Myykö museo? Myymisestä ei puhuta

Transkriptio

1 Myykö museo? Myymisestä ei puhuta Mitä museo myy? Seminaari Jyväskylässä Sirkku Pihlman Turun yliopisto / museologia

2 Myynti Palvelun myynnillä tarkoitetaan palvelun suorittamista tai muuta luovuttamista vastiketta vastaan. Arvonlisälain perustelutekstistä 2

3 Julkishyödyke Museo on instituutiona julkishyödyke, joka on tarjolla jatkuvasti. Käyttäjä ja ei-käyttäjä maksaa palvelun saatavuudesta, Suomessa veroina ja pelaamalla rahapelejä. Palvelun tilaaja ei ole sama kuin palvelun loppukäyttäjä 3

4 Palvelun hinta Museon on vaikea hinnoitella. Käyttäjä olettaa, että perinteinen palvelu on halpaa tai ilmaista. Museolla voi kuitenkin olla esim. räätälöityjä tilaustuotteita, palveluratkaisuja, joista peritään markkinahinta. 4

5 Vapaus ja vastuuttomuus Taloudellisen vapauden varjopuoli: Siitä ei seuraa vastuuta. Vapaus nopeaa, vastuu hidasta 5

6 Erkki Sevänen : Kaupallisuus vie seksuaalisuudelta syvän inhimillisen merkityksen. HS Vieraskynä

7 7

8 8

9 Miten myydä yritykselle kulttuuriperintövastuuta? Yritysten yhteiskuntavastuu ja kulttuuriperintö Motto?: Vastuu kulttuuriperinnöstä kuuluu kaikille 1. riisuttu vastuumalli, jossa yrityksen tavoitteena vain sijoitetun omaisuuden tuoton maksimointi (vallitseva teoria nyt) 2. euromalli, jossa yrityksellä on taloudellista, sosiaalista ja ympäristövastuuta Ilkka Haavisto, EVA, Brinkhallin kulttuuriperintöpäivät

10 Perheyritykset vastuunkantajina? Paikkasidonnaisuus ja yrityksen perinnetietoisuus ovat ensimmäisiä edellytyksiä kulttuuriperintövastuun toteutumiselle yritysmaailmassa Pienet panokset Kulttuuriperintötyötä tekevien ja yritysten kesken pitäisi löytää yhteistyötapoja, joissa yritys voi tehdä hyvää ikään kuin sivutuotteena ilman merkittäviä kustannuksia. 10

11 Myynnin tavoitteet = Museon tavoitteet Oman toiminnan ylläpito ja kehittäminen: Aktiivinen kilpailu rahoituksesta ja maksavista asiakkaista, Tarjotaan, mitä kysytään? Yhteiskunnallinen vaikuttaminen: Sellaisten tarpeiden, arvojen ja kysynnän vahvistaminen jotka museon yhteiskunnallisten tavoitteiden kannalta hyviä? 11

12 Tavoitteet Non-profit organisaatiossa tavoitteena ei ole voitto omistajille, vaan yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja oman organisaation jatkuvuus. Mihin museo haluaa (nyt) vaikuttaa? hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitoon? suojeltavan kulttuuriperinnön määrittelyyn? muistamisen mahdollisuuteen? hyvään elinympäristöön? tasa-arvoisuuteen kulttuurin alalla? 12

13 Museolla on velvollisuuksia Museo on moraalinen toimija, hyvässä ja pahassa Museo on vastuullinen asiantuntijaorganisaatio, vaikuttamiseen on velvollisuus 13

14 Tulevaisuusvastuu Yritysten tavoin museot pyrkivät (?) tulevaisuuden hallintaan ennakoimalla ja vaikuttamalla aktiivisesti ympäristöön arvopohjansa mukaisesti. Siihen, että itse museolla on tulevaisuutta voi vaikuttaa osaamisen monipuolisuudella ja joustavuudella sekä verkostoilla. 14

15 Kumppanit ja päämäärät Museo on yksinään vähäinen toimija. Se tarvitsee kumppaneita, joilla on yhdensuuntaisia päämääriä. Museon ydinominaisuus on hitaus: pitkäaikainen sitoutuminen. Onko myös nopeita museoita, joilla on määräaikainen täsmätehtävä? 15

16 Maailma on epävarma ja muutokset tulevat äkkiä. Muutokset voivat tulla kaukaa ulkopuolelta. 16

17 Museoiden asiakaskenttää Ylläpitäjät: Rahoittavat museon perustehtävien hoitoa Museon omistaja, kunnat - veronmaksajat, valtio rahapelien pelaajat Tilaaja-asiakkaat/ostajat/kumppanit: Rahoittavat peruspalveluiden ja erikoispalveluiden tuottamista Kunnan ja valtion muut sektorit, EU, kehitysrahastot, yritykset, kumppanit Käyttäjäasiakkaat: Ne, joille on tärkeää, että tietyt palvelut ovat tarjolla Oppilaitokset, kaavoittajat, media, matkailuyrittäjät, paikkakuntalaiset Loppukäyttäjät: Ne, jotka palvelun nauttivat Turistit, päiväkotilapset, opiskelijat, yritykset, harrastajat, toiset museot 17

18 Myyntityö Onko museon palvelun myyminen aktiivisen myyntityön tekemistä vai palvelun suorittamista? Harjoittaako museo aktiivista myyntityötä kaikissa asiakas- ja rahoittajasuhteissaan? Missä ei? Missä erityisesti? Onko museon myyntityö etupäässä neuvotteluja ylläpitäjien ja tilaaja-asiakkaiden kanssa? Onko museon myyntityö aatteiden myyntiä kaikessa toimessa? 18

19 Tehokkaammin tavoitteisiin Museon analysoitava - mistä asiakkaat ovat valmiita maksamaan - mikä omissa tavoitteissa on olennaista - millaiset toteutuskeinot ovat tehoavia ja hyviä - millaisia muutoksia asiakkaat sietävät (myös sisäiset asiakkaat, eli oma henkilökunta) Toiminnan muotoja ja toteutuskeinoja voidaan muuttaa - toiminta- ja liikeidean remontointi aika-ajoin 19

20 Eettisyys ja kannattavuus liiketoiminnassa Lennart Koskinen: Kannattaako etiikka? LIKE

21 Kulttuuritalous Arvojen, paikkojen ja identiteettien luontia elämysyhteiskunnassa. Merkitykset, arvot ja identiteetti sekä näihin liittyvä näkyvyys nähdään osana talouden kehittämistä. Museot ovat osa ns. elämysteollisuutta, sen toimijoina ja sen resurssina 21

22 Merkitykset, arvot ja identiteetti Näitä tuottavat ja ylläpitävät mm: Kulttuurilaitosten ylläpitäjät Kunnat, valtio, säätiöt, yhdistykset Tapahtumien ja -palveluiden tuottajat Kunnat, valtio, säätiöt, yhdistykset, yrittäjät Taiteilijat Apurahoin tai myyden tuotantoaan Kulttuuriympäristön kunnossapitäjät Museot, kunnat, yksityiset omistajat, asukkaat, harrastajat 22

23 Näyttelyt, julkaisut, palvelut Kokoelma resurssina Museon kulttuuriosaaminen Kulttuuriympäristön suojelu MUSEO JA SEN ARVOJA Museo elinikäisen oppimisen ympäristö Hyvinvointiyhteiskunnan puolustus Alueen (sosiaali)- historia Museolla on paljon myytävänä: aatteita, arvoja, osaamista, tehtäviä, konkreettista kulttuuriperintöä ja näistä paketoituja tuotteita yhteiseen käyttöön. Huomion kiinnittäminen tärkeään Muinaisen ihmisen jäljet, arkeologia 23

24 Kaupunkiarkeologinen kaivaus museon palvelutuote? Lakisääteinen, kun rakentaminen uhkaa muinaisjäännöstä. Suurehkossa rakennushankkeessa rakennuttaja kustantaa arkeologiset kaivaukset. (Ns. pelastuskaivaus.) Museoviranomainen on mukana rakennusprojektin suunnittelussa (esim. kaivausta vaativien kohteiden sijoittelu), neuvottelee rakennuttajan kanssa kaivausten kustannusarvion ja kenttätöiden aikataulun ja työnjaon. Aika on rahaa, jos kaivaus voi viivyttää rakentamista. 24

25 Kaivaukset voivat olla täysimääräisesti korvattavaa museon asiantuntijapalvelua / tutkimuspalvelua. Ne voi myös kilpailuttaa. Rakennuttaja ei yleensä rahoita tiedottamista, vaan museo hoitaa sen omin keinoin. Rakennuttaja voi kokea kaivauksen imagolleen positiiviseksi ja siksi korostaa tiedottamista. Turussa omista kaivauksista on tullut yrittäjien imagotekijä, paikan lisäarvo. 25

26 Muu kuin lakisääteinen kaivaus Rakennuttajaa ei ole, joku muu tilaa ja maksaa, vapaaehtoisesti: Yliopistojen, Museoviraston, kansalaisopistojen, kehittämisprojektien kaivaukset, erilaiset yleisökaivaukset. Kaivausten syynä maksajan kiinnostus prosessiin tai sen tuloksiin: tutkimuksellinen, matkailullinen, pedagoginen, paikan imagoa kohottava. Yleisö ja medianäkyvyys muistetaan 26

27 Arkeologia tuotteena ja kanavana Arkeologia kiinnostaa melkein aina Arkeologialla on myönteinen imago populaarikulttuurin tuotteiden kautta. Mukaan pääsyllä on kysyntää: arkeologia voi antaa osallistumismahdollisuuden Kulttuuriperintöä ja museota on mahdollisuus tuoda lähelle ihmisiä, museo voi kommunikoida arkeologian kautta 27

28 Meillä on ja meillä osataan, tulkaa mukaan! Varhainen Turku-projekti / Turun maakuntamuseo Kaupunki lahjoitti kaivaukset kaupunkilaisille Tarkoituksena selvittää Turun kaupungin syntyvaiheita Kaupunkilaisille mahdollisuus osallistua PR-arkeologit kertovat paikasta ja arkeologiasta monin keinoin 28

29 29

30 30

31 31

32 32

33 33

34 34