvottelukunnan tulisi järjestää vuosittain 1-2 kertaa asukastilaisuus kunnan ajankohtaiskysymyksiin liittyen. (Viranhaltijat alustamassa ja pääroolissa asukkaat. Videoidaan ja nähtävissä kunnan nettisivuilla. Tarvittaessa ryhmätyöskentelyä.) Lähes kaksi kolmesta koki tällaisen hyvin tarpeellisena. Runsas kolmasosa ei niin tarpeellisena. Tulisi tarjota kuntalaisille mahdollisuus toimia rajatun ajan työryhmässä, projektissa tai palvelutuotannossa yhteistyössä kunnan kanssa (esim. oman asuinalueen kehittämiseksi, koulun opetussuunnitelman laatimiseksi, lastensuojelutyön, omaishoidon kehittämiseksi, nuorten vapaa-ajan mahdollisuuksien lisäämiseksi). Lähes kaikki pitivät osallistumisen mahdollisuutta rajattuun asiaan tai rajattuna aikana oman alueensa hyväksi hyvin tarpeellisena ja muutama ei niin tarpeellisena. Kukaan ei tarpeettomana. Päättäjät itsekin kuntalaisia edustavina uskovat yhteisten asioitten kiinnostavan laajemminkin kuin edustuksellisen demokratian kautta. Asukkaita olisi kuultava tärkeissä lähipalveluiden kehittämis- ja muutostilanteissa (esim. koulun lakkauttaminen tai alueiden suunnittelu ja kaavoitus) Jälleen sama vastaaja-asetelma kuin edellä. Hallintojohtajien haastatteluaineisto on tässäkin kysymyksessä hyvin samansuuntainen kuin poliitikkojen antamat vastaukset. Ehkä kunnanvaltuuston kokousten videointiin suhtautuivat hallintojohtajat hieman myönteisemmin kuin päättäjät. Joka kunnassa oli joko käytössä, kokeilu meneillään tai päätöksenteko aiheesta tulossa. Hallintojohtajien haastattelut vahvistivat sen, minkä selvityksen tekijät olivat jo verkkosivuja selatessaan huomanneet, että kuntien viestintä on entistä osaavammissa käsissä. Kunnat tiedottavat entistä aktiivisemmin kuntalaisilleen, ovat sosiaalisessa mediassa ja osa kunnista tekee nettikyselyitä (niin keskushallinto kuin eri hallintokunnat). Nuoret on erikseen huomioitu ja Aloite-fi.hankkeessa on oltu useimmissa kunnissa mukana. Vuorovaikutteisuuden lisäämisen haaste ja valtakunnallisella tasolla sähköisen viestinnän koordinoinnin haaste nousivat myös esille. On liian monia päällekkäisiä systeemejä ja kehittämiskuvioita ministeriöiden suunnalla meneillään. Osassa kuntia jo kunnan maantieteellisen hajanaisuuden ja/tai laajuuden vuoksi oli syntynyt ja osin vahvistettu kunnan taholta rakenteita, jotka helpottivat yhteistyötä. Hallintojohtajia kuunnellessa vaikutti siltä, että kunnissa, joissa oli alueellisele yhteistoiminnalle olemassa epävirallisia tai jopa virallisia rakenteita, koettiin tärkeänä pitää yhteyttä kunnan eri osiin säännöllisesti ja nähtiin sen anti merkittävänä. Muutamissa kunnissa (Nurmijärvi, Vihti) oli yhteistyöllä tuotettu kyläsuunnitelmat, joissa asetettu tavoitteita ja ratkaisuvaihtoehtoja kylien asioiden kehittämiselle. Toiminta oli jatkunut lähes parikymmentä vuotta ja sitä koko ajan arvioidaan ja kehitetään. Mukana oli ollut yliopiston tai omia alueella asuvia asiantuntijoita. Toimintaa oli rahoitettu eri rahoituslähteistä. Yhtenä rahoituslähteenä oli käytetty EU:n Leaderrahoitusta. Kaupungeista vain yhdessä oli säännölliset kuntalaisten kohtaamisen areenat. Noissa kaupunginosatapaamisissa oli kunnan johtavia viranhaltijoita, päättäjiä ja kuntalaisia. Asukasilloista, joita pidettiin kahdesti vuodessa viidessä eri kaupunginosassa tehtiin muistiot. Seuraavalla kerralla palattiin edelliskerran muistioon tarkistaen, oliko kehittämistä vaativille asioille tapahtunut mitään yms. Kuntalaiset ovat hallintojohtajan mielestä tavoitteen mukaisesti pääroolissa kysymyksineen ja kannanottoineen. Hän arveli, että ellei näin olisi, nuo asukasillat olisivat jo ajat sitten loppuneet. Tavoitteena oli aito dialogi ja vuoropuhelu ei viranomaisten tai poliitikkojen yksinpuhelu. Päättäjiä pyydettiin aivan samoin kuin kuntalaisia antamaan kunnalleen kouluarvosana siitä, otetaanko kuntalaisten mielipide huomioon kunnan toiminnassa ja päätöksenteossa (kysymys 8). Vastaajien mielipiteet hajosivat päättäjäkyselyssä lähes koko koulutodistuksen asteikolle (arvosanat 4-9). Päättäjien vastauksissa käytettiin ääripäitäkin, kun taas kuntalaisten antama arvosana keskittyi lähinnä arvosanoihin kuudesta kahdeksaan. Arvioinnissaan vihtiläiset ja kirkkonummelaiset olivat ankarampia kuin keski-uusimaalaiset, heidän arvosanoissaan seitsemän sai suosiota eniten. Keski-uusimaalaisista muutama antoi jopa yhdeksän arvosanaksi. Peräti runsas puolet vastaajista (21) antoi arvosanaksi kahdeksan. Hankkeen asukaskyselyssä vastaajille annettiin samoin mahdollisuus arvioida kouluarvosanalla 4-10 sitä, otetaanko kuntalaisen mielipide huomioon kunnan toiminnassa ja päätöksenteossa. Ylivoimaisesti yleisin arvosana oli 7, melko runsaasti annettiin myös kuutta. Hallintojohtajien mielestä kuntalaisilla on monenlaisia mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa päätöksentekoon ja kunnan toimintaan, jos he vain osaavat käyttää noita mahdollisuuksiaan. Viestinnällä on oma osansa ja haasteensakin tässä, mutta toinen puoli on päättäjien ja viranhaltijoiden luomissa käytännöissä. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että kuntalaiset ovat yllättävänkin tyytyväisiä osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksiinsa, vaikka äänestysaktiivisuus ja tilaisuuksissa käyntiaktiivisuus ei järin suurta olekaan. Arvosana seitsemän kunnalle on melko hyvä, mutta kehittämisvaraakin jää. Päättäjiltä kysyttiin myös heidän omasta toiminnastaan ja sen kehittämishaasteista kaksi avointa kysymystä (kysymykset 9 ja 10). Valtaosa vastaajista oli sitä mieltä, että kuntalaisten ääni koetaan kuuluvan hyvin kunnan päätöksenteossa. Kysymys oman toiminnan kehittämisestä närkästytti muutamia vastaajia. Se koettiin intiiminä, oman poliittisen toiminnan utelemisena. Poliittisten puolueitten toiminta on osa kansalaistoimintaa ja osa kolmannen sektorin toimintaa. Sillä on aivan samalla tavalla kehittämishaasteensa suhteessa kuntalaisiin kuin virkamiestenkin toiminnalla. Toki puolueilla on omat sisäiset linjauksensa ja ohjelmansa, joista tässä ei ollut tarkoituskaan kuulla. Miten kuntalaisten ääni sitten välittyy päätöksenteossa ja hallintoelimissä, kun se välittyy hyvin? Päättäjät esittivät muun muassa seuraavanlaisia näkemyksiä ja keinoja kuntalaisen äänen välittymiselle: 36 37

20 Suorat yhteydenotot päättäjien ja asukkaiden välillä sähköpostitse, Facebook ym. sosiaalinen media yleensä kanavana puhelimitse tori- ja muissa tapahtumissa tapaamiset face to face kaupoissa tapaamiset kansalaisten kirjeet päättäjät ottavat yhteyttä Vuoropuhelu osa päätöksentekoa Kuntalaisaloitteet Kuntalaisia kutsuttu kuultavaksi eri hallintoelimiin Vuoropuhelu tärkeää, palaute muut risut ja ruusut- palautteet Kansalaisten käyttämä julkisuus mielipidekirjoitukset adressit lähetystöt, mielenosoitukset Säännölliset alueitten asukasillat (Kerava) asukastapaamisten toistuvuus tärkeää ja niiden selkeä rakenne ja sisältö Aktiiviset kansalaisjärjestöt tai muu ryhmien toiminta kyläyhdistykset, asukasyhdistykset vanhempainyhdistykset ja erilaiset kehittämistoimikunnat alueilla aloitteellisten ryhmien lobbaus Vastaavasti seuraavanlaisia näkemyksiä ja toimintatapoja tuli esiin, kun koettiin kuntalaisten äänen välittyvän huonosti tai kohtalaisesti: Tietous toimintatavoista puuttuu Niitten ääni kuuluu, jotka tuntevat toimintatavat, osaavat seurata esityslistoja ja pöytäkirjoja ja tietävät esim. lautakuntien olemassaolosta. Näitä ei paljoakaan koulussa opeteta, vaikka varmaan pitäisi Avoimuus puuttuu Ei juuri mitenkään lautakuntien jäsentenkin vaikea vaikuttaa Heikosti - asioita valmistellaan salassa ja tuodaan päätettäväksi ilman riittäviä vaikutusmahdollisuuksia Ei uskoa omaan toimintaan Hyvin huonosti Kuntalaiset uskovat silmät ummessa valittujen luottamushenkilöiden hoitavan heidän asioitaan hyvin, seuraamatta edustajien toimintaa Kansalaisryhmien eriarvoisuus Huonoimmin kuuluu heikosti koulutettujen, nuorten ja maahanmuuttajien ääni, koska he eivät edes tiedä, miten systeemi toimii. Osittain kuntalaisten ääni välittyy kylien väki on aktiivista Avovastukset jakautuivat enemmän myönteiselle kannalle, mutta myös haasteita poliittisten ryhmien toiminnalle (osallisuuden kehittämisen näkökulmasta) tuli esille kriittisissä kannanotoissa. Yllä on kuvattu teemoittain avovastaukset. Vahva usko päättäjillä oli oman kylän, kaupungin tai kaupunginosan asukkaiden yhteydenottoihin ja palautteen saamiseen monin eri keinoin. Monissa vastauksissa korostui se, miten Hyvinkää, Kerava tai Tuusulaa jne. ovat vielä niin pieniä paikkoja, että ihmiset uskaltavat lähestyä ja heitä tapaa luontevasti eri yhteyksissä. Päättäjät kokivat, että kunnan asioista puhutaan. Moni korosti myös vuorovaikutteisuuden tärkeyttä ei vain kuulemista. Vahvasti nousi esiin myös aktiivinen kylä- ja vanhempainyhdistystoiminta ja kansalaisten moninaiset keinot saada äänensä kuuluviin mm. mediassa. Sähköisen viestinnän eri muodot ja perinteisetkin vuorovaikutuksen välineet tulivat mainittua. Samoin näkivät hallintojohtajat tämän asian. Heidän mielestään päättäjiin otetaan paljon yhteyttä samoin viranhaltijoihin suoraan. Jonkin verran vähäisempänä yhteydenotot kaupungin työntekijöihin nähtiin kaupungeissa kuin maalaiskunnissa. Hallintojohtajista monet korostivat asukastoiminnan rakenteiden luomisen tärkeyttä, etenkin jos olivat ehtineet saada sellaisen vaikutuksesta kuntalaisten osallisuuteen kokemuksia. Kriittisiä kannanottoja oli enemmän vihtiläisten ja kirkkonummelaisten vastauksissa. Joskaan ei niissäkään runsaasti, mutta niissä oli asioita avattu konkreettisesti. Yhdessä vastauksessa murhetta kannettiin tiettyjen asukasryhmien eriarvoisesta asemasta päätöksenteossa ja vaikuttamisessa: heikosti koulutetut, nuoret ja maahanmuuttajat olivat vastaajan mielestä eriarvoisessa asemassa ja heidän ääntään kuultiin huonoimmin. He kun eivät edes tunne koko systeemiä. Kriittisissä vastauksissa oli muutamassa myös epäluottamusta järjestelmän toimivuuteen ja avoimuuteen. Nämä tasa-arvoisuuden puutteesta kertovat huomiot ovat tärkeitä kehitettäessä lähidemokratiaa. Toinen avoin kysymys kohdistui päättäjien oman toiminnan kehittämiseen asukasnäkökulmasta. Tähänkään kysymykseen eivät kaikki kyselyyn vastanneet ottaneet kantaa. Molempiin avokysymyksiin vastasi vain kaksi kolmasosaa kuntapäättäjistä. Nykytila: Puoluepolitiikkaan vaikuttamisen kiinnostus vähäistä - puoluepolitiikka ei kiinnosta Asukasosallisuus kunnan harteille Ajattelen -asukasosallisuus ja puolueet sopivat huonosti yhteen. Asukasosallisuus tulisi olla kunnan harteilla jotta se olisi eheyttävää ja voimaannuttavaa. Puolueiden sekaantuminen asiaan olisi turhaa näin pienissä kunnissa. Suuremmissa kaupungeissa väkeä on enemmän ja asukastoimintakin voi olla politisoitunutta. Mindre politiserande och göra samarbete för hela kommunen. Som det nu är florerar knutpatrioismen. Det är viktigt att förtroendevalda och personal drar åt samma hall. Kaupungin päätöksenteosta ei saa tulla kyläpolitikointia, missä irtonaiset asiat käsitellään erillään kokonaisuudesta. Varsinkaan nyt, kun on taloudellisesti haasteelliset ajat. Puoluetoiminta etääntyy kuntakoon kasvaessa Kuntauudistus saattaa vähentää puolueosastoja, jolloin ihmiset tuntevat vaikuttamismahdollisuudet kaukaisilta, eivätkä enää läheisiksi ja omikseen Kehittämisnäkökulma: Avoimuus uudelle- mahdollisuuksia saada kuntalaiset kiinnostumaan ja vuorovaikutusta aikaan kuntalaisten kanssa Mikä ihmisiä aktivoi, lisää asukasosallisuutta? Ihmiset aktivoituvat, kun homma ei toimi. Ihmiset saatava vaikuttamaan aikaisemmassa vaiheessa, lähipalvelut/-demokratia tärkeää ihmisten aktivoinnissa 38 39

Lähidemokratian vahvistaminen

Lähidemokratian vahvistaminen Lähidemokratian vahvistaminen Kuntaliitosverkoston seminaari Kuntatalo 4.6.2014 Ritva Pihlaja erityisasiantuntija, tutkija ritva.pihlaja@pp.inet.fi Lähidemokratiasta on? enemmän kysymyksiä kuin vastauksia,

Lisätiedot

Viisi kiinnostavinta löytöä Johanna Viita

Viisi kiinnostavinta löytöä Johanna Viita Viisi kiinnostavinta löytöä Johanna Viita 11.12.2014 Sisällysluettelo 1. Vapaaehtoinen kuntayhteistyö kehitystiensä päässä 2. Valtion paine kuntaliitoksiin tarpeen, jos liitoksia halutaan saada aikaan

Lisätiedot

Demokratiapäivä

Demokratiapäivä Demokratiapäivä 13.10.2015 Teemasessio 2:Edustuksellisen ja suoran demokratian muodostama kokonaisuus - miten niiden johtaminen ja kehittäminen vaikuttaa toisiinsa ja miten niitä kehitetään samanaikaisesti?

Lisätiedot

Yhdessä Oulussa osallisuus, vaikuttaminen ja paikalliskulttuuri Oulun maaseutualueilla. Erityisasiantuntija Päivi Kurikka Kuntaliitto 20.2.

Yhdessä Oulussa osallisuus, vaikuttaminen ja paikalliskulttuuri Oulun maaseutualueilla. Erityisasiantuntija Päivi Kurikka Kuntaliitto 20.2. Yhdessä Oulussa osallisuus, vaikuttaminen ja paikalliskulttuuri Oulun maaseutualueilla Erityisasiantuntija Päivi Kurikka Kuntaliitto 20.2.2013 Kuntademokratian kehittämiselle on jo nyt hyvää pohjaa lainsäädännössä

Lisätiedot

Hollola Näpäytä solua ja valitse kunta alasvetovalikosta

Hollola Näpäytä solua ja valitse kunta alasvetovalikosta KUNTALAISTUTKIMUS 2015 Suomen Kuntaliitto Marianne Pekola-Sjöblom Yleisiä näkemyksiä, päätöksentekoa ja osallistumista koskevat kysymykset 2015 Kyselylomakkeen kysymykset: 13-17, 24-, -,, 37 Näpäytä solua

Lisätiedot

Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys

Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys 6.5.2014 Jarkko Majava (yhteyshenkilö) Johtava konsultti, FCG Konsultointi Oy jarkko.majava@fcg.fi 050 3252306 22.5.2014 Page 1 Kuntarakenneselvityksen

Lisätiedot

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 %

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kaupunginosakyselyn vastaukset: Kyselyjä lähetettiin 74 kpl ja vastauksia saatiin 44 kpl. Kyselyn vastausprosentiksi muodostui 59%. Kyselyt lähetettiin Tampereen asukas- ja omakotiyhdistysten puheenjohtajille.

Lisätiedot

Kysely kaupungin viestinnästä 2013 Kaupunkikohtainen raportti: Loviisa. FCG Finnish Consulting Group Oy / Tuomas Jalava Päivitetty

Kysely kaupungin viestinnästä 2013 Kaupunkikohtainen raportti: Loviisa. FCG Finnish Consulting Group Oy / Tuomas Jalava Päivitetty Kysely kaupungin viestinnästä Kaupunkikohtainen raportti: Loviisa FCG Finnish Consulting Group Oy / Tuomas Jalava Päivitetty 11.12. Kaupunkeja tutkimuksessa: Loviisan kokonaisotanta: Vastausprosentti:

Lisätiedot

OSALLISUUSKARTOITUS JOHDOLLE VUONNA 2011 OSALLISUUSKARTOITUS ASUKKAILLE VUONNA 2013

OSALLISUUSKARTOITUS JOHDOLLE VUONNA 2011 OSALLISUUSKARTOITUS ASUKKAILLE VUONNA 2013 OSALLISUUSKARTOITUS JOHDOLLE VUONNA 2011 OSALLISUUSKARTOITUS ASUKKAILLE VUONNA 2013 1 KUOPION OSALLISUUSKYSELY ASUKKAILLE 2013 Kaikille Kuopion asukkaille suunnattu Kuopion osallisuuskysely toteutettiin

Lisätiedot

Nykytila punaisella, 8 erillistä kuntaa tulevaisuudessa mustalla, uusi kaupunki vihreällä

Nykytila punaisella, 8 erillistä kuntaa tulevaisuudessa mustalla, uusi kaupunki vihreällä Uuden kaupungin arvosana kyseisen palvelun tai teeman osalta. Nykytila punaisella, 8 erillistä kuntaa tulevaisuudessa mustalla, uusi kaupunki vihreällä DEMOKRATIA KRITEERI NYKYTILAN EDUT ERILLISET KUNNAT:

Lisätiedot

Sivu 1 / 5. RAAHEN LÄHIDEMOKRATIAMALLI, ehdotus 4.11.2015. 1. Johdanto

Sivu 1 / 5. RAAHEN LÄHIDEMOKRATIAMALLI, ehdotus 4.11.2015. 1. Johdanto Sivu 1 / 5 RAAHEN LÄHIDEMOKRATIAMALLI, ehdotus 4.11.2015 1. Johdanto Raahen kaupungilla on pitkät perinteet yhteistyöstä ja kylien tukemisesta. Vuonna 1989 Raahen kaupunki osallistui kolmivuotiseen, valtakunnalliseen

Lisätiedot

Uusi kuntalaki Demokratia ja osallistuminen

Uusi kuntalaki Demokratia ja osallistuminen Uusi kuntalaki 2015 - Demokratia ja osallistuminen Kuntamarkkinat 10- Mervi Kuittinen Laissa säädettäisiin: Kunnan asukkaiden osallistumisoikeutta koskeva luku (5. luku) kunnan asukkaiden äänioikeudesta

Lisätiedot

Yhdistymisselvityksen tavoitteet

Yhdistymisselvityksen tavoitteet Yhdistymisselvityksen tavoitteet 1. Aikaansaada esitys Hyvinkään, Järvenpään, Keravan, Mäntsälän, Nurmijärven, Pornaisten, Sipoon ja Tuusulan yhdistymisestä sekä esitykseen liittyvä yhdistymissopimus.

Lisätiedot

Osallisuussuunnitelma

Osallisuussuunnitelma Osallisuussuunnitelma Lastensuojelun järjestäminen ja kehittäminen Tukea suunnitelmatyöhön - työkokous Kolpeneen palvelukeskus Kerttu Vesterinen Osallisuus Osallisuus on kokemus mahdollisuudesta päättää

Lisätiedot

Lausunnon antaminen Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityksen väliraportista

Lausunnon antaminen Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityksen väliraportista Valtuusto 4 10.02.2014 Lausunnon antaminen Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityksen väliraportista 63/00.04.01/2013 KH 239 Kunnanhallitus 18.6.2013 Valmistelija: kunnanjohtaja Mikael Grannas Taustaa

Lisätiedot

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Esitys hallitukselle Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Kuntaliiton hallitus 20.4.2011 8. Kokoava rakenneuudistus luo selkeän perustan uudelle, jäsentävälle kuntalaille 1. Vuosina 2013-2016

Lisätiedot

Kuntalaiset keskiöön projektin päätösseminaari Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma, toimitusjohtaja, Suomen Kuntaliitto

Kuntalaiset keskiöön projektin päätösseminaari Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma, toimitusjohtaja, Suomen Kuntaliitto Kuntalaiset keskiöön projektin päätösseminaari 26.2.2015 Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma, toimitusjohtaja, Suomen Kuntaliitto Äänestysaktiivisuuden lasku Ilkeät ongelmat Luottamuspula Luottamustoimien ei-houkuttelevuus

Lisätiedot

KUNTALAKI - toimielimet ja johtaminen. Arto Sulonen

KUNTALAKI - toimielimet ja johtaminen. Arto Sulonen KUNTALAKI - toimielimet ja johtaminen Arto Sulonen Uudistuksen organisointi Parlamentaarinen seurantaryhmä, pj. hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen Työvaliokunta, pj. ylijohtaja Päivi Laajala,

Lisätiedot

Kuntien tarjoamat osallistumis- ja vaikuttamistavat kuntalaisille

Kuntien tarjoamat osallistumis- ja vaikuttamistavat kuntalaisille Kuntien tarjoamat osallistumis- ja vaikuttamistavat kuntalaisille Ennakkotuloksia kuntalaisten osallistumista ja vaikuttamista kunnissa nykyisellä valtuustokaudella kartoittavasta faktakyselystä 2015 Kuntamarkkinat

Lisätiedot

ARTTU Kuntalaistutkimus 2015 Lappeenranta

ARTTU Kuntalaistutkimus 2015 Lappeenranta ARTTU Kuntalaistutkimus 2015 Osallistuminen ja vaikuttaminen Yleisiä näkemyksiä, päätöksenteko ja osallistuminen Kuntalaistutkimus 2015 Lappeenrannan vastausprosentti 39,8% (N=478) Kuntalaiskysely on osa

Lisätiedot

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset ESPOON NUORISOVALTUUSTON TOIMINTASUUNNITELMA KAUDELLE 2016 2017 VAIKUTTAMINEN Espoon nuorisovaltuusto on espoolaisnuorista koostuva edunvalvontaelin ja päätäntävaltaa nuorisovaltuustossa käyttävät valitut

Lisätiedot

Kohti uutta kuntaa Rovaniemen Demokratiapäivän 2015 avoin keskustelufoorumi. Maarit Alikoski ROVANIEMEN KAUPUNKI

Kohti uutta kuntaa Rovaniemen Demokratiapäivän 2015 avoin keskustelufoorumi. Maarit Alikoski ROVANIEMEN KAUPUNKI Kohti uutta kuntaa Rovaniemen Demokratiapäivän 2015 avoin keskustelufoorumi Maarit Alikoski 21.10.2015 ROVANIEMEN KAUPUNKI Kunnan rooli ja tehtävät uudistuvat Yksi keskeinen vaikuttava tekijä: sosiaali-

Lisätiedot

Kuntalaisaloitteet kunnan asukkaiden osallistumiskanavana

Kuntalaisaloitteet kunnan asukkaiden osallistumiskanavana Kuntalaisaloitteet kunnan asukkaiden osallistumiskanavana Tietoja kuntalaisaloitteiden määristä 2005-2011 Kuntalaisten suhtautuminen kuntalaisaloitteisiin Maaliskuu 2012 Marianne Pekola-Sjöblom, tutkimuspäällikkö

Lisätiedot

Lähidemokratian. uudet mahdollisuudet. KAMPA-hankkeen päätösseminaari Kaustinen 12.2.2013 Ritva Pihlaja, erityisasiantuntija, tutkija

Lähidemokratian. uudet mahdollisuudet. KAMPA-hankkeen päätösseminaari Kaustinen 12.2.2013 Ritva Pihlaja, erityisasiantuntija, tutkija Lähidemokratian uudet mahdollisuudet KAMPA-hankkeen päätösseminaari Kaustinen 12.2.2013 Ritva Pihlaja, erityisasiantuntija, tutkija Alueellista demokratiaa? Lähidemokratian toimintamallit Suomen kunnissa

Lisätiedot

Uusi kuntalaki osallisuuden näkökulmasta

Uusi kuntalaki osallisuuden näkökulmasta Uusi kuntalaki osallisuuden näkökulmasta Kenen osallisuus?-seminaari 2.9.2014 Neuvotteleva virkamies Inga Nyholm Kuntalain valmisteluaikataulu Hallituksen esitysluonnos kuntalaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi

Lisätiedot

Kuntalaisten sähköiset vaikuttamiskanavat. Mikko Nislin

Kuntalaisten sähköiset vaikuttamiskanavat. Mikko Nislin Kuntalaisten sähköiset vaikuttamiskanavat Mikko Nislin 5.6.2013 Kuntalaisten osallisuus Kuntalaisilla tulee olla mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa oman kuntansa päätöksiin, valintoihin ja palvelujen

Lisätiedot

Kuntalaiskyselyn tulokset. Taustatiedot: Vastauksia 178 N 55% M 45% Kaupunginkanslia / Suunnittelu ja rahoitusryhmä

Kuntalaiskyselyn tulokset. Taustatiedot: Vastauksia 178 N 55% M 45% Kaupunginkanslia / Suunnittelu ja rahoitusryhmä Kuntalaiskyselyn tulokset Taustatiedot: Vastauksia 178 N 55% M 45% Taustatiedot: ammatti 3 % 8 % 8 % 3 % 1 % 16 % 25 % 36 % Koululainen Kunnan tai valtion työntekijä Yrittäjä Työtön Opiskelija Töissä yksityisellä

Lisätiedot

Suomalaisen yhteiskunnan

Suomalaisen yhteiskunnan Suomalaisen yhteiskunnan iso muutos muuttuvatko kunta ja kuntalainen? Kyläparlamentti Ilomantsi 31.3.2015 Ritva Pihlaja erityisasiantuntija, tutkija ritva.pihlaja@pp.inet.fi Kuulostaa hyvältä! Ilomantsi

Lisätiedot

Kansainvälinen avoimen hallinnon kumppanuushanke. 8 valtiota käynnisti vuonna Suomi liittyi huhtikuussa 2013

Kansainvälinen avoimen hallinnon kumppanuushanke. 8 valtiota käynnisti vuonna Suomi liittyi huhtikuussa 2013 Avoin Hallinto 2 Kansainvälinen avoimen hallinnon kumppanuushanke Tiedon saatavuus Kansalaisten osallisuus Hallinnon vastuullisuus Uusien teknologioiden hyödyntäminen 8 valtiota käynnisti vuonna 2011 Nyt

Lisätiedot

Lähidemokratia miksi ja millaista?

Lähidemokratia miksi ja millaista? Lähidemokratia miksi ja millaista? Vieremä 17.9.2014 Ritva Pihlaja erityisasiantuntija, tutkija ritva.pihlaja@pp.inet.fi Lähidemokratiasta on enemmän kysymyksiä kuin vastauksia, myös tässä alustuksessa??

Lisätiedot

Kotunet. - julkaisuja 1. Kehitysvammaliiton jäsenkysely: toiminnalla jäsenten kannatus. Leena Matikka. Sisältö. Julkaisija

Kotunet. - julkaisuja 1. Kehitysvammaliiton jäsenkysely: toiminnalla jäsenten kannatus. Leena Matikka. Sisältö. Julkaisija Kotunet - julkaisuja 1 Sisältö Kehitysvammaliiton monipuolisella toiminnalla jäsenten kannatus 2 Kyselyn toteutus 2 Vastausten edustavuus 3 Vastanneiden henkilöiden kuvailu 4 Tulokset 4 Leena Matikka Kehitysvammaliiton

Lisätiedot

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset ESPOON NUORISOVALTUUSTON TOIMINTASUUNNITELMA KAUDELLE 2017 VAIKUTTAMINEN Espoon nuorisovaltuusto on espoolaisnuorista koostuva edunvalvontaelin ja päätäntävaltaa nuorisovaltuustossa käyttävät valitut nuorisovaltuutetut.

Lisätiedot

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ PED-kumppanuusverkoston aloitusseminaari Kuntaliitto 10.3.2016 Projektisuunnittelija Marja Tiittanen Osuuskunta Viesimo Joensuun kaupungin kasvu kuntaliitosten

Lisätiedot

Kunnan rooli muuttuu Kuntalaki uudistuu...entä kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet?

Kunnan rooli muuttuu Kuntalaki uudistuu...entä kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet? Kunnan rooli muuttuu Kuntalaki uudistuu...entä kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet? Salon kansalaisopisto & Kylien Salo 25.9.2014 Siv Sandberg, Åbo Akademi siv.sandberg@abo.fi Kuntalaisten

Lisätiedot

Tulevaisuuden kunta ja Kunnat ohjelma

Tulevaisuuden kunta ja Kunnat ohjelma Tulevaisuuden kunta ja Kunnat 2021 -ohjelma Kainuun maakuntatilaisuus 19.4.2016 Jarkko Majava, va kehityspäällikkö Aineisto: www.kunnat.net/maakuntatilaisuudet 4.4.2016 Luonnos Kuntaliiton strategisista

Lisätiedot

Osallisuuden ja demokratian kehittäminen osana kuntalain kokonaisuudistusta

Osallisuuden ja demokratian kehittäminen osana kuntalain kokonaisuudistusta Osallisuuden ja demokratian kehittäminen osana kuntalain kokonaisuudistusta Jyväskylän erityinen kuntajakoselvitys Selvitysryhmän 6. kokous 10.12.2013 Hankasalmi Anni Antila, FCG Konsultointi Oy Jyväskylän

Lisätiedot

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä Salo 4.9.2014 Esityksen sisältö 1. Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä 2. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän, YTR:n verkosto,

Lisätiedot

Kohti kumppanuusyhteiskuntaa

Kohti kumppanuusyhteiskuntaa Kohti kumppanuusyhteiskuntaa Kyläpäällikkökoulutus 27.10. Somero Tauno Linkoranta erityisasiantuntija Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaistoiminta Isoja muutoksia julkisissa rakenteissa Kartat:

Lisätiedot

Palvelut asiakaslähtöisiksi -kärkihanke. 1.2 Kokemusasiantuntijuus ja asiakkaiden osallistumisen toimintamalli Pia Mäkeläinen

Palvelut asiakaslähtöisiksi -kärkihanke. 1.2 Kokemusasiantuntijuus ja asiakkaiden osallistumisen toimintamalli Pia Mäkeläinen Palvelut asiakaslähtöisiksi -kärkihanke 1.2 Kokemusasiantuntijuus ja asiakkaiden osallistumisen toimintamalli 1 23.2.2017 Pia Mäkeläinen Asukkaiden osallistuminen lainsäädännön näkökulmasta Maakuntalakiesitys

Lisätiedot

Vaikuttamistoiminta vanhempainyhdistyksissä

Vaikuttamistoiminta vanhempainyhdistyksissä RAPORTTI 1/6 Vaikuttamistoiminta vanhempainyhdistyksissä Vanhempainyhdistyksissä tehdään monenlaista vaikuttamistyötä lasten koulu- ja päiväkotiympäristön ja ilmapiirin parantamiseksi. Oman koulun lisäksi

Lisätiedot

Alueellisen osallistumisen ja demokratian vaihtoehdot Esitys Mikkelin, Suomenniemen ja Ristiinan valtuustojen yhteisseminaarissa 1.2.

Alueellisen osallistumisen ja demokratian vaihtoehdot Esitys Mikkelin, Suomenniemen ja Ristiinan valtuustojen yhteisseminaarissa 1.2. Alueellisen osallistumisen ja demokratian vaihtoehdot Esitys Mikkelin, Suomenniemen ja Ristiinan valtuustojen yhteisseminaarissa 1.2.2012 Sisältö Kuntalaisten osallisuus: lähidemokratia ja kuntapalvelut

Lisätiedot

Miten suoraa ja edustuksellista demokratiaa johdetaan ja kehitetään kunnassa? Demokratiapäivä Katja Syvärinen

Miten suoraa ja edustuksellista demokratiaa johdetaan ja kehitetään kunnassa? Demokratiapäivä Katja Syvärinen Miten suoraa ja edustuksellista demokratiaa johdetaan ja kehitetään kunnassa? Demokratiapäivä 13.10.2015 Katja Syvärinen Mitä haluamme kun haluamme kuntalaisten osallisuutta? Hiljaisia kuntalaisia? Tyytyväisiä

Lisätiedot

KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄ

KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄ KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄ J o e n s u u Kyläyhdistysten pitäjäjulistus ja yhteiskunnallinen yrittäminen MATTI VÄISTÖ Osuuskunta Viesimon puheenjohtaja KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄ entinen kunta Kunta perustettu

Lisätiedot

Järvenpäässä meitä kuullaan ja meillä on mahdollisuus vaikuttaa

Järvenpäässä meitä kuullaan ja meillä on mahdollisuus vaikuttaa Järvenpäässä meitä kuullaan ja meillä on mahdollisuus vaikuttaa Iltapäiväseminaari 5.4.2016 Johanna Sinkkonen koti- ja erityisasumisen johtaja Esimerkkejä lainsäädännöstä tulevasta kuulemisen ja vaikuttamismahdollisuuksien

Lisätiedot

Osallisuuskysely 2015 Yli 65-vuotiaat vastaajat Elina Antikainen

Osallisuuskysely 2015 Yli 65-vuotiaat vastaajat Elina Antikainen Osallisuuskysely 2015 Yli 65-vuotiaat vastaajat 30.10.2015 Elina Antikainen 1. Ikäsi Yhteensä 34 vastaajaa, koko kyselyssä 332 2. Sukupuoli 3. Asuinalue (äänestysalueittain) Muut asuinalueet: Linnankoski

Lisätiedot

Kuntalaiskysely Eno. Pasi Saukkonen

Kuntalaiskysely Eno. Pasi Saukkonen Kuntalaiskysely Pasi Saukkonen 27.10.2015 (131 vastausta) % Koko aineisto (n. 500 vastausta) 0 20 40 60 80 100 4% Kaupunkilainen vai maalainen? Oletko mielestäsi kaupunkilainen maalainen 67 % a) kaupunkilainen

Lisätiedot

Vuosiseuranta 2011: Yleisosio (lomake 1)

Vuosiseuranta 2011: Yleisosio (lomake 1) 5% valmiina Tulosta Vuosiseuranta 2011: Yleisosio (lomake 1) 1. 2. 3. 4. 5. 6. Tämä lomake koostuu seuraavista osioista: Taustatiedot Yleiset kuntaa koskevat kysymykset Iäkkäiden terveysliikunnan toteuttaminen

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 Osavuosikatsaus II SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Hallinto- ja talouspalvelut PÄÄLINJAUS/ TOT. LINJAUS TOIMENPIDE SITOVA TAVOITE MITTARI/ MITTA- RIN TAVOITE

Lisätiedot

Miten kuuluu ihmisen ääni yhteiskunnan muutoksessa?

Miten kuuluu ihmisen ääni yhteiskunnan muutoksessa? Miten kuuluu ihmisen ääni yhteiskunnan muutoksessa? Keski Suomen järjestöjen maakuntafoorumi Jyväskylä 26.10.2015 Ritva Pihlaja, erityisasiantuntija Elämme isojen ja hämmentävien muutosten aikaa 1 Monet

Lisätiedot

ALUEELLINEN SISÄISEN TURVALLISUUDEN YHTEISTYÖ UHKA VAI MAHDOLLISUUS?

ALUEELLINEN SISÄISEN TURVALLISUUDEN YHTEISTYÖ UHKA VAI MAHDOLLISUUS? ALUEELLINEN SISÄISEN TURVALLISUUDEN YHTEISTYÖ UHKA VAI MAHDOLLISUUS? UHKA 25.9.2012 2 MAHDOLLISUUS! 25.9.2012 3 Aluehallinnon yhteisen sisäisen turvallisuuden sihteeristön asettaminen Lounais-Suomen aluehallintovirasto

Lisätiedot

Kuntalain muutoskuulumisia. Valtuuston tietoisku Kaupunginsihteeri Jouni Majuri

Kuntalain muutoskuulumisia. Valtuuston tietoisku Kaupunginsihteeri Jouni Majuri Kuntalain muutoskuulumisia Valtuuston tietoisku Kaupunginsihteeri Jouni Majuri Kuntalain kokonaisuudistus Kuntarakenneuudistus muodostaa perustan kuntalain kokonaisuudistukselle. Valtiovarainministeriö

Lisätiedot

Kuntakenttä myllerryksessä - lähidemokratian tarve vain kasvaa

Kuntakenttä myllerryksessä - lähidemokratian tarve vain kasvaa Kuntakenttä myllerryksessä - lähidemokratian tarve vain kasvaa Suuri lähidemokratiailta 3.9.2014 Lohja, Laurentius sali erityisasiantuntija Päivi Kurikka Suomen Kuntaliitto Kuntalaki ja kuntalaisten osallistuminen

Lisätiedot

Kokemusasiantuntijuus ja asiakkaiden osallistumisen toimintamalli

Kokemusasiantuntijuus ja asiakkaiden osallistumisen toimintamalli Palvelut asiakaslähtöiksi - Kärkihanke Kokemusasiantuntijuus ja asiakkaiden osallistumisen toimintamalli LAPIN työpaja 27.9.2106 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Hankkeen tavoitteet Hankkeessa kehitetään

Lisätiedot

Osallistavaa kuntaa rakentamassa

Osallistavaa kuntaa rakentamassa Osallistavaa kuntaa rakentamassa - esimerkkejä maailmalta ja Suomesta Suonenjoki 12.5.2015 Ritva Pihlaja erityisasiantuntija, tutkija ritva.pihlaja@pp.inet.fi Isoja muutoksia julkisissa rakenteissa Kartat:

Lisätiedot

Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö

Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö Yleistä Sääntelyä kansainvälisellä tasolla YK:n lasten oikeuksien sopimus EU:n valkoinen kirja Sääntelyä yleislaeissa Perustuslaki, kuntalaki Erityislait

Lisätiedot

Elämää elinvoimaisella alueella

Elämää elinvoimaisella alueella Pitäjäntupa Vahva henki ja elävä yhteisö Paikallinen vetovoima Paikallinen työntövoima Elämänuskon infravaunut Perustana peruskunta Elämää elinvoimaisella alueella 5.6.2014 Page 1 ELINVOIMAISET PAIKALLISYHTEISÖT

Lisätiedot

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN Kehittämiskoordinaattori Tuula Ekholm Liittyminen KKE -hankekokonaisuuteen

Lisätiedot

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS Kyselyn tulokset Tampereen ammattikorkeakoulu Raportti Lokakuu 215 Sosionomikoulutus 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTONHANKINTA... 4 3 TULOKSET... 5 3.1 Tulokset graafisesti...

Lisätiedot

Aluelautakunnat kylien asialla. ROVANIEMEN KAUPUNKI Maarit Alikoski 3.10.2015

Aluelautakunnat kylien asialla. ROVANIEMEN KAUPUNKI Maarit Alikoski 3.10.2015 Aluelautakunnat kylien asialla ROVANIEMEN KAUPUNKI Maarit Alikoski 3.10.2015 Osallisuus, vaikuttaminen ja elinvoima Aluelautakunnat tärkeä osa Rovaniemen kaupungin pitkäjänteistä itsehallinnon ja asukkaiden

Lisätiedot

Asiakas- ja asukasnäkökulma sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämisessä. Kyselyyn vastaaminen vie noin 10 minuuttia.

Asiakas- ja asukasnäkökulma sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämisessä. Kyselyyn vastaaminen vie noin 10 minuuttia. Asiakas- ja asukasnäkökulma sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämisessä Sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyvät Siun soten järjestämisvastuulle vuoden 2017 alussa. Tällä kyselyllä haetaan vastauksia siihen,

Lisätiedot

Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus

Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus Väestöennusteet Helsingin seudun väestöennuste Pääkaupunkiseudun ruotsinkielisen väestön ennuste Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste Päivitetty 13.2.215 Helsingin seudun väestöennuste Väkiluku

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 7/ (5) Kaupunginhallituksen johtamisen jaosto Kj/

Helsingin kaupunki Esityslista 7/ (5) Kaupunginhallituksen johtamisen jaosto Kj/ Helsingin kaupunki Esityslista 7/2015 1 (5) 5 Lausunto pormestarin ja alueellisten toimielinten suoria vaaleja koskevasta hallituksen esitysluonnoksesta HEL 2015-005013 T 03 00 00 Esitysehdotus esittää

Lisätiedot

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Salon seudun suunnittelumalli yhdistää toiminnallisen kyläsuunnittelun ja maankäytön suunnittelun Toiminnallinen kyläsuunnitelma edustaa kyläläisten

Lisätiedot

Petteri Suominen VAPAAEHTOISPALOKUNTIEN ARVOSTUS KUNNALLISTEN PÄÄTTÄJIEN JA KANSALAISTEN KESKUUDESSA

Petteri Suominen VAPAAEHTOISPALOKUNTIEN ARVOSTUS KUNNALLISTEN PÄÄTTÄJIEN JA KANSALAISTEN KESKUUDESSA Petteri Suominen VAPAAEHTOISPALOKUNTIEN ARVOSTUS KUNNALLISTEN PÄÄTTÄJIEN JA KANSALAISTEN KESKUUDESSA 1. Johdanto Marraskuussa 2002 julkistetussa tutkimuksessa Arvon mekin ansaitsemme yhtenä tutkimuskohteena

Lisätiedot

Jyväskylän uuden sukupolven palvelu- ja organisaatiouudistus 2013: - luottamushenkilöorganisaatio valtuustoryhmien vastaukset kyselyyn kesäkuussa 2011

Jyväskylän uuden sukupolven palvelu- ja organisaatiouudistus 2013: - luottamushenkilöorganisaatio valtuustoryhmien vastaukset kyselyyn kesäkuussa 2011 Jyväskylän uuden sukupolven palvelu- ja organisaatiouudistus 2013: - luottamushenkilöorganisaatio valtuustoryhmien vastaukset kyselyyn kesäkuussa 2011 Valtuustoseminaari 22.8.2011 Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja

Lisätiedot

LAUSUNTOPYYNTÖ HELSINGIN SEUDUN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMAN, ASUNTOSTRATEGIAN JA LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMAN (HLJ 2015) -LUONNOKSISTA

LAUSUNTOPYYNTÖ HELSINGIN SEUDUN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMAN, ASUNTOSTRATEGIAN JA LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMAN (HLJ 2015) -LUONNOKSISTA LAUSUNTOPYYNTÖ Dnro 479/07/70/700/2014 24.10.2014 LAUSUNTOPYYNTÖ HELSINGIN SEUDUN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMAN, ASUNTOSTRATEGIAN JA LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMAN (HLJ 2015) -LUONNOKSISTA Luonnokset Helsingin

Lisätiedot

Lisää liikettä Liikunta Parempia tuloksia - Urheilu

Lisää liikettä Liikunta Parempia tuloksia - Urheilu Lisää liikettä Liikunta Parempia tuloksia - Urheilu Alueellinen terveysliikuntasuunnitelma Suunnitelma tehtiin yhdessä: Sairaanhoitopiiri - Normiohjaus - Osaaminen UKK-Instituutti - Informaatio-ohjaus

Lisätiedot

Kaksiportaisen seutuhallinnon selvitys Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen Ohjausryhmän puheenjohtaja Vantaan Energia Areena 10.1.

Kaksiportaisen seutuhallinnon selvitys Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen Ohjausryhmän puheenjohtaja Vantaan Energia Areena 10.1. Kaksiportaisen seutuhallinnon selvitys Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen Ohjausryhmän puheenjohtaja Vantaan Energia Areena 10.1.2011 Helsinki Espoo Vantaa Kauniainen Järvenpää Kerava Mäntsälä Nurmijärvi

Lisätiedot

KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010

KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010 KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010 Yhteenveto: Jyväskylä 22112010 Sari Koski KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010 KYSELY KAUPUNGIN VIESTINNÄSTÄ Kyselytutkimukseen osallistuivat seuraavat kaupungit:

Lisätiedot

Kuntalaiskysely. Kiihtelysvaara. Pasi Saukkonen

Kuntalaiskysely. Kiihtelysvaara. Pasi Saukkonen Kuntalaiskysely Kiihtelysvaara Pasi Saukkonen 14.10.2015 116 Kiihtelysvaaralaista vastaajaa % 0 20 40 60 80 100 Kaupunkilainen vai maalainen? kaupunkilainen 3% Oletko mielestäsi sekä maalainen että kaupunkilainen

Lisätiedot

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Kulttuuria kaikille -palvelu 4.1.2017 2 / 6 Johdanto Tapahtumia kaikille! Opas saavutettavan kulttuurifestivaalin järjestämiseen on Kulttuuria

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Vanhusneuvosto mahdollisuutena Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Vanhusneuvosto mahdollisuutena Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Vanhusneuvosto mahdollisuutena Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara mahdollisuus > asenteista on aloitettava! - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun yhteistyöhön liittyvät esitykset tilannekatsaus

Pääkaupunkiseudun yhteistyöhön liittyvät esitykset tilannekatsaus Pääkaupunkiseudun yhteistyöhön liittyvät esitykset tilannekatsaus Henkilöstöseurantaryhmä 23.4.2009 Kehittämisjohtaja Tarja Lumijärvi Valtuustojen hyväksymä uusi yhteistyösopimus 2009-2012 -korvaa yhteistyösopimuksen

Lisätiedot

Kuntajakoselvittämisen mahdollisuudet ja haasteet Kuntamarkkinat klo kh. 3.1.

Kuntajakoselvittämisen mahdollisuudet ja haasteet Kuntamarkkinat klo kh. 3.1. Kuntajakoselvittämisen mahdollisuudet ja haasteet Kuntamarkkinat 12.9. klo 13.00-13.45 kh. 3.1. Markus Pauni: Avaus (3 min) Kari Prättälä: Kuntajakoselvitykset kuntauudistuksessa (10 min) Markus Pauni:

Lisätiedot

Osallisuuskysely 2015 Alle 25-vuotiaat vastaajat. Elina Antikainen (Esitetty: Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto )

Osallisuuskysely 2015 Alle 25-vuotiaat vastaajat. Elina Antikainen (Esitetty: Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto ) Osallisuuskysely 2015 Alle 25-vuotiaat vastaajat Elina Antikainen (Esitetty: Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto 27.10.2015) 1. Ikäsi Yhteensä 31 vastaajaa, koko kyselyssä 332 2. Sukupuoli 3. Asuinalue

Lisätiedot

Yhteenveto kuntakohtaisista yhdistymisselvityksen kipupisteistä

Yhteenveto kuntakohtaisista yhdistymisselvityksen kipupisteistä Yhteenveto kuntakohtaisista yhdistymisselvityksen kipupisteistä 23.1.2015 KU-ohjausryhmä 23.10.2014 Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityksen ohjausryhmä päätti kokouksessaan 23.10.2014 muun muassa

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen

Lisätiedot

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunnallishallinto on kansainvälinen menestystarina. Kunnat järjestävät kansalaisten hyvinvointipalvelut

Lisätiedot

Kohti kumppanuusyhteiskuntaa. Erityisasiantuntija/MANE kansalaistoiminnan verkosto Tauno Linkoranta Muurla

Kohti kumppanuusyhteiskuntaa. Erityisasiantuntija/MANE kansalaistoiminnan verkosto Tauno Linkoranta Muurla Kohti kumppanuusyhteiskuntaa Erityisasiantuntija/MANE kansalaistoiminnan verkosto Tauno Linkoranta 19.4. Muurla Puheenvuoron keskeiset asiat Isoja muutoksia, hurjia haasteita Tulevaisuuden kunta perustuu

Lisätiedot

Hollola Näpäytä solua ja valitse kunta alasvetovalikosta

Hollola Näpäytä solua ja valitse kunta alasvetovalikosta Suomen Kuntaliitto Marianne Pekola-Sjöblom Osallistuminen ja vaikuttaminen 15 Näpäytä solua ja valitse kunta alasvetovalikosta Kunta Kaikki kunnat (N=4) Otos, lkm Vastanneet, lkm % Otos, lkm Vast. lkm

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI NUORISOVALTUUSTO TOIMINTASUUNNITELMA 2013 2014. 1. Yleistä

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI NUORISOVALTUUSTO TOIMINTASUUNNITELMA 2013 2014. 1. Yleistä 1. Yleistä Jyväskylän nuorisovaltuusto on vuonna 2009 perustettu 13 20 vuotiaiden jyväskyläläisten nuorten vaikuttamis- ja kuulemiskanava. Se pyrkii parantamaan nuorten kuulemista ja osallistumista päätöksentekoon

Lisätiedot

Hattulan, Hämeenlinnan ja Janakkalan palveluja kuntarakenneselvitys

Hattulan, Hämeenlinnan ja Janakkalan palveluja kuntarakenneselvitys Hattulan, Hämeenlinnan ja Janakkalan palveluja kuntarakenneselvitys Demokratiatyöryhmän esitykset kuntayhteistyön tiivistämisestä 29.9.2014 28.11.2014 Page 1 Työryhmän esitykset 1. Kuntalaisten osallisuus

Lisätiedot

OECD Youth Forum Helsinki Arja Terho

OECD Youth Forum Helsinki Arja Terho OECD Youth Forum Helsinki 27.10.2015 Arja Terho Tieto Suomalaisten nuorten näkemyksiä Missä ollaan? Tiedon puute. Ei ole tietoa siitä, miten poliittinen päätöksenteko toimii. Tarvitaan enemmän tietoa ja

Lisätiedot

MITÄ HANKEALUEILLA ON TEHTY? Katsaus paikalliseen kehittämistyöhön Johanna Lång & Saara Perälä KAMPA-hanke

MITÄ HANKEALUEILLA ON TEHTY? Katsaus paikalliseen kehittämistyöhön Johanna Lång & Saara Perälä KAMPA-hanke MITÄ HANKEALUEILLA ON TEHTY? Katsaus paikalliseen kehittämistyöhön Johanna Lång & Saara Perälä KAMPA-hanke 12.2.2013 Kokkola ja Kruunupyy Kehittämisen painopistealueet: 1. Vuorovaikutuksen lisääminen sosiaali-

Lisätiedot

Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi?

Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi? Kansalliskielistrategia-hanke Valtioneuvoston kanslia Projektisihteeri Karin Hautamäki VNK009:00/2011 Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi? Kansalliskielistrategia-hanke

Lisätiedot

Kuntalaki uudistuu -seminaarisarja: Miten kunnallisen päätöksenteon läpinäkyvyyttä ja luotettavuutta parannetaan?

Kuntalaki uudistuu -seminaarisarja: Miten kunnallisen päätöksenteon läpinäkyvyyttä ja luotettavuutta parannetaan? Kuntalaki uudistuu -seminaarisarja: Miten kunnallisen päätöksenteon läpinäkyvyyttä ja luotettavuutta parannetaan? 21.5.2013 Puoluerahoituksen kehittämistä koskeva kyselytulokset Tietoa kyselystä Kuntaliitto

Lisätiedot

Havaintoja kuntalaiskyselystä + aluetilaisuudet

Havaintoja kuntalaiskyselystä + aluetilaisuudet Havaintoja kuntalaiskyselystä + aluetilaisuudet Kehittäjätapaaminen 17.11 Pasi Saukkonen Kyselyn lähtökohdat Kohderyhmänä kantakaupungin ulkopuoliset alueet (Pyhäselkä, Eno, Kiihtelysvaara, Tuupovaara)

Lisätiedot

Asukkaiden osallisuus, kuuleminen ja vapaa valinta. Tehtävän yhteenvetoa

Asukkaiden osallisuus, kuuleminen ja vapaa valinta. Tehtävän yhteenvetoa Asukkaiden osallisuus, kuuleminen ja vapaa valinta Tehtävän yhteenvetoa Työryhmän tehtävät Asukaslähtöisyys Sote-integraatio Kustannustehokkuus 1. Suunnitelma asukkaiden osallistamisesta, kuulemisesta

Lisätiedot

Päihdetilannekysely Espoossa 3.3.-15.4.2014

Päihdetilannekysely Espoossa 3.3.-15.4.2014 Päihdetilannekysely Espoossa 3.3.-15.4.2014 Ota kantaa Espoon päihdetilanteeseen Kyselyllä kartoitettiin Espoon asukkaiden päihteisiin, tupakkaan ja rahapeleihin liittyviä näkemyksiä ja mielipiteitä päihdehaittojen

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus

Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus Kuntajakoselvittäjä Jarmo Asikainen, Paavo Kaitokari ja Jouko Luukkonen Sähköposti: etunimi.sukunimi@vm.fi Jyväskylän valtuuston seminaari

Lisätiedot

Lasten ja nuorten osallisuuden niveltäminen osaksi kaupungin toimintaa

Lasten ja nuorten osallisuuden niveltäminen osaksi kaupungin toimintaa 6. TAVOITTEET, TOIMENPITEET JA VASTUUTAHOT 1 Toimenpide-ehdotukset ovat syntyneet jyväskyläläisille lapsille ja nuorille tehtyjen alkukartoitusten, Jyväskylän kaupungin palvelualueille tehtyjen kyselyjen

Lisätiedot

VAIKUTTAVAA YHDISTYSTOIMINTAA!

VAIKUTTAVAA YHDISTYSTOIMINTAA! VAIKUTTAVAA YHDISTYSTOIMINTAA! ANNE ILVONEN INNOVOINTIPÄÄLLIKKÖ OK-OPINTOKESKUS 24.3.2012 1 Vaikuttaminen Vaikuttaminen on henkilökohtaisen tai yhteisön vallan käyttöä niin, että saamme edistettyä meille

Lisätiedot

KUUMA-seudun yhteistyö painopisteet ja sisältö

KUUMA-seudun yhteistyö painopisteet ja sisältö KUUMA-johtokunta 7.2.2017-6 Liite 6a KUUMA-seudun yhteistyö 2017- painopisteet ja sisältö Komission esitys johtokunnan päätettäväksi rev. 13.9.2016 (29.8.2016) Antti Kuusela KUUMA-yhteistyön filosofia

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

Monialaista yhteistyötä kannattaa tehdä vain laadukkaasti. MYK-hankkeessa selvisi miten. Monialaisen yhteistyön foorumi Tieteiden talolla

Monialaista yhteistyötä kannattaa tehdä vain laadukkaasti. MYK-hankkeessa selvisi miten. Monialaisen yhteistyön foorumi Tieteiden talolla Monialaista yhteistyötä kannattaa tehdä vain laadukkaasti. MYK-hankkeessa selvisi miten. Monialaisen yhteistyön foorumi Tieteiden talolla 26.11.2013 Anu Gretschel Nuorisotutkimusseura & -verkosto Laadukkaan

Lisätiedot

Asukas- ja järjestönäkökulma Siun Sotessa

Asukas- ja järjestönäkökulma Siun Sotessa Asukas- ja järjestönäkökulma Siun Sotessa 12.5.2016 toiminnanjohtaja Elina Pajula Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry: 1. Osallisuus ihmisten äänen kuunteleminen ja välittäminen eri tasoille osallistumisen

Lisätiedot

Hallituksen linjaukset itsehallintoaluejaon perusteiksi ja sote-uudistuksen askelmerkeiksi, kunnanvaltuuston lausunto

Hallituksen linjaukset itsehallintoaluejaon perusteiksi ja sote-uudistuksen askelmerkeiksi, kunnanvaltuuston lausunto Kunnanhallitus 10 18.01.2016 Kunnanvaltuusto 1 26.01.2016 Hallituksen linjaukset itsehallintoaluejaon perusteiksi ja sote-uudistuksen askelmerkeiksi, kunnanvaltuuston lausunto 557/05.00.00/2015 Kunnanhallitus

Lisätiedot

KUUMA Kunnan- ja kaupunginhallitusten yhteiskokous Esityslista 1/2011

KUUMA Kunnan- ja kaupunginhallitusten yhteiskokous Esityslista 1/2011 KUUMA Kunnan- ja kaupunginhallitusten yhteiskokous Esityslista 1/2011 Aika Keskiviikko 15.6.2011, klo 16.00 Paikka Kirkonkylän koulu Tuusulantie 131, Tuusula SISÄLLYSLUETTELO Asia Sivu 1 KOKOUKSEN LAILLISUUS

Lisätiedot

ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN

ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN 1 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS 1/2 Taloustutkimus Oy on toteuttanut tämän tutkimuksen Attendo Oy:n toimeksiannosta.

Lisätiedot

Kartoitus sijaisisien asemasta. Hakala, Joonas Murtonen, Veikka

Kartoitus sijaisisien asemasta. Hakala, Joonas Murtonen, Veikka Kartoitus sijaisisien asemasta Hakala, Joonas Murtonen, Veikka Tutkimuksen taustaa Idea sijaisisiä koskevasta opinnäytetyöstä syntyi PePPihankkeen toimesta, kyseltyämme sähköpostitse opinnäytetyön aihetta

Lisätiedot